Esityslistan löytää tästä
Autot kannen alta maan päälle Arabianrannassa.
Arabianrannassa varataan 5300 neliötä maata pysäköinnille, ja noin 400 pysäköintiä palvelevalle kadun levennykselle, koska pysäköinti maan alla tulisi liian kalliiksi (46 000 €/auto). Autojen tieltä saa väistyä asukkaille tarkoitettu yhteiskerhotila. Väistymään joutuu myös asukkaita, koska Paavalin seurakunta sijoittaa pysäköintiä väistyviä tiloja asuintaloihin. Asukkaat vastustavat ja sanovat lähellä olevassa Arabgian taideteollisuuskeskuksessa on tyhjillään olevia autopaikkoja vuokrattavana vaikka kuinka. Esittelijän mukaan niin ei voida tehdä, koska pysäköintinormin mukaiset autopaikat on osoitettava tontilla tai pysäköintialueelta. Kyse on itse keksitystä määräyksestä. Todellinen syy lienee se, että halutaan pitää pysäköinti ilmaisena. Listalla ei ole laskettu, paljonko maanpäällinen pysäköinti tulee maksamaan, jos maa-alalle sälytetään alueella vallitseva yleinen maan hinta.
Pelkään, että kyse on merkittävästä periaateratkaisusta, koska tämän jälkeen jokainen taloyhtiö voi vaatia kaupunkia lahjoittamaan niiden käyttöön maanpäällistä pysäköintitilaa, jolloin Arabianranta muuttuu samanlaiseksi autojen varastointialueeksi kuin Viikki.
Ongelman ydin on pysäköinnin ilmaisuus — tai siis, että pysäköintipaikat pakkomyydään asunnon yhteydessä. Jos ne myytäisiin erillisinä pysäköintiosakkeina, paljonpienempi määrä riittäisi, eikä taideteollisuuskeskuksessa lojuisi 500 kalliilla rakennettua (normin pakottamaa) pysäköintipaikkaa joutilaana.
Liikenteen kehitys Helsingissä
Helsingin keskustaan suuntautuvassa liikenteessä joukkoliikenteen osuus on noussut selvästi ja henkilöautoilu vähentynyt vähän. Sateinen kesä verotti pyöräilyä.
..46 000 €/auto..
Taas tätä.
Töölönlahdelta luettua:
“Pysäköinti-operaattorien maksama pysäköintipaikkojen markkinahinta on keskustassa noin 250 €/autopaikka/kk. Tällöin pysäköintioperaattori on vastannut pysäköintitilan valaistuksesta, huollosta
ja siivouksesta. Töölönlahden pysäköintilaitoksen rakennuskustannukset tulevat olemaan noin 50 000 €/autopaikka. Jos pysäköintilaitosta hallinnoiva
yhtiö vuokraa autopaikat pysäköintiä operoivalle yhtiölle 250 €/ap/kk, tulee sijoitetun pääoman tuotoksi 6,0 %, mikä arvioiden mukaan
mahdollistaisi hankkeen toteuttamisen yksityisrahoitteisena.”
Pitäisikö nyt veronmaksajan uskoa että täysin sattumalta rakennuskustannukset asettuvat sellaisiksi että vuokratuotto on juuri ja juuri hyväksyttävä. Miten olisi jos vaikka Helsingin Energia rakennuttaisi maanalaiset parkkipaikat, he käsittääkseni osaavat ostaa kalliorakentamista tukkuhintaan.
“Ongelman ydin on pysäköinnin ilmaisuus — tai siis, että pysäköintipaikat pakkomyydään asunnon yhteydessä. Jos ne myytäisiin erillisinä pysäköintiosakkeina, paljonpienempi määrä riittäisi, eikä taideteollisuuskeskuksessa lojuisi 500 kalliilla rakennettua (normin pakottamaa) pysäköintipaikkaa joutilaana.” Niin tuo pakkomyynti on älytön idea. Aivan tuossa Arabianrannan vieressä Vanhankaupunginkoskella (uudisrakennuksia nekin) myytiin autopaikat erillisinä osakkeina. En tosin tiedä, oliko osa niiden kustannuksista sisällytetty asuntojen hintoihin. Autopaikkaosakkeet maksoivat suunnilleen 8000 — 13 000 euroa kappale. Ei siellä kovin ahdasta näytä olevan.
Minuakin kiinnostaisi onko niissä uudiskohteissa, joissa autopaikat ovat erillisiä osakkeita, sisällytetty osa kustannuksista kuitenkin kaikkien asuntojen hintoihin.
Eikö vihreät voisi alkaa ihan tosissaan ajamaan autopaikkamääräyksistä luopumista kaavoituksessa? Eikös silloin häviä tämä “pakko” löytää autoille paikka oli se sitten maan alta tai maan päältä?
Parasta olisi tietysti luopua kokonaan käyttötarkoitusten määräämisestä kaavan yhteydessä ja antaa autopaikkojen rakentua sinne missä niitä tarvitaan ja niistä ollaan valmiita maksamaan.
Terveisiä Espoosta. Munkinrannassa NCC:n rivareissa huoneistoihin kuuluu yksi autopaikka kuhunkin. Toisen saa lunastaa, tosin hinta on niin korkea että juuri kukaan ei ole lunastanut (yli 20 huoneistoa). Kakkos- ja vieraiden autot pysäköidään mihin sattuu katujen varsille, vasta valmistuneet autopaikat ovat tyhjillään — tai on niissä NCC:n tuomat betoniporsaat, jotta ilmaiseksi ei pysäköitäisi.
Näin toimii kapitalismi…
Osmo,
Etkö voisi vaatia autopaikkojen laskemisessa sitä, että katupysäköidyn autopaikan hintaan laskettaisiin alueen keskimääräisen rakennuskorkeuden mukainen menetetyn rakennusmahdollisuuden maan hinta? Jos maa maksaa esim. 2000€ per rakennusoikeusneliö ja aluetta rakennetaan 6 kerroksisesti, katupaikan hintaan pitäisi tietenkin laskea mukaan n. 8–10m^2 * 6 * 2000 = ~100 000 €.
Siinä kadulle rakennetun autopaikan hinta kaupungin keskusta-alueella.
Pysäköintiasia näyttää olevan kovasti esillä nyt. HS tänään: “Helsingin Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa aiotaan kokeilla malleja, joissa autopaikan rakentamiskustannukset laitetaan autopaikan käyttäjän maksettaviksi.
Se olisi muutos nykytilanteeseen, jossa jokainen uuden taloyhtiön asukas maksaa autopaikoista asuntonsa hinnassa, vuokrassa tai hoitovastikkeessa, vaikkei asukkaalla itsellään edes olisi autoa.
Periaatetta aiotaan kokeilla aluksi kaupungin Asuntotuotantotoimiston joissakin hitas- ja vuokrakohteissa. Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän (sd) mukaan muutama tontti on jo katsottu valmiiksi Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa.”
Kalevi: … vasta valmistuneet (maksulliset) autopaikat ovat tyhjillään -
Tarvitaan ajattelun muutosta ja se vie aikaa, eli
Artturi Björk: “eikö vihreät (alussa, ja muut nappaa ajatuksen kilvan ja itsestäänselvyytenä myöhemmin) voisi alkaa ihan tosissaan ajamaan autopaikkamääräyksistä luopumista kaavoituksessa?”
Aikamoinen sääntö epäoikeudenmukaisuudessaan.
Eiköhän Helsingissä pääsääntöisesti pärjää julkisilla, jos ihmiset julkisia käyttävät, palvelu paranee ja kaupunkisukupolvien lisääntymisen myötä taito (sietää naapuria vieressään) ajaa julkisilla lisääntyy.
Viikki näyttää autojen varastointialueelta osittain sen vuoksi että vuokrapaikkoja on vapaana mutta samaan aikaan autoilijat pysäköivät silti jalkakäytäville ja aukioille, se kun on ilmaista.
Näin viedään tilaa autoja varten kaksi kertaa, täysin turhaan. Suoraa tulonsiirtoa kaupungilta ja paikan lunastaneilta vapaamatkustajille samalla kun viihtyvyys ja turvallisuus kärsivät.
Kaupunki on sijoittanut mm. Latokartanossa ns. pysäköinti-intensiivisiä tiloja kuten päiväkoteja keskelle asunaluetta ilman että näille on kaavoitettu yhtään pysäköintitilaa. Lopputulos on täyttä anarkiaa kun valvontaa ja kuria ei kuitenkaan käytännössä ole.
Onhan tuo vähintään hölmöä…
Miten olisi vastaehdotuksena, että kantakaupunkimaisena alueena Arabia otetaan asukaspysäköintijärjestelmän piiriin tunnuksella N ja pysäköintipaikkoja järjestetään nykyisen kantakaupungin tilannetta vastaava määrä per asunto? Eli ei tarvita lisää paikkoja. On hyvin vaikea ymmärtää miksi esim. Etelä-Haaga on järjestelmän piirissä, mutta Arabia ei. Kartta vyöhykkeistä http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/9751b3804a1742fd9f79ff3d8d1d4668/asukaspysakointialueet_2009.pdf?MOD=AJPERES
Periaatteessa kaupunki voi sitten toki vaikka ostaa yksityiseltä yrittäjältä niitä vapaana olevia paikkoja asukaspysäköintipaikoiksi. Tämä pitäisi kuitenkin rahoittaa asukaspysäköintimaksun nostolla. Toinen asia mitä en Arabiassa ymmärrä on että miksei kauppakeskuksen pysäköintihallia voi käyttää ympäri vuorokauden, tarve asukapysäköinnillä on suurin öisin kun kaupat on kiinni. Kaupunki voisi esim. tehdä tarjouksen kauppakeskukselle siitä, että asukaspysäköintitunnuksella saa jättää auton halliin yöksi.
Arabianrannassa on onnistuttu hyvällä menestyksellä kokeilemaan monenlaista uutta, kuten loft-asuntoja ja taidetta jokaisella rakennetulla tontilla. Entä jos kokeiltaisiin yhtä autopaikatonta taloa? Varmasti asuntojen ostajiksi löytyisi yksi talollinen asukkaita, jotka tietävät, etteivät tule tarvitsemaan omaa autopaikkaa. Jos mieli kuitenkin muuttuu, lähellä on se tyhjyyttään kumiseva Arabian parkki. Pahinta tässä parkkipaikkasuunnitelmassa on, että alueen asukkailta viedään se luvattu yhteinen tila!
Koska uudet vähän paremmat autot ovat melkein itse-ajavia jo tänään, esim. pysäköinti, kaistalla-pysyminen, jarruttaminen jos kuski ei ymmärrä jarruttaa esteen tullessa eteen ym., voidaan odottaa että muutaman vuoden sisällä alkaa markkinoille tulemaan täysin autonomisesti itse-ajavia sähköautoja mikäli viranomaiset vaan hyväksyvät ne. Ja miksikäs ei hyväksyisi, liikennekuolemat tulisivat ainakin vähenemään jyrkästi. Ammattiliikenteen ja taksien kustannukset laskisivat murto-osaan nykyisestä.
Ja sitten “unintended consequense” olisi että kantakaupungin autot jätettyään matkustajansa ajelisivat Espooseen parkkiin odottamaan omistajansa uusia matkasuunnitelmia eikä ketään haluttaisi maksaa kymppitonneja tallipaikasta keskustassa koska kyllä peltilehmälle Espookin kelpaa.
Kannatan itsekin autopaikkamääräyksistä luopumisesta kaavoituksessa. (Itse asiassa pidän tällaista alueriippumatonta määräystä aivan käsittämättömänä.)
Kieltämättä aika karua luettavaa, kolmen ja puolen hehtaarin alueesta karkeasti hehtaari rakennuksille, hehtaari puistoille ja toreille, hehtaari parkkialueeksi ja puoli hehtaaria kaduiksi.
Viikissä on sentään osa autopaikoista pysäköintitaloissa, mutta ei vuokra / hitastaloissa.
Onko laitonta kärrätä parkkiruutuun kontti täynnä vintille mahtumotonta romua, jos huolehtii nimellisistä pysäköintikustannuksista? Kontti tai hivenen pienempi tiivis säilytysastia? Voisi olla pyörällinenkin. Tulisi halvemmaksi kuin varastotilan vuokraaminen. Monet autoilijat saattaisivat pitää toimea rikollisena, mutta en ymmärrä, miksi heillä on enemmän oikeutta säilyttää tavaraa kadulla kuin minulla, joka olen autoton.
Tuo Pande Glossin esimerkki ja ideaali ovat sinänsä loistavia, mutta aliarviovat suuresti usean autoilijan kulkupeliinsä tunteman emotionaalisen siteen, joka on usein yhteydessä autoon liitettyyn status-arvoon. Näin arvioimatta teknistä toteutettavuutta.
Kaavoituksen pysäköintipaikkanormisto on perusideoiltaan ja filosofialtaan 60-luvun kiihkeimmän autoistumisvaiheen peruja. Silloin oli vähän hätä kädessä, mutta vähän oli myös kokemuksia ja tutkimuksia pysäköintitarpeista ja ‑tiloista. Olisi jo aika tuulettaa sitä kunnolla.
Kaksi perusperiaatetta tulisi saattaa vallitsevaksi. Toinen on autopaikkojen sijoittamisen ja omistuksen irrottaminen tonttikohtaisuudesta, toinen päällekkäiskäytön tekeminen pääkäytännöksi. Näin pysäköinti hoidettaisiin nykyistä selvästi keskitetymmin todennäköisesti alueellisina yhtiöinä, jotka kaavan osoittamille pysäköintitonteille rakentaisivat, myisivät ja vuokraisivat paikkoja omakustannushintaan tai kaupallisesti. Paikan voisi siis joko ostaa, vuokrata tai ostaa pysäköintioikeuden ilman nimettyä pysäköintipaikkaa.
Kaduilla olisi vain lyhytaikaista pysäköintiä, tonteilla huoltopysäköintipaikat. Näin päästäisiin nykyistä taloudellisempaan ja liikennepoliittisesti oikeansuuntaiseen malliin. Ylimitoitettuja ratkaisuja näkee nykyisin yhä useammilla alueilla. Parempi olisi lievä niukkuus ja ohjaava hinnoittelu.
On tosi hyvä, että kaupunkisuunnittelulautakunta pääsee Osmon aktiivisuuden ansiosta miettimään jälleen kerran syntyjä syviä kaupunkimaatuhlariauton tulevien rajojen asettelemiseksi.
“Esittelijän mukaan niin ei voida tehdä, koska pysäköintinormin mukaiset autopaikat on osoitettava tontilla tai pysäköintialueelta. Kyse on itse keksitystä määräyksestä. Todellinen syy lienee se, että halutaan pitää pysäköinti ilmaisena.” Ehkä ne, jotka eivät saa autopaikkaa oven edestä, tuntevat katkeruutta, jos joutuvat viemään autonsa halliin, vaikka se ei kovin kaukana olekaan (vaan useimmille alle kahden minuutin kävelymatkan päässä) — ainakin jos (ja kun) halli on kalliimpi. Mutta jos oven edessä olevien paikkojen jakomenettely on reilu, niin ehkä tässä ei ole suurta moraalista ongelmaa? Ei kai voida olettaa, että kaikilla on jonkinlainen oikeus parhaaseen mahdolliseen parkkipaikkaan?
AUTOA TARVITSEVAT MYÖS VIERAAT TAI HUOLTOLIIKENNE
Tässä vähän jotenkin jaetaan populaatio kahteen disntiktiin joukkoon: autoilevat ja ei-autoilevat.
Toisaalta joukkoliikentten säännöllinen käuttäjä saatta ajoittain tarvita autoa matkoille tai kuljetuksiin. Toisaalta vieraat saattavat tulla hankalan matkan päästä, ja ihminen tarvitsee jossain vaiheessa myös kotiapupalveluja jne. Näille tarvitaan ajoittain parkkipaikkaa. Samoin on ammatteja, joisa on päästävä liikkumaan omalla autolla (esim. isännöitisjä). City cae Clubit ja vastaavat tietenkin auttavat asiaa.
Laskeskelin, että Töölössä tyypillisen talon eteen mahtuu 4–5 autoa. Mutta talossa on 35 huoneistoa. hkä on lähdettävä siitä, että varmasta parkkipaikast on syytä makssaa (= lunastaa joko parkkioake tai oikeus parkkeeraukseen. Mutat aprkkipaikkojen on oltva tehokkaass käytössä sekä päivisin että öisin.
Tila, mikä normien mukaan pitää olla varattu autoille, kuulostaa järkyttävältä.
Eikö saman tien voitaisiin alkaa miettiä vanhojen parkkipaikkojen muuttamista takaisin puistoiksi ja tonteiksi taloille.
On aika hurjaa, jos Helsinki rakentaa 5000 asuntoa vuodessa (onko tämän 5000 asuntoa ehdottanut joku rakennusliike) ja lisäksi norminmukaiset parkkipaikat.
Eikö sillä, että maapallo päällystetään asfaltilla, ala olla ympäristövaikutuksia toden teolla, musta pintahan imee auringonvaloa itseensä asfaltin muista vaikutuksista puhumattakaan.
Jos joku puolue ajaa hehtaariparkkipaikkoja uusille alueille ja nakertaa samalla puistotilaa, kyseessä on minusta lähes ympäristörikos.
Tämä pysäköintinormiasia muuttuu entistä pahemmaksi jos kaupunki laskee asuntojen keskikokonormia, tämä on Hesarin mukaan tulossa ensi kuussa valtuustoon. Jos keskiko tippuu vaikka 60 neliöön 75 neliöstä, niin paikka per asunto logiikalla parkkipaikkoja pitää rakentaa 25% enemmän.
Arvataan parkkipaikan todelliseksi kustannukseksi keskimäärin 30 000 euroa. 75 neliön asunnoilla tuo on 400 neliö, 60 neliön asunnoilla 500. Eli jos nuo pysäköintipaikkojen hinnat kaatuu rakentajille, niin uudistus itseasiassa hankaloittaa heidän asemaansa.
“Eli jos nuo pysäköintipaikkojen hinnat kaatuu rakentajille, niin uudistus itseasiassa hankaloittaa heidän asemaansa.”
Rakennuttajat pystyvät kaupunkiasuntojen hinnoittelussa hyödyntämään mahdollisuuden autonpitoon. Nykymallissa on luonnollista että he myös osaltaan vastaavat kustannuksista.
Jos tätä halutaan toimivasti muuttaa, kannattaisi harkita mallia jossa jokaiselle kaupunkialueella säilytettävälle autolle tulee haltijan pystyä osoittamaan vakituinen paikka. Tällöin asukaspysäköintilupia myönnettäisiin todellisen kapasiteetin mukaan nykyistä paremmin kustannusvastaavasti, ja niukkuus pitäisi huolta siitä että pysäköintiluolille löytyisi paremmin kysyntää ja rahoitusta.
Pysäköintipaikkanormit voitaisiin silloin kokonaan unohtaa.
“Jos joku puolue ajaa hehtaariparkkipaikkoja uusille alueille ja nakertaa samalla puistotilaa, kyseessä on minusta lähes ympäristörikos.” Ja jos Vihreiden jäsenyys kaupungeissa edes johonkin velvoittaa, niin minusta siihen, että parkkipaikkarakentamiseen erityisesti maan pinnan tasalle pitää suhtautua hyvin varauksellisesti. Diplomaattisesti sanottuna.
Tuo kannen alle rakennettujen paikkojen hinta tuntuu olevan tarkoituksella laskettu melko korkealle, jotta voidaan perustella “halvempia” vaihtoehtoja. Jotenkin tuntuu siltä, että moinen betonikaukalo ei voi olla niin kallis rakentaa.
Parasta olisi vaan hinnoitella pysäköintimaa saman hintaiseksi, kuin asuinrakennus käyttöön tarkoitettu. Luultavasti ohjaisi luonnostaan järkeviin malleihin.
ko Tapauksessa yritetään taas muuttaa kaavaa siten, että saadaan mahdollisimman edullisesti rakennettua mahdollisimman paljon asuntoja.
Vaihtoehto voisi hyvin olla sallia pysäköintipaikat maan päälle ja vähentää esim. 15% asuinpita-alasta tontilta. Näin puistoala säilyisi paremmin ja idean houkuttelevuus jouduttaisiin oikeasti laskemaan.
Spottu, olen antanut itselleni kertoa että myös rakennuttajat nurisevat noista pakkopysäköintipaikoista. Ihan siitä syystä, että ne eivät mene kaupaksi, vaikka ne todennäköisesti myydään alle kustannusten. Tämä ilmiö oli havaittavissa jo ennen kuin uusien asuntojen kauppa hyytyi, samasta talosta oli myyty kaikki asunnot ja paikat odottivat ostajaa.
On varsin yleistä, että silloinkin kun autopaikkoja myydään osakkeina, osa niiden hinnasta on jätetty asuntojen hintoihin. Näin siksi että hyödykkeiden hinta määräytyy markkinoilta: autopaikkoja pyritään myymään sellaiseen hintaan että ne saadaan kaupaksi. Sama pätee myös asuntojen hinnoitteluun. Kaikki urakoitsijat osaavat sen verran laskea, että voivat hinnoitella työtään sen mukaan, mitä katsovat alueellisen markkinahinnan kulloinkin kestävän.
On myös aivan tavanomaista, että omina osakkeinaan myydyt autopaikkaosakkeet jäävät “rakennushankkeeseen ryhtyneelle” “roikkumaan”.
Autopaikkojen myyntihinnat ovat vaihdelleet 8000–20000€/ap. Rakentamiskustannusten kanssa näillä hinnoilla on vain vähän tekemistä. Kalleimpien osalta kyseessä ovat olleet lämpimät autohallipaikat ja halvimmat ovat olleet kylmiä lämmityspistorasiallisia kaksitasoisia pysäköintirakennuksia.
Asiasta on juuri valmistunut Helsingin kaupungin ‘Maankäytön ja asumisen ‑ohjelman toimenpiteenä aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaan vetämän työryhmän ansiokas raportti, josta voi todeta toteutuneita kustannustasoja sekä lukea myös niistä Hesarissakin kerrotuista autopaikoituksen vaihtoehtoisista toteutusmalleista.
Ja aivan totta, pysäköintinormit eivät perustu lakiin vaan ne ovat kaupungin oman kaupunkisuunnitelulautakunnan määrittelemiää. Ja vieläpä aivan hiljattain, muistaakseni vuonna 2007 uusittuja.
Olisi se aikamoinen piristysruiske julkisen liikenteen kannattavuudelle ja käyttöasteelle jos autopaikoituksen pysäköinnin kautta saama piilotuki poistetaisiin!
Kiitokset Marialle kiinnostavista tiedoista. Näyttää tosiaan siltä, että kaupungin omat määräykset vaikeuttavat järkevää autopaikkarakentamista. Eli niitä rakennetaan enemmän kuin olisi kenenkään etujen mukaista.
Kaupungin sallima käytännössä ilmainen kadunvarsipysäköinti pilaa markkinat pysäköintipaikkojen rakentamiselta. Jos kaavan vaatimia pysäköintipaikkoja ei hinnoitella mukaan asunnon hintaan, niitä ei saada myytyä, koska vapaamatkustajille riittää kadunvarsipaikkoja.
Joko pysäköintipaikkoja vaativista kaavamääräyksistä pitää luopua tai kadunvarsipysäköinti hinnoitella ylemmäs.
Villen kommentin siivittämänä totean vielä summauksen luonteisesti:
1) Maan pinnan tasaisen asukaspysäköinnin hintaa pitää nostaa ainakin niillä alueilla, joilla on selvää autotunkua. Tästä Osmo kirjoitti mielestäni asiallisesti. Muutama kymppi vuodessa on todella vähän.
2) Ainakin osa näistä varoista voitaisiin (onko mahdollista?) käyttää parkkihallien rakentamiseen uusille keskustan likeisille alueille. Osmon ilmoittamien tietojen mukaan maanalaisten paikkojen rakentaminen esim. Arabianrantaan maksaisi 46 000 euroa per auto, ja se on asunnon ostajalle melko kova hinta.
3) Parkkipaikkoja olisi rakennettava enemmän sen mukaan miten kysyntää ilmenee eikä automaattisesti paikka per (suunnilleen) asunto, kuten kaupungin nykyiset määräykset näyttävät edellyttävän. Yksi hyvä malli on erikseen myytävät parkkiosakkeet, joista on jo nyt kokemuksia. (Tässä rakennusliikkeet joutuvat arvioimaan ja ottamaan riskejä.) Jos ja kun paikkoja silloin rakennetaan vähemmän, auton omistajien kustannukset eivät välttämättä olisi korkeampia kuin nykyään, olettaen että rakennuskustannukset antavat osviittaa myyntihintoihin.
4) Katutason pysäköintitilojen hintaan pitäisi sisällyttää menetetyn asunto- ja liiketilarakennusoikeuden ja miksei myös muun vaihtoehtoiskäytön hinta. Nyt kalliimmat parkkipaikkavaihtoehdot näyttävät liian kalliilta suhteessa katutason paikkoihin.