Eläkeiän nosto, kenen syy?

Kun on etsit­ty syyl­lis­tä hal­li­tuk­sen pää­tök­seen nos­taa elä­kei­kää, syyt­tä­vä sor­mi on alka­nut koh­dis­tua teräs­kun­toi­seen elä­ke­läi­seen, joka Rukal­la ohit­ti Mat­ti Van­ha­sen Val­ta­vaa­ran nousussa. 

73 thoughts on “Eläkeiän nosto, kenen syy?”

  1. Kun on etsit­ty syyl­lis­tä hal­li­tuk­sen pää­tök­seen nos­taa elä­kei­kää, syyt­tä­vä sor­mi on alka­nut koh­dis­tua teräs­kun­toi­seen elä­ke­läi­seen, joka Rukal­la ohit­ti Mat­ti Van­ha­sen Val­ta­vaa­ran nousussa.”

    … ja joka oli 56-vuo­tias viljelijä?

    http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1660860
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/200903039184471_uu.shtml

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Maan­vil­je­li­jän elä­kei­kä pitäi­si pudot­taa vie­lä reip­paas­ti alas­päin. Edel­ly­tyk­se­nä pitäi­si vain olla pis­tää pel­lot paket­tiin. Eihän maan­vil­je­lys­tä syn­ny kuin kuluja.

    Van­ha­nen perus­te­li elä­keiän nos­toa eli­niä­no­dot­teen nousul­la. Jos jäl­jel­lä ole­vat vuo­det tosis­saan mää­räi­si­vät eläk­keel­le pää­syn ajan­koh­dan, mie­hil­lä elä­ke alkai­si useam­man vuo­den ennen nai­sia. Voi nimit­täin ihme­tel­lä sitä, että kun meil­lä nai­set, jot­ka elä­vät mel­kein kaik­kien hyvin­voin­ti­mit­ta­rei­den mukaan kes­ki­mää­rin mie­hiä parem­paa elä­mää, niin näil­le muu­ten­kin parem­pio­sai­sil­le sit­ten luva­taan vie­lä pitem­pi elä­kei­kä. Sitä pait­si jul­ki­nen raha muu­ten­kin suun­tau­tuu nai­sil­le pal­jon suu­rem­mas­sa mää­rin kuin mie­hil­le. Han­na Hanhet.

    Ker­ron vie­lä, mik­si vero­jen alen­nus­ta ei voi elvy­tys­tar­koi­tuk­ses­sa peruut­taa. Van­ha­sen mukaa se tie­tys­ti joh­tuu sii­tä, että vero­jen alen­ta­mi­nen on juu­ri oikean­lai­nen elvy­tys­toi­mi juu­ri nyt. 

    Oikeas­ti se joh­tuu sii­tä, että kak­si vuot­ta sit­ten hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa luvat­tiin alen­taa kai­ken­lai­sia vero­ja. Sit­ten iski tämä lama, ja nämä alen­nuk­set pal­jas­tui­vat yllät­täen elvy­tyk­sek­si. Kyl­lä oli tosi­aan vähin­tään maa­il­man paras hal­li­tus, kun tie­si jo kak­si vuot­ta sit­ten, että tänä vuon­na pitää elvyttää!

    Nyt se ei voi enää pur­kaa pää­tös­tään, kos­ka sil­loin hal­li­tuk­sen elvy­tys­toi­met eivät enää oli­si­kaan Euroo­pan, jos ei sit­ten koko maa­il­man, parhaat.

    Sää­li, kos­ka nyt vel­kaa ote­taan hir­mui­ses­ti, mei­kä­läi­sen­kin elä­kei­kä kii­tää koh­ti hori­sont­tia ja tule­van pj:n sanoin “ei vie­lä­kään tuu­li­voi­maa” tai muu­ta­kaan kau­ko­nä­köis­tä sat­saus­ta ympä­ris­töön eli ener­giaon­gel­mien ratkaisuun.

    Joten­kin käy sää­lik­si Vih­rei­tä. Ja tänään tulee vie­lä lisää turpaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Sinän­sä elä­keiän nos­tos­sa ei tain­nut olla mitään ihmeel­lis­tä. Näin 30-vuo­ti­aan näkö­kul­mas­ta asia oli odo­tet­ta­vis­sa ja tai­de­taan elä­kei­kää nos­taa vie­lä muu­ta­maan ker­taan ennen­kuin itse eläk­keel­le pääsee.

    Oman ikäis­ten kes­kuu­des­sa tun­tuu ole­van liik­keel­lä aja­tus­ta, että jos elä­ket­tä jos­kus halu­aa saa­da, niin se on rahoi­tet­ta­va omis­ta sääs­töis­tä. Tule­vai­suus alkaa tun­tu­maan sil­tä, että yhteis­kun­nan tar­joa­ma elä­ke tulee lii­an van­ha­na ja lii­an pie­ne­nä. Tämä ajat­te­lu­mal­li ei kyl­lä kan­nus­ta mak­sa­maan nouse­via eläkemaksuja.

    Muu­ten, jos ja kun elä­kei­kää nos­te­taan että yhteis­kun­nan rahoi­tus pysyy tasa­pai­nos­sa, niin mitä ihmet­tä teh­dään eli­ni­kä­ker­toi­mel­la tule­vien suku­pol­vien elä­kei­tä leikkaamassa? 

    Eikös tuon eli­ni­kä­ker­toi­men aja­tus ollut, että kun ele­tään ja ollaan eläk­keel­lä pidem­pään, niin kuu­kausit­tais­ta elä­ket­tä pie­nen­ne­tään että koko­nai­se­lä­ke­sum­ma per hen­ki­lö ei kas­va lii­an isok­si. Nyt on käy­mäs­sä niin, että eläk­keel­lä olo ajas­ta ei ehkä tule­kaan niin pit­kää, kun on pak­ko jak­saa pidem­pään töis­sä. Mik­si siis eli­ni­kä­ker­roin pie­nen­tä­mäs­sä eläkettä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Elä­kei­kä tun­tuu ole­van kol­me­kymp­pi­ses­sä työyh­tei­sös­sä­ni täy­sin yhden­te­ke­vä asia. Kaik­ki sääs­tä­vät ja varau­tu­vat jää­mään pois työ­elä­mäs­tä jo pal­jon aikaisemmin. 

    Lähin­nä olem­me jäl­leen ker­ran ihme­tel­leet minis­te­rei­den tyh­myyt­tä ja tök­säyt­te­ly­jä. Elä­keiän palaut­ta­mi­sen samal­le tasol­le Ruot­sin ja Nor­jan kans­sa oli­si ehkä voi­nut ilmais­ta paremminkin.

    Vai onko kyse vain medias­ta, joka poi­mii ne sam­ma­kot lam­mes­ta, eikä jak­sa pereh­tyä vai­kei­siin aihei­siin? Mik­si paras ja luo­tet­ta­vin tie­to talou­des­ta ja poli­tii­kas­ta tun­tuu löy­ty­vän inter­ne­tin foorumeilta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Eeme­li on epäi­le­mät­tä oikeas­sa, mut­ta eikös sil­loin olsi pitä­nyt puut­tua vil­je­li­jäin “eläk­kei­siin”. eri­koi­nen ter­mi on tämä “uinu­va elä­keoi­keus”, jota olen kuul­lut käytettävän

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Se on var­maan ihan hyvä, että maanviljelijät/palomiehet/tanssijat/sotilaat saa­vat var­hai­sem­man eläk­keen, kun teke­vät fyy­si­ses­ti ras­kas­ta työ­tä. Tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä heil­lä var­maan pitäi­si olla kor­keam­mat eläkemaksut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. …syyt­tä­vä sor­mi on alka­nut koh­dis­tua teräs­kun­toi­seen elä­ke­läi­seen, joka Rukal­la ohit­ti Mat­ti Van­ha­sen Val­ta­vaa­ran nousussa.””

    Ei maan­vil­je­li­jät ole teräs­kun­toi­sia ja maan­vil­je­lys on todel­la kovaa työ­tä. Eno­ni kuo­li 50-vuo­ti­aa­na jota­kuin­kin työn­sä ääreen sydä­riin. Van­ha­sen ja maan­vil­je­li­jöi­den kim­pus­sa ollaan joka tahol­la sii­nä mää­rin, että hei­tä koh­taan alkaa tun­tea sympatiaa.

    Entäö Katai­sen kan­nat­ta­ja­jouk­ko­jen liuk­kaat yrit­tä­jät, joi­ta on tul­lut näneek­si kärä­jä­oi­keu­des­sa ja jot­ka epäi­le­mät­tä ovat pan­neet lii­vei­hin­sä pen­nin jos toi­sen­kin ja teh­neet riksisijoituksia…

    Asi­aan, Van­ha­nen perus­te­li lau­an­tai­aa­mun haas­tat­te­lus­sa, että elä­keiän arvioi­tu kes­to ja kerät­tä­vä raha on las­ket­tu vää­rin perus­tein ja että nyt on tar­koi­tus oikais­ta tilannetta.

    Mihin puo­luei­siin eläk­kei­siin kerät­ty­jä raho­ja sijoit­ta­neet mah­ta­vat kuu­lua. Tie­tä­mät­tä asias­ta sen enem­pää, kuvit­te­li­sin, että kokoo­muk­seen ja että elä­ke­läis­ten raho­ja on ris­ki­si­joi­tet­tu ja että nyt kutis­tu­neet rahas­tot yri­te­tään kor­va­ta tempulla.

    Katai­nen pää­see kuin koi­ra verä­jäs­tä, osaa olla levei­ne teko­hy­myi­neen sopi­vas­ti Van­ha­sen selän taka­na. Vas­tuu siir­tyy kuu­li­jal­le tai täs­sä tapauk­ses­sa työtoverille.

    Minus­ta tätä elä­keiän nos­toeh­do­tus­ta pitäi­si tar­kas­tel­la myös huven­nei­den rahas­to­jen valos­sa, kuka ja ket­kä ovat vastuussa.

    Se ei pää­hä­ni mah­du, että lamaa ei ole osat­tu ennus­taa, eivät­kö todel­la kai­ken huo­maa­vat toi­mit­ta­jat­kaan. Kait hei­dän näkö­ky­kyn­sä on sumen­ta­nut Van­has-jah­ti ja Ruususen surkuttelu.

    Van­ha­sen ja Katai­sen tapa toi­mia on toi­nen kysy­mys, samaa­han har­ras­taa Hel­sin­gin kau­pun­ki­kin pie­nem­mis­sä ja hul­lum­mis­sa asiois­sa, joi­hin ei saa tolk­kua miten­kään, eten­kään laman aikana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Ket­jus­sa on todet­tu muu­ta­maan ker­taan kol­mi­kymp­pis­ten sääs­tä­vän itse eläk­keen­sä. Näin osa var­maan tekeekin.

    Ne, joil­la ei ole varaa eivät tie­ten­kään pys­ty. He elvät köy­hem­pi­nä, teke­vät töi­tä pidem­pään ja kuo­le­vat nuorempina. 

    Luok­kayh­teis­kun­nan raja­hau­dat syvenevät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Tomi:
    “Nyt se ei voi enää pur­kaa pää­tös­tään, kos­ka sil­loin hal­li­tuk­sen elvy­tys­toi­met eivät enää oli­si­kaan Euroo­pan, jos ei sit­ten koko maa­il­man, parhaat.”

    Leh­ti­tie­to­jen mukaan Suo­men val­tio saa lai­naa toi­sek­si edul­li­sim­min Euroo­pas­sa heti Sak­san jäl­keen. USA ja Sak­sa mak­sa­vat pit­kis­tä lai­nois­taan kar­keas­ti 3 % kor­koa, Suo­mi 4 % ja muut enem­män. Tosin yllät­tä­vän kal­lis­ta esim. euri­bo­rei­hin ver­rat­tu­na. Tule­via veron­alen­nuk­sia / koro­tuk­sia suun­ni­tel­taes­sa kan­nat­ta­nee seu­ra­ta myös kor­ko­jen kehitystä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Eeme­li on epäi­le­mät­tä oikeas­sa, mut­ta eikös sil­loin olsi pitä­nyt puut­tua vil­je­li­jäin “eläk­kei­siin”. eri­koi­nen ter­mi on tämä “uinu­va elä­keoi­keus”, jota olen kuul­lut käytettävän”

    Uinu­va on sitä, että vai­mo tai tilan van­ha­poi­ka-veli saa elä­ke­pää­tök­sen vaik­ka 51-vuo­ti­aa­na, kun van­hem­pi kah­des­ta luo­puu. Muut tuon ikäi­set kou­lu­tet­tai­siin uuteen ammat­tiin tai nakat­tai­siin kortistoon.

    Täs­sä­pä vie­lä taus­tat tuos­ta vil­je­li­jän varhaiseläkkeestä:

    Elä­keiän nos­to ei siis kos­ke maan­vil­je­li­jöi­tä. Hei­dän elä­kei­kän­sä on halu­tes­saan edel­leen­kin 56 vuot­ta jos maa­ti­lal­le löy­tyy jat­ka­ja lähi­su­ku­lai­sis­ta ja tilal­la teh­dään sukupolvenvaihdos.

    Jokai­sel­la yrit­tä­jäl­lä on tie­ten­kin vapaus vali­ta se ajan­koh­ta, jol­loin hän elä­köi­tyy. Maa­ta­lous­yrit­tä­jä ei kui­ten­kaan ole yrit­tä­jä sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä kuten asia yleen­sä ymmär­re­tään. Hänen kaik­ki eläk­keen­sä ja muut etun­sa kus­tan­taa valtio. 

    Maa­ta­lous­yrit­tä­jien elä­ke­lai­tos Mela ker­too vil­je­li­jän elä­ke-etuuk­sis­ta näin:

    Luo­pu­mis­tu­ki

    Luo­pu­mis­tu­ki on yri­tys­toi­min­nan rat­kai­sui­hin sidot­tu elä­ke. Se tur­vaa maa­ta­lous­yrit­tä­jän toi­meen­tu­loa ennen van­huuse­lä­kei­kää sil­loin, kun yrit­tä­jä toteut­taa suku­pol­ven­vaih­dok­sen tai luo­vut­taa pel­lot lisämaaksi.”

    Luo­vu­tus lähisukulaiselle

    Suku­lai­suus mää­rää, min­kä ikäi­se­nä vil­je­li­jä voi aikai­sin­taan jää­dä luo­pu­mis­tuel­le. Suku­pol­ven­vaih­dos- tai lisä­maa­luo­vu­tuk­ses­sa, jos­sa kaik­ki pel­lot luo­vu­te­taan lap­sel­le tai muul­le lähi­su­ku­lai­sel­le, luo­pu­mis­tuen voi saa­da 56-vuo­ti­aa­na. Jos suku­pol­ven­vaih­dos­luo­vu­tus teh­dään vie­raal­le, luo­pu­jan pitää olla täyt­tä­nyt 60 vuotta.

    Lisä­maak­si vieraalle

    Jos pel­to myy­tiin lisä­maak­si vie­raal­le vuo­si­na 2007–2008, luo­pu­mis­tuel­le voi­tiin jää­dä 57-vuo­ti­aa­na. Vuo­si­na 2009–2010 vie­raal­le myyn­ti vaa­tii vil­je­li­jäl­tä 60 vuo­den ikää. Kui­ten­kin niil­lä, jot­ka täyt­ti­vät 57 vuot­ta ennen vuot­ta 2009, luo­pu­mi­si­kä on 57 vuotta.”

    Kaik­ki eivät sil­ti jää eläk­keel­le 56–60 ‑vuo­tiai­na, sil­lä elä­ke ei vas­taa tulo­ja. Vil­je­li­jät elä­köi­ty­vät kes­ki­mää­rin 60,8 ‑vuo­tiai­na. Se on mah­dol­lis­ta jo sen­kin puo­les­ta, että vil­je­li­jän työ ei ole vas­toin yleis­tä käsi­tys­tä fyy­si­ses­ti enää samal­la taval­la kulut­ta­vaa kuten se oli jos­kus aiemmin.

    Esi­mer­kik­si liha­kar­ja­ti­lat on jo koneel­lis­tet­tu ja jopa auto­ma­ti­soi­tu eläin­ten ruo­kin­taa myö­ten. Vil­ja- ja kas­vin­vil­je­ly­ti­loil­la työt pai­not­tu­vat kah­teen seson­kiin tal­via­jan olles­sa lähes koko­naan vapaata.

    Edes lyp­sy­kar­ja­ti­loil­la, joi­ta pide­tään työ­ajan ja työn laa­dun suh­teen ras­kaim­pi­na, ei päi­vit­täi­nen työ­ai­ka ole pit­kä lyhyi­tä seson­ke­ja lukuun otta­mat­ta. Tyy­pil­li­ses­ti ja pää­osan vuot­ta työ­päi­vä on 4–5 tun­nin mit­tai­nen. Näin perä­ti MTT:n mukaan.

    Lisäk­si työ ei ole enää niin sito­vaa kuin aiem­min: Suo­mes­sa työs­ken­te­lee val­tion rahoit­ta­ma­na noin 6000 maa­ta­lous­lo­mit­ta­jaa. Lomaan oikeu­tet­tu­ja on 30 000, kaik­ki kar­ja­ti­lal­li­sia, joten voi las­kea, että noin joka seit­se­mäs työ­päi­vä teh­dään ulkoi­sel­la työvoimalla. 

    Nois­sa olois­sa voi myös eläk­keen niin kut­sut­tu 4,5 %:n super­kart­tu­ma olla hou­kut­te­le­va ja var­sin­kin jos tilal­la jo työs­ken­te­lee suku­pol­ven­vaih­dos­ta odot­ta­va peril­li­nen. Näin­hän on hyvin usein.

    Moni sil­ti käyt­tää tuo­ta mah­dol­li­suut­ta elä­köi­tyä 56-vuo­ti­aa­na: täl­lä het­kel­lä luo­pu­mis­jär­jes­te­ly­jen paris­sa on noin 30 000 vil­je­li­jää odot­ta­mas­sa ansio- tai van­huuse­läk­keel­le siir­ty­mis­tä. Jär­jes­te­lys­tä syn­tyy val­tiol­le 140 mil­joo­nan euron kus­tan­nus vuo­sit­tain, noin 60 mil­joo­naa euroa vähem­män kuin maatalouslomista.

    Pitää vie­lä mai­ni­ta, että suku­pol­ven­vaih­dok­seen saa avus­tus­ta 30 000 + 20 000 euro, eläin­suo­jien raken­ta­mi­seen 45 %, max 500 000 euroa (jos yksi yrit­tä­jä) ja esi­mer­kik­si asuin­ra­ken­nuk­sen kun­nos­ta­mi­seen 75 % korkotukilainaa.

    Kiin­teis­tö­ve­ro­ja ei ole, maat voi myy­dä verot­ta ja lah­joit­taa­kin lähes: on ole­mas­sa lah­ja­ve­ron­huo­jen­nus noihin.

    Elä­ke­mak­su on 10,6% ja ker­ty­mäs­tä 77 % mak­saa val­tio. Yrit­tä­jä saa päät­tää aika väl­jis­sä rajois­sa itse, pal­jon­ko tule­va elä­ke on, sil­lä hän­hän saa päät­tää itse val­tion mak­sa­man Myel­lin tason.

    Kan­nat­ta­va sijoitus

    Hyvä­nä nyrk­ki­sään­tö­nä voi muis­taa, että myel-vakuu­tuk­sen työ­tu­lo kan­nat­taa nos­taa niin kor­keal­le kuin pykä­lät sal­li­vat. Sil­lä var­mis­te­taan oikean suu­rui­nen elä­ke ja muun­kin sosi­aa­li­tur­van oikea taso.

    Myel-vakuu­tus on var­sin edul­lis­ta sosi­aa­li­tur­vaa ja pel­käs­tään elä­ke­si­joi­tuk­se­na hyvin kan­nat­ta­vaa. Kun 30 vuot­ta myel-vakuu­tus­mak­su­ja mak­sa­nut vil­je­li­jä jää eläk­keel­le, hän saa kes­ki­mää­rin 5–6 vuo­des­sa myel-eläk­kee­nä takai­sin sen, mitä hän on vuo­sien mit­taan vakuu­tus­mak­su­na maksanut. ”

    http://www.mtk.fi/maatalous/sosiaaliturva/johtamisella_hyvinvointia/tuotannontekija/fi_FI/myel/

    Eihän täs­sä mitään miel­tä ole, tuke­mi­nen ei hyö­dy­tä: ruo­ka jo kau­pas­sa Euroo­pan 2. kal­lein­ta. 3 mil­jar­dia maa­il­man suu­rin­ta maa­ta­lous­tu­kea pääl­le vero­kor­tin kaut­ta. Ja ruo­ka lie­nee kal­lein­ta noin parin galak­si etäisyydelle?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Elä­keiän nos­ta­mi­sel­la ei ole tie­ten­kään mitään teke­mis­tä sen kans­sa, kuin­ka pit­kään ihmi­set jak­sa­vat olla työ­elä­mäs­sä tai mikä on eli­niän odo­te. Ne tot­ta­kai ovat hyviä argu­ment­te­ja, joil­la se pää­tös voi­daan jäl­ki­kä­teen perustella. 

    Var­si­nai­nen logiik­ka on se, että näin elä­keiän alku tyr­kä­tään niin pit­käl­le, että jokai­nen kyn­nel­le­ky­ke­ne­vä “pako­te­taan” otta­maan itsel­leen vapaa­eh­toi­nen yksi­löl­li­nen elä­ke­tur­va. Eli efek­tii­vi­ses­ti saa­daan se näyt­tä­väs­ti pois­tet­tu työ­nan­ta­jan kela-mak­su takai­sin siir­ret­tyä kun­kin pal­kan­saa­jan mak­set­ta­vak­si. Samal­la liu­den­ne­taan sitä uut­ta takuu­elä­ket­tä kos­ke­maan vähän lyhyem­pää ajanjaksoa. 

    Näin kaik­ki näyt­tää ulkoi­ses­ti parem­mal­ta, vaik­ka lopul­ta tilan­ne on lähes alku­pe­räi­nen. Nor­mi­po­li­tiik­kaa siis.

    Todel­li­nen pie­ni net­to­hyö­ty var­maan kui­ten­kin löy­tyy sii­tä, että työ­nan­ta­jan vero­kii­la vähän pie­ne­ni. Vas­taa­vas­ti työn­te­ki­jän vas­tuu omas­ta elä­kea­jan talous­ti­lan­tees­taan suureni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Kyl­lä se oli EK:n edus­ta­ja, joka hiih­te­li Matin ohi ja kuis­kut­ti kor­vaan jotakin.

    Saat­toi luva­ta samaa kuin eskollekin. 

    Minus­ta täs­sä nous­taan puu­hun vää­räs­tä päästä.
    Har­va 50-luvul­la syn­ty­nyt halu­aa eläk­keel­le 62–63-vuotiaana , sen ver­ran noi­ta etu­ja lei­ka­taan jos jää alle 65-vuo­ti­aa­na eläkkeelle.
    Ja kau­ka­na seon 60 5 vii­mei­sis­tä pal­kois­ta 65-vuo­ti­aa­na­kaan, 50 % on lähem­pä­nä totuutta.

    Ja ei elä­keiän nos­to työ­uraa piden­nä, vain jos ihmi­nen on työs­sä eläk­kee­seen saakka.

    Mut­ta nuo tyky-asiat voi tui­ta por­va­ri­hebreas­ta myös Suo­men kielelle.

    Työ­tön ikään­ty­nyt elä­te­tään ansio­si­don­nai­sen sijas­ta 500 eurol­la ja sääs­ty­neet varat ohja­taan hänet orjak­seen vär­vää­väl­le työnantajalle.

    Nyt työn­te­ki­jöil­le mak­set­ta­va 1,9 mil­jar­din etuus halu­taan jakaa työnantajille.

    Täs­tä täs­sä on kysymys

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Mihin tar­vi­taan yleis­tä eläkeikää?

    Eikö eläk­keen suu­ruus vaan voi­si riip­pua sii­tä kuin­ka pal­jon nii­tä elä­ke­mak­su­ja on ehti­nyt maksaa.

    Mik­si yleen­sä pitää ter­veen jää­dä eläkkeelle? 

    Eikö työ­tä voi­si teh­dä vähän ren­nom­min mut­ta kau­em­min. Kun nyt taas pai­ne­taan taka­mus tules­sa työ­ura ja sit­ten hump­sah­de­taan tyh­jään elä­ke­läi­sen arkeen, jos­ta on autuus kaukana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Niin voi saa­da, mut­ta onko joku jos­kus saa­nut? Fak­ta vuon­na 2008 on kui­ten­kin, kai­kis­ta amm­ma­ti­ryh­mis­tä maan­vil­je­li­jät jää eläk­keel­le van­hi­ma­pa­na, n. 61 vuotiaana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Vaik­ka hal­li­tus teki eläi­kä­lin­jauk­sen har­vi­nai­sen tai­ta­mat­to­mas­ti ilman poh­jus­tus­ta ja PR-suun­ni­tel­maa, ei itse asia muuk­si muutu:
    Pak­ko mikä pak­ko, jos haluam­me edes yrit­tää pitää nykyi­sen kulutustasomme.
    (Kulu­tus­ta­sos­ta tin­ki­mi­sen vält­tä­mät­tö­myys sit­ten on eri mes­sun asia).

    Pal­kan­saa­ja­jär­jes­tö­jen hel­lyt­tä­vän ylei­sö­ve­too­muk­sen vas­ta­pai­nok­si värk­kä­sin elä­kei­kä­lin­jaus­ta kan­nat­ta­van adressin
    http://www.adressit.com/elakeikalinjaus-vahvistettava

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Vaik­ka viis­kymp­pi­nen jo olen­kin, olen ilmei­sen tur­tu­nut tähän elä­ke­hui­jauk­seen. Itsel­le­ni tuli jo 80-luvun lopul­la riit­tä­vä annos, kun opet­ta­jien elä­kei­kä nos­tet­tiin kuu­des­ta­kym­me­nes­tä minun tapauk­ses­sa­ni 64,5 vuo­teen — kos­ka en sat­tu­nut ole­maan kah­te­na kesäi­se­nä päi­vän kun­nal­la (vaan val­tion kou­lus­sa) töissä. 

    Onko täs­sä maas­sa jos­kus teh­ty jokin elä­ke­po­liit­ti­nen tai muu laa­jo­ja kan­sa­lais­pii­re­jä kos­ke­nut sosi­aa­li­sen rahan­jaon muu­tos niin, että kär­si­jä­nä saman­ver­ran tai perä­ti mui­ta enem­män oli­si ollut suu­ri ikä­luok­ka? Osku Paja­mä­ki on oikeas­sa. Se poruk­ka kyl­lä puris­taa meis­tä nuo­rem­mis­ta kai­ken irti — eri­tyi­ses­ti ensi vuo­si­kym­me­nel­lä, kun ne Mar­bel­las­ta äänestävät.

    Tou­ko Mettinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Fak­ta vuon­na 2008 on kui­ten­kin, kai­kis­ta amm­ma­ti­ryh­mis­tä maan­vil­je­li­jät jää eläk­keel­le van­hi­ma­pa­na, n. 61 vuotiaana.”

    Joh­tui­si­ko edel­lä ker­ro­tus­ta: kova kart­tu­ma, jat­ka­ja ja kone­näöl­lä varus­tet­tu robot­ti lyp­sää leh­män, jon­ka kyl­jes­sä on luuk­ku, ja val­tio mak­saa viulut?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Mik­si yleen­sä pitää ter­veen jää­dä eläkkeelle?”

    Mik­si ihmi­sel­lä ei pitäi­si olla mah­dol­li­suut­ta edes vii­me elin­vuo­si­naan hie­man hen­gäh­tää ilman kipu­ja ja sairauksia? 

    Ts. mik­si ihmi­set pitäi­si käyt­tää lop­puun työ­elä­mäs­sä jon­kin muun hyväk­si? Ihmet­te­len kovin ide­aa sii­tä, että ihmi­set oli­si­vat ole­mas­sa jon­kin koneis­ton tarpeista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Minä taval­li­se­na pul­liai­se­na olen saa­nut kan­sa­lais­ten asioi­ta kos­ke­vat tär­keät pää­tök­set tie­too­ni telk­ka­rin uuti­sis­ta ja radiosta. 

    Ennen van­haan telk­ka­ris­sa jopa kuu­lu­tet­tiin, että pal­kat nouse­vat niin ja niin mon­ta pen­niä per tunti.

    Eikä tuol­loin kukaan taval­li­nen kan­sa­lai­nen pal­joa kor­vaan­sa lot­kaut­ta­nut, mikä tulee ole­maan elä­kei­kä kun­kin kan­sa­lai­sen tapauksessa.

    Men­tiin ja pors­ku­tet­tiin sen min­kä val­tio soi. Val­tio kai­ke­ti tuol­loin oli sil­loi­nen ja kul­loi­nen hallitus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Eikö eläk­keen suu­ruus vaan voi­si riip­pua sii­tä kuin­ka pal­jon nii­tä elä­ke­mak­su­ja on ehti­nyt maksaa.

    Mik­si yleen­sä pitää ter­veen jää­dä eläkkeelle? ”

    Las­kin piruut­ta­ni, pal­jon­ko tilil­le­ni oli­si ker­ty­nyt elä­ke-euro­ja, jos tili oli­si hen­ki­lö­ko­ha­ti­nen ja pal­jon­ko oli­si jäl­jel­lä, kun kuolen .

    Tulos oli häm­mäs­tyt­tä­vä: Tilil­le­ni jäi­si 5 % kor­ko­kan­nal­la 600000 euroa ja ilman kor­koa­kin tilil­lä voi­si rahoit­taa koko suvul­le ja tutuil­le parin vii­kon monttubileet

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Elä­keiän nos­to on eri­koi­nen veto tilan­tees­sa, jos­sa ihmi­set eivät pysy töis­sä edes nykyi­seen tap­piin asti. 

    Lau­ri Iha­lai­nen eilen A‑plussassa arve­li, että ihmi­set viih­ty­vät mah­dol­li­ses­ti vie­lä­kin hei­kom­min työ­elä­mäs­sä uuden ikä­ra­jan seu­rauk­se­na, kos­ka uupu­vat jo pel­käs­tä aja­tuk­ses­ta teh­dä töi­tä 65-vuotiaksi. 

    Kyl­mä totuus on myös, että työ­nan­ta­jat eivät halua rie­soik­seen yli 60-vuotiaita. 

    Olin aikoi­naan muka­na sel­vi­tyk­ses­sä, jos­sa kar­toi­tet­tiin työ­nan­ta­jien ikä­asen­tei­ta. Toi­mi­tus- ja hen­ki­lös­tö­joh­ta­jien haas­tat­te­lu­jen tulos oli kitey­tet­ty­nä, että yli 60-vuo­ti­aat koe­taan suo­rit­ta­vis­sa töis­sä hitaik­si ja saa­mat­to­mik­si, joh­to­teh­tä­vis­sä “pois­sao­le­vik­si” ja välin­pi­tä­mät­tö­mik­si ja asi­na­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä muun muas­sa jous­ta­mat­to­mik­si uusien ideoi­den suhteen. 

    Kaik­ki haas­ta­tel­ta­vat toki koros­ti­vat, että poik­keuk­sia­kin on, mut­ta tämä oli kui­ten­kin vah­va vies­ti. Monet yri­tyk­sen edus­ta­jat sanoi­vat ihan suo­raan minul­le, että elä­ke­put­keen hios­te­taan kyl­lä jo noin 56-vuo­ti­aas­ta alkaen, jos vähän­kin näyt­tää sil­tä, että työ­ky­ky kehit­tyy ei-suo­tui­saan suun­taan. Tämä on yri­tyk­sil­le ihan talou­del­li­nen kysymys. 

    Haas­ta­tel­ta­vil­le taat­tiin täy­si ano­ny­mi­teet­ti, en pal­jas­ta­nut edes yri­tyk­siä, joi­hin olin otta­nut yhteyt­tä. Sik­si täl­lai­nen täy­sin juh­la­pu­hei­den ja viral­lis­ten yri­tys­stra­te­gioi­den vas­tai­nen puhe oli mahdollista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Eli­na: Entä jos iäk­käi­den pal­kat seu­rai­si­vat tuot­ta­vuu­den kehi­tys­tä? Luu­let­ko, että yri­tys­joh­ta­jat suh­tau­tui­si­vat iäk­käi­siin työn­te­ki­jöi­hin yhtä kielteisesti?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Tomi Ahti kir­joit­ti 4.3.2009 kel­lo 14:15: “Maan­vil­je­li­jän elä­kei­kä pitäi­si pudot­taa vie­lä reip­paas­ti alas­päin. Edel­ly­tyk­se­nä pitäi­si vain olla pis­tää pel­lot paket­tiin. Eihän maan­vil­je­lys­tä syn­ny kuin kuluja.”

    Ja ruo­kaa. Maan­vil­je­lys kan­nat­taa lopet­taa Suo­mes­sa heti sen jäl­keen kun tääl­lä ei enää asu ketään, tai ihmi­set oppi­vat tule­maan toi­meen ilman ravintoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Jan­ne Holo­pai­sen ket­jus­sa ole­van kom­men­tin kan­nus­ta­ma­na tekee mie­le­ni kysyä, että onko joku jos­sain jos­kus las­ke­nut, min­kä­lai­sia kulu­tus­ta­son las­ku­ja tar­vit­tai­siin esi­mer­kik­si tuol­lai­ses­ta 30 mil­jar­din euron yli­mää­räi­sen val­tion­ve­lan hoi­dos­ta selviämiseksi?
    Jul­ki­suu­des­sa tuol­lai­sia las­kel­mia en muis­ta näh­nee­ni. Oli­si sitä pait­si ihmi­sil­le hyvä ker­toa, että se kau­hea pelät­tä­vis­sä ole­va kata­stro­fi tar­koit­taa itse asias­sa lähin­nä mate­ri­aa­lis­ta köyh­ty­mis­tä kes­ki­mää­rin eikä esi­mer­kik­si totaa­lis­ta ja peruut­ta­ma­ton­ta maailmanloppua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Esi­tän nyt muu­ta­man oikein epä­kor­rek­tin kysy­myk­sen, johon toi­voi­sin kui­ten­kin vas­tauk­sia Osmol­ta ja kai­kil­ta muil­ta­kin, rehellisesti:

    Mik­si esi­mer­kik­si kan­sa­ne­läk­keen perus­osan yli­me­ne­vän eläk­keen hank­ki­mis­ta ei jäte­tä pää­sään­töi­ses­ti koko­naan ihmi­sen itsen­sä vas­tuul­le? Jos halu­taan sub­ven­toi­da eläk­kei­tä elä­köi­ty­mi­siän mukaan, niin sub­ven­toi­daan, mut­ta mik­si elä­kei­kää pitää sää­del­lä ylä­pääs­tä kar­keil­la ikärajaleikkureilla?

    Miten oli­si vaik­ka sel­lai­nen sys­tee­mi, että kan­sa­ne­lä­ke tulee kai­kil­le vaik­ka­pa tie­tyn iän jäl­keen. “Elä­ke­va­kuu­tus” on mikä tahan­sa instru­ment­ti, jos­sa raja­pin­nas­ta sisään­me­ne­väs­tä rahas­ta saa vero­vä­hen­ny­soi­keu­den, mut­ta ulos­tu­le­vas­ta osas­ta mak­se­taan vero. Ulos­tu­le­van veron suu­ruus voi­daan lait­taa riip­pu­maan liu­ku­vas­ti iäs­tä, jos halu­taan tukea van­hem­pa­na elä­köi­ty­mis­tä. Pro­sent­ti voi olla vaik­ka (hatus­ta vetäen) 4*(x‑70), kui­ten­kin vähin­tään 0. Pääl­le tuli­si kan­sa­ne­lä­ke tai vaik­ka pal­jon par­jat­tu perus­tu­lo. Osa-aika­työs­tä ei eläk­keel­lä ran­gais­tai­si, vaan elä­ke­läi­nen sai­si itse päät­tää tekee­kö työ­tä ja jos tekee, kuin­ka pal­jon, ja mihin hin­taan. Työ­eh­to­so­pi­mus­ten koh­dal­la jous­tet­tai­siin aina­kin kaik­kien 60-vuot­ta täyt­tä­nei­den koh­dal­la, eli oli­si lupa teh­dä työ­tä vähän halvemmallakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Ja ruo­kaa. Maan­vil­je­lys kan­nat­taa lopet­taa Suo­mes­sa heti sen jäl­keen kun tääl­lä ei enää asu ketään, tai ihmi­set oppi­vat tule­maan toi­meen ilman ravintoa.”

    Et ilmei­ses­ti tie­dä, että Suo­mes­sa sato­ta­so on jo puo­let Ruot­sin sato­ta­sos­ta. Lisäk­si tuo­tan­to on tila­koos­ta joh­tuen muu­ten­kin teho­ton­ta: mai­to­ti­loil­la esi­mer­kik­si puo­let Ruot­sis­ta ja sekään ei ole tehok­kuu­den kär­ki­maa. Kol­mas ongel­ma on sadon laa­tu. Esi­mer­kik­si 2004–2008 vain 20% veh­näs­tä oli myl­ly­kel­pois­ta. Soke­ri­juu­rik­kaas­ta saa­daan vain puo­let val­kois­ta soke­ria mui­hin mai­hin näh­den. Ja niin edelleen.

    Arvaat siis, mik­si Arla pys­tyy tuo­maan mai­toa Suomeen? 

    Eli: 1) Euroo­pan keh­noim­mat kas­vuo­lot seu­rauk­si­neen ja 2) jät­ti­tu­kien seu­rauk­se­na pie­ni tila­ko­ko ja 3) tukien seu­rauk­se­na ei ole ollut tar­vet­ta tehos­taa tuo­tan­toa. Lei­pä tulee puo­lek­si tuki­na. Tuet ovat maa­il­man suu­rim­mat: 3 mil­jar­dia 2,2 mil­joo­nal­le pel­to­heh­taa­ril­le. Siis 1360 €/ha. Yksi­kään maa ei pää­se lähel­le­kään tuo­ta. Usein mak­se­taan vain 350 €/ha, ton­ni vähemmän. 

    Ja enin tuki mak­se­taan Suo­mes­ta, se ei tule kul­ta­ruu­kus­ta sateen­kaa­ren pääs­tä tai EU:sta. Sen pääl­le ruo­ka on jo kau­pan kas­sal­la Euroo­pan 2. kalleinta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Iha­lai­sen esiin­ty­mi­nen eili­ses­sä A‑Studiossa oikein alle­vii­va­si kuin­ka umpi­ku­jas­sa poh­jim­mai­sen kysy­myk­sen eli työn­te­ki­jöi­den ja etuuk­sien naut­ti­joi­den suh­teen kans­sa AY-lii­ke on.

    Työl­li­syy­sas­teen nos­ta­mis­ta kan­na­te­taan ehdot­to­mas­ti, tot­ta kai — mut­ta mikään muu kei­no kuin se että kai ulkoa­va­ruu­des­ta joku tulee ja luo­vut­taa meil­le sata­tu­hat­ta kap­pa­let­ta kuu­kausi­palk­kais­ta työ­tä ei tule kuu­loon­kaan. No ehkä hyväk­sy­tään työ­viih­ty­vyys­ko­mi­tea jos­sa pal­kan­saa­jil­la on vah­va edus­tus ja jol­la oli­si vuo­si, pari aikaa poh­tia kon­sen­suk­sel­la sel­lai­sia kai­kil­le sopi­via kei­no­ja joil­la saa­tai­siin asen­teet muut­tu­maan ja työ­pai­koil­le parem­pi mie­lia­la ikää­ny­neil­le ja mik­sei kai­kil­le­kin. Tulok­se­na on val­tion rahoit­ta­ma “arvos­ta koke­mus­ta” ‑mai­nos­kam­pan­ja joka kes­tää 3 kuu­kaut­ta ja sen yhtey­des­sä pide­tään kak­si semi­naa­ria mis­sä kol­mi­kan­nan edus­ta­jat jyri­se­vät kuin­ka asia on yhtei­nen ja tär­keä ja kehu­vat kuin­ka hie­noa on että on saa­tu kaik­ki mukaan.

    Ja jos sat­tuu ole­maan voi­ma­kas noususuh­dan­ne niin kam­pan­jan tulok­set­han ovat hyviä.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra on tuo­nut tois­tu­vas­ti esil­le että avain työl­li­syy­sas­teen nousuun ja pidem­piin työ­uriin ikään­ty­nei­den osal­ta on se että työ­uran lop­pu­pääs­sä pääs­tään pois sadan pro­sen­tin työ­pa­nok­sen ja sadan pro­sen­tin pal­kan vaatimuksista.

    AY-liik­keel­le nämä eivät käy. SATA-komi­teas­sa sama lau­lu. Kipeis­tä ongel­mis­ta huo­li­mat­ta raken­teel­li­sia muu­tok­sia ei saa teh­dä. Yhteis­hen­keä vain, niin kyl­lä se siitä.

    Soi­nin­vaa­ral­la on lue­tel­tu­na myös liu­ta mui­ta toi­men­pi­de-ehdo­tuk­sia huol­to­suh­teen parantamiseen.

    Iha­lai­sel­la ja kump­pa­neil­la taas ei ole mitään kei­no­ja kuten eilen tuli ilmi. Ei niin mitään. Pelk­kää vas­tus­tus­ta. Kei­nok­si kut­su­taan hurs­kas­ta toi­vet­ta että “asen­teet” muut­tu­vat niin että työ­nan­ta­jat mak­sai­si­vat­kin ihan mie­lel­lään ei pel­käs­tään edes samas­sa mää­rin vaan perä­ti suh­tees­sa enem­män lik­saa, kou­lu­tuk­sia sekä kun­tou­tuk­sia kuusikymppisille. 

    Iha­lai­nen on oikeas­sa että pelk­kä nimel­li­sen elä­keiän nos­to ei ole yksin rat­kai­su. Mut­ta tie­ten­kin vää­räs­sä sii­nä, ettei­kö se oli­si yksi aske­leis­ta aivan polt­ta­vien ongel­mien rat­kai­suun. Yhteis­kun­nan ikä­ra­ken­ne, ihmis­ten eli­ni­kä ja työl­li­syy­sas­te eivät ole polit­ti­sia mie­li­pi­tei­tä vaan faktoja. 

    AY-liik­keen on pak­ko, siis aivan pak­ko, alkaa tar­jo­ta uskot­ta­via kon­kreet­ti­sia kei­no­ja huol­to­suh­teen hoi­toon, vaik­ka se tar­koit­tai­si suu­ria sisäi­siä eri­mie­li­syyk­siä. Ja kei­no ei ole että “työl­li­syys on pai­net­ta­va alle 5 pro­sen­tin”, tai että “60–65 ‑vuo­tiais­ta on olta­va työ­elä­mäs­sä vähin­tään 20%”, vaan kei­not ovat tapo­ja mil­lä näis­tä toi­veis­ta voi­si tul­la realismia. 

    Jos kei­no­ja ei ala kuu­lua, niin sel­lai­sil­la tule­vil­la­kin hal­li­tuk­sil­la jot­ka otta­vat nämä yhteis­kun­tam­me suu­ret kysy­myk­set vaka­vas­ti, ei ole puo­lue­kan­nas­taan riip­pu­mat­ta oikeas­taan muu­ta vaih­toeh­toa kuin teh­dä työ­elä­män raken­teel­li­sia pää­tök­siä sot­ke­mat­ta asioi­hin kolmikantakomiteoita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. AY-liik­keen on pak­ko, siis aivan pak­ko, alkaa tar­jo­ta uskot­ta­via kon­kreet­ti­sia kei­no­ja huol­to­suh­teen hoi­toon, vaik­ka se tar­koit­tai­si suu­ria sisäi­siä erimielisyyksiä.”

    Suo­mes­sa on 100000 työll­si­tä enem­män kuin vuon­na 1989 ja sil­ti teem­me 11 % vähem­män työ­tun­te­ja kuin vuon­na 1989.

    Ei elä­keiän nos­to lisää teh­tyä työ­tä mää­rää vaik­ka muo­dol­li­ses­ti työs­sä­käy­vä väki kasvaa .

    Työn tuot­ta­vuus nousee edel­leen vauh­dil­la ja “yli­jää­mä­vä­ki ” kasvaa.

    lamat uusiu­tu­vat aina kun näyt­tää syn­ty­vän työvoimapula,10–15 vuo­den välein. Olen näh­nyt jo nel­jä täl­lais­ta sykliä ja aina on ilmaan­tu­nut tuol­lai­nen tei­tä tuo­mio­päi­vän julis­ta­jia ja aina on käy­nyt niin, että pää­dy­tään pie­nem­pään työ­mää­rään, kor­keam­paan bkt:seen ja suu­rem­paan työttömyyteen.

    Jotain työ­ele­ment­tiä jou­du­taan aina pie­ne­tä­mään: Elä­kei­kää alen­ta­man, kou­lu­tusai­ko­ja piden­tä­mään, päivittäistä/viikoittaista työ­ai­kaa lyhen­tä­mään, työt­tö­myyt­tä lisäämään.

    Mitä tulee vih­re­ään aat­tee­seen niin sehän pyr­kii sii­hen, että kaik­ki ovat köy­hiä lin­tu­bon­ga­rei­ta, jot­ka elä­vät tois­ten­sa mak­sa­mil­la veroilla

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Edel­li­seen kom­ment­tiin lisäi­sin, että oli­si hyvä alkaa miet­tiä ihan tosis­saan, mik­si Suo­mes­sa ei jak­se­ta teh­dä työ­tä niin pit­kään kuin esi­mer­kik­si poh­jois­mai­sis­sa naapurimaissamme.

    Suo­men brän­diä miet­ti­vän ryh­män jäsen sanoi, että brän­di voi löy­tyä sel­lai­ses­ta­kin, että olem­me pie­ni poh­joi­nen OUTO kansa …

    Ruot­sis­sa muu­ta­man vuo­den työs­sä ollee­na outou­den voi näh­dä jos­sa­kin mää­rin ulko­puo­li­sen sil­min, ei ole täy­sin kotisokea.

    Outous mer­kit­see toi­si­naan posi­tii­vi­sia asioi­ta, esi­mer­kik­si tai­teem­me oman­lai­suu­te­na tai se voi olla har­mi­ton­ta kum­mal­li­suut­ta kuten esi­mer­kik­si eukon­kan­to, mut­ta työ- ja per­he-elä­mäs­sä, kou­luis­sa ja muu­al­la­kin outous voi mer­ki­tä ikä­viä asioi­ta, mit­kä pahim­mil­laan on kiusaa­mis­ta tai toi­saal­ta ohi­me­ne­viä ikä­viä tilan­tei­ta. Jot­kut ulko­maa­lai­set ovat kut­su­neet mei­tä maa­il­man louk­kaa­vim­mak­si kan­sak­si. Esi­mer­kik­si jono­tus­ti­lan­tees­sa pitää olla val­pas, muu­ten joku pyy­häl­tää ohi — häpeä­mät­tä käy­tös­tään, vah­vem­man eli röyh­keäm­män oikeu­del­la. Nopeat syö­vät hitaam­mat, tai­taa olla monen motto.

    Suo­ma­lai­suut­ta luon­neh­dit­tiin Ruot­sin TV:ssä, ohjel­ma oli nor­ja­lai­nen, eli 10 % suo­ma­lai­sis­ta häpe­ää sitä, mitä 90 % tekee. Pro­sen­tit ovat tie­ten­kin hihas­ta vedet­ty­jä, mut­ta uskoak­se­ni juu­ri nämä 10 % jou­tu­vat kiusaa­mi­sen kohteiksi.

    Eli jos­pa opet­te­li­sim­me häpeä­mään ja opet­te­li­sim­me tun­te­maan ter­vet­tä syyl­li­syyt­tä ja vie­lä pääl­le pyy­det­täi­siin anteeksi.

    Vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­ja tar­vit­tai­siin eikä vah­vem­pi sai­si käyt­tää val­taan­sa väärin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Tie­de­mies: Eihän noi oo yhtään epä­kor­rek­te­ja, vaan just nii­tä kysy­myk­siä mit­kä pitäis esit­tää. Sen lisäk­si vois vie­lä kysel­lä, että mik­si meil­lä pitäis olla mitään vapaa­eh­tois­ta elä­ket­tä. Jokai­nen­han on vapaa sääs­tä­mään jo nyt van­huu­ten­sa varalle.

    Minä veik­kaan, että meil­lä ei ole tuo­ta esit­tä­mää­si sys­tee­miä, kos­ka mei­dän ihmis­kä­si­tys on sel­lai­nen, että jen­gi on lii­an tyh­mää sääs­tääk­seen van­huu­ten­sa varal­le ja kos­ka nykyi­nen sys­tee­mi on hyvä niil­le, jot­ka ovat pyra­mi­di­hui­jauk­sen kär­jes­sä. (+ tie­tys­ti sik­si, että äänes­tä­jät ovat ratio­naa­li­sen tie­tä­mät­tö­miä talou­den toi­min­nas­ta, eivät­kä siis osaa vaa­tia jär­ke­vää politiikkaa.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Voi har­mi, tää ei yhtään kuu­lu tähän mut­ta en tie­dä mis­sä muu­al­la­kaan tämän sanoi­sin: haluai­sin tot­ta­vie­köön käy­dä kat­so­mas­sa “Lii­an van­han” blo­gia jos hänel­lä sel­lai­nen on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Eihän noi oo yhtään epä­kor­rek­te­ja, vaan just nii­tä kysy­myk­siä mit­kä pitäis esittää

    Ehkä ovat, mut­ta nii­tä ei esi­te­tä, kos­ka nii­tä pide­tään epä­kor­rek­tei­na. En oikeas­ti ymmär­rä, mik­si elä­ke­jär­jes­tel­män pitäi­si toi­mia niin, että joku jos­sain kor­keal­la päät­tää eläk­kees­tä ja kan­sa­lai­set sit­ten otta­vat sen vas­taan kuin man­nan tai­vaal­ta. Raa­ma­tus­sa muis­taak­se­ni on jut­tu sii­tä, että her­ra lupa­si ruok­kia luva­tun kan­san päi­vit­täin anta­mal­la sataa ruo­kaa tai­vaal­ta, sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että nämä elä­vät kädes­tä suu­hun. Kun kan­sa sit­ten alkoi sääs­tää, her­ra ran­kai­si heitä.

    Joten­kin tun­tuu, että elä­ke­jär­jes­tel­mään suh­tau­du­taan samal­la tavalla.

    Sen lisäk­si vois vie­lä kysel­lä, että mik­si meil­lä pitäis olla mitään vapaa­eh­tois­ta elä­ket­tä. Jokai­nen­han on vapaa sääs­tä­mään jo nyt van­huu­ten­sa varalle

    Kysy­mys on sinän­sä vali­di, mut­ta on hyviä syi­tä olet­taa, että täl­löin ihmi­set saat­tai­si­vat sääs­tää lii­an vähän ja/tai lii­an myö­hään. Jos vero­koh­te­lul­la luo­daan kan­nus­ti­met sääs­tää pik­ku­hil­jaa ja vähän enem­män, ihmi­set ovat vau­raam­pia elä­ke­läi­si­nä. Köy­hyys ja kur­juus, vaik­ka oli­si­vat van­hus­ten ja itse­ai­heu­tet­tu­ja, ovat yhteis­kun­nal­li­sia ongel­mia yhtä kaikki.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Tiel­lä on aika­moi­sia kult­tuu­ri­sia ja psy­ko­lo­gi­sia estei­tä, mikä­li palk­kaa las­ke­taan ikään­ty­neel­lä työn­te­ki­jäl­lä alen­tu­neen tuot­ta­vuu­den myötä. 

    Tuot­ta­vuus on sitä pait­si kovin vai­kea mää­ri­tel­lä. Asian­tun­ti­jayh­tei­söis­sä Van­ha Vii­sas voi olla tutor­mai­ses­ti nuo­rem­pien käy­tet­tä­vis­sä tie­to­läh­tee­nä ja koke­muk­sen välit­tä­jä­nä, vaik­kei artik­ke­lia puk­kai­si­kaan enti­seen mal­liin. Eli hän mah­dol­li­ses­ti nos­taa tois­ten tuot­ta­vuut­ta läsnäolollaan. 

    Sil­loin, kun tuot­ta­vuus on mitatt­vis­sa yksin­ker­tai­ses­ti suo­rit­tei­den mää­räl­lä, niin pal­kan alen­nus on perus­tel­ta­vis­sa niin, että työn­te­ki­jä­kin sen voi kokea oikeu­tet­tu­na. Heti, kun mukaan tule­vat laa­tu­te­ki­jät tai ei vain ole mitään mitat­ta­vaa, niin hom­ma mut­kis­tuu kovin. 

    Tii­min osa­na iäkäs vain saat­taa olla epä­mää­räi­ses­ti jar­ru­na, vaik­ka hoi­tai­si hom­man­sa sii­nä mis­sä muut­kin. Tätä on vain vai­kea kon­kreet­ti­ses­ti osoit­taa. Työ­elä­mä­tut­ki­mus on osoit­ta­nut, että muu­tos­vas­ta­rin­ta on kovin­ta iäk­käis­sä työn­te­ki­jöis­sä oli kysees­sä sit­ten työ­huo­neen vaih­to tai organisaatiouudistus. 

    Iäkäs voi väit­tää että hän­tä kiusa­taan, kun hänen nari­nan­sa jäte­tään huo­miot­ta ja pik­ku hil­jaa kaik­ki muu­kin hänen teke­mi­sen­sä tai teke­mät­tä jät­tä­mi­sen­sä ei enää kiin­nos­ta ketään.
    Pait­si tulos­vas­taa­vaa, joka voi oikeas­ti­kin alkaa savus­taa senioi­ria ulos talosta. 

    Seu­ra­sin ker­ran lähel­tä täl­lais­ta tapaus­ta ja se oli ikä­vää kat­sel­ta­vaa. Väsäh­tä­neen oloi­sel­le mais­te­ri­mie­hel­le annet­tiin jat­ku­vas­ti vähem­piar­voi­sia leik­kaa ja lii­maa ‑teh­tä­viä, kun­nes hän pää­tyi lit­te­roi­maan pro­jek­tin haastatteluja. 

    Ilmei­ses­ti moti­vaa­tio ei enää ollut kor­keim­mil­laan, kos­ka bon­ga­sin teks­tis­tä mm. seuraavaa. 

    Haas­ta­tel­ta­va oli sano­nut nau­hal­la: [..]ja ensim­mäi­sek­si jour­na­lis­mis­ta tulee mie­leen Aatos Erk­ko. Lius­kal­la luki […] ja ensim­mäi­sek­si jour­na­lis­mis­ta tulee mie­leen Aatu-serkku…

    Arvat­kaa nau­rat­ti­ko.… Tyyp­pi pää­tyi sit­ten var­hai­se­läk­keel­le, mut­ta kuo­li saman tien. Pelk­kää tyh­jän pääl­lä spe­ku­loin­tia, mut­ta tuli mie­leen oli­vat­ko ras­kaat vii­mei­set vuo­det osa­syy­nä äkkikuolemaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Mik­si ihmi­sel­lä ei pitäi­si olla mah­dol­li­suut­ta edes vii­me elin­vuo­si­naan hie­man hen­gäh­tää ilman kipu­ja ja sairauksia?”

    Ihmi­sil­lä pitäi­si olla mah­dol­li­suus hen­gäh­tää joka iäs­sä. Sii­nä mää­rin mitä halu­aa tin­kiä vau­rau­des­ta vapaa-ajan vuok­si. Ei totaa­li­nen työn lopet­ta­mi­nen ole mitään hen­gäh­tä­mis­tä vaan luo­pu­mis­ta kes­kei­sis­tä elä­män raken­teis­ta, min­kä jäl­keen ale­taan kyhä­tä uusia pika­vauh­dil­la kun tyh­jyys­kään ei niin kivaa ole.

    Ter­veys­pal­ve­lu­yri­tys Mehi­läi­nen jou­tui aset­ta­maan amma­tin­har­joit­ta­jil­leen yläi­kä­ra­jak­si 70 vuot­ta, kos­ka osa lää­kä­reis­tä vaan ei suos­tu vapaa­eh­toi­ses­ti lopet­ta­maan työn­te­koa. Joh­to­lan­ko­ja työs­sä viihtymiseen?

    Mik­si tar­vi­taan ylei­nen elä­kei­kä? Jos joku tie­tää niin voi­si kertoa.

    Elä­ke­hän on vain nuo­ri his­to­rial­li­sen sat­tu­man luo­mus eikä mikään ainoa totuus. Mik­si ihmi­sen pitää ter­vee­nä suo­rit­taa siir­ty­mä­vai­he pois aktii­vi­ses­ta yhteis­kun­tae­lä­mäs­tä? Onko elä­ke pal­kin­to yksi­löl­le vai vain käy­tän­nöl­lis­tä muille?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Tie­de­mies: “Köy­hyys ja kur­juus… ovat yhteis­kun­nal­li­sia ongel­mia yhtä kaikki.”

    Toki, mut­ta jos vas­ta­pai­no­na on rik­kaus ja yltä­kyl­läi­syys jos­sain muus­sa elä­män­vai­hees­sa, niin on vähän vai­kea sanoa, että jää­dään­kö täs­tä net­to­na mii­nuk­sel­le. Voi olla oikeas­ti ihan jär­ke­vää elää nuo­re­na ja kes­ki-iäs­sä vähän niin kuin vii­meis­tä päi­vää, jos sil­loin saa eni­ten iloa irti vau­rau­des­ta ja elää sit­ten myö­hem­min köy­hem­pä­nä, kun tyk­kää vaan pilk­kiä ja nuk­kua päiväunia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Tie­de­mies: Jos ihmi­set huo­leh­ti­si­vat eläk­keis­tään itse, nämä Oulus­sa kokoon­tu­vat winca­pi­ta­lai­set oli­si­vat menet­tä­neet pait­si omai­suu­ten­sa, myös tule­van omai­suu­ten­sa. Ihmi­nen ei myön­nä tul­leen­sa hui­ja­tuk­si ja vaih­da suun­taa. Toi­saal­ta suu­rin osa dis­kont­taa tule­vai­suut­ta niin suu­rel­la ker­toi­mel­la että se ei täl­lä het­kel­lä kiin­nos­ta pii­run ver­taa, pait­si jos voi­si tul­la RIKKAAKSI HETI NYT.

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Poliisi+pid%C3%A4tti+lis%C3%A4%C3%A4+wincapitalaisia+8211+tutkintaa+siivitt%C3%A4v%C3%A4t+hurjat+huhut/1135244052164

    Joko löy­tyi­si muu­ten sitä nimi­lis­taa, johon voi­si raa­pus­taa nimen­sä tuke­maan elä­keiän nos­toa vie­lä nopeam­mal­la aika­tau­lul­la kuin tämä Van­ha­sen hal­li­tuk­sen “lei­ka­taan sen jäl­keen kun ite pääs­tään eläkkeelle”?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Eeme­lin pöy­tään lyö­mis­tä fak­tois­ta pää­tel­len ei voi aja­tel­la muu­ta kuin, että Kes­kus­ta­puo­luet­ta äänes­tä­vät kau­pun­ki­lai­set ovat täy­del­li­siä idioot­te­ja. Kepu ja MTK kuse­vat var­sin­kin suo­ma­lais­ten köy­hin­tä eli suu­rin­ta osuut­ta tulois­taan ruo­kaan kulut­ta­vaa osaa sil­mään niin ettei mitään rajaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Mik­si tar­vi­taan ylei­nen elä­kei­kä? Jos joku tie­tää niin voi­si kertoa.”

    Että on aito ja poi­sot­ta­ma­ton oikeus edes jos­sa­kin iäs­sä lopet­taa työn­te­ko, joka voi van­hal­le ja sai­raal­le sekä huo­no­kun­toi­sel­le olla lii­an raskasta. 

    Jos yleis­tä elä­kei­kää ei oli­si, työ­elä­mäs­tä pois­tut­tai­siin vas­ta sit­ten, kun elä­mäs­tä ei ole talou­del­lis­ta hyö­tyä työ­nan­ta­jal­le ja iloa itsel­le ja läheisille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Ihmet­te­len, miten vähäl­le huo­miol­le kes­kus­te­luis­sa on jää­nyt osa-aikae­läk­kei­den huo­non­nus, joka sovit­tiin jo sosi­aa­li­tu­pos­sa kuu­kausi sit­ten: oa-elä­keiän nos­to 58 vuo­des­ta 60 vuo­teen ilman siir­ty­mä­ai­ko­ja, vuo­den 2011 alus­ta alkaen sekä samal­la kart­tu­man hei­ken­nys niin, että se vai­kut­taa lopul­lis­ta elä­ket­tä sel­väs­ti hei­ken­tä­väm­min kuin nykysysteemi.

    Pöy­ris­tyt­tä­vää on, että pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt sopi­vat tämän työ­nan­ta­ja­jär­jes­tö­jen kans­sa kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa. Siis Iha­lai­nen ja kump­pa­nit pila­si­vat yhden kei­non piden­tää työ­uria eli osa-aikae­lä­ke “uudis­tet­tiin” tor­sok­si yhtäkkiä,työntekijöiltä mitään kysy­mät­tä, ilman siir­ty­mä­ai­ko­ja. Olen 1953 syn­ty­nyt ja sin­ni­tel­lyt työ­elä­mäs­sä sen tie­don varas­sa että voin parin vuo­den sisäl­lä jää­dä osa-aikae­läk­keel­le, mut­ta nyt se siir­tyy­kin vie­lä 2 vuo­del­la juu­ri kun täy­tän 58 v. Tämä todel­la masentaa.

    Olen tosi kiuk­kui­nen työn­te­ki­jä­jär­jes­töil­le täs­tä. Tämä elä­keiän nos­ton vas­tus­ta­mi­nen on nyt suu­rie­leis­tä draa­maa ja näyt­te­le­mis­tä. Todel­li­suu­des­sa toi­mi­taan ihan eri lail­la kuin anne­taan ymmär­tää. Sosi­aa­li­tu­pon pää­tök­sis­tä halu­taan type­räl­lä taval­la pitää kiinni.

    Hal­li­tuk­sen esi­tys ei todel­la­kaan muu­ta nyky­sys­tee­miä pal­jon­kaan. Nyky­sys­tee­mi (v. 2005 teh­ty elä­ke­uu­dis­tus) on raken­net­tu niin, että vaik­ka 63 vuo­ti­aa­na voi jää­dä eläk­keel­le, niin se ei pie­ni­palk­kai­sil­le kan­na­ta. Esim. omal­la koh­dal­la­ni on ns. hen­ki­lö­koh­tai­nen elä­kei­kä 64 vuot­ta, johon asti työs­ken­te­ly vas­ta takaa nor­maa­lin eläk­keen (60% elä­ke­pal­kas­ta). 63-vuo­ti­aa­na jää­mi­nen leik­kaa elä­ket­tä. Ja kun vuon­na 2010 ale­taan sovel­taa elin­ai­ka­ker­roin­ta, se tar­koit­taa lisää leik­kaus­ta ja että minun tulee työs­ken­nel­lä liki 65 vuo­ti­aak­si, että sai­sin nor­maa­lie­läk­keen. Nyky­sys­tee­mis­sä siis on näi­tä “kan­nus­ti­mia” jo sisää­ra­ken­net­tu­na. Olen aja­tel­lut, että jak­sai­sin tuon­ne asti, jos sai­sin ajois­sa hel­po­tus­ta osa-aikae­läk­keen muo­dos­sa. Mut­ta nyt Iha­lai­nen ja kump­pa­nit ovat päät­tä­neet, etten voi vali­ta itsel­le­ni sopi­vaa kan­nus­tin­ta 58 vuo­ti­aa­na. ‑Anteek­si että tämä on lii­an pit­kä, mut­ta ketut­taa todella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Rai­vio: Njoo, var­maan nämä winca­pi­ta­tyy­pit oli­si­vat kyl­lä hävin­neet aika suu­ren osan rahois­taan, mut­ta eikös polii­si ole nyt aina­kin jon­kun ver­ran onnis­tu­nut nii­tä raho­ja jää­dyt­tä­mään, että var­maan niis­tä jotain jää näil­le hui­ja­tuil­le. Toi­nen jut­tu on tie­tys­ti se, että jos menee täl­lai­seen pyra­mi­di­pe­liin mukaan, niin on var­mas­ti vaan ajan kysy­mys, kun lait­taa ihan lail­li­ses­ti rahan­sa johon­kin täy­sin idioot­ti­mai­seen sijoi­tuk­seen ja hävi­ää kai­ken. Näi­den on sit­ten vaan tul­ta­va toi­meen sil­lä kan­sa­ne­läk­keel­lä. Emme­hän me halua roh­kais­ta ihmi­siä teke­mään type­riä sijoituksia.

    eeme­li: Kukaan ei siis ole ehdot­ta­mas­sa, että ihmi­set eivät sai­si vapaa­eh­toi­ses­ti sääs­tää eläk­keel­le­jään­tiä var­ten tai, että hei­dän oli­si pysyt­tä­vä töis­sä niin kau­an kuin työ­nan­ta­ja halu­aa. Ihmi­set sai­si­vat siis jää­dä eläk­keel­le mil­loin haluai­si­vat ja elää niil­lä sääs­töil­lä (+kan­sa­ne­läk­keel­lä) mitä ovat kerän­neet elä­män­sä var­rel­la elä­ket­tä varten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Onhan se vähän ehkä tyh­mää mak­saa 25% elä­ke­mak­sua, jot­ta suu­ret ikä­luo­kat voi­vat naut­tia luo­man­sa elä­ke­jär­jes­tel­män eduis­ta (eläk­keel­le kes­ki­mää­rin 59v; elä­ke las­ket­tu muu­ta­man par­haan vuo­den ansiois­ta) hyvin vaa­ti­mat­to­mal­la omal­la panos­tuk­sel­la. Mak­sa­ja­su­ku­pol­vien eläk­kei­tä sen sijaan lei­ka­taan vie­lä­kin “fik­sum­min” kuin höl­mö­läis­ten peit­toa. Tie­tys­ti suo­ma­lai­set lam­mas­mai­si­na idioot­tei­na mak­sa­vat myös jär­kyt­tä­vän suu­ria alue­tu­kia. Oma kurio­si­teet­tin­sa on oikeas­taan se, että Suo­men rik­kain alue saa myös eni­ten per nup­pi tukea muil­ta alueil­ta. No, toi­saal­ta Suo­mes­sa syr­ji­tään posi­tii­vi­ses­ti (erit. kou­lu­tuk­ses­sa) vain nii­tä, jot­ka menes­ty­vät sosio­eko­no­mi­ses­ti muu­ten­kin kes­ki­mää­räis­tä paremmin.
    “In Fin­land we have this thing cal­led Rei­lu meininki”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Olen ollut sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että ammat­tiyh­dis­tyk­set ovat tar­koi­te­tut neu­vot­te­le­maan työ­eh­dois­ta työ­nan­ta­jien kans­sa. Nii­den sekaan­tu­mi­nen lain­sää­dän­töön on tapah­tu­nut hallituksen/eduskunnan pyynnöstä/suostumuksella. En voi miten­kään käsit­tää näi­den nyt nos­ta­maa äläk­kää hal­li­tuk­sen aja­tuk­ses­ta elä­keiän nos­tos­ta. Edus­kun­ta sen kai vii­me kädes­sä päät­tää. Tot­ta kai mie­li­pi­teet voi ilmais­ta, mut­ta yleis­la­kon vilaut­ta­mi­nen edus­kun­nan pää­tän­tä­val­taan kuu­lu­vas­ta asias­ta alkaa hais­kah­taa jo kapi­nal­ta. Eikö­hän seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa sit­ten kan­sa anna tuo­mion­sa koko jutul­le. Joten­kin tun­tuu vähän nau­ret­ta­val­ta kiu­kut­te­lul­ta, kun ay-pomoil­ta ei nyt ihan joka asias­ta kysy­tä. Mikä­li hal­li­tus on teh­nyt asias­sa jotain lain­vas­tais­ta, niin kai­ke­ti oikeus­kans­le­ri sii­hen puut­tuu. On sit­ten aivan eri asia toi­mi­ko hal­li­tus jär­ke­väs­ti. Ehkä jos­kus kan­nat­taa kui­ten­kin osoit­taa, kuka nyt mitä­kin asi­aa hoitaa.
    Veik­kaan kyl­lä mel­ko noloa lop­pua hal­li­tuk­sen täl­le jutul­le. Odo­tan mielenkiinnolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Olen ollut sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että ammat­tiyh­dis­tyk­set ovat tar­koi­te­tut neu­vot­te­le­maan työ­eh­dois­ta työ­nan­ta­jien kans­sa. Nii­den sekaan­tu­mi­nen lain­sää­dän­töön on tapah­tu­nut hallituksen/eduskunnan pyynnöstä/suostumuksella. En voi miten­kään käsit­tää näi­den nyt nos­ta­maa äläk­kää hal­li­tuk­sen aja­tuk­ses­ta elä­keiän nos­tos­ta. Edus­kun­ta sen kai vii­me kädes­sä päättää. ”

    Elä­ke­hän on osa pal­kaa, joten ei sen mää­rit­te­lyyn lakia ja Edus­kun­taa tar­vi­ta, sen voi hoi­taa työ­so­pi­muk­sel­la ja/tai työehtosopimuksellakin.

    laki vain antaa yhteäi­set ehdot kaikille.

    Esi­tän­kin, että seu­raa­vis­sa työ­eh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luis­sa nos­te­taan­kin ehtoi­hin lisäe­lä­ke-etuus , joka mah­dol­lis­taa elä­köi­ty­mi­sen esim 55 vuotiaana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Onhan se vähän ehkä tyh­mää mak­saa 25% elä­ke­mak­sua, jot­ta suu­ret ikä­luo­kat voi­vat naut­tia luo­man­sa elä­ke­jär­jes­tel­män eduis­ta (eläk­keel­le kes­ki­mää­rin 59v; elä­ke las­ket­tu muu­ta­man par­haan vuo­den ansiois­ta) hyvin vaa­ti­mat­to­mal­la omalla”

    EU:ssa elä­ke­mak­sut, kun las­ke­taan mukaan kaik­ki: työ­nan­ta­jien mak­sut, työn­te­ki­jöi­den mak­sut, vero­tu­los­i­ta rahoi­tet­ta­vat osuu­det, mak­suo­suus pyö­rii 30–35 % tie­tä­mis­sä palk­ka­sum­mas­ta ja 12–14 % bkt:sta.

    Suo­mi on kes­kiar­voi­nen eli n 33 % , kal­leim­pia ovat Sak­sa ja Ruot­si n 35–36 %.

    Kor­kein rahas­toin­tias­te on Hollannissa,2–3 ker­taa kor­keam­pi kuin Suo­mes­sa, mut­ta ei se tuo mak­sui­hin hel­po­tus­ta: 12 % bkt:sta ja 32 % palkkasummasta.

    Ikään­ty­nei­den työl­li­syys on hei­ken­ty­nyt joka laman jäl­keen ja tämä joh­tuu sii­tä, että irti­sa­no­mis­ta on hel­po­tet­tu ja moraa­li­set siteet ovat koko ajan löyhtyneet.
    Joka laman jäl­keen työt­tö­myys on tuplaan­tu­nut ja teh­ty­jen työ­tun­tien mää­rä vähen­ty­nyt vaik­ka työ­voi­ma on kasvanut.

    Esim 80-luvul­la työt­tö­miä oli kes­ki­mää­rin 80000, 90-luvul­la 240000 .
    Ja suu­rin osa pit­kä­ai­kais­työt­tö­mis­tä on ikään­ty­nei­tä eivät­kä he pää­sä­sän­töi­ses­ti ole ns elä­ke­put­ki­lai­sia vaan ovat työmarkkinatuella.

    Se alk­koi­kin ihme­tyt­tää, sil­lä yleen­sä­kin työt­tö­mis­tä vain 20–30 % saa ansio­si­do­na­nis­ta ja loput ei mitään tai perus­päi­vä­ra­ha-työ­mark­ki­na­tu­kea ja siten on vai­kea ymmär­tää Osmon argu­ment­tia, että pes­ru­tu­loa ei voi­da nos­taa kos­ka se tuli­si kaliiksi ???

    Suo

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Jos ihmi­set huo­leh­ti­si­vat eläk­keis­tään itse, nämä Oulus­sa kokoon­tu­vat winca­pi­ta­lai­set oli­si­vat menet­tä­neet pait­si omai­suu­ten­sa, myös tule­van omaisuutensa

    En kyl­lä mis­sään vai­hees­sa esit­tä­nyt, ettei elä­ke­sääs­tö­jär­jes­tel­mää val­vot­tai­si miten­kään. Yksi syy, mik­si minus­ta eri­lais­ta vero­koh­te­lua tar­vi­taan on, että yksi­tyi­set ihmi­set sor­tu­vat lii­an her­käs­ti johon­kin winca­pi­ta-tyyp­pi­siin jut­tui­hin. Sik­si oli­si hyvä jos elä­ke­sääs­töin­stru­men­teil­le oli­si joku ser­ti­fi­kaat­ti tms. Niis­sä on tie­tys­ti ris­ki­nä se, että pan­kit ja sen­sel­lai­set rahas­ta­vat sit­ten “hal­lin­noin­ti­ku­lui­na” useam­man pro­sen­tin pää­omas­ta. Suo­rat sijoi­tuk­set ja indek­si­ra­has­tot ovat oikeas­taan ainoa jär­ke­vä ris­ki-instru­ment­ti täl­lai­siin. Jol­lain sal­kun­hoi­ta­jil­la palk­kiot syö­vät kai­ken hyö­dyn (ja yli­kin) mitä aktii­vi­sem­mis­ta stra­te­giois­ta voi peri­aat­tees­sa saada.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Kuul­kaa­pas nyt. Oli­sin nuo­re­na AIVAN VARMASTI sääs­tä­nyt sekä elä­ke- että sai­raus­va­raa itsel­le­ni, mut­ta juu­ri sil­loin hyvin­voin­ti­val­tio oli voi­mis­saan ja vah­ve­ni ja kehit­tyi – sen myö­tä myös verot. Mak­set­tiin siis hui­kei­ta vero­ja pie­nis­tä pal­kois­ta – nime­no­maan sai­raus- ja elä­ke­va­kuu­tus­ta. Että siis mak­se­taan vaan vero­ja mut­ta sen LISÄKSI sääs­te­tään itse?

    Olen suo­ras­taan kat­ke­ra sii­tä että minut on HUIJATTU ole­maan huo­leh­ti­mat­ta asiois­ta itse.

    Niis­sä mais­sa, jois­sa kan­sa­lai­set huo­leh­ti­vat itse omil­la vakuu­tuk­sil­laan pahas­ta päi­väs­tä ja van­huu­des­ta, mak­se­taan vas­taa­vas­ti vähem­män veroja.

    Olen aina seu­ran­nut kau­hun val­las­sa vero­jen keven­nyk­siä. Mak­san oikein mie­lel­lä­ni kor­kei­ta vero­ja, kos­ka niis­sä on tur­va meil­lä, jot­ka eivät juu­ri nii­den kor­kei­den vero­jen takia kyen­neet tai osan­neet hoi­taa itse tur­vaa itsel­leen. Mut­ta minä­hän en ole­kaan rikas; rik­kai­den toki pitää pääs­tä ilmai­sek­si jos­ta syys­tä verot pois vaan.

    Jätän kan­na­no­tot elä­keiän korot­ta­mi­ses­ta niil­le, joi­ta se kos­kee. Itse pää­sen alta pois. Jos ottai­sin kan­taa, sanoi­sin luul­ta­vas­ti että palau­te­taan tulo­ve­rot sil­le tasol­le mil­lä ne kor­keim­mil­laan ovat olleet ja optio- ja osin­ko­tu­lot verol­le myös. Ker­tyi­si aika potti.

    Miten niin vää­rin nuo­rem­pia koh­taan? Kuten sanoin, olen itse koko nuo­ruu­te­ni ja kes­ki-iän­kin mak­sa­nut huip­pu­kor­kei­ta vero­ja pie­neh­kös­tä pal­kas­ta (eikä voi­nut edes unek­sia mis­tään sub­jek­tii­vi­sis­ta oikeuk­sis­ta mis­sään asiassa).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Ei oli­si vää­rin nuo­rem­pia koh­taan vaan oiken.
    Äiti­ni mak­soi 70-luvul­la pie­neh­kös­tä palas­taan ja verois­taan huo­li­mat­ta yksi­tyis­tä elä­ke­va­kuu­tus­ta. Kuin­ka kävi? Elä­keyh­tiö meni kon­kur­siin, äiti­ni mah­dol­li­ses­ti mis­sa­si jon­kun pie­nen juri­di­sen ehdon ja menet­ti kai­ken. Vai laki­sää­tei­nen elä­ke jäi.

    Hul­lum­min­kin siis voi käy­dä, Anna-Liisa!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Olen aina seu­ran­nut kau­hun val­las­sa vero­jen kevennyksiä.

    Tätä en oikein ymmär­rä. Val­tion vero­ker­ty­mä on kas­va­nut koko ajan sitä mukaa kun (palkka)veroja on keven­net­ty. Tätä kau­his­tel­laan ikään­kuin moraa­li­se­na ongel­ma­na, että on se kau­he­aa kun ihmi­sil­le jää enem­män käteen.

    Mik­si val­tion meno­ja pitäi­si koko ajan muka tur­vot­taa? Vero­jen alen­ta­mi­sel­la on aina­kin mar­gi­naa­li­ses­ti tur­vat­tu työl­li­syyt­tä ja osto­voi­man kas­vua. Mik­si raho­jen kier­rät­tä­mi­nen val­tion kaut­ta joten­kin lisäi­si sitä hyö­tyä, mitä niis­tä saadaan? 

    Minus­ta tämä elä­ke­kau­his­te­lu on teko­py­hää kaut­ta lin­jan. Sii­nä kau­his­te­lus­sa on toki jär­keä­kin: Van­ha­sel­ta oli höl­mö veto läh­teä repi­mään auki jo sovit­tu­ja (tai sovi­tuk­si koet­tu­ja) raken­tei­ta ilman, että neu­vot­te­lee ensin nii­den osa­puol­ten kans­sa, joi­den tie­det­tiin her­mos­tu­van asias­ta. Se hais­kah­taa tahal­li­sel­ta provokaatiolta.

    Mut­ta itse ongel­maan; eli­ni­kä­ker­toi­mia ja mui­ta ros­vouk­sia on teh­ty nyt vii­me­vuo­si­na sii­hen mal­liin, että minus­ta näyt­tää täl­lä het­kel­lä itses­tään­sel­väl­tä, että ne rahat, joi­ta minä­kin mak­se­len “elä­ke­mak­sui­na” on juo­tu suur­ten ikä­luok­kien toi­mes­ta parin­kym­me­nen vuo­den sisäl­lä. Ker­toi­mia ruka­taan sii­hen suun­taan, että nämä ros­voa­vat sen min­kä pys­ty­vät lap­sil­taan kos­ka “mehän ne kor­kei­na veroi­na mak­soim­me”. Demo­gra­fia voit­taa demokratiassa. 

    Mik­si tämä on vää­rin nuo­rem­pia koh­taan? No ei se taval­laan ole­kaan, kos­ka demo­kra­tias­sa oikein on se, mis­tä enem­mis­tö päät­tää. Lähi­vuo­si­na elä­köi­ty­vä suku­pol­vi on mak­sa­nut kor­kei­ta vero­ja, sil­lä vero­tus oli kireim­mil­lään Suo­mes­sa jos­kus 70-luvul­la. Näis­tä verois­ta ei kui­ten­kaan toi­mi­tet­tu mitään elä­ke­mak­su­ja. Niil­lä raken­net­tiin ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mää ja jos­sain mää­rin kou­lu­ja. Myö­hem­män suku­pol­ven hyö­dyk­si täs­tä oli lähin­nä kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä, ter­vey­den­huol­to tai­taa olla jo aika kuralla. 

    Voi­daan tie­ten­kin esit­tää, että on vain oikein, että nuo­rem­pi suku­pol­vi mak­saa van­hem­pien eläk­keet, kos­ka hei­dän verois­taan mak­set­tiin nuo­rem­pien kou­lu­tus. Tätä eivät nuo­rem­mat kui­ten­kaan itse valin­neet, vaan se “sopi­mus” oli kyl­lä ihan yksipuolinen. 

    Itse kyy­nis­tyin jo muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Näi­tä eli­ni­kä­leik­ku­rei­ta ja mui­ta tul­laan kyl­lä sovel­ta­maan seu­raa­van parin­kym­me­nen­vuo­den aika­na niin, että kun minul­la on kym­me­ni­sen vuot­ta elä­kei­kään, niin on jo täy­sin ilmeis­tä, että jul­ki­sen val­lan pus­sis­ta ei tule pen­niä­kään ja toden­nä­köi­ses­ti nekin mitä itse on sääs­tä­nyt, tul­laan taval­la tai toi­sel­la konfiskoimaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Tie­de­mies: yhtä jal­kaa tulo­ve­ron­ke­ven­nys­ten kans­sa on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ala­sa­jet­tu ja tur­va­verk­koa puret­tu. En minä tie­dä mis­tä se joh­tuu, jos ker­ran yhteis­kun­nan tulot ovat samaa jal­kaa kas­va­neet, kuten sanot.

    Kor­keat verot eivät ole vää­rin ketään koh­taan sil­loin, kun kaik­ki nii­tä mak­sa­vat, meni­vät­pä ne rahat mihin hyvän­sä — tie­ten­kin edel­lyt­täen ettei­vät mene haas­koon tai jon­kun tas­kuun, kuten ilmei­ses­ti on käynyt.

    (Kyl­lä se eli­min… eikun euta­na­sia­la­ki vie­lä tulee, kat­so­kaa vaan. Ja mikäs iha­nam­paa: ensin hyvä eufo­ri­nen mie­li, iha­na ramai­su ja iha­na nukah­dus jos­ta ei tart­te herä­tä. Pait­si jos halu­taan kos­taa, tie­ten­kin, sil­loin se ei var­maan ole ihan niin ihanaa.

    Että miten­kö liit­tyy mihin­kään? No kun suu­ret ikä­luo­kat pitää saa­da pois päi­vil­tä, ja eihän me sit­ten olla enää mitään puli­se­mas­sa kun ollaan siko­lät­tien poh­jal­la makaa­mas­sa. Teet­te lait niin että teil­lä on hyvä.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Tie­de­mis:
    “vero­tus oli kireim­mil­lään Suo­mes­sa jos­kus 70-luvulla.”

    Miten niin? Koko­nais­ve­roas­te saa­vut­ti minun tie­tääk­se­ni huip­pun­sa 90-luvun laman aikoi­hin. 70-luvun alus­sa koko­nais­ve­roas­te oli vie­lä alhai­nen ja se nousu jul­ki­sen sek­to­rin pai­su­mi­sen myö­tä tasai­ses­ti aina 80-luvun lopul­le saak­ka, jos­sa oli pari vuot­ta tasais­ta ja sit­ten laman piikki.

    Anna-Lii­sa:
    “yhtä jal­kaa tulo­ve­ron­ke­ven­nys­ten kans­sa on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ala­sa­jet­tu ja tur­va­verk­koa purettu.”

    Höpö­hö­pö. Esi­mer­kik­si ansio­si­don­nai­seen ei ole koskettu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Syl­ves­te­ri on oikeas­sa sii­nä, että koko­nais­ve­roas­te oli hui­pus­saan tuol­loin. 1970-luvun alus­sa koko­nais­ve­roas­te oli alhai­nen, kos­ka välil­li­set verot oli­vat vie­lä mel­ko vähäi­set. Tulo­ve­roas­teik­ko oli kui­ten­kin reaa­li­ses­ti mitat­tu­na kireim­mil­lään vuon­na 1975, so. vuon­na 1975 verot­ta­ja vei palk­ka­tu­lon osto­voi­mas­ta suu­rim­man osan. 

    Se, mis­sä mää­rin täl­lai­nen luku on rele­vant­ti, on toi­nen asia. Mut­ta välil­li­set verot on sii­nä mie­les­sä oikeu­den­mu­kais­ta las­kea pois täs­sä tar­kas­te­lus­sa, kos­ka se ei pure suo­raan sääs­töi­hin. Eli jos palk­ka­ve­ro on kireä, jää vähem­män lai­tet­ta­vak­si sukan var­teen, mut­ta välil­li­set verot rokot­ta­vat kulutettaessa. 

    (Ero on tosia­sias­sa lähin­nä semant­tis­ta kik­kai­lua, mut­ta se ei täs­sä koh­taa ole olennaista)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Höpö­hö­pö. Esi­mer­kik­si ansio­si­don­nai­seen ei ole koskettu”

    Ansio­si­don­nai­seen sisäl­ly­tet­tyä leik­ku­ria ei ole nos­tet­tu inflaa­tion muka­na ja niin­pä ansio­si­don­nai­nen leik­kau­tuu aina palk­ko­jen noustessa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Höpö­hö­pö. Esi­mer­kik­si ansio­si­don­nai­seen ei ole koskettu”

    Toi­nen ansio­si­do­nais­ta lei­kaa­va teki­jä on ollut sen saa­jien vähe­ne­mi­nen ehto­jen kiristyessä.

    Ansio­si­don­nais­ta saa enää 20–30 % työt­tö­mis­tä ‚70–80 % ei saa mitään tai sit­ten perus­päi­vä­ra­haa tai työmarkkinatukea

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Anna-Lii­sa
    “Tie­de­mies: yhtä jal­kaa tulo­ve­ron­ke­ven­nys­ten kans­sa on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ala­sa­jet­tu ja tur­va­verk­koa puret­tu. En minä tie­dä mis­tä se joh­tuu, jos ker­ran yhteis­kun­nan tulot ovat samaa jal­kaa kas­va­neet, kuten sanot.”

    Ihmi­sil­lä on nyky­ään parem­min varaa ostaa tois­ten­sa tuot­ta­mia pal­ve­lui­ta, kun verot­ta­ja ei vie välis­tä kuin noin puo­let. Jos halu­taan, että ihmi­sil­lä on töi­tä tänä jäl­ki­teol­li­se­na aika­na, on ymmär­ret­tä­vä että ne ovat suu­rel­ta osin pal­ve­lua­lan töi­tä. Jos työn vero­tus­ta nos­tet­tai­siin oleel­li­ses­ti, ihmis­ten kan­nat­tai­si yksi­lö­ta­sol­la teh­dä enem­män asioi­ta itse ja ostaa vähem­män palveluita. 

    Yhteis­kun­nas­sa tämä aiheut­tai­si työt­tö­myyt­tä ja kor­keam­mat verot kului­si­vat työt­tö­myys­kor­vaus­ten mak­suun eivät­kä riittäisikään. 

    Kos­ka työt­tö­myys on edel­leen ongel­ma, työn vero­tus­ta kan­nat­tai­si edel­leen alen­taa ja kerä­tä vero­tu­lot hai­tal­li­sia asioi­ta verot­ta­mal­la. Han­ka­laa täs­sä on se, että tuo muu­tos pitäi­si teh­dä oleel­li­sin osin maa­il­man tai aina­kin EU:n laa­jui­ses­ti, jot­ta ei annet­tai­si vas­tuut­to­mil­le hait­taa­jil­le tur­haan kilpailuetua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Just nos­tet­tiin tai­te­koh­ta 90 x perus­päi­vä­rahs­ta 105 x perus­päi­vä­ra­haan, “kos­ka perus­päi­vä­ra­ha on jää­nyt niin pahas­ti jäl­keen”. Ei tul­lut mie­leen nos­taa peruspäivärahaa”

    Käsit­tääk­se­ni tämä kuu­luu ns sosi­aa­li­tu­poon, jon­ka toteu­tu­mi­ses­ta ei ole mitään takeita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Ihmi­sen hen­ki­lö­koh­tai­nen koke­mus­maa­il­ma on häm­men­tä­vän eri­lai­nen kuin se maa­il­ma, mis­tä tilas­tot ja kyl­mät luvut ker­to­vat. Edel­lä on minul­le sanot­tu, että luku­jen mukaan ennen ei ollut mitään eri­tyi­sen hel­lää hyvin­voin­ti­val­tio­ta kor­kei­ne veroi­neen eivät­kä tur­va­ver­kot ole harventuneet.

    En ole tar­kis­ta­nut BKT-luku­ja enkä koko­nais­ve­roas­tei­ta ja puhun vain muis­ti­ku­vien perus­teel­la. Nii­den mukaan tulo­ve­ro­ni oli­vat hui­mas­ti kor­keam­mat (ja Tie­de­mies todis­ti näin olleen­kin) kuin nyt. En muis­ta viet­tä­nee­ni kulu­tus­juh­laa, vaik­ka välil­li­set verot oli­vat­kin alhaal­la – asun­to­lai­na­ko­rot oli­vat sit­ten sitä­kin kor­keam­mat, hui­te­li­vat seit­se­män ja yhdek­sän pro­sen­tin välil­lä. Itse asias­sa krää­sää tun­tuu nyt ole­van pal­jon enem­män ja hal­vem­mal­la shop­pail­ta­vis­sa. Mitä tar­koi­te­taan kulu­tuk­sel­la — onko se telk­ka­rei­ta ja pesu­ko­nei­ta vai onko se kou­lu­lai­tok­sen ja tei­den yllä­pi­toon käy­tet­tä­vää rahaa? Vii­me­mai­ni­tut eivät aina­kaan ole nyt parem­pia kuin ennen!

    Edel­leen muis­ti­ku­vie­ni mukaan 80-luvul­la ja vie­lä 90-luvul­la­kin pää­si ter­veys­kes­kus­lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le aina tar­vi­tes­saan. Neu­vo­lan­kin rutii­ni­käyn­te­jä oli tihe­ään, vau­vo­ja tar­kas­tet­tiin, kou­lu­lää­kä­rit toi­mi­vat. Täs­tä tuli tur­val­li­suu­den­tun­ne, mikä on vaih­tu­nut pelok­si tule­vas­ta: nyt tun­nen ole­va­ni oman onne­ni nojas­sa. Jos minul­la on pal­jon rahaa yli oman tar­peen, ei hätää. Jos rahaa on vain sen ver­ran että sil­lä elää, se on että voi voi jos sai­ras­tu­maan sat­tuu, ellei nyt ihan pii­paa-autol­la tar­vit­se vie­dä teholle.

    Hen­ki­lö­koh­tais­ten mie­li­ku­vie­ni perus­teel­la minul­le kon­kreet­ti­ses­ti mer­ki­tyk­sel­li­sis­tä tur­va­verk­ko­jen sil­mu­kois­ta vain lap­si­li­sät ja sub­jek­tii­vi­nen päi­vä­hoi­to-oikeus ovat nyt tiu­hem­mat kuin ennen.

    Mitä pitäi­si aja­tel­la sii­tä, että päät­tä­jät usko­vat raken­ta­van­sa hyvää yhteis­kun­taa, jon­ka kan­sa­lai­nen kokee­kin eri taval­la kuin päät­tä­jät ovat tar­koit­ta­neet? Että luvut ja tilas­tot ker­to­vat tut­ki­joil­le yhtä ja kan­sa­lai­nen kokee omas­sa hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa elä­mäs­sään tois­ta? En mil­lään voi uskoa, että kyse on pel­käs­tä aika-kul­taa-nuo­ruus­muis­tot-ilmiös­tä, vaik­ka tie­ten­kin sekin vaikuttaa.

    Ovat­ko yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jät tut­ki­neet päät­tä­jien ja ala­mais­ten maa­il­man­ku­vien koh­taa­mat­to­muut­ta? Tie­tää­kö Elina?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Kir­joi­tin seu­raa­vas­ti valit­taen että AY-liik­keel­le ei käy mikään aidos­ti tep­si­vä kei­no työ­urien pidentymiseen:

    No ehkä hyväk­sy­tään työ­viih­ty­vyys­ko­mi­tea jos­sa pal­kan­saa­jil­la on vah­va edus­tus ja jol­la oli­si vuo­si, pari aikaa poh­tia kon­sen­suk­sel­la sel­lai­sia kai­kil­le sopi­via kei­no­ja joil­la saa­tai­siin asen­teet muut­tu­maan ja työ­pai­koil­le parem­pi mie­lia­la ikää­ny­neil­le ja mik­sei kai­kil­le­kin. Tulok­se­na on val­tion rahoit­ta­ma “arvos­ta koke­mus­ta” ‑mai­nos­kam­pan­ja joka kes­tää 3 kuu­kaut­ta ja sen yhtey­des­sä pide­tään kak­si semi­naa­ria mis­sä kol­mi­kan­nan edus­ta­jat jyri­se­vät kuin­ka asia on yhtei­nen ja tär­keä ja kehu­vat kuin­ka hie­noa on että on saa­tu kaik­ki mukaan.”

    Yleis­ra­dio kir­joit­taa tänään kuin­ka hal­li­tus perään­tyy tavoit­tees­taan korot­taa yleis­tä elä­kei­kää AY-liik­keen vastustuksesta:

    Hal­li­tus ja työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat sopi­neet, että suo­ma­lais­ten työ­urien piden­tä­mi­seen hae­taan rat­kai­sua tosissaan.…

    …Tavoit­teen val­mis­te­lua jat­ke­taan Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen toi­mi­tus­joh­ta­jan Juk­ka Ran­ta­lan vetä­mäs­sä työ­ryh­mäs­sä, joka toi­mii yhteis­työs­sä val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön ja sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön edus­ta­jien kans­sa. Ryh­mäl­tä odo­te­taan tulok­sia vuo­den lop­puun men­nes­sä ja lopul­li­set pää­tök­set teh­dään sen jälkeen. ”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Täs­sä on nyt jota­kin mitä en ymmär­rä. Jos olen ymmär­tä­nyt oikein, ihmis­työl­lä ei ole enää juu­ri­kaan teke­mis­tä tuot­ta­vuu­den kans­sa. Mik­si siis työ­uria pitäi­si piden­tää? Mikä ihmeen huoltosuhde?

    Elä­ke on vero­na­lais­ta tuloa. Eikö eläk­keel­le pitäi­si pääs­tä mah­dol­li­sim­man nuo­re­na ja mah­dol­li­sim­man kor­keal­la eläk­keel­lä, jot­ta tur­va­taan sii­tä saa­ta­va vero­ker­ty­mä? Täl­lä luo­tai­siin työ­paik­ko­ja nuo­rem­mil­le nyt työt­tö­mil­le. Mei­tä kor­keas­ti­kin kou­lu­tet­tu­ja työt­tö­miä on maas­sa tuhan­sit­tain, emme­kä me tuo­ta pal­ve­lu­ky­syn­tää enem­pää kuin vero­ker­ty­mää­kään, kuten varak­kaat elä­ke­läi­set tuot­tai­si­vat. Ja mekin tuot­tai­sim­me työl­lis­tet­tyi­nä enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Juk­ka Ran­ta­lan vetä­mäs­sä työ­ryh­mäs­sä, joka toi­mii yhteis­työs­sä val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön ja sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön edus­ta­jien kans­sa. Ryh­mäl­tä odo­te­taan tulok­sia vuo­den lop­puun men­nes­sä ja lopul­li­set pää­tök­set teh­dään sen jälkeen. “

    Onhan se muka­vaa, että vii­mei­set vuo­det ennen eläk­kee­le jään­tä voi viet­tää yhteis­kun­nan orga­no­si­mas­sa jum­pa­sa, pää­see aina­kin ter­vee­nä eläkkeelle.
    Työ­ura pite­nee vain jos työ­an­ta­jat halua­vat pitää ikään­ty­nei­tä työs­sä, mikään tem­pu­tus ei auta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. 60- luvul­la reken­nel­tu elä­ke­jär­jes­tel­mä toi­mi aikan­sa, mut­ta nyt ikä­py­rä­mii­di näyt­tää ihan toi­sen­lai­sel­ta, eikä pie­net korjausliikeyritykset
    auta.
    Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön vir­ka­mie­het kyl­lä tietävät
    mitä pitäi­si teh­dä, mut­ta ei löy­dy sel­lais­ta poli­tiik­koa, joka uskal­tai­si sen ääneen lausua.
    Lap­si­li­sät ovat kai­kil­le saman­suu­rui­set, mik­sei elä­ke, kau­pan hin­nat ovat kai­kil­le samat jeten saman­ver­ran nii­tä euro­ja tarvitaan.
    Siis tasae­lä­ke eikä tar­vi­ta mitään yläeläkerajan
    koro­tus­ta, kos­ka elä­ke ei ole yhtä hou­kut­te­le­va vaih­toeh­to, kuin täl­lä hetkellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Mik­si eläi­kä­uu­dis­tuk­ses­sa, var­sin­kin opet­ta­jien, ei huo­mioi­tu lain­kaan kou­lu­tuk­seen mene­vää aikaa? Minul­la on FM-tut­kin­to ja sii­hen pääl­le 2v opet­ta­jan kou­lu­tus. Olen 30-vuo­tias ja siir­ty­mäs­sä vas­ta työ­hön. Olen­ko siis 70-vuo­ti­aa­na vie­lä töissä?

    Mik­si kor­keas­ti kou­lu­te­tut unoh­det­tiin eläkeuudistuksessa?

    Ei Suo­mes­sa kan­na­ta opis­kel­la ja jos opis­ke­lee, niin kan­nat­taa läh­teä muu­al­le. Palk­kaa saa muu­al­la parem­min ja voi pala­ta takai­sin Suo­meen naut­ti­maan eläk­keis­tään aikai­sem­min kuin hau­dan partaalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Elä­ke­jär­jes­tel­mäm­me ei ole val­tiol­li­nen, vaan perus­tuu “yksi­tyi­siin” elä­keyh­tiöi­hin. Jot­ta opis­ke­lua­jal­ta voi­si mak­saa elä­ket­tä, pitäi­si opis­ke­li­joi­den mak­saa elä­ke­mak­su­ja. Tosia­sias­sa elä­ke­jär­jes­tel­mäm­me kui­ten­kin suo­sii kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja erit­täin pal­jon, kos­ka nämä pysy­vät kes­ki­mää­rin pidem­pään ter­vei­nä ja pää­se­vät naut­ti­maan supe­kart­tu­mas­ta. Lisäk­si he elä­vät pidem­pään ja siis naut­ti­vat elä­ket­tä pidempään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Osmo:
    “Jot­ta opis­ke­lua­jal­ta voi­si mak­saa elä­ket­tä, pitäi­si opis­ke­li­joi­den mak­saa eläkemaksuja.”

    Itse asias­sa vuo­den 2005 elä­ke­uu­dis­tuk­sen jäl­keen myös opis­ke­luai­ka ker­ryt­tää elä­ket­tä (sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että myös val­mis­tuu. Max ker­ty­mä 5 vuot­ta). Toki vii­des­tä vuo­des­ta ker­ty­vä elä­ke on vaa­ti­ma­ton (kai jotain n. 40 Eur/kk).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Van­ha­nen on aina ollut huo­lis­saan huol­to­suh­tees­ta. Mitä muu­ta­kaan voi­pi olla kun ei itse ole kos­kaan teh­nyt tuot­ta­vaa työtä.

    Teh­tais­sa on toi­mi­hen­ki­löi­tä ja tuo­tan­to­hen­ki­löi­tä. Toi­mi­hen­ki­löt ovat kuu­kausi­pal­kal­la ja tuo­tan­to­hen­ki­löt ovat tuntipalkalla.

    Teh­tais­sa työn­joh­to ja tuo­tan­to­suun­nit­te­li­jat suun­nit­te­le­vat tuo­tan­to­työn­te­ki­jöi­den työ­ajat ja työ­vuo­rot niin, että tilauk­set saa­daan teh­tyä. He eivät suun­nit­te­le teh­tai­den toi­min­taa työn­te­ki­jöi­den eli­ni­käi­sen työ­uran vaan päi­vit­täi­sen ja vii­kot­tai­sen työ­ru­pea­man perusteella.

    Nyt on niin, että, pit­kää työ­uraa teke­vät tyy­pil­li­ses­ti jul­kis­hal­lin­non toi­mis­to­työn­te­ki­jät. Supe­re­lä­ke kart­tuu. Samaan aikaan kor­keas­ti kou­lu­te­tut nuo­ret ovat kortistossa. 

    Kulut­ta­vas­sa tuot­ta­vas­sa työs­sä ole­vat eivät jak­sa tai pys­ty pal­jon­kaan pin­nis­tä­mään nykyis­tä elä­kei­kää pidemmälle. 

    Jos Van­ha­sel­la oli­si tuo­tan­to­suun­nit­te­li­ja, hän ottai­si tar­vit­taes­sa nuo­ria, tuot­ta­via työn­te­ki­jöi­tä töi­hin kuu­te­na päi­vä viikossa. 

    Yhteis­kun­nal­li­nen tuo­tan­to­suun­ni­te­lu vas­tai­si työ­tun­tei­na sitä, että 60-vuo­tias työs­ken­te­li­si 80 vuo­ti­aak­si. Kuka uskal­tai­si 80-vuo­ti­aan tak­si­kus­kin kyy­tiin. Kuusi­päi­väis­tä viik­koa teke­vän neli­kymp­pi­sen kyy­tiin kylläkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.