Olen pettynyt SATA-komitean mietintöön

Sata-komitea antoi tänään välim­i­et­intön­sä. On pakko sanoa, että olen pet­tynyt. ehkäpä syynä on se, että lähdin komitean työsken­te­lyyn tosi korkein odotuksin.

Komitean tehtävänä oli tor­jua köy­hyyt­tä sekä paran­taa oikeu­den­mukaisu­u­den ja tehokku­u­den välistä kom­pro­mis­sia. Nyt ei tehdä oikein kumpaakaan. Työ­markki­na­jär­jestö­jen sopimus nos­taa ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa, mut­ta pekään sen blo­geer­aa­van samal­la käytän­nössä perus­tur­van kovin mata­lalle tasolle. Vaa­timus, että jos perus­tur­vaa nos­te­taan, pitää ansio­tur­vaakin nos­taa lisää, on hienos­tunut tapa sanoa, ettei perus­tur­vaa saa nos­taa. Tätä vauhditet­ti­in vielä pois­ta­mal­la työ­nan­ta­jil­ta Kela-mak­su, mikä ei ainkaan helpota perus­tur­van rahoitusta.

Oli myös tarkoi­tus lisätä työn vas­taan­ot­tamisen kan­nat­tavu­ut­ta siten, että sosi­aal­i­tur­va ei vähenisi niin nopeasti ansio­tu­lo­jen mukana, ettei työstä jää käteen kun­nol­la edes työ­matkaku­lu­ja. Tässä ei ole oikein edis­tyt­ty vaik­ka aja­tus on toki välim­i­etinnössä jäänytkin elämään peri­aatekan­nan­ot­tona.  Komite­as­sa kovin moni uskoo kuntout­tamiseen ja koulut­tamiseen, vaik­ka tämän “akti­ivisen työvoimapoli­ti­ikan” tulok­sel­lisu­us on ollut aika vaatimatonta.

Kuntou­tus­ta ja koulu­tus­takin tarvi­taan, mut­ta se voi olla työl­listymisen kannal­ta tulok­sel­lista vain, jos itse työn saan­ti on houkut­tel­e­vaa. En ole sel­l­aista yrit­täjää löytänyt, joka halu­aisi palkata henkilön, joka tulee töi­hin vas­ten omaa tah­toaan karenssin uhalla.

Komiteal­la oli suuret tavoit­teen ja ylevät päämäärät, mut­ta etu­jär­jestö­jen ja puoluei­den lyhyt­näköisyys uhkaa vesit­tää koko han­kkeen niin, ettei mitään todel­lista sosi­aal­i­tur­van uude­naikaistamista saadakaan aikaan.

Komiten tämän­päiväisessä kok­ouk­ses­sa Suomen yrit­täjien Jus­si Jär­ven­taus esit­ti kanssani kovin saman­laista kri­ti­ikkiä tulosten riit­tämät­tömyy­destä. Saimme miet­intöön kan­nan­oton, ettei tässä vielä ole kaik­ki vaan voimme delleen tarkastel­la toimen­pitwei­den riit­tävyyt­tä. Suh­teessa toimek­siantoon on vielä paljon tehtävää. 

Mut­ta onhan meil­lä vielä 11 kuukaut­ta aikaa.

61 vastausta artikkeliin “Olen pettynyt SATA-komitean mietintöön”

  1. Jos perus­tur­van tasoa (työt­tömyysko­r­vauk­sen perus­päivära­ha) korotet­taisi­in, niin kuka köyhä
    siitä hyötyisi?

    Nyt perus­päivära­ha on n. 410 e net­to / 28 arkipäivää . Minä en tun­nen ketään köy­hää joka perus­päivära­han tasoisel­la tulol­la mak­saa vuokransa ja ruokansa. Täl­laisen köy­hän tuleekin anoa toimeen­tu­lo­tukea. Toimeen­tu­lo­tu­ki takaakin n. vuokra + perus­päivära­han tasoisen tulon. Eli noin n. 800 euroa net­to riip­puen vuokran suu­ru­ud­es­ta, mut­ta kuitenkin niin, että perus­päivära­han tasoinen tulo on käytettävissä
    ruokaan ja muuhun elämiseen. Nyt kaik­ki saa­vat tuon n. 800 euron tasoisen kun­han ovat riit­tävän köy­hiä esimerkik­si sil­loin, kun puolisol­la ei ole liian korkeat tulot.

    Onko Osmon ajatuk­se­na se, että kaik­ki työt­tömät saisi­vat liki 800 euron työttömyyskorvauksen
    nykyisen n. 400 euron sijaan?

    Min­un nähdäk­seni Osmon ajatuk­se­na on hyödyt­tää sel­l­ais­ten kor­vaus­ta­soa jot­ka eivät saa
    toimeen­tu­lo­tukea. Mut­ta jos toimeen­tu­lo­tuki­nor­mi ei nouse, niin ne köy­him­mät eivät hyötyisi
    Osmon (olete­tus­ta) korot­ta­mas­ta työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta yhtään mitään. 

    Eli per­heille Osmo olisi siirtämässä lisää tukea sen ajak­si kun toinenkin saa työttömyyskorvausta
    riip­pumat­ta toisen puoli­son tuloista.

    Mut­ta jos toimeen­tu­lo­tuki­normikin nousisi samas­sa suh­teessa kuin perus­päivära­hakin, niin kaik­ki mukaan lukien köy­him­mätkin hyö­ty­i­sivät työt­tömyyspäivära­han koro­tuk­sen myötä.

  2. “Jos perus­tur­van tasoa (työt­tömyysko­r­vauk­sen perus­päivära­ha) korotet­taisi­in, niin kuka köyhä
    siitä hyötyisi?”

    Näin on, perus­tur­van varas­sa elävät saa­vat yleen­sä myös mui­ta tukia ja kun ansiosi­don­naisen taso on jäänyt jäl­keen leikkurin vuok­si niin perus­tur­va tuot­taa jo nyt parem­man tulok­sen kuin ansiosidonnainen.

    Lisäk­si perus­tur­van koro­tus vain leikkaa mui­ta tukia, joten köy­hän ase­ma ei paran­nu kuitenkaan.

    Ansiosi­don­naisen saan­tia on rajoit­teu tiukasti, joten käytän­nössä sille pääsee vain pitkän työu­ran tehnyt ikään­tynyt, muille se on vain lyhyt aikainen turva.

    Kun ikään­tynyt 50-luvul­la syn­tynyt voi joutua roikku­maan ehdon­alaises­sa vankeudessa ja matkus­tuskiel­los­sa kahdek­sankin vuot­ta niin korotet­tu ansiosi­don­nainenkin kor­vaus on todel­la huono

    Osmon maail­mas­sa 40 vuot­ta työtä tehneelle pitäisi tar­jo­ta kup­pi kouraan ja assalle kerjäämään

  3. Lain­säädän­tö perus­tuu koti­talouden käsit­teelle: se edel­lyt­tää puolisot elät­tämään toisen­sa ja van­hem­mat elät­tämään (myös täysikäiset) lapsen­sa. Nykyi­nen työttömyyskorvaus‑, toimeen­tu­lo­tu­ki- ynnä muiden tukien jär­jestelmä perus­tuu tähän ajatuk­seen; vero­tus on kuitenkin henkilöko­htaista. Jär­jestelmä mak­si­moi val­tion tulot ja min­i­moi menot. Tosin on kek­sit­ty kaiken­laisia verovähen­nyk­siä ja tuk­i­jär­jestelmiä edusjär­jestö­jen kan­nat­ta­jille, jot­ka vähen­tävät val­tion tuloja.
    Loogis­es­ti selkein­tä olisi, että ihmiset oli­si­vat joko yksilöitä tai koti­talouso­su­uskun­tia niin tukien kuin vero­tuk­sen suh­teen. Ainakin se lieven­täisi tuk­ilo­ukun työl­listymistä estävää vaikutusta.

  4. Ansiosi­don­nainen on kyl­lä aina korkeampi (teo­ri­as­sa joskus vain yhtä hyvä) kuin työmarkkinatuki/peruspäiväraha.

    Työ­markki­natu­ki on nyt tarkoi­tus muut­taa henkilöko­htaisek­si, tai sitä komiteamme ainakin esittää.

    Tuo Villen hala­ja­ma kotirou­van toimeen­tu­lo­tu­ki olisi kyl­lä aika han­kala perustel­la sosiaalisesti

  5. Täy­tyy kyl­lä kom­pa­ta tässä asi­as­sa edel­lisiä kom­men­toi­jia, kos­ka ei perus­päivära­hal­la kukaan oikeasti elä, vaan sen päälle mak­se­taan mui­ta tukia (kuten asum­is­tukea ja toimeentulotukea).

    Jos perus­päivära­haa nos­te­taan, en ainakaan minä kek­si kenelle siitä olisi mitään hyö­tyä, kos­ka perus­päivära­han päälle mak­se­tut tuet pienenevät vastaavasti.

  6. Olen myös tukien henkilöko­htaisu­u­den kan­nal­la:) Kotirou­va­puolel­la tosin yksin­huolta­jaäidille voi olla aika korkea kyn­nys lähteä pieni­palkkaiseen työhön ihan taloudel­li­sista syistä.

  7. “Ansiosi­don­nainen on kyl­lä aina korkeampi (teo­ri­as­sa joskus vain yhtä hyvä) kuin työmarkkinatuki/peruspäiväraha”

    Jos kat­so­taan vain tätä yhtä tukea. Esim yksinäinne henkilö joka asuu vuokral­la saa myös asun­to­tukea ja voi saa­da vielä toimeen­tu­lo­tukeakin , ainakin harkinnanvaraista.
    Ansiosi­don­nainen taas kat­so­taan riit­täväk­si vaik­ka se jäisi pienem­mäk­si kuin tuo työ­markki­nat­uel­la ole­van tuet yhteensä.

    “Tuo Villen hala­ja­ma kotirou­van toimeen­tu­lo­tu­ki olisi kyl­lä aika han­kala perustel­la sosiaalisesti”

    Kun tuo harkin­navaraisu­us työ­markki­nat­ues­ta pois­tuu niin Nal­lenkin puoliso voi saa­da sitä.
    Tosin saa­han tuo Nallekin toimeen­tu­lo­tukea 100000 euroa, joten tulo­ero säi­lyy puolisoiden välil­lä sosiaaliavuissakin

  8. Ja kun val­tio velka­an­tuu tätä vauh­tia niin pian tuo SATA-komitea muut­tuu leikkaus­lis­to­jen tekijäksi.
    Kela-mak­su­jen pois­to muren­si jo poh­jan perus­tur­van koro­tuk­sil­tat, joten turhaan Osmo kan­nat huolta.

    Ala vain valmis­tel­la perus­tur­van leikkausta.

    Niin­istö oli oike­as­sa, köy­hän vuoro tulee paljon myöhem­min , toden­näköis­es­ti seu­raavas­sa elämässä. Nousukausien väli on ollut liian lyhyt.

  9. Osmo sanoi:
    “Työ­markki­natu­ki on nyt tarkoi­tus muut­taa henkilöko­htaisek­si, tai sitä komiteamme ainakin esittää.”

    Nos­tan hat­tua tarkoituk­selle paran­taa per­hei­den ase­maa. Kuka­pa koskaan aiem­mas­sa sosi­aalipoli­ti­ikan his­to­ri­as­sa on voin­ut jär­jestää tuol­laista tulon lisäys­tä jo sel­l­aisille per­heille jot­ka eivät saa liial­lisen varakkuuten­sa perus­teel­la toimeen­tu­lo­tukea. Jos vielä harkin­nan­varaisu­us työt­tömyysko­r­vauk­sen harkin­nas­ta pois­tuu (500+180), niin per­heel­liset voisi­vatkin lähet­tää Osmolle ruusu­ja ja uusia pyörän kume­ja kiitok­sek­si rop­pakau­pal­la Osmon aja­mas­taan asiasta.

    AY-liikekkin kalpe­nee kun per­heel­lis­ten ei tarvit­sisi liit­tyä AY-liik­keeseen jäsen­mak­suil­laan saadak­seen ansiosidonnaista.

  10. Kyl­lä kaikkien noiden asum­istrukien jäl­keenkin ansiosi­don­nainen tuot­taa suurem­n­mat net­to­tu­lot. Kymme­nen euroa työt­tömyys­tur­vaa pienen­tää asum­is­tukea noin neljäl­lä eurol­la, joten ero­tuk­sek­si jää kuusi euroa.

    Noin puo­let työ­markki­nat­uen saa­jista saa myös toimeen­tu­lo­tukea. He eivät sil­loin hyödy työ­markki­nat­uen (pien­estä) mut­ta eipä se sil­loin mitään maksakaan.Toinen puoli kuitenkin hyö­tyy. On sitä pait­si jär­jestelmän kannal­ta parem­pi, että ensis­jaiset tuet ovat toimeen­tu­lo­tukea korkeampia, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki on varsi­nainen kär­päs­pa­peri, jos­ta on vaikea päästä irti. 

    Vuor­eineu­vok­sen puoliso voi tule­vaisu­udessa todel­la saa­da työ­markki­natukea, jos kehg­taa hakea ja suoas­tuu osal­lis­tu­maan kaikille asi­aan kuu­luville elämän­hallintakurs­seille ja otta­maan vas­taan siivoa­jan työn jos sitä tarjotaan.

  11. Osmo: “…olen pet­tynyt. ehkäpä syynä on se, että lähdin komitean työsken­te­lyyn tosi korkein odotuksin…”

    Kameli on komitean suun­nit­tele­ma hevo­nen, vai miten se sanon­ta meneekään. Yritetään sovit­taa yhteen hyvinkin eri­laisia näke­myk­siä. Suurin osa suo­ma­lai­sista hyväksyy ajatuk­sen hyv­in­voin­ti­val­tios­ta. Hyvin har­val­la on käsi­tys­tä, mitä se arkoit­taa. Vielä harvem­mal­la on ymmärys­tä, miten se rahoitetaan.

    Rut­salaiset ovat ajatelleet mielestäni asian vähän toisin päin. He miet­tivät rahoituk­sen ensin ainakin jois­sakin tapauk­sis­sa ja jaka­vat saadut rahat sit­ten. Suomes­sa on tapana ensin jakaa rahat ja vas­ta sit­ten miet­tiä mis­tä ne saadaan. Rahoi­tus­po­h­jamme ei kestä “korkei­ta odotuksia”.

  12. Ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va on keskimäärin 800 euroa, joten on kyseenalaista puhua merkit­tävästä erosta.

    Lisäk­si veronkevveyk­set leikkaa­vat ansiodon­naista. Kun val­tion vero­tuk­sen alara­ja on jo nous­sut niin korkeak­si, että vain har­va hyö­tyy enää val­tion veron alennuksista.
    Niin­pä nykyään veronalen­nuk­set suun­ntaan kun­nal­lisveroon ja julk­isi­in maksuihin.
    Kun vähen­nys on suun­nat­tu työssäkäyville niin kun­tien vero­tuk­sen ja mak­su­jen nos­to leikkaa 100 % ansiosi­don­naisel­la ole­van tulo­ja, työssäkäyvä selviää vähemmällä .

    Työ­markki­nat­uel­la ole­va taas saa lisää toimeentulotukea

  13. “Komite­as­sa kovin moni uskoo kuntout­tamiseen ja kouluttamiseen”

    Tämä saa min­ut tosi tosi surullisek­si. Mik­si mei­dän asioista päät­tää aina ihmiset joil­la ei ole mitään todellisuudentajua?

  14. “AY-liikekkin kalpe­nee kun per­heel­lis­ten ei tarvit­sisi liit­tyä AY-liik­keeseen jäsen­mak­suil­laan saadak­seen ansiosidonnaista.”

    AY-jäsenyys ei ole ansiosi­don­naisen ehto, riit­tää, että on kas­san jäsen esim Loimaan kas­san, jol­la ei ole mitään sidon­naisu­ut­ta ay-liikkeeseen.

    AY-jäsenyys on sen sijaan tärkeä työe­htosopimuk­sen yleis­si­tovu­u­den kannal­ta ja siten myös min­imi­palkko­jen suhteen.
    Suo­mi on niitä har­vo­ja Euroopan mai­ta , jois­sa vaa­di­taan yleisi­tovu­u­den ehdok­si korkea jär­jestäy­tymisas­te, nor­maal­isti riit­tää 5–10 %.

    Suomes­sa ei ole myöskään min­im­palkkalakia ja niin­pä töi­hin on lähdet­tävä Osmon tar­joa­mal­la 8 eurolla

    Oikeusval­tios­sa tämä luokiteltaisi­in orjuudeksi

  15. “AY-liikekkin kalpe­nee kun per­heel­lis­ten ei tarvit­sisi liit­tyä AY-liik­keeseen jäsen­mak­suil­laan saadak­seen ansiosidonnaista.”

    Hymiö päälle oivalluksesta.

  16. “Tämä saa min­ut tosi tosi surullisek­si. Mik­si mei­dän asioista päät­tää aina ihmiset joil­la ei ole mitään todellisuudentajua?”

    Poli­it­ti­nen päätän­tä ede­lyt­täisi päät­täjiltä taval­lisen kansalisen elämän kokemusta.
    KKun tulo­ero päät­täjien ja taval­lisen kansan välil­lä on revähtänyt niin suurek­si kuin se tänä päivänä on, niin ei päät­täjä ei enää tajua taval­lisen ihmisen taloudel­lisia ongelmia.

    Päät­täjil­lä ei ole myöskään enää koke­mus­ta todel­lis­es­ta työelämästä.

    Nii­in­pä SATA-komitean työtkin on käper­tynyt vain aka­teemiseen teo­reet­tiseen näpertelyyn.

    Kun taloudeltakin on karan­nut poh­ja pois niin SATA-komitean voisi turhan lakkauttaa.

    vation talouden per­su­teel­la voi jo 100 % vars­mas­ri arvioi­da, että koh­ta tehdään leikka­sulis­to­ja niihin asioi­hin, joi­hin SATA yrit­tää esit­tää korotuksia.

    Maalaisjär­ki on taas päät­täjiltä hukas­sa ja meno on kuin Venäjäl­lä 1990 luvun alussa

  17. Liian van­ha: Minus­ta kysymys ei todel­lakaan ole, siitä etteikö päät­täjät tun­tisi kansalais­ten elämää vaan siitä, että päät­täjät eivät osaa arvioi­da kan­nus­timia eivätkä he ymmär­rä, että ihmiset reagoi­vat ain­oas­taan kannustimiin.

    Yleis­si­tovu­ud­es­ta pitäisi sen sijaan luop­ua aina. Eihän meil­lä hyväksytä mitään muitakaan kartelle­ja, niin mik­si nyt työn­tek­i­jöi­den kartel­li on jotenkin ok?

  18. Edel­lä olev­as­ta ja noin tuhannes­ta muus­ta vas­taavas­ta keskustelus­ta voi tehdä sen johtopäätök­sen, että keskustelu eri tukimuo­to­jen tasos­ta on aika turhaa.
    Olen­naista olisi määritel­lä se vähim­mäis­ta­so, jol­la ihmisen pitää tul­la toimeen ja sit­ten luo­da jär­jestelmä, jol­la taataan tuo taso jokaisel­la, joka ei työn tai omis­tamisen kaut­ta parem­paan pääse.
    Epäolen­naista on onko tuo tulo nimeltään asum­is­tukea, työ­markki­natukea, sos­sun rahaa, kansalais­palkkaa tai perustuloa.
    Nyt työikäi­nen yksinäi­nen ihmi­nen saa vähim­mil­lään noin 400 euroa plus asumiskustannukset.
    Se on liian vähän. Noin 500 olisi oikeampi summa.
    Olen tutk­in­ut tätä asi­aa henkilöko­htaisel­la tasol­la noin 16 vuot­ta ilman tukia sekalaisia vai­htele­via työ- ja yrit­täjä­tu­lo­ja nauttien.
    Säästäväis­es­tikin elellen alle 500 euroa kuukaudessa alkaa aiheut­taa niin paljon sumplim­is­tarvet­ta ja rahan käytön pohtimista, että työkyky heikentyy.
    Työn­teon kan­nus­tavu­ud­es­ta kan­netaan aivan turhaa huol­ta, kos­ka käytän­nössä melkein kaik­ki pitävät työ­palkkaa mukav­im­pana ja palk­it­se­vim­pana tapana han­kkia toimeentulo.

  19. T.Sipilä:
    “Säästäväis­es­tikin elellen alle 500 euroa kuukaudessa alkaa aiheut­taa niin paljon sumplim­is­tarvet­ta ja rahan käytön pohtimista, että työkyky heikentyy.”

    Samal­la logi­ikalla oma opiskelu­ni heiken­tyy kun opin­tora­ha ei ole 500 €. 

    Olet oike­as­sa, että pitäisi ensin pohtia mikä on vähim­mäis­ta­so, jol­la pär­jää. Tuo on vähän kak­sipi­ip­puinen jut­tu. Jos saatu raha­sum­ma on korkea niin sil­loin palaami­nen mata­la­palkkaiseen työhön alen­taa tulo­ja, joka estää työl­listymistä. Jos raha­sum­ma on pieni niin se kur­jis­taa heikom­mat yksilöt, joka tulee yhteiskun­nalle vieläkin kalliimmaksi.

  20. Sip­ilän ongel­maan ei olke oikein muu­ta oikeu­den­mukaista ja tehokas­ta ratkaisua kuin että perus­tur­va on riit­tävä ja pieni­palkkaista työtä tekevä voi yhdis­tää palkkaa ja tulonsiirtoja. 

    Mut­ta ker­tokaa tämä palka­nsaa­ja­jär­jestöille ja kokoomukselle!

  21. “Yleis­si­tovu­ud­es­ta pitäisi sen sijaan luop­ua aina. Eihän meil­lä hyväksytä mitään muitakaan kartelle­ja, niin mik­si nyt työn­tek­i­jöi­den kartel­li on jotenkin ok?”

    Markki­na­t­alous on väline ‚ei Jumalan sana.
    Jos ihmiselle ei ja kaikkien hyv­in­voin­nille iean­neta enää arvoa niin mehän voimme pala­ta 1700 ‑1800-luvun vai­h­teeseen, sil­loin ei ollut yleisi­tovia sopimuk­sia ja työn­tek­i­jän ase­ma sen mukainen.

  22. Sip­ilä määrit­telee ongel­man täysin väärin.

    Ensik­si mei­dän pitää miet­tiä, että miten epäoikeu­den­mukaisia pakkoon perus­tu­vat tulon­si­ir­rot ovat ja suh­teut­taa tämä epäoikeu­den­mukaisu­us niistä koet­tavi­in hyö­ty­i­hin. Täl­lä määritel­lään sopi­va taso tulonsiirroille.

    Ei ole ole­mas­sa mitään yht­eneväisiä tarpei­ta. Ihmi­nen on yksilö. Aja­tus, että jokainen antaa kyky­jen­sä mukaan ja jokaiselle annetaan tarpei­den­sa mukaan ei toimi.

    Meil­lä on ylivoimaista todis­tu­saineis­toa, että ihmiset eivät han­ki kaik­ista mieluiten toimeen­tu­loaan tekemäl­lä töitä. Sik­si kan­nustin­loukku­jen purkami­nen on tärkeää, toisin kuin Sip­ilä väittää.

    Osmon ratkaisu on tietysti hyvä kom­pro­mis­si, mut­ta se ei ota huomioon väki­val­taan perus­tu­vien tulon­si­ir­to­jen epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta. Valitet­tavasti Osmo on use­aan otteeseen esit­tänyt, että tämä perus­tur­van taso pitäisi olla suh­teel­lisen korkea, että jokainen voi ottaa osaa val­lit­se­vaan elämän­muo­toon. (Eli yht­enäiskult­tuuris­sa elämis­es­tä koet­tu hyö­ty on suuri ver­rat­tuna väki­val­taan perus­tu­vien tulon­si­ir­to­jen hait­taan. Tämä arvo­val­in­ta on mielestäni väärä.)

  23. Uusi työn­tek­i­jän oikeuk­sien polkemis­muo­to on se, että entisiä palkkatöitä on alet­tu määritel­lä har­ras­tuk­sek­si tai muuk­si ei-työksi.
    Kun vielä 80-luvul­la nämä velvoite­työt luokitelti­in palkkatyök­si ja niistä mak­set­ti­in työe­htosopimusten mukaista palkkaa, min­im­iä ehkä , mut­ta palkkaa kuitenkin.
    Nykyään ne ovat “har­rastet­ta” tai jotain muu­ta ja niistä mak­se­taan 8 euroa päivässä.

    Wallin teki uuden laa­jen­nuk­sen: Hän tote­si, että lehtien jakami­nen ei ole työtä eikä siitä tarvitse mak­saa minkään lain ja työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa.
    Nyt käytän­töä ollaan laa­jne­ta­mas­sa koti­palvelui­hin eli piikatyöt eivät ole työtä eikä niihin tarvitse soveltaa työ­sopimus­lakia, työ­tur­val­lisu­ut­ta etc

  24. “Ensik­si mei­dän pitää miet­tiä, että miten epäoikeu­den­mukaisia pakkoon perus­tu­vat tulon­si­ir­rot ovat ja suh­teut­taa tämä epäoikeu­den­mukaisu­us niistä koet­tavi­in hyö­ty­i­hin. Täl­lä määritel­lään sopi­va taso tulonsiirroille.”

    Jokainen­han voi elää pakko­tu­lon­si­ir­to­jen ulkop­ulel­la, voit muut­taa sumaan Saha­ran kek­selle, sieltä tuskin kukaan tulee vero­ja keräämään. Toisaal­ta har­va on auti­ol­la saarel­la rikkaak­si tullut.

    Vayr­sa­t­u­mi­nen edlyyt­tää elämistä muiden kanssa ja sil­loin hän elää yhteisössä, jon­ka sään­nöt hän joutuu hyväksymään.

    Varakkaiden ja omis­ta­van luokan edus­ta­jien halu on poimia rusi­nat pul­las­ta ilman velvoit­tei­ta mui­ta kohtaan.

  25. Puhe “väki­val­taan perus­tu­vista” tulon­si­ir­roista on harhaista. Vero ei ole varkaut­ta vaan yhteiskun­taan kuu­lu­misen hinta.

    Taloudel­lisia esteitä työn­te­olle on hyvä purkaa, mut­ta epäilen että niitä yliar­vote­taan laskuis­sa. Nor­maali ihmi­nen _ei_ kiin­nitä huomio­ta omaan talouteen­sa, eikä ynnäile että saan näin ja näin mon­ta euroa yli toimeen­tu­lotuen jos menen tänne töi­hin, vaan yleen­sä pitää mitä hyvän­sä työtä itseis­es­ti parem­pana kuin täy­del­lisen toimet­to­muu­den tilaa. Toisaal­ta kuvios­sa on mukana ei-taloudel­lisia psykol­o­gisia esteitä. Esim. koulutet­tu mais­teri ei herkästi mene ns. “paskatöi­hin” kos­ka hänen mielessään se olisi sen myön­tämistä, että on istunut viisi vuot­ta luke­mas­sa ihan turhaan. Mui­ta vas­taavia psyykeloukku­ja on paljon, eikä niitä pure­ta säätämäl­lä veroa sinne tai palk­ka-astet­ta tänne.

  26. “Ei ole ole­mas­sa mitään yht­eneväisiä tarpei­ta. Ihmi­nen on yksilö. Aja­tus, että jokainen antaa kyky­jen­sä mukaan ja jokaiselle annetaan tarpei­den­sa mukaan ei toimi.”

    Art­turi, nyt liioit­telet, kyl­la ihmisel­la on ole­mas­sa perus­tarpei­ta, jot­ka koske­vat kaikkia, mm. syomi­nen, juomi­nen, lepo, puhdis­tau­tu­mi­nen, suo­jau­tu­mi­nen kylmyy­delta ym. Pidan myos mah­dol­lisu­ut­ta olla hyvaksyt­ty lau­man jasen ihmiselle tyyp­il­lise­na perustarpeena.

  27. “Nor­maali ihmi­nen _ei_ kiin­nitä huomio­ta omaan talouteen­sa, eikä ynnäile että saan näin ja näin mon­ta euroa yli toimeen­tu­lotuen jos menen tänne töi­hin, vaan yleen­sä pitää mitä hyvän­sä työtä itseis­es­ti parem­pana kuin täy­del­lisen toimet­to­muu­den tilaa.”

    Sitä pait­si se ensim­mäi­nen työ­paik­ka ei vält­tämät­tä ole se, mihin sit­ten jää pidem­mäk­si aikaa. Ainakin kod­in­hoito­työtä (siivousa­pua koti­talousvähen­nyk­sel­lä) tun­tuu ole­van tyyp­il­listä (käytössä maail­man paras otos: meil­lä käyneet kod­in­hoita­jat), että per­heille siivousa­pua tar­joavaan fir­maan hakeudu­taan äitiys­lo­man jäl­keen tai vas­tavalmis­tuneena ja noin puolen vuo­den, vuo­den jäl­keen löy­tyy oman alan töitä.

  28. Tuo 500 euroa tarkoit­ti siis sum­maa, jol­la niukas­ta elämästä jo koke­mus­ta han­kkin­ut voi mielestäni selvitä kuukauden.
    Selvyy­den vuok­si mainit­takoon, että en suinkaan ole koko 16 vuo­den jak­soa elänyt aivan noin niukasti, mut­ta riit­tävän mon­ta kuukaut­ta voidak­seni puhua koke­muk­sen perusteella.
    Huo­maan nyt, että olen syyl­listynyt äsket­täin väki­val­taan perus­tu­van tulon­si­ir­ron vas­taan­ot­tamiseen, kun olin viime vuon­na reilun kuukau­den ajan sairauslomalla.
    Tuol­ta noin viiden viikon ajal­ta sain sairaus­päivära­haa 418,50 euroa, jos­ta veroa meni 83,70 euroa. Se lie­nee ennä­tys kuukausi­t­u­lo­jeni mataluudessa.
    Olen pahoil­lani väki­val­taisen ja röyhkeän käytök­seni takia ja ryh­dyn tässä sala­mana taas ansiotöi­hin voidak­seni kor­va­ta aiheut­ta­mani suun­nat­tomat vahin­got edes taloudellisesti.
    Muuten ker­toisin mielel­läni tosi­a­sioi­ta niin ay-liik­keelle kuin kokoomuk­sellekin, mut­ta, kos­ka en kuu­lu kumpaankaan, enkä aio liit­tyäkään, tuskin min­ua kuunneltaisiin.

  29. Rot­wang: Olen kanssasi samaa mieltä. Nuo perus­tarpeetkin vain tarkoit­ta­vat ihan eri asi­aa eri ihmisille. Jollekin suo­ja on telt­ta met­sässä, toiselle omakoti­ta­lo Kirkkon­um­mel­la. Perus­tarpeet pystyy tyy­dyt­tämään hyvin pienel­lä sum­mal­la. Toiset saa­vat men­emään niiden tyy­dy­tyk­seen huo­mat­tavia rahamääriä. (Jos nyt jätetään tuo Osmon tyy­dyt­tämi­nen osal­lis­tu­mal­la val­lit­se­vaan elämän muo­toon pois…)

    Sole­noi­di: “Puhe “väki­val­taan perus­tu­vista” tulon­si­ir­roista on harhaista. Vero ei ole varkaut­ta vaan yhteiskun­taan kuu­lu­misen hinta.”

    Hin­ta jon­ka joku ottaa väki­val­loin hyödyk­keestä, jota ei ole vapaas­ta tah­dostaan valin­nut on tietysti varkaut­ta. Voit tehtä aja­tusko­keen: mieti jotain val­tion keräämää veroa. Vai­h­da val­tion paikalle joku muu yksi­tyi­nen insti­tuu­tio (esim. Mafia). Pidätkö veroa varkautena?

    “Nor­maali ihmi­nen _ei_ kiin­nitä huomio­ta omaan talouteen­sa, eikä ynnäile että saan näin ja näin mon­ta euroa yli toimeen­tu­lotuen jos menen tänne töihin”

    Väärin. Nor­maalit ihmiset reagoi­vat kan­nus­timi­in. Nor­maalit ihmiset yrit­tävät mak­si­moi­da hyvinvointinsa.

    “Mui­ta vas­taavia psyykeloukku­ja on paljon, eikä niitä pure­ta säätämäl­lä veroa sinne tai palk­ka-astet­ta tänne.”

    Niitä pure­taan juuri säätämäl­lä vero­ja. Val­tio ei voi muut­taa ihmis­ten mielihaluja.

  30. Link­ki allaol­e­vaan tekstiin:
    http://www.demari.fi/content/view/3451/506/


    Jyväskylässä mm. SAK:n liit­to­jen toim­it­si­joille sata-komitean työtä esitelleen Sinikka Näät­saaren mukaan kor­jaamista olisi eri­tyis­es­ti työt­tömyys­tur­van tasos­sa. Tan­skas­sa tukea saa jopa neljän vuo­den ajan keskimäärin 1160 euroa kuus­sa, Ruot­sis­sa kor­vaus on keskimäärin 1050 ja Suomes­sa 810 euroa.
    – OECD:n tilas­to­jen mukaan Tan­skas­sa panos­te­taan akti­iviseen työvoimapoli­ti­ikkaan kuusinker­tainen sum­ma Suomeen ver­rat­tuna, työt­tömyyspros­ent­ti on saatu 1,6:een. Akti­iv­i­toimia mekin halu­aisimme, niiden avul­la ihmiset työl­listyvät nopeammin.

    Olisi­pa kiva tietää mitä sosi­aal­isia lisäe­tu­ja tan­skalainen työtän saa 1160 euron päälle. Vai mak­saako esim. yksinelävä Tan­skas­sa tuol­la 1160 eurol­la vuokransa ja ravintonsa.

    Toki on eri asia mitä Tan­skas­sa 1160 eurol­la saa ver­rat­tuna Suomen hin­tata­soon, mut­ta olispa kiva jostain saa­da luet­tavak­si Suomen ja muiden lähi­naa­purien “työt­tömien rikkkau­den” eroista, joi­ta saavute­taan ole­mal­la työtön taik­ka sit­ten kun liki pakko­työhu­ki kohdalleen iskee, ja joutuu tai pääsee suorit­ta­maan aktivoitu­mis­taan päästäk­seen takaisin työmarkkinoille.

  31. T. Sip­ilä: Ei tarvitse pyytää anteek­si. Ei tulon­si­ir­to­jen vas­taan­ot­ta­jat tietenkään syyl­listy mihinkään väki­val­taan tai röyhkeyteen.

  32. “Meil­lä on ylivoimaista todis­tu­saineis­toa, että ihmiset eivät han­ki kaik­ista mieluiten toimeen­tu­loaan tekemäl­lä töitä. Sik­si kan­nustin­loukku­jen purkami­nen on tärkeää, toisin kuin Sip­ilä väittää.”

    Jos raha on ain­oa ihmisen toim­inta­moti­ivi niin mik­si meil­lä on laa­ja kol­mas sek­tori, jol­la ihmiset tekevät töitä ilmaiseksi ?
    Tai mik­si eläkeläiset eivät ole työssä vaik­ka meil­lä on työvoimapula ?

  33. Jos raha on ain­oa ihmisen toim­inta­moti­ivi niin mik­si meil­lä on laa­ja kol­mas sek­tori, jol­la ihmiset tekevät töitä ilmaiseksi ?
    Tai mik­si eläkeläiset eivät ole työssä vaik­ka meil­lä on työvoimapula ?

  34. “Nuo perus­tarpeetkin vain tarkoit­ta­vat ihan eri asi­aa eri ihmisille. Jollekin suo­ja on telt­ta met­sässä, toiselle omakoti­ta­lo Kirkkonummella.”

    Eli jos nyt toteutet­taisi­in gallup siitä, mitkä asi­at kuu­lu­vat ihmisen perus­tarpeisi­in Suomes­sa vuon­na 2009, niin uskot että nuo mainit­se­masi telt­ta met­sässä ja omakoti­ta­lo Kirkkon­um­mel­la saisi­vat kannatusta?

    “Jos nyt jätetään tuo Osmon tyy­dyt­tämi­nen osal­lis­tu­mal­la val­lit­se­vaan elämän muo­toon pois…”

    Mielestäni tuo osal­lis­tu­mi­nen val­lit­se­vaan elämän­muo­toon kuu­luu siihen, että ihmiselle annetaan mah­dol­lisu­us kokea kuu­lu­vansa yhteisöön (lau­maan), se on hyvin tärkeää val­taos­alle ihmi­sistä. Suo­ma­lainen ihmi­nen, joka joutuu asumaan teltas­sa, tai jol­la ei ole mah­dol­lisuuk­sia esim. ylläpitää siis­tiä ulko­muo­toa, rajau­tuu läh­es kaikkien sosi­aal­is­ten kon­tak­tien ulkop­uolelle. Tietenkin teltas­sa asum­i­nen pitää olla sal­lit­tua niille, jot­ka sel­l­aista elämän­muo­toa prefer­oi­vat. Ihmi­nen voi var­masti elää suh­teel­lisen täysi­pain­ois­es­ti mate­ri­aalises­sa niukku­udessakin, mut­ta olen­naista on, mitkä ovat lau­man muiden jäsen­ten stan­dard­it ja mil­laisek­si ihmi­nen kokee ase­mansa oman lau­mansa sisäl­lä. Uskon että kaik­ki ihmiset, jot­ka koke­vat jääneen­sä ulkop­uolisik­si vas­toin omaa tah­toaan, ovat äärim­mäisen onnet­to­mia, vaik­ka hei­dän mate­ri­aa­li­nen elin­ta­son­sa olisikin parem­pi kuin edeltävil­lä sukupolvilla.

  35. Mietin veilä tuo­ta Osmon moti­ivia inho­ta ansiosi­don­naista ja toisaal­ta arvostel­la Kokoomus­ta vaik­ka Osmon käsi­tyk­set ovat aivan saman­liset kuin Kokoomuksella.

    Nimit­täin kumpikaan ei näe lap­sil­isien korot­tamises­sa mitään ongel­maa vaik­ka se on kallimpi kuin tuo perus­päivärhan ja hyödyt­tää eniten hyvätuloisia .

    Kysymys on asen­teesta, ei järkevästä ajattelusta

  36. Liian van­ha: Raha ei ole todel­lakaan ain­oa toimin­nan moti­ivi. Sik­si meil­lä on laa­ja kol­mas sektori.

    Tämä ei mitenkään kumoa väitet­tä, että ihmiset reagoi­vat kannustimiin.

    Rot­wang: hmmm… Siis kiistätkö, että perus­tarpei­den tyy­dyt­tämi­nen tarkoit­taa eri ihmisille eri asi­aa ja että näi­den kus­tan­nuk­set poikkea­vat run­saasti toi­sis­taan, vai mikä sin­un point­ti nyt on?

    Hesaris­sa (vai oliko se Nytis­sä) oli jut­tu asun­to­vaunuis­sa asu­vista ihmi­sistä. Hei­dän suo­jan tarpeen tyy­dytämi­nen mak­saa huo­mat­tavasti vähem­män kuin Juu­so Koposen, jon­ka mielestä suo­jan tarve tulee tyy­dyte­tyk­si sil­loin kun yhdel­lä ihmisel­lä on käytössään min­imis­sään yksiö.

    Joku halu­aa juo­da muu­takin kuin vesi­jo­htovet­tä, toinen ei halua syödä mak­salaatikkoa, jauhe­li­jakeit­toa ja puuroa. Ei näitä tarpei­ta voi yhteis­mi­tallis­taa. Jos kuitenkin ote­taan näi­den kaikkien tarpei­den tyy­dyt­tämisen min­i­mi, niin sum­ma on huo­mat­tavasti alle 500 € kuussa.

    Tuo val­lit­se­vaan elämän­muo­toon osal­lis­tu­mi­nen on ihan hatus­ta vedet­ty “tarve”. Meil­lä ei tarvitse olla yhtä val­lit­se­vaa elämän­muo­toa ja sosi­aal­isia kon­tak­te­ja ei tarvitse eikä pystykkään solmi­maan kaikkien kanssa. Jos sosi­aal­isia kon­tak­te­ja ei syn­ny, niin en usko, että taustal­la on yleen­sä mate­ri­aalisen elin­ta­son puut­teet. (Esim. opiske­li­joil­la on yhteiskun­nas­samme heikoin mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so ja silti he pystyvät solmi­maan kon­tak­te­ja ihan hyvin.)

    Minä olen vapaae­htois­es­ti valmis mak­samaan siitä, että kenenkään suo­ma­laisen ei tarvitse asua teltas­sa vas­toin tah­toaan, mut­ta minä vas­tus­tan muiden ihmis­ten verot­tamista, jot­ta tämä tavoit­teeni toteutuisi.

  37. Art­turi: Se minim­i­ta­so var­masti tarkoit­taa hie­man eri asi­aa eri ihmisille, mut­ta todel­li­nen vari­aa­tio tuskin on mit­takaavaa telt­ta vs. OK-talo Kirkkon­um­mel­la. Stan­dard­i­ta­son määrit­tämi­nen on tietenkin kom­pro­mis­si ja se aset­tuu tasolle, jota val­taosa ihmi­sistä pitää kohtu­ullise­na. Veikkaisin, että Juu­so Koposen yksiö (tai vähin­tään lukolli­nen huone soluasunnossa/hlö) on var­maan lähempänä sitä tasoa kuin esimerkik­si asun­to­vaunu tai teltta. 

    Kyl­lä mate­ri­aalisen elin­ta­son puute rajoit­taa huo­mat­tavasti sosi­aal­isia kon­tak­te­ja (ja vaik­ka työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia) siinä vai­heessa kun henkilöl­lä ei ole käytössään ehjiä vaat­tei­ta, mah­dol­lisu­ut­ta henk. koht. hygien­i­aan tai hänel­lä ei ole kotiosoitet­ta tai puhelinta. 

    ELI: Mitään kaikille sopi­vaa stan­dard­i­minim­i­ta­soa tuskin on, mut­ta kohtu­ulli­nen kom­pro­mis­si on var­masti mah­dol­lista löytää. Todel­li­nen vari­aa­tio tuskin on niin suur­ta kuin annat ymmärtää.

  38. Jaan työt­tömät kolmeen ryhmään.
    Tiedän että todel­lisu­udessa jokainen työtön on yksilö ja ihmi­nen joka mah­dol­lis­es­ti lukee tätä. Mut­ta ihan noin työvä­li­neek­si syyl­listyn täten vul­gääriso­si­ol­o­giseen mutuun.

    1) Ihmiset jot­ka oli­si­vat uudelleenk­oulu­tuk­sel­la tai jopa vain täy­den­nysk­oulu­tuk­sel­la (jokin kieli, atk-valmi­udet tms.) hel­posti työl­lis­tet­täviä ja aidosti työhaluisia.

    2) Ihmiset jot­ka myös ovat aidosti työkyky­isiä ja haluisia mut­ta joiden työl­listymisen lähtöko­h­dat ovat vaikeam­mat. Esimerk­ki: 50+ joka jää työt­tömäk­si kapeaa erikoisosaamista vaati­neesta työstä yhden tehtaan pikkukaupungis­sa. Puolisol­la siel­lä vielä töitä. Vela­ton omakoti­ta­lo jon­ka hin­nal­la saisi lähiöyk­siön Helsingissä.

    3) Rökäle-Reiskat jot­ka eivät ole työhalu­sia eivätkä lop­pu­jen lopuk­si ‑kyky­isiäkään. Jot­ka ilmaan­tu­vat työhönot­to­haas­tat­telu­un van­halle viinalle tuok­suen ja tahal­laan huonos­ti käyt­täy­tyen. Näi­hin Osmo tuol­la alus­sa ilmeis­es­ti viittasi.

    Näi­den ryh­mien osu­udet työt­tömistä vai­htel­e­vat paikkakun­nit­tain ja suh­dan­tei­den mukaan.
    Nousukaudel­la Helsingis­sä ja muis­sa kasvukeskuk­sis­sa ykkös­ryh­mä on pieni ja kakko­nenkin kohtu­ullisen kokoinen. Kol­mosryh­mä leimaa kaik­ki työttömät. 

    Ruostevyöhyk­keen pikkukaupungeis­sa kakko­nen paisuu huonoina aikoina kuin pul­lataik­i­na ja ykkö­nenkin jonkin ver­ran. Myös kol­mo­nen kas­vaa, kos­ka ykkös­es­tä ja kakkos­es­ta pudo­taan siihen.

    Suurin ongel­ma on kakkos­ryh­mä. Toimen­piteet aut­ta­vat parhait­en ykkösiä ja toki kol­mosjengiäkin pitää avit­taa. Alko­holis­mi on sairaus… Mut­ta kakkos­ryh­mä on laskukausi­na san­o­taanko työt­tömyy­den bulkki.
    En halu­aisi olla muu­ta­man paikkakun­nan sosi­aal­i­toimen johta­ja juuri nyt.

    Kun keskustel­laan ansiosi­don­nais­es­ta ver­sus muut tuet, työvoimapoli­it­ti­sista toimen­piteistä ja ihmis­ten tarpeista eli minim­ituen koos­ta, keskustelu hel­posti räjähtää käsi­in kos­ka työt­tömät eivät ole tilanteeltaan ja moti­vaa­ti­oltaan homogeeni­nen joukko (eihän sitä kukaan tääl­lä ole väittänytkään). 

    Osmo hoi: voisi­vatko vihreät jotenkin alkaa aidosti dif­fer­en­tioimaan työvoimapoli­ti­ikkaa? Omaan puolueeseeni en oikein jak­sa enää luottaa:(
    Ja ei, tämä EI tarkoi­ta etteikö kol­mosryh­mäkin olisi ihmisiä joil­la on tarpeita.

  39. AB, kir­joi­tat että vero­jen per­im­i­nen tulon­si­ir­toi­hin on väki­val­taa. Ole­tan sin­un tarkoit­ta­van, että tähän pitäisi suh­tau­tua suurel­la varauk­sel­la, jopa pahennuksella.

    On hyvä huo­ma­ta, että ihmisen his­to­ria ei tunne aikaa eikä paikkaa, jos­sa ihmiset eivät olisi pakot­ta­neet toisi­aan johonkin, tai käyt­täneet väkivaltaa.

    Suurin osa maail­man val­tioista, poli­it­tiseen kat­san­tokan­taan riip­pumat­ta on monop­o­lisoin­ut pakot­tamisen ja väki­val­lan käytön val­ti­olle. Val­tion pitää käyt­tää pakot­tamista ja väki­val­taa harkiten. Henkilöi­hin kohdis­tu­vat voima­toimet hoide­taan yleen­sä poli­isi­laitok­sen voimin, jon­ka toim­intaa säädel­lään laeil­la. Poli­isin tehtävi­in kuu­luu aina sil­loin voimankäyt­tö, jos rikosten ennal­taehkäisy tai järjestyk­sen ylläpitämi­nen ei muuten ole mah­dol­lista. Mut­ta val­tio seu­raa kaikkien lakien (ei vain rikoslain) nou­dat­tamista, ja joutuu tarvit­taes­sa käyt­tämään pakkoa, jos lakia ei muuten noudateta.

    Täl­lä val­tion voimankäytön monop­o­lil­la pyritään tur­vaa­maan kansalaiset muiden har­joit­ta­mal­ta pakot­tamiselta. Ja täten lisäämään kansalais­ten koke­maa tur­val­lisu­ut­ta ja vapautta.

    Mod­erni yhteiskun­ta kokee tarvit­se­vansa yhteiset pelisään­nöt, lait, joi­ta kaik­ki nou­dat­ta­vat. Nämä pelisään­nöt luo­daan demokraat­tis­es­ti val­i­tus­sa eduskun­nas­sa. Näi­hin yhteis­es­ti luo­tu­i­hin pelisään­töi­hin kuu­luu myös pro­gres­si­ivi­nen tulovero­tus. Val­tio on instanssi, jol­la on oikeus kan­taa vero­ja kaikki­in lain­mukaisi­in tarkoituksiin.

  40. Kyl­lähän minim­i­toimeen­tu­lon rahamääräi­nen taso voidaan määritel­lä vaik­ka 0 euroksi, kos­ka ainakin osa ihmi­sistä oppisi dyykkaa­maan tai varas­ta­maan tarvit­se­mansa. Osa ehkä val­taisi jostain maa­ta ja ryhty­isi vil­jelemään, keräil­isi mar­jo­ja ja kalas­taisi pajun­vit­sakatiskalla salaa.
    Osa var­maan mene­hty­isi, mut­ta sehän olisi hei­dän oma ongel­mansa, jos eivät pär­jää, vaik­ka muutkin pärjäävät.
    Hal­vak­si tuo sys­tee­mi ei ehkä kuitenkaan veron­mak­sajien näkökul­mas­ta tulisi.
    Tässä yhteiskun­nal­lises­sa tilanteessa vii­sain mah­dolli­nen poli­it­ti­nen ratkaisu olisi nos­taa tuo­ta perus­tur­van tasoa selkeästi.
    Se pitäisi ainakin osan huonos­ti toimeen­tulev­as­ta porukas­ta tilas­sa, jos­sa heiltä voidaan perustel­lusti edel­lyt­tää työ­markki­noit­ten käytössä olemista.

  41. Art­turi Björk: “Yleis­si­tovu­ud­es­ta pitäisi sen sijaan luop­ua aina. Eihän meil­lä hyväksytä mitään muitakaan kartelle­ja, niin mik­si nyt työn­tek­i­jöi­den kartel­li on jotenkin ok?”

    Onhan meil­lä työ­nan­ta­jakartelle­jakin: työ­nan­ta­jali­it­to­jen lisäk­si kun­nat sopi­vat keskenään palkkaka­toista, kuten pääkaupunkiseudulla.

  42. “Tämä ei mitenkään kumoa väitet­tä, että ihmiset reagoi­vat kannustimiin”

    Ihmi­nen tekee suurim­man osan toimis­taan ilman mitään kannustimia.
    Esim jos käyn keilaa­mas­sa niin se aiheut­taa vain rahan menoa.Tuskinpa raha meno on mikään kannustin ?
    Itse olen käynyt koulua ilman mitään kan­nus­timia, samoin lapseni.

    Ei ihmi­nen ole kan­nustin­ten orja

  43. “Yleis­si­tovu­ud­es­ta pitäisi sen sijaan luop­ua aina. Eihän meil­lä hyväksytä mitään muitakaan kartelle­ja, niin mik­si nyt työn­tek­i­jöi­den kartel­li on jotenkin ok?”

    Mut­ta omis­ta­va luok­ka voi edelleen liit­toutua monel­la tavalla ?

    Esim perus­taa lob­bausjär­jestöjä, jot­ka maa­sutt­vat poliitikkoja .
    Tai perus­taa KMS:n tapaisia kor­rup­tio­jär­jestöjä, jot­ka osta­vat omia poliitikkoja ?

    Tai perus­taa EK:n tapaisia jär­jestöjä, jot­ka keräävät ja jaka­vat työn­tek­i­jöille mak­set­tavien plakko­jne tieto­ja, jot­ta kukaan ei mak­sa liikaa ?

    Tai per­su­taa yhtöitä, jois­sa on palkat­tuna lau­ma juris­te­ja neu­vot­tele­maan työ­sopimuk­sia yksit­täis­ten henkilöit­ten kas­san ja käymään oikeut­ta heitä vas­taan , jos rupea­vat pullikoimaan

  44. Satakomitean eilen julk­ista­maan esi­tyk­seen sisäl­tyy mielestäni eräs erit­täin vakavasti otet­ta­va uhka.

    Satakomitea esit­tää kun­tien osal­lis­tu­mista asum­is­tuki­meno­jen kus­tan­nuk­si­in sekä val­tion tuke­man vuokra-asun­tokan­nan käytön ohjaamista siten että nyky­istä suurem­pi osa yleisen asum­istuen piiris­sä pitkään ole­vista asuu val­tion tuke­mis­sa vuokra-asunnoissa.

    Käytän­nössä esi­tys lisää val­tion tuke­man vuokra-asun­tokan­nan ja esikaupunkialuei­den seg­re­gaa­tioriskiä. Val­taosa val­tion tuke­mas­ta vuokra-asun­tokan­nas­ta sijait­see lähiöis­sä. Joidenkin vuokrat­alo­val­tais­ten esikaupunkialuei­den seg­re­gaa­tiouh­ka on vaka­va pääkaupunkiseudul­la ja Helsingis­sä jo nyt.

    Helsingis­sä on n. 62.000 val­tion tuke­maa vuokra-asun­toa, joista 43.000 on kaupun­gin suo­raan omis­ta­maa. Näis­sä asun­nois­sa asuu n. 120.000 ihmistä. Satakomitea perustelee esi­tys­tään sil­lä että vuon­na 2007 n. 50% val­tion tukemien vuokra-asun­to­jen asukkaista Helsingis­sä oli asum­istuen saa­jia, kun vielä vuon­na 1990 heitä oli n. 70%.

    Voisiko asum­istuen saa­jien määrän lasku johtua enem­mänkin siitä että asum­is­tu­ki on niin heikko? Ja että vuokra-asun­to­tuotan­to on ajet­tu 2000-luvul­la alas? Kysyn­täähän on, Helsin­gin kaupun­gin asun­toasi­ain­osas­tol­la on täl­lä het­kel­lä n. 18.000 vuokra-asun­to­hake­mus­ta. Vuosit­tain kaupun­gin kan­nas­ta vapau­tuu n. 3500 asuntoa.

    Sosi­aalis­es­ti kestävää asun­topoli­ti­ikkaa tulisi suun­nitel­la kokon­aisuute­na. Val­tion tuke­maa vuokra-asun­tokan­taa ei mielestäni tule mar­gin­al­isoi­da pelkästään asum­is­tuki­asi­akkaiden tai eri­ty­is­ryh­mien asum­is­muodok­si. Ratkaisun tulisi olla asum­istuen nos­to ja vuokra-asun­to­tuotan­non kasvattaminen.

    Esi­tys heiken­tää myös taval­lis­ten, ilman asum­is­tukia elävien pieni- ja keski­t­u­lois­t­en sekä varsinkin lap­siper­hei­den mah­dol­lisuuk­sia kohtu­uhin­taiseen asumiseen pääkaupunkiseudul­la, lisää riskiä yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­mis­es­ta sekä heiken­tää elikei­noelämän kil­pailukykyä ja työvoiman saan­tia pääkaupunkiseudulla.

  45. http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/taulukot/sata/sata_suuntaviivat_1.pdf

    ja doku­men­tista otteita:

    2.6 Asum­is­tuk­i­jär­jestelmää yksinker­tais­te­taan. Ensim­mäisessä vai­heessa yksinker­tais­te­taan yleinen asumistuki.

    Asum­is­tuk­i­jär­jestelmä on äärim­mäisen mon­imutkainen eivätkä määräy­tymis­pe­rus­teet vas­taa todel­lisia asuntomarkkinoita

    2.7 Tue­tun asun­tokan­nan tarkoituk­sen­mukaisen käytön edis­tämisek­si asum­istuen rahoi­tus­ta muute­taan siten, että kun­nat osal­lis­tu­vat sen kus­tan­nuk­si­in. Muu­tos toteutet­taisi­in val­tiokun­ta– suh­teessa kus­tan­nus­neu­traal­isti. Sosi­aalisen vuokraa­sun­tokan­nan käytön ohjaamises­sa pyritään siihen, että yleisen
    asum­istuen piiris­sä pitkään ole­vat asu­vat pääsään­töis­es­ti val­tion tukemissa
    vuokraasunnoissa.

    Tutkimuk­set osoit­ta­vat, että asum­istuen koro­tuk­set siir­tyvät osit­tain vuokri­in. Tästä syys­tä asum­is­tu­ki ei ole laa­jaalaise­na asumisen
    tukemise­na suositelta­va keino

    ///

    Yllä ole­vat otteet herät­tävät oikean köy­hän mielessä sel­l­aisia ajatuk­sia, että muut­to on odotet­tavis­sa jos asuu “liian” kalli­is­sa vuokra-asun­nos­sa esim. kaupun­gin keskus­tas­sa. Toki vuokran määrä ratkaisee, että onko varaa
    asua asun­nos­sa sit­ten kun per­in­teinen tuki asun­toon lakkaa, kun aiem­min asum­is­tu­ki plus
    toimeen­tu­lo­tu­ki kat­toi vuokran suht koht varakkaal­la aluella.

  46. Vihreän lan­gan sivuil­ta kommentti:

    “- toimeen­tu­lo­tu­ki on pienem­pi kuin työ­markki­natu­ki tai muu päiväraha

    - työ­markki­natu­ki tai muu päivära­ha on pienem­pi kuin palvelu­alo­jen palkka

    - em. alo­jen käteen jäävä palk­ka on pienem­pi kuin Suomes­sa vangille mak­set­ta­va palkka”

    http://www.vihrealanka.fi/node/3324#comments

    Siinäpä yksi mit­ta­suhde hyv­in­voin­tikeskustelu­un. Pien­im­mille palkoillekin pitäisi tehdä jotain. Nyt herän­nee keskustelu siitä, että pitäisikö vankien (parhai­ta) etu­ja leika­ta muiden suh­teel­lisen ase­man parantamiseksi.

  47. Hok­lu kirjoitti:

    “Suomes­sa ei ole myöskään min­im­palkkalakia ja niin­pä töi­hin on lähdet­tävä Osmon tar­joa­mal­la 8 eurolla

    Oikeusval­tios­sa tämä luokiteltaisi­in orjuudeksi”

    8 euron tun­tipak­ka, jos sen saa kokopäivä­työstä, 0n 1360 e/kk eli liki­main 8.100 markkaa kuukaudessa. Tietääk­seni aika yleinen myyjän palk­ka. Vioek­lä pari vuot­ta sit­ten kun­nall­sein pereh­päivähoita­jan perus­pakkkan 4.lla lapsel­la oli liki­main 1.000 e /kk.

  48. Tulin tänne alun perin kehot­ta­maan Osmo Soin­in­vaaraa polke­maan seu­raavak­si Ateenaan, mut­ta Soin­in­vaara on itsekin pet­tynyt Sata-komitean tuloksiin.

    Pätkä/silppu/keikkatyöläiset ja apu­ra­ha-orjat on jälleen uno­hdet­tu. Meil­lä menee joskus jopa huonom­min kuin pitkäaikaistyöt­tömil­lä. Näin ollen (silppu)työn vas­taan­ot­ta­mi­nen työt­tömälle EI kan­na­ta, joutuu tekemään saman paper­i­hel­vetin kuin työtön ja tulot ovat epä­vakaat ja Kelan tuet joskus jopa kuukau­sia myöhässä. Asum­istuen kor­jaami­nen (innokaasti kor­jataan alaspäin, mut­ta ei ylöspäin) tekee sen, että pienet työ­tu­lot nol­lataan asum­istuel­la. Työn­teko EI kan­na­ta, ter­veisiä myös Ben Zyskow­iczille, joka on puhunut työn­teon kan­nat­tavu­ud­es­ta koh­ta 20 vuot­ta ja Heik­ki Karulle, joka on puhunut ahkeru­u­den palkitsemisesta.

    Fik­sumpi on työt­tömälle siis edelleen maa­ta sohvalla.

    Suomes­sa on neljät työ­markki­nat. Pätkä/silppu/keikka ym. työläiset ovat jous­to­vara, me jous­tamme lomis­sa, työ­tun­neis­sa ja mei­dät on help­po irti­sanoa. Tämä on sik­si, että meil­lä on eli­it­ti, joil­la on vak­i­tu­inen, tyäyspäiväi­nen työ­suhde ja kaik­ki edut ja joka ei jous­ta yhtään, joka on AY:n paapo­ma. Tämä pätkä­työläis­ten mah­dol­lis­ta­ma eli­it­ti on myös jatkos­sa, pait­si että sieltä tip­puu enem­män ja enem­män väkeä työttömiksi.
    Työt­tömiä kurite­taan aktivoin­neil­la, jot­ka Osmo toteaa aivan oikein tehot­tomik­si. Aktivoin­nin teho on lähin­nä siinä, että uudelta työt­tömältä viedään luu­lot (ihmisoikeuk­si­in) pois, kisko­taan työ ali­hin­tais­es­ti, ei ole mitään etuuk­sia. Kun työtön­tä on näin nöyryytet­ty, hänestä ehkä saadaan pätkä/silppu/keikka/apuraha yms. joustotyöläinen.
    Näi­den lisäk­si on vielä neljän­netkin työ­markki­nat: ulko­maalais­ten työn­tek­i­jöi­den orjatyöpajat.

    Teille annet­ti­in työrauha ja kaiken piti olla hys hys ennen raportin julk­istamista. Kun teitä kohtaan osoitet­ti­in luot­ta­mus­ta vaiken­e­mal­la, te olette kyl­lä pet­täneet luottamuksen.

    Te voitte kokoon­tua vaik­ka kymme­nen vuot­ta vielä. Minä en usko enää, että tämä ikinä mik­sikään muut­tuu. 17 vuot­ta olen odot­tanut työn muut­tumista kan­nat­tavak­si ja pääsen eläk­keelle ennen kuin mikään muut­tuu, jos sil­loin on enää eläkettä.

    Kos­ka Osmo olet fik­su ihmi­nen, eroa Sata-komiteas­ta! Tuol­lainen ilveily kuin Sata-komitea on ei näytä hyvältä edes CV:ssä.

  49. Hok­lu kirjoitti:

    “Suomes­sa ei ole myöskään min­im­palkkalakia ja niin­pä töi­hin on lähdet­tävä Osmon tar­joa­mal­la 8 eurolla

    Oikeusval­tios­sa tämä luokiteltaisi­in orjuudeksi”

    8 euron tun­tipak­ka, jos sen saa kokopäivä­työstä, 0n 1360 e/kk eli liki­main 8.100 markkaa kuukaudessa.lä pari vuot­ta sit­ten kun­nall­sein pereh­päivähoita­jan perus­pakkkan 4.lla lapsel­la oli liki­main 1.000 e /kk.

  50. “8 euron tun­tipak­ka, jos sen saa kokopäivä­työstä, 0n 1360 e/kk eli liki­main 8.100 markkaa kuukaudessa.lä pari vuot­ta sit­ten kun­nall­sein pereh­päivähoita­jan perus­pakkkan 4.lla lapsel­la oli liki­main 1.000 e /kk.”

    Suomes­sa on tehtävä työtä 8 euron PÄIVÄKORVAUKSELLA, ei siis tuntipalkalla.
    Tai ilmaisek­si, työkkäril­lä on sekin kyykytysvarstossa.

    Van­ki avo­vanki­laas­sa on vapaampi kuin työtön tieto­jär­jestelmien muo­dosta­mas­sa keskitysleirissä

  51. “(silppu)työn vas­taan­ot­ta­mi­nen työt­tömälle EI kan­na­ta, joutuu tekemään saman paper­i­hel­vetin kuin työtön ja tulot ovat epä­vakaat ja Kelan tuet joskus jopa kuukau­sia myöhässä.”

    Tämä asia ei ole edes ollut esil­lä SATA-komiteassa.
    Osmonkin suurin huoli on ollut, miten ansiopäivära­ha jäädytetään ja tehdään lisää köyhiä
    10 vuodessa.

    Vihreä aate ja kokoomus­laisu­us asu­vat samas­sa nave­tas­sa, sinne men­nään vain eri päistä, vihreät idästä, kokoomus­laiset lännestä.

  52. “Vihreä aate ja kokoomus­laisu­us asu­vat samas­sa nave­tas­sa, sinne men­nään vain eri päistä, vihreät idästä, kokoomus­laiset lännestä.”

    Sor­mi oli herkkänä ja jäi vielä sanomat­ta, että Kokoomus ja Vihreät lap­pa­vat sieltä yhteis­es­tä nave­tas­ta samaa tavaraa kansalle yhteis­es­tä luukusta.

    Mik­si äänestää Vihre­itä kun voi äänestää suo­raan Kokoomustakin ?

  53. “Esim. koulutet­tu mais­teri ei herkästi mene ns. “paskatöi­hin” kos­ka hänen mielessään se olisi sen myön­tämistä, että on istunut viisi vuot­ta luke­mas­sa ihan turhaan. ”

    Eipäs olekaan näin. Mais­terin on hyvin vaikea saa­da niinkut­sut­tu­ja lat­ti­ata­son töitä, vaik­ka olisi tehtävistä opiskelu­a­jal­ta pitkä työkoke­muskin. Se oli itsel­leni kar­vas yllä­tys valmis­tu­miseni jäl­keen, kun olin tot­tunut opiske­li­jana siihen, että jotain löy­tyy aina. 

    Ei löy­dy. Mais­ter­ille. Merkonomin työhön halu­taan merkono­mi. Siivoo­jan työhön siivo­ja. Pätevyys­vaa­timuk­sista ollaan tiukko­ja, eikä mais­te­ria ote­ta työhön johon ei etsitä nimeno­maan maisteria.

  54. Tämä on Osmon blo­gi. Hän on ollut käsit­tääk­seni pääarkkite­hti tähän asti­sista sosi­aal­i­jär­jestelmistä parhaam­man kehit­tämisessä eli perus­tu­lo mallin kehityksessä.

    http://www.vihreat.fi/fi/politiikka/tyo-ja-toimeentulo

    Rikö tätä tulisi kaikkien vihrei­den ja vähäo­sais­ten ajaa? Eikä mak­sa edes val­ti­olle mitään:)

  55. Mir­ka kir­joit­ti 31.1.2009 kel­lo 16:39

    Mir­ka kir­joit­ti 31.1.2009 kel­lo 16:39

    “Esim. koulutet­tu mais­teri ei herkästi mene ns. “paskatöi­hin” kos­ka hänen mielessään se olisi sen myön­tämistä, että on istunut viisi vuot­ta luke­mas­sa ihan turhaan. ”

    “Eipäs olekaan näin. Mais­terin on hyvin vaikea saa­da niinkut­sut­tu­ja lat­ti­ata­son töitä, vaik­ka olisi tehtävistä opiskelu­a­jal­ta pitkä työkoke­muskin. Se oli itsel­leni kar­vas yllä­tys valmis­tu­miseni jäl­keen, kun olin tot­tunut opiske­li­jana siihen, että jotain löy­tyy aina.

    Ei löy­dy. Mais­ter­ille. Merkonomin työhön halu­taan merkono­mi. Siivoo­jan työhön siivo­ja. Pätevyys­vaa­timuk­sista ollaan tiukko­ja, eikä mais­te­ria ote­ta työhön johon ei etsitä nimeno­maan maisteria.”

    Eikös tuo ole aika selvää. Mik­si työ­nan­ta­ja ottaisi merkonoomin työhän mais­terin? Merkonomin koulu­tus on monas­ti parem­min suun­tau­tunut juuri siihen työhön ja toden­näköis­es­ti merkonoo­mi pysyy duu­nis­sa vielä sil­loinkin kun mais­teri on sala­mana vai­h­tanut omaa koulu­tus­taan vas­taavaan hom­maan, mitä, tietenkin, on koko ajan metsästänyt.

  56. Ari Aal­to­nen: “Samal­la logi­ikalla oma opiskelu­ni heiken­tyy kun opin­tora­ha ei ole 500 €.”

    Kyl­lä min­un opiskelu­ni ainakin heiken­tyy. 500e ei vain yksinker­tais­es­ti riitä, on pakko men­nä töi­hin ja työ­tun­nit ovat opiskelus­ta pois. 

    Tätä ei tule ymmärtää niin, että vas­tus­taisin opiske­li­jan käymistä töis­sä. Minus­ta se on mukavaa vai­htelua opiskeluhom­mi­in, siitä saa työkoke­mus­ta ja kun raha nap­sah­taa tilille, on sel­l­ainen olo, että on tosi­aan ansain­nut sen. Siitä vain en pidä, että val­tio­val­lan mielestä en saisi olla töis­sä vaan olisi muka tul­ta­va toimeen sitl­lä 500 eurol­la… Halu­taan, etteivät opiske­li­jat olisi töis­sä, mut­ta ei kuitenkaan halu­ta antaa heille kyl­lik­si rahaa, jot­tei opiske­li­joiden tarvit­sisi olla töissä.

    En laske opin­to­lainaa mukaan. Minus­ta on väärin, että ihmisen pitäisi rahoit­taa peruselämisen­sä lainal­la. Varsinkin, jos hän voi tehdä töitä ja ansai­ta ne rahat itse.

  57. Tästä(kin) keskustelus­ta tulee mieleen, että kansan­talousti­eteen peru­sop­pikir­jo­jen kan­teen tulisi painaa varoi­tustek­sti yksinker­tais­tet­tu­jen mallien yhteen­sopi­mat­to­muud­es­ta reaal­i­maail­man kanssa.
    Verotus=varkaus yksinker­taisim­mas­sa mikron kehikos­sa, tot­ta, mut­ta mitkä oli­vatkaan oletukset…

  58. Olen keskustel­lut muu­tamien esimiesase­mas­sa ollei­den kanssa, ja tuo ole­tus pysymät­tömyy­destähän siel­lä taustal­la on. Toinen ongel­ma on työilmapi­iri, kun työn­tek­i­jän esimies on vähem­män koulutet­tu kuin alaisen­sa ja se koetaan han­kalak­si tilanteeksi.

    En siis tarkoi­ta syyt­tää ketään, vaan vain ker­toa että mais­terin voi olla erit­täin han­kalaa työl­listyä yhtään mihinkään, kun toden­nököisin työ­nan­ta­ja, julki­nen sek­tori, on ajet­tu supis­tuk­si­in, eikä täl­lä ole mitään tekemistä työ­mo­ti­vaa­tion tai tehtävien halveksin­nan kanssa.

  59. “Mut­ta omis­ta­va luok­ka voi — - lobbausjärjestöjä”

    SAK lob­baa ja rahoit­taa poli­itikko­ja sekä pitää näitä niin tiukasti talu­tus­nuo­ras­saan, että oikeal­la ei vas­taavaa näe.

    “keräävät ja jaka­vat työn­tek­i­jöille mak­set­tavien plakko­jne tietoja”

    Ay-liik­keen kuu­luukin levit­tää työn­tek­i­jöille tieto­ja palkka­su­osi­tuk­sista. Sen sijaan min­imi­palkkalait pitäisi lakkaut­taa (työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us­lakikin on minimipalkkalaki).

    “Tai per­su­taa yhtöitä, jois­sa on palkat­tuna lau­ma juris­te­ja neu­vot­tele­maan työsopimuksia”

    Tuokin on hyväksyt­tävää SAK:n toim­intaa. Vain ne lak­isääteiset min­imi­palkat ja muut pakko­toimet tulisi lakkaut­taa, lisäk­si mieluiten SAK:n pitäisi lopet­taa lakkoilu ja sabotoin­ti ja alkaa ennem­min aut­taa työn­tek­i­jöitä työ­nan­ta­jien kilpailuttamisessa.

    Jos hyväksytään SAK:n palkkakartel­li, ainakin pitää laka­ta tuke­mas­ta sitä laeil­la. SAK:laiset eivät myöskään enää saisi jär­jestää lait­to­mia lakko­ja ja haka­ta heistä rapor­toivia toimit­ta­jia sekä niitä työn­tek­i­jöitä, jot­ka halu­a­vat tehdä työn­sä vas­toin SAK:n lakkokäskyä.

Vastaa käyttäjälle Markku af Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.