Maakunnat vastuuseen liikenneinvestoinneista

Tie- ja rata­hankkei­den rahoi­tus pitäisi siirtää val­ti­ol­ta kun­nil­la ja/tai maakun­nille. Samal­la val­tio tietysti siirtäisi kun­nille sen määrän rahaa, jota infra­hankkeisi­in yleen­sä on käytet­ty. Näin päästäisi­in manku­miskult­tuurista ratio­naal­isi­in investointipäätöksiin.

Eduskun­nan bud­jet­tikäsit­te­lyn masen­tavimpia asioi­ta on käh­mintä tiemäärära­hoista. Lop­putu­lok­seen vaikut­taa paljon enem­män kuin ratio­naa­li­nen hark­in­ta, eri vaalipi­irien edus­tus val­tio­varain­valiokun­nan sil­tarumpu­jaos­tossa. On syytä pelätä, että tämä vain pahe­nee, kun Suomen keskus­ta on päät­tänyt palaut­taa poli­ti­ikan politiikkaan.

Pidin aina nau­ret­tavina kansane­dus­ta­jia, jot­ka esit­tivät maakun­taansa säkeit­täin rahaa vähän joka tien­pätkän paran­tamiseen. Eduskun­ta äänestää näistä tun­tikau­sia ja kumoaa kaik­ki ne, joi­ta sil­tarumpu­jaos­to ei ole puoltanut. Ihmettelin, miten he kehtaa­vat. Ilmeis­es­ti pelleily menee per­ille. Ker­ran Pirkan­maal­la olin jos­sain tilaisu­udessa tapasin paikallisen kun­nan­jo­hta­jan, joka ker­toi, kuin­ka heil­lä jän­nitetään eduskun­nan huomista äänestys­tä paikallistien asfal­toin­nista. Se oli yksi näistä han­kkeista, jot­ka kaa­tu­i­v­at noin äänin 15–170. Tarkoi­tus oli kuitenkin täytet­ty: paikalli­nen kansane­dus­ta­ja osoit­ti tais­tel­e­vansa urheasti kun­tansa puolesta.

Nyt maakun­tien kar­valakkilähetys­tö­jen on järkevää vaa­tia rahaa kuin­ka jär­jet­tömi­in han­kkeisi­in tahansa. Maakun­nas­sa kan­nat­taa val­tion rahoin rak­en­taa vaik­ka pyra­mide­ja, kos­ka tuo­han se työtä ja rahaa maakun­taan.  Aika vähäistä liiken­netarvet­ta varten Suomes­sa on moot­toriteitä rakennettu.

Olisi paljon parem­pi, jos kukin maakun­ta rahoit­taisi infra­hankkeen­sa itse. Val­tio siirtäisi nyt infrain­vestoin­tei­hin suun­natun rahoituk­sen kun­nille.  Maakun­nal­liset han­kkeet kun­nat mak­saisi­vat maakun­tali­iton jäsen­mak­suina ja kun­nal­liset han­kkeet ne rahoit­taisi­vat suo­raan itse. Maakun­nat eivät olisi sidot­tu­ja juuri siihen rahamäärään, jon­ka val­tion infrara­hoista on sinne siir­ret­ty. Rahaa saisi käyt­tää enem­män tai vähem­män siitä riip­puen, kuin­ka tärkeinä uusia teitä ja rato­ja todel­la pidet­täisi­in. Jos rahaa tarvi­taan van­hus­ten­hoi­dos­sa enem­män, sen voi käyt­tää van­hus­ten­hoitoon. Tämä desen­tral­isoin­ti merk­it­sisi siir­tymistä manku­miskult­tuurista ratio­naaliseen päätöksentekoon.

Tiedän paljon han­kkei­ta, jota oli­si­vat jääneet toteu­tu­mat­ta täl­lä menet­te­lyl­lä, mut­ta tiedän paljon myös han­kkei­ta, jot­ka oli­si­vat toteu­tuneet paljon aikaisem­min, jos asi­as­ta olisi päästy päät­tämään paikallis­es­ti odot­ta­mat­ta val­tion rahoitusta.

19 vastausta artikkeliin “Maakunnat vastuuseen liikenneinvestoinneista”

  1. “Olisi paljon parem­pi, jos kukin maakun­ta rahoit­taisi infra­hankkeen­sa itse. Val­tio siirtäisi nyt infrain­vestoin­tei­hin suun­natun rahoituk­sen kun­nille. Maakun­nal­liset han­kkeet kun­nat mak­saisi­vat maakun­tali­iton jäsen­mak­suina ja kun­nal­liset han­kkeet ne rahoit­taisi­vat suo­raan itse.”

    Maakun­nat ehkä, kun­nat ei mis­sään tapauk­ses­sa. Kun­nat ovat aikansa eläneitä jään­teitä aikakaudelta jol­lon piti tur­va­ta talon­poikien ja por­varis­ton oikeudet.
    Kar­valakkilähetys­tö­jen ja sil­tarumpupoli­ti­ikan aika on ohi. Ainakin sen pitäisi olla ohi. Mikäli kansane­dus­ta­ja antaa maakun­nas­ta tulleen lähetys­tön vaikut­taa työsken­te­lyyn­sä ollaan pet­täväl­lä poh­jal­la. Ei lail­lis­es­ti, mut­ta moraalisesti.
    Matkustin ker­ran junal­la Helsingistä Oulu­un ja päivä­vaunus­sa. Onhan siinä istu­mista, mut­ta kar­tan ja muis­tikir­jan kanssa oli mie­lenki­in­toista pohdiskel­la, että mitenköhän tämäkin mut­ka on rataan saatu aikaiseksi.

  2. Onkos Osmon silmi­in sat­tunut täl­lainen “sil­tarumpuhanke”:

    “Maakun­ta­jo­hta­ja Ossi Savolainen pitää valitet­ta­vana suun­nitelmia Avia Col­le­gen siirtämisek­si Van­taal­ta Pori­in. Savolaisen mukaan Van­taal­la on Suomen ylivoimais­es­ti parhaat edel­ly­tyk­set ja suurin tarve ilmailu­alan koulu­tuk­selle. Helsin­ki-Van­taan lentoase­ma on maamme ylivoimais­es­ti tärkein alan työ­paik­ka- ja osaamiskeskit­tymä, ja tämä kehi­tys toden­näköis­es­ti vain vahvis­tuu tulevaisuudessa.”

    http://www.uudenmaanliitto.fi/?4904_m=6105&s=38

    Olen toki huo­man­nut, että lentoli­ikenne ei ole niin fokuk­ses­sasi, mut­ta se, mitä on, olisi kait syytä hoitaa tehokkaasti — koulu­tus­ta myöten. Ei siis rak­en­taa infraa toiseen ker­taan, kuten siir­rosta seu­ran­nee — jälleen kerran.

  3. Minus­ta tiestö on sel­l­aista infraa, että se kuu­luu val­ti­olle, pait­si taa­jamien sisäl­lä ole­va tiestö. Tei­den ylläpi­to ja rak­en­t­a­mi­nen työl­listävät sen ver­ran vähän ihmisiä, että kar­valakkilähetys­töille voi nau­raa tässä asi­as­sa. No, pääsee­hän siinä maalais­poi­ka kaupunki­in ja kansane­dus­ta­ja tun­tee itsen­sä tärkeäk­si. Molem­mat iso­ja asioita.

  4. Tietysti kansane­dus­ta­ja antaa lähetys­tön vaikut­taa. Hänen työ­nan­ta­jansa ei ole Suo­mi vaan oman vaalipi­irin äänestäjät, joten hän on valmis vaik­ka tuhoa­maan muun Suomen, kun­han omaan maakun­taan saadaan lisää rahaa vaik­ka pyra­mi­di­en rakentamiseen.

    Ain­oa “ongel­ma­ton” jär­jestelmä olisi lib­er­taris­mi, jos­sa jokainen mak­saisi omat menon­sa ja tiet oli­si­vat yksityisensä.

    Ei, ei sekään olisi ongel­ma­ton, mut­ta läheisyyspe­ri­aate tulee viedä aina niin pitkälle kuin mah­dol­lista, useim­mis­sa asiois­sa yksilölle itselleen. Esim. sosi­aal­i­tur­van pitäisi olla lähin­nä rahaa eikä niinkään muu­ta, esim. halvem­pia asuntoja.

  5. Päästäisi­inkö maakun­nis­sa “ratio­naal­isi­in investoin­tipäätök­si­in” nykyis­es­tä, sinän­sä vähän arpa­jaiskonet­ta muis­tut­tavas­ta päätök­sen­teko­tavas­ta luop­umal­la. Kuvaa­masi piir­teet saat­taisi­vat säi­lyä ja uusi­akin kum­mallisuuk­sia löytyä.

    Maakun­nat ovat päätök­sen­teko­ta­sona Suomes­sa heiveröisiä. Niil­lä ei ole suo­ria vero­tu­lo­ja, vaan ne oli­si­vat saa­mas­sa val­tion pus­sista väyläin­vestoin­ti­ra­hansa. Aika saman­tyyp­piseen suh­muroin­ti­in se johtaisi päätet­täessä maakun­tien rahanjaosta.

    Liiken­nein­vestoin­tien rahoi­tus­ta kyl­lä olisi syytä muut­taa. Bud­jet­ti­ra­hoituk­ses­ta tulisi siir­tyä pitkäjän­teisem­pään rahan­jako­ta­paan. Han­kkei­den läpi­menoa­jat ovat liian pitk­iä nyky­mallil­la. Kun joku han­ke on päätet­ty tehdä, toiv­ottvasti perus­teel­lis­ten kan­nat­tavu­usarvioiden poh­jal­ta, se on syytä toteut­taa ripeästi. Pitkät raken­nusa­jat aiheut­ta­vat turhia kustannuksia.

    On myös päästävä “hyö­tyjät maksavat”-periaatteen laa­jem­paan soveltamiseen. Kun toiv­ot­tavasti jo lähi­t­ule­vaisu­udessa saadaan LVM:n valmis­telus­ta esi­tys väylä­mak­sukäytän­töön siir­tymis­es­tä, poli­it­ti­nen keskustelu tulisi käyn­nistää myös liiken­nein­vestoin­tien rahoi­tus­mall­ien uudistamisesta.

  6. Joen­su­u­lainen liikken­ne­m­i­nis­teri on keksinyt, että finanssikri­isiä elvytetään rak­en­ta­mal­la Kallan sil­to­ja. 3/4 osaa investoin­neista menisi mimis­terin vaalialueelle.

    Tielaitos eli Des­tia ei ole lomaut­ta­mas­sa ketään. Lomau­tusten pain­opiste on Tam­pereen ja Turun Seuduil­la. Miten Savo-Kar­jalan tiehankkeet aut­ta­vat laman koet­tel­e­vaa laivan rakennusta?

  7. Val­tio­val­ta on aina säädel­lyt ja säätelee tei­den rak­en­tamista. Hal­li­tun raken­nemuu­tok­sen ajoista läh­tien val­tio­val­ta on pitänyt eri­tyis­es­ti huol­ta pääkaupunkiseudun asukkaiden liiken­netarpeista sekä pääkaupunkiseudul­la että maakunnissa.
    Tiein­vestoin­nithan on jyvitet­ty sen mukaan kuin­ka paljon pääkaupunki­laiset liikku­vat kakkosasun­noil­laan, mökeil­lään tai sukulaisvierailuilla.
    Maakun­nalli­nen päätök­sen­teko tiea­siois­sa voisi olla huo­mat­tavakin paran­nus. Val­takun­nalli­nen keskusvi­ras­to eli Tielaitos voitaisi­in lakkaut­taa, jol­loin sivuhyö­tynä päästäisi­in eroon yhdestä pahim­mista ympäristötuholaisista.

  8. Osmo Soin­in­vaara:

    “Nyt maakun­tien kar­valakkilähetys­tö­jen on järkevää vaa­tia rahaa kuin­ka jär­jet­tömi­in han­kkeisi­in tahansa. Maakun­nas­sa kan­nat­taa val­tion rahoin rak­en­taa vaik­ka pyra­mide­ja, kos­ka tuo­han se työtä ja rahaa maakun­taan. Aika vähäistä liiken­netarvet­ta varten Suomes­sa on moot­toriteitä rakennettu.”

    Sinivihreä:

    Muis­te­len, saatan muis­taa väärinkin, että aiem­min blogin­pitäjä näki Key­ne­siläisen pyra­mi­di­en rak­en­tamisen tietyssä suh­dan­neti­lanteessa järkevänä. Nyt kun “pyra­mide­ja” raken­net­taisi­inkin maakun­ti­in, mitä ne lienevätkään, hom­ma on epära­tionaal­ista, masen­tavaa ja nau­ret­tavaa. Kuu­lostaa aivan helsinkiläiseltä maakuntapolitiikalta.

  9. Hienoa että joku vaatii kan­nat­tavu­us­laskelmia. Pahimpia ovat olleet rata-han­kkeet, jot­ka eivät har­vaana­su­tus­sa maas­sa voi olla mitenkään kannattavia.

    Kauko­ju­nali­iken­teen markki­nao­su­us Suomen henkilöli­iken­teestä on 1 %. Tieli­iken­teeltä kerätään n. 6500–7000 miljoon­aa euroa veroina val­tion kas­saan, silti tien­pitoon annetaan vain n. 850 miljoon­aa euroa.

    Raideli­iken­teeltä kerätään veroina 21 miljoon­aa euroa, mut­ta sille annetaan n. 502 miljoon­aa euroa radan­pitoon. Lai­va- ja lentoli­ikenne tuo val­ti­olle jonkin ver­ran enem­män tulo­ja kuin kuluja. 

    Raideli­iken­teelle työn­net­tävä rahamäärä on täysin käsit­tämätön, jos sitä ver­taa rahal­la ylläpi­det­tävän infran arvoon, rataverkon tasear­vo on vain n. 3000 Miljoon­aa, jol­loin raideli­iken­teelle vuosit­tain syötet­tävä rahamäärä vas­taa sitä että 300 000 Euron asuin­huoneis­ton vastik­keet oli­si­vat 50 000 Euroa vuodessa tai 4150 Euroa kuukaudessa! Pelkät tiehallinnon omis­ta­mat sil­lat ovat tasear­voltaan koko rataverkkoa kalliimpia.

    Mihin tuo RHK:n saa­ma run­sas raha sit­ten menee?

    Mm. Juuri äsken on alka­nut koko Suomen kannal­ta ”merkit­tävä” han­ke jos­sa Tornio-Kolari ratao­su­ut­ta tul­laan paran­ta­maan 86 Miljoon­al­la eurol­la. Täl­lä rataos­al­la liikkuu huimat 65 000 matkus­ta­jaa vuodessa! Siis 32 000 ihmistä käy Kolar­in-junal­la Lapis­sa vuosit­tain. Tätä voi ver­ra­ta vaik­ka Levin 20 000 vuode­paikkaan. Rah­tia tuol­la rataos­al­la liikkuu 287 000 tn, pääasi­as­sa var­maan puu­tavaraa. Tuon val­ta­van tavaramäärän voi kul­jet­taa vuo­den aikana vaik­ka investoimal­la seit­semään (7) rekka-autoon. 

    Tiehallinnon vähistä rahoista ei kyl­lä löy­dy 82 Miljoon­aa Kehä I:lle lep­pä­vaaraan, vaan Espoo joutuu laina­maan tuon rahan val­ti­olle, jot­ta Kehä‑I:stä Lep­pä­vaaras­sa päivit­täin aja­vat n. 58 000 autoa ja 4000 rekkaa eivät enää kovin mon­taa vuot­ta jou­tu­isi jonot­ta­maan tuos­sa tukos­sa olevas­sa tienkohdassa. 

    RHK on suun­nitel­lut käyt­tävän­sä mm. Seinäjo­ki- Oulu välin ”palve­lu­ta­son nos­toon” n. 800 miljoon­aa Euroa tulev­ina vuosi­na. Rataos­al­la kul­kee päivit­täin keskimäärin n. 2600 matkus­ta­jaa. Tämä tarkoit­taa pelkkinä korkoina 42 Euroa/matka. VR:n Matka­haun mukaan Seinäjo­ki-Oulu väli­nen mat­ka mak­saa Inter­ci­ty 55 junal­la 45 Euroa. Kokon­aiset kolme euroa näyt­täisi siis jäävän mui­hin kuin rataosan korkoku­lui­hin. Kolmel­la eurol­la pitäisi siis mak­saa tuon matkan henkilökun­nan palkat, ener­gia, kalus­toku­lut, jne„, Ja on kai näil­läkin investoin­neil­la jokin kuoletusaika?

    Tiehallinto ei toden­näköis­es­ti löy­dä bud­jetis­taan vieläkään raho­ja VT 51:lle välille Kiven­lahti-Kirkkon­um­mi kos­ka n. 70 Miljoon­aa v. 2000 Kus­tan­nus­ta­sol­la puut­tuu. Tietä päivit­täin käyt­tävät n.20 000 autoil­i­jaa joutu­vat siis jatkos­sakin jonot­ta­maan. Tuskin on varaa kor­ja­ta KEHÄ III:n ruuhki­akaan, koska­pa rahaa tarvit­taisi­in niinkin paljon kuin n. 108 miljoon­aa v. 2006 kus­tan­nus­ta­sol­la. Tääl­läkin jonot­taa siis jatkos­sakin päivit­täin vain hie­man yli 60 000 autoa.

    Entä jos asi­at oli­si­vat toisin?

    Tilas­tol­lis­es­ti tarkastel­tuna jokaisen kaukoli­iken­teen junan voisi matkus­ta­jamäärien perus­teel­la kor­va­ta kahdel­la (2) lin­ja-autol­la ja jokaisen lähili­iken­teen junan kolmel­la (3) lin­ja-autol­la. Täl­lä arvo­valin­nal­la palve­lu­ta­so paranisi vuoroti­hey­den kaksin- kolminker­taistues­sa ja ener­giaakin säästy­isi keskimäärin n. 10 miljoon­aa diesel-litraa vas­taa­va määrä. 

    RHK:lta säästyväl­lä rahamääräl­lä voisi läh­es pois­taa ajoneu­voveron, jol­loin use­am­mil­la olisi varaa oman auton omis­tamiseen ja ekol­o­giseen matkus­tamiseen, ‑eli lyhin­tä tietä suo­raan sinne minne itse on menos­sa, eikä sinne mihin ihmiset keskimäärin menevät. Rahamääräl­lä voisi myös kym­menker­tais­taa uusi­u­tu­vien ener­gia­muo­to­jen tuen, sil­loin sähköju­nali­iken­nekin voisi joskus tule­vaisu­udessa oikeasti olla ekologi­nen kulku­muo­to. Nythän näin ei ole, kos­ka uusi­u­tu­vaa sähkön­tuotan­toa on vas­ta n. 16% kaikesta käyte­tys­tä sähköstä. 

    Ehkä oikeu­den­mukaisin­ta ja ekol­o­gis­in­ta olisi kuitenkin käyt­tää rahat tieli­iken­teen ruuhkien pois­toon, ainakin parin vuo­den ajan ja vas­ta sit­ten alkaa tuh­la­ta niitä muualle. Verothan eivät tässä maas­sa var­maan alene. 

    Eikä junali­iken­net­tä silti lopet­taa kan­na­ta, Pääkaupunkiseudun lähili­iken­teen radat voisi siirtää YTV:lle tai HKL:lle. Nykyisel­lä rataverkol­la tapah­tu­vat tavarankul­je­tuk­set voivat myös jatkua. Malmin, kuitupu­un, tukkien, paperin, rau­dan ja öljyn kul­je­tuk­sia ei var­masti tarvitse tukea, eivätkä ne edes tarvitse palve­lu­ta­son tai nopeu­den nos­to­ja. Niitä voidaan kyl­lä viedä pidem­mil­lä junil­la vähän hitaam­minkin. Myös rataverkon kun­nos­s­api­to järkevöi­ty­isi, siis halpenisi, kun kor­jaustyöt voidaan sovit­taa teol­lisu­u­den varas­to­jen mukaan ilman henkilöli­iken­teen aiheut­tamia aikataulu­painei­ta. Samal­la radal­la voi silti kulkea ne yöju­nat lap­pi­in hiih­tolo­mavi­ikoil­la ja rus­ka-aikaan. Tosin Kolar­in radanko­r­jauk­sen pelkil­lä korkoku­luil­la voitaisi­in ostaa lentoliput kaikille rataosan juna­matkus­ta­jille välille Hki-Kit­tilä. Täl­löin ”junalipun” hin­nan voisi tuol­la osu­udel­la pudot­taa nol­laan! On siis kallista ylläpitää joukkoli­iken­net­tä, kun ne liiken­nöivät joukot puuttuvat.

  10. Joo, jos laske­maan ale­taan, kan­nat­taa laskea myös tuon Kiven­lahti-Kirkkon­um­mi tien järkevyys. Liiken­netarpeen ovat aiheut­ta­neet muu­ta­ma tuhat hölmösti sijoitet­tua omikoti­taloa, jot­ka Kirkkonuim­men kun­ta on kaavoit­tanut huolel­lises­tri niin, ettei sinne mitään bus­sia tai junaa käyt­tävää sosi­aal­i­ta­paus­ta pääse tule­maan. Jos tuo­ta asu­tus­ta ei olisi tai jos se olisi sijoitet­tu jotenkin järkeväm­min, koko tien leven­nyustä ei tarvit­taisi. Paljonko­han siitä tulee omakoti­taloa kohden?

    Esi­tyk­seni var­maankin vaaran­taisi tuol­laiset Kolar­in radan kaltaiset han­kkeet, sil­lä vaikea niille olisi läytää mak­sa­jaa. Jotain Jounin asen­teista ker­toi, että hän on valmis kor­vaa­maan vaikka­pa junan Tam­pereelle bus­seil­la. Ver­rat­tuna junaan, bussin palve­lu­ta­so on surkea, matkus­tus on ikävää, vie tun­nin kauem­min, ei voi men­nä rav­in­tolavaunuun, ei kir­joit­taa läp­päril­lä. Taso­eron näkee siitä, kuin­ka moni matkalla Helsingistä Tam­pereelle val­it­see bussin.

  11. Kirkkon­um­men omakoti­taloaluei­den eri­ty­is­laa­tu­isu­u­teen liit­tyy se, että asukkaat esimerkik­si ovat kieltäneet lähikau­pan rak­en­tamisen, kos­ka jos sel­l­ainen raken­net­taisi­in, voisi lin­tuko­toa häir­it­semään tul­la ihan vierai­ta, ulkop­uolisia ihmisiä. Mielu­um­min aje­taan oma­l­la autol­la kauem­mas kaup­paan. Kun­nal­liselle tasolle vietynä liiken­nepäätök­set saat­taisi­vat jois­sakin kun­nis­sa perus­tua tämän­tyyp­piselle ajat­telulle — auto­ton asukas ei ole kelvolli­nen asukas.

  12. Jouni Joke­lan mainit­se­ma ris­tiri­ita rato­jen tasear­von ja rak­en­tamiskus­tan­nusten välil­lä on mie­lenki­in­toinen. Kisko­jen rak­en­t­a­mi­nen on todel­lakin niin kallista, että esim. Turun, Helsin­gin tai Jyväskylän keskus­to­jen tun­tu­mas­sa pide­tään iso­ja jär­jeste­lyrat­api­ho­ja, kos­ka niiden siirtämi­nen muualle olisi — näin san­o­taan — niin kallista, ettei mikään muu toim­inta kor­vaisi kustannusta.

  13. “Tornio-Kolari ratao­su­ut­ta tul­laan paran­ta­maan 86 Miljoon­al­la eurolla.”

    Olisiko syyllinnen tässä: “Eli GrowHow ja Sok­li sen mukana myyti­in Yaralle pilkkahin­nal­la. Sen jäl­keen val­tio päät­tää rak­en­taa radan tai tien Sok­li­in kuten useisi­in mui­hinkin kai­vok­si­in. Mui­hin sovel­letaan jälki­ra­hoi­tus­ta, mut­ta Kolar­ia ja Sok­lia varten sor­vataan peräti oma paket­ti, Kolar­ille toden­näköis­es­ti vain sik­si, että suurin osa malmista on Ruotsin puolel­la ja sinne on jo rautatie.”

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2008_09_16_archive.html

  14. Osmo: Minä käsitin, että Jounin point­ti ei ollut se onko junal­la kivem­pi matkus­taa kuin bus­sil­la, vaan se, että juna­matkan kus­tan­nus on oikeasti huo­mat­tavasti lipun hin­taa suurem­pi. Juna­matkus­ta­jat ovat vaan sosial­isoi­neet osan kus­tan­nuk­sis­taan val­tion mak­set­tavak­si. Hän väit­tää, että bus­sili­iken­teessä tilanne on päinvastainen.

    Moni saat­taisi val­i­takin bussin Tam­pereelta Helsinki­in, jos bus­si­mat­ka mak­saisi kymme­ne­sosan junalipun hin­nas­ta, vaik­ka palve­lu­ta­so on tietysti huo­mat­tavasti huonompi.

    Näi­den väit­tei­den esit­tämi­nen ei ker­ro Jounin asen­teista oikeas­t­aan yhtään mitään. Ne ovat tosi­asi­aväit­teitä. Sin­un asen­teista vas­tauk­sesi toisaal­ta ker­too vähän turhankin paljon: ei väliä sil­lä mikä on tehokas­ta ja kas­vat­taa hyv­in­voin­tia, kun­han junas­sa saa matkus­taa muiden rahoilla.

  15. “Moni saat­taisi val­i­takin bussin Tam­pereelta Helsinki­in, jos bus­si­mat­ka mak­saisi kymme­ne­sosan junalipun hin­nas­ta, vaik­ka palve­lu­ta­so on tietysti huo­mat­tavasti huonompi.”

    Kyl­lä ainakin lentoase­malle meni­jät val­it­se­vat jo nykyisel­läänkin bussin. Hyvin ilmas­toitu tila­va bus­si ei ole yhtään has­sumpi vai­h­toe­hto monil­la muil­lakaan väleil­lä: ker­ran menin Rau­malle hel­teel­lä VR:n juna+bussi ‑yhdis­telmäl­lä. En mene toista kertaa…

  16. Tam­pereel­tra Helsinki­in läh­tee vuorokau­den aikana yht­en­sä n 40 lin­ja-autovuoroa. Lyhin mat­ka ‑aika 2.15 min. Hie­man pidem­pi kuin junal­la. Toisaal­ta pikavuorol­la (2h40) on 29 välipysähdys­tä, mm lentoase­ma ja ooppera.

    Viimeisin läh­tee klo 20 , aikaisn 1.30.

  17. Keskustelu rävähti raidein­vestoin­te­ja häm­mästeleväk­si. Jopa raide­v­erkon purkamista ehdote­taan tosis­saan näin ilmas­to­muu­tok­sen tiedostamisen aikakaudella. 

    Kan­nat­tavu­us­laskelmia kan­nat­taa har­ras­taa sys­temaat­tis­es­ti, jot­ta argu­men­toin­ti pysyy reaal­i­maail­mas­sa. Kan­nat­tavu­usarvioin­nin menetelmät tulisi myös saat­taa ihme­teltäväk­si. Nyt sovel­let­ta­vat käytän­nöt ovat tiehallinnon maail­mas­ta ja liiken­ne­m­i­nis­ter­iön kanon­isoimia. Vaikeus löytää kan­nat­tavu­usarvioille laa­jem­pi viiteke­hys on tutkimusti­eto­jen puutteellisuudessa.

    Liiken­nein­vestoin­tien vaikut­tavu­us ulot­tuu paljon itse liiken­nevir­to­jen talouden, suju­vu­u­den ja suorit­tei­den ulkop­uolelle. Saat­taa olla, että ainakin suuril­la investoin­neil­la muiden vaiku­tusten pain­on tulisi olla suurem­pi kuin nyt kol­men des­i­maain tarkku­udel­la las­ket­tu­jen liiken­nevir­tavaiku­tusten. Osmon esimerk­ki Kirkkon­um­men suun­nan maankäyt­töilmiöistä on tästä pien­imuo­toinen esimerkki.

  18. Osmo,

    Tuos­sa on paljon perää, mitä kirjoitat.
    Tulee mieleen ns. Kain­u­un malli.

    Acc

  19. Riit­ta kir­joit­ti 20.1.2009 kel­lo 8:16

    “Kyl­lä ainakin lentoase­malle meni­jät val­it­se­vat jo nykyisel­läänkin bussin. Hyvin ilmas­toitu tila­va bus­si ei ole yhtään has­sumpi vai­h­toe­hto monil­la muil­lakaan väleil­lä: ker­ran menin Rau­malle hel­teel­lä VR:n juna+bussi ‑yhdis­telmäl­lä. En mene toista kertaa…”

    Lentoase­malle meni­jät? Tuo­ta Rau­maa en suos­tu kom­men­toimaan, mut­ta käyn sil­loin täl­löin Turus­sa ja junalla.

Vastaa käyttäjälle acc Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.