Liikenteen optimaalinen hinnoittelu

Nos­te­taan molem­mat jalat ilmaan ja pohdi­taan, mil­laista olisi liiken­teen hin­noit­telu, jos se voitaisi­in tehdä kaik­ista poli­it­ti­sista ja tekni­sistä rajoituk­sista piittaamatta.

Henkilöau­toli­iken­teen hin­noit­telu perus­tu­isi auton ja ben­si­inin (verot­toman) hin­nan ohel­la liiken­teen  ulkoisi­in hait­toi­hin. Ulkoisia hait­to­ja ovat toki myös hiilid­iok­sidipäästöt, mut­ta niiden merk­i­tys on itse asi­as­sa aika vähäi­nen, sil­lä pakop­utkesta tule­va hiilid­iok­si­di ei ole sen haitallisem­paa kuin vaikka­pa öljyläm­mi­tyk­ses­tä tule­va hiilid­iok­si­di. Pan­naan hiilid­iok­sidille reilu hin­ta, joka kyl­lä riit­täisi kään­tämään päästöt nopeasti laske­valle uralle: 100 euroa ton­nil­ta. Ben­sal­i­traa kohden se merk­it­sisi noin 25 senttiä.

Ulkoiset kus­tan­nuk­set riip­puisi­vat ruuhkakus­tan­nuk­sista, melus­ta, kaupunki­ti­lan viemis­es­tä, onnet­to­muus­riskistä ja niin edelleen. Tämän ohel­la jokainen tietysti mak­saisi pysäköintin­sä itse.

Autoilun kus­tan­nuk­set riip­puisi­vat ratkai­sev­asti ajas­ta ja paikas­ta. Pohjoiskar­jalan sivuteil­lä melun ja saastei­den kus­tan­nuk­set oli­si­vat vähäisiä, kos­ka on niin vähän ihmisiä niistä kär­simässä, ruuhkakus­tan­nuk­sia ei ole juuri lainkaan eikä tiev­erkko vie kohtu­ut­tomasti kallista maa­ta kuten Helsingis­sä. Eivät pysäköin­ti­ti­lan vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­set niin kovin suuria ole.

Autoilun kus­tan­nuk­set pieneni­sivät selvästi Pohjois-Kar­jalas­sa ja kas­vaisi­vat ruuh­ka-Suomes­sa aivan olen­nais­es­ti. Pysäköin­nin kus­tan­nusten sälyt­tämi­nen autoil­i­joille tek­isi esimerkik­si Jätkäsaares­ta läh­es autot­toman, kos­ka har­va halu­aa mak­saa kah­den auton hin­taa yhdestä pysäköin­tipaikas­ta. Hyv­in­voin­ti­tap­pi­oiden vält­tämisek­si autol­la-ajo­mak­sun pitäisi vai­hdel­la huo­mat­tavasti ajas­ta ja paikas­ta riip­puen. Tässä en mene nyt yksityiskohtiin.

Joukkoli­iken­teen hin­noit­telun pitäisi perus­tua mar­gin­aa­likus­tan­nuk­si­in, joi­hin on tietysti lisät­ty myös joukkoli­iken­teen ulkoiset kus­tan­nuk­set, sil­lä ei se bus­sikaan mikään ilman­raikas­ta­ja ole. Bus­sili­iken­teen osalta sub­ven­tio­ta­so olisi var­maankin suun­nilleen samal­la tasol­la kuin nytkin: jos bus­si on tyhjä, lisä­matkus­ta­jas­ta ei aiheudu juuri kus­tan­nuk­sia — pysäkki­ai­ka on niistä suurin — ja jos bus­si on täysi, sen kus­tan­nuk­set sälytet­tynä kaikille 60 matkus­ta­jalle ei myöskään ole järin suuri. Ker­ta­mak­sut kuitenkin ovat aivan liian suuria ja ylit­tävät mar­gin­aal­i­hin­nan selvästi. Toisaal­ta näyt­tölipun nol­la mar­gin­aal­i­hin­tana on liian vähän.  Tar­if­fin pitäisi olla matkaan perus­tu­va, mut­ta todel­lakin niin, että ruuhkaisten keskus­takatu­jen kilo­metri on kalli­impi kuin moottoritiekilometri.

Raskaan raideli­iken­teen tar­iffien tulisi olla melko mata­lat. Niiden ei tarvit­sisi kat­taa korkoa investoin­tikus­tan­nuk­sille, vaan tar­if­fin tulisi olla sel­l­ainen, että se johtaa kap­a­siteetin hyvään (noin 90%) käyt­töas­teeseen, kos­ka niin kauan kuin kap­a­siteet­tia on, yhden matkus­ta­jan mar­gin­aa­likus­tan­nus on läh­es nol­la.  Ilmaista liiken­teen ei silti pitäisi olla, kos­ka sil­loin kap­a­siteet­ti ylit­tyy.  Opti­maa­li­nen hin­noit­telu riip­puisi kovasti kap­a­siteet­ti­ti­lanteesta, jol­loin ruuh­ka-aiko­jen lip­pu olisi selvästi kalli­impi kuin hil­jais­ten aiko­jen lippu.

Kuka tämän sit­ten maksaisi?

 Metron kiin­teät kulut tulisi mak­saa — ei joen­su­u­lais­ten kukkaros­ta — vaan kohdis­tet­tuna kiin­teistöverona vaiku­tusalueen kiin­teistöille, käyt­tivät nämä tahi eivät. Bus­sili­iken­teessä Sep­po Vep­säläisen esit­tämä kul­tainen kort­ti voisi olla hyvä keräämään kiin­teät kulut jol­loin itse matkas­ta perit­tävä mak­su olisi pieni.  Ne, jot­ka tekevät matkansa kävellen tai fil­lar­il­la vapau­tu­isi­vat mak­samas­ta. Ja autoil­i­jat; heil­lähän olisi jo ne hait­taveron­sa. Kos­ka kaik­ki hyö­tyvät kap­a­siteetin ole­mas­saolosta, osa julkisen liiken­teen tues­ta mak­set­taisi­in verorahoista.

 Tässä mallis­sa joukkoli­iken­teen käyt­tö tai sen vaiku­tus­pi­iris­sä olem­i­nen tulisi kaiken kaikki­aan nyky­istä kalli­im­mak­si mut­ta vielä paljon kalli­im­mak­si tulisi kaupunki­au­toilu. Voit­ta­jia oli­si­vat jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät ja ne, joiden ei tarvitse päivit­täin matkus­taa pitk­iä matkoja.

 Yksi asia vain jäi pohdi­tut­ta­maan: tässä mallis­sa on sälytet­ty liiken­teelle ulkoiset kus­tan­nuk­set, mikä tek­isi kaupunkili­iken­teestä nyky­istä kalli­im­paa. Onko liikku­vu­ud­es­ta myös ulkoisia hyö­tyjä, jot­ka ohjaisi­vat verot­tomaan autoilua vähem­män ja sit­tenkin tuke­maan joukkoli­iken­net­tä nyky­istä enemmän?