Messukeskuksen kaava

Uusi kaupunkisuunnittelulautakunta, jossa edustan vihreitä varapuheenjohtajana, kokoontui tänään ensimmäisen kerran. Ainoa iso asia oli Messukeskuksen ja Käpylän liikuntapuiston kaava.

 Messukeskus haluaa lisää uuden näyttelyhallin, 800 hengen  kongressisalin, pysyvien näyttelyjen tilan, lisää  pysäköintitilaa  ja 27-kerroksisen  hotellirakennuksen.   Tässä kaavassa ratkaistaan kaksi isoa asiaa:

  •  Messukeskus säilyy nykyisellä paikalla, eikä sitä siirretä jonnekin Marja-radan varrelle lähelle lentokenttää. Kaupunkisuunnitteluviraston kannan mukaan toiminta ei tämän jälkeen enää pysty laajenemaan. Niin paljon alueelle on investoitu, että ajatus siirrosta pois ei taida olla realistinen.
  • Nyt otamme ensimmäistä kertaa kantaa Pasilaan suunniteltuun korkeaan rakentamiseen. Keski-Pasilaan on tulossa korkeita rakennuksia. Tämä torni on niistä vähän sivussa irrallisena hampaana. Kaikki on kiinni siitä, onko torni kaunistus vai kauhistus. Tätä on vaikea taata, koska hallinto-oikeus on ottanut kannan, jonka mukaan rakennuslupa on myönnettävä minkänäköiselle rötiskölle hyvänsä, joka mahtuu kerrosalaan. Pienellä juridisella luovuudella ehkä tuokin olisi kierrettävissä. Vuosaaressahan vastaava hanke meni täysin pieleen.

Nyt on pantu oikein kaavaan, että hotellin huipulle on rakennettava yleisölle avoin näköalaterassi.

Pysäköinti alueella on hankala asia. Muutosten jälkeen messukeskuksessa olisi noin 3500 pysäköintipaikkaa, minkä  lisäksi Hartwall-areena voi tarvittaessa lainata 1200 lisää.  Tosiasiassa ihan näin pahalta se ei näytä. Vaikka pysäköintipaikkojen määrä kaavassa lisääntyy rutkasti, olevassa maailmassa niiden määrä pysyy suunnilleen ennallaan. Nyt liikuntavirasto on vuokrannut messuille laajoja alueita Käpylän liikuntapuistosta. Kun pysäköintitalo valmistuu, tämän pitäisi loppua, jolloin lopputuloksena on vain se, että pysäköinti siirtyy avoimilta kentiltä laitoksiin ja nykyiset pysäköintikentät voidaan nurmettaa jalkapallokentiksi.  Näin siis pitäisi tapahtua, mutta kuka sitä liikuntavirastoa on valvomaan

Asukkaissa vastustusta on aiheuttanut paitsi liikenteen  lisääntyminen alueella yleensä (tässä Hakamäentien  parantaminen on paljon merkittävämpi tekijä) myös  pysäköintilaitoksen korottaminen, joka varjostaa alueen viertä kulkevaa pyörätietä.

Liikuntaväki on saatu kaavan puolelle sillä, että uudesta näyttelyhallista  on tarkoitus tehdä myös urheilukilpailuihin, esimerkiksi yleisurheilun hallikisoihin soveltuva. Lisäksi pysäköintilaitokseen  tulee rullaluistelumahdollisuus silloin, kun autot eivät  sitä tarvitse.

Messuille päässee erinomaisesti junalla. Miksi siis on pakko tunkea paikalle autolla? Tämän jälkeen pääsee vielä paremmin: jalkakäytävää pääovelta asemalle levennetään ottamalla autoilta pois yksi kaista. Sydäntä lämmittävä päätös!

Kaava meni vielä pyynnöstäni pöydälle, vaikka hankkeella on kyllä kiire: kaivinkone kuulemma kuopii jo hermostuneena maata tontin reunalla.

Sadan miljoonan investointi, yhtä suuri kuin Kataisen alunperin kaavailmema elvytyspaketti

Minusta kaava vaikuttaa hyväksyttävältä, mutta viikko on aikaa muuttaa mielipidettä.

16 vastausta artikkeliin “Messukeskuksen kaava”

  1. Pari juttua. En tietenkään ymmärrä kokonaisuutta, vaikka paikan tiedänkin. En myöskään ymmärrä haluavien yritysten tarpeita. Ei noita isoja kokouksia alvariinsa tule ja mitä ihmeen pysyvää se messuporukka sinne haluaa? Sitä hotellihommaa en ymmärrä lainkaan.
    OS, mikä on pääkaupunkiseudun hotellien keskimääräinen täyttöaste nykyään?
    Toisaalta, eikö se ylösrakentaminen ole järkevämpää, kuin Vanhasen omakotijutut?
    Rakentakaa kerrankin sitten semmonen 1 kmetrin tönö, niin päästään leuhkimaan, ehkä.

  2. Messujen aikaan, etenkin sulkemisajan kohdalla, seiskan raitiovaunu on tolkuttoman täynnä.
    Tarvittaisiin tihennetty vuoroväli tuohon aikaan. Useat matkustajat tuolloin ovat kuukausikortittomia ulkopaikkakuntalaisia mutta tungoksen takia eivät pääse ostamaan lippua.

    Kysynkin, eikö messujärjestäjiä voida velvoittaa subventoimaan HKL:lle ylimääräisiä raitiovaunuvuoroja messujen aikaan?

    Tuo parkkipaikkahomma oli ikävä lukea. Eikö parkkipaikat voisi rakennuttaa väestönsuojiksi ja sijoittaa niihin vaikka sisämikroautorata, jonne halukkaat pääsisivät päristelemään sydämensä kyllyydestä? Autot voisi jättää kotiin.

  3. ”Nyt otamme ensimmäistä kertaa kantaa Pasilaan suunniteltuun korkeaan rakentamiseen. Keski-Pasilaan on tulossa korkeita rakennuksia. Tämä torni on niistä vähän sivussa irrallisena hampaana. Kaikki on kiinni siitä, onko torni kaunistus vai kauhistus.”

    Mitä sillä on väliä onko korkea rakennus kaunistus taikka hammas, jos rakennuksen ympärillä on/olisi toimiva joukkoliikenne ja rakkenus ei näy kuin tornista katsomalla Helsingin kantakaupungin kulmilta katsoen. Metro olisikin paras joukkoliikennemuoto lähellä suuria rakennuksia. Virkamiestenkään ei tarvitisi köpötell kuin muutama sata metriä kaduilla paikallisten kiusaksi, josko vaan tomiva maanalainen liikenne olisi aikoinaan rakennettu alueelle.

    Mutta minkä sille tekee, kun Helsinki on rakennettu matkattavaksi aakeeksi ja laakeeksi kuten esim. Vaasa – Oulu moottiritie yksitoikkoisine maisemineen.

    Että, saa kait tornejakin olla, jos lähistölle on rakennettu ja toteutettu toimiva massaliikennejärjestelmä. Kuten Hong-Kongissakin on.

  4. Kävin juuri messukeskuksessa eräillä messuilla, mikä vahvisti mielipidettäni siitä, että messut ilmiönä ovat katoava historiaan. Mielestäni messut ovat ahdistavia, hikisiä ja epämiellyttäviä. Halutessaan tietoa mistä tahansa aiheesta saa esim. netistä paljon nopeammin, helpommin ja kattavammin. Messut olivat 1800-luvun internet, nyt pahasti jääneet ajasta jälkeen.
    Eli mielestäni messukeskuksen kehittämiseen ei enää pitäisi laittaa ropoakaan.

  5. Messut ovat mukavaa ajanvietettä, kannatetaan, mutta kokonaisuudesta pitäisi saada arkkitehtikilpailu aikaiseksi. Nyt on käsittääkseni kahden porukan esisuunnitelmat, joista ei ihan aukea mitä oikeastaan tavoitellaan.

    Erityisen toimiva alueesta tulisi jos Pasilan asema saataisin jotenkin integroitua Messukeskukseen. Viihtyisiä sisäkatuja kuten Kampin keskuksessa tai Itäkeskuksessa, ja avointa lämmintä tilaa. Nyt on ilmeisesti vain ”katettu jalkakäytävä”. Ei tule heti mieleen missä tuollainen olisi täkäläisessä ilmastossa käytännössä onnistunut.

    Niin, ja asiaan löyhästi liittyen ysin päättäri pitäisi siirtää Kolmikulmasta 1A:n päättärin tilalle tänne periferiaan jotta pääsisi ratikallakin paikalle. Kiskot olisi valmiina.

  6. ”Nyt on pantu oikein kaavaan, että hotellin huipulle on rakennettava yleisölle avoin näköalaterassi.”

    Yritä saada tämä lisäys pois kaavasta, jos vain suinkin voit. Eihän kaavoittaja mitenkään voi tietää, että missä käytössä tämä ylin kerros on parhaimmillaan. Estääkö tämä muuten esim. näköalaravintolan tai baarin rakentamisen? Pitääkö se olla avoinna siis myös muille kuin maksavalle yleisölle?

  7. Pasila on sopiva paikka tälle toiminnalle. Joukkoliikenneyhteydet ovat monipuoliset ja paranevat vielä tulevaisuudessa paljon, kun Pasilan metro saadaan aikaan jatkoineen.

    Pysäköinnin päällekkäiskäyttöä saisi Pasilassa kyllä selvitellä pitemmälle. Liityntäpysäköinnille voisi osoittaa tilaa tuosta kovin hulppeasta paikkamäärästä. Olisi jatkosuunnittelukehoituksen väärti.

  8. Jos lopulta päädytään että jokin tolppa tulee niin siinä käy kuten suomessa aina passaa käymään. Ensin siitä lähtee korkeudesta suurin osa pois ettei syntyisi hoikkaa vaikutelmaa.

    Seuraavaksi karsitaan muotoa moneen otteeseen että ei tulisi kalliiksi, lopuksi vielä pintamateriaalit sorvataan halvoiksi. Kun pilvenpiirtäjästä on tullut ruma kerrostalo, muutetaan vielä sen käyttötarkoitusta ja aidataan koko hoito ettei kellään ulkopuolisella ole sinne mitään asiaa. Näin on taas yksi suomalainen ”pilvenpiirtäjä” valmis.

  9. Liityntäpysäköinti tuli minullekin mieleen, mutta toisin kuin Seppo Vepsäläisellä, pysyi siellä vain viisi sekuntia:

    1) Jos joku lähtee autolla päästäkseen helsingin keskustaan, toivoisin hänen vaihtavan joukkoliikenteeseen jo ennen Pasilaa;

    2) Työssäkäyvän pitäisi päästä töihin myös messupäivinä. Se ei oikein sovi vuorottyaiskäyttöön.

  10. ”Nyt on pantu oikein kaavaan, että hotellin huipulle on rakennettava yleisölle avoin näköalaterassi.”

    Yritä tosiaan saada tämä lisäys pois kaavasta. Sitten… mikäli sinne 27 kerroksinen hotelli rakennetaan niin ei mitään näköalaravintolaa katolle. Näitähän on rakennettu sinne sun tänne, eikä taida monikaan kannattaa.
    Muuten; mitä Ilmailulaitos on sanonut lausunnossaan tästä ”lentoesteestä”? Entäs pelastuslaitos? Hotelli 27 kerroksessa vaatii jo aikamoista kalustoa evakointitilanteessa. Onhan tähän hankittu pelastuslaitoksen lausunto, siis lausunto missä -laitos hyväksyy hotellirakennuksen evakointisuunitelmat. Toteaa, että kalustoa on riittävästi ja kaavassa ovat pelastustiet kunnossa?

  11. Kaikille avoimet näköalaterassit on ihan oikeissa pilvenpiirtäjissä mm. Empire State Buildingissä sekä World Trade Centerissä (silloin kun ne vielä olivat pystyssä).

    Ilman muuta näköalatasanne kuuluu asiaan. Katolle voisi myös laittaa tuulivoimalan. Seinille aurinkopaneeleita ja ylätasanteelle kanssa. Näköalahissi toimimaan ekoenergialla.

    Seinät lasista ja sisälle kasvihuone-arboretum tuottamaan ekokurpitsoita ja soijaa. Alas autoilta rauhoitettu katettu tasanne starting pointiksi fasismin, globalisaation ja muun rasimin ja natsismin vastaisille mielenosoituksille.

  12. spottu:

    ”Erityisen toimiva alueesta tulisi jos Pasilan asema saataisin jotenkin integroitua Messukeskukseen. Viihtyisiä sisäkatuja kuten Kampin keskuksessa”…

    Olen ihmetellyt joka kerta messuilla käydessä, että miksi ihmeessä asemalta ei pääse kuivin jaloin messukeskukseen. Voisiko tässä kaavassa ratkaista vihdoin tämän ongelman?

    Ylipäätään hämmästyttää, että Helsinkiä on suunniteltu kuin jotain auringossa kylpevää italialaiskaupunkia. Kivaahan se on ne kaksi kesän helleviikkoa, mutta loppujen 50 viikon viihtyvyyden takia mallia kannattaisi ottaa Kanadan ja Yhdysvaltain pohjoisimpien miljoonakaupunkien kaupunkisuunnittelusta. Huikein esimerkki on PATH Torontossa: http://www.toronto.ca/path/. En ihmettele, että Suomessa moni tykkää autosta, sillä kun pääsee jalat kuivana lämpimästä tallista lämpimään parkkihalliin.

    Helsingin kaupunkisuunnittelusta puuttuvan talviulottuvuuden turisti huomaa jo lentokentällä. Miksi sekä Finnairin bussia että Vantaan linjaa 615 (kuten kaikkia muitakin) pitää odottaa ylipäätään kylmässä, ja vielä kymmenien metrien päästä terminaalin lipasta ilman että kävelyreittiä sinne olisi edes katettu.

    Tällä suunnittelumallilla lentokentän tuleva rautatieasemakin varmaan sijoitetaan omaan rakennukseensa, jonne pitää asemalta kävellä räntäsateessa parisataa metriä autojen keskellä.

  13. Vähän laajemmin, (Itä-)Pasilan liikennejärjestelyt ovat aivan käsittämättömät. Asemapäällikönkadun ja Ratapihantien risteys on täysin toivoton liikennevälineestä riippumatta. Kuljin joskus 17 pysäkiltä (Alkon edessä) asemalle joka aamu, aikaa risteyksen ylittämiseen kaksilla valoilla meni valehtelematta pari minuuttia, muutaman kymmenen metrin matkaan. Autoille ja busseille risteys on ihan yhtä toivoton, ratikalla on sentään osittain oma kaista.

    Muuta: Itä-Pasilan läpi kulkee pohjoi-eteläsuunnassa yhteensä kolme-neljä kaistaa suuntaansa. Kun vastassa on pohjoisessa ja etelässä nelikaistainen tie, niin tämä on vähintään omituista. Tämän lisäksi aiotaan Keski-Pasilan läpi tehdä neljä-kuusikaistainen väylä samaan suuntaan n. 300 metriä länteen päin, siis kaksi-kolme kaistaisen Pasilan kadun lisäksi. Eli yhteensä 14 kaistaa kahden nelikaistaisen tien välille puolen kilometrin sisään! Lisäksi asemalle tehdään kolmen tuhannen auton parkkihalli kaupungin rahalla jota kutsutaan metroasemaksi, odottomaan ehkä joskus 2050 saapuvaa metroa.

    Aseman risteyksen ongelmista ja ylikapasiteetista päästäisiin sulkemalla Ratapihantie Teollisuuskadulle saakka. Joko niin että käännetään Ratapihantie Rautatieläisenkadulla, tai niin että jatketaaan Ratamestarinkatua nykyisen parkkipaikan läpi edelleen Ratapihantielle. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa Messukeskuksen laajennus voitaisiin sijoittaa aivan radan viereen Ratapihantieltä vapautuvalla tilalle. Kummassakin vaihtoehdossa Ratapihantie voitaisin käyttää rakennusmaaksi, varsinkin aseman etäläpuolella on kallion kanssa leveä kaistale.

  14. Messut kasvavat, koska se on ehkä maailman paras bisnes: niin kävijät kuin näytteilleasettajat maksavat, win-win. Messukeskus on ainoa (konferenssi)keskus Helsingissä, joka voi kokonsa puolesta, varsinaisen messutoimintansa lisäksi, majoittaa tärkeitä kokouksia ym. valtiotason tapahtumia. Mielestäni Pasila on tällaiselle keskukselle hyvä paikka, mutta alueen integrointiin ja esteettisyyteen tulisi panostaa paljon ehdotettua enemmän! Suunnitelmat näyttävät kaikkine pöyhkeilevine osineen sillisalaatilta, jonkinlaiselta köyhänmiehen Dubailta. En vastusta tornia, mutta se valitettavasti näyttää kerralla nähdyltä ja hieman tarpeettoman korkealta kun ihan viereen ei varmaan tule vastaavia. Taas myydään rumaa pikkuatribuuteilla – vrt. Vuosaaren tölppö torni ja sen toteutumaton kahvila.

    Olen Käpylässä asuneena seurannut Messujen nurjaa puolta: Länsi-Käpylän kadut ja radanvarren metsät ovat messujen aikaan täynnä autoja, kaikki eivät viitsi maksaa liki kymppiä pysäköinnistä. Eli riittävästi paikkoja tontille ja asukaspysäköinti Käpylään! Raviradan yhteiskäyttö ei toimi: hiekkakentät täyttyvät autoista juuri silloin kun se Messuille sopii, ja paremmat urheiluviheriöt taas pidetään lukollisten aitojen takana vain seuroille. Messuille pitäisi osoittaa tiukka raja jonka yli ei mennä laajennuksilla – ylöspäin taas saisi rakentaa juuri niin paljon kun haluaa.

    Messut pitäisi ottaa paremmaksi osaksi ympäristöään. Paisuneen massan läpi pitäisi kulkea aina avoimia julkisia reittejä. Esimerkiksi Milanossa tai Barcelonassa vanhat messualueet ovat luentevasti osa kaupungin rakennetta, kun osin avoin katuverkko kulkee hallien välillä. Meidän ilmastossa reitit voisivat kulkea katolla tms. Nyt pompöösi hallipulla tuntuu ikävällä tavalla rahalle haisevalta kauppakeskukselta johon ei ole asiaa ilman muovikorttia tai kello seitsemän jälkeen.

  15. Joukkoliikenne etusijalle. Kuten Teemu Kemppainen kirjoitti, olisi satsattava mieluummin joukkoliikenteeseen, kuin parkkipaikkoihin.

    Amsterdamissa on RAI (sikäläinen messukeskus) hoitanut asian paikallisen liikennelaitoksen kanssa niin, että messuvieraat saavat rekisteröitymistä vastaan messujen ajan voimassaolevan julkisen liikenteen lipun. Ainakin IBC-messujen kohdalla tämä oli käytäntö.

    Tämä varmasti osaltaan sekä vähentäisi oman auton käyttöä, että tekisi ratikkaliikenteen sujuvammaksi.

  16. Aivan loistava idea rakentaa kerrankin ylöspäin suuntautva kaunis torni! Helsingin ankea savupiippu-siluetti on kaivannut tätä jo useita vuosia. Hotellin korkeus ei tosin ole mikään kummoinen edes naapurimaiden mittapuulla. Olen usean vuoden ajan jo viennyt turisteja hotelli Tornin ahtaalle näköalatasanteelle Helsinkiä ihmettelemään, vihdoinkin löytyy vaihtoehto!
    Vuonna 2020 Helsingissä on vanha kaupunki ja metroyhteyden päässä oleva UUSI kaupunki= Keski-Pasila. Jep, näin se menee!

    Rakennamme joko ylös tai ulos, jokainen voi päätellä itse kumpi suuntaus kaataa enemmän metsää ja luonnonalueita?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.