Östersundom ja kestävä kaupunkirakenne

Sipoon Öster­sun­dom liitet­ti­in Helsinki­in kaupunki­rak­en­teen ter­ve­hdyt­tämisek­si — siis jot­ta ihmiset eivät jou­tu­isi muut­ta­maan nur­mi­järville vaan pää­si­sivät järkevälle etäisyy­delle hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien varaan. Pää­si­sivät on harkit­tu ver­bi, sil­lä asun­to­jen hin­nat pal­jas­ta­vat, että ihmiset asu­vat mielu­um­min hyvien kuin huono­jen yhteyk­sien varrella.

Huo­m­a­sitte var­maan ilmaisun nur­mi­järville, jos­sa pieni kir­jain ja monikko tarkoit­taa itse Nur­mi­jär­ven ohel­la muitakin sel­l­aisia aluei­ta, jois­sa auton omis­t­a­mi­nen on vält­tämätön­tä pitkien etäisyyk­sien ja huono­jen palvelu­jen takia. Palvelu on huonoa, jos kaup­pa ja koulu eivät ole käve­ly­matkan päässä.

Tarkoi­tus oli, että sitä rak­en­tamista, jota oli suun­nitel­tu nur­mi­järville, keskitet­täisi­in metron var­relle Öster­sun­domi­in. Kun 10 000 kol­menkymme­nen kilo­metrin autol­la tehtyä työ­matkaa päivässä jää väli­in, säästyy yli kymme­nen miljoon­aa autok­ilo­metriä vuodessa; 250 ker­taa maa­pal­lon ympäri, 600 000 litraa menovettä. 

Jos näin ei tehdäkään, vaan Helsinki­in suun­nitel­tu rak­en­tamista siir­retäänkin Öster­sun­domi­in, nur­mi­järville joudu­taan rak­en­ta­maan yhtä paljon kuin lähtöti­lanteessa eikä koko Öster­sun­domin liit­tämis­es­tä Helsinki­in olisi lainkaan hyö­tyä nur­mi­järvet­tymisen ehkäisyssä vaan lop­putu­lok­se­na on kaupunki­rak­en­teen hajoami­nen edelleen

Helsin­gin seudun kun­nat ovat sopi­neet 13 000 asun­non rak­en­tamis­es­ta vuosit­tain. Helsin­gin osu­us tästä on 5 000 asun­toa. Joku voisi sanoa, että liian vähän, kos­ka 8 000 asun­toa tulee muualle ja sieltä muual­ta tul­laan yleen­sä autol­la. Joku toinen voisi sanoa, että aika paljon, kos­ka tuo rak­en­tamis­tahti tarkoit­taa Lah­den kokoisen kaupun­gin ahtamista Helsin­gin rajo­jen sisälle kymme­nessä vuodessa. Öster­sun­domin alue vas­taa noin kah­den vuo­den asun­to­tuotan­nos­ta Helsingissä.

On erit­täin luon­nol­lista, että ihmiset eivät halua lisärak­en­tamista naa­puris­toon­sa. Har­va on kuitenkaan halu­aisi pois­taa omaa koti­taloaan, jos voitaisi­in toimia kuin tietokone­pelis­sä ja pois­taa talo hiiren painal­luk­sel­la ja palaut­taa ne ain­ut­laa­tuiset luon­toar­vot, jot­ka sen tietä aikanaan uhrat­ti­in. Kaupunkisu­un­nit­telu on tas­apain­oilemista nyky­is­ten ja tule­vien asukkaiden etu­jen välillä.

Min­un ihanteeni on tiivis, mut­ta har­va kaupun­ki. Tiivis sikäli, että ne alueet, jot­ka raken­netaan, raken­netaan tiivi­isti tilaa tuh­laa­mat­ta, mut­ta har­va siinä mielessä, että asuinaluei­den väli­in jätetään kun­nol­la viher­aluei­ta. Jos voisin aloit­taa Vuosaaren suun­nit­telun alus­ta, suun­nit­telisin sen munkkiniemeläisit­täin tiivi­ik­si, ruu­tukaa­van mukaisek­si alueek­si ja jät­täisin sinne paljon viher­aluei­ta, joi­ta siel­lä toki nyt onkin. Min­un ei ollut vaikea äänestää Mus­tavuoren rak­en­tamista vas­taan, kos­ka alue on kaukana metro­radas­ta ja edus­taen jo vähän nur­mi­järvet­tymistäö ja kos­ka sil­lä on suuri arvo vfirfkistysalueena.

Vuosaa­res­sa on tuh­lat­tu tilaa raivos­tut­taval­la taval­la 1960-luvul­la. Viimeaikoina on kyl­lä kaavoitet­tu korkeal­la kort­telite­hokku­udel­la, mut­ta jostain syys­tä arkkite­htu­uri ei ole ollut eri­tyisen onnis­tunut­ta. Munkkiniemen puis­totie näyt­tää kau­ni­im­mal­ta, anteek­si nyt vain. Tiivis rak­en­t­a­mi­nen vaatisi korkealaa­tu­ista arkkite­htu­uria. Joskus mietin, pitäisikö Helsin­gin antaa raken­nusy­htiöille isom­pia aluei­ta yht­enäisem­män talo­su­un­nit­telun nimissä.

Joku voi tietysti kysyä, mik­si kaikkien on muutet­ta­va kasvukeskuk­si­in. Se on ihan oma tari­nansa, mut­ta jos muual­la ei men­estytä, ei ole oikeaa eikä inhimil­listä pado­ta muut­toli­iket­tä asun­top­u­lal­la. Maan hin­ta Helsingis­sä osoit­taa, että olemme kaavoit­ta­neet pikem­minkin liian vähän kuin liian paljon.

27 vastausta artikkeliin “Östersundom ja kestävä kaupunkirakenne”

  1. Osmo kir­joit­taa asi­aa. Tiivistä kort­teliraken­net­ta raidey­hteyksin ja maail­ma pelastuu. 

    Olen näh­nyt mon­en kaupunkisu­un­nit­telu­arkkite­hdin seinäl­lä Saarisen yleiskaavae­hdo­tuk­sen noin 90 vuo­den takaa. Vahinko, että siitä ei toteu­tunut kuin Munkkinie­mi ja muu­tamia piirteitä katu­verkos­sa. Helsin­ki olisi pitänyt tehdä keskus­tas­ta kehä ykkösen tasolle kan­takaupunki­mais­es­ti, mut­ta sodan jäl­keen Saarisen piir­roksia ei osat­tu enää lukea. 

    Raidey­hteyk­siä on saata­va lisää. Lah­den kokoinen kaupunkiyk­sikköjoukko saadaan Helsingis­sä hyvin mah­tu­maan todel­la hyvien yhteyk­sien päähän, mut­ta uusia raitei­ta ja asemia siihen tarvitaan. 

    Seudulli­nen raide­vi­sio on nyt tärkein suun­nit­teluko­hde ja kaupunkisu­un­nit­telun ydi­na­sia. Tänne Helsin­gin seudulle on ennustei­den mukaan tulos­sa kol­menkymme­nen tule­van vuo­den lyhyenä jak­sona seit­semän Lah­den ver­ran uut­ta maankäyt­töä. Siitä ei ole varaa sijoit­taa nur­mi­järvi­in kuin mar­gin­aal­isia osia, jos kaupun­ki halu­taan pitää kestävän kehi­tyk­sen uralla.

  2. Kir­joi­tat: “…8000 asun­toa tulee muualle ja sieltä muual­ta tul­laan yleen­sä autolla”.

    Todel­lisu­udessa yhä use­am­min Helsingistä men­nään muualle töi­hin. Van­taan, Espoon ja kehyskun­tien työ­paikat nimit­täin lisään­tyvät, mut­ta Helsin­gin hissuk­seen vähenevät. 

    Mitä tulee Öster­sun­domi­in kaavail­tu­un metroy­htey­teen, niin siitä kuulem­ma luovutaan(alueen suun­nit­telupääl­likkö(?) Ylen Aikaises­sa) ja tilalle hark­i­taan pikaratikkaa.

  3. Olisiko vih­doin kaupungis­sa poli­it­ti­nen tah­to hyväksyä kaupunki­maisen alueen laa­jem­pi rakentaminen. 

    Pet­tyneenä kat­soin tieto­ja laa­jasa­lon raken­nus­su­un­nitelmista, jos­sa kau­pat on eris­tet­ty omak­si alueek­seen — ja ilmeis­es­ti alueesta suurin osa varat­tu auto­ja eikä ihmisiä varten. Päät­täjille suosit­telisin matkaa nimeno­maan Munkkiniemeen, joka on eri­no­mainen esimerk­ki siitä, miten raken­netaan ihmisys­täväl­lis­es­ti. Kapeat kadut, jois­sa autot eivät hur­jastele, korkeahko ja tiivis raken­nuskan­ta ja laa­jat puis­tot jot­ka ovat näi­den ansios­ta kaikille kävelyetäisyydellä. 

    Mil­loin kaavoituk­ses­sa päästäisi­in tuo­hon nykyään? Milloin?

  4. Eräs kaupun­gin­su­un­nit­teli­ja tokaisi, että puut armah­taa arkkite­hdin. Se että puus­to on vielä taimia on yksi syy mik­si uudet alueet näyt­tää vähän ankeilta.

    Öster­sun­domin suun­nas­sa ongel­ma on se että yhtälö metro eli 20–30 miljoon­aa euroa ja 10 000 asukas­ta per ase­ma ja pien­talot on aika han­kala, joskaan ei ihan mah­do­ton. Tämän takia suurin piirtein Itäväylää kulke­va ratik­ka on hyvä vai­h­toe­hto, ja se voi jatkaa Itäkeskuk­ses­ta joko Jok­er­ille ja/tai Laa­jasa­loon päin. Joukkoli­iken­nefoo­ru­mil­la on puitu eri vai­h­toe­hto­ja mukaan­lukien HELI-rata, http://jlf.fi/f20/3288-ostersundomin-metro-pikaraitiotieksi/

    Noin kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti pidän 10 000 asukkaan keskuk­sia joka tapauk­ses­sa vähän turhan pien­inä, ris­ki on että ne näivet­tyvät. Parem­pi olisi tehdä jon­nekin liitos­alueelle yksi kun­non kaupunki­mainen keskus (jotain 20 000 asukas­ta), vetää sinne joko metro tai HELI-rata paikallisju­nana (ja myöhem­min Por­vooseen saak­ka) ja hoitaa liikenne ympäröiville suht tiheille pien­taloalueil­la ratikalla.

  5. Oletko Osmo ajatel­lut tätä nur­mi­järveä myös tois­in­päin? Luin tänään lehdestä, että Eläke-Var­ma Ruo­ho­lahdessa mak­saa puo­let bus­sil­in­jan piden­nyk­ses­tä toim­i­tilo­jen­sa eteen.

    Näin päin sen pitäisikin toimia ja tätä pitäisi laa­jen­taa! Jos jokin yri­tys halu­aa saa­da etua siitä, että se toimii hal­van maan alueel­la (esim. Ori­on ainakin aikoinaan, lento­ken­tän Aeropolin fir­mat, Ser­e­na, Num­mela), tulisi maankäyt­tö­sopimuk­sis­sa edel­lyt­tää julkisen liiken­teen jär­jestämistä alueel­la tai vähin­tään sen kus­tan­nuk­si­in osal­lis­tu­mista. Toimisi ainakin tääl­lä mis­sä maal­la on jotain arvoa — lan­del­la nykyään kai kun­ta pan­naan rak­en­ta­maan toim­i­ti­lat, tiet sinne ja jos rahaa vielä riit­tää, oma bus­sil­in­ja portille.

    Hyvä esimerk­ki minus­ta siitä, miten ulkoishai­tat sisäis­tetään markkinamekanismiin.

  6. Mikko Särelä: Kapeat kadut, jois­sa autot eivät hur­jastele, korkeahko ja tiivis raken­nuskan­ta ja laa­jat puis­tot jot­ka ovat näi­den ansios­ta kaikille kävelyetäisyydellä.
    Mil­loin kaavoituk­ses­sa päästäisi­in tuo­hon nykyään? Milloin?

    Ne on autopaikkanor­mit, jot­ka estää tekemästä tiivistä kaupunkia. Pait­si jos normista joustet­taisi­in (siihen ei riitä poli­it­tista tah­toa) tai tehtäisi­in parkkipaikat maan alle (se yleen­sä “mak­saa liikaa”, kun auton pysäköin­tipaik­ka olete­taan automaat­tisek­si ja ilmaisek­si oikeudeksi).

  7. Öster­sun­dom ei luo Osmon tarkoit­ta­maa kestävää kaupunki­raken­net­ta. Sen vaiku­tuk­set ovat päi­vas­taiset. Jos oikeasti halu­taan kaupunki­maista rak­en­tamista, niin kaavoituk­sen pain­opiste tulee olla Kehä I:n sisäl­lä. Olen väit­tänyt, että sinne sopii 0,5 miljoon­aa ihmistä lisää. Myön­nän olleeni väärässä ja kor­jaan sinne sopi­van ainakin miljoona ihmistä lisää.

    Halu­a­vatko suo­ma­laiset asua noin, on tietysti toinen jut­tu. Uskoisin ker­rostaloa­su­ji­akin ole­van lisää, kun­han se tehdään urbaanisti. Kos­ka viimek­si on tehty oikeaa kaupunkia? Ruo­ho­lahti oli vähän sinne päin, mut­ta paikoi­tus tyrit­ti­in ja autot ovat nyt ihmis­ten tiel­lä kaduilla.

    Metron rak­en­t­a­mi­nen Sipool­ta varastet­tuille maille on yksi jär­jet­tömim­mistä ajatuk­sista, mitä koskaan olen kuul­lut. Asukasti­heys ei riitä niin raskaaseen infraan. Jos ensin tiivis­tet­täisi­in Töölö ja raken­netaisi­in metro sinne.

  8. Ville, tiedän kyl­lä. On se hauskaa, että autopaik­ka on jokamiehen oikeus, mut­ta käve­lykelpoinen ympäristö ei. Edes kaupungissa.

    Ei mikään ihme, että keskus­tan (samoin kuin Munkkiniemen ja muu­ta­man muun tiivi­isti raken­netun alueen) hin­nat ovat taivais­sa. Hyviä asuin­paikko­ja on jaos­sa jär­jet­tömän vähän juuri tuon autopaikkapoli­ti­ikan takia.

    Näin autoil­e­van uus­per­heel­lisen mielipi­de asiaan.

  9. Raide­v­erkko­jen investoin­nit ovat tun­netusti tyyri­in­tun­tu­isia. Niiden rahoituk­seen on saata­va mukaan yksi merkit­tävä hyö­tyjäryh­mä, raken­nu­soikeu­den real­isoi­jat. Tästä mallista on paljon hyviäkin esimerkke­jä maailmalta.

    Raiv­ion aja­tus kul­kee samaa rataa:
    “tulisi maankäyt­tö­sopimuk­sis­sa edel­lyt­tää julkisen liiken­teen jär­jestämistä alueel­la tai vähin­tään sen kus­tan­nuk­si­in osallistumista.”

  10. “Vuosaa­res­sa on tuh­lat­tu tilaa raivos­tut­taval­la taval­la 1960-luvul­la. Viimeaikoina on kyl­lä kaavoitet­tu korkeal­la kort­telite­hokku­udel­la, mut­ta jostain syys­tä arkkite­htu­uri ei ole ollut eri­tyisen onnis­tunut­ta. Munkkiniemen puis­totie näyt­tää kau­ni­im­mal­ta, anteek­si nyt vain. Tiivis rak­en­t­a­mi­nen vaatisi korkealaa­tu­ista arkkite­htu­uria. Joskus mietin, pitäisikö Helsin­gin antaa raken­nusy­htiöille isom­pia aluei­ta yht­enäisem­män talo­su­un­nit­telun nimissä.”

    Pitkälti samaa mieltä olen. Tosin Vuosaaren uusin osa Aurinko­lahti on jo hyvin onnis­tunut. Ker­rostalo­jen lisäk­si sinne on raken­net­tu kivo­ja town­house-tyyp­pisiä pien­talo­ja. Kallahtikin näyt­tää jo vähän viihty­isäm­mältä, kun puut ja pen­saat ovat saa­neet kas­vaa 15 vuot­ta. Meri-Rasti­lan talot voisi vaik­ka purkaa julk­i­sivure­mont­tien sijaan.

    Kaup­pakeskus Colum­buk­sen läheisyy­destä huoli­mat­ta Aurinko­lahdes­ta löy­tyy talo­jen kivi­jaloista kahviloi­ta, rav­in­toloi­ta ja kauppoja. 

    Munkkiniemen ongel­ma on auto­jen hal­lit­se­mat kadut. Jalka­käytävät ovat liian kapei­ta. Esim. liikku­mi­nen pien­ten las­ten kanssa ei ole eri­tyisen mielekästä. Aurinko­lahdessa ei ole tätä ongel­maa, vaan autot ovat pysäköin­ti­halleis­sa talo­jen alla ja kaduil­la on väljää. Muuten Munkkiniemeä pitäisi bench­marka­ta, kun uusia aluei­ta suunnitellaan.

  11. “Joskus mietin, pitäisikö Helsin­gin antaa raken­nusy­htiöille isom­pia aluei­ta yht­enäisem­män talo­su­un­nit­telun nimissä.”

    Pikem­minkin raken­nut­ta­jat pitäisi pystyä pitämään irti pro­jek­teista kunnes suun­nitel­mat ovat valmiita.

    Öster­sun­domis­sa olisi epäkon­ven­tion­aalisen ideoin­nin paik­ka. Tässä oma (taas saa hul­lun leiman) ehdotukseni:

    Kilo­metrin mit­tainen metro­radan päälle raken­net­ta­va sisäkatu jon­ka molem­mis­sa päis­sä olisi metroase­mat. Sisäkadun var­teen sijoit­tuisi­vat kaik­ki palve­lut ml päiväkodit ja koulut, rav­in­to­lat, juot­to­lat, senio­r­i­a­sun­to­ja, toimis­to­ja jnpp. Asuin­raken­nuk­set lähtevät sisäkatu­run­gos­ta sivuille ruu­tukaavaan asetel­tu­ina umpikortteleina. 

    Sisäkatu­un näh­den poikit­taiset kadut ovat käve­lykatu­ja, sisäkadun suun­taiset tavanomaisia. Julki­nen poikit­tais­li­ikenne puut­tuu, se on kor­vat­tu kolmel­la käve­lykatu­jen alle raken­netul­la horison­taa­likul­jet­timel­la varuste­tul­la tun­nelil­la jois­sa myös sisäkadun kaupoista mukaan­ote­tut ostoskär­ryt kulke­vat. Liityn­tä- ja asi­akaspysäköin­ti pön­töis­sä sisäkadun molem­mis­sa päis­sä, asukaspysäköin­ti talo­jen poh­jak­er­roksis­sa ja maan alla, ei kuitenkaan sisäpi­ho­jen alla kos­ka sinne halu­taan puita.

    Alue olisi suun­nilleen neliök­ilo­metri eli 500m radas­ta sivuillepäin kumpaankin suun­taan, ja asukasti­heys vähin­tään Punavuoren luokkaa eli asukkai­ta alueelle mah­tu­isi ainakin 20000. Alueen ulkop­uo­li­nen alue jätet­täisi­in koroste­tun maaseu­tu­maisek­si saman­laisen posi­ti­ivises­sa mielessä hätkähdyt­tävän kon­trastin aikaansaamisek­si kuin vaik­ka saa­pues­sa lau­tal­la Suomenlinnaan. 

    Idea on sinän­sä kaut­taal­taan varastet­tu, sisäkatu Itäkeskuk­sen uudelta puolelta, siihen liityvä metroase­ma ja toimis­tot Kamp­ista, senio­r­i­a­sun­not Isos­ta Ome­nas­ta (siel­läkin on toimis­to­ja), isot val­oisat (ja tur­val­lisen tun­tuiset) umpiko­rt­telit Vallilas­ta, umpimetsään/luontoon rajoit­tuvat ker­rostalot vaik­ka Laa­jasa­losta tai Län­si-Pasi­las­ta ja , hih­nakul­jet­timet mis­tä tahansa lentoasemalta.

    Täl­lä tavoin saataisi­in riit­tävä väestöpo­h­ja metroa varten, tarpeek­si viihty­isä piaz­zan korvike jot­tei tarvitse aina keskus­taan asti tul­la, kau­pal­la varustet­tu liityn­täpysäköin­ti lähialuei­den asukkaille, kan­takaupunki­ta­soinen auto­ton elintarvike+päivähoitologistiikka lap­siper­heille. Öster­sun­domin maaseu­tu­maisu­us säi­ly­isi mainit­tu­ja neliök­ilo­metrin lämisköjä lukuunottamatta.

    Alueel­la pitäisi soveltaa kaupunki­maista, ei lähiömäistä raken­nustapaa (luon­nonkiveä, tiiltä, ei betoniele­ment­ti­julk­i­sivu­ja eikä aal­topeltika­tok­sia). Ajatuk­ses­sa Öster­sun­domista puut­tuisi tusi­nalähiömäisyys täysin, siel­lä olisi joko kaupunkia tai maaseu­tua mut­tei oikein mitään siltä väliltä. Eri­tyis­es­ti: ei yritet­täisikään tiivistää aluet­ta säi­lyt­täen maaseudun omi­naispi­irteitä kos­ka se ei onnis­tu kuitenkaan.

  12. Osmo: “Joskus mietin, pitäisikö Helsin­gin antaa raken­nusy­htiöille isom­pia aluei­ta yht­enäisem­män talo­su­un­nit­telun nimissä.”

    Täysin päin­vas­toin. Kaipaile­maasi yhteinäiskult­tuuria ei tarvi­ta lisää. Saman talon monist­a­mi­nen use­alle ton­tille ei luo hyvää vaan tyl­sää ympäristöä. Näitä yht­enäisiä aluei­ta on raken­net­tu Helsin­gin esikaupungeis­sa sijait­se­vat pel­lot täy­teen, voit käy­dä siel­lä ihastele­mas­sa. (Koh­ta voit jopa ihastel­la tätä Pasi­lan konepa­jan alueel­la ja ver­ra­ta sitä mihin tahansa ympäröivään alueeseen, jon­ka on annet­tu rak­en­tua tont­ti kerrallaan.)

    Helsin­gin ei pitäisi antaa mitään aluei­ta raken­nusy­htiöille vaan sen pitäisi myy­dä tont­te­ja joille mah­tuu tiivi­isti yksi ker­rosta­lo (tai vas­taavasti yksi riv­i­ta­lo tai vaik­ka yksi omakoti­ta­lo) eniten tar­joavalle. Raken­nusy­htiöt voisi­vat sit­ten ostaa viereisiä tont­te­ja jos halu­aisi­vat, mut­ta mis­sään nimessä julkisen val­lan ei pitäisi rohkaista saman raken­nuk­sen monistamiseen vieri viereen. Se jos mikä on kur­jaa ympäristöä. (Kar­tanonkos­ki on poikkeus sään­töön, joskus poli­it­ti­nenkin ohjaus onnistuu!)

    Onko muka Munkkiniemen talot raken­net­tu saman raken­nusy­htiön toimesta?

  13. “Joskus mietin, pitäisikö Helsin­gin antaa raken­nusy­htiöille isom­pia aluei­ta yht­enäisem­män talo­su­un­nit­telun nimissä.” 

    Esim. Aurinko­lahti on kaupun­gin ja tiet­ty­jen raken­nus­li­ikkei­den yhteinen pro­jek­ti ja jäl­ki onkin aika yhden­mukaista. En kuitenkaan usko, että tämä on paras tapa toimia. 

    ”Pikem­minkin raken­nut­ta­jat pitäisi pystyä pitämään irti pro­jek­teista kunnes suun­nitel­mat ovat valmiita.” 

    Juuri näin. Esim. Kar­tanonkoskel­la ei kuun­nel­tu gryn­dere­itä. Vaik­ka en itse kyseis­es­tä alueesta pidäkään, on alueen arkkite­htu­uria kehut­tu. Ainakin se on yhden­mukaista. Tosin siihen jäävätkin alueen hyvät puolet. 

    ”Kilo­metrin mit­tainen metro­radan päälle raken­net­ta­va sisäkatu jon­ka molem­mis­sa päis­sä olisi metroase­mat. Sisäkadun var­teen sijoit­tuisi­vat kaik­ki palve­lut ml päiväkodit ja koulut, rav­in­to­lat, juot­to­lat, senio­r­i­a­sun­to­ja, toimis­to­ja jnpp. Asuin­raken­nuk­set lähtevät sisäkatu­run­gos­ta sivuille ruu­tukaavaan asetel­tu­ina umpikortteleina.”

    Mie­lenki­in­toinen esi­tys. Tämä voisi toimia hyvinkin, jos vielä alueelle jätet­täisi­in rak­en­ta­mat­ta kaup­pakeskus ja onnis­tu­taan houkut­tele­maan yri­tyk­siä. Pääkaupunkiseudul­la on jo aivan tarpeek­si kaup­pakeskuk­sia ja Itäkeskus ja Colum­bus ovat lähellä. 

    ”Täl­lä tavoin saataisi­in riit­tävä väestöpo­h­ja metroa varten, tarpeek­si viihty­isä piaz­zan korvike jot­tei tarvitse aina keskus­taan asti tul­la, kau­pal­la varustet­tu liityn­täpysäköin­ti lähialuei­den asukkaille, kan­takaupunki­ta­soinen auto­ton elintarvike+päivähoitologistiikka lapsiperheille.”

    Esikaupunkialueet pitäisi todel­lakin suun­nit­tel­la niin, ettei aina tarvit­sisi men­nä keskus­taan. Vuosaa­res­sa Aurinko­lah­den rantab­ule­var­di ja van­hat huvi­lat palveluineen ovat saare­laisille hyvä vai­h­toe­hto keskus­taan men­e­miselle. Kuitenkin kesäa­jan ulkop­uolel­la alueel­la on turhan hil­jaista. Palvelu­ja ei ole tarpeek­si, jot­ta alue pysty­isi kil­paile­maan lähel­lä ole­van kaup­pakeskuk­sen kanssa. Kaup­pakeskus taas ei ole kaikille keskus­tan korvike.

  14. Pidän Spo­tun ideas­ta. Samoin Osmon “tiivistä mut­ta har­vas­ta rak­en­tamis­es­ta”, joka siinä juuri toteu­tuu. Mut­ta saman talon monist­a­mi­nen on minus­takin ankeaa. Visuaa­li­nen yht­enevyys pitää luo­da kaavoituk­sel­la, esim. ker­rosmääräl­lä ja kat­to­tyyp­il­lä, jon­ka sisäl­lä raken­nusten olisi mielu­um­min olta­va yksilöl­lisiä, eri värisiä jne. Juuri kuten vaik­ka siel­lä Munkas­sa tai Töölössä tai Krunikas­sa tai…

  15. Spot­tu visioi: “Tässä oma (taas saa hul­lun leiman) ehdo­tuk­seni: Kilo­metrin mit­tainen metro­radan päälle raken­net­ta­va sisäkatu jon­ka molem­mis­sa päis­sä olisi metroase­mat. Sisäkadun var­teen sijoit­tuisi­vat kaik­ki palve­lut ml päiväkodit ja koulut, rav­in­to­lat, juot­to­lat, senio­r­i­a­sun­to­ja, toimis­to­ja jnpp. Asuin­raken­nuk­set lähtevät sisäkatu­run­gos­ta sivuille ruu­tukaavaan asetel­tu­ina umpikortteleina…”

    Tuskin tuol­la hul­lun leimaa saa, tuo­hon suun­taan ollaan mielestäni menos­sa. Esim. Kampin keskus, uudet pitkähköt toimistaloko­rt­telit joiden­ka poh­jak­er­rokses­sa kul­kee käve­lyväylä, Itäkeskus… Tuol­laisen sisäväylän var­rel­la voi olla sään­nöl­lisin väli­a­join juna- tai metroase­ma, tai ratik­ka voi kulkea sen viertä, jne.

    Jos­sain Öster­sun­domis­sa tuos­sa voi vaan olla ongel­ma ylisu­uri määrä liike- ja muu­ta julk­ista tilaa, äkkiseltään tuo kuu­lostaa siltä että noin neljäosa ker­rosneliöistä on muu­ta kuin asun­to­ja. Eli tuol­lainen keskus edel­lyt­täisi käyt­täjiä kauem­paakin, pelkät paikallispalve­lut ei tarvitse noin paljon tilaa. Toki tämä on jär­jeste­ly- ja suunnittelukysymyskin.

  16. “Joku voi tietysti kysyä, mik­si kaikkien on muutet­ta­va kasvukeskuk­si­in. Se on ihan oma tari­nansa, mut­ta jos muual­la ei men­estytä, ei ole oikeaa eikä inhimil­listä pado­ta muut­toli­iket­tä asun­top­u­lal­la. Maan hin­ta Helsingis­sä osoit­taa, että olemme kaavoit­ta­neet pikem­minkin liian vähän kuin liian paljon.”

    Ker­rankin Osmo tun­nus­taa tosi­asian, maan hin­ta on riip­pu­vainen tar­jon­nas­ta. Suo­mi on har­vaan asut­tu maa myös Helsin­gin seudul­la, joten kyl­lä tääl­läkin voidaan tiivistää.Raakamaasta i ole pulaa , on vain puute tah­dos­ta tai rahan mene­tys estää poli­itikko­ja toimimasta

    Kun vielä rak­en­tamista hajoite­taan eikä keskitetä muu­ta­malle gryn­der­ille kuten nyt ‚niin hin­nat tippuvat.

    Kun suurin osa ihmistä halu­aa asua omakoti­talos­sa niin olisi syytä kaavoit­taa pääasi­as­sa omakoti­tont­te­ja , se hajaut­taa rak­en­tamista edelleen.
    Helsingis­sä omakoti­tont­tien rak­en­tamisoikeudet ovat nau­ret­ta­van pieniä, 0,18–0,25
    Rovaniemikin käyt­tää 0,3–0,4 paljon isom­mil­la tonteilla.
    Ulkoa­mail­la käytet­ti­in o,8–1 :kin.
    Omako­tialueen kun­nal­lis­tekni­ikan saa samaan hin­taan kuin ker­rostaloalueenkin ja väljil­lä kaavoitus­määräyk­sil­lä saa monimuotoisuuttakin.

    Nur­mi­järvi on tosi­aan kamala esimerk­ki tuh­lauk­ses­ta: Muu­ta­man talon yksiköitä hajal­laan siel­lä tääl­lä, tiet kapei­ta, mutkaisia ja mäkisiä.
    Kun­nal­lis­tekni­ik­ka mak­saa mal­tai­ta ja palve­lut ovat kilo­me­trien päässä
    Joka taloudessa on kak­si autoa etc

  17. “Jos­sain Öster­sun­domis­sa tuos­sa voi vaan olla ongel­ma ylisu­uri määrä liike- ja muu­ta julk­ista tilaa, äkkiseltään tuo kuu­lostaa siltä että noin neljäosa ker­rosneliöistä on muu­ta kuin asuntoja.”

    Kuka sanoo ettei run­gos­sa ja jopa sisäkadun var­rel­la voisi olla asun­to­ja ? Läpi­talon asun­to­ja jos­sa sisä­parveke talvea ja ulkoparveke kesää varten ? Taval­laan kuten perus­ru­u­tukaavakaupungi­nosa jos­sa auto­val­tainen kokoo­jakatu onkin kaven­net­tu, katet­tu ja auto­jen sijaan varat­tu ihmisille ympärivuo­tiseen käyttöön.

  18. Ihmisil­lä, jot­ka eivät mielestään pidä tiivi­in tehokkaasti raken­netus­ta kaupungista, on usein mielessään jokin kohjo lähiö. Löy­tyykö mis­tään Helsin­gin kaupun­gin sivuil­ta tms. kart­taa, jos­ta voisi klikkail­la eri aluei­den asukastiheyksiä?

    HS:ssa oli run­sas viikko sit­ten kort­telis­ar­jas­sa vuorossa Ruo­ho­lah­den vil­lat. Asukaslukua ja kar­tal­ta arvioitua pin­ta-alaa laskeskellen alueen asukasti­heys tun­tui yllät­tävän suurelta — ja kyse on sen­tään puu­taloista, jois­sa on vain yksi ker­ros ja mata­la ullakko!

    Jon­nekin net­ti­in voisi koo­ta val­oku­via ja tilas­toluku­ja: näin miel­lyt­tävä alue ja silti näin tiivis. Käykää joskus Klaukkalas­sa (se sijait­see Nur­mi­järvel­lä): pelkkä liikekeskus­ta tun­tuu vievän pari neliök­ilo­metriä, vaik­ka liikkeitä on tuskin enem­män kuin yhdessä taval­lises­sa lähiöostoskeskuksessa.

    Laut­tasaa­res­sa asuu käsit­tääk­seni 20 tuhat­ta asukas­ta neljäl­lä neliök­ilo­metril­lä, eikä sitä kauhean ahdis­ta­vana kai voi pitää. Tosin jos meren sijas­ta rantavi­ivan takana olisi toinen vas­taa­va kaupungi­nosa, tun­tu­isi jo ahtaam­mal­ta, mikä saat­taa hie­man vääristää asukastiheyslukua.

    Täältä Munkkiniemen ja Haa­gan välistä ikku­nas­ta ulos kat­sellen aina välil­lä tulee kyl­lä mieleen, että kaik­ki on men­nyt huonom­paan suun­taan aina siitä läh­tien, kun Munkkiniemi-Haaga-suunnitelma 

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Munkkiniemi-Haaga-suunnitelma

    jätet­ti­in toteuttamatta.

  19. Spot­tu, joo on järjestelykysymys.

    Hami­lo, Ruo­ho­lah­den vil­lois­sa on kai yleen­sä kolme ker­rosta: keskik­er­ros, kel­lari ja ullakko. Asukasti­heyk­siä löy­tyy esim. Helsin­gin kaupun­gin tietokeskuk­sen julkaisem­i­na, mut­ta ne ovat alue eikä kort­te­liko­htaisia. Ver­tailun vuok­si on parem­pi kat­soa kokon­ais­te­hokku­ut­ta, eli asuin­neliöitä suh­teessa maap­in­ta-alan, se että ihmiset asu­vat ahtaasti ei tee rak­en­tamis­es­ta tehokas­ta. Van­hat puu­taloko­rt­telit pär­jäävät tässäkin ver­tailus­sa yleen­sä hyvin.

  20. Tpyy­lu­o­ma­lle:

    Nor­maa­likokoisil­la ikkunoil­la varustet­tu­ja huonei­ta kuitenkin on vain yhdessä ker­rokses­sa, ja alueen tun­nel­ma on hyvin matala.

    Ihmiset saat­ta­vat asua ahtaahkosti Ruo­ho­lah­den vil­lois­sa, mut­ta eiköhän siel­lä asuin­neliöitäkin ole suh­teessa maap­in­ta-alaan kohtalaisesti.

    Jos iso osa ihmi­sistä ei tykkää ker­rostaloista, eikö järkev­in­tä olisi rak­en­taa sit­ten täl­laisia hyvin tiivis­tun­nel­maisia puu­taloko­rt­telei­ta ase­man ympärille. Ase­mal­la yksi tai kak­si kun­non yli 30-ker­roksista asuin­tor­nia, jot­ka tun­tu­isi­vat enem­män maamerkeiltä kuin ahdis­taval­ta ker­rostalo­mas­salta. Ja ehkä yksi kaup­pakatu jotain kuusik­er­roksisia siihen ase­man viereen.

  21. “Maan hin­ta Helsingis­sä osoit­taa, että olemme kaavoit­ta­neet pikem­minkin liian vähän kuin liian paljon.”

    Fik­suin­ta olisi Helsingis­sä (pääkaupunkiseudul­la) kerätä verot maan hin­nas­ta (maan arvos­ta). Jos Helsin­gin pelkän asuin­maan on arvo esim. 37,5 mrd euroa, saisi tästä vuokrat­u­lo­ja 2,25 mrd (37,5 mrd e X cap rate (6%)), mikä on ilmeis­es­ti sama kuin Helsin­gin kun­nal­lisveron tuot­to. Tämä johtaisi tehokkaaseen maan käyt­töön ja kun­nal­lisveron voisi pois­taa.. Ehkä jo n. 75%:n maa-arvo verol­la kaik­ista kiin­teistöistä saisi kun­nal­lisverot katet­tua. (Saa­han täl­lais­es­ta verorak­en­teesta ainakin haaveilla)

  22. Raken­nus­maa kun­nol­liselle verolle ja ker­rosko­rkeusra­jat pois, niin saataisi­in todel­lista tiiviyt­tä ja tehokkuutta:)

    Kaupunkisu­un­nit­telu perus­tuu täysin kuvit­teel­lisi­in ja mieliku­vi­tuk­sel­lisi­in perusteisi­in, mut­ta se mak­saa paljon. Uudet kaupungi­nosat eivät ole spek­takuläärisen orgastisia arkkite­htu­urielämyk­siä, eikä ole­mas­saol­e­va kaupunki­raken­nekaan pääosin ole kovin kum­moista. Ker­rosko­rkeu­den rajoi­tus taitaa olla muu­ta­man intomie­len propagoimaa. Kansan­taloudelle ja ilmas­ton­muu­tok­selle hin­ta on varsin kova.

  23. yht­enäisem­män kaupunkiku­van nimis­sä suuria aluei­ta rakentajille…
    olen itse joskus yön pimeinä tun­teina miet­tinyt samaa, Hai­tat vain saat­ta­vat olla suurem­mat, mikä on jo nyt todet­tavis­sä mm. _VR:n alueen rak­en­tu­mises­sa. Rak­en­ta­ja voi hal­li­ta markki­noi­ta ja hin­noit­telua hidastele­mal­la rak­en­tamises­sa kysyn­nän mukaan sop­ut­ta­mat­ta hintoja.
    eikö saman saisi aikaan kaavoit­ta­mal­la? Tarkat kaupunkiku­val­liset pelisään­nöt vain kaikille. Hyvä esimerk­ki tiukas­ta kaupunkiku­val­li­sista kaavamääräyk­sistä on yllä­tys-yllä­tys Kar­tanonkos­ki Vantaalla.

  24. Kjr63:lle:
    en ymmär­rä tota vero­jut­tua ollenkaan (val­i­tan olen tyh­mä), kos­ka eiköhän kaupun­ki omista noista maista suurim­man osan. Vuokrat­u­lot tietysti eri asia. Jos sit­ten kaupun­ki nos­taa vuokrat tosi korkealle, niin naa­purikun­nista kaiketi löy­tyy vähän edullisem­pia aluei­ta. Nythän kaupun­ki pyrkii nos­ta­maan maan­vuokria eri puo­lil­la ns. liki­main käyvälle tasolle. Äläkkä on tietysti melkoinen ollut ja ihan ymmär­ret­tävääkin. Äiti­ni asun­to Hert­toniemessä Susi­tiel­lä yksi muiden joukos­sa. Siel­lä juuri tehty putkiremp­pa, joka mak­soi n. 30k euroa/45 m². Tol­la kai vähän kauem­paa saisi jo pienen asun­non. Jos aja­tus on verot­taa maan­omis­ta­jia Hesas­sa, niin taitaa potku osua omaan nilkkaan.

  25. “Jos aja­tus on verot­taa maan­omis­ta­jia Hesas­sa, niin taitaa potku osua omaan nilkkaan.”

    Ei suinkaan. Jos Helsin­ki verot­taisi maan hin­nas­ta, sen käyt­täjiltä todel­lisen arvon, voisi se vähen­tää ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta. Äitisi ei kovin paljon mak­saisi 45 m² asun­nos­ta maa-arvoveroa ja saisi rahat takasin kun­nal­isvero­tuk­ses­sa. Yksi­tyi­nen maan­omis­tus tuot­taa tuot­taa omis­ta­jilleen tuloa maan arvos­ta, mikä kaik­ki on ansait­se­ma­ton­ta ja sen mak­sa­vat vero­mak­sa­jat (jot­ka aikaansaa­vat maan arvon).

  26. “Sipoon Öster­sun­dom liitet­ti­in Helsinki­in kaupunki­rak­en­teen ter­ve­hdyt­tämisek­si — siis jot­ta ihmiset eivät jou­tu­isi muut­ta­maan nur­mi­järville vaan pää­si­sivät järkevälle etäisyy­delle hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien varaan. …

    … Min­un ihanteeni on tiivis, mut­ta har­va kaupun­ki. Tiivis sikäli, että ne alueet, jot­ka raken­netaan, raken­netaan tiivi­isti tilaa tuh­laa­mat­ta, mut­ta har­va siinä mielessä, että asuinaluei­den väli­in jätetään kun­nol­la viheralueita.”

    Itäsalmen kaap­paus Helsinki­in ei ratkaise tätä “nur­mi­järvi-ongel­maa”. “Nur­mi­järville” muut­taville ihmisille ei teho­raken­net­tu metrolähiö ole mikään vaihtoehto.

    Sen sijaan Sipoon olisi pitänyt antaa kehit­tää yhdyskun­taraken­net­taan perustuen tiivisti, mut­ta kuitenkin inhimil­lisen kokoisik­si raken­net­tu­jen ase­makylien varaan. Käsit­tääk­seni Sipoo oli kuitenkin valmis tehosta­maan kaavoitus­taan ja lisäämään asukaslukuaan huo­mat­tavastikkin vai­h­toe­htona maakaappaukselle.

    Avain­tek­i­jänä tälle kehi­tyk­selle olisi ollut HELI-rata Por­vooseen. Helsingis­sä ei vieläkään taju­ta, että metroa ei voi­da jatkaa lop­ut­tomasti. Se on liian hidas liiken­nevä­line pitkil­lä etäisyyk­sil­lä, Itäsal­mi alkaa olla juurikin niil­lä rajoil­la, jonne metroa kan­nat­taa (etäisyy­den puoles­ta) jatkaa. Asioi­ta pitäisi kuitenkin tarkastel­la vähän pitem­mäl­lä aika­jän­teel­lä. Nyky­mallis­sa “nur­mi­järveistymi­nen” jatkuu välit­tömästi Itäsalmen jäl­keen. Sen sijaan jos metroa huo­mat­tavasti nopeampi kaupunki­ju­nara­ta vedet­täisi­in Por­vooseen saak­ka, niin radan var­res­sa olisi huo­mat­tavasti enem­män reserviä rak­en­taa asun­to­ja ihmisille inhimil­lisen kokoisi­in ase­makyli­in. Nyt sen sijaan hirt­täy­dytään muu­ta­man metroase­man ympärille nou­se­van lähiön varaan, joiden­ka mah­dol­lisu­udet ottaa uusia asukkai­ta vas­taan ovat huo­mat­tavasti rajal­lisem­mat kuin Por­voon­ra­ta vai­h­toe­hdos­sa, etenkin jos puhutaan hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien äärel­lä ole­vista asuntoalueista.

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.