En ollut tänään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa, vaan varajäseneni Kai Ovaskainen oli. Koska aion kuitenkin säännöllisesti rapåortoida lautakunnan tapahtumista, kerron mitä siellä tapahtui. Listalla olevista asioista enemmän postasuksessa ”Kaupunkisuunnittelulautakunnan listalta poimittua”
Lautakunta päästi läpi yksimielisesti Messukeskuksen kaavan hotellitorneineen. Läpi meni myös kahvilarakennus Vuosaaren aurinkorannalla. Lausunto Munkkiniemen vesigolfradasta jäi pöydälle. Vihreät ovat päättäneet vastustaa koko hirvitystä. Muiden kannoista en saa lautakunnan sääntöjen mukaan kieliä.
Mielenkiintoista ennakkotapausta rakennellaan Kalevankatu 21:n poikkeamisluvasta. Taloyhtiö haluaisi korottaa pihasiipeä kerroksella. Kutsuvat tätä ullakkorakentamiseksi, mutta lisäkerroksesta siinä kyllä on kyse. Yleensä kaupunki pyrkii tiivistämään rakentamista ja asukkaat vastustavat. Nyt virasto vastustaa – juuri ennakkotapausluonteen vuoksi. Piha myös muuttuisi entistä varjoisemmaksi. Piha toimi parkkipaikkana, jotenmihin autot valuia tarvitsevat. Kadulle pihasiipi ei edes näy. Minä olisin kyllä aika myönteinen ajatukselle, ellei mitään murskaavaa – esimerkiksi naapurien vastustusta – ilmene. Pöydälle vielä kerran.
”Muiden kannoista en saa lautakunnan sääntöjen mukaan kieliä.”
Mistä moinen sääntö? Mitä jos sitä rikkoo?
Ei kait tuossa ullakkorakentamisessa mitään. Edellyttäen tietysti, että rakenteelliset seikat ovat kunnossa, mutta se on toisen viraston murheita.
Voisi pohtia sitäkin, että missä määrin se vähentää asukkaiden varastotiloja. Eikös noissa vanhemmissa taloissa varastot ole juuri ullakolle minne se ullakkokerroksen rakentaminen on tapahtumassa.
Mikäli ullakkokerroksen rakentaminen syö kaiken varastotilan asukkailta en näe sitä järkevänä. Hiukan sitä varastotilaa tarvitaan joka tapauksessa. Muutoin tuo on ”terveempää” kuin osittain maan alla olevien huoneistojen muuttaminen asuntokäyttöön.
Sinänsä kuvaavaa on, että piha on pysäköintikäytössä. Uudisrakentamisessa nimittäin juuri normien määrittämän pysäköinnin järjestäminen on ollut se syy, jonka vuoksi yhtä tehokasta rakentamista, kuin 100 vuotta sitten, ei ole voitu toteuttaa. (Lukuun ottamatta niitä poikkeuksia, kun on rakennettu pysäköintikellari).
Varjoisuudesta: kun Kruununhaka oli rakennettu, sitä pidettiin liian ahtaasti ja varjoisasti rakennettuna. Uudenmaan kaupunginosa (Kampin eteläosa nykyisin) kaavoitettiin tästä syystä väljemmin. Toteutuneissa taloissa on tosin osin vielä onnettomampia valokuiluja pihoina, kuin Kruununhaassa… Kuitenkin alueet ovat suosittuja asuinpaikkoja. Ruutukortteleissa on jopa asuntoja, joiden ikkunat ovat melkein pohjoiseen päin – nehän ovat aina varjossa. Ehkä tuo valokulma-normi ei kohtaa asumisen todellisuutta kovin hyvin.
Antaisitko asukkaiden kuitenkin itse päättää, tarvitsevatko roinansäilytystilaa. Aloite on tullut taloyhtiöltä, ei kaupungilta.
Toki. Ymmärsin kyllä että taloyhtiö haluaa hiukan lisää hynää tjs.
Niin ja tietenkään varastotilat eivät ole samalla tavalla yhteiskunnan suojeluksessa kuin peltilehmien parkkipaikat.
Ullakkorakentamisen pelisäännöt ja Rakennusvalvontaviraston rakennustapaohje kaipaisivat kyllä uudistamista monessakin suhteessa. Rakennusluvan de facto ehtona olevat asumisviihtyvyyden parantaminen, asukkaille rakennettavat yhteistilat ja autojen häätäminen kaavassa vahvistamattomilta pysäköintipaikoilta pihoilta tekevät hankkeista taloudellisesti kannattamattomia kalleinta kantakaupunkia lukuunottamatta ja taloyhtiöiden sisällä juurikin menetettävien autopaikkojen takia poliittisesti mahdottomia toteuttaa.
Mahdollisesti edellä mainitusta ohjeesta ja sen kohdasta ”Kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistoriallisesti
tai rakennustaiteellisesti aroilla ja arvokkailla avoimeen kaupunkitilaan avautuvilla katonlappeilla ei pääsääntöisesti sallita uusia ikkunoita.” Helsingissä näkee esimerkiksi Tukholmaan verrattuna tavattoman niukasti tyylikkään vähäeleisiä lappeen suuntaisia ikkunoita. Ullakkoasunnot siis normitetaan tietoisen pimeiksi ja ahtaan tuntuisiksi. Etelä-Helsingissä kadun puolelle on sentään arvokkaampiinkin rakennuksiin saatu rakennettua ampuma-aukon kokoisia muka-ikkunoita, muttei mitään sellaista joka olisi mitenkään suhteessa näköaloihin.
Tuosta varjostuksesta. Asuin kantakaupungissa sellaisessa asunnossa, johon ei tullut käytännössä lainkaan suoraa luonnonvaloa. Viihdyin kyllä siitä huolimatta, mutta kyllä se vähän ikävää on. Valoisista asunnoista myös maksetaan enemmän.
Moderni arkkitehtuuri kävi sotaa luonnon valon puolesta, eikä ihan syyttä. Kantakaupungissa kapeat itå-länsi suuntaiset kadut ovat aika pimeitä (Museokatu, Vaasankatu esimerkiksi).
Mutta tässäkin lyötiin yli, ymmärrän sen että jokaiseen asuntoon pitäisi tulla luonnonvaloa, ja ruutukaavassa tämä rajoittaa korkeutta. Sen sijaan en oikein ymmärrä miksei rungot voisi olla syvempiä, edes vanhaan 15m malliin. Ihmisillä on ihan eri määrät tavaraa kuin joskus 50-luvulla eli komeroita tarvitaan, pesutilat ovat kasvaneet, yksi peruskaluste on televisio jonka mielellään sijoittaisi vähemmän valoisaan huoneeseen… Töölöläiset 16,5 metriä syvässä nelikerroksisessa talossa on puolen metrin seinän paksuudella saman verran kerrosneliöitä kuin seitsenkerroksisessa 10m syvässä, ja ulkoseinäpinta-alaa 40% vähemmän eli se on energiatehokkaampi ja luultavasti huomattavasti halvempi rakentaa.
Varastotilaa vaaditaan 2 m2 / asunto. Uusissa opiskelija-asunto-taloissa tämä on kustannustehokkaasti täytetty tekemällä koppeja kaksi päällekkäin. Vanhoissa taloissa puolestaan varastoja voi olla yhdellä huoneistolla 30m2 ja toisella ei melkein yhtään, kun jotkut asukkaat ovat joskus aikoinaan ”vallanneet” varastotilaa käyttöönsä. Usein varastoita on sekä kellarissa että ullakolla, ellei taloyhtiö ole vuokrannut ylimääräisiä varastotiloja ulkopuolisille (tai ullakolle rakennettu asuntoja).
150 m2 ”yksiöt”, jollaisia jotkin ullakkoasunnot kadunpuolen ikkunoidentekokiellon vuoksi ovat, ei ole kovin järkevää kehitystä. Ehkä ne katot ovat todella niin kauniita, että ikkunat pilaisivat esteettisen kokonaisvaikutelman…
Vielä jotkut kehtaavat ihastella esimerkiksi Rooman kerroksellisuutta; miten vanhoja rakennuksia on käytetty uusien rakennusten materiaalina, vähimmillään muurattu vanhoja ikkunoita umpeen ja puhkottu uusia eri paikkaan tilalle. Tai Keski-Euroopan vanhoja kaupunkeja, joissa talojen julkisivut on perinteisesti uudistettu vähintään muutaman vuosikymmenen välein. Tuntuu siltä kuin nykyhetkellä olevia rakennuksia haluttaisiin museoida niin, ettei niitä voi muuttaa mitenkään. Elävässä kaupungissa myös rakennusten pitää voida muuttua. Ei museossa voi asua ja elää.
Tuo Munkkiniemen vesigolfrata kuulostaa ihan yhtä älyttömältä jutulta kuin ne Kaisaniemeen suunnitellut asuntolaivat. Molemmat olisi syytä torpedoida ja tehokkaasti. Olen kuitenkin siinä käsityksessä, että vihreiden mielestä Kaisaniemeen on ehdottomasti saatava nuo asuntolaivat… olenko väärässä?
Riippuu pakasta ja tarpeesta
Yleensä kantakaupungin taloissa asunnoilla on käytössään sekä kellari- että ullakkokomero. Olen vain ollut huomavinani, että hyvin usein ne ovat tyhjillään tai sitten täynnä kemiallisen puhdasta roinaa.
Vielä 60-luvulla yksiö oli yleinen perheasunto, ja ylimääräistä säilytystilaa todella tarvittiin. Nyt tilanne on toinen
Niin, eihän sitä kuivaa säilytystilaa tarvita kuin yhdessä paikassa. Kaikki eivät tarvitse sielläkään.
Luullakseni tuo Villen mainitsema 2 koppia päällekkäin opiskelija-asunnoissa on toimiva ratkaisu siinä paikassa. Harvalla opiskelijalla on muuttoauto täynnä tarpeellista tavaraa.
Toisaalta sitten, minulla on varasto pakattu lattiasta kattoon, noin suunnilleen, ja tiukkaa tekee. Mikäli tarvitset jotain varaston periltä, purat puolet käytävälle ja lastaat taas takaisin. Siitäkin huolimatta, että olen muutamaan otteeseen tehnyt ronskia poistoa ja kaikki mitä ei käytetä lentää roskikseen.
Minusta tällaisissa hankkeissa pitäisi laatia kyselylomake, johon kaikki talon asukkaat vastaavat niin, että saadaan tietää asukkaiden todellinen tilanne ja tahto.
Uusien hankkeiden kohdalla kannattaa olla pidättyväinen, tavalla tai toisella olisi syytä hankkia tietoa eri näkökulmista.
Maassa nimeltä Suomi, jossa puolet vuodesta on hirveän pimeää, ei tarpeellista valoa pidä unohtaa. Alakertojen asukkaat voidaan jyrätä, senhän tällaisten hankkeiden vetäjät hallitsevat.
Miksi kaupunginsuunnittelulautakunta ei kysy suoraan niiltä, jotka tällaisissa hankkeissa menettäisivät.
Miten voidaan estää, että talossa ei tapahdu väärinkäytöksiä. Tuntemani isännöitsijä joutui hissirakentamisen pakeiltä kiven sisään. Tilintarkastuksen pitää olla kunnossa.
Jos eri näkökohtia ei oteta huomioon, en tiedä, miten paljon kaupungilla on siihen aseita, kaupungilla on hankeen edetessä harteillaan joukko sairaita ihmisiä ja terveyskeskuksethan toimivat oman kokemukseni mukaan todella kurjasti.
Jos kaupunki/valtio antaa rahaa, pitää voida olla mahdollisuus valvontaan, mutta se taas lisäisi byrokratiaa.
Minusta tämä kaupungin keskustan tihentämishanke on kyseenalainen hanke monessa mielessä. Ihmiset eivät ole broilereita häkeissään, vai ollaanko siirtymässä broilerihäkkielämään myös ihmisten osalta.
Vähän kuin olisi kyse mahdollisimman tehokkaasta maanviljelyksestä, jossa etenkin lihakarja on tungettu mahdollisimman pieneen tilaan.
Luopumien epätavallisista, eksentrisistä hankkeista:
Olisi toivottavaa, että kaupunginsuunnittelulautakunta tekisi joukolla päätöksen, että kukaan ei aja eksentrisiä, perustarpeisiin kuulumattomia hankkeita ja hautaa jo aloitetut hulluudet.
Vastuuntuntoinen luottamusmies luopuu kyseenalaisista hankkeista, vaikka joku toinen puolue ei luopuisikaan. Oman kokemukseni mukaan kokoomuslaiset eivät hevillä haluistaan luovu, vaan eivät lopeta, ennen kuin haluttu LIHAPALA on suussa.
Taloyhtiössämme kokoomuslaiset vallan anastaneet hallituksen jäsenet ovat innostuneita kaikista ylellisyyshankkeista, mutta putket eivät inspiroi, ei sitten millään.
Taloa korjataan oman rappukäytävän edestä, jos kohta ei osu silmään, se saa jäädä retkottamaan. Kukatkin kasvavat oman ikkunan alla, vaikka siellä ei väkeä käykään. Pihalla ei ole ainuttakaan kukkaa.
En tiedä, päteekö sama Helsingin kaupungin hankkeisiin, omat kotikulmat kuntoon viimeisen päälle, muista hankkeista viis.
Kelluva golf-rata on loukkaus niitä helsinkiläisiä kohtaan, jotka jonottavat peruspalveluihin, pahimmillaan terveys raunioituu jonossa.
Maailman talouden ovat tuhonneet kokoomuslaishenkiset johtajat, jotka saavat mielettömät määrät palkkaa ja muita etuja. Erorahana on kultainen kädenpuristus. Tuntuu, että millään ei ole mitään väliä.
Noin ei voida jatkaa. Tällä joukolla Suomessa pitäisi kaikkien voida hyvin. Jokaisen pitäisi panna kortensa kekoon taitojensa mukaan.
Kelluva golf-rata on loukkaus niitä helsinkiläisiä kohtaan, jotka jonottavat peruspalveluihin, pahimmillaan terveys raunioituu jonossa.
Todettakoon nyt kuitenkin väärinkäsityksten välttämiseksi, etteitähän hankkeeseen pantaisi senttiäkään kaupungin rahaa, vaan yrittäjä maksaisi päin vastoin vuokraa kaupungille.
Yhdistin Golf-radan loogisesti Kaisaniemenlahden uiviin asuntoihin ja muuhun oheisrihkamaan, joka vastoin, mitä poliitikot lupailevat, olisi aikaa myöden samanlainen hanke kuin Huvilatelttakin. Väki ei mahdu rannalle pahimmillaan, esimerkiksi paikallisia rannalla ei juuri näy.
Poliitikkojen on turha lupailla asioita, joihin heille ei itse asiassa ole tulevaisuudessa valtaa, eli esimerkiksi sitä, että Kaisaniemenlahden rantakaistale pysyisi tavallisten helsinkiläisten virkistyskäytössä.
Politikkohan laskee, että on ko. vaiheessa jossakin muualla tai toisaalta asukkaidne muisti on lyhyt jne.
Eli aiheeseen liittyen, miten olisi välkehtivän veden tervehdyttävä ja rauhoittava vaikutus ko. alueella, jäisikö vesi kentän alle. Ruopattaisiinko rantaa ja millainen ko. ranta on kaiken kaikkiaan.
Eikö kyseessä ole Ramsayn-ranta, eli onko niin, että kaikki hyvä pja paras Helsingissä turisteille, joita ei ehkä loppupeleissä tule tai jos tuleeki8n, ei niille kaikkea kermaa kakun päältä tarvitse antaa. Eivät anna muuallakaan.
Hanke tuntuu ah niin suomalaiselta sikäli, että asumme maassa, jossa on tyhjää alaa.
”Yhdistin Golf-radan loogisesti Kaisaniemenlahden uiviin asuntoihin ja muuhun …
[–] samanlainen hanke kuin Huvilatelttakin. Muu väki ei mahdu rannalle [–]”
”Poliitikkojen on turha lupailla asioita, joihin heille ei itse asiassa ole tulevaisuudessa valtaa, eli esimerkiksi sitä, että Kaisaniemenlahden rantakaistale pysyisi tavallisten helsinkiläisten virkistyskäytössä.”
”Eli aiheeseen (Golf-rata) liittyen, miten olisi välkehtivän veden tervehdyttävä ja rauhoittava vaikutus ko. alueella, jäisikö vesi kentän alle. Ruopattaisiinko merenpohjaa…”
On vaikea ymmärtää, että poliitikot aliarvioivat äänestäjiään siinä määrin, että jäävät hokemaan yhtä näkökulmaa ”SADAN” MAHDOLLISEN VAIHTOEHDON JOUKOSSA, joka tällä hetkellä tuntuu olevan ”KAUPUNGIN ELÄVÖITTÄMINEN”.
Näitä lama/halla-ajan poliitikkoja voisi kutsua vaikkapa ”syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna kuolemme -poliitikokiksi”, heidän politiikkansa lyhytnäköisyyden vuoksi.
Voihan eksentrisiin hankkeisiin jumiutuminen olla tapa hankkia eksentristen ihmisten ääniä, nokkela politikko osaa laskea, missä on markkinarakoa äänten kalasteluun.
Toivottavasti Te siellä kaupunginsuunnittelulautakunnassa toimitte vastuullisesti. Monet ihmiset ovat hyvin huolissaan kummallisista hankkeista, kun raha ei riitä välttämättömäänkään.
Ei senttiäkään kaupungin rahaa…
Hanke on pyörinyt kaupungin virkakoneistossa neljä-viisi vuotta. Ensin ne neuvottelut kun yrittäjä taivutteli virkamiehiä hyväksymään hankettaan. Siten virkamiehet tutkivat pari-kolme potentiaalista sijoituspaikkaa, joista kausunnot ja hylkäys. Sitten Munkkiniemestä pari kohdetta, joista käytiin läpi koko byrokratia päätökseen asti. Sitten se rumba kun asukkaat vasta kuulivat hankkeesta ja alkoivat vaivata virkamiehiä monin eri tavoin, mm rekonstruoimalla koko prosessin, haastattelemalla virkamiehet ja pyytämällä asiakirjat. Rakennusvalvontavirastossakin sanottiin, ettei heille ole soitettu mistään hankkeesta näin paljon.
Sitten virkamiehet saivat eteensä oikaisuvaatimukset, joiden ääressä kuulemma eräs kaupungin lakimies istui koko kesän, jotta sai ne nurin. Plus päälle rakennuslupakäsittely kuulemisineen ja lausuntoineen jne. Sitten uuden paikan tutkiminen, uudet kuulemiset ja lausunnot ja niiden käsittelyt jne.
Onhan kaikkeen tähän mennyt jo muutama virkatunti veronmaksajien rahoilla. Kaikesta tästä kaupunki saa yrittäjältä vuokrana noin 3000 euroa vuodessa, kolmelta vuodelta.