Työttömyys: yhteiskunnan vai yksilön ominaisuus

104 vastausta artikkeliin “Työttömyys: yhteiskunnan vai yksilön ominaisuus”

1. Jos työkyvyt­tömyys, sairaus- ja äitiys­lo­mat vaku­utet­taisi­in ihan nor­maaleina vaku­u­tuksi­na, ei kai olisi mitään ongel­maa: niistä aiheu­tu­isi vakiokus­tan­nus riip­pumat­ta yri­tyk­sen koos­ta tms. Kos­ka vaku­u­tusy­htiöt eivät tun­netusti suos­tu anta­maan vaku­u­tuk­sia kehi­tys­vam­maisille, sairaille tai van­huk­sille, vaku­ut­ta­jan pitäisi kuitenkin olla julkisen sek­torin toim­i­ja. Nykyi­nen puolue­poli­ti­ikan ja yksi­ty­i­somis­teis­ten eläkey­htiöi­den epäpy­hä allianssi ei täl­lais­es­ta tietenkään perusta.

   Vastaa

2. Nyt kyl­lä pahasti liioit­telet tuo­ta äitiys­lo­mariskin vaiku­tus­ta työhöno­to­ssa! Kysymys on pien­estä pros­ent­tio­su­ud­es­ta kol­men kuukau­den palka­s­ta sekä äitiys- ja vanhm­painva­pail­la ker­tyvistä lomapäivistä. Kun haetaan pitkäaikaista työn­tek­i­jää, noiden merk­i­tys on jok­seenkin olema­ton — isom­pi merk­i­tys on sil­lä, kuin­ka toden­näköistä on, että valit­tu työn­tek­i­jä ei vain käytä työ­paikkaa pon­nah­dus­lau­tana seu­raavaan paikkaan. 

   Itsekin olen nykyisen työ­paikkani saanut, vaik­ka tiedos­sa oli, että meille toiv­otaan lapsia.

   Vastaa

3. Osmo: “Kun ver­taa eri ajanko­htia, työt­tömien määrä on eri ajanko­hti­na vai­hdel­lut rajusti. Kos­ka ihmiset eivät ole muut­tuneet noin nopeasti, työt­tömien määrä on yhteiskun­nalli­nen ilmiö ja johtuu olosuhteista.”

   Mikä tämän johtopäätök­sen logi­ik­ka on? Ensin­näkin, jos työt­tömyys ei ikinä ole alle 5% niin tarkoit­taako se, että tämä 5% ei johdu olo­suhteista, eli se johtuu työt­tömistä? Toisek­seen miten siitä, että työt­tömyys vai­htelee, seu­raa se, että se ei johdu työt­tömistä itses­tään? Jos ihmis­ten halut ja tarpeet muut­tuvat (kuten ne esim. ovat muut­tuneet aika nopeasti viimeisen vuo­den aikana) ja työtenki­jät eivät pysty/osaa sopeu­tua muu­tok­seen, niin kum­mat ovat syypäitä työt­tömyy­teen, ne joiden maku muut­tui vai ne jot­ka eivät sopeu­tuneet maun muut­tumiseen? Toisek­seen mitä merk­i­tys­tä sil­lä on kenen “syy” työt­tömyys on?

   Olen samaa mieltä, että nämä työ­nan­ta­jalle sälyte­tyt vas­tu­ut hait­taa­vat työl­listymistä ja ovat kaikin puolin typeriä.

   “Täl­laisia sään­töjä pitäisi ruka­ta siihen suun­taan, että vas­tuu jakau­tu­isi työ­nan­ta­jien kesken tasaisem­min sen sijaan, että ris­ki on sil­lä altru­is­tisel­la työ­nan­ta­jal­la, joka palkkaa riski­työn­tek­i­jän. Nykyiset sään­nöt johta­vat syr­jin­tään työhönotossa.”

   Mik­si näitä sään­töjä ei pitäisi ruka­ta enem­män siihen suun­taan, että vas­tuu on työn­tek­i­jäl­lä? Mik­si emme anna työ­nan­ta­jalle ja työn­tek­i­jälle oikeu­den sopia keskenään siitä kuka mak­saa ja mitä, jos työn­tek­i­jä halu­aa saa­da lapsen tai sairastuu.

   Vastaa

4. AB sanoi: “Mik­si emme anna työ­nan­ta­jalle ja työn­tek­i­jälle oikeu­den sopia keskenään siitä kuka mak­saa ja mitä, jos työn­tek­i­jä halu­aa saa­da lapsen tai sairastuu.”

   Olen mie­lenki­in­nol­la seu­ran­nut väli­in ihan ansiokas­takin argu­men­taa­tio­har­ras­tus­tasi — toisi­naan sin­ul­la on ollut ihan rel­e­vant­te­jakin näkökulmia.

   Mut­ta nyt taisi lip­sah­taa. Luepa tuo kom­ment­tisi ihan rauhas­sa ja mieti, mitä se tässä oike­as­sa maail­mas­sa mah­taisi tarkoittaa.

   Touko Met­ti­nen

   Vastaa

5. On myös merkit­tävä joukko meitä henkilöko­htais­ten omi­naisuuk­sien­sa takia vaikeasti tai vajaasti työl­listyviä, joiden ihmis­ar­vok­si on mitat­tu yli 160 pykälää. Tämä joukko on tietysti mon­es­sa mielessä juuri kuvaa­masi kaltaista ei-halut­tavaa riskiryh­mää, mut­ta on sen sisäl­lä sik­si eri­tyi­nen ala­joukko, että sen piiristä voi — sil­loin täl­löin ja oikean­lai­sis­sa olois­sa — kuo­ri­u­tua aidosti tuot­tavia ajat­telijoi­ta ja toisen­lai­sis­sa olois­sa Theodore Kaczyn­skin tai Jari Sarasvuon tapaisia vaikuttajia.

   Tästäkin näkökul­mas­ta yhteiskun­nan kan­nat­taisi pyrk­iä jar­rut­tele­maan yliopis­ton tai esimerkik­si suurten teknolo­giayri­tys­ten kehit­tymistä vielä vahvem­min sel­l­aisik­si tas­apäis­ten tietote­htaik­si, jot­ka tuot­ta­vat vain tilatun­laisia inno­vaa­tioi­ta ja joiden liepeillekään ei mah­du pro­pel­lipää puuhastele­maan omi­aan omil­la ehdoil­laan tai rajoi­tusten­sa rajoissa.

   Vastaa

6. Art­turi Björk kir­joit­ti 28.2.2009 kel­lo 19:16

   “Mik­si näitä sään­töjä ei pitäisi ruka­ta enem­män siihen suun­taan, että vas­tuu on työn­tek­i­jäl­lä? Mik­si emme anna työ­nan­ta­jalle ja työn­tek­i­jälle oikeu­den sopia keskenään siitä kuka mak­saa ja mitä, jos työn­tek­i­jä halu­aa saa­da lapsen tai sairastuu.”

   Bra­vo! Tuo oli kuukau­den paras heit­to. Tosi­aan, mik­si emme anna työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jän “sopia” keskenään. Todel­la upeaa.

   Vastaa

7. Juuri pari päivää sit­ten julkitet­ti­in päämin­is­teri Van­hasen ihan itse ideoima eläkeiän nos­t­a­mi­nen. Jos työ­nan­ta­jat ja työn­tek­i­jät keskenään sopi­si­vat mm. eläkeiästä, tuol­laista poli­ti­ikoin­tia ei voisi tehdä. Joskus tun­tuu siltä, että parem­pi olisi, jos sopimus­va­paus olisi täy­delli­nen, eikä val­tio­val­ta tulisi siihen väli­in sotkemaan.

   Vastaa

8. AB: Siitä on huono­ja koke­muk­sia, jos pis­tetään naiset (käytän­nössä per­heet) itse mak­samaan kokon­aan omat äitiys­lo­mansa. Syn­tyvyys las­kee, eri­tyis­es­ti korkeasti koulutet­tu­jen joukos­sa. Nykyiset suo­ma­laiset per­he­vap­aat ovat seu­raus­ta siitä, että 70-luvun ikälu­okat ovat pieniä. (Suuret ikälu­okat tehti­in ennen kuin ehkäisyä oli ainakaan kovin yleis­es­ti saatavilla.)

   Sel­l­ai­sis­sa mais­sa, mis­sä mata­laa syn­tyvyyt­tä kom­pen­soi voimakas maa­han­muut­to, esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa, per­he­vap­aat ovat ja pysyvät lyhy­inä ja kus­tan­nuk­set voidaan langet­taa perheille.

   Vastaa

9. On jotenkin masen­tavaa lukea, tämän pal­stan kir­joituk­sia pitkäaikaistyöt­tömyy­destä (yli 500 päivää työt­tömänä), jos­ta kai puhutaan (tuskin Train­ers Housen about 100 irti­san­ot­tavaa on heikko­lah­jaisia, Nokia Salon ihmiset, ei edes toim­i­tusjo­hta­ja, kai). En ymmär­rä mik­si Osmol­la ja muil­la on tässä asi­as­sa mus­ta aukko. Ehkä sik­si, ettei ole tehnyt työtä näi­den ihmis­ten paris­sa. Tut­ki Osmo tilas­to­ja ja lääketiedet­tä, mis­tä johtuu päi­hdeon­gel­ma, vanki­lakierre, asun­not­to­muus, mie­len­ter­veysongel­mat, sieltä se löy­tyy myös pitkäaikaistyöt­tömyys. Kehi­tys­vam­maiset ovat onnek­si päässeet palvelu­jen piiri­in. Päi­hde­häir­iöiset (ks. icd-10 luok­i­tus) ovat heit­teil­lä työt­tömän statuk­sel­la. Ja mis­tä juon­tuu päi­hde­häir­iö (ks. yhteiskun­ta, psyykkiset syyt, ym.). Päi­hde­häir­iö yleen­sä estää työn teon tai hait­taa sitä merkit­tävästi. Tästä riit­tää tutkimus­ta ja lisää on tulos­sa! Kun tääl­lä nyt puhutaan puu­ta­heinää pitkäaikaistyöt­tömyy­destä, niin kan­nataa tutus­tua viimeisimpi­in juok­suaan paran­ta­neen työmis­terin Tar­ja C:n lausun­toi­hin ja tutkimuk­si­in. Mm. Kuin­ka monel­la Suo­ma­laisel­la on päi­hde­häir­iö? Tiedätkö sinä?

   Vastaa

10. No näin­hän tämä menee. Työ­nan­ta­ja yrit­tää otta töi­hin kaverin, jon­ka työn tuot­tavu­us on paras mah­dolli­nen. Tämä on kait ymmärrettävää.

    Ongel­mak­si tulee sit­ten se, että kaikille ei riitä mitään, kos­ka työ­nan­ta­ja jät­tää mielu­um­min väli­in kuin ottaa riskin jonkun ongel­mallisen kaverin kanssa. Tämähän johtaa tietysti siihen, että heikoim­mille tulee vaikeaa.…

    Olisi itse asi­as­sa mie­lenki­in­toista tietää, että mikä mekanis­mi tai ide­olo­gia on johtanut tämän kaltaiseen nykyti­lanteeseen. Vaik­ka vas­taushan on karkeasti ottaen kaikille selvil­lä: puna­mul­ta hal­li­tuk­set ovat pääasi­as­sa luoneet tämän maan pelisään­nöt. On aika vaikeaa sanoa, mikä on ollut keskus­ta osa tuos­sa. Mut­ta demareista tulee heti mieleen, että ovat mus­ta­sukkaisi­na var­jelleet työssäkäyvien työläis­ten etua työ­nan­ta­jien ja huono-osais­ten kustnnuk­sel­la. Intu­iti­ivis­es­ti tämä menee siis demarien piikkiin.

    Vastaa

11. Riit­ta: Eli siis sin­un mielestä lap­sia ei saa­da riit­tävästi pelkästään itsekkäistä syistä? Mik­si meil­lä pitäisi olla mitään tavoit­tei­ta väk­ilu­vun suh­teen? Eikö olisi parem­paa, että suo­ma­laiset lisään­ty­i­sivät sen ver­ran kuin he itse halu­a­vat ilman, että val­tio kan­nus­taa heitä lisääntymään?

    Val­in­to­jen kus­tan­nuk­set pitää kohdis­tua niille, jot­ka valin­nan tekevät.

    Minus­ta muuten maa­han­muu­tossa ei ole mitään tuomit­tavaa ja sen käyt­tämi­nen argu­ment­ti­na lisään­tymisen puol­s­ta on aika omituista.

    Pekka Vitikainen: Työn­tek­i­jä sopii jo nyt työ­nan­ta­jan kanssa palka­s­taan. Mekanis­mi olisi täysin sama työkyvyt­tömyy­seläkkeistä ja lapsen saan­nin kus­tan­nuk­sista sovit­taes­sa. Sekä työ­nan­ta­jal­la, että työn­tek­i­jäl­lä on suurem­mat kan­nus­timet sopia molem­pia tyy­dyt­tävä ratkaisu, kuin poli­itikoil­la ja virkamiehillä.

    Vastaa

12. … mukana myös sat­tumaa, mut­ta toden­näköisyys joutua työt­tömäk­si on henkilöko­htainen ominaisuus.

    Siis voiko mielestäsi toden­näköisyys olla henkilöko­htainen omi­naisu­us? Sil­loin­han mikä tahansa mitä voisit olla joskus jos­sain tilanteessa, pitäisi määritel­lä henkilöko­htaisek­si omi­naisu­udek­si. “Osmo Soin­in­vaaran henkilöko­htainen omi­naisu­us on olla ihmiskanu­u­nanku­u­la”, joo, täysin henkilökohtaista.

    No asi­aan, työt­tömyys siis on tietysti kaikkien muiden inhimil­lis­ten ilmiöi­den tapaan yhtä aikaa yhteiskun­nal­lista, yksilöl­listä ja vuorovaiku­us­ta. Tuurin osu­us taas on olla kohta­lo, mut­ta ei siitä sen enempää.

    Prag­maat­tis­es­ti taas tot­ta on, kuten kaik­ki tietää, se mikä toimii. 

    Jos työt­tömyys siis on yhteiskun­nalli­nen ilmiö ja siihen vaikute­taan poli­ti­ikalla, työt­tömyys on kai se osa ihmis­ten työ­markki­na­toim­intaa, jota poli­it­tis­es­ti voidaan lisätä tai vähentää. 

    Poli­itikon luulisi näkevän totu­u­den käytän­nössä noin. Eli jos naa­purin Pena makaa päivät pitkät koton­aan, mut­ta asialle ei mitään voi poli­it­tisil­la päätök­sil­lä tehdä, nimetään hänet jok­sikin muuk­si kuin työttömäksi. 

    Mitä sit­ten on prag­maat­ti­nen totu­us työt­tömyy­destä Penan mielestä, jos työt­tömyys ymmär­retäänkin yksilön omi­naisu­udek­si? Se on tietysti Penan oma käsi­tys ja sato­ja miljoo­nia mui­ta käsi­tyk­siä siitä, mikä toimii. Usein “työt­tömät” eivät esimerkik­si edes määrit­tele itseään työt­tömik­si … mut­ta sit­ten yleen­sä yhteiskun­nalli­nen todel­lisu­us iskee ja ker­too mikä oikeasti toimii. 

    Jonkun sosi­olo­gin tai tilas­toti­eteil­i­jän toivoisi otta­van tuon mon­i­naisu­u­den eli “todel­lisu­u­den”, hal­tu­un, mut­ta se on tietysti mah­do­ton­ta. Innoi­tus löy­tyykin usein poli­it­tisen prag­ma­tismin todel­lisu­ud­es­ta. Mik­si tutkia taval­la, jota val­lan­pitäjät eivät ota tosis­saan. Toki kri­it­tistäkin tutkimus­ta tehdään.

    Kuitenkin tilas­to­jen ja poli­it­tis­ten diskurssien takana siis on se yksilö — jon­ka hyv­in­voin­nista “yhteiskun­ta” on viime kädessä olev­inaan kiinnostunut.

    Tämä siis näin äkkiseltään otsikon aiheesta “Työt­tömyys: yhteiskun­nan vai yksilön omi­naisu­us” mut­ta myös jatkona aiem­mille sepus­tuk­sil­leni. Jatkaa voisi vieläkin, mut­ta eiköhän … tai sen ver­ran vielä, että oma mielip­i­teeni todel­lisu­ud­es­ta on toi poli­it­ti­nen (demokraat­ti­nen) eikä sille ole parem­pia perustei­ta kuin se, että se edus­taa toivoa.

    Kiitos myös joukko-opin opetuk­ses­ta … tosin nämä punais­ten paloau­to­jen joukot taidet­ti­in käy­dä läpi jo tokalla luokalla. 😉

    Vastaa

13. AB: Ymmär­sit peräti oikein. Suomeen ei suun­taudu sel­l­aista työperäistä maa­han­muut­toa, joka riit­täisi kom­pen­soimaan mata­laa syn­tyvyyt­tä. Jo pelkästään outo kieli, outo kult­tuuri ja syr­jäi­nen sijain­ti saa­vat mon­et tänne töi­hin tai opiskele­maan tule­vat pitämään Suomea lähin­nä välilasku­paikkana matkalle muualle län­si­mai­hin (äkkiä tulee mieleen pari nimeä omil­takin työpaikoilta). 

    Kyse­ly­jen mukaan per­heis­sä lap­siluku jää nykyisel­läänkin pienem­mäk­si kuin oikeas­t­aan per­heet halu­a­vat. Jos vas­takkain on per­heen kas­vat­ta­mi­nen tai ura (johon sisäl­tyy taloudel­lis­es­ti tur­vat­tu ase­ma jo ole­mas­sa oleville lap­sille), niin aika moni nainenkin val­it­see sen uran. Sitä voi ihan rauhas­sa moral­isoi­da, mut­ta niin se vain menee. Jo nyt on näkyvis­sä, mitä 70-luvun mata­las­ta syn­tyvyy­destä seurasi: ela­tus­suhde huononee eli raha ei tun­nu riit­tävän esimerkik­si van­hus­ten sääl­liseen hoivaan.

    Jos val­in­to­jen kus­tan­nuk­set pis­tet­täisi­in oikeasti niille, jot­ka valin­nat tekevät, niin se tarkoit­taisi varsin kur­jaa van­hu­ut­ta monille lapset­tomille (eikä lapset­to­muus edes useinkaan ole oma val­in­ta). Nykyjär­jestelmässä nuorem­mat mak­sa­vat kaikkien eläk­keet, eivät huole­h­di vain omista vanhemmistaan.

    Vastaa

14. AB:lle. Mon­elle ihmiselle työn saan­tikin on jo iso ongel­ma, saati sit­ten se, että osaisi tai uskaltaisi vielä huole­htia edes kohtu­ulli­sista eduis­taan siinä vai­heessa, kun työ­sopimus­ta allekirjoitetaan. 

    Sin­un mallisi sopisi vain sel­l­aiseen maail­maan, jois­sa jokainen yksilö osaa neu­votel­la ilman apua itselleen sopimukset 

    - pait­si tietenkin jos saisi esimerkik­si demokraat­tisen päätök­sen­teon kaut­ta rajoit­taa sopimus­va­paut­ta ja ay-liik­keen avul­la vahvis­taa yksit­täisen työn­tek­i­jän neu­vot­telu­ase­maa. Ai, mut­ta niin­hän meil­lä nyt onkin…

    Eli sum­ma: halu­atko, etteivät ihmiset saa heikom­pia puo­lus­taak­seen muo­dostaa yhteiskun­tia, säätää lake­ja ja rak­en­taa vaikka­pa ammat­tili­it­to­ja? Minus­ta saa­vat. Tääl­lä sel­l­ainen on tehty — sen nimi on Suomi.

    Touko Met­ti­nen

    Vastaa

15. “Meil­lä on kyl­lä eri­laisia osatyökyvyt­tömyy­seläkkeitä ja mui­ta vas­taavia, jot­ka mak­saisi­vat tuon puut­tuvan 40 %, mut­ta kun­ta-alaa luku­un otta­mat­ta työe­htosopimuk­sis­sa kuitenkin edel­lytetään, että palk­ka mak­se­taan sat­apros­ent­tisen työ­suorituk­sen pohjalta. ”

    Olet taas pihal­la työelämän ehdoista . 

    Naa­puri­ni jäi juuri yksi­tyiseltä osa-aikatyökyvyt­tömyy­seläk­keelle ja saa vain tuon n puo­let palka­s­ta. Toinen puoli tulee eläk­keestä eli hän ei säi­lyt­tänyt koko palkkaansa.

    Hän on fir­man luot­ta­mus­mies joten tien­nee säännökset.
    Kysyin asi­aa omankin liiton lakimieheltä ja hän oli aivan hölmistynyt ?

    Voi olla, että löy­tyy sopimuk­sia , jois­sa on jotain määräyk­siä em asi­as­ta, mut­ta ennen kuin yleistät niin ker­ropa mis­sä sopimuk­sis­sa näin on ?

    Vai perus­tuuko tämäkin siihen, että olet Kuo­pi­on toril­la kuul­lut kun musta­laiset jut­te­liv­at tyäelämän ehdoista ?
    Tai EK:n sin­ulle hiih­toretkel­lä anta­maan infoon ?

    Vastaa

16. Ilmeis­es­ti tut­tavasi jäi osa-aikatyöhön, jos­ta mak­se­taan sat­apros­ent­ti­nen tun­tipalk­ka. Jos hänelle on sal­lit­tua työn tekem­i­nen hitaam­min ja pienem­mäl­lä tun­tipal­ka­lla, olisin kovin kiin­nos­tunut, kos­ka tietääk­seni sel­l­ainen on sal­lit­tu vain kun­ta-alan työehtosopimuksissa.

    Vastaa

17. Tomi Ahti: Sat­un­naisu­us on toki sel­l­aista, että mitä vaan voi sat­tua kenelle tahansa, mut­ta yksilö voi vaikut­taa toden­näköisyys­jakau­maan omil­la valinnoillaan.

    Han­kala tyyp­pi voi saa­da herkem­min kenkää, koulu­tus vaikut­taa työti­laisuuk­sien määrään ja laatu­un jne. Nim­imerk­ki Tiedemies kir­joit­teli taan­noin blo­gis­saan huo­noud­es­ta: Se, mitä moni mielu­um­min kut­suu huonok­si onnek­si, voi olla itse asi­as­sa omaa kyvyt­tömyyt­tä pitää ikävien kään­tei­den toden­näköisyys pienenä.

    Vastaa

18. “Mikä tämän johtopäätök­sen logi­ik­ka on? Ensin­näkin, jos työt­tömyys ei ikinä ole alle 5% niin tarkoit­taako se, että tämä 5% ei johdu olo­suhteista, eli se johtuu työttömistä?”

    Kan­nat­taisi opsikel­la kansan­talout­ta. Olen opiskel­lut sitä aivan yleis­sivistyk­sen vuoksi.
    Kansan­taloustiede tun­tee sell­sen tek­i­jän kuin kitkatyöt­tömyys eli kun ihmi­nen joutuu työt­tömäk­si niin kestää jonkin aikaa ennen kuin hän saa uuden työn. Tämä näkyy työttömyytenä.

    Kitkatyöt­tömyy­den määrää voidaan arvioi­da varas­ton kier­tosään­nöil­lä, kortis­to­han on työvoiman varasto.
    Kun meil­lä alkaa ja päät­tyy vuosit­tain n 800000 työ­suhdet­ta ‚täl­lainen työn­väl­i­työt­tömyys kestää n kak­si kuukaut­ta( viime vuon­na, nyt voi olla muu­ta) niin työt­tömyy­dek­si tulee n 135000.
    Tästä ei päästä juuri alaspäin, kos­ka fir­moil­la on nykyään rank­ka rekrytointibyrokratia.
    Esim omas­sa fir­mas­sa rekry­toin­ti kesti 6 kuukaut­ta, kun pyöritet­ti­in eri­laisia byrokra­ti­aku­vioi­ta . Sain ajet­tua läpi sys­teemin , jos­sa läpi­menoai­ka tip­pui kah­teen kuukau­teen, mut­ta sain kyl­lä johdon vihat pääl­leni, kos­ka nykyi­nen johto oli suun­nitel­lut edel­lisen pros­essin, tosin kon­sultin papereista.

    Varas­ton kier­rosta olen oppin­ut , että eri tavaroil­la on eri­lainen kier­to eli suosit­tu tavara kiertää 20 ker­taa eli se näkyy joillekin tavaran otta­jille varas­ton tavarapulana.
    Epäku­ran­tin tavaran kier­to on taas nollla.

    Sama pätee työvoimaankin, kos­ka ihmiset ovat eri­laisia on hei­dän kysyn­tän­säkin eri­lainen työmarkkinoilla

    Vastaa

19. “No näin­hän tämä menee. Työ­nan­ta­ja yrit­tää otta töi­hin kaverin, jon­ka työn tuot­tavu­us on paras mah­dolli­nen. Tämä on kait ymmärrettävää”

    Ei se mene enää näinkään. Nykyiset johta­jat ovat kir­janop­pinei­ta ts heil­lä ei ole päivänkään työkoke­mus­ta lala­ta ja he toimi­vat kaava­mais­es­ti kon­sult­tien ja kir­jas­ta opit­tu­jen mallien mukaan,

    Nykyään muodis­sa on ns hyvä tyyp­pi ja sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä tuot­tavu­u­den kanssa.
    Olen ikäni työsken­nel­lyt tuotan­non suun­nit­telun ja työno­h­jauk­sen paris­sa ja olen seu­ran­nut henkilöko­hataisia suoritemääriä ja laaturaportteja.
    Vielä 90-luvul­la alkupuolel­la henkilöä arvoiti­in näi­den perus­teel­la, mut­ta 90-luvun lop­ul­la tilanne muut­tui radikaal­isti kun tämä kir­janop­pin­ut sukupolvi astui johtoon.
    Sen jäl­keen henkilön arvioin­ti suori­et­tei­den ja tuot­tavu­u­den ope­rus­teel­la lop­pui ja siir­ryt­ti­in ns hyvä jätkä perusteisiin .

    Tämä on näkynyt mon­es­sa asi­as­sa palve­lu­ta­son lasku­na, kos­ka palk­ka ei enää riipukaan suori­et­teista ja laadusta .
    Olette var­maan jonot­tanut palvelupuhe­lim­ien jonois­sa ja syy löy­tyy tästä.

    Vastaa

20. “Samas­ta syys­tä on yri­tyk­seltä edesvas­tu­u­ton­ta palkata yli 50-vuo­tias, kos­ka on liian toden­näköistä, ettei hän jak­sa työelämässä 63-vuo­ti­aak­si. Toden­näköistä se on 30-vuo­ti­aankin kohdal­la, mutt5a ennen eläköi­tymistään tämä ehtii sen­tään pitkään töissä.”

    Nyky­isin työ­suh­teen kesto on yksi­tyisel­lä luokkaa 3–5 vuot­ta, joten eipä juuri ken­estäkään ole suurem­paa riskiä.

    Eikä näitä henkilöitä palkata edes lyhy­isi­in pätkätöihinkään.

    Syynä on se, että työn­jo­hto on ylikuor­mitet­tu ja täl­laiset henkilöt vaati­si­vat eri­ty­ishuomio­ta ja työjärjestelyjä .
    Myöskin työpis­teet ovat niin ahtai­ta ja stan­dar­d­oitu­ja, eikä a) työpis­teitä ei halu­ta räätälöidä b) mitään apu­vä­lineitä tai kulku­väyliä ei halu­ta mod­ofioi­da, kun niistä tulee kuluja.

    Väli­por­taiden tulostavoit­teet ovat niin kire­itä, että mitään ylimääräsitä riesaa ei haluta.

    Fir­mas­samme on yhdel­lä alim­man por­taan esimiehel­lä 40–80 alaista , eipä siinä juuri joude­ta alais­ten ongelmia selvittelemään.
    Joaki­nen poikkea­va on liikaa

    Vastaa

21. “Köy­hyyt­tä ja työt­tömyyt­tä pitäisikin tutkia epi­demi­olo­gian tutkimus­menetelmil­lä, samoil­la, joil­la tutk­i­taan toden­näköisyyt­tä sairastua”

    Ja taas muu­ta­malle aka­teemisel­lle vihreälle poli­it­ti­nen tyhjän­päiväi­nen vir­ka . Nämä tutkimuk­set pää­tyvät hyl­lyyn eikä niitä kukaan lue.

    Pääa­sia näyt­tää ole­van tutk­i­joiden työllistäminen.

    Vastaa

22. Yleen­säkin yhteiskun­nal­lista keskustelua on alka­nut leima­ta se seik­ka, että ne jot­ka siel­lä työelämssä oikeasti ovat, halu­taan syr­jäyt­tää keskustelus­ta ja päätökseteosta.

    Hyvä esimerk­ki on Osmo , joka halu­aa lopetaa ay-liikeen ja jät­tää koko kehit­tämisen pelkästään työ­nan­ta­jien hyvän­tah­don varaan .

    On selvää, että ei yksit­täisel­lä työn­tek­i­jäl­lä tai pienel­lä työnetk­i­järyh­mäl­lä ole mah­doll­su­ut­ta ajaa etu­jaan työ­nan­ta­jaa vas­taan jol­la on läh­es rajat­tomat resurssit ja yhteiskun­nan rikku­ma­ton tuki tehdä mitä vain

    Tämä näkyy joka tasol­la eli fir­mo­jen johta­jat tule­vat kir­janop­pineina koulun penkiltä.
    Nämäkin ovat yhä enem­män kon­sult­tien ohjaamia.
    Meil­läkin pyörii jatku­vasti 25 ‑vuo­tai­ta liitu­raito­ja , juuri yliopis­tos­ta valmistuneita
    “työelämän” asiantuntijoita
    Työelämän tutk­in­ta on keskit­tynyt yhä enem­män EK:n eli työ­nan­ta­jien näkökul­maan, työn­tek­i­jät nähdään lähin­nä koekaniineina

    Vastaa

23. Mikä tämän johtopäätök­sen logi­ik­ka on? Ensin­näkin, jos työt­tömyys ei ikinä ole alle 5% niin tarkoit­taako se, että tämä 5% ei johdu olo­suhteista, eli se johtuu työttömistä?

    Ei ikinä laske alle viiden pros­entin? Siis ei ole muu­ta­maan vuo­teen laskenut. Meille run­not­ti­in hätäti­la­hal­li­tus kun työt­tömien määrä nousi yli sadan tuhan­nen eli siis neljään prosenttiin. 

    Työt­tömyy­dessä on alueel­lista työt­tömyyt­tä ja kitkatyöt­tömyyt­tä, jot­ka kan­nat­taa ottaa luvus­ta pois ja keskit­tyä kasvukeskusten pitkäaikaistyöt­tömyy­teen. Helsingis­sä tuo määrä oli vuon­na 1989 joitakin sato­ja, alle yksi pros­ent­ti työvoimasta.

    Vastaa

24. Eläk­keelle jäämisen myöhen­tämi­nen on jät­tämässä tuhan­net nelikymp­piset aka­teemis­es­ti koulute­tut lop­ullis­es­ti työelämän ulkop­uolelle. Pahiten yhteiskun­tati­eteil­i­jät ja human­is­tit, joiden työ­markki­nat ovat olleet julkisel­la sek­to­ril­la. Tutkin­not ja lapset tehty, mut­ta työhön ei pääse jukisen sek­torin supis­tus­toimien vuok­si. Samaan aikaan eläkeikäiset tekevät ekstravu­osia. Kun ne ovat ohi, ote­taan töi­hin nykyiset kolmekymppiset. 

    Voi miet­tiä, mitä se maksaa.

    Vastaa

25. “Työt­tömyy­dessä on alueel­lista työt­tömyyt­tä ja kitkatyöt­tömyyt­tä, jot­ka kan­nat­taa ottaa luvus­ta pois ja keskit­tyä kasvukeskusten pitkäaikaistyöt­tömyy­teen. Helsingis­sä tuo määrä oli vuon­na 1989 joitakin sato­ja, alle yksi pros­ent­ti työvoimasta.”

    Heh, vuon­na 1989 meil­lä oli voimas­sa ns lep­päsen laki eli puoli vuot­ta työt­tömänä olleelle oli kun­nan tai val­tion jär­jestet­tävä töitä.

    Työt­tömyys oli muutenkin 2 % luokkaa, sil­loin työn­tek­i­jöitä haet­ti­in koul­u­lu­ok­ista kesken tun­nin töihin.

    Lep­päsen laki oli siinä mielessä hyvä, että työn­tek­i­jälle oli mak­set­ta­va työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa ‚nyky­is­in­hän meil­lä on voimas­sa orjatyöla­ki ja pitkäaikaistyötön on orjan ase­mas­sa, ilmaista työvoimaa kiitos vihrei­den ja muiden porvareiden.
    Tan­s­ka kopi­oi mallin Suomesta.

    Ahon por­var­i­hal­li­tus lopet­ti tuon lain

    Vastaa

26. Naimi­sis­sa ole­van työl­listyneen puoli­son on 500 työt­tömyyspäivän jäl­keen ain­oa keino saa­da edes perus­päivära­han ver­ran on ilmoit­tau­tua ilmaisek­si työn­tek­i­jäk­si jonkin työelämäkokeilun tai val­men­nuk­sen nimik­keel­lä. Tut­ta­va osoitet­ti­in työn­tek­i­jäk­si kun­nalle velvol­lise­na otta­maan paik­ka vas­taan, mut­ta kun­ta ilmoit­taa tylysti että työtä riit­tää mut­ta palkkaa ei tule. Monil­la julk­isil­la aloil­la myös sivar­it tekevät ilmaista työtä niin, että palkata ei tarvitse.

    Vastaa

27. Vielä tuos­ta Lep­päsen laista, muis­te­limme juuri van­ho­ja kun kävin pohjoises­sa hiihtelemässä, en tosin EK:n edus­ta­jien kanssa, kuten hal­li­tuk­sen jäsenet, vaan van­ho­jen pohjoisen tut­tu­jen kanssa

    Tut­ta­vani organ­isoi noi­ta työl­lisyys­töitä pohjoises­sa 80-luvul­la ja Savukos­ki oli 80-luvun lop­ul­la yksi vaikeimpia kohtei­ta , työt­tömyys 20–25 % luokkaa.
    Kun työvoima oli jotain 600–700 niin työt­tömiä oli 120–170 eli sen ver­ran löy­tyy jo Töölöstäkin.
    Esko-Juhani Ten­nilä teki koko ajan eduskun­ta kyse­ly­itä, mik­si asi­aan ei puututa .

    Niin­pä tut­ta­vani sai toimek­sian­non jär­jestää töitä ja hel­posti se kävikin: Maat­alon emän­nät kauhis­tu­i­v­at, eiväthän he ehdi navet­tatöiltä töi­hin. Seu­rauk­se­na oli pois­t­a­mi­nen työnhakijalistalta.

    Poromiehet kauhis­tu­i­v­at seu­raa­vana, eiväthän he ehdi ettotöiltä muualle töihin.

    Pus­sikansalle riit­ti työ ensim­mäiseen tili­in, sen jäl­keen heitä ei näkynyt.

    Löy­tyi niitä oikei­ta työt­tömiäkin 80–100 ja heille jär­jestet­ti­in van­han tavaran kun­nos­tus­ta ja mök­in­rak­en­tamista. Tavarat ja mök­it myyti­in jakelukanav­ille ja suoramyynnillä. 

    Oleel­lista oli kuitenkin, että työt­tömyys tipahti tuos­ta 20–25 %:sta 3–4 %:iin

    Eli kaik­ki onnis­tuu jos vain tah­toa löytyy.
    Eikä tarvitse tett­tää 8 eurol­la ja orjatyöehdoilla.
    Näille mak­set­ti­in nor­maalia työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa ja sil­loin oli­vat voimas­sa vaku­u­tuk­set , eläke ker­tyi ja työter­veys toimi.

    Ansiosi­don­naisen myös uud­is­tet­tua eli 6 kuukau­den pätkä palaut­ti entisen ansiosi­don­naisen ja ihmiset oli­vat tyytyväisiä.

    Ain­oa mis­tä ei pidet­ty kiin­ni oli irti­sanomi­sai­ka, heti sai lähteä, jos oli uusi työ­paik­ka ja useim­mat löy­sivätkin sel­l­aisen ja 

    Tänään paljon rikkaampi Suo­mi ei enää kykene samaan.Itse asi­as­sa por­vari-Suomes­sa ei enää ihmiselle anneta mitään arvoa vaan nui­jaa suuren­netaan ja tuol­la nui­jan suurentamisel­la ja nöyryyt­tämistä lisäämäl­lä kuvitel­laan ihmis­ten aktivoituvan.

    Vastaa

28. “Ilmeis­es­ti tut­tavasi jäi osa-aikatyöhön, jos­ta mak­se­taan sat­apros­ent­ti­nen tun­tipalk­ka. Jos hänelle on sal­lit­tua työn tekem­i­nen hitaam­min ja pienem­mäl­lä tun­tipal­ka­lla, olisin kovin kiin­nos­tunut, kos­ka tietääk­seni sel­l­ainen on sal­lit­tu vain kun­ta-alan työehtosopimuksissa.”

    Kävin tark­ista­mas­sa henkilöltä itseltään ja hän näyt­ti palkkakuitin ja hän todel­la saa puo­let palka­s­ta ja toinen puoli ansiosi­ta tulee .

    Hänen mukaansa hän on osa-aikatyökyvyt­tömyy­seläkkel­lä. Pape­ria ei nyt löy­tynyt , mut­ta var­maan hän osaa lukea ja ymmärtää asian

    Vastaa

29. Täy­tyy lisätä, että naa­puri­ni on kuukausi­palkkainen ja ver­tailu soit­ti selvästi, että nykyi­nen palk­ka oli noin entisen kk-palkan puolikas.

    Vastaa

30. Tätä yritin juuri sanoa. Naa­purisi sekä palk­ka että työai­ka on puo­litet­tu, mut­ta hän saa sat­apros­ent­tista palkkaa siltä ajal­ta kun on töis­sä. On sel­l­aisi­akin osatyökyvyt­tömiä, jot­ka ovat sitä koko päivän eikä vain osan ajas­ta. Tekevät täy­den työpäivän aikana puo­let nor­maal­ista työmäärästä.

    Vastaa

31. “Onko työt­tömyys yhteiskun­nan vain yksilön ominaisuus?”

    Melko vaikeaa tuo­ta on noin lokeroi­da, kos­ka se riip­puu niin mon­es­ta asiasta.

    Jos työn­tek­i­jäl­lä on esim. tapana hais­tat­taa paskat esimiehilleen, lie­nee täl­lä henkilöl­lä keskimääräistä suurem­pi toden­näköisyys joutua työt­tömäk­si, mut­ta jos taas työ­nan­ta­japuolel­la lev­iää joku type­rä käytän­tö tai usko­mus, jon­ka perus­teel­la työn­tek­i­jöitä potk­i­taan pois, lie­nee tämä enem­mänkin “yhteiskun­nan” ominaisuus.

    Ja joku jo mainit­sikin yleisen koulu­tuk­sen ja sen tren­dit, eli mikä teo­ria nyt sit­ten sat­tuukaan ole­maan val­lal­la mil­läkin hetkellä..

    Tuo­ta voi yrit­tää lokeroi­da ja perustel­la jol­lain teo­ri­al­la, mut­ta met­sään toden­näköis­es­ti menee.

    Vastaa

32. Itse selvit­telin sitä, että työtön perus­taisi yri­tyk­sen, toi­min­i­men tai Oy:n, ja tek­isi sopimuk­sen työ­nan­ta­jan kanssa. Mut­ta tämäkin reit­ti on melko hyvin tukittu. 

    Verot­ta­ja tulk­it­see sopimus­suh­teen työ­suh­teek­si, jos yri­tyk­sel­lä ei ole mui­ta asi­akkai­ta. Ja asia tulk­i­taan hel­posti vuokratyövoiman käytök­si, jol­loin työe­htosopimus­ta on nou­datet­ta­va. Täl­löin epä­taval­lis­ten työe­hto­jen käyt­tö on vaikeaa.

    Eli tältäkin osin säädök­set ovat aivan käsittämättömät.

    Jos eläkeiän nos­to tehdään ilman muu­tok­sia muis­sa säädök­sis­sä, ikään­tynei­den työt­tömyys räjähtää kasvu­un. Eläk­keelle jäädään enen­emässä määrin työt­tömyyskau­den kaut­ta. Ja yhä use­am­man työt­tömyyskausi venyy yli 500 päivän. Viimeiset vuodet kitu­ute­taan sit­ten jotenkin.

    Vastaa

33. “Tätä yritin juuri sanoa. Naa­purisi sekä palk­ka että työai­ka on puo­litet­tu, mut­ta hän saa sat­apros­ent­tista palkkaa siltä ajal­ta kun on töissä.”

    Pilkkua voi tosi­aan vään­tää monel­la tavalla.

    Jos hän tekee saman suorit­teen kuin ennen sairas­tu­mis­taan, mut­ta ei jak­sa enää täyt­tä päivää niin mik­si hän ei saisi 100 % palkaa työajaltaan.

    Jos taas työn suori­tus on hidas­tunut niin sit­ten ollan työn jär­jeste­ly­jen kannal­ta han­kalas­sa tilanteessa .

    Nos­r­misuorit­teen määrit­te­ly on mon­esti vaikeaa ja hidas­tunut työ­tahti alka hidas­taa muitakin eli koko yritystä.

    Vielä 70–80-luvulla näitä ratkot­ti­in siirtämäl­lä henkilö keveämpi­in töihin.
    Näitä pihaukko­ja oli n 5–10 % työvoimasta.
    Ay-liikekin suo­jeli heitä pon­nekkaasti ja taka­muk­set lensivät kent­tään ‚jos noi­ta yritet­ti­in häätää ulos talosta.

    Mut­ta 90-luvul­la tilanne muut­tui eikä ay-liike kyen­nyt enää puo­lus­ta­maan näitä, sil­lä puo­lus­tett­tavia oli liikaa,
    Myös työ­toverei­den sol­i­daarisu­us katosi näitä vajavaisia kohtaan ja heistä tuli yhteiskun­nan hylkiöitä .

    Mitä tulee noi­hin työ­nan­ta­jan rasit­teisi­in niin olen ollut esimiehenä seit­semässä maas­sa ja kyl­lä kaikissa on ollut eri­laisia rasit­tei­ta ja rajoit­tei­ta vajaakykyisen irti­sanomiseen ja velvoit­tei­ta mak­saa erora­haa tai muu­ta eri­tyis kompensaatiota .

    Mut­ta suurin ero on suh­tau­tu­mises­sa näi­hin lakei­hin, muual­la ne koetaan myös moraal­isik­si velvoit­teik­si , Suomes­sa rasit­teek­si, joista yri­tyk­sen pitää päästä eroon ja yri­tysjo­hdon tehtävänä on kek­siä keinot miten velvoit­tei­ta voidaan kiertää.

    Tämä johtuu siitä, että omistajat,yritykset ja yri­tyk­sen johto on vapautet­tu moraal­ista ja velvoitteista.
    Tuo vuosikym­men hoet­tu “Yri­tyk­sen ain­oa tehtävä on tuot­taa voit­toa ” on vapaut­tanut yri­tysjo­hdon kaikesta moraalis­es­ta ja yhteisöl­lis­es­tä vas­tu­us­ta ja tehnyt heistä Kum­misedän kaltaisia johta­jia. Yri­tysjo­hta­jat eivät vielä tap­a­ta ihmisiä ‚mut­ta peri­aate on sama suh­tau­tu­mises­sa työntekijöihin.

    Vastaa

34. “Jos eläkeiän nos­to tehdään ilman muu­tok­sia muis­sa säädök­sis­sä, ikään­tynei­den työt­tömyys räjähtää kasvu­un. Eläk­keelle jäädään enen­emässä määrin työt­tömyyskau­den kaut­ta. Ja yhä use­am­man työt­tömyyskausi venyy yli 500 päivän. Viimeiset vuodet kitu­ute­taan sit­ten jotenkin”

    Näin on, Suomes­sa lähde­tään siitä, että vika on aina työntekijässä.
    Eläkeiän nos­t­a­mi­nen tehdään siten, että vas­tuu työssä jatkamises­sa on vain työntekijällä.

    Suo­mi on har­vo­ja mai­ta, jois­sa ei ole mitään ikään­tynyt­tä työn­tek­i­jää suo­jel­e­vaa säännöstöä
    Esim Ruot­sis­sa on työalain­säädän­nössä on mainit­tu irt­sisanomisjärjestys , joka suo­jelee ikääntynyttä.

    Esim Telia­Son­eras­sa kehi­tys Ruot­sis­sa on ollut hyvin eri­lainen kuin Suomessa.
    Tut­ta­vani mukaan kes­ki-iät oli­vat 90-luvun alus­sa aika taval­la saman­laiset, mut­ta 90-luvul­la Son­era työn­si eläkeput­keen suurim­man osan ikään­tyneistä ja Ruot­sis­sa se ei ollut mahdollista.
    Nyt tilanne on se, että Ruot­sis­sa kes­ki-ikä on n 57 vuot­ta ja Suomes­sa 40 vuo­den tietämissä.

    Siitä huoli­mat­ta Ruotsin tehokku­us on 30 % parempi.

    Vastaa

35. Vas­tauk­se­na tuo­hon Voima-jut­tuun (http://www.voima.fi/content/view/full/2912)

    Soin­in­vaara: “Kyl­lä min­un ihmisku­vani on sem­moinen, että ihmisel­lä on ihmis­ar­vo, vaik­ka hän ei ole taloudel­lis­es­ti hirveän tuot­ta­va. Mut­ta nyt tähän sys­teemi­in pääsee vain ne jot­ka ovat taloudel­lis­es­ti tuot­tavia ja nimeno­maan niin, että työ­nan­ta­jat saa­vat määritel­lä sen.”

    Mielestäni Soin­in­vaaran kom­men­tis­sa on lievä epälo­ogisu­us. Tot­ta kai, joka ikisel­lä ihmisel­lä on ihmis­ar­vo, jota ei voi­da mita­ta jol­lain sielut­tomil­la tuot­tavu­usker­toimil­la, mut­ta kuka ihme on sanonut että ihmis­ar­von määrit­tämisessä työ­nan­ta­jal­la on merkit­tävä vir­ka? Työ­nan­ta­jathan huole­hti­vat vain siitä, että liike­toim­inta pyörii. Tähän kuu­luu mm. tarpeek­si hyvien työolo­jen tar­joami­nen, sel­l­ainen palkkaus että vakanssit saadaan täytet­tyä ja työilmapi­iri, jot­ta työn­tek­i­jät pysyvät töis­sä. Ja tietenkin siitä, että tuot­tavu­us on sil­lä tasol­la, että liike­toim­inta on kannattavaa.

    Mis­tä “sys­teemistä” Soin­in­vaara lain­auk­ses­sa puhuu? Mei­dän yhteiskun­nas­sa ovat kaik­ki mukana. Traag­ista on tietysti se että byrokraat­ti­nen jär­jestelmä ja pros­es­si johtaa ongel­mati­lanteisi­in. Onkin täysin käsit­tämätön­tä ettei jär­jestelmän toimivu­ut­ta saa­da kun­toon. Eikö sil­loin olisi järkev­in­tä keskit­tyä yksit­täis­ten jär­jestelmän toimivu­u­teen vaikut­tavien ongelmien ratkaisemiseen, eikä johonkin poli­it­tis­ten suun­tauk­sien seman­ti­ikas­ta kiis­te­lyyn. Kaikkein käsit­tämät­tömintä on nuoren sukupol­ven lok­sah­t­a­mi­nen samoi­hin omi­tu­isi­in yleiskäsi­tyk­si­in ja stereo­ty­p­i­oi­hin kuin mihin edelli­nen sukupolvi on kom­pas­tunut ajat­telus­saan. Täl­lä viit­taan niinkin vahvoihin puoluer­a­joi­hin, että ne hait­taa­vat jo ratio­naal­ista ajattelua.

    Väitän, että ihmis­ar­vo tulee yhteiskun­nal­li­sista lähtöko­hdista. Oma­nar­von­tun­non määrit­telee jokainen itse. Voisin kuvitel­la että jos tun­tee että ympäröivät ihmiset arvosta­vat ja että tekee itselle tärkeitä asioi­ta, oma­nar­von­tun­non luulisi ole­van kunnossa.

    Yhteisöl­lisyys, ystävyys­suh­teet, tarpeek­si hyvä mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so ja ter­veys tuo­vat ihmis­ar­voa ja onnel­lisu­ut­ta. Ei tässä yhtälössä ole sijaa demareille, kokoomuk­selle, työ­nan­ta­jalle, medi­alle, odotuk­sille, etiketille, tmv., pait­si pienenä osana kokonaisuutta.

    Ilmeis­es­ti kuitenkin ongel­ma, jon­ka Soin­in­vaara nos­taa esille, on se että Suomen sosi­aal­i­tuk­i­jär­jestelmä ja osit­tain myös ter­vey­den­huolto ei toi­mi tarpeek­si tehokkaasti. Soin­in­vaaran mukaan jär­jestelmän heikkoudet hei­jas­tu­vat huonom­pio­sais­ten elämän­ti­lanteisi­in jär­jestelmän armoil­la, joka taas vaikut­taa kyseis­ten henkilöi­den ihmisarvoon? 

    Täy­tyy pain­ot­taa, että tilanteeseen ei olla tul­tu silmän­räpäyk­sessä. Jär­jestelmien kehit­tämistä on ylenkat­sot­tu jo todel­la kauan, eikä niitä kor­ja­ta het­kessä. Joskus ihme­tyt­tää miten tilanne on edes päässyt näin pitkälle. Ovatko “hyvinvointiyhteiskunta”-mantrat ja poli­it­tis­es­ti väritet­ty kaunop­uhe sokaisseet ihmiset jär­jestelmän ilmi­selvältä rappeu­tu­miselta? Nyt kun meil­lä on näen­näi­nen oikeis­to­hal­li­tus, voidaan ava­ta silmät taas sosi­aalidemokraat­tis­es­ta päiväunes­ta ja ruve­ta kokoa­maan yleis­lakkoa, vaik­ka nykyi­nen hal­li­tus on panos­tanut juurikin näi­hin ongel­ma­jär­jestelmi­in enem­män kuin mikään hal­li­tus aiemmin?

    Vastaa

36. Touko Met­ti­nen:

    Sopimisen vapaus sopii kaikille, joil­la on itsemääräämisoikeus. Jos kokee, että ei pysty itse neu­vot­tele­maan työe­htosopimus­taan tai palkkaansa, niin tämän palvelun voi ostaa. Ammat­tili­it­to­jen pitäisi olla ihan yhtä lail­lisia kuin muidenkin kartel­lien. Työe­htosopimusten ei pitäisi mis­sään nimessä olla yleis­si­tovia. Eihän meil­lä muus­sakaan kau­pas­sa myyjät saa päät­tää hin­noista kil­pail­i­joit­ten­sakin puolesta.

    “halu­atko, etteivät ihmiset saa heikom­pia puo­lus­taak­seen muo­dostaa yhteiskun­tia, säätää lake­ja ja rak­en­taa vaikka­pa ammattiliittoja?”

    Tot­takai saa­vat, mut­ta hei­dän ei mis­sään nimessä pitäisi saa­da polkea mei­dän muiden itsemääräämisoikeuk­sia samalla.

    Liian Van­ha ja Osmo: Ymmär­sitte väärin. Minä ihmettelin Osmon logi­ikkaa, että jos työt­tömyys olisi vakio, niin se joh­tu­isi ihmi­sistä, ja jos se muut­tuu niin se johtuu olo­suhteista. Tämän logi­ikan mukaan se osu­us työt­tömyy­destä, joka ei muu­tu johtuu ihmi­sistä ja lop­pu olo­suhteista eikä niin, että kaik­ki työt­tömyys johtuu olosuhteista.

    Minä olen eri mieltä tästä logi­ikas­ta ja kyselin, että mihinkähän ihmeeseen se mah­taa perus­tua. Se pros­ent­tiluku oli ihan hatus­ta heit­et­ty ja yrit­ti ain­oas­taan sel­ven­tää point­tiani. En siis väitä, että työt­tömyys ei ikinä olisi ollut alle 5%.

    Vastaa

37. En ole mikään asiantun­ti­ja mut­ta halu­an jakaa mielipiteeni.

    “Jos kiin­nitämme ajanko­hdan ja yhteiskun­nal­lisen tilanteen — ja siis myös työt­tömien määrän — seu­raa­va kysymys on, ketkä valikoitu­vat työttömäksi.”

    Mielestäni suurin vaikut­ta­va asia on pelot: epäon­nis­tu­misen pelko, men­estymisen pelko, tor­ju­tuk­si tulemisen pelko, yksin­jämisen pelko, palko ettei saa arvos­tus­ta, jne. pitkä lista. Mitä enem­män pelko­ja ihmisel­lä on, sitä pienem­mässä laatikos­sa ihmi­nen elää. Pelot taval­laan sulke­vat ihmisen laatikkoon jos­sa hän elää ja rajoit­ta­vat ihmisen mah­dol­lisuuk­sia toimia.

    Kun olot tule­vat ankeam­mik­si, ne joil­la on eniten pelkoa, joiden laatikko on ahtain, tip­pu­vat ensin. Mitä avarampi laatikko, sitä parem­mat mah­dol­lisu­udet sopeu­tua uusi­in tilanteisiin.

    Vastaa

38. “Tot­takai saa­vat, mut­ta hei­dän ei mis­sään nimessä pitäisi saa­da polkea mei­dän muiden itsemääräämisoikeuk­sia samalla.”

    Yhteiskun­taa muo­dostaes­samme luovumme osas­ta itsemääräämisoikeut­ta. Vain täy­del­lisessä anarki­as­sa ihmi­nen ei ole sitoutunut mihinkään.
    Yhteiskun­ta pysyy psy­tyssä vain, jos se tuot­taa hyvää suurim­malle osalle sen jäsenistä ja jaär­jestäy­tyneessä yhteiskun­nas­sa olemme jär­jestäy­tyneet mon­en­lai­seik­si etujärjestöiksi.
    Kuitenkin olet kieltämässä vain työn­tek­i­jöi­den jär­jestäy­tymisen, omis­ta­jat saa­vat muo­dostaa yhtiöitä ja etu­jär­jestöjä vapaasti.

    Pelisään­nöt suo­si­vat aina jonkin tyyp­inin ihmistä esim sadan metrin kil­pa­juok­sun sääsnnöt suo­si­vat yhden tyypin ihmistä.
    Lasse Viren olis tuskin voit­tanut Much­nenin 100 metrin olympiakul­taa vaik­ka hän on olympiavoit­ta­ja mut­ta pitkil­lä matkoilla.

    Aivan samoin ihmiset eivät ole yhetiskun­nas­sa samal­la lähtöviivalla.

    On lähin­nä surkean ja säälit­tävän väl­siää väit­tää että sopim­suneu­vot­teluis­sa ovat smal­la viival­la koulut­tam­a­ton henkilö, jon­ka ÄO on 80 ja sopimusjuristi, jon­ka ÄO on 130.

    Suurim­mal­la osal­la työn­tek­i­jöistä neu­vot­telu­os­a­puole­na ei ole työ­nan­ta­ja vaan lau­ma työ­nan­ta­jan edus­ta­jia , joukko maan parhai­ta HR ja lakiasinatuntijoita.
    Kyl­lä neu­vot­telu on vähin­täänkin epätasainen.

    Ja mikä mah­dol­lisu­us 10 euroa tun­nis­sa ansait­se­val­la on ostaa juristi 100 euron tuntihintaan ??

    Kol­man­nek­si , enpä usko, että Noki­akaan halu­aa neu­votel­la kaikkine 50000 työn­tek­i­jän kanssa yksilöl­listä sopimus­ta ja päivit­tää sitä pari, kolme ker­taa vuodessa

    Vastaa

39. Mietin vielä tuo­ta työt­tömäk­si joutumista.

    Peri­aat­teessa kuka tahansa voi joutua työt­tömäk­si, mut­ta useim­mat työl­listyvät uud­estaan. Ei siihen mitään eri­ty­istä henkilöko­htaista syytä tarvi­ta, pomon on valit­ta­va joku ja yleen­sä se on vähiten tun­net­tu eli uusi tai inte­groitavas­ta yksiköstä tule­va tai muuuten hyenkilökemi­at eivät täysin sovi.

    Se sijaan pysyvästi syr­jäyt­tää tai rajoit­taa työnsaantia

    1.Moniongelmaisuus , miel­netrvysongel­ma + päihdeongelma+erilaiset sairaudet sulke­vat ihmisen vuoren­var­masti työelämästä 

    2. Päi­hderi­ip­pu­vu­us, työn­tek­i­jänä olet var­masti ulkona työ­markki­noil­ta, johdon jäse­nenä asia ei ole yhtä suo­ravi­ivainen ja juop­pouskin sal­li­taan ja piilote­taan useasti 

    3. Mie­len­ter­veysongel­mat syr­jäyt­tävät vuorenvarmasti

    4. Ikä ja vähäiset sairaudet , yli 50-vuo­tias työl­listyy enää satunnaisesti

    5. Vähälah­jaisu­us
    Jos työn­tek­i­jä sat­tuu työl­listymään sopi­vaan tehtävään niin hän pysyy kyl­lä työelämässä, mut­ta muu­tok­set tiput­ta­vat hänet ulos helposti 

    6. Vam­maisu­us
    Etenkin jos vam­ma vaatii eri­ty­isjär­jeste­lyjä työspisteelle,liikkumiselle, vaatii apu­vä­lineitä, fyysitä apua 

    7. Muut omi­naisu­u­udet esim hitaus, ujous etc
    Tämä­ki aiheut­taa syr­jäy­tymistä, eri­ty­ses­ti hitaat työl­listyvät huonos­ti uudestaan
    Ujol­la on vaikeuk­sia saa­da työtä pätevyy­destä huoli­mat­ta, sil­lä tyhönot­to suosii nykyään “hyvää jätkää”

    8. Sosi­aalis­es­ti lahjattomat
    Nämäkään eivät pär­jää kil­pailus­sa, jos työvoimas­ta on ylitarjontaa

    9 Virkakiel­los­sa olevat
    Supo ja työ­nan­t­ja­jär­jestöt aset­ta­vat joukon ihmisiä virkakiel­lon omaiseen tilaan eli mielip­iteit­ten vuok­si heitä ei vali­ta kuin korkein­taan hanttihommiin.
    Vielä 80-luvul­la tämä joukko oli laa­ja , mut­ta edelleen Supo-lausun­nois­sa asia putkah­taa esiin 

    10 Ulkonäkö

    Lihavu­us, rumuus, epä­muodikas pukeu­tu­mi­nen, kansal­lispukuisu­us, epäsi­isteys kar­sii kilpailutilanteessa 

    Näistä seit­semän ensim­mäistä kohtaa merk­it­sevät syr­jäy­tymis­vaaraa kaikissa olosuhteissa.

    Yhteiskun­nan kehit­tyessä tulee yhä uusia syitä syr­jäyt­tää ihmi­nen ja lop­ul­ta enää vähem­mistö kel­paa töihin

    Vastaa

40. Liian van­ha: “Kuitenkin olet kieltämässä vain työn­tek­i­jöi­den jär­jestäy­tymisen, omis­ta­jat saa­vat muo­dostaa yhtiöitä ja etu­jär­jestöjä vapaasti.”

    AB: “Ammat­tili­it­to­jen pitäisi olla ihan yhtä lail­lisia kuin muidenkin kartellien.”

    ööööö…

    Liian van­ha: “Yhteiskun­taa muo­dostaes­samme luovumme osas­ta itsemääräämisoikeut­ta. Vain täy­del­lisessä anarki­as­sa ihmi­nen ei ole sitoutunut mihinkään.
    Yhteiskun­ta pysyy psy­tyssä vain, jos se tuot­taa hyvää suurim­malle osalle sen jäsenistä”

    No niin. Tähän asti ollaan täysin samaa mieltä.

    “ja jär­jestäy­tyneessä yhteiskun­nas­sa olemme jär­jestäy­tyneet mon­en­lai­seik­si etujärjestöiksi.”

    Ja nämä etu­jär­jestöt ava­ja­vat omien jäsen­ten­sä etu­ja muiden etu­jen kus­tan­nuk­sel­la, eli ne hait­taa­vat yhteiskun­nan kykyä tuot­taa hyv­in­voin­tia kaikille.

    Minä en mis­sään nimessä halua kieltää työn­tek­i­jöitä, enkä työ­nan­ta­jia järjestymästä. Minä halu­an kieltää sen, että ne saa­vat määrätä palkoista muiden puoles­ta. Jos joku ei kuu­lu työan­ta­jien yhdis­tyk­seen eikä siten ole sitoutunut sen tekemi­in päätök­si­in ei hänen tarvitse nou­dat­taa yhdis­tyk­sen tekemiä sopimuk­sia ja sama työn­tek­i­jäpuolelle. Se, että ay-liike neu­vot­telee kaikkien työn­tek­i­jöi­den (eikä vain omien jäse­nien­sä puoles­ta) loukkaa muiden työn­tek­i­jöi­den itsemääräämisoikeut­ta, aivan samal­la taval­la kuin jos esim. leipurei­den etu­jär­jestö neu­vot­telisi leivän hin­nan, eikä etu­jär­jestöön kuu­lumat­tomil­la olisi oikeut­ta myy­dä leipää halvemmalla.

    “On lähin­nä surkean ja säälit­tävän väl­siää väit­tää että sopim­suneu­vot­teluis­sa ovat smal­la viival­la koulut­tam­a­ton henkilö, jon­ka ÄO on 80 ja sopimusjuristi, jon­ka ÄO on 130.”

    Tot­takai tämän väit­tämi­nen on surkeaa ja säälit­tävää. Sik­si sitä ei kukaan tässä keskustelus­sa väitäkään.

    “Ja mikä mah­dol­lisu­us 10 euroa tun­nis­sa ansait­se­val­la on ostaa juristi 100 euron tuntihintaan ??”

    En tiedä paljonko ay-liik­keen juris­teille mak­se­taan, mut­ta ilmeis­es­ti mah­dol­lisu­udet ostaa ulkop­uolista apua ovat aika hyvät, kos­ka ay-liike neu­vot­telee palkoista jatku­vasti työn­tan­ta­japuolen kanssa.

    “Kol­man­nek­si , enpä usko, että Noki­akaan halu­aa neu­votel­la kaikkine 50000 työn­tek­i­jän kanssa yksilöl­listä sopimus­ta ja päivit­tää sitä pari, kolme ker­taa vuodessa”

    Enpä tätä usko minäkään.

    Vastaa

41. “Se, että ay-liike neu­vot­telee kaikkien työn­tek­i­jöi­den (eikä vain omien jäse­nien­sä puoles­ta) loukkaa muiden työn­tek­i­jöi­den itsemääräämisoikeut­ta, aivan samal­la taval­la kuin ”

    Työe­htosopimus määrit­telee vain min­ime­hdot, ei se estä ketään neu­vot­tele­mas­ta parem­paa sopimusta.
    Suomes­sa min­imiehdot ovat alako­htaisia ja määritel­ty työe­htosopimuk­sis­sa eli se ottaa huomioon alako­htaisen tuottavuuden.
    Muual­la Euroopas­sa ja USA:ssa min­imi­palk­ka on lais­sa märitel­ty kat­e­gori­nen sum­ma eikä ota huomioon alako­htaista tuottavuutta

    Vastaa

42. Osmo esit­tää tässä minus­ta tärkeän asian, joka olisi ymmär­ret­tävä myös vasem­mis­tossa sen­si­jaan että ruve­taan haukku­maan riisto­por­vareik­si heti.

    Meil­lä on jostain syys­tä pitkään leikit­ty, että kaik­ki kykenevät melkein kaik­keen melkein yhtä hyvin, niinkuin asia oli fyy­sis­es­ti ter­veil­lä ihmisil­lä maat­alousy­hteiskun­nas­sa ja jos­sain määrin varhaises­sa teollisuusyhteiskunnassa. 

    Kuitenkin kun teknolo­gia on kehit­tynyt, se on moninker­tais­tanut tuot­tavu­userot. Paikoin jopa monikym­menker­tais­tanut. Tässä on nyt väläytel­ty ÄO:ta ero­jen selit­täjänä, ja var­maan se yksi suurim­mista onkin, mut­tei ain­oa. Korkean teknolo­gian töis­sä ÄO:hon liit­tyy ns. “restric­tion of range”-harhan.

    Jot­tei asia olisi yhtä tule­nar­ka, ote­taan esimerkik­si RoR-harhas­ta huip­pu-urheilu. Mitataan edus­tus­ta­son kil­pa­juok­si­joiden VO2-max ja ver­rataan sitä tulok­si­in. Käsit­tääk­seni (Lähde: Noakes: Lore of Run­ning) näil­lä on hyvin heikko kor­re­laa­tio, ei mitenkään kovin merk­it­sevä tilas­tol­lis­es­ti. Jos kuitenkin pis­tetään koko pop­u­laa­tio ver­tailu­un, niin VO2-max on erit­täin hyvä juok­suaiko­jen ennustuskeino. 

    Aivan samaan tapaan asiantun­ti­jate­htävis­sä työsken­tele­vien välil­lä ex post ÄO ei selitä suo­ri­u­tu­mista mitenkään kauhean hyvin, mut­ta jos se mitataan perusk­oul­u­laisil­ta, niin se selit­tää erit­täin hyvin. 

    Itse en pidä siitä ajatuk­ses­ta, johon tämä johtaa, mut­ta se on tosi­a­sia, joka pitää myön­tää. Toimi­vaa yhteiskun­taa ei voi rak­en­taa sel­l­aisen ihmiskäsi­tyk­sen varaan, joka on täysin väärä. Ihmiset eivät ole saman­laisia eivätkä suo­ri­udu yhtä hyvin.

    Täysin vapail­la markki­noil­la ja täy­del­lisen infor­maa­tion val­lites­sa monil­la aloil­la (esim. sof­ta-alal­la) samas­ta työstä kuukausi­palkan palkka­haitari voisi olla vaik­ka 2000–30000, kos­ka tuot­tavu­userot voivat ihan oikeasti olla tätä luokkaa. Minus­ta on jotenkin intu­iti­ivis­es­ti ilmeistä, että jos yhteiskun­ta teknisen kehi­tyk­sen myötä pää­tyy täl­laisi­in tulo­eroi­hin kaut­ta lin­jan, sil­lä on paljon ei-toiv­ot­tavia vaikutuksia.

    Vastaa

43. liian van­ha: etkö ymmär­rä, että jos vaik­ka kak­si par­turia sopii, että tukan leikkaus­ta ei saa myy­dä alle 30 € ja val­tio pakot­taa kaik­ki muutekin par­turi myymään tukan­leikku­u­ta joko 30 € tai kalli­im­mal­la, niin tämä pol­kee aika pahasti par­turien itsemääräämisoikeut­ta ja kusee kulut­ta­jille? Miten tämä eroaa siitä, että ay-liike neu­vot­telee minim­i­työe­hdot joi­hin kaikkien (myös ammat­tili­it­toi­hin kuu­lumat­tomien) täy­tyy väki­val­lan uhal­la suostua?

    Vastaa

44. Työt­tömyys: yhteiskun­nan vai yksilön omi­naisu­us? Siis johtuuko työt­tömyys yhteiskun­nan eli lähin­nä työl­lis­ten teoista vai työt­tömien itsen­sä omi­naisuuk­sista? Tuo­ta noin. Eikö tässä nyt pide­tä itses­tään selvänä sitä, että työt­tömyys on nimeno­maan yhteiskun­nalli­nen epäko­h­ta, johon pitäisi löytää syyt ja syyl­liset ja heitä vähän ojen­taa parem­mille tavoille. Tältä keskustelul­ta en paljoa odota.

    Eikö parem­minkin ole kysyt­tävä: työt­tömyys: yhteiskun­nan vai yksilön ongelma? 

    Palkkatyöt­tömälle työt­tömyy­destä on selvästi kah­den­laista hait­taa. Ensik­si on sosi­aa­li­nen hait­ta. Ihmiset halu­a­vat työsken­nel­lä tois­t­en­sa kanssa, olla hyödyk­si, kil­pail­la ja men­estyä, saa­da tun­nus­tus­ta ja tun­tea kuu­lu­vansa joukkoon sil­loinkin, kun eivät onnis­tu ja men­esty. Työt­tömäk­si jou­tu­mi­nen saat­taa olla kova kolaus näille toiveille ja tun­teille. Toisek­si on taloudelli­nen hait­ta. Nämä ovat hait­toina väistämät­tömiä siinä mielessä, etteivät ne riipu kult­tuuri­sista tek­i­jöistä. Mis­sään ei nau­ti­ta syr­jäy­tymis­es­tä eikä puutteesta.

    Työt­tömyy­den yhteiskun­nalli­nen hait­ta riip­puu puolestaan siitä, mitä pide­tään yhteisenä etu­na. Ja se on kult­tuuri­nen asia. Kamakult­tuuris­sa, jos­sa taloudelli­nen kasvu ja kil­pailukyky on kaiken perus­ta, työt­tömyyt­tä pide­tään ongel­mana. Asia ei kuitenkaan ole itses­tään selvä. Kehi­tystyössä työn laatu on ver­rat­tomasti tärkeäm­pää kuin määrä. Muuten­han sosial­is­tiset maat oli­si­vat kehi­tyk­sen kärjessä. 

    On kuitenkin mah­dol­lista pitää tärkeim­pänä tavoit­teena ihmis­ten rauhal­lista yhteise­loa ja luon­nos­ta naut­timista ja kaman tuot­tamista vain siinä määrin, etteivät nämä asi­at vaaran­nu. San­ot­takoon täl­laista vaikka­pa fiiliskult­tuurik­si. Jos työl­lisyyt­tä tarkastel­laan ilmas­ton­muu­tok­sen ja muun luon­non kuor­mi­tuk­sen kannal­ta, palkkatyöl­lisyys on ongel­mallisem­paa kuin työt­tömyys. Palkkatyöhän on organ­isoitua kil­pailua siitä, ketkä saa­vat eniten kulut­taa luon­non antimia. Ja mitä kovem­mak­si kil­pailu työ­paikoista ja kamoista käy, sitä voimakkaam­mik­si käyvät vihamieliset tun­teet, fiilik­set heikkenevät.

    Siis: Kehi­tyk­sen (tieteel­lisen, taiteel­lisen, teknisen luovu­u­den) ja samal­la kansal­lisen kil­pailukyvyn kannal­ta ketään ei kan­na­ta pakol­la tökkiä töi­hin. Luovu­us elää vapaae­htoisu­ud­es­ta. Kansal­lis­es­ti paras ratkaisu on kaikille vastik­keet­ta mak­set­ta­va perus­tu­lo. Kan­sain­välis­es­ti paras ratkaisu on siir­tymi­nen nykykap­i­tal­is­mista kohti aitoa, suu­ru­ut­ta ja val­taa palk­it­se­ma­ton­ta markkinataloutta.

    Todet­takoon vielä, että nyky­isin val­lal­la ole­va asenne ”ken ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä” tai nyky­muo­dos­sa ”mä en ainakaan noi­ta loisia elätä” on yksi kamakult­tuurin perus­lau­sei­ta. Fiiliskult­tuuris­sa kat­so­taan, että jos pelkäl­lä perus­tu­lol­la elämi­nen on houkut­tel­e­vam­paa kuin palkkatyö, olet itse vapaa val­it­se­maan. Mis­sä on ongelma?

    Vastaa

45. Art­turi Björkille: Kyl­lä lib­er­taristin pitäisi ymmärtää, että osakey­htiö on vain yksi työy­h­teen­li­it­tymän muo­to ja sinäl­lään myös organ­isoitu kartel­li. Kun osakey­htiössä on Suomen olois­sa esim. 5000 työn­tek­i­jää, se ei todel­lakaan neu­vot­tele työn­tek­i­jöi­den (tai hei­dän jär­jestön­sä) kanssa tasaiselta poh­jal­ta. Sopimus­va­paus esim. työ­suhteis­sa ei vain toi­mi, muuten se olisi kyl­lä käytössä. Välil­lä tun­tuukin, että lib­er­taris­teil­la on usko johonkin salali­it­toon, jon­ka takia hei­dän kään­teen­teke­viä ideoitaan ei ole otet­tu käytäntöön.

    Vastaa

46. Ovatko nämä täysin jär­jet­tömät kan­nus­timet muuten tulleet tarkoit­ta­mat­tom­i­na sivu­tuot­teina, kun ay-liike on joskus vuon­na x ja y halun­nut pan­na työ­nan­ta­jat mak­sajik­si, vai onko niis­sä oikein tavoitel­tu kannustinvaikutusta? 

    Sel­l­ainen­han on ehkä joskus ollut järkevääkin, sil­loin kun Oy Fir­ma Ab:lle men­ti­in 15-vuo­ti­aana ja jääti­in eläk­keelle 65-vuo­ti­aana. Siis että työ­nan­ta­jan kan­nat­taa pitää huol­ta työn­tek­i­jöi­den­sä ter­vey­destä, kos­ka jos ei pidä, joutuu mak­samaan jne.

    Yksilöi­den kan­nustin­pul­mista on puhut­tu paljon, tässä tuli hyvä ana­lyysi työ­nan­ta­jalle vääristä / van­hen­tuneista kannustimista.

    Kiin­nos­taisi kuul­la sosi­aalipoli­itikko-kaupung­in­val­tu­ute­tul­ta myös lis­taus niistä type­r­i­stä kan­nus­timista, jot­ka saa­vat kun­tia työn­tämään ongelmi­aan val­ti­olle tai toisille kun­nille. Se kuitenkin kai on kol­mas iso kan­nusti­non­gelmien sektori.

    Ja ehkä jotakin ideoita, mitä niille voi tehdä.

    Vastaa

47. Mat­ti H: Siinä, että ei ole oikein pakot­taa väki­val­lal­la uhat­en toisia mak­samaan tois­t­en elatuk­sen, eli toisen vapaus vali­ta johtaa toisen orjuuteen.

    Vastaa

48. Mat­ti on var­maan oike­as­sa siinä, että työt­tömyys ja vähäi­nen työn­teko ovat yleen­sä ekol­o­gis­es­ti edullisem­paa kuin kova puur­t­a­mi­nen. Esimerkik­si vero­pro­gres­sio on hyvä keino vähen­tää työn­tekoin­toa ja han­kkia rahaa perus­tu­lon kaltaisi­in tulon­si­ir­toi­hin. Mut­ta kun mon­et tosi­asi­as­sa ajat­tel­e­vat, että “ken ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä”, tätä perus­tu­loa ei ehkä kan­na­ta nimit­tää perus­tu­lok­si vaan esim. työt­tömyysko­r­vauk­sek­si. Jos työt­tömille ja muille vas­taavien tulon­si­ir­to­jen vas­taan­ot­ta­jille lisäk­si saataisi­in mah­dol­lisu­us tehdä jonkin ver­ran töitä ilman että tuet heti lakkautet­taisi­in, olisimme jo lähempänä oikean­laista maail­maa — siis perus­tu­loa ilman että tätä pahaa sanaa olisi kukaan edes maininnut.

    Vastaa

49. Raiv­io: häh? Mitä sinä oikein höpiset. Minähän olen just väit­tänyt, että ay-liike on ihan yhtä jees kuin kartellit.

    “Kun osakey­htiössä on Suomen olois­sa esim. 5000 työn­tek­i­jää, se ei todel­lakaan neu­vot­tele työn­tek­i­jöi­den (tai hei­dän jär­jestön­sä) kanssa tasaiselta pohjalta.”

    Mik­si ei? Mitä väliä vaik­ka ei? Osakey­htiö on ihan yhtä riip­pu­vainen työn­tek­i­jöistään, kuin työn­tek­i­jät osakeyhtiöstä.

    Onko mielestäsi Suomen olois­sa ihan käsit­tämätön­tä, että ruoan osta­jat voivat päästä sop­u­un kaup­pi­aan kanssa hin­nas­ta niin, että vai­h­tokau­pa hyödyt­tää molem­pia? Asetel­ma on kuitenkin aika epä­ta­sainen, kun ruokaa on ihan pakko saa­da tai kuolee ja vas­tas­sa on S‑ryhmä ja Kesko.

    “Sopimus­va­paus esim. työ­suhteis­sa ei vain toi­mi, muuten se olisi kyl­lä käytössä.”

    Mah­tavaa argu­men­toin­tia. Se ei vaan toimi!

    Minä en ainakaan usko mihinkään salali­it­toon. Uskon vaan, että jokainen etu­ryh­mä ajaa omia etu­jaan ja sik­si yhteinen hyvä ei toteudu palkkapoli­ti­ikas­sa yhtään sen enem­pää kuin se toteu­tuu mis­sään muus­sakaan poli­ti­ikan osas­sa, mis­sä etu­jär­jestöil­lä on etu­ja puol­lus­tet­ta­vanaan. Tästä on esimerkke­jä pil­vin pimein alka­en vaik­ka maataloustuista.

    Vastaa

50. (+ type­rä ja yhteiskun­nan kokon­aise­dun vas­tainen poli­ti­ik­ka johtuu myös suurelta osin siitä, että äänestäjät eivät tajua taloud­es­ta juuri mitään. Tämä on tosin ihan ymmär­ret­tävää. Heil­lä ei ole kan­nus­timia ottaa selvää.)

    Vastaa

51. Mikä on tämä mysti­nen ikuis­es­ti väestönkasvun kanssa kas­va­va työvoima­pu­la? Pent­ti Linko­la kir­joit­ti jo 70-luvul­la asiasta.

    “Ei merkkiäkään ole näkyvis­sä, että ihmi­nen tajuaisi kansan­talouden alkeel­lisimpiakaan perustei­ta. Mei­dän aineel­lisen toimeen­tu­lomme puit­teet saadaan yksinker­taisel­la jakolaskulla,luonnonvarojen määrä jae­taan nup­pilu­vul­la. Sen jäl­keen kun teknolo­gian taso ja työvoiman määrä on aikaa sit­ten ylit­tänyt kaikkien luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tämis­mah­dol­lisuuk­sien kyn­nyk­sen, on jokainen uusi kansalainen suo­ranainen kil­pail­i­jamme elintilasta.

    Kuten taval­lista on siis kaikkein yksinker­taisin seli­tys oikea. Mut­ta ihmiset kek­sivät sen tilalle mitä kouk­ertele­vimpia aja­tuskum­mi­tuk­sia. He todis­tel­e­vat toisilleen kirkkain silmin, kuin­ka syn­tyvyy­den vähen­e­mis­es­tä ennen pitkää seu­raa eläkeläis­ten tuho, kun näitä elät­tävä akti­iviväestö supis­tuu. Eikä tässä ole päätä eikä hän­tää: juuri kas­va­va väestö aiheut­taa jatku­van työvoiman tarpeen, kun las­ten­seim­iä, koulu­ja, asun­to­ja, kalus­toa, lait­tei­ta, teitä on värkät­tävä jatku­vasti lisää. Vähenevä väestö taas saavut­taa ennen­näkemät­tömän aineel­lisen hyv­in­voin­nin, sil­lä on käytet­tävis­sään run­saampi­en edel­lispolvien valmi­it työn tulok­set. Työ­suori­tusten tarve rajoit­tuu huoltoon ja kor­jauk­si­in, eläkeläiset elävät kuin ruhtinaat.”

    Vastaa

52. Mitäs nyt, muut­taako työn­tek­i­jäpuolen ulos­marssi Sata-komiteas­ta yhtään mitään?

    Vastaa

53. “Mikä on tämä mysti­nen ikuis­es­ti väestönkasvun kanssa kas­va­va työvoima­pu­la? Pent­ti Linko­la kir­joit­ti jo 70-luvul­la asiasta.”

    Nau­rat­taa tämä puhe tulev­as­ta työvoima­pu­las­ta. Lap­sia pelotelti­in ennen näkil­lä ja möröllä.
    Nyt poli­itikot pelot­tel­e­vat työvoimapulalla.

    Opin luke­maan jok­su 1955–6 ja jo sil­loin poli­itikot pelot­te­liv­at työvoima­puo­lal­la , kun ihmiset muut­ti­vat Aus­trali­aan ja USA:aan
    Tulikin lama ja suuri työttömyys.

    Seu­raa­van ker­ran uhkailti­in työvoima­pu­lal­la 60–70-lukujen tait­teessa, tulikin lama ja suuri työttömyys.

    80-luvun lopus­sa poli­itikot oikein ulvoivat kuorossa työvoima­pu­laa, seu­rauk­se­na lama ja jättityöttömyys.

    a nyt 2000 luvul­la taas sama tois­tuu, ensin itketään työvoima­pu­laa, sit­ten tulee jättityöttömyys.

    Ja kun nyt ei ole työvoima­pu­la niin parem­man puut­teessa Van­hanen itkee jo seu­raavaa työvoimapulaa .

    Jokaisen työvoima­pu­lan jäl­keen tehty­jen tun­tien määrä on laskenut vaik­ka työvoima kas­vaa, nytkin tehdyt työ­tun­nit ovat pienem­mät kuin 1989 vaik­ka työn­tek­i­jöitä on sato­ja tuhan­sia enemmän

    Vastaa

54. Työvoima­pu­las­ta: “Yli 65-vuo­ti­aiden osu­u­den väestöstä arvioidaan nou­se­van nykyis­es­tä 16 pros­en­tista 26 pros­ent­ti­in vuo­teen 2030 men­nessä ja pysyvän läh­es samana seu­raa­vat kymme­nen vuot­ta. Alle 15-vuo­ti­aiden osu­us väestöstä piene­nee puolestaan nykyis­es­tä 17 pros­en­tista 15,5 pros­ent­ti­in vuo­teen 2040 men­nessä. Samas­sa ajas­sa työikäis­ten osu­us väestöstä piene­nee nykyis­es­tä 66,5 pros­en­tista 57,5 pros­ent­ti­in. Työikäis­ten määrä alkaa vähen­tyä vuon­na 2010, jol­loin sotien jälkeiset suuret ikälu­okat siir­tyvät eläkeikään. Väestölli­nen huolto­suhde eli las­ten ja van­hus­ten määrä sataa työikäistä kohden nousee nykyis­es­tä 50:stä 74,6:een vuo­teen 2034 mennessä.”

    Siinähän nuo tärkeim­mät. Lähde Tilastokeskus.

    Vastaa

55. Anarkkistinä pidet­ty Mur­ray Roth­bard sanoi: a state is an orga­ni­za­tion which pos­sess­es either or both (in actu­al fact, almost always both) of the fol­low­ing char­ac­ter­is­tics: (a) it acquires its rev­enue by phys­i­cal coer­cion (tax­a­tion); and (b) it achieves a com­pul­so­ry monop­oly of force and of ulti­mate deci­sion-mak­ing pow­er over a giv­en ter­ri­to­r­i­al area. Both of these essen­tial activ­i­ties of the State nec­es­sar­i­ly con­sti­tute crim­i­nal aggres­sion and depre­da­tion of the just rights of pri­vate prop­er­ty of its sub­jects (includ­ing self-own­er­ship). For the first con­sti­tutes and estab­lish­es theft on a grand scale; while the sec­ond pro­hibits the free com­pe­ti­tion of defense and deci­sion-mak­ing agen­cies with­in a giv­en ter­ri­to­r­i­al area-pro­hibit­ing the vol­un­tary pur­chase and sale
    of defense and judi­cial ser­vices. With­out jus­tice, the state was noth­ing but a band of robbers.

    Hänen opet­ta­jansa Mis­es vas­tasi: con­tend that a social order in which nobody enjoys priv­i­leges at the expense of his fel­low-cit­i­zens could exist with­out any com­pul­sion and coer­cion for the pre­ven­tion of action detri­men­tal to soci­ety. The anar­chists over­look the unde­ni­able fact that some peo­ple are either too nar­row-mind­ed or too weak to adjust them­selves spon­ta­neous­ly to the con­di­tions of social life. An anar­chis­tic soci­ety would be exposed to the mer­cy of every
    indi­vid­ual. Soci­ety can­not exist if the major­i­ty is not ready to hin­der, by the appli­ca­tion or threat of vio­lent action, minori­ties from destroy­ing the social order. One must be in a posi­tion to com­pel a per­son who will not respect the lives, health, per­son­al free­dom, or pri­vate prop­er­ty of oth­ers to acqui­esce in the rules of life in society.

    Vastaa

56. Tiedemies kir­joit­ti:
    “Kuitenkin kun teknolo­gia on kehit­tynyt, se on moninker­tais­tanut tuot­tavu­userot. Paikoin jopa monikymmenkertaistanut.”

    Paul Gra­han on esseessään “Mind the gap” kir­joit­tanut, että samal­la kun teknolo­gia lisää ihmis­ten tuot­tavu­ut­ta, se vahvis­taa myös ihmis­ten välisiä tuot­tavu­usero­ja moninker­tais­es­ti. Jotenkin tun­tuu että tätä ei ole oikein mis­sään (julkises­sa keskustelus­sa) tajuttu.

    http://www.paulgraham.com/gap.html

    “vapail­la markki­noil­la […] monil­la aloil­la (esim. sof­ta-alal­la) […] kuukausi­palkan palkka­haitari voisi olla vaik­ka 2000–30000, kos­ka tuot­tavu­userot voivat […] olla tätä luokkaa. […] jos yhteiskun­ta teknisen kehi­tyk­sen myötä pää­tyy täl­laisi­in tulo­eroi­hin kaut­ta lin­jan, sil­lä on paljon ei-toiv­ot­tavia vaikutuksia.”

    Jos joku ihmi­nen pystyy tekemään työtä (muusikko, kir­jail­i­ja, ohjel­moi­ja, kon­sult­ti, mikälie) jos­ta asi­akkaat hänelle mielu­usti mak­sa­vat tuon 30 000 euroa kuukaudessa, miten sen voisi estääkään? Varsinkin kun tuol­lainen ihmi­nen voi aina palkkatyön sijaan perus­taa fir­man ja myy­dä palveluk­si­aan sitä kautta.

    Jos J. K. Rowl­ing käyt­ti seit­semän Har­ry Pot­ter romaanin kir­joit­tamiseen 16 vuot­ta (12 kk vuodessa, 21 päivää kuukaudessa, 8 tun­tia päivässä), ja on ansain­nut noin 0.5 mil­jar­dia euroa, hänen tun­tipalkak­seen tuol­ta ajal­ta tulee 15 000 euroa/tunti.

    Jos jokun ihmisen työ vaan on noin tuot­tavaa, minkäpä sille mah­taa? Kom­mu­nis­tik­siko tässä pitäisi ruveta?

    Vastaa

57. Niin just. Tosin vaik­ka tuon arvokkaan työn tekemisen voisikin jotenkin estää, niin se olisi täysin idioot­ti­maista. Jos joku luo usko­mat­toman suuren määrän hyv­in­voin­tia oma­l­la työl­lään, niin kieltämäl­lä työn tekemisen menetämme myös sen hyv­in­voin­nin. Maail­ma on parem­pi paik­ka, kun meil­lä on nämä Rowlin­git sun muut tuot­ta­mas­sa elämäämme hyvää.

    Tulo­erot muuten kas­vaa ilman tek­nol­o­gista kehi­tys­täkin, kun työn­jako tulee yhä hieno­jakoisem­mak­si. Tulo­ero­ja voi ainakin jos­sakin määrin myös pitää yhteiskun­nan erikois­tu­misen mit­ta­ri­na. Tämä ei tarkoi­ta, että mei­dän pitäisi jotenkin yrit­tää vähen­tää erikois­tu­mista ‑päin vastoin.

    Yleen­sä yhteiskun­nis­sa mis­sä työn­jako on hieno­jakoista työn­tek­i­jät saa­vat työu­ransa alus­sa tekemistään töistä pien­tä palkkaa, mut­ta sitä mukaa kun taidot ker­tyvät, niin myös tulot nousevat.
    Yhdys­val­lois­sa köy­hät rikas­tu­vat rikkai­ta nopeam­min. (Eli siis jos ottaa tiet­tynä ajan­hetkenä 100 köy­hää ja 100 rikas­ta ja kat­soo 10 vuo­den päästä miten näi­den tulot ovat kehit­tyneet, niin köy­hien tulot ovat kas­va­neet suh­teessa enem­män kuin rikkaiden.)

    Vastaa

58. Tulo­erot muuten kas­vaa ilman tek­nol­o­gista kehi­tys­täkin, kun työn­jako tulee yhä hienojakoisemmaksi.

    Työn­jako muut­tuu hieno­jakoisem­mak­si sil­lä, että on enem­män eri­laisia asioi­ta, joi­ta tehdään. Erikois­tu­mista tapah­tuu vain sil­loin kun se hyödyt­tää erikois­tu­jaa. Ihmiset eivät “erikois­tu” tekemään mata­la­palkkaista työtä, ellei Osmon taan­noin mainit­se­maa pul­lo­jen keräys­tä nyt sel­l­aisek­si lasketa. 

    Tulo­erot ovat erit­täin huono yhteiskun­nan erikois­tu­misen mit­tari, kos­ka tulo­erot ovat suurim­mat sel­l­ai­sis­sa mais­sa, jois­sa tuotan­non pain­opiste on alku­tuotan­nos­sa, kuten maat­aloudessa, kaivos­toimin­nas­sa tai öljyssä. Oikeas­t­aan tulo­ero­ja voi jos­sain määrin pitää kehi­tyk­sen mit­ta­ri­na niin­päin, että alhaisem­mat tulo­erot tarkoit­ta­vat korkeam­paa kehit­tyneisyyt­tä ja erikois­tu­mista (tämä ei päde hyvin köy­hille maille, tietenkään). 

    En minä “vas­tus­ta” tulo­ero­ja sinän­sä. Tulo­eroil­la on, jos asialle ei mitään tehdä, ei-toiv­ot­tavia vaiku­tuk­sia. En väitä, että se “jotain” mitä pitäisi tehdä olisi jotenkin ylen­määrin tasa­ta näitä ero­ja, mut­ta vero­pro­gres­sio hoitaa ainakin pienen osan tästä ilmiöstä.

    Täy­tyy myös tun­nus­taa tosi­asi­at: tulo­ero­ja syn­tyy merkit­tävis­sä määrin tuot­tavu­useroista. Jos ja kun kyse on tuot­tavu­useroista, ei tätä voi pitää epäoikeu­den­mukaise­na sinän­sä. Ja ennenkuin joku mukav­ihreä ipit­tää: ei tuot­tavu­us tarkoi­ta samaa kuin luon­non­va­ro­jen rosvoami­nen. Kan­sain­vä­li­nen jalka­pal­lotähti ei pal­loa potkies­saan kulu­ta luon­non­va­ro­ja paljoakaan, vaik­ka tien­aakin ker­talu­okkia enem­män kuin tavalli­nen tallaaja. 

    Ennem­minkin olen sitä mieltä, että yhteiskun­ta pitäisi jär­jestää siten, että suuretkaan tulo­erot eivät muren­na ihmis­ten keskinäistä luot­ta­mus­ta. Yhteiskun­ta koos­t­uu ihmi­sistä, ei rahasta.

    Vastaa

59. Tuos­ta työvoima­pu­las­ta: Kos­ka lama seu­raa yleen­sä rajua nousukaut­ta, niin on täysin itses­tään­selvää, että työvoima­pu­la näyt­tää aku­uteim­mal­ta uhal­ta juuri ennen kuin lama tulee. 

    Rajul­la nousukaudel­la työvoiman kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan — tämä näkyi vielä noin vuosi sit­ten siinä, että avoimia työ­paikko­ja oli kym­meniä tuhan­sia koko ajan. Tämä siis siitä huoli­mat­ta, että jo sil­loin ihmiset kauhis­te­liv­at kun tehtaista pis­tet­ti­in väkeä pihalle. Työt­tömyys väheni aina tuonne viime vuo­den syksyyn asti nopeasti. 

    Tot­takai se näyt­ti työvoimapulalta. 

    Jos ja kun kan­sain­vä­li­nen rahoi­tusjär­jestelmä tulee kun­toon riit­tävän nopeasti niin, että nation­al­is­mi ja pro­tek­tion­is­mi ehditään kuopa­ta takaisin sinne minne ne kuu­lu­vat, niin puheet työvoima­pu­las­ta jatku­vat taas parin vuo­den kulut­tua. Jos taas ei, niin sit­ten meil­lä on suurem­piakin murheita.

    Vastaa

60. Tun­tuu että näis­sä ketjuis­sa kinaa­vat osit­tain ihmiset, jot­ka pohjim­mil­taan ovat asioista aika samaa mieltä. No, sehän on vain kehittävää.

    Tois­te­len siis itseäni:
    Kaik­ki työt­tömät eivät ole “heikko­lah­jaisia” joka sekin on venyvä ja vaar­alli­nen sana mut­ta käytössä parem­man puutteessa.

    Mut­ta ihmis­ten, jot­ka jol­lakin taval­la poikkea­vat työan­ta­jille mieluisas­ta val­tavir­ras­ta on vaikea, taan­tu­man syvetessä yhä vaikeampi saa­da töitä (ks. Liian Van­han hyvä lista ylempänä). 

    Tomi Ahdin kanssa olen aivan samaa mieltä siitä, että työhaluiset ja ‑kykyiset mut­ta jol­lakin tapaa vähän verkkaiset ovat oikeutet­tu­ja työhön. Se ikään kuin kuu­luu yhteiskuntasopimukseen.
    Ihmette­len vain ääneen — kuten ilmeis­es­ti Osmokin — mis­tä heille nämä työ­paikat löydetään.

    Jos tuk­i­työl­listämi­nen toimii siten, että “hei tuo­han osoit­tau­tuikin hyväk­si tyypik­si, palkataan se pysyvästi” ja varsinkin jos tämä ratkaisu ei vie paikkaa joltain toiselta, niin hienoa.

    Valitet­tavasti julki­nen sek­tori itse on käyt­tänyt tuk­i­työl­lis­tet­täviä joskus aika härskisti — poikkeuk­si­akin on. Ja yksi­tyisel­lä puolel­la siihen usein tah­too hiip­iä vähän pejo­rati­ivi­nen leima — vaik­ka poikkeuk­sia toki on.

    Tomi Ahdin esit­tämä ratkaisu on Ruotsin-Tan­skan-Hol­lan­nin malli jos­ta kuulisin mielel­läni lisää.
    Aika valp­paasti seu­raan mm. näi­den maid­en ratkaisu­ja mut­ta ilmeis­es­ti jotain on men­nyt ohi.
    Siis oikeasti TA, tämä ei ole vinoilua vaan rehelli­nen kysymys:/ 

    Eri­laiset tuki- ja “pakko“työllistämiset sekä työt­tömien ja/tai hand­i­capin omaavien työo­su­uskun­nat ovat (joskus toimivi­akin) väli­aikaisratkaisu­ja. Ne ovat tarpeel­lisia kuten aspiri­i­ni on tarpeelli­nen, mut­ta antibioot­te­ja ne eivät ole. Pitkäl­lä tähtäimel­lä ja ihmisen elämänu­rana ne ovat sit­tenkin jol­lakin tavoin leimaavia. Mon­et tosin osaa­vat suh­tau­tua tilanteeseen­sa hienos­ti, syyl­listämät­tä itseään.

    Minä siis EN ole markkin­ausko­vainen joka kyynis­es­ti halu­aa heit­tää sen Penan työl­listymisen suh­teen hohtimet kaivoon. Mut­ta olen skep­tikko, yhteiskun­nan mah­dol­lisuuk­sien ja aikei­denkaan suh­teen. Niihin tietysti voi hitaasti ja sitkeästi vaikuttaa.

    Lain­aus Osmolta:
    “Yhdys­val­lois­sa on sen sijaan ansio­tu­lo­jen vero­hyvistysjär­jestelmä, Earned income Tax Cred­it, joka toimii niin, että kun ansait­see dollarin…”
    Tuo­hon täy­tyy vielä syven­tyä kun ehtii.

    Vastaa

61. “Yleen­sä yhteiskun­nis­sa mis­sä työn­jako on hieno­jakoista työn­tek­i­jät saa­vat työu­ransa alus­sa tekemistään töistä pien­tä palkkaa, mut­ta sitä mukaa kun taidot ker­tyvät, niin myös tulot nousevat.”

    Asiantun­ti­jak­si voi kehit­tyä vain suun­ni­etl­lus­sa uraputkessa.
    Pätkätöis­sä ja ammat­tia vai­h­ta­mal­la ei syn­ny asiantun­ti­ju­ut­ta ja sitä kaut­ta tuot­tavu­u­den kasvua eli nyky­sel­lä mallil­la asiantun­ti­ju­u­den syn­ty romute­taan tai varataan harvoille .

    Eli pelisään­nöil­lä kas­vate­taan eriarvoisuutta

    Vastaa

62. “Yhdys­val­lois­sa köy­hät rikas­tu­vat rikkai­ta nopeam­min. (Eli siis jos ottaa tiet­tynä ajan­hetkenä 100 köy­hää ja 100 rikas­ta ja kat­soo 10 vuo­den päästä miten näi­den tulot ovat kehit­tyneet, niin köy­hien tulot ovat kas­va­neet suh­teessa enem­män kuin rikkaiden.)”

    USA:ssa medi­aan­i­t­u­lo kään­tyi lasku­un vuon­na 1999 ja on laskenut siitä läh­tien eli 50 % tulot ovat pienentyneet.

    Tämä pien­i­t­u­lois­t­en kur­jis­tu­mi­nen on myös talouskri­isin taustalla

    Vastaa

63. Muis­telisin tästä suurten ikälu­okkien eläköi­tymisen aiheut­ta­mas­ta työvoima­pu­las­ta puhutun jo min­un koulu­aikoinani parisenkym­men­tä vuot­ta sit­ten. Nähtäväk­si jää, kuin­ka se real­isoituu, kun­han tästä lamas­ta on päästy.

    Vastaa

64. Muis­tut­taisin tässä siitä, että huip­pu­osaa­jia motivoi aivan yhtälail­la se, että ne saa käyt­tää vaat­tei­ta ja nukkua lämpimässä, kuin ne verot­tomat mil­jardit. Me elämme keskilu­okan dik­tatu­uris­sa ja voimme aivan hyvin tehdä sel­l­asen valin­nan, että eri­ty­is­lah­jakkaat eris­tetään laitok­si­in ja puris­te­taan niistä hal­val­la mak­sim­i­hyö­ty ulos. Samal­la taval­la­han hoidamme eri­ty­is­lah­jat­to­mia, ei tässä ole mitään moraal­ista ongelmaa. 

    Tämä onkin tule­vaisu­udessa paljon toden­näköisem­pää kuin Gat­ta­ca-yhteiskun­ta, jos­sa ihmiset heti syn­tymän jäl­keen erotel­laan her­roi­hin ja palvelusväkeen.

    Vastaa

65. “Työikäis­ten määrä alkaa vähen­tyä vuon­na 2010, jol­loin sotien jälkeiset suuret ikälu­okat siir­tyvät eläkeikään. Väestölli­nen huolto­suhde eli las­ten ja van­hus­ten määrä sataa työikäistä kohden nousee nykyis­es­tä 50:stä 74,6:een vuo­teen 2034 mennessä.”

    Heh heh, eläkeiän nos­to ei tuo lisää työvu­osia, mut­ta ajaa yhä use­am­man elätet­täväk­si sos­sun luukulta.

    Vastaa

66. “Muis­telisin tästä suurten ikälu­okkien eläköi­tymisen aiheut­ta­mas­ta työvoima­pu­las­ta puhutun jo min­un koulu­aikoinani parisenkym­men­tä vuot­ta sit­ten. Nähtäväk­si jää, kuin­ka se real­isoituu, kun­han tästä lamas­ta on päästy”

    Min­un koulu­aikoinani 50-luvun puo­lessavälis­sä puhut­ti­in samas­ta asi­as­ta. Kuun­telin juuri radios­ta ohjel­maa vuodelta 1959 , sil­loin oli jo päädyt­ty suur­työt­tömyy­teen , työt­tömiä oli jo 100000 ja Lapis­sa ja itä-Suomes­sa aikui­sista miehistä työt­tömänä oli 80 % eli sel­l­ainen on suo­ma­lainen työvoimapula

    Vastaa

67. “Niin just. Tosin vaik­ka tuon arvokkaan työn tekemisen voisikin jotenkin estää, niin se olisi täysin idioot­ti­maista. Jos joku luo usko­mat­toman suuren määrän hyv­in­voin­tia oma­l­la työl­lään, niin kieltämäl­lä työn tekemisen menetämme myös sen hyvinvoinnin”

    Miten Suomen Lidlin tj:n työstä saadaan kalli­isti palkat­tua tuot­tavaa kun Suomen Lidl on koko ajan tuot­tanut tappiota ??

    Vastaa

68. Osmo ker­toi, että:“Todennäköisyys joutua työt­tömäk­si on henkilöko­htainen ominaisuus”.

    Pis­tit mutkat suoraksi.Valikoituminen irti­san­otuk­si, toim­i­jas­ta toimin­non kohteek­si on melko mon­es­ta detaljista kiinni.En kyl­lä näe sitä henk.koht.ominaisuutena.Siis kaikenkattavana,kaikissa olosuhteissa,takkiin liimat­tuna juttuna.

    Toden­näköisyys joutua irti­san­otuk­si 100 joukos­ta lie­nee eri jut­tu kuin 5 sak­ista ? Onko tuon 1 irti­san­otun huonona omi­naisuute­na ollut aikoinaan hakeu­tua juuri tuo­hon yri­tyk­seen ? Olisi jo tuol­loin ymmärtänyt, kuten fik­sumpi laji­toverin­sa men­nä naa­puri­narikkaan hommiin ?

    Työt­tömän statuksen(passiivisen) omimi­nen taas onkin jo lähempänä henk.koht.ominaisuutta,omiiko se hel­posti vai pyris­tel­läkö vas­taan sen muuttamiseksi.Ns.aktivoituminen omaehtoisesti.Ottamalla taas sen entisen toim­i­jan roolin.

    Vastaa

69. Liian van­ha: Heh heh, eläkeiän nos­to ei tuo lisää työvu­osia, mut­ta ajaa yhä use­am­man elätet­täväk­si sos­sun luukulta.

    Roskaa. Tuopas. Vaik­ka osa kansas­ta uupuisi ennen nimel­listä eläkeikää, osa tekee töitä lop­pu­un asti. Tämä joukko kerää työl­lään eläke­varo­ja pait­si itselleen, myös pudokkaille.

    Jos eläkeikä pide­tään keinotekoisen alhaal­la, pudokkaat putoil­e­vat van­haan malli­in mut­ta työhaluiset joutu­vat eläk­keelle ennen aiko­jaan. Lop­putu­los voi olla vain negati­ivi­nen. Kaikkien tas­a­puolista kur­jis­tu­mista voi ajaa vain fanaat­ti­nen vasuri.

    Yli 60-vuo­ti­aiden työl­lisyysaste on nousus­sa kaikkial­la län­si­mais­sa, niin myös meil­lä. Kat­so Tilas­tokeskuk­sen väestöo­su­ud­es­ta, jos et tajua. Van­han maail­man mallit eivät enää päde.

    Jos pudokkaat pää­tyvät sos­sun luukulle, sit­ten se on niin. Asioista pitää puhua oikeil­la nimil­lä, ja jos se on sitä että muuten työikäi­nen ei työl­listy, sit­ten se on niin. Sit­ten tarvi­taan sosi­aal­i­tur­vaa, ei eläkettä.

    Yhteisen kakun jakamisen kannal­ta on lop­pu­pelis­sä se ja sama, eletäänkö sos­sus­ta vai syödäänkö eläkekakus­ta. Kaikkein paras vai­h­toe­hto olisi trans­par­ent­ti perustulo.

    Vastaa

70. “Roskaa. Tuopas. Vaik­ka osa kansas­ta uupuisi ennen nimel­listä eläkeikää, osa tekee töitä lop­pu­un asti. Tämä joukko kerää työl­lään eläke­varo­ja pait­si itselleen, myös pudokkaille”

    Meil­lä oli viime vuon­na n 200000 ihmistä enem­män töis­sä ja eläköi­tymisikä muu­ta­man vuo­den korkeampi kuin 1989 mut­ta siitä huoli­mat­ta tehhtyjä työ­tun­te­ja on vähemmän.

    Töi­den rasit­tavu­us on myös vai­htel­e­va, tuskin­pa muu­rari jak­saa lap­paa 800 tiiltä,päivässä enää 65 ‑vuo­ti­aana , kun lihasvoimas­ta on hävin­nyt 40 %teki muu­rari mitä tahansa kun­non eteen.

    Toisala­ta val­tion viras­sa tai suury­tiön kevyis­sä toimis­totöis­sä jak­saa hel­posti kuole­maan saak­ka, ja kuole­mankin jäl­keen, tuskin­pa suorit­teis­sa suur­ta eroa näkyy

    Kaikissa län­si­mais­sa työl­lisyys nousi kaikissa ikäryh­mis­sä työt­tömyys las­ki vuo­den 2000 jäl­keen voimakkaasti , mut­ta yli 55-vuo­ti­ais­sa vain pros­ent­tien luokkaa ja työssäkäyn­ti­as­teet iäkkäil­lä vai­hte­vat 50 % kah­ta puolta.
    Tyässäkäyn­ti­as­teen nousu perus­tui siihen, että yli 55-vuo­tai­ta ei irt­si­as­not­tu, kun ei ollut laa­jamit­taisia saneerauksia.
    Ikäih­misetn saneerami­nen ei ole uusi asia, näin tehti­in jo 50-luvul­la ja var­maan ennen sitäkin

    Kun 70 % toim­i­tusjo­hta­jista vas­tasi vielä viime vuon­na, että hei­dän fir­mansa ei palkkaa yli 50-vuo­ti­ai­ta niin se on sell­i­nen peri­aate, jon­ka yli ei kukaan fir­mas­sa kävele

    Vastaa

71. Min­ul­la meni nyt tuo “Liian van­han” viimeisin työvoima­pu­la-kom­ment­ti ihan ohisek­to­rille… Huole­hdit­ti­inko jo 50-luvul­la tosi­aan jo suurten ikälu­okkien eläköi­tymisen aiheut­ta­maa työvoima­pu­laa? Eihän sil­loin vielä tiedet­ty, että kuin­ka pieniä heitä myöhem­mät, eri­tyis­es­ti 70-luvun alun, ikälu­okat tule­vat olemaan.

    Vastaa

72. Tiedemies: Ymmärsinkö oikein, että kiistät, että tulo­erot kas­va­vat sitä suurem­mik­si mitä enem­män ihmiset erikois­tu­vat? Eikös tämä riipu siitä, että miten tämä erikois­tu­mi­nen jakau­tuu ja miten erikois­tu­jien tuot­tavu­us kehit­tyy suh­teessa niihin, jot­ka eivät erikoistu.

    Min­ul­la on käsi­tys, että kun län­si­maises­sa taloudessa tapah­tuu erikois­tu­mista, niin näi­den erikois­tu­jien tuot­tavu­us nousee, mut­ta osal­la aloista erikois­tu­mis­es­ta on otet­tu suurim­mat tehokku­ushyödyt irti ja näi­den alo­jen tuot­tavu­us jää jäl­keen. Tämän seu­rauk­se­na tulo­erot kasvavat.

    Ovatko tulo­erot mielestäsi huono erikois­tu­misen mit­tari, jos ver­tail­laan esim. län­si­mai­ta keskenään tai vaik­ka mai­ta, joiden kansan­talous ei koos­tu merkit­tävässä määrin raa­ka-ainei­den tuotannosta.

    Liian van­ha:

    Sin­ul­la on väärä mit­tari tulo­ero­jen kasvulle. Jos köy­hät rikas­tu­vat nopeam­min kuin rikkaat, niin mitä väliä, että medi­aan­i­t­u­lo las­kee? Tämähän vain tarkoit­taa, että köy­hiä tulee maa­han jostain syys­tä enem­män kuin rikkai­ta. (Esim. siir­to­laiset ovat köy­hiä tai että köy­hät lisään­tyvät rikkai­ta nopeam­min tj.)

    Jos olet köy­hä, niin kai nyt on huo­mat­tavasti tärkeäm­pää, että voit olet­taa rikas­tu­vasi rikkai­ta nopeam­min kuin se mihin val­tion medi­aan­i­t­u­lo kehit­tyy? Ei val­tion tehtävä ole saa­da aikaan sin­ua mieli­v­al­tais­es­ti miel­lyt­täviä tilas­to­ja vaan mah­dol­lis­taa ihmis­ten vaurastuminen.

    Lidlin Suomen toimin­nan­jo­hta­ja saa var­maan hyvää palkkaa sik­si, että Lidlin omis­ta­jat kuvit­tel­e­vat hänen tuot­ta­van yri­tyk­selle jotain mitä yri­tys haluaa.

    Vastaa

73. Se kun on näin, että kun oikeat per­in­teiset työ­paikat häviävät, niin tuleekin “kek­siä” jotain puuhasteltavaa niille, jot­ka eivät enää per­in­teiseen työ­maail­maan kelpaa.

    Tässäpä onkin paljon ratkaistavaa työt­tömyys­tur­van mak­sajille, että mil­lainen “nol­latyö” on sel­l­aista työtä, että nol­latyön tek­i­jälle rahalli­nen tuki ilman muri­noi­ta voitaisi­in maksaa.

    Olisiko katu­valaisimien var­tioin­ti sel­l­aista työtä, että siitä saisi työt­tömyys­tur­van suu­ruista kor­vaus­ta “palkkana”. Tek­isi­hän kat­ulavalaisimien tarkkail­i­ja yhteiskun­nan puoles­ta jotain “työtä” — edes.

    Vastaa

74. “Tässäpä onkin paljon ratkaistavaa työt­tömyys­tur­van mak­sajille, että mil­lainen “nol­latyö” on sel­l­aista työtä, että nol­latyön tek­i­jälle rahalli­nen tuki ilman muri­noi­ta voitaisi­in maksaa.”

    Näis­sä tem­put­tami­sis­sa on kys­mys kahdes­ta asiasta:
    1. poli­itikot halu­a­vat pitää kansan kiireisenä, jouti­las väki tupaa kapinoimaan

    2. Työt­tömyys antaa syyn eli­it­tiveljille jakaa rahaa kavereilleen.
    Kun työt­tömyys­tur­vaa leikataan niin säästynyt raha jae­taan sit­ten työl­listäjälle tuke­na ja työt­tötömästä tehdään 8 euron orjatyövoimaa .

    Mitään moraal­ista ongel­maa ei nähdä tässä rahan jakamises­sa eli­it­tiveljille, Osmo sit­ten itskee krokoti­ilinkyyneleitä noiden kur­jien puoles­ta, joiden kur­ju­ut­ta hän on itse ollut petaamassa

    Vastaa

75. “Lidlin Suomen toimin­nan­jo­hta­ja saa var­maan hyvää palkkaa sik­si, että Lidlin omis­ta­jat kuvit­tel­e­vat hänen tuot­ta­van yri­tyk­selle jotain mitä yri­tys haluaa”

    Var­maankin, mut­ta väit­teesi, että palk­ka on sidot­tu tuot­tavu­u­teen on vain harhaa, joka ei useinkaan pidä paikaansa vaan tuot­tavu­us johtuu aivan jostain muus­ta kuin henkilöstä itses­tään esim noususuh­dan­teessa on paljon tuot­tavi a henkilöäitä, laskusuh­dan­teessa päin­vas­toin eli olo­suh­teet vaikut­ta­vat enem­män tuot­tavu­u­teen kuin henkilö itse.

    Vastaa

76. “Min­ul­la meni nyt tuo “Liian van­han” viimeisin työvoima­pu­la-kom­ment­ti ihan ohisek­to­rille… Huole­hdit­ti­inko jo 50-luvul­la tosi­aan jo suurten ikälu­okkien eläköi­tymisen aiheut­ta­maa työvoima­pu­laa? Eihän sil­loin vielä tiedet­ty, että kuin­ka pieniä heitä myöhem­mät, eri­tyis­es­ti 70-luvun alun, ikäluoka”

    Tuol­loin 50-luvul­la kan­net­ti­in huol­ta maas­ta­muu­tos­ta, sato­ja tuhan­sia ihmisiä lähti elin­ta­sopako­laisek­si Aus­trali­aan ja USA:aan.

    Sama tuli eteen 70-luvun alkupuolel­la, kun 450000 ihmistä muut­ti Ruot­si­in. Työ­nan­t­jat kek­isvät sil­loin muu­ton patoamisek­si lomaltapaluurahan.
    Suo­ma­liset duu­nar­it kun vieraili­vat lomil­la Ruot­siss­sa ja jäivät sille tielleen.

    Muis­tui tässä mieleen jut­tu saneer­auk­sista, että jo 50-luvun lop­un laman aikoi­hin saneer­at­ti­in iäkkäät ulos,samoin kävi 70-luvul­la , sama tois­tui 90-luvul­la ja sama on tapah­tu­mas­sa nytkin eli iäkkäit­ten työl­lisyys kas­vaa noususuh­dan­teen aikaan , mut­ta he ovat lama-aikoina ensim­mäisiä saneerattavia

    Vastaa

77. Liian van­ha: Enhän minä väitä, että palk­ka olisi sidot­tu tuot­tavu­u­teen. Minä väitän, että noin yleen­sä palk­ka vas­taa tuot­tavu­ut­ta. Var­masti tästä on paljon poikkeuk­sia kumpaankin suuntaan.

    Lidlin Suomes­sa tekemästä liikevoitos­ta ei voi suo­raan päätel­lä jonkun toimin­nan­jo­hta­jan tuot­tavu­ut­ta. Kuitenkin yri­tyk­sen omis­ta­jil­la on tästä var­masti huo­mat­tavasti real­is­tisem­pi käsi­tys kuin sin­ul­la tai kenel­lä tahansa muul­la, joka tääl­lä speku­loi, että ei kukaan voi olla niin tuot­ta­va vail­la mitään perusteita.

    On myös täysin mah­dol­lista, että jotkut ihmiset jot­ka ovat hyvinkin tuot­tavia noususuh­dan­teessa eivät ole niin tuot­tavia laskusuhdanteessa.

    Jos tuot­tavu­us ei johdu henkilöstä, niin mik­si yri­tyk­set sit­ten mak­sa­vat niin paljon palkkaa näille mukatuot­taville tyypeille? Eikö nämä liikaa palkkaa mak­sa­vat yri­tyk­set häviä kil­pailus­sa niille yri­tyk­sille, jot­ka ymmärtävät palkata yhtä tuot­tavia työn­tek­i­jöitä halvem­mal­la? Mik­si yri­tys­ten omis­ta­jat halu­aisi­vat antaa rahaa hyvän­tekeväisyy­teen, joka menee kova­palkkaisille johtajille?

    Vastaa

78. Ymmärsinkö oikein, että kiistät, että tulo­erot kas­va­vat sitä suurem­mik­si mitä enem­män ihmiset erikoistuvat?

    Ymmär­sit. Ei siis ole niin, että tulo­erot (vaik­ka mitat­tuna gini-indek­sil­lä) kas­vaisi­vat erikois­tu­misen myötä. Päin­vas­tainen on useim­miten tot­ta. Mata­lan erikois­tu­misen yhteiskun­nis­sa, kuten alkeel­lises­sa teol­lisu­usy­hteiskun­nas­sa tai maat­alousy­hteiskun­nas­sa, tulo­erot ovat mas­si­iviset ja työvoima on hirvit­tävän hal­paa, erikois­tu­mista vähän.

    Eikös tämä riipu siitä, että miten tämä erikois­tu­mi­nen jakau­tuu ja miten erikois­tu­jien tuot­tavu­us kehit­tyy suh­teessa niihin, jot­ka eivät erikoistu.

    Riip­puu, mut­ta erikois­tu­mi­nen tapah­tuu kan­nus­timien ja mah­dol­lisuuk­sia vuok­si. Ihmiset erikois­tu­vat, jos erikois­tu­mis­es­ta on heille hyö­tyä. Esimerkik­si jo hyvin alkeel­lises­sa taloudessa maan­omis­ta­jil­la ei ole enää paljoakaan (on tietysti jonkun ver­ran) hyö­tyä saata­vana siitä, että he erikois­tu­vat tietyn­laisen maan omis­tamiseen. Sen­si­jaan esimerkik­si käsi­työläisil­lä on.

    Min­ul­la on käsi­tys, että kun län­si­maises­sa taloudessa tapah­tuu erikois­tu­mista, niin näi­den erikois­tu­jien tuot­tavu­us nousee, mut­ta osal­la aloista erikois­tu­mis­es­ta on otet­tu suurim­mat tehokku­ushyödyt irti ja näi­den alo­jen tuot­tavu­us jää jäl­keen. Tämän seu­rauk­se­na tulo­erot kasvavat.

    Tuot­tavu­us ja siten palkat eivät voi merkit­tävästi (suh­teel­lis­es­ti) pudo­ta mil­lään alal­la pitkäl­lä aikavälil­lä, kos­ka kysyn­tä ja tar­jon­ta pitävät huolen siitä, että ihmiset lähtevät niihin mui­hin hommiin. 

    Suu­tarien ja räätälien suh­teelli­nen tuot­tavu­us jäi jäl­keen teol­lis­ten kenkien ja vaat­tei­den­valmis­tuk­sen myötä. Ko. ammatit oli­vat hyvin palkat­tu­ja, suu­tari ei niinkään enää, mut­ta räätälit ovat vieläkin (ainakin erikois­tuneet) ja heitä on paljon vähem­män kuin ennen.

    Ovatko tulo­erot mielestäsi huono erikois­tu­misen mit­tari, jos ver­tail­laan esim. län­si­mai­ta keskenään tai vaik­ka mai­ta, joiden kansan­talous ei koos­tu merkit­tävässä määrin raa­ka-ainei­den tuotannosta.

    Ovat. Erikois­tu­misen mit­ta­ri­na parem­pi on erikois­tu­misen määrä. Tulo­erot voivat johtua mon­es­ta asi­as­ta ja toisaal­ta erikois­tu­mi­nen ei yleen­sä (joskus kyl­lä) nos­ta tuloeroja.

    Vastaa

79. Tiedemies: Kiitos tyh­jen­tävästä vas­tauk­ses­ta! Olin ilmeisen väärässä.

    ps. minus­ta tuo gini-indek­si vaikut­taa ihan yhtä huonol­ta tulo­ero­jen mit­tar­il­ta kuin vaik­ka medi­aan­i­t­u­lo. Kumpikaan ei seu­raa tulo­jen kehi­tys­tä köy­hien ja rikkaiden välil­lä, vaan ain­oas­taan yhteiskun­nan tulon­jaon kehi­tys­tä, johon vaikut­taa sen yhteiskun­nan rak­en­teen muutos.

    Hei, min­ulle tuli nyt sit­tenkin yksi aja­tus miten erikois­tu­mi­nen voisi vaikut­taa tulon­jaon epä­ta­saisu­u­teen tuol­la gini-indek­sil­lä tai medi­aan­i­t­u­lol­la mitat­tuna. Erikois­tu­mi­nen vaatii koulut­tau­tu­mista ja tänä aikana opiske­li­jan tulot ovat hyvin alhaiset ver­rat­tuna siihen, kun har­joit­taa tätä erikois­tunut­ta ammat­tia. Tämä näyt­täy­tyy suu­ri­na tulo­eroina, vaik­ka eli­na­jan yli sum­matut tulot voivat olla hyvinkin tasaiset. Yhteiskun­nas­sa, jos­sa ei erikois­tu­ta, niin töitä voi alkaa tekemään aikaisem­min ja palk­ka on suun­nilleen sama kuin muil­lakin. Tämä näyt­täy­ty­isi pien­inä gini-indeksinä ja korkeana mediaanitulona.

    Mitä olet mieltä tästä?

    Miten muuten erikois­tu­mista voi mita­ta suoraan?

    Vastaa

80. AB: Jos tuot­tavu­us ei johdu henkilöstä, niin mik­si yri­tyk­set sit­ten mak­sa­vat niin paljon palkkaa näille mukatuot­taville tyypeille? Eikö nämä liikaa palkkaa mak­sa­vat yri­tyk­set häviä kil­pailus­sa niille yri­tyk­sille, jot­ka ymmärtävät palkata yhtä tuot­tavia työn­tek­i­jöitä halvem­mal­la? Mik­si yri­tys­ten omis­ta­jat halu­aisi­vat antaa rahaa hyvän­tekeväisyy­teen, joka menee kova­palkkaisille johtajille?

    Sik­si että ko. omis­ta­jat ovat siinä nykyään valitet­ta­van yleisessä lapsenuskos­sa että rikkaan ja men­estyneen ker­takaikki­aan täy­tyy olla myös pätevä ja asioista per­il­lä jonkin­laisen Calvin­is­tisen deter­min­is­min kaut­ta. Mas­si­ivi­nen määrä ihmisiä yksinker­tais­es­ti uskoo, ilman mitään todis­tus­vaa­timuk­sia, että kil­pailu toimii, jakaa kaiken oikeu­den­mukaises­ti ja ratkaisee kaik­ki ongel­mat, jollei ihan joka ker­ta niin ainakin keskimäärin, ja tämä on nimeno­maan uskonkap­pale siinä mis­sä eri­laiset pil­ven­re­unan mieliku­vi­tu­solen­notkin. Siihen suh­taudu­taan epäkri­it­tis­es­ti ja sitä puo­lus­te­taan “teo­ria on tot­ta kos­ka teo­ria sanoo että se on totta”-argumenteilla.

    Lidlin Suomen toimin­nan­jo­hta­ja saa var­maan hyvää palkkaa sik­si, että Lidlin omis­ta­jat kuvit­tel­e­vat hänen tuot­ta­van yri­tyk­selle jotain mitä yri­tys haluaa.

    Tässäpä Björk osuit asian ytimeen, vaikkakin ilmeis­es­ti tahat­tomasti. Nimeno­maan kuvit­tel­e­vat, eivät tiedä. Kyse ei ole pätevyy­destä vaan pätevyy­den illu­u­sios­ta, ja nyky­talous palk­it­see nimeno­maan taitavim­mat silmänkääntäjät.

    TM: Ennem­minkin olen sitä mieltä, että yhteiskun­ta pitäisi jär­jestää siten, että suuretkaan tulo­erot eivät muren­na ihmis­ten keskinäistä luot­ta­mus­ta. Yhteiskun­ta koos­t­uu ihmi­sistä, ei rahasta.

    Erit­täin hyvin san­ot­tu. Jos varakku­us todel­la olisi se oikean pätevyy­den, yleishyödyl­lisyy­den ja tuot­tavu­u­den mit­ta mik­si markkin­ausko­vaiset sitä kuvit­tel­e­vat — jos se olisi aina ansait­tua ja mit­taisi todel­lista kans­saih­misille tuotet­tua hyö­tyä oike­as­sa suh­teessa — ei kateudelle jäisi sijaa vaan varakku­us olisi pikem­minkin kun­ni­amerk­ki. Mut­ta tämä ei voi toteu­tua niin kauan kuin palk­i­taan jostain aivan muusta.

    On per­verssiä että potku­pal­lon pelaa­ja tai parin tyh­män kir­jan kir­joit­ta­ja voi neto­ta sato­ja miljoo­nia leikil­lään, vaik­ka olisikin hyvin suosit­tu. Per­verssim­pää on että pelkästä omis­tamis­es­takin palk­i­taan ylen­palt­tis­es­ti — siis jostain mikä ei edes teo­ri­as­sa ole hyödyl­listä kenellekään muulle. Kaikkein per­vers­sein­tä on, että suo­ranais­es­ti mui­ta hait­taav­ista asioista palk­i­taan niistäkin, esimerkik­si tämän nykyisen kri­isin keit­täneet talous­nerot net­to­si­vat miljoon­a­palkkiot (joi­ta absur­disti perustelti­in juuri hei­dän ylen­palt­tisel­la pätevyy­del­lään — uskon­to mikä uskon­to) eivätkä suinkaan pitk­iä vankilatuomioita.

    Näen kak­si tietä ulos: täy­delli­nen talous­re­for­mi jos­sa vapaan kau­pan käsitekin kor­vataan “reilul­la kau­pal­la” jos­sa jokaisen transak­tion on todel­la olta­va win-win-tyyp­piä eikä ain­oas­taan näytet­tävä siltä, tuet­tuna niin tiukalla kil­pailu­lain­säädän­nöl­lä ja kulut­ta­jan­suo­jal­la ettei sitä ole mis­sään tähän men­nessä nähty ja tiukoil­la sopimu­soikeu­den rajauk­sil­la, tai sit­ten julk­ispalvelu­jen kehit­tämi­nen siihen pis­teeseen asti että rahas­ta itses­tään tulee pelkkä luk­sus­turhake — jotain jota ei tarvi­ta hyvään elämään. Kumpikin tie on vaikea, se on sanomat­ta selvää, mut­ta niiden päästä voisi löy­tyä (ainakin teo­ri­as­sa) yhteiskun­ta jos­sa ei ole kaunaa.

    Vastaa

81. “Jos tuot­tavu­us ei johdu henkilöstä, niin mik­si yri­tyk­set sit­ten mak­sa­vat niin paljon palkkaa näille mukatuot­taville tyypeille? Eikö nämä liikaa palkkaa mak­sa­vat yri­tyk­set häviä kil­pailus­sa niille yri­tyk­sille, jot­ka ymmärtävät palkata yhtä tuot­tavia työn­tek­i­jöitä halvem­mal­la? Mik­si yri­tys­ten omis­ta­jat halu­aisi­vat antaa rahaa hyvän­tekeväisyy­teen, joka menee kova­palkkaisille johtajille?”

    Kysymys on val­las­ta, feo­daaliy­hteiskun­nas­sakin kuninkaat jakoi­vat vero­tu­soikeuk­sia pönkit­tääk­seen omaa val­taansa. Ei siinä haikail­tu henkilön tuot­tavu­ut­ta vaan kykyä hal­li­ta joukko­ja väkivallalla.

    Samal­la kuningas ja vasal­lit muo­dos­ti­vat eli­itin , joka hal­lit­si enem­män tai vähem­män yksis­sä tuumin suur­ta joukkoa.

    Kysymys on val­las­ta ja eli­itin liitosta. 

    Joku kir­jail­i­ja ei yksin saavu­ta kuu­luisu­ut­ta vaan hän on julka­isi­jan väline tehdä busi­ness­ta ja Rowl­ings on poikkeus sään­nöstä, jos hän saa suurim­man osan tuotosta

    Vastaa

82. Kan­nat­taisko käyt­tää vaik­ka oikoluk­i­jaa, ettei tulisi noi­ta kir­joi­tusvirheitä noin helvetisti?

    Asioista olen jonkin ver­ran samaa mieltä tosin 😉

    Vastaa

83. sole­noi­di: “Sik­si että ko. omis­ta­jat ovat siinä nykyään valitet­ta­van yleisessä lapsenuskos­sa että rikkaan ja men­estyneen ker­takaikki­aan täy­tyy olla myös pätevä ja asioista per­il­lä jonkin­laisen Calvin­is­tisen deter­min­is­min kautta.”

    Eli sinä väität tun­tevasi yri­tysjo­hdon tuot­tavu­u­den parem­min kuin siitä suo­raan hyötyä/haittaa koke­vat omis­ta­jat. Mil­lä perus­teel­la sin­ul­la olisi parem­paa tietoa asi­as­ta ottaen huomioon, että sin­ul­la ei ole mitään kan­nus­timia olla oike­as­sa toisin kuin omistajilla?

    Kil­pailu toimii suun­nilleen samas­ta syys­tä mik­si evoluu­tio toimii. Se on loogi­nen rakenne, joka on tot­ta, jos uskoo alkuo­let­ta­muk­si­in, eli että ihmiset reagoi­vat kan­nus­timi­in ja ihmiset tavoit­tel­e­vat hyväk­si kokemi­aan asioi­ta. Näistä alkuo­let­ta­muk­sista voi toki olla eri mieltä. (Tosin aika har­va on.)

    “Tässäpä Björk osuit asian ytimeen, vaikkakin ilmeis­es­ti tahattomasti.”

    Tämä ei todel­lakaan ollut vahinko vaan tarkoituk­se­na oli osoit­taa, että sin­unkaan luu­lo ei ole tiedon väär­ti. Väität omahyväis­es­ti, että sin­ul­la on parem­paa tietoa kuin markki­noil­la, eli kaikil­la muil­la ihmisil­lä yhteen­sä. Tämä on toki mah­dol­lista, mut­ta hyvin epä­to­den­näköistä, kos­ka sin­ul­la ei ole niin voimakkai­ta kan­nus­timia olla oike­as­sa kuin kaikil­la muil­la ihmisil­lä yhteen­sä. Mielip­itei­den ilmaisem­i­nen blo­gis­sa on kus­tan­nuk­sil­taan hyvin pien­tä ver­rat­tuna siihen, että lait­taa rahansa likoon sen puoles­ta, että tietää mis­tä puhuu.

    “Jos varakku­us todel­la olisi se oikean pätevyy­den, yleishyödyl­lisyy­den ja tuot­tavu­u­den mitta…kateudelle (ei) jäisi sijaa vaan varakku­us olisi pikem­minkin kunniamerkki.”

    No niin kauan kuin meil­lä on sin­un kaltaisia ihmisiä, jot­ka eivät voi hyväksyä omaa epätäy­del­lisyyt­tään ja huonom­muut­taa näi­hin men­estyji­in ver­rat­tuna, niin kateus ei katoa. Miten et näe sitä ylim­ielisyyt­tä mikä sisäl­tyy ajatuk­seen, että tuo­tat ympäröiväl­lä yhteiskun­nalle yhtä paljon iloa kuin vaik­ka C. Ronal­do tai Tom Cruise. Se, että ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan siitä, että saa­vat mieli­hyvää on nor­maalia. Sin­ul­la on per­verssi käsi­tys siitä mitä ihmiset tavoittelevat.

    Pelkästä omis­tamis­es­ta ei palki­ta mitään, siitä ran­gais­taan. Jos omi­s­tat seteleitä ja pidät niitä pat­jas­sa, niin inflaa­tio syö omaisu­ute­si. Jos omi­s­tat huvi­jahdin ja ajelet sil­lä omak­si ilok­sesi, vene kuluu ja sen arvo las­kee. Omis­tamis­es­ta palk­i­taan ain­oas­taan, jos annat sen tuot­tavaan käyt­töön. Pääo­ma on ihan saman­lainen resurssi kuin ihmisen vapaa-aikakin. (Työ­panos) Jos tuo­tat sil­lä hyv­in­voin­tia muille sin­ulle mak­se­taan kor­vaus. Jos käytät sen omak­si ilok­sesi et saa korvausta.

    “jos­sa jokaisen transak­tion on todel­la olta­va win-win-tyyp­piä eikä ain­oas­taan näytet­tävä siltä”

    Siis kuka sen win-win-tyypin pystyy tun­nista­maan parem­min kuin ne, jot­ka sen tran­ska­tion tekevät? Val­tion byrokraatit? Miten heil­lä voisi olla parem­paa tietoa JA suurem­mat kan­nus­timet tun­nistaa win-win tilanteet parem­min? Vapaa kaup­pa on reiluin­ta kaup­paa mitä on.

    “tuet­tuna niin tiukalla kil­pailu­lain­säädän­nöl­lä ja kulut­ta­jan­suo­jal­la ettei sitä ole mis­sään tähän men­nessä nähty ja tiukoil­la sopimu­soikeu­den rajauksilla…tai sit­ten julk­ispalvelu­jen kehit­tämi­nen siihen pis­teeseen asti että rahas­ta itses­tään tulee pelkkä luksusturhake”

    Täl­lä resep­til­lä eläisimme monop­o­lien ja rehot­ta­van poli­it­tisen käh­min­nän keskel­lä huo­mat­tavasti mata­lam­mal­la elin­ta­sol­la kuin nykyään. Esimerkke­jä on kaut­ta maail­man run­saasti. Ter­ve­menoa kat­so­maan vaik­ka Kuubaan.

    Liian van­ha: Eli sin­un argu­ment­ti redu­soituu siihen, että rikkail­la on salali­it­to mui­ta vas­taan ja tämä salali­it­to on teho­ton ja has­saa rahaa. Pidän tätä hyvin epä­to­den­näköisenä, mut­ta onhan se tietysti mahdollista.

    ps. Yri­tysjo­hta­jil­la ei muuten ole “kykyä hal­li­ta joukko­ja väkivalloin.”

    Vastaa

84. On per­verssiä että potku­pal­lon pelaa­ja tai parin tyh­män kir­jan kir­joit­ta­ja voi neto­ta sato­ja miljoo­nia leikil­lään, vaik­ka olisikin hyvin suosittu.

    Minus­ta ymmär­sit väärin tek­s­ti­ni. Potku­pal­lon pelaa­ja net­toaa sato­ja miljoo­nia “leikil­lään”, kos­ka hänel­lä on jotain mis­tä on miljoonille ihmisille iloa ja mikä tärkein­tä, jotain mitä ei muual­ta saa.

    Karkeas­t­iot­taen: Voidaan tietenkin sopia, että kos­ka timant­te­ja vain kaive­taan maas­ta, niin on täysin väärin, että niiden arvo on niin suuri. Niitä on kuitenkin hyvin vähän, joten ei ole oikein mitään muu­takaan keinoa selvit­tää, kuka timan­tit saa kuin se, kuka on valmis maksamaan. 

    (Otan timan­tit esimerkik­si sik­si, että on hiukan han­kalaa perustel­lusti väit­tää, että timan­tit oli­si­vat joku peru­soikeus, että kaikkien pitäisi jol­lakin perus­teel­la saa­da joku tiet­ty osu­us maail­man timanteista.)

    Jos hyväksymme, että timan­teista mak­se­taan paljon, niin mik­si emme hyväksy sit­ten sitä, että erit­täin hyville jalka­pal­loil­i­joille mak­se­taan paljon? Jos erit­täin hyvä jalka­pal­loil­i­ja val­it­see kah­den tar­jouk­sen välil­lä, niin miksi:
    a) jalka­pal­loil­i­ja tek­isi jotain väärää jos hän val­it­see sen seu­ran, joka mak­saa parem­min ja
    b) seu­ra tek­isi väärin, jos se maksaa? 

    Jos seu­ra saa ker­ran ko. pal­loil­i­jan hin­nan spon­sor­eil­ta ja mak­sav­il­ta kat­so­jil­ta, niin mis­sä se tekee väärin?
    a) Jos kat­so­mot ovat täyn­nä, niin kat­so­mopaikat eivät eroa “timan­teista” mitenkään siinä mielessä, että jälleen on hyvin vaikea vedot siihen, että kaikil­la on “oikeus” päästä kat­so­maan jalka­pal­lotähdän pelaamista.
    b) Jos spon­sori myy sihi-juo­maansa ja halu­aa myyn­ti­t­u­loil­laan ostaa oikeu­den lait­taa main­ok­sen­sa pelaa­jan paitaan, niin mitä väärää tässä on? Keneltä se on pois?

    Ja niin edelleen. Tätä ketjua voidaan jatkaa loputtomiin. 

    Tilanne on joskus toinen. Esimerkik­si yri­tysjo­hta­jille täy­tyy mak­saa muista syistä, eivätkä nekään syyt aina toi­mi. Optio­jär­jeste­lyt kek­sit­ti­in osak­si sik­si, että halut­ti­in saa­da yri­tysjo­hdon ja omis­ta­jien edut “samaan lin­jaan”, eli kos­ka yri­tysjo­hto voi toimil­laan ajaa yri­tyk­sen kuralle, halut­ti­in palkkio­jär­jest­ly, joka ei tuo­ta yri­tysjo­hdolle mitään, jos hom­ma menee kuralle. Sit­ten kun se toi­mi — en väitä että odote­tul­la taval­la, mut­ta “toi­mi” kuitenkin — eli yri­tyk­sil­lä meni hyvin, mon­esti odotet­tua parem­min, niin tämäkin oli väärin. (en ota kan­taa siihen, oli­vatko jär­jeste­lyt onnis­tunei­ta; usein eivät, kos­ka optio­jär­jeste­lyt palk­it­se­vat usein vähän väärästä asi­as­ta, mut­ta pääsään­töis­es­ti ne ovat omis­ta­jan ja johta­jan väli­nen asia.)

    Ymmär­rän, että ihmiset peräävät “reilua kaup­paa” ja “aito­ja win-win-kaup­po­ja”, ja olen samaa mieltä sinän­sä: kau­pan­teko ei palvele tarkoi­tus­taan, so., markki­nat eivät toi­mi, jos jol­lakin tahol­la on hyvin suuri pain­os­tusvoima, esimerkik­si monop­o­li tai vah­va kartel­li. Toisaal­ta täl­lä retori­ikalla piilote­taan usein se, että toim­i­tusten kil­pailu­tus nähdään “epäreilu­na”.

    Sain ker­ran hyvin raskaat haukut remont­ti­fir­man myyn­tiedus­ta­jal­ta, kun ker­roin hylkääväni hei­dän tekemän­sä tar­jouk­sen. Kuulem­ma olen ahne ja hom­ma kostau­tuu “pitkässä juok­sus­sa” kun teetän jol­lain joka lupaa “ali­hin­taan” tehdä työt. Tämä koke­mus on ymmär­ret­tävä, mut­ta jos reilu kaup­pa tarkoit­taa sitä, että pitäisi ostaa kalli­impi jos saman saa toisaal­ta halvem­mal­la, en ymmär­rä mik­si pitäisi olla “reilu”. Yhtä lail­la se halvem­mal­la myyjä kär­sii siitä, ettei sitä tuotet­ta vali­ta. Ja lisäk­si kär­sivät ne kaik­ki, joiden tuot­teet jäävät osta­mat­ta, kun rahani menivät sen yli­hin­nan maksamiseen.

    Vastaa

85. word.

    Vastaa

86. Tässä maail­man tilanteessa tuskin mikään kysymys on tärkeämpi kuin se, jon­ka Tiedemies ja Sam­po Smolan­der nos­ti­vat esi­in. Luepa sinäkin Osmo tämä. Onko se yhteisek­si hyväk­si, että markki­noiden anta­mat tulot saat­ta­vat olla sata- tai tuhatk­er­taisia suun­nilleen saman­lai­sista työ­suorituk­sista kuten esimerkik­si J. K. Rowlin­gin ansiot ovat taval­lisen suo­ma­laisen kir­jail­i­jan ansioi­hin ver­rat­tuna tai Mer­rill Lynchin pank­in­jo­hta­jien ansiot Säästö­pankin johta­jien ansioi­hin ver­rat­tuna. Smolan­der: ”Jos jonkun ihmisen työ vaan on noin tuot­tavaa, minkäpä sille mah­taa? Kom­mu­nis­tik­siko tässä pitäisi ruveta?”

    Sosial­is­min rom­ah­tamis­es­ta näi­hin päivi­in asti – toiv­ot­tavasti ei enää tämän laman jäl­keen – on laa­jalti uskot­tu seli­tyk­seen, että suuret tulo­erot koitu­vat lop­ul­ta kaikkien hyväk­si. Ne voimis­ta­vat pääomien keskit­tymistä finanssi­laitok­si­in (eiväthän rowlin­git kulu­ta tulo­jaan vaan sijoit­ta­vat ne), jot­ka sit­ten ohjaa­vat niitä tehokkaasti tuotan­toin­vestoin­tei­hin, joiden tuot­tamista hyödy­istä kaik­ki saa­vat osansa. ”Mitä se ketään hait­taa, vaik­ka rikkaat rikas­tu­vat paljon, jos köy­hätkin rikas­tu­vat vähän”. Toisin kysyen: mitä se ketään hait­taa, jos talouden ohjaus­val­ta keskit­tyy pankeille ja rahoi­tusin­stru­ment­tien suun­nit­telijoille. Taval­lis­ten ihmis­ten parhaak­si­han talouden kärk­i­joukko ahkeroi. Jo vain. Siitä ei ole kauaakaan, kun jos­sain ihan aikuis­ten oikeasti uskot­ti­in, että pääomien keskit­tämi­nen pro­le­tari­aatin kärk­i­joukon hallintaan on hyvä idea, työläis­ten parhaak­si­han puolue työsken­telee. Ainakaan kom­mu­nis­mi ei ole ratkaisu. 

    Olen tästä kir­joit­tanut aikaisem­minkin, mut­ta ker­taus on opin­to­jen äiti. Se, että joku saa palkkaa tai palkkioi­ta sata ker­taa enem­män kuin toinen, ei suinkaan merk­itse sitä, että hänen työn­sä olisi maail­man ihmisille sata ker­taa arvokkaam­paa. Se tarkoit­taa vain sitä, että käytössä ole­va hin­tamekanis­mi tuot­taa sen tulok­sen. Se, mil­laista hin­tamekanis­mia nou­date­taan, päätetään poli­it­tis­es­ti. Sääde­tään toisaal­ta se, mitä lain­o­mis­ta­ja tai val­tio­val­ta omis­taa ja miten se verot­taa ja käyt­tää yksi­ty­is­ten ansait­semia tulo­ja, ja toisaal­ta se, mitä saa yksi­tyis­es­ti omis­taa ja miten kaup­paa käy­dä. Edelli­nen on ns. sosial­is­tista talout­ta ja jälkim­mäi­nen rajaa ns. markki­noiden alueen, joka sekin siis on aina poli­it­tisen sääte­lyn tulos. Säätelystä ’vapaa markki­na­t­alous’ on pro­pa­gan­dis­ti­nen ter­mi, joka kuvaa vapaiden val­in­to­jen ohjaa­maa talout­ta yhtä huonos­ti kuin ’sosial­is­mi’ kuvaa kansalais­ten hyväk­si ohjat­tua taloutta. 

    Kos­ka lain­säädän­tö on pääosin kansal­lista, lait ovat muo­dos­tuneet kansal­lisen edun poh­jal­ta tarkoituk­se­na paran­taa kansan hyv­in­voin­tia ja taistelu/kilpailukykyä. Kun maa oli tärkein hyö­dyn­tämisen ja omis­tuskil­pailun kohde, ken­raalien ja maan­omis­ta­jien tulot saat­toi­vat muo­dos­tua tuhatk­er­taisik­si maatyöläisen/orjan tuloi­hin ver­rat­tuna. Vähit­täin kehi­tyk­sen myötä siir­ryt­ti­in teol­lisu­usy­hteiskun­taan, jos­sa koneet ja tehtaat oli­vat tärkein omis­tuk­sen kohde. Ken­raalien ja maan­omis­ta­jien töi­den eri­ty­isoikeuk­sil­la palk­it­sem­i­nen oli kuitenkin haitak­si teol­lisu­u­den kasvulle. Hin­tamekanis­mia oli muutet­ta­va. Alet­ti­in keskit­tää teol­lisu­us­pääo­mia yksi­ty­isille yri­tyk­sille tai suo­raan val­tio­val­lan omis­tuk­seen, joka tosin osoit­tau­tui huonok­si ideak­si. Vero­tus viritet­ti­in kasvuhakuisek­si ja luoti­in mm. osakey­htiöjär­jestelmä ja kau­pal­lisen infor­maa­tion omistusjärjestelmät.

    Nykyiset palkkaerot ovat näin syn­tyneen hin­tamekanis­min tulos. Osakeyhtiö+patentti/tekijänoikeus on kuitenkin niin tehokas yhdis­telmä pääomien keskit­tämiseen – ja rikkaiden rikas­tut­tamiseen – että tieteen ja tekni­ikan kehit­tyessä ja talouden glob­al­isoitues­sa se on johtanut mon­en­laisi­in ongelmiin. 

    Taloudessa pääo­mia kuluu enenevästi nol­la­sum­mak­il­pailu­un tuotan­non ja kau­pal­lis­ten oikeuk­sien omis­tuk­ses­ta. Rahoi­tussek­tori eriy­tyy omak­si kil­pailuken­täk­seen yhä irral­lisem­mak­si reaal­i­taloud­es­ta, joka vinou­tu­ma purkau­tuu sil­loin täl­löin lamana. Poli­ti­ikalle ja yhteiskun­ta­rauhalle rikkaiden ja köy­hien alueiden/ihmisten vas­takkaisuuk­sien voimis­tu­mi­nen merk­it­see suuria uhkia ja suuria kulu­ja, ter­ro­r­ia ja sotia. Luon­non ter­vey­delle tehtaiden ja tavaroiden tuot­ta­jia pro­gres­si­ivis­es­ti palk­it­se­va hin­tamekanis­mi on tuhoksi. 

    Hin­tamekanis­mia on jälleen muutet­ta­va. Kun nykyi­nen hin­tamekanis­mi on syn­tynyt teol­lisu­us­tuotan­non kas­vat­tamisek­si ja kansal­lis­ten etu­jen poh­jalle, uuden lähtöko­htana on olta­va kaikille hyödyl­lisen tiedon kehit­tämi­nen, tiedonku­l­ulle keinotekoisia esteitä aset­tam­a­ton globaali talous. Keskeisessä ase­mas­sa on kau­pal­lisen infor­maa­tion omis­tu­soikeuk­sien muut­ta­mi­nen. Nehän ovat nimeno­maan syn­tyneet talouden kas­vat­tamisek­si ja (kansal­lis­ten) kil­pailue­tu­jen säilyttämiseksi.

    Patent­ti­jär­jestelmän lakkaut­ta­mi­nen, markki­nati­eto­jen salaisu­ud­es­ta luop­umi­nen ja tek­i­jänoikeuk­sien kau­pan kieltämi­nen saat­ta­vat tun­tua vaikeil­ta ja val­lanku­mouk­sel­lisil­ta muu­tok­sil­ta. Sitä ne ovatkin, samas­sa mielessä kuin aikanaan oli vaikeaa ja val­lanku­mouk­sel­lista luop­ua sää­ty­jen eri­oikeuk­sista ja kiltajärjestelmästä.

    Vastaa

87. Mielestäni on ok että pal­lon­potk­i­jat ja kynän heilut­ta­jat rikas­tu­vat jos niin hyviä ovat ja siitä maksetaan. 

    Mut­ta timant­ti ja luon­non­resurssit edus­ta­vat jotain aivan muu­ta. Timat­ti esimerk­ki on hyvä siinä mielessä että se kuvaa kaikkien kau­pankäyn­nin epäre­hellisyys (vaan kenel­lä on rahaa ja val­taa saa hyödyt), ja läpinäkyvyy­den tarvet­ta. Timant­tikau­pan takia jotkut afrikan maat ovat ikuis­es­ti köy­hiä, pieni määrä rikas­tuu suun­nat­tomasti, ja niin saadaan timan­tit hal­val­la ja epäreilusti.

    Tämä esimerk­ki voi laa­jen­taa läh­es jokaiseen luon­non­resur­si­in. Vältämät­tömät resurssit kuu­lu­vat kaikille kos­ka ne ovat vältämät­tömiä ja niiden takia sodi­taan ja tapetaan. 

    Täys vapaakaup­pa voisi tul­la mieleen jos se edus­taisi läpinäkyvyyt­tä, ja sisältäisi kaik­ki hin­nat, ekol­o­giset, sosi­aaliset, jot­ka vapaal­la marki­noil­la ei hei­jas­tu. Vapaakaup­pa tarkoit­taisi ihmis­ten vapaa liikku­vu­ut­ta kuten tuot­tei­den, ja kuin­ka kestävä sem­moinen maail­ma olisi. 

    Sil­loin se ei olisi vapaa kaup­pa vaan säännösteltu.

    Vastaa

88. Olen mie­len­ter­veysongel­mainen ja työtön mut­ta kuntou­tustuel­la, silti en koe ole­vani mitenkään vähälah­jainen. Älykkääk­si ja lah­jakkaak­si on san­ot­tu, mut­ta työelämässä en ole kovin hyvin pär­jän­nyt. Minus­ta asi­aa Voima-lehden artikke­lis­sa oli se, että yhteiskun­ta on on-off eli joko olet täysil­lä mukana tai et ollenkaan. Jos osa-aikatyö tehtäisi­in kan­nat­tavak­si, se var­masti aktivoisi ihmisiä! Mut­ta kun siitä joutuu vain taloudel­lisi­in vaikeuk­si­in, niin tot­ta kai järkevä ihmi­nen jät­tää men­emät­tä edes osa-aikatöihin.

    Tässä eläkeu­ud­is­tuk­ses­sa pelot­taa se, että työkyvyt­tömyy­seläk­keelle pääsyä kiris­tetään. Mut­ta kuka hyö­tyy siitä, että puo­likun­toinen ihmisen­raa­to sin­nit­telee töis­sä vain miel­lyt­tääk­seen val­tio­ta ja yhteiskun­taa? Vähän sama kuin kukaan ei hyödy siitä, että työtön aktivoidaan karenssin uhal­la jon­nekin työ­markki­nat­uel­la. Mart­tyyrikuolemia halu­taan? Sit­ten­pä ei ole enää sairai­ta ja työt­tömiä elätettävinä!

    Osmo Soin­in­vaara, olet oikeal­la asial­la! Toiv­ot­tavasti Kokoomus joskus tajuaa jotain.…

    Vastaa

89. “Minus­ta ymmär­sit väärin tek­s­ti­ni. Potku­pal­lon pelaa­ja net­toaa sato­ja miljoo­nia “leikil­lään”, kos­ka hänel­lä on jotain mis­tä on miljoonille ihmisille iloa ja mikä tärkein­tä, jotain mitä ei muual­ta saa. ”

    Ei hyvä potku­pal­loil­i­jakaan automaat­tiset­si ansaitse miljoonia,häne pitää olla itse hyvän potk­i­jan lisäk­si showhenkilö Beck­hamin tapaan.

    Hyvä pal­lon potk­i­ja kyl­lä hyvää palkkaa, mut­ta ei hän Beck­hamille pärjää .

    Eli markki­noin­tikoneis­to tekee sankarin ja mul­ti­m­iljonäärin , ei ihmi­nen itse.
    Sama kos­kee Rowlingsia

    Vastaa

90. Sosial­is­min rom­ah­tamis­es­ta näi­hin päivi­in asti – toiv­ot­tavasti ei enää tämän laman jäl­keen – on laa­jalti uskot­tu seli­tyk­seen, että suuret tulo­erot koitu­vat lop­ul­ta kaikkien hyväksi.

    En tiedä kuka täl­laista on uskonut, mut­ta mitään teo­reet­tista syytä uskoa tähän ei tietääk­seni ole. Sen­si­jaan on syytä uskoa, että kokon­aisu­u­den kannal­ta on hyväk­si, että ihmisiä palk­i­taan siitä, mitä tekevät muiden hyväk­si. Tämä siis noin karkeas­t­iot­taen. Siitä hyvä arvio — ja ei voi­da osoit­taa mitään parem­paa arvio­ta, kos­ka infor­maa­tio on epätäy­del­listä — on se, miten hyvin markki­noil­la heille maksetaan. 

    Tulo­erot ovat seu­raus tästä. Itse ajat­te­len, että mas­si­iviset tulo­erot ovat ei-toiv­ot­ta­va seu­raus, kos­ka ne naker­ta­vat yhteiskun­nan koheesio­ta ja luot­ta­mus­ta. Näis­sä ehdo­tuk­sis­sa on se vika, että niis­sä pyritään puut­tumaan siihen mekanis­mi­in, joka toimii kokon­aisu­u­den hyväk­si, eikä siihen, joka koetaan ongelmaksi.

    Tämä kysymys on täysin analogi­nen talouskasvun ja ympäristö­tuho­jen prob­lemati­ikan kanssa, keskustelu, johon en halua nyt ryhtyä. Muis­tu­tan vain, että meil­lä on mekanis­mi A, joka tuot­taa hyvin paljon kaiken­laista hyvää, mut­ta joitain negati­ivisia asioi­ta. Näis­sä kir­joituk­sis­sa esitetään, että riko­taan A kokon­aan ja kor­vataan se jol­lakin muul­la, joka ei tuo­ta oikein mitään hyvää, mut­ta jos­sa nämä ikäväk­si koe­tut asi­at on ratkaistu.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Kaldor-Hicks_efficiency

    Kun taloudelli­nen tehokku­us halu­taan uhra­ta täysin tai nähdään jopa ongel­man läh­teenä, niin efek­ti­ivis­es­ti esitetään että paikko­jen sotkem­i­nen, ihmis­ten muk­ilo­imi­nen, ikkunoiden rikkomi­nen jne. ovat jotain hienoa, kos­ka ne hävit­tävät hyvinvointia. 

    Minus­ta mei­dän tulisi etsiä keino­ja lievit­tää ongelmia, ei hävit­tää hyv­in­voin­tia. Hyv­in­voin­tia siis mielessä toimi­va san­i­teet­ti­jär­jestelmä jne. Zim­bab­wes­ta voi men­nä otta­maan mallia mitä tapah­tuu kun ale­taan hoita­maan asioi­ta “reilusti”.

    Vastaa

91. Mat­ti H: Kyl­lä se varakku­us ohjau­tuu markki­noille ihan siitä riip­pumat­ta onko ne rahat rikkail­la vai keskilu­okalla. Aika har­va niitä nyt itse alkaa sijoit­tele­maan, jos ei ole alan asiantun­ti­ja. Se, että muiden hyödyk­si tulev­as­ta työstä palk­i­taan kan­nus­taa tuot­ta­maan hyv­in­voin­tia. Tämä on merkit­tävin syy mik­si suurista tuloista ei pidä ran­gaista, ei se, että tulo­erot oli­si­vat jotenkin itsessään hyvästä.

    “Se tarkoit­taa vain sitä, että käytössä ole­va hin­tamekanis­mi tuot­taa sen tuloksen.”

    Häh? Ei hin­tamekanis­mia ole mitenkään sovit­tu vaan sen on syn­tynyt. (=emerged) Hin­tamekanis­mimme on sel­l­ainen, että ihmiset ilmai­se­vat hin­noil­la halu­ja ja tarpeitaan. Tätä ei ole mis­sään nimessä muutet­ta­va, kos­ka sil­loin menetämme myös hin­to­jen välit­tämän infor­maa­tion siitä mitä ihmiset halu­a­vat. Tietysti voit olla eri mieltä siitä mitä ihmis­ten pitäisi halu­ta, mut­ta se on tietysti aika omahyväistä.

    Kos­ka ihmiset ilmai­se­vat tarpeitaan ja halu­jaan hin­noil­la se tarkoit­taa, että jos saa satak­er­taa enem­män palkkaa, niin se tarkoit­taa, että tuot­taa satak­er­taa enem­män hyv­in­voin­tia muille.

    “kansalais­ten hyväk­si ohjat­tua taloutta.”

    Talout­ta ei ole mah­dol­lista ohjail­la kansalais­ten hyväk­si. (Pait­si jos tiede­tään mitä kansalais­ten pitäisi halu­ta, eikä hyväksytä sitä mitä he markki­noil­la tavoittelevat.)

    “lait ovat muo­dos­tuneet kansal­lisen edun poh­jal­ta tarkoituk­se­na paran­taa kansan hyv­in­voin­tia ja taistelu/kilpailukykyä.”

    Ei todel­lakaan. Lakien tarkoituk­se­na on edis­tää niiden säätäjien tavoit­tei­ta. Poli­itikot eivät ole mitään pyhimyk­siä, vaan ihan saman­laisia ihmisiä kuin muutkin.

    “Alet­ti­in keskit­tää teol­lisu­us­pääo­mia yksi­ty­isille yri­tyk­sille tai suo­raan val­tio­val­lan omistukseen,”

    Ok. Sin­ul­la menee nyt hin­tamekanis­mi ja vero­tus ihanas­ti sekaisin. Hin­tamekanis­mil­la ei keskitetä mitään pääo­mia. Hin­tamekanis­mi ohjaa tulo­ja niille, joil­la on tuotan­non kannal­ta hyödyl­listä resurssia. Tämä ei ole kenenkään päätös, vaan se tapah­tuu itsek­seen vapail­la markki­noil­la. Mitä enem­män joku resurssi tuot­taa sitä enem­män sen antamis­es­ta tuot­tavaan käyt­töön maksetaan.

    “Osakeyhtiö+patentti/tekijänoikeus”

    Näil­lä ei ole mitään tekemistä hin­tamekanis­min kanssa. Ylipään­sä sin­ul­la on ihan järkevää kri­ti­ikkiä siitä miten val­tio säätelee markki­noi­ta, mut­ta koko tätä kri­ti­ikkiä yhdis­tää se, että se ei koske mitenkään hin­tamekanis­mia, vaan lähin­nä omis­tu­soikeu­den määrit­telemistä (orjat, tiedon omis­t­a­mi­nen) tai verotusta.

    “Taloudessa pääo­mia kuluu enenevästi nol­la­sum­mak­il­pailu­un tuotannon”

    Mil­lä perusteella?

    “Kun nykyi­nen hin­tamekanis­mi on syn­tynyt teol­lisu­us­tuotan­non kas­vat­tamisek­si ja kansal­lis­ten etu­jen pohjalle”

    Jälleen, hin­tamekanis­mi ei ole syn­tynyt kenenkään toimes­ta tai kenenkään tavoit­tei­den edis­tämisek­si. Se on syn­tynyt (emerged) markki­noil­la toim­i­joiden halu­jen ja tarpei­den seurauksena.

    Oon vähän samaa mieltä Juani­ton kanssa, että luon­non­va­ro­jen yhtei­somis­tus on parem­min perusteltavis­sa kuin yhtei­somis­tu­soikeus muiden työ­panok­seen. Vas­tus­tan siis toki luon­non­va­ro­jenkin yhtei­somis­tus­ta, mut­ta lähin­nä käytän­nöl­li­sistä syistä (en siis usko, että yhtei­somis­tus toimisi, tragedy of com­mons yms.) Työ­panok­sen yhtei­somis­tamista vas­tus­tan sekä käytän­nöl­li­sistä, että moraal­i­sista syistä. Minus­ta ihmi­nen omis­taa itsen­sä täysin, eikä hänen orju­ut­tamisen­sa ole hyväksyt­tävää mis­sään olosuhteissa.

    Liian van­ha: No kyl­lä se markki­noin­tikoneis­tokin saa palkkaa tekemästään työstä. Point­ti on se, että Beck­ham ja Rowl­ings tuot­ta­vat iloa jos­ta ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan. Vaik­ka osa tästä tuote­tus­ta ilosta onkin markki­noin­tikoneis­ton tekemää, niin ei se sitä itse iloa vähennä.

    Vastaa

92. Point­ti on se, että Beck­ham ja Rowl­ings tuot­ta­vat iloa jos­ta ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan. Vaik­ka osa tästä tuote­tus­ta ilosta onkin markki­noin­tikoneis­ton tekemää, niin ei se sitä itse iloa vähennä.

    Kos­ka väitän kaik­keen vas­taan, väitän tähänkin. J.K Rowl­ing, kuin myöskään Beck­ham, ei tietenkään ole työ­panok­sel­laan sitä iloa tuot­tanut, joka ihmisille hei­dän “työstään” tulee.

    Beck­hamin palk­ka perus­tuu siihen, että Beck­ham halu­taan nähdä ja kos­ka hänet halu­taan nähdä, hänen näkemisen­sä yhtey­dessä voidaan näyt­tää kaiken­laista muu­ta, pääasi­as­sa mainoksia. 

    Rowlin­gin palkkiot perus­tu­vat siihen, että Har­ry Pot­ter­it oli­vat muoti-ilmiö. Muoti-ilmiössä on ideana se, että itse tuot­teen laatu on pääosin tois­si­jainen, merk­i­tyk­sel­listä on koke­muk­sen jaet­tuus. Siis ihmiset halu­a­vat lukea Pot­ter-kir­jo­ja, kos­ka halu­a­vat puhua Pot­ter­ista kaverei­den kanssa jne. Suurin osa siitä ilosta, mitä ihmisil­lä Pot­ter­ista on, tulee siis niiltä muil­ta lukijoilta

    Pot­terin lisäar­vos­ta — samoin kuin Beck­haminkin — on suurin osa ulkois­vaiku­tus­ta, joka tulee muiden kulut­ta­jien käyt­täy­tymis­es­tä. Teo­reet­tises­sa, ulkois­vaiku­tuk­sista vapaas­sa markki­na­t­aloudessa ei syn­ty­isi Beck­hame­ja tai Rowlinge­ja. Tek­i­jänoikeudet (ja tavaramerk­it) tuot­ta­vat nämä ilmiöt. Ne ovat val­tiokoneis­ton väki­val­ta­mo­nop­o­lin­sa avul­la luomia. 

    Korostan: Se “ylimääräi­nen” hin­ta jon­ka ihm­set mak­sa­vat Pot­ter-kir­joista, johtuu siitä, että ihmiset arvosta­vat sitä, että muutkin niitä kir­jo­ja luke­vat, se ei ole Rowlin­gin työ­panok­ses­ta syn­tynyt­tä lisäarvoa. 

    Tämä omi­naisu­us on melkein kaikel­la tek­i­jänoikeuksin suo­jat­ul­la mate­ri­aalil­la. Merkit­tävä osa kaik­ista tuloista, joi­ta niil­lä han­ki­taan, on peräisin tästä sosi­aalisen lisäar­von rahastamisesta. 

    Ja aivan kuten kaik­ki muukin sääte­ly (kyse on niukku­u­den luomis­es­ta hin­tasään­nöste­lyn keinoin), se syn­nyt­tää mas­si­ivisia hyvinvointitappioita.

    Vastaa

93. Tiedemiehelle:

    Väinö Lin­na on ollut kaapin pääl­lä, kos­ka se on ollut naa­purin kaapin pääl­lä, ei sik­si, että Lin­na kir­jail­i­jana olisi jotenkin ansain­nut olla kaapin päällä?

    Vastaa

94. Väinö Lin­na on ollut kaapin pääl­lä, kos­ka se on ollut naa­purin kaapin pääl­lä, ei sik­si, että Lin­na kir­jail­i­jana olisi jotenkin ansain­nut olla kaapin päällä?

    Määräl­lis­es­ti en osaa arvioi­da, mis­sä määrin on näin, mut­ta jos­sain määrin on kuitenkin. Lin­na on var­maan ansain­nut paikkansa kaapin pääl­lä kansal­lise­na sym­bol­i­na, mut­ta Väinö Lin­na “työn­tek­i­jänä”, so. kir­jail­i­jana ei ole työl­lään tuot­tanut siitä sym­bo­l­iar­vos­ta kuin pienen osan, vaan se arvo perus­tuu siihen, että muutkin ovat sen luke­neet. Muut ovat tehneet työtä, siis luke­neet sen kir­jan, ja tästä työstä on syn­tynyt myös arvoa. (Tämä on karkea ana­lyysi, mut­ta oikeampi kuitenkin kuin väite, että kir­jan arvo perus­tu­isi vain siihen, mitä kir­jail­i­ja on kirjoittanut)

    En ymmär­rä, mik­si tämä on jotenkin vaikea niellä.

    Vastaa

95. Tiedemiehen mielestä: ”kokon­aisu­u­den kannal­ta on hyväk­si, että ihmisiä palk­i­taan siitä, mitä tekevät muiden hyväk­si… Siitä hyvä arvio — ja ei voi­da osoit­taa mitään parem­paa arvio­ta, kos­ka infor­maa­tio on epätäy­del­listä — on se, miten hyvin markki­noil­la heille maksetaan.” 

    Tästähän olen tasan samaa mieltä ja juuri siitä syys­tä näen infor­maa­tion täy­del­listämisen parhaana keinona paran­taa kokon­aisu­u­den hyv­in­voin­tia. Sitähän kau­pal­li­sista salaisuuk­sista hyö­tymis­es­tä ja palk­it­semis­es­ta luop­umi­nen juuri merkitsee. 

    ”Näis­sä ehdo­tuk­sis­sa on se vika, että niis­sä pyritään puut­tumaan siihen mekanis­mi­in, joka toimii kokon­aisu­u­den hyväk­si, eikä siihen, joka koetaan ongel­mak­si.” Ja toisaal­la: ”Muis­tu­tan vain, että meil­lä on mekanis­mi A, joka tuot­taa hyvin paljon kaiken­laista hyvää, mut­ta joitain negati­ivisia asioi­ta. Näis­sä kir­joituk­sis­sa esitetään, että riko­taan A kokon­aan ja kor­vataan se jol­lakin muul­la, joka ei tuo­ta oikein mitään hyvää, mut­ta jos­sa nämä ikäväk­si koe­tut asi­at on ratkaistu.”

    Tästä nyt ei käy ilmi mitä kir­joituk­sia ja ehdo­tuk­sia tarkoi­tat ja onko ongelmien ratkaisem­i­nen hyvä vai huono asia. Mikäköhän mah­taa olla se mekanis­mi A, jon­ka halu­at säi­lyt­tää, kos­ka se on vält­tämätön ihmis­ten hyv­in­voin­nille ja jon­ka joku on ehdot­tanut kokon­aan hävitettäväksi?

    ”Kun taloudelli­nen tehokku­us halu­taan uhra­ta täysin tai nähdään jopa ongel­man läh­teenä, niin efek­ti­ivis­es­ti esitetään että paikko­jen sotkem­i­nen, ihmis­ten muk­ilo­imi­nen, ikkunoiden rikkomi­nen jne. ovat jotain hienoa, kos­ka ne hävit­tävät hyv­in­voin­tia.” Tuo­ta noin. Kum­mas­ta nyt on kyse taloudel­lisen tuotan­non tehokku­ud­es­ta vai hyv­in­voin­nin tuot­tamisen tehokku­ud­es­ta vai ovatko ne sama asia? Jos hyv­in­voin­ti­in kuu­luu puh­das luon­to ja yhteiskun­nalli­nen luot­ta­mus, miten näi­den tuot­tamisen tehokku­ut­ta mitataan? Samal­la mital­la kuin auto­jen tuot­tamista? Samal­la mital­la kuin autote­htaiden rahoit­tamisen tehokku­ut­ta? Ei näytä ainakaan tänään eri­tyisen tehokkaalta.

    Muuten, Pot­ter­ana­ly­y­sisi on mielestäni todel­la hyvä.

    Art­turi Björkille: kan­nat­taa lukea koko tek­sti ennen kuin alkaa sitä kom­men­toi­da. Ja jos ei ker­ral­la ymmär­rä, lukee use­am­man ker­ran. Näin väl­tytään siltä, ettei kom­men­tis­saan tukeudu käsit­teisi­in, joiden sisältö/järkevyys on kir­joituk­ses­sa asetet­tu kyseenalaisek­si ja osaa ottaa kan­taa siihen, onko kyseenalais­tamiseen aihet­ta vai ei. Keskustelu ete­nee eikä juu­tu paikalleen.

    Näin menetellen olisit huo­man­nut mm., etten hin­tamekanis­mil­la tarkoi­ta mitään teo­reet­tista työkalua, jol­la talousti­eteil­i­jät todis­tel­e­vat yhtälöitään, vaan niitä käytän­nön talout­ta rajaavia ja ohjaavia sään­töjä, kansal­lisia ja kan­sain­välisiä lake­ja, joiden mukaan toimien hin­nat ja palkat muo­dos­tu­vat todel­lisu­udessa sel­l­aisik­si kuin muo­dos­tu­vat. Jos näitä lake­ja muute­taan, myös hin­nat ja palkat muuttuvat. 

    Jos suuret tulo­erot kat­so­taan ongel­mak­si, tähän voidaan lake­ja muut­ta­mal­la vaikut­taa kahdel­la taval­la. Voidaan lisätä val­ti­ol­lista ohjaus­ta tai voidaan vähen­tää sitä. Edel­lisessä tapauk­ses­sa kohteek­si ote­taan ’markki­noil­la’ muo­dos­tuneet tulot ja tehdään esimerkik­si laki pro­gres­si­ivis­es­ta vero­tuk­ses­ta. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa kohteek­si ote­taan sel­l­ainen laeil­la aikaansaatu sääte­ly, joka kas­vat­taa ’markki­noil­la’ syn­tyviä tulo­ero­ja, kuten esimerkik­si patent­ti­jär­jestelmä, ja luovu­taan näistä laeista.

    Vastaa

96. Tied­miehelle:

    Eit­tämät­tä suuri osa mitä hyvän­sä taide­teosta on kok­i­jansa korvien välis­sä, use­am­mal­lakin taval­la. Silti taiteil­i­jan teok­sel­la on rooli myös työssä, jon­ka kok­i­ja tekee näen­näis­es­ti omin avuin.

    Tek­i­jänoikeuk­sista — Miten maail­ma olisi paranisi, jos esim. Dis­neyn sal­li­it­taisi­in valmis­taa sar­jaku­vaver­siot ja krääsää jokaisen kir­jal­lisu­us nobelistin pää­työstä heti, kun palk­in­to on myönnetty?

    (Tämä keskustelu anta­nee Soin­in­vaaran blogille ansioton­ta arvon nousua, sen ver­ran kauas on liikut­tu lähtötilanteesta.)

    Vastaa

97. Tiedemies: Kiitos tuos­ta pot­ter­beck­ham ana­ly­y­sistä, en ollut ajatel­lut asi­aa aikaisem­min tuol­ta kannal­ta. Toisaal­ta minus­ta sinä kyl­lä yliarvioit tuon arvon, joka tulee muiden kulut­ta­jien käytök­ses­tä. (Min­ul­la ei ole mitään muu­ta kuin oma koke­muk­seni todisteena…)

    Toisaal­ta tämän muiden kulut­ta­jien käytök­ses­tä saata­va arvo ei ole nol­la­sum­maista, eli sen määrä ei ole vakio. Rowl­ing ja Beck­ham aiheut­ta­vat merkit­tävän osan tästäkin lisäar­vos­ta ja ihan oikein onnis­tu­vat rahas­ta­maan sillä.

    Tämä olisi vähän sama kun sanoisi, että kir­jan lukemisen arvos­ta suurin osa tulee siitä, että voi keskustel­la kir­jas­ta kaverei­den kanssa. No kaik­ista kir­joista ei voi keskustel­la kaverei­den kanssa yhtä mukavasti. Siinä ei ole mitään väärää, että kir­jail­i­ja saa palkkion sekä siitä, että hänen kir­jansa tuot­taa elämyk­siä sitä lukies­sa ja myös siitä, että se tuot­taa elämyk­siä, kun siitä keskustelee kaverei­den kanssa.

    Jos ulkois­vaiku­tus käsitet­täisi­in näis­sä keskusteluis­sa niin kuin se min­un mielestä selitetään kansan­talousti­eteessä, niin tämä sosi­aa­li­nen vaiku­tus ei ole ulkois­vaiku­tus, kos­ka siitä ei hyödy kukaan vai­h­tokau­pas­ta ulkop­uo­li­nen. (Ystävyyt­tä pide­tään tässä vaihtokauppana.)

    Mat­ti H: Joo mä taisin kyl­lä vähän ylireagoi­da. En tiedä miten yleis­es­ti käytet­ty ter­mi hin­tamekanis­mi on, mut­ta minä käsitän siis sil­lä aika eri­asian kuin sinä. Saat­taa­han olla, että sin­un määritelmä on yleis­es­ti hyväksytympi.

    Se mitä minä käsitän hin­tamekanis­mil­la ei kuitenkaan ole mikään teo­reet­ti­nen työkalu, vaan se mekanis­mi, jol­la hin­nat määräy­tyvät markki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan perus­teel­la. Näi­hin hin­toi­hin tai kysyn­tään ja tar­jon­taan voi val­tio tietysti vaikut­taa sääte­lyl­lään, mut­ta jos puhutaan hin­tamekanis­mi­in vaikut­tamis­es­ta, niin se on eri asia.

    Vastaa

98. Tämä kyl­lä luki vain ekan Pot­terin­sa sik­si, että Joku Muu (sil­loinen poikaystävä) siitä tykkäsi (luki sitä sohval­la ja hihit­ti). Toisen luin, kos­ka tykkäsin ekas­ta. En usko, että kukaan enää ainakaan seit­semät­tä kir­jaa, kym­menkun­ta vuot­ta ensim­mäisen ilmestymisen jäl­keen, jonkun muoti-ilmiön vuok­si osti ja luki.

    Se on toki tot­ta, että julk­isu­us on oikullista ja se on myös jos­sain määrin sat­tumaa, mik­si jotkin kir­jat nou­se­vat esi­in ja toiset eivät.

    Vastaa

99. Tiedemies kir­joit­ti:
    “Siis ihmiset halu­a­vat lukea Pot­ter-kir­jo­ja, kos­ka halu­a­vat puhua Pot­ter­ista kaverei­den kanssa jne. Suurin osa siitä ilosta, mitä ihmisil­lä Pot­ter­ista on, tulee siis niiltä muil­ta lukijoilta”

    Etkö koskaan ole lukenut kir­jaa joka on syvästi kos­ket­tanut sin­ua, ihan riip­pumat­ta siitä mitä muut ko. kir­jas­ta ken­ties ajat­tel­e­vat? Ovatko kir­jal­lisu­ud­es­ta saa­masi elämyk­set tiukasti kytkök­sis­sä siihen mitä mieltä muut samoista kir­joista ovat? 😮

    Vastaa

100. Sam­po Smolan­der: Tuo ihmis­ten lau­masieluisu­us, johon Tiedemie­skin viit­tasi, on pitkälti tiedostam­a­ton­ta. Aivomme palk­it­se­vat mei­dät valin­noista, jot­ka ovat saman­laisia kuin lau­man muil­la jäse­nil­lä, eli muiden pref­er­enssit vaikut­ta­vat siihen mil­laise­na itse koemme maail­man. Aiheesta julka­isti­in äsket­täin mie­lenki­in­toinen tutkimus Neu­ron-lehdessä ja Suomen Kuvale­hdessäkin oli jut­tu aiheesta. Linkissä CNN:n artikke­li samas­ta aiheesta:
     http://edition.cnn.com/2009/HEALTH/01/15/social.conformity.brain/

     Vastaa

101. Mitä tulee tähän “lue­taan kos­ka muutkin luke­vat”, niin suo­raan­han kyseistä mekanis­mia ei voi osoit­taa oikeak­si, kos­ka ei voi tietää mik­si ihmiset mitäkin lukevat.

     Kir­jo­jen myyn­tilu­vut nou­dat­ta­vat kuitenkin melko tarkkaan potenssi­jakau­maa. Se on äärim­mäisen vah­vaa evi­denssiä väit­teeni puoles­ta. Se on itseasi­as­sa niin vah­vaa evi­denssiä, että kehtaan väit­tää että ihmiset, jot­ka henkilöko­htais­es­ti väit­tävät luke­vansa Pot­tere­i­ta tms. jostain muus­ta syys­tä, hui­jaa­vat itseään.

     Vastaa

102. Björk: Verkos­to­vaiku­tus on ulkois­vaiku­tus. Kir­jat ovat ongel­malli­nen, kos­ka ihmiset eivät suos­tu myön­tämään tätä mekanis­mia, mut­ta ote­taan joku vähem­man raflaa­va esimerk­ki muu­ta­man vuosikymme­nen tekaa: Faksi.

     Fak­sil­la ei tee mitään, jos sel­l­aista ei ole muil­lakin. Yksit­täi­nen osta­ja ostaa fak­si­lait­teen vain, jos voi luot­taa että on riit­tävästi sel­l­aisia ihmisiä, joille hän halu­aa faksin lähet­tää ja jot­ka myös han­kki­vat ko. laitteen. 

     Lait­teen arvo riip­puu siis siitä, kuin­ka paljon mui­ta käyt­täjiä lait­teel­la on. Nämä muut käyt­täjät siis tuot­ta­vat ison osan sen lait­teen arvos­ta, ei suinkaan se, joka lait­teen myy.

     Vastaa

103. Tek­i­jänoikeuk­sista — Miten maail­ma olisi paranisi, jos esim. Dis­neyn sal­li­it­taisi­in valmis­taa sar­jaku­vaver­siot ja krääsää jokaisen kir­jal­lisu­us nobelistin pää­työstä heti, kun palk­in­to on myönnetty?

     Aika paljonkin. Dis­ney tosin ei noi­ta krääsiä ja sar­jaku­via tek­isi, kos­ka sekään ei voisi niil­lä rahastaa. 

     Tämä on toki vaikea niel­lä ihmisille, mut­ta ihmette­len suuresti sitä, mik­si tun­netaan niin paljon sym­pa­ti­aa suo­ranaisia rosvo­ja kohtaan. Dis­ney, Microsoft, jne, ne kaik­ki perus­tu­vat puolirikol­liseen toim­intaan. Kaik­ki ovat tavan takaa oikeudessa “rosvot­tuaan” jonkun muun töitä. 

     Suurin osa sisäl­lön­tuot­ta­jista ei tien­aa koskaan pen­niäkään työl­lään. Ylivoimais­es­ti suurin osa kaikesta taiteesta, kir­jal­lisu­ud­es­ta jne. tehdään ilman oikeas­t­aan mitään kor­vaus­ta. Tämä on tyyp­il­listä win­ner-take-all teol­lisu­udessa, mis­tä Osmon viimeisin kir­joi­tuskin puhuu. Tilanne on kuitenkin vielä paljon pahempi kuin kul­lankaivamises­sa, kos­ka näil­lä tahoil­la on yleen­sä sel­l­aista pain­os­tusvoimaa, että ne voivat jopa säädät­tää itselleen sopivia lake­ja (vrt. DMCA-lait USA:ssa, ohjelmistopaten­tit jne.).

     Musi­ik­ki on vielä parem­pi esimerk­ki. Musi­ikkia tehdään aivan hur­jia määriä, mut­ta isot levy-yhtiöt pitävät medi­aa otteessaan niin, että vain niiden monop­o­lisoimaa musi­ikkia soite­taan radiois­sa ja tv-kanav­il­la. Tätä Inter­net on jo jonkin ver­ran mur­tanut. Tehdys­tä musi­ik­ista ehkä noin promille tuot­taa koskaan pen­niäkään tek­i­jälleen. Min­ul­ta ei tälle promil­lelle löy­dy mitään sympatiaa.

     Vastaa

104. Tuure: heikko

     Täl­lä pasltal­la on lois­tavia kom­ment­te­ja. Sin­un kom­ment­ti on yksi parhaista!

     Vastaa