Tyrannosaurus

34 vastausta artikkeliin “Tyrannosaurus”

1. Hyvä!

   Sopii mulle, joka en lajit­tele mitään laisku­ut­tani ja tilakin tökkii… edes lehtiä ei meil­lä viedä erik­seen, vaan kaik­ki sul­lotaan samaan jätesäkkiin. 

   Saa haukkua!

   Vastaa

2. Kuu­luuko siis väite niin, että on ener­giate­hokkaam­paa antaa jonkun sähkövehkeen lajitel­la esim. lasip­ul­lot eroon muus­ta jät­teestä sen sijaan, että minä sen tek­isin ja sit­ten auto kävisi ne pul­lot hake­mas­sa ker­ran kuus­sa? En usko. Ilmeis­es­ti myös kier­rä­tys on olev­inaan tämän dinosauruk­sen ansios­ta historiaa.

   Mut­ta siihen uskon, että tuulivoiman sijaan kan­nat­taa Suomes­sa panos­taa juuri näi­hin bio- ja jätepolt­toaine­jut­tui­hin. (Tuulivoima tuli siis mieleen siitä, että joku aika sit­ten Soin­in­vaara oli suosit­tele­mas­sa Suomeen Holmin­gin tuulivoimaloi­ta tai jotain sen tapaista.) Onnea kuitenkin.

   Vastaa

3. Hienoa, että lai­tat asiantun­te­muk­sesi tuol­laisen han­kkeen tuek­si. Toiv­otaan että tuos­ta tulee menestys!

   Muista käy­dä Van­has­sa Rau­mas­sa kun siel­lä päin olet. Asuinalueena Suomen paras jos käytetään kolmea kri­teer­iä: hin­ta, esteet­tisyys ja käytän­nöl­lisyys. Kaik­ki on käve­lyetäisyy­del­lä pait­si työ­paikat, joiden luokse on usei­ta sato­ja kilometrejä.

   Vastaa

4. Sopii min­ullekkin “Tyran­nosaurus” työt­tömien työl­listäjäk­si kun­han lajit­te­lu­työstä mak­set­taisi­in oikean työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa. Nythän on jo sel­l­aisia työe­htosopimuk­sia laa­dit­tu, että pitkäaikaistyöt­tömälle ei tarvitse mak­saa edes täyt­tä sopimuk­sen mukaista har­joit­teli­jan palkkaa.

   Että jos lisää työ­paikko­ja halu­taan jät­tei­den lajit­te­lu­työhön, niin parem­pi on jät­tää lajit­telemat­ta kotin­sa jätetuotokset.

   Vastaa

5. Tuo jär­jestelmä kuu­lostaa logis­tis­es­ti pitkän­päälle järkevältä. Osa ihmi­sistä lajit­telee jät­teen­sä sän­til­lis­es­ti (mikä vie aikaa ym.), osa vähän sin­nepäin ja osa heit­tää kaiken mihin sat­tuu — kun nyt vaikka­pa tutus­tuu tiet­ty­jen lähiöi­den jätepis­teeseen. Sik­si kuu­lostaa hyvältä, että jät­tei­den jatko­jalostus kehit­tyy. Toisaal­ta jät­täi­den lajit­telu on kas­vat­tanut osal­la per­heistä myös yleistä ympäristöti­etoisu­ut­ta, tätä ei pitäisi uno­htaa. Se pitää kanavoi­da siis toisin, jos jär­jestelmät kehittyvät.
   “Eggo”, minä muutin Rau­mal­ta Turku­un muu­ta­ma vuosi sit­ten noususuh­dan­teessa — ja muis­tan vielä Hollmin­gin telakat, jot­ka aikoinaan rak­en­si­vat sotako­r­vaus­laivo­ja — ja Van­haan Rau­maan kan­nat­taa tosi­aan käy­dä tutus­tu­mas­sa. Mut­ta ennen kaikkea kan­nat­taa eri­tyis­es­ti kaupun­gin päät­täjien käy­dä tutus­tu­mas­sa Rau­man kun­tat­alouden hoitoon! Rau­ma ei ruiku­ta val­tio­ta apu­un. No, vähän siinä ydin­voima ja Olk­ilu­o­to helpot­taa (vaik­ka se Euras­sa onkin) mut­ta silti. Rau­ma on kom­pak­ti kaupunkikoko. Tämä meni nyt jo vähän aiheen viereen ja liit­tyy enem­män kaupunkisu­un­nit­telu­un. Palatak­seni aih­e­seen: Pitääkö taantumasta/lamasta päästä irti kulut­ta­mal­la = jätet­tä lisäämäl­lä? Olen pitkään ihme­tel­lyt, mik­sei aineet­tomien elämyk­sien kulut­ta­mi­nen ole vero­tuk­sel­lis­es­ti tuet­tua (tai siis vero­ton­ta), kun niihin ei kulu verotuloja.

   Vastaa

6. Mik­si bio­jätet­tä ylipäätään yritetään Suomes­sa kom­pos­toi­da ? Samanaikaises­ti kun Ämmäs­suol­la tuskail­laan vuodes­ta toiseen toim­i­mat­tomien pros­essien ja hajuhait­to­jen kanssa tuot­taa Helsin­gin Vesi vähin äänin (ja hajuin) melkein 10 Mm³ biokaa­sua vuosit­tain. Eikö bio­jät­teen käsit­te­lyä voisi siirtää Helsin­gin Veden ongel­mak­si kun heil­lä näyt­tää ole­van tekni­ik­ka hallussa ?

   Vastaa

7. Tuon tapaista lajitel­tua jätet­tä, REFiä polte­taan Lahdessa Kymi­jär­ven voimalaitok­ses­sa. Käy ihmeessä kat­so­mas­sa jos et ole ollut. Siel­lä on var­ta vas­ten hiilipö­lykat­ti­lan viereen raken­net­tu lei­ju­petikaa­sutin, jon­ka tuotekaa­su polte­taan hiilikat­ti­las­sa. Puu, paperi, pahvi ja muovi, kaik­ki menee.

   Uhkana on ollut tulkin­nat laitok­sen luokit­telus­sa. Jos se EU:ssa luokitel­laan jät­teen­polt­tokat­ti­lak­si, astu­vat voimaan niin tiukat päästönor­mit, että hom­ma ei enää kan­na­ta. En tiedä nyky­istä tilannetta.

   Käsit­teleekö Tyran­nosaurus elin­tarvikepakkauk­set myös? Märkä jäte, ei tai­da toimia biokaa­su­laitok­ses­sa, eikä voi polt­taa mm. suo­la­jäämien takia muual­la kuin oike­as­sa jätteenpolttolaitoksessa. 

   Mut­ta se on mie­lenki­in­toista, miten jät­teen seassa ole­va muovi (=ÖLJY) muut­tuukin uusi­u­tu­vak­si. Päästökau­pas­takin pääsee kuin koira veräjästä. Onko tämä oikein? Jät­teen läm­pöar­vos­ta aika iso osa on kum­minkin muovissa.

   Vastaa

8. Onkos tämä sama sys­tee­mi kuin oli Pris­man Maail­ma hukkuu muovi­in dokkaris­sa? Siinä esitelti­in sel­l­aista fir­maa kuin Wast­away, http://www.wastaway.com/, noin 37:40 http://areena.yle.fi/toista?id=1872907

   Vastaa

9. Taval­liselle teknikolle: Tyran­nisaurus ei työl­listä lajit­telijoi­ta. Yhden valvo­jan lisäk­si kauhakuor­maa­jan kul­jet­ta­jan työn­tämässä jätet­tä hihnalle. 

   Tuo kys­mys, kan­nat­taako jät­teet lajitel­la syn­ty­paikalla vai täl­laises­sa härvelis­sä, ei ole ide­olo­gien vaan prag­maat­ti­nen. Sak­sas­ta luin tutkimuk­sen, jon­ka mukaan automaat­ti­nen lajit­teli­ja tekee sen koti­talouk­sia parem­min ja saa enem­män raa­ka-aineitra kier­rä­tyk­seen kuin koti­talous­la­jit­telu — ja pienem­mäl­lä ener­gial­la, kuin se mon­en jäteau­ton rul­janssi, mut­ta opti­mi on var­maankin näi­den kah­den peri­aat­teen yhdis­telemisessä. Mädä­tyk­seen menevä märkä bio­jäte nyt esimerkik­si kan­nat­taa ottaa pois heti, vaik­ka pois sen tämä lajit­teli­jakin saa, mut­ta suurem­mal­la vaival­la ja vähän epäpuh­taam­pana. Uudelleen käyt­tön menevät pul­lot kan­nat­taa kerätä oma­l­la jär­jestelmäl­lään, kos­ka tämä rikkoo kaiken. 

   Kom­pos­toin­ti on epäon­nis­tunut ja sik­sikin, ettei mul­ta kel­paa raskas­met­allin vuok­si oikein min­nekään ja kos­ka palamisen­er­gia menetetään.

   Vastaa

10. Voi hyvää päivää minä itse, pään logisti­nen häir­iö yllät­tää joskus! Olk­ilu­o­to ei sijaitse Euras­sa vaan Eura­joel­la. Ja siis meren ran­nal­la. Eura on siinä lähel­lä ja siel­lä sijait­se­vat Biolanin tehtaat, jos­sa valmis­te­taan mm. kom­po­s­tore­ja. Maail­ma on mon­imutkainen. Mut­ta rin­nas­tus on sinän­sä ‘joh­da­tus­ta’ viitat­en Osmon koment­ti­in bio­jät­tei­den lajit­telun järkevyy­destä, että kumpiko säi­lyy pidem­pään, Olk­ilu­odon ydin­voimala vai bio­jäteas­t­ioi­ta valmis­ta­va Biolan. Rin­nas­tus on huono, mut­ta näinkö siinä käy, että Eura­joen sat­saus (ydin­voimaan) kan­nat­taa Euraa (ympäristön hoito) paremmin?

    Vastaa

11. Kuu­luuko siis väite niin, että on ener­giate­hokkaam­paa antaa jonkun sähkövehkeen lajitel­la esim. lasip­ul­lot eroon muus­ta jät­teestä sen sijaan, että minä sen tek­isin ja sit­ten auto kävisi ne pul­lot hake­mas­sa ker­ran kuus­sa? En usko.

    Ei se ole uskon asia. Taval­lisen seka­jät­teen joukos­sa on huolel­lisenkin lajit­teli­jan jäljiltä yllät­tävän paljon met­al­lia. Jos tämä täy­tyy polt­toa varten kuitenkin eritel­lä, ei se mak­sa oikeas­t­aan yhtään enem­pää, jos kaik­ki met­al­li pis­tetään samaan settiin. 

    Mut­ta se on mie­lenki­in­toista, miten jät­teen seassa ole­va muovi (=ÖLJY) muut­tuukin uusiutuvaksi.

    Eihän sel­l­aista väitet­ty. Jos muovia on siel­lä vaik­ka 40 pros­ent­tia palavas­ta mate­ri­aal­ista, niin mate­ri­aali on 60 pros­ent­tis­es­ti uusi­u­tu­vaa. (Olet­taen, että muovi on ain­oa uusi­u­tu­ma­ton siel­lä poltet­tavien joukossa)

    Se, mikä min­ua tässä arve­lut­taa on se, että vaik­ka olen täysin tämän kan­nal­la, pelkään että vihreistä löy­tyy paljon väkeä, joille on tärkeäm­pää pitää kiin­ni oikeista mielip­iteistä kuin tehdä oikei­ta asioi­ta. Melko äänekäs poruk­ka tulee aina vas­tus­ta­maan kaikkea jät­teen­polt­toa, vaik­ka se tehtäisi­in kuin­ka tehokkaasti ja ympäristöys­täväl­lis­es­ti, kos­ka jäte on heille moraa­li­nen, ei taloudelli­nen ongelma.

    (Odotan taas innol­la kaikkia niitä vas­tauk­sia, jois­sa taloudelli­nen tehokku­us samas­te­taan ympäristön tuhoamiseen…)

    Vastaa

12. Automaat­ti­nen jät­teen­la­jit­telulin­jas­to? Hyvä. Juuri tämän­tyyp­pistä teknolo­giaa tarvi­taan. Opti­mi olisi että mitään ei tarvit­sisi lajitel­la itse, mut­ta kyl­lä pul­lot + bio­jäte + kaik­ki muu on paljon inhimil­lisem­pi kuin pul­lot + bio­jäte + met­al­li + paperi + pahvi + niin edespäin. Nyky­isin jät­teet pitäisi lajitel­la niin mon­een eri pönt­töön että nor­mi-ihmi­nen turhau­tuu, hais­tat­taa pitkät koko kier­rä­tyk­selle eikä lajit­tele enää edes sitä minkä jaksaisi.

    Vastaa

13. Suurim­malle osalle keskilu­okkaisia ihmisiä on hyvä uuti­nen, että ympäristön­suo­jelu on mah­dol­lista hel­posti ilman että tarvit­see muis­taa esimerkik­si lajitel­la jät­teen­sä. Pääa­sia että hom­ma toimii, ja jos se on vielä help­poa, sen hauskempaa.

    Ympäristöli­ike 2.0 kan­nat­taa juuri täl­laisia keino­ja, joille on help­po saa­da laa­ja hyväksyttävyys.

    Ympäristöli­ik­keen ver­sios­sa 1.0 taas jostain kum­man syys­tä on itseis­ar­vo, että ympäristön­suo­jelu vaatii uhrauk­sia henkilöko­htaisel­la tasol­la. Jät­tei­den lajit­telu on yksi näistä rit­u­aaleista, joka on aikapäivää sit­ten lakan­nut ole­mas­ta pelkkä väline ensim­mäisen sukupol­ven ympäristöli­ik­keelle. Siitä on tul­lut itseis­ar­vo, sym­boli ja osa iden­ti­teet­tiä, vähän kuin kankainen kauppakassi.

    Toiv­ot­tavasti ympäristöli­ike 2.0 val­tavir­tais­tu­isi myös Vihreässä liitossa kuten kil­paile­vis­sa puolueis­sa on jo tapahtunut.

    Vastaa

14. Minä:
    “Mut­ta se on mie­lenki­in­toista, miten jät­teen seassa ole­va muovi (=ÖLJY) muut­tuukin uusiutuvaksi.”

    Johon Tiedemies:
    “Eihän sel­l­aista väitet­ty. Jos muovia on siel­lä vaik­ka 40 pros­ent­tia palavas­ta mate­ri­aal­ista, niin mate­ri­aali on 60 pros­ent­tis­es­ti uusiutuvaa.”

    Oletko nyt aivan var­ma? Yhdyskun­ta­jäte las­ke­taan uusi­u­tu­vak­si polt­toaineek­si, eikä polt­ta­mi­nen ole päästökau­pan piiris­sä. Sil­loin öljy muovin muo­dos­sa on muut­tunut uusi­u­tu­vak­si polttoaineeksi.

    Vastaa

15. Teknolo­gian kehi­tys juuri täl­lä sar­al­la on aivan eri­no­mainen asia.

    Lyhyel­lä aikavälil­lä tulee hie­man myös hait­taa. Voidaan perustel­lusti väit­tää että lajit­telun siirtämistä pois yksit­täiltä henkilöiltä insen­ti­iv­it vähen­tää jät­teen syn­tymistä vähenevät.

    Pidem­mäl­lä aikavälil­lä on tietenkin ratkai­se­vaa lajit­telun tulok­sen parane­m­i­nen ja keskite­tyn lajit­telun ener­giate­hokku­us, ja sik­si olisi lyhyt­näköistä nimen omaan olla hyö­dyn­tämät­tä Tyran­nosauruk­sia. Lyhyen aikavälin hait­takin voi kään­tyä eduk­si kun keskustelu voi siir­tyä aidan­seipäistä eli keit­tiön ros­ka-astioiden määrästä ja lajit­telu­o­hjeista itse aitaan eli jät­tei­den syn­tyyn ja laatuun.

    Vastaa

16. Usein koti­taloudessa lajit­telu­un menee aika paljon ener­giaa, kun jotain lasi- ja met­al­lipurkke­ja pitää huuhdel­la kuumal­la vedel­lä. Niitä jäte­frak­tioi­ta syn­tyy sen ver­ran hitaasti, että likaiset purk­it ehtivät alkaa haista ikävästi jos ei pese.

    Jät­teen­polton (tarkalleen ottaen, liial­lisen riip­pu­vu­u­den jät­teen­poltol­la tuote­tus­ta ener­gias­ta) uhkaku­vana se, että jät­teen syn­tymisen vähen­tämiseltä putoaa poh­ja pois, on ilmeis­es­ti ihan todel­li­nen. Kasvi sivusi aihet­ta blo­gis­saan pari vuot­ta sit­ten, mui­ta linkke­jä en nyt löytänyt.

    Vastaa

17. Eli­na kir­joit­ti “Sopii mulle, joka en lajit­tele mitään… Saa haukkua!”

    Kiitos kom­men­tista, nyt minä joka lajit­te­len bion, paperin, pahvin ja keräys­lasin, saan tun­tea ole­vani “hyvä ihminen”™.

    Toisaal­ta aje­len autol­la jos­sa on neljän litran ben­si­in­i­moot­tori, hmm…, kum­man­han ympäristörikos on suurem­pi. Ainakin min­un on trendikkäämpi; Kom­menteista (siis niiden puut­teesta) huo­mataan että ei lajit­telus­ta lais­tamista kukaan enää jak­sa pahek­sua, se on jo ihan out. No, ehkä seu­raa­van muo­tivir­tauk­sen mukana kek­sitään taas uudet rikok­set ja min­unkin saavu­tuk­seni täl­lä sar­al­la jäävät unholaan.

    Vastaa

18. Jät­teen­polton (tarkalleen ottaen, liial­lisen riip­pu­vu­u­den jät­teen­poltol­la tuote­tus­ta ener­gias­ta) uhkaku­vana se, että jät­teen syn­tymisen vähen­tämiseltä putoaa poh­ja pois
    Tämä on todel­li­nen uhka siinä Van­taan ari­napolt­to­laitok­ses­sa, mut­ta paljon­pienem­pi, jos tuo lajitel­tu ja parem­min pala­va jae poltet­taisi­in sel­l­aise­naan rin­nakkaispolt­toaineena Helsin­gin kivi­hi­ilivoimalois­sa. Tuo voimala ei olisi riip­pu­vainen jät­teestä toisin kuin se Van­taan laitos.

    Vastaa

19. häh? Eihän se jät­teen syn­tymi­nen nyt itsessään ole paha asia. Jos jät­teelle löy­tyy järkevä käyt­tö­tarkoi­tus, niin mitäpä sitä välttelemään.

    Vastaa

20. Ympäristöli­ik­keessä 2.0 (MH yllä) on mah­dot­toman kätevää kun ei siis itse tarvitse tehdä mitään. Voi vaan toivoa, että poli­itikot tekevät oikei­ta rak­en­teel­lisia ratkaisu­ja, että ‘oikei­ta’ äänestäjiä riit­tää. Se on kyl­lä tosi help­poa. Jotenkin ajat­te­len, että vihreää työtä ovat edis­täneet sukupolvelta toiselta siir­tyneet konkreet­tiset ympäristö­teot. Ympäristöti­etoisu­us ei syn­ny tyhjästä, vaan kehit­tyy sukupolvelta toiselle. Nöin se vaan on. Ensin oli luon­non­suo­jelu ja siihen liit­tyvä konkre­tia, sit­ten jäte­huolto ja jätekuor­man pienen­tämi­nen. Tämän lap­sikin ymmärtää. Ympäristöli­ike 2.0:n ohjel­mas­sa siis roskat voi vaikka­pa heit­tää mihin tahansa, kos­ka rak­en­teet hoita­vat ongel­mat. Ja sen kyl­lä huo­maa mis­sä ympäristöli­ike 2.0:n väki on kulkenut. Point­ti oli siis oikeas­t­aan se, että jos jät­tei­den lajit­telus­ta tulee his­to­ri­aa, uut­ta konkre­ti­aa pitää tul­la tilalle. Ja onhan sitä. Aloite­taan suihkun käytöstä kerrostaloasunnossa…

    Vastaa

21. Laite ei kai sinän­sä poista tarvet­ta jät­teen syn­ty­paikkala­jit­telu­un. Märkä jäte (bio­jäte) on järkevää kerätä erik­seen a) ter­veys- ja hygien­i­asy­istä b) poltet­ta­van muun mate­ri­aalin läm­pöar­von paran­tamisek­si c) kun siitä saa metaa­nia, lasin erot­telu sir­paleina jäl­keen­päin muun saman­pain­oisen epäor­gaanisen mate­ri­aalin seasta lie­nee mah­do­ton­ta, ja epäpuh­das­ta jätepa­peri- tai kar­tonkisilp­pua tuskin kukaan halu­aa pros­es­sei­hin­sa edes ilmaisek­si jos parem­pikin vai­h­toe­hto on ole­mas­sa. Met­al­lien erot­telu ilmeis­es­ti toimii ?

    Jääkö tälle lait­teelle siis muu­ta oikeaa käyt­töä kuin a) met­al­lien erot­telu b) kun­ni­al­lisen ulospääsyn tar­joami­nen vihertäville kun­nal­lispäät­täjille niis­sä tapauk­sis­sa jois­sa kier­rät­tämi­nen on todel­lisu­udessa tyh­mää juurikin tuon Osmon mainit­se­man use­an jäteau­ton ongel­man vuoksi.

    Min­un on vaikea uskoa että EU-lähtöi­nen jät­teen rin­nakkaispolt­to-ongel­ma pois­tu­isi jonkin mekaanisen rouhin-inno­vaa­tion avul­la jol­loin ener­gia­ja­keen käyt­tö rin­nakkaispolt­toaineena kivi­hi­ilivoimalois­sakaan ei olisi optio.

    Vastaa

22. Tyran­nosaurus on lois­ta­va keksin­tö muun­per­in­teisen lajit­telun lisäk­si: esimerkik­si sähkölam­pus­ta ei kotikon­stein lasia ja met­al­lia erotel­la, vaan se menee väistämät­tä seka­jät­teeseen. Ja vaik­ka sähkölam­puista luovu­taankin, niin vas­taa­van­laisia esimerkke­jä riit­tää eikä kaikelle koti­talousjät­teelle ole muunkaan­laista mielekästä käyt­töä kuin poltto.

    Sitä en kyl­lä ymmär­rä, miten Tyran­nosaurus tek­isi paperin, pahvin tai kar­ton­gin keräyk­ses­tä turhaa. Näille kaikille on jo nykyisel­lään toimi­vat kier­rä­tyskana­vansa. Enkä kyl­lä ymmär­rä, miten se olisi jotenkin näp­päräm­pää tunkea jotain sun­nun­tai­h­e­saria kotona roskik­seen (eihän sinne sen jäl­keen muu­ta mah­dukaan) kuin lehtikoriin.

    Ja kyl­läpä sitä lajit­telun vaival­loisu­ut­ta tässä muutenkin maris­taan: vielä pari sukupolvea sit­ten pidet­ti­in selvänä, että mah­dol­lisim­man iso osa jät­teestä pis­tetään kier­toon ja joka keit­tiöstä löy­tyi lask­iäm­päri. Lajit­tele­maan oppimi­nen on ihan kotikas­vatuk­ses­ta kiin­ni: meil­lä osaa jo kolmivuo­ti­askin viedä useim­mat roskat oikeisi­in roskiksiin. 

    Lasi- ja met­al­lipurkkien pesu­un ei mene yhtään ylimääräistä ener­giaa, kos­ka ne voi val­lan main­iosti tiska­ta muun tiskin mukana, samoin maitop­urk­it voi huuhdel­la tiskin huuhteluvedessä (purk­ki tai muu astia sinne tai tänne ei vaiku­ta mitään veden määrään pesu­al­taas­sa tai pesuaineen annos­telu­un, eihän kukaan enää nyky­maail­mas­sa tiskaa tai huuhtele juok­se­val­la vedel­lä, eihän???).

    Vastaa

23. Olen tähän asti pitänyt Osmoa jär­jevänä ja real­is­tise­na ihmisenä ja uskonut, että hän olisi per­il­lä myös jätea­sioista. Koti­talouk­sien seka­jät­teen ener­giahyö­dyn­tämis­es­tä on viime aikoina puhut­tu varsin paljon ja vakavasti otet­ta­vat asiantun­ti­jata­hot (mm. Suomen ympäristökeskus) näkevät juuri nykyaikaiset jätevoimalat oikeak­si ratkaisuk­si — EI rin­nakkaispoltoa. Jätevoimalaan kul­jete­taan juuri se vaikea jään­nösjäte, joka muuten jou­tu­isi kaatopaikalle.

    On tietysti ymmär­ret­tävää, että yksi­tyiset yri­tyk­set halu­aisi­vat pul­ja­ta mah­dol­lisim­man paljon jäte­vir­to­jen kanssa ja kerätä siinä sivus­sa katet­ta. Tämä ei vaan ole ympäristön etu ainakaan koti­talouk­sien seka­jät­teen tapauk­ses­sa. Tästä on tehty perus­teel­lisia elinkaari­arvioin­te­ja. Koti­talousjät­teen kier­rä­tyskelpoisu­u­den ratkaisee jo kansalainen lajit­tele­mal­la eri pönttöihin.

    Toiv­ot­tavasti mielip­i­teeni Osmos­ta ei tarvitse muuttua.

    Vastaa

24. Onpas hieno härveli. Näitä samo­ja härveleitä on kyl­läkin kokeil­tu yhdyskun­ta­jäte­huol­los­sa eri puo­lil­la Suomea jo noin kymme­nen vuot­ta. Koti­talouk­sien jät­teeseen tuo härveli ei ole pystynyt – markki­nami­esten päin­vas­tai­sista väit­teistä huoli­mat­ta. Viimeis­ten julka­istu­jen, vuo­den 2007 jäteti­las­to­jen mukaan yhdyskun­ta­jät­teitä on hyö­dyn­net­ty rin­nakkaispoltossa vain 236 000 t, kun samaan aikaan kaatopaikoille on joutunut 1,4 miljoon­aa ton­nia. Osa härveleistä onkin jo hil­jaisu­udessa puret­tu, kun kelvol­lista kier­rätet­tävää tai poltet­tavaa ei ole saatu aikaan. Sak­salaiset muuten kokeili­vat härvelin­sä 30-luvul­la, Ruot­sis­sa niitä oli 80-luvulla.
    Suomes­sa näistä härveleistä ollaan enää kiin­nos­tunei­ta vain L&T:ssä ja muu­ta­mas­sa muus­sa jät­teenkul­je­tusyri­tyk­sessä. Nämä yri­tyk­set kun voivat kuo­ria myl­lyyn­sä sitä jät­tei­den paras­ta ker­maa – lähin­nä kau­pas­ta ja teol­lisu­ud­es­ta. Bisnestä syn­tyy kun samal­la ”ympäristöhy­pet­tävät” asi­akkaitaan. Mut­ta mihin uno­h­tui Osmol­ta jät­teen syn­nyn ehkäisy ja kier­rä­tys? Tämä jätek­er­ma on juuri sitä samaa kaup­po­jen ja tuotan­non pakkauk­sia ja sivu­vir­to­ja, mikä olisi ekote­hokkain­ta kier­rät­tää mate­ri­aali­na. Ympäristövi­ra­nomais­ten tilas­to­jen mukaan L&T:n Ker­a­van ”kier­rä­tyspuis­to” on pystynyt vuo­den 2007 tilas­to­jen mukaan kier­rät­tämään mate­ri­aali­na vain 20 %. Polt­toainet­ta härvelil­lä on tehty 30 % ja kaatopaikoille läjitet­tävää rejek­tiä on saatu aikaan 30 %. Kier­rä­tyspuis­ton kaatopaikalle on men­nyt suo­raan 20 %. Tuo kier­rä­tyk­seen toimitet­tu mate­ri­aa­likin on pääosin erik­seen kerät­tyjä jakei­ta. Kaatopaikalle pää­tyy siis 50 % L&T:n Kier­rä­tyspuis­toon tuo­dus­ta jätteestä.
    Härvelin rejek­tit eivät näet sovel­lu oikein muuhun kuin kaatopaikalle. Tääl­lä ne aiheut­ta­vat metaa­nia, joka on 25 ker­taa haitallisem­pi kaatopaikkakaa­su kuin poltossa syn­tyvä hiilid­iok­si­di. Jätevoimala pystyy hyö­dyn­tämään kaiken bio­ha­joa­van ja pala­van jät­teen, joten myös ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­nan kannal­ta se on ylivertainen.
    Muual­la Euroopas­sa koti­talouk­sien sekalainen, kier­rä­tyskelvo­ton jäte jo hyö­dyn­netään ener­giak­si näis­sä Osmon mainit­se­mis­sa ”van­hanaikai­sis­sa” jätevoimalois­sa. Jätevoimaloiden ener­giahyö­dyn­tämi­nen perus­tuu läm­mön ja sähkön tehokkaaseen hyö­dyn­tämiseen teol­lisu­udessa ja kaukoläm­pöverkois­sa. Polton kuonas­ta erotel­laan vielä kier­rätet­tävät met­al­lit 100 %. Ruot­sis­sa, jos­sa 46 % yhdyskun­ta­jät­teistä hyö­dyn­netään ener­giana jätevoimaloiden ari­nakat­tilois­sa, viedään kaatopaikoille vain 5 %. Mate­ri­aali­na hyö­dyn­netään 47 %. Uskoisit sinäkin Osmo enem­män kylmi­in lukui­hin kuin markki­namiehi­in, juuri härvelil­lä aikaansaata­va yhdyskun­ta­jätek­er­man rin­nakkaispolt­to uhkaa materiaalikierrätystä.
    Ympäristö­markki­nami­esten toivei­den tyn­nyrin ansiok­si onkin las­ket­ta­va, että harha jät­tei­den rin­nakkaispoltos­ta ympäristön kannal­ta parem­pana on saatu näinkin pitkään pidet­tyä hengis­sä? Tosi­asi­a­han on myös, että rin­nakkaispolt­tolu­vat sal­li­vat muun muas­sa kloorivedylle jopa yli kym­menker­taiset päästöt jätevoimaloiden lupi­in ver­rat­tuna. Myrkyl­lisimpiä päästöjä, kuten diok­si­ine­ja ja furaane­ja ei rin­nakkaispoltossa vaa­di­ta mit­tavak­si lainkaan.
    Vah­vaa uskoa val­ti­oti­eteil­i­jälle härveli­bis­nek­sien kehit­te­lyyn. Olisi­han se hyvä, jos saisi­vat härve­likon­septin­sa toim­i­maan muuhunkin kuin ker­mankuor­in­taan. Tois­taisek­si härvelin tuo­tok­set ker­mas­takaan eivät näytä kel­paa­van Helsin­gin Ener­gian eikä mon­en muunkaan kat­tiloi­hin. Suomes­sa näi­den härvelei­den kanssa on tuhrit­tu jo yli kymme­nen vuot­ta saa­mat­ta mitään todel­lista aikaan yhdyskun­ta­jäte­hul­los­sa. Ruot­si on tehnyt ”van­hanaikaiset” jätevoimaloil­laan ja eden­nyt jäte­huol­lon ilmas­toa­siois­sa ihan eri tasolle. 

    No se ehkäisykin taitaa nyt toteu­tua ihan vaan ruokki­mal­la lamaa.

    Vastaa

25. DI Masalle kiitok­sen hienos­ta esi­tyk­ses­tä! Toimivi­akin härveleitä löy­tyy, mm. Kuusakos­ki erot­telee romutet­tavista autoista kaik­ki jakeet, teräs, alu­mi­i­ni, kupari, muovi, jamitäni­itäny­ton. Niis­sä se toimii, soh­vatkin menee, mut­ta yhdyskun­ta­jäte on kyl­lä aika kinkkistä.

    Oli miten oli, jonkin­laisen jät­teen­polt­to­fo­bian, tai Kyläsaaren mörön takia, meil­lä on nyt yksi Euroopan suurim­mista kaatopaikoista suurine metaa­nipäästöi­neen. Jätevoimala valmis­tuu aut­ta­mat­tomasti liian myöhään, mut­ta jos tähän asti ei olla parem­paan pystyt­ty ilman sitä, niin miten sit­ten tästä eteenpäin?

    Vastaa

26. Tyran­nosaurus kuu­lostaa main­iol­ta systeemiltä.

    Itse olen joskus miet­tinyt sel­l­aista sys­teemiä, jos­sa koti­talousjät­teet lajiteltaisi­in jotenkin koneel­la eroteltavasti mut­ta silti niin että kaiken voi lait­taa samaan jäteas­t­i­aan (esim erivärisi­in pus­sei­hin). Täl­löin aiem­min mainit­tu logisti­nen sirkus vähenisi oleel­lis­es­ti niin jäte­fir­mal­ta kuin jät­teen tuot­ta­jil­takin. Oma­l­la kohdal­la esim. lasin ja met­allin erot­telem­i­nen jää tekemät­tä sen takia ettei ole kiin­nos­tus­ta vaeltaa sen roskik­sen kanssa kilo­metri­tolkul­la vain ostaak­seen itselleen näen­näisen hyvän omatunnon.

    Vastaa

27. Lasin ja met­allin koneel­lisen erot­telun voisi kuvitel­lakin ole­van sen ver­ran help­poa, että voisi olla ihan järkevää pistää ne samaan keräysas­ti­aan, siis ilman mitään ylimääräisiä pussukoita. 

    Lasi+metalli ‑keräysas­ti­at pitäisi ehdot­tomasti saa­da taloy­htiöi­den pihoi­hin. Kun tämän keskustelun muis­tut­ta­mana tyh­jen­simme pitkästä aikaa met­al­li- ja lasiroskik­sia mar­ketin pihamaal­la, en voin­ut olla miet­timät­tä, että miten­hän auto­ton tämän hoitaa. 

    PS. Kun tässä keskustelus­sa on esi­in­tynyt pari DI:tä (Masa ja Juho), niin pitäisikö tässä “pistää parem­mak­si” ja lait­taa nimen eteen TkT? 😉

    Vastaa

28. Ympäristöli­ik­keessä 2.0 (MH yllä) on mah­dot­toman kätevää kun ei siis itse tarvitse tehdä mitään. — Jotenkin ajat­te­len, että vihreää työtä ovat edis­täneet sukupolvelta toiselta siir­tyneet konkreet­tiset ympäristöteot.

    Yhteiskun­nas­sa yleen­sä on ollut mah­dot­toman kätevää, että eri­laisia asioi­ta on voin­ut automa­ti­soi­da. Siten ihmis­ten puhti riit­tää uusi­in asioi­hin ja uuden­laisi­in ympäristötekoi­hin. Automaa­tio­ta kan­nat­taa käyt­tää juuri sik­si että ihmiset voisi­vat suun­na­ta kaiken tar­mon­sa niihin ongelmi­in joi­ta ei voi koneil­la ratkaista.

    Vastaa

29. Ihmeelli­nen sat­tuma joka sat­tuu aina sil­loin­täl­löin että suo­ma­lainen yhteiskun­tavaikut­ta­ja kir­joit­taa jutun samas­ta aiheesta päivän väli­a­jal­la econ­o­mistin, newyork­timesin tai jonkin vas­taa­van lehden kanssa. Vielä ihmeel­lisem­pää tietysti on jos se suo­ma­lainen on päivän edellä;)

    A spe­cial report on waste
    Round and round it goes

    Feb 26th 2009
    From The Econ­o­mist print edition
    http://www.economist.com/specialreports/displaystory.cfm?story_id=13135337

    Vastaa

30. “Ihmeelli­nen sat­tuma joka sat­tuu aina sil­loin­täl­löin että suo­ma­lainen yhteiskun­tavaikut­ta­ja kir­joit­taa jutun samas­ta aiheesta päivän väli­a­jal­la econ­o­mistin, newyork­timesin tai jonkin vas­taa­van lehden kanssa. Vielä ihmeel­lisem­pää tietysti on jos se suo­ma­lainen on päivän edellä;)”

    Ei siinä mitään ihmeel­listä ole. Asia on päivän­polt­ta­va kaikkial­la maailmassa.

    Vastaa

31. “Ei siinä mitään ihmeel­listä ole. Asia on päivän­polt­ta­va kaikkial­la maailmassa.”

    Se on tosin ollut päivän­polt­ta­va ainakin viimeiset 30 vuot­ta ja mon­es­sa paikas­sa pidem­päänkin vaik­ka ei siitä joka kuukausi olla kirjoiteltu:(

    Vastaa

32. Keskeinen aja­tus tuos­sa Tyran­nosaurus ‑ratkais­us­sa on se, että kovin mon­en purkin lajit­telusys­tee­mi ei ole tarpeen. 

    Kun jäteau­to voi noutaa KAIKKI kier­rätet­tävät jakeet samal­la ker­taa, säästyy paljon ajok­ilo­me­tre­jä ja piha-aluei­den onnettomuuksia.

    Ja kun tiuk­ka lajit­telu koti­talouk­sis­sa valitet­tavasti ei toi­mi kun kaik­ki eivät nou­da­ta ohjei­ta, niin koneelli­nen lajit­telu laitok­ses­sa on paikallaan. Sys­teemiä voisi kut­sua vaikka­pa nimel­lä Sin­gle Stream ‑keräi­ly.

    Tyran­nosaurus ‑sys­teemiä ei pidä ver­ra­ta van­hoi­hin jät­teenkäsit­te­ly­laitok­si­in, joi­ta suomes­sakin joskus raken­net­ti­in. Nykytekni­ik­ka pär­jää yhtä hyvin koti­talousjät­teen kuin muunkin jät­teen kanssa. No problem.

    Nykytekni­ikalla, joka sisältää esimerkik­si automaat­tiset alkuaine­analysaat­torit tun­nista­mas­sa jäte-esineitä, voidaan lajitel­la PALJON tarkem­min kuin mihin kukaan ihmi­nen koti­taloudessa ikinä pysty­isi. Ei taviskansalainen ero­ta PE ‑muovia PVC ‑muo­vista. Kone erottaa.

    Hom­man juju on siinä, että kun tekni­ik­ka kehit­tyy, voidaan lajitel­la entistä tarkem­min. Kaik­ki ei ole vielä valmista, vaan kyseessä on vuosia jatku­va kiivas teknolo­gia kehi­tyspros­es­si. Kun se nyt on alka­nut, ei sitä oikein mikään pysäytä.

    Maail­mas­sa jyl­lää täl­lä het­kel­lä erit­täin hek­ti­nen tuoteke­hit­te­ly uusien jät­teenkäsit­te­lytekni­ikoiden kehit­tämisek­si. On nähty, että se on seu­raa­va suuri kasvuala.

    Jotain aina jää koneel­lisenkin lajit­telun jäl­keen. Osa siitä on sovelias­ta polt­toaineek­si, jol­la kor­vataan fos­si­il­isia neit­seel­lisiä polt­toainei­ta. Kloori- ja raskas­met­al­lip­i­toisu­udet ovat hyvin pienet nykyaikaisen laitok­sen tuot­ta­mas­sa polttoaineessa.

    Sen sijaan kaiken jät­teen polt­ta­mi­nen mas­s­apolt­tou­u­nis­sa sel­l­aise­naan on lähin­nä ver­rat­tavis­sa kre­ma­to­ri­oon. Kaik­ki ker­ral­la tuhkak­si vain ‑peri­aate ei ole hyvä.

    Ymmär­rän täysin mik­si hal­lit­tua rin­nakkaispolt­toa suosi­taan, mut­ta ei kaiken polt­tamista jätteenpolttouunissa.

    Mas­s­apolt­to on vai­h­toe­hdo­ton ratkaisu, lajit­telu­laitos taas mah­dol­lis­taa kaiken­laisen materiaalihyötykäytön.

    Vastaa

33. Vielä lisään, että jät­tei­den käsi­la­jit­telu ei laitok­ses­sa oikein ota onnis­tu­ak­seen. Onhan sitä yritetty. 

    Jäte on siinä vai­heessa jo sen ikäistä, että mikro­bikuor­ma lajit­telijoille on varsin suuri. Ja ihmi­nen lajit­telee varsin hitaasti. 

    Myös muu työ­tur­val­lisu­us ja työn mielekkyys käsipelil­lä on hie­man han­kala teema.

    Sen sijaan koneelli­nen automa­ti­soitu laitos on hal­pa, tur­valli­nen ja tehokas. Mut­ta tekni­ikan siis pitäää vielä kehit­tyä mah­dol­lisim­man edistykselliseksi.

    Vastaa

34. DI Masal­la menee nyt puurot ja vel­lit sekaisin.
    Muu­ta­ma reaal­i­maail­man fak­ta Tyran­nosaurus- maailmasta.
    Kyseessä on siis sen ver­ran suuri laite/laitos ettei sem­moista ihan joka niemeen ja notkoon kan­na­ta perus­taa. Koti­talousjäte on perin help­poa käsitel­lä mut­ta, kun se nyt sat­tuu ole­maan kun­nan omaisu­ut­ta ja kuu­luu siis verora­ho­ja tuo­valle kaatopaikalle. (Järkevää?)
    Yksin Suomes­sa pyörii täl­lä het­kel­lä kolme + yksi Tyran­nosaurus murskainta.
    Ain­oas­taan L&T Turun laitos on ns. lajit­telu­laitosjär­jestelmä. L&T Ker­aval­la on Tyran­nosaurus murskaus­laitos, siinä ei siis syn­ny DI Masan mainit­semia kaatopaikka­jät­teitä vaan 100% polt­toainet­ta. Väite: “Polt­toainet­ta härvelil­lä on tehty 30 % ja kaatopaikoille läjitet­tävää rejek­tiä on saatu aikaan 30 %. Kier­rä­tyspuis­ton kaatopaikalle on men­nyt suo­raan 20 %”. Perus­tuu siis koko laitok­sen lukui­hin ei Tyran­nosaurus ‑murskaimen toim­intaa, joka ei rejek­tiä tuota!
    Lisäk­si Sto­ra Enso Anjalankos­ki on han­kkin­ut kier­rä­tyspolt­toainevoimalaitok­sen­sa yhtey­teen Tyran­nosaurus järjestelmän.
    Ver­tail­taes­sa mas­s­apolt­to­laitos­ta ja rin­nakkaispolt­tovoimalaitos­ta on syytä kat­soa laitok­ses­ta saatavia sähkön ja höyryn tuotan­toar­vo­ja. Nämä ovat mas­s­apolt­to­laitok­ses­sa mur­to-osan rin­nakkaispolt­tovoimalaitok­sen arvoista, perustuen juuri mas­s­apolton kre­ma­tori­maiseen huono­laa­tuisen jät­teen tuhoamiseen.
    Niin ja se yksi erikoisem­pi Tyran­nosaurus pyörii Olk­ilu­odon ydin­voimalaitok­ses­sa Eurajoella.
    Ohjen­uo­rak­si vielä voisi maini­ta, että Tyran­nosauruk­ses­ta huolimatta:
    — pul­lot ja tölk­it palautukseen
    — lehdet ja pahvit paperinkeräykseen

    Vastaa