Mustavuori säästyy rakentamiselta

Vihrei­den val­tu­us­to­ryh­mä pää­tyi eilen yksimielis­es­ti sille kan­nalle, että vas­tus­tamme kaikkea rak­en­tamista Mus­tavuoren alueel­la. Kos­ka myös demarien val­tu­us­to­ryh­mä pää­tyi rak­en­tamista vas­tus­tavalle kan­nalle, ainakaan täl­lä val­tu­us­tokaudel­la aluet­ta ei tul­la rak­en­tamiseen kaavoittamaan.

Kun­nal­lis­vaaleil­la on merkitystä. 

12 vastausta artikkeliin “Mustavuori säästyy rakentamiselta”

  1. Etkö omas­sa blogikom­men­tis­sasi juuri vähän aikaa sit­ten ollut sitä mieltä että kaa­va oli tietyin varauksin hyvä ja huolel­lis­es­ti tehty ja suurin ongel­ma oli joukkoliikenneyhteyksissä? 

    Vihreil­lä on sit­tenkin ryh­mäkuria? Ei kyl­lä sikäli hait­taa jos kyseessä on ajatel­tu ole­van vain aikalisä.

  2. Hienoa! Oikea päätös. Kan­natan ehdot­tomasti van­ho­jen kaupungi­nosien täy­den­nys­rak­en­tamista ja tämän osalta onkin vireil­lä järke­viä han­kkei­ta ympäri kaupunkia. Raideli­iken­teen asemien lähelle ker­rostalo­ja ja vajaakäytössä oleville ton­teille pien­talo­ja. Mus­tavuoren rak­en­t­a­mi­nen ei olisi ollut oikeas­t­aan kaupunki­rak­en­teen tiivistämistä. Rak­en­ta­mat­ta jät­tämis­es­tä huoli­mat­ta Itä-Helsinki­in on tulos­sa lähivu­osi­na tar­jolle paljon pien­talo­tont­te­ja Vuosaa­reen, Laa­jasa­loon, Myl­ly­puroon ja Mel­lun­mä­keen. Tästä olen eri­tyisen ilahtunut.

  3. Hienoa!

    Jani Holm: “kan­natan ehdot­tomasti van­ho­jen kaupungi­nosien täy­den­nys­rak­en­tamista ja tämän osalta onkin vireil­lä järke­viä han­kkei­ta ympäri kaupunkia.”

    Jär­ki tiivistys­rak­en­tamises­sakin pitää olla. Ihmisil­lä on saman­tyyp­piset perus­tarpeet riip­pumat­ta siitä, mis­sä he asu­vat ja riip­pumat­ta siitä, tiedosta­vatko he tarpeensa.

    Ei kan­nat­taisi sis­us­taa varsinkaan ahtai­ta kaupunkialuei­ta, joi­ta ei oikeas­t­aan tunne muuten kuin lintupespekstiivistä.

    Hätkähdin kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­ton pääl­likön Raja­jär­ven kom­ment­tia asukasil­las­sa, jos­sa asukkaat kuin yhteis­es­tä suus­ta ker­toi­vat huolen­sa Kaisaniemen­lah­den asuntolaivahankkeesta.

    Hänen mukaansa, “ei sitä nyt kaikkia voi­da kuun­nel­la.” Hän ker­toi tilaisu­u­den lop­ut­tua, että samana päivänkin oli joku soit­tanut ja kysynyt mah­dol­lisu­ud­es­ta ryhtyä asumaan alueel­la vaik­ka heti.

    Ehkä Raja­järvi ei tunne Helsinkiä, hän­hän lie­nee opiskel­lut Berli­inis­sä ja asuu Kau­ni­ai­sis­sa??? Onko hän yleen­sä koskaan asunut Helsingissä?

    Ei Helsinkiä pidä rak­en­taa unelmille, varsinkaan lama-aikana. Eikö Vuosaaren satama­hanke ole jonkun unel­ma, joka tullee ja on tul­lut kalli­ik­si helsinkiläisille veronmaksajille.

    Arvioidaanko han­kkei­ta jäl­keen­päin vai suun­nataanko katse heti uuteen suurhankkeeseen?
    (asi­as­ta ja sen vierestä)

  4. Nim­imerk­ki “a m‑b”, nimeno­maan lamas­sa tarvit­taisi­in unelmia. Valitet­tavasti nyt ei kuitenkaan vielä ole lama. Ehkä se tulee jos oikein toivotaan.

  5. Eikö tämä sama punav­ihreä rin­ta­ma voisi seu­raavak­si lähteä virit­tämään keskustelua San­ta­ham­i­nan rak­en­tamis­es­ta. Muis­tan Heinälu­o­man ja Osmon eri yhteyk­sis­sä sitä ehdottaneen.

    A M‑b: Vuosaaren sata­man ansiosta­han nyt saadaan keskus­tan liepeille viimeinkin lisää asun­torak­en­tamista. Har­mi että sata­ma viivästyi, se vas­ta veron­mak­sajille ja asun­non osta­jille kalli­ik­si tulikin.

  6. Kos­ki, tuol­lainen oras­ta­va vai­h­toe­hto aseveli­ak­selille tarvit­see nimen, ehdotan kränäakselia.

    Ja San­ta­ham­i­nas­ta­han PV tote­si rapor­tis­saaan, että siir­to ei käy kos­ka sinne on investoitu erit­telemätön määrä rahaa ja vas­taa­va maa-alue mak­saisi paljon, eli erit­telemät­tömän määrän rahaa. Kus­tan­nuk­set on siis laadullis­es­ti liian suuria, joka on aika orig­i­naali ver­tailu­ta­pa. Tois­tan kan­tani, että jos vaik­ka puo­let sen saaren arvos­ta tont­ti­maana luvataan lyhen­tämät­tönä puo­lus­tusvoimille, niin se saari lakkaa ole­mas­ta samal­la sekun­nil­la strate­gis­es­ti vält­tämätön tukiko­h­ta. Lahjon­ta on ratkaisu.

  7. Vuosaaren sata­mas­ta: olisi aina kiin­nos­tavaa tietää, miten kan­nat­ta­mi­nen ja ei-kan­nat­ta­mi­nen arvioidaan ja olisi kiva tietää, mil­loin han­ke on ansain­nut itsensä.

    Erään minus­ta mielet­tömän ja riskialt­ti­in han­kkeen kuulin kan­nat­ta­van itsen­sä 40 vuo­den kulut­tua. Mitähän sil­lä välil­lä on mah­tanut tapahtua!

    Päät­täjät ja virkamiehet ovat esit­täneet sen ver­ran löperöjä perustelui­ta kalli­illekin han­kkeille, että ei ihme, että yhä use­ampi helsinkiläi­nen on sitä mieltä, että suhde reaal­i­todel­lisu­u­teen on puutteellinen.

    Mahde­taanko helsinkiläis­ten mielip­iteistä yleen­sä olla kiin­nos­tunei­ta muu­toin kuin vaalien alla. Kovin kum­mallisil­la argu­menteil­la kalli­ita han­kkei­ta viedään eteen­päin, itse en kehtaisi enem­pää päät­täjänä kuin virkamiehenäkään esit­tää mitä tahansa perustelui­ta kum­mallis­ten han­kkeit­ten tueksi.

  8. Noin yleis­es­ti ottaen, Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telua vaivaa vauhti­sokeus, virkami­esten sooloilut, sekä läh­es täy­delli­nen piit­taa­mat­to­muus kansalais­mielip­i­teestä. Pait­si tietysti vaalien alla, jol­loin Mus­tavuorenkin tärväämi­nen onnis­tut­ti­in pysäyt­tämään. Tärväämistä oli ehdit­ty perustele­maan mm. ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misel­la, mikä absur­di­udessaan vetää ver­to­ja, hmm, en nyt kek­si mille. Mut­ta joka tapauk­ses­sa läh­estyvät vaalit pakot­ti­vat asiano­saiset kuun­tele­maan kaupunkilaisia. 

    Hanasaaren purku mega­lo­maanisen raken­nushankkeen tieltä onnis­tut­ti­in päät­tämään kauheal­la kiireel­lä, keskel­lä vaa­likaut­ta, sen kum­mem­pia kyse­lemät­tä, ja näin yksi hieno ja hyväkun­toinen kiin­teistö hävitet­ti­in. Tutki­mat­ta edes, mihin sitä olisi voin­ut käyttää. 

    Olen sen ver­ran näitä eri episode­ja näh­nyt, etten kovin rak­en­tavasti osaa näi­hin suh­tau­tua. Tulil­in­jal­la on esim­merkik­si Kivi­nok­ka. Jos joku ei ole siel­lä käynyt, niin äkkiä tutus­tu­maan. Upea paik­ka! Mus­tavuoren yllät­tävä säästymi­nen tun­tuu tässä vai­heessa vielä aika usko­mat­toma­l­ta. Että asukkaiden tah­to oikeasti voi joskus toteu­tu­akin näis­sä asiois­sa. Toiv­ot­tavasti ei jää viimeisek­si kerraksi.

  9. Har­voin kun­nal­lis­vaalei­hin on niin lyhyt aika kuin nyt. Mus­tavuori nousi julk­isu­u­teen ja tyssäsi juuri sopi­vaan aikaan ennen vaale­ja. Se mitä tapah­tui vaalien jäl­keen, oli jatku­moa sille, näin halu­an uskoa. 

    Se mitä kir­joitin aiem­min, on tietenkin vain oma sub­jek­ti­ivi­nen näke­mys. Kuin­ka tot­ta se on, en tiedä, tuol­ta se minus­ta kum­minkin näyt­tää. Ja eikös nytkin virkamiehet heti ennät­täneet huo­maut­ta­maan (vai syyttelemään)että nurin menon takia asun­torak­en­tamis­tavoit­teesta jää uupumaan 2000 asun­toa? Entä sit­ten, tuskin tuo tavoite taval­liselle helsinkiläiselle kovin tärkeä on, ehkä jopa päin­vas­toin. Mus­tavuori on tärkeämpi.

    Yksi mis­tä en ole juurikaan näh­nyt keskustelua. Ennen­näkemät­tömän paljon tul­laan lähivu­osi­na rak­en­ta­maan ran­noille, entis­ten satamien alueille. Ilmas­toen­nus­teet ovat koko ajan muut­tuneet synkem­mik­si, ja muu­tok­sen nopeu­den tiede­tään kiihtyneen. Paljonko meren­pin­ta nousee, sitä ei tarkasti tiedä kukaan, mut­ta sel­l­aista puhutaan, että Helsin­gin uudet meren­ran­ta-alueet voivat olla veden val­las­sa viimeistään ensi vuo­sisadan aikana. Mikä täl­laisen kaupunkialueen tavoitel­tu elinikä on? 100..200 vuot­ta näyt­tää minus­ta aika lyhyeltä.

  10. “Paljonko meren­pin­ta nousee, sitä ei tarkasti tiedä kukaan, mut­ta sel­l­aista puhutaan, että Helsin­gin uudet meren­ran­ta-alueet voivat olla veden val­las­sa viimeistään ensi vuo­sisadan aikana. Mikä täl­laisen kaupunkialueen tavoitel­tu elinikä on? 100..200 vuot­ta näyt­tää minus­ta aika lyhyeltä.”

    Kokkolan ympäristöpääl­likkö Mikael Hagström on tässä suh­teessa helsinkiläisiä virkaveljiään val­i­tuneem­pi. Kokko­las­sa on alet­tu valmis­tau­tua jo nyt meren­pin­nan nousuun.

    Erään kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­ton virkamiehen mukaan meren­pin­nan vai­htelui­hin varaudu­taan 2 — 2,5 metril­lä. Sama luku lie­nee Sak­sas­sa 5 metriä. Mikäli oikein ymmärsin, virkamies arvioi tule­vaisu­ut­ta lin­eaaris­es­ti nykyti­lanteesta käsin.

    Minus­ta ran­nat pitäisi säi­lyt­tää rak­en­ta­mat­tom­i­na altaina, niiden avul­la voi tas­apain­ot­taa veden­pin­nan vaihteluita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.