Jopas jotain: yli miljardin euron korotukset!

17 vastausta artikkeliin “Jopas jotain: yli miljardin euron korotukset!”

1. Osmo sanoi:
   “Toimeen­tu­lotuen mak­satuk­sen siir­to Kelaan ei peri­aat­teessa mak­sa mitään, vaan säästää, kos­ka Kelan tietokoneet tekevät halvem­mal­la sen työn, jota kun­nan sosi­aal­i­työn­tek­i­jät tekevät nyt käsin. Käsi­tys siitä, että se ylipään­sä mak­saisi jotain perus­tuu ajatuk­seen, että mon­et jät­tävät hake­mat­ta sen tuen, joka heille kuu­luisi. Moni jät­tää, mut­ta ei niin moni, että siitä koi­tu­isi 450 M€ vuodessa. Onko­han tässä tapah­tunut pilkku­virhe? Moraa­li­nen virhe siinä ainakin on tapah­tunut, jos las­ke­taan hyödyk­si se, etteivät ihmiset osaa pitää kiin­ni oikeuksistaan.”

   Ja eri­tyis­es­ti Osmon sanomasta :
   “Moraa­li­nen virhe siinä ainakin on tapah­tunut, jos las­ke­taan hyödyk­si se, etteivät ihmiset osaa pitää kiin­ni oikeuksistaan.”

   Keneltlä se on pois jos Piht­tiputaan Mum­mo ei osaa anoa kansaneläk­keen­sä päälle esim. muu­ta­maa kym­men­tä euroa las­ket­ta­mal­la toimeen­tu­lo­tuken­sa kunnssa laskel­man mukaisesti. 

   Siis, Oskomokin aivan var­masti on sitä mieltä, että Pihtiputaan Mum­molle kuu­luu se minkä laki on säätänyt — josko vaan hok­saa toimeen­tu­lo­tukeaan anoa.

   Vastaa

2. Taval­liselle teknikolle: Kyselet 

   “Keneltä se on pois jos Pihtiputaan Mum­mo ei osaa anoa kansaneläk­keen­sä päälle esim. muu­ta­maa kym­men­tä euroa las­ket­ta­mal­la toimeen­tu­lo­tuken­sa kunnssa laskel­man mukaisesti.” 

   Vas­taus on ihan yksinker­tainen että var­maan itsekin sen ymmär­rät. Se on pois siltä Pihtiputaan Mum­mol­ta itseltään 😉 Ei se sen mon­imutkaisem­paa ole.

   Mis­tä tiedät että kyse olisi vain muu­ta­mas­ta kymp­istä? Kyse voi pieneläkeläisel­lä olla satasistakin.

   Vastaa

3. Osmo: “Moraa­li­nen virhe siinä ainakin on tapah­tunut, jos las­ke­taan hyödyk­si se, etteivät ihmiset osaa pitää kiin­ni oikeuksistaan.”

   Niin. Näitä voi pitää oikeuksi­na. Toimeen­tu­lo­tukea voi myös pitää tuke­na toimeen tulemisek­si. Jos joku tulee toimeen ilman, hän ei tarvitse tukea. (Vaik­ka olisikin oikeutet­tu siihen.)

   Moraa­li­nen virhe­hän on tapah­tunut, jos toimeen­tu­lo­tukea mak­se­taan henkilölle, joka tulee toimeen ilman. Näitä virheitä ei tietenkään voi vält­tää, kos­ka olisi mah­do­ton­ta arvioi­da kuka tulee toimeen ilman ja kuka ei.

   Toimeen­tu­lotues­ta tulee koko yhteiskun­nalle hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta, kos­ka val­tion varainkeruu ei ole ilmaista ja se heiken­tää kan­nus­timia vauras­tua. Eli mitä harvem­pi tur­vau­tuu toimeen­tu­lo­tu­keen sitä vähem­män hyv­in­voin­tia tuhoutuu ja tämän hyö­dyn voi kyl­lä ihan hyvin laskea hyödyk­si ilman, että omatun­to kolkuttaisi.

   Vastaa

4. “Toimeen­tu­lotuen mak­satuk­sen siir­to Kelaan ei peri­aat­teessa mak­sa mitään, vaan säästää, kos­ka Kelan tietokoneet tekevät halvem­mal­la sen työn, jota kun­nan sosi­aal­i­työn­tek­i­jät tekevät nyt käsin.”

   Olisiko­han se 450 miljoon­aa saatu niin, että siir­to mak­saa val­ti­olle 450 miljoona? Toisaal­ta taas kun­nil­ta säästyy vas­taa­va tai tehos­tu­misen kaut­ta suurem­pi sum­ma. Veron­mak­sajien kannal­ta tämä lie­nee ihan yksi lysti.

   Vastaa

5. AB:
   “Moraa­li­nen virhe­hän on tapah­tunut, jos toimeen­tu­lo­tukea mak­se­taan henkilölle, joka tulee toimeen ilman. ”

   Ansiokas ja aiheelli­nen point­ti. Otta­mat­ta siihen kan­taa sen enem­pää, mielestäni SATA-komitean — tai komitean toimek­si­pani­jan — tulisi määritel­lä sanakir­ja­mais­es­ti, mitä se tarkoit­taa toimeentulotuella. 

   Sana toimeen­tu­lo­tu­ki imp­likoi kieltämät­tä jotakin sen suun­taista, että AB:llä on tuos­sa vah­va point­ti. Jos taas ajatel­laan sitä kansalais­palkkana, tilanne muut­tuu Soin­in­vaaran ehdot­ta­maan suuntaan.

   Vastaa

6. Koko toimeen­tu­lotuen siirtämi­nen Kelaan voisi olla hyvä asia jo sik­si, että nykyään sosi­aalivirkail­i­jat päät­tävät siitä kohtu­ullisen mielivaltaisesti. 

   Laki ei ole sama kaikille ihmisille, ja het­kel­lisi­in vaikeuk­si­in joutunut ihmi­nen, joka olisi lail­lis­es­ti oikeutet­tu toimeen­tu­lo­tu­keen, ei sitä nyky­isin saa. Tähän mon­ta keinoa, yht­enä on koke­mus siitä, että virkail­i­jat nuiv­is­tel­e­vat ns. kun­non ihmisille ja kohtel­e­vat pult­sare­i­ta kuin herroja. 

   Olen ker­ran yrit­tänyt (yri­tyk­sek­si jäi, kun en saanut palvelua) nuorem­pana asioi­da sosi­aal­i­toimen kanssa ja sel­l­ainen kuva min­ulle jäi.

   Vastaa

7. Toimeen­tu­lotuen siirtämis­es­tä KELAan

   Muis­telisin luke­neeni joskus vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa kir­joituk­sen, jos­sa arvioiti­in, että toimeen­tu­lo­tuki­menot nousi­si­vat kun­nis­sa kaksinker­taisik­si, jos oikeut­ta hyö­dyn­net­taisi­in täysimääräis­es­ti. Koke­muk­sel­lani työhallinnos­ta arvioisin, että monil­la ihmisil­lä on hyvin heikko tietämys omista taloudel­li­sista oikeuk­sis­taan. Tun­netusti julki­nen sek­tori ei myöskään ole hirvit­tävän halukas main­os­ta­maan rahanjakoaa.

   Vastaa

8. Ansait­tua toimeen­tu­lo­tukea jäänee nos­ta­mat­ta vuodessa sadoil­la miljoonil­la; sosi­aal­i­työn tutk­i­ja Anna Met­terin mukaan tämän alikäytön määrä olisi ollut vuon­na 1999 300 M€ / vuosi, nykyään “arvion mukaan enem­män”. Onko luku 450M€ sukua tälle luvulle?

   AB:

   Toimeen tulem­i­nen ei tarkoi­ta eikä saa tarkoit­taa hengis­sä pysymistä. Toimeen­tu­lo­tu­ki, kuten muutkin sosi­aaliset tulon­si­ir­rot, ovat nimeno­maan hyv­in­voin­tia luovia mekanis­me­ja, joil­la yritetään tur­va­ta kaikille riit­tävä ja kohtu­ulli­nen toimeentulo.

   Kelankaan hallinnoimia etuuk­sia ei tai­da olla pakko hakea, mikäli kokee halu­a­vansa raip­paa, kuo­laimia tai apuohjia.

   Met­teri-lain­auk­sen goo­glasin A‑pisteen käsikir­joituk­ses­ta vuodelta 2005: http://yle.fi/aohjelmat/apiste/arkisto/id15196.html

   Vastaa

9. Jaakko Mer­iläiselle

   Vuosilu­vus­ta päätellen kyse taisi olla juuri samais­es­ta tutkimuk­ses­ta. Kiitos läh­teen esille tuomis­es­ta ja viisaas­ta kommentista.

   Vastaa

10. “Osmo: “Moraa­li­nen virhe siinä ainakin on tapah­tunut, jos las­ke­taan hyödyk­si se, etteivät ihmiset osaa pitää kiin­ni oikeuksistaan.”

    Niin. Näitä voi pitää oikeuksi­na. Toimeen­tu­lo­tukea voi myös pitää tuke­na toimeen tulemisek­si. Jos joku tulee toimeen ilman, hän ei tarvitse tukea. (Vaik­ka olisikin oikeutet­tu siihen.)”

    Kuulem­ma monia toimeen­tu­lotuen hakem­i­nen nolot­taa ja mielu­um­min haetaan vaik­ka kän­nykäl­lä pikavip­piä. Pikavipeistä syn­tyvien ongelmien setvimis­es­tä voi tul­la yhteiskun­nalle paljon kalli­impi lasku kuin toimeentulotuesta.

    Vastaa

11. http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/taulukot/sata_taulukko.htm

    Yllä link­ki allaolevaan.

    Sata-komitean lin­jause­hdo­tusten kustannusvaikutuksia
    (9.1.2009 päivä­tyn komiteami­etinnon luon­nok­sen mukaan)
    milj. euroa
    toimeen­tu­lotuen myön­tämisen siirtämi­nen Kelaan 1) 450
    lap­sil­isän koro­tus ei pienen­nä toimeen­tu­lo­tukea 2) 152
    vero­tuk­sen perusvähen­nyk­sen nos­to 2.000 euroon 130
    taku­ueläke 650 €/kk 111
    lap­sil­isän ikära­jan nos­to 18 vuo­teen 97
    koti­hoidon tuen peru­sosan koro­tus 53
    indek­sisuo­jan laa­jen­t­a­mi­nen 38
    ansiosi­don­naisen äitiyspäivära­han koro­tus 35
    vähim­mäis­van­hempainpäivära­ho­jen koro­tuk­set 63
    työ­markki­nat­uen sovit­telupros­entin alen­t­a­mi­nen 40 %:iin 30
    työ­markki­nat­uen tarve­harkin­nan pois­to 27
    vähim­mäis­sairaus­päivära­han omavas­tu­ua­jan lyhen­tämi­nen 11
    työ­markki­nat­uen (ja työt­tömyys­tur­van perus­päivära­han) nos­to 10 €/kk 10
    Kelan lääkin­näl­lisen kuntoutuk­sen ikära­jan nos­to 68 v. 8
    koti­hoidon tuen sis­arko­ro­tuk­sen koro­tus 3
    työ­markki­nat­ues­sa van­hempi­en tulo­jen huomioon ottam. luop­umi­nen 3
    yhteen­sä 1221

    1) Stakes arvio; nk. alikäytön laa­ju­us­tutkimus, v:n 2007 menot 476,1 M€
    2) Val­tio­varain­min­is­ter­iön arvio, tam­mikuu 2009 

    Mui­ta lisäkus­tan­nuk­sia ja kustannussäästöjä
    aktivoin­ti­toimen­piteet 62
    työt­tömyys­tur­van uud­is­tuk­set ‑213

    Kus­tan­nuk­sia ei ole arvioitu
    toimeen­tu­lotuen lasken­nal­lisen osu­u­den siirto
    perus- ja ansio­tur­van kytken­nän poisto
    tue­tun asun­tokan­nan käyttö
    vähim­mäis­sairaus­päivära­han nosto
    hoito­tukien, omaishodon ja palvelu­jen yhteensovittaminen
    aikuisk­oulu­tustuen korotus
    toimeen­tu­lotuen saa­jien aktivointi
    kuntout­ta­van työ­toimin­nan ikära­jan poisto
    käsit­tei­den, ikära­jo­jen tms. yhdenmukaistaminen

    Vastaa

12. Jaakko Mer­iläi­nen: Kri­ti­ikkisi on osu­vaa ain­oas­taan, jos meil­lä on ihmisiä, jot­ka eivät hae toimeen­tu­lo­tukea eivätkä tule toimeen.

    Itse uskon, että läh­es kaik­ki toimeen­tu­lo­tukea saa­mat­tomista tule­vat toimeen muil­la tavoin.

    Jätetään ihmisille oikeus vali­ta itse hake­vatko he tukea ja mitä he tarvit­se­vat tul­lak­seen toimeen. Ei ole ole­mas­sa vain yhtä hyväksyt­tävää elämäntapaa.

    Väki­val­taan perus­tu­vat tulon­si­ir­rot eivät ole ollenkaan vält­tämät­tä hyv­in­voin­tia luovia. Kos­ka mak­sajil­ta on otet­ta­va rahaa pakol­la on aika selvää, että hei­dän hyv­in­vointin­sa vähe­nee. Tämän lisäk­si val­tio hukkaa osan hyv­in­voin­nista transak­tiokus­tan­nuk­sis­sa. Hyv­in­voin­tia luo­daan vähem­män, kos­ka kan­nus­timet sille pienen­tyvät vero­tuk­sen myötä. On epä­selvää, että tuen saa­jan hyv­in­voin­ti kas­vaa tarpeek­si kor­vatak­seen nämä menetykset.

    (Puhu­mat­takaan siitä miten väärin on pakot­taa ihmisiä tulon­si­ir­toi­hin vas­toin hei­dän tahtoaan…)

    Vastaa

13. “Jätetään ihmisille oikeus vali­ta itse hake­vatko he tukea ja mitä he tarvit­se­vat tul­lak­seen toimeen. Ei ole ole­mas­sa vain yhtä hyväksyt­tävää elämäntapaa.”

    Lap­sil­isä onkin var­maan sel­l­ainen tuki joka kel­paa kaikille tuos­ta vaan var­al­lisu­u­teen kat­so­mat­ta. Ei tarvitse perustel­la yhtään mil­lään syyl­lä. Toki hyvä näin.

    Mut­ta jos Pihtiputaan Mum­mol­la on jotain lak­isääteisiä saatavia toimeen­tu­lo­tuoen anomisen kaut­ta, niin eipä ole enää Mum­mon lailli­nen etu­us niin kirkos­sa kuu­lutet­tu. Ja jos Mum­mo ei osaa tukea anoa itse taik­ka edes adus­ta­ja­jien­sa avul­la, niin oma sit­ten on Mum­mon syy “varat­to­muu­teen­sa”.

    Eli, onko niin, että kun per­heeseen syn­ty lap­si, niin Kela automaat­tis­es­ti ryhtyy mak­samaan lap­sil­isiä van­hempi­en pankki­tilille. Vai pitääkö las­ten van­hempi­en toimit­taa pankki­til­inu­meron­sa Kelaan ennen maksatusta.

    Vastaa

14. Kyl­lä lap­sil­isää pitää ihan hakea ja samal­la hake­muk­sel­la haetaan myös äitiysavus­tus (useim­miten äitiys­pakkaus) sekä äitiys- ja van­hempainpäivära­haa. Hake­mus­pa­peri (ja sen liit­teek­si tarvit­ta­va raskaus­todis­tus) annetaan äitiys­neu­volas­sa, kun raskaus on eden­nyt riit­tävän pitkälle.

    Vastaa

15. Uskon, että toimeen­tu­lotuen siir­to Kelaan on ihan järkevä ratkaisu. Paria kysymys­tä olen kuitenkin poht­in­ut ja joku tääl­lä osaa var­maan vastata.
    1) Kun esitetään arvioi­ta siitä, minkä ver­ran toimeen­tu­lo­tukea jätetään hake­mat­ta, mihin nuo arviot perus­tu­vat? Ovatko ne ihan vain ville­jä heittoja?
    2) Jos toimeen­tu­lo­tu­ki siir­ty­isi Kelalle, on san­ot­tu sen hakemisen helpot­tuvan (muutenkin kuin sik­si, että Kelas­sa kehtaa asioi­da helpom­min). Mm Cron­berg taisi puhua jotain sel­l­aista, että toimeen­tu­lotuen hakem­i­nen on nyky­isin monille liian vaikeaa, siis han­kalaa, vaatii liikaa paperei­den täyt­tämistä, liit­tei­den han­kkimista sun muu­ta. Kuin­ka tuo helpot­tuu, jos tuki haetaan Kelas­ta? Eikös siinä pidä nuo samat todis­tuk­set koko elämän­ti­lanteesta menoi­neen, tuloi­neen, varoi­neen ja asum­isi­neen sekä per­heti­lantei­neen olla kuitenkin?

    Vastaa

16. “1) Kun esitetään arvioi­ta siitä, minkä ver­ran toimeen­tu­lo­tukea jätetään hake­mat­ta, mihin nuo arviot perus­tu­vat? Ovatko ne ihan vain ville­jä heittoja?”

    Määrit­ti­hän Kelakin aikoinaan automaat­tis­es­ti tietokonelaskelmil­laan kuka eläkeläi­sistä (per henkilö) on saa­va lisää eläket­tä kun lain­säädän­tö muut­tui. Vähän niinkuin staat­tista tietoa Kelal­la kus­takin eläkeläisetään.

    Toimeen­tu­lotuen puolel­la uskoisin, että alku­vuon­na on ensin lasken­nal­lis­es­ti arvioitu ja määritet­ty mitä toimeen­tu­lo­tuk­i­laisille yhteiseen pot­ti­in laite­taan, ja sit­ten lop­pu­vuodes­ta las­ke­taan mitä potista jäi käyttämättä.

    Arviot ilmeis­es­ti ovat olleet riit­tävän hyviä käytän­nössäkin (mar­gin­aalit suuretko?), että klap­pi on riit­tävä suuri puheille kuin puheille ja sum muille kansan kosinnoille.

    Vastaa

17. “Määrit­ti­hän Kelakin aikoinaan automaat­tis­es­ti tietokonelaskelmil­laan kuka eläkeläi­sistä (per henkilö) on saa­va lisää eläket­tä kun lain­säädän­tö muut­tui. Vähän niinkuin staat­tista tietoa Kelal­la kus­takin eläkeläisetään.”

    Tuo­han onkin var­maan huo­mat­ta­vati yksinker­taisem­paa, siis kunkin eläkeläisen eläk­keen muu­tok­sen ennustaminen.

    Mut­ta kun oikeus toimeen­tu­lo­tu­keen riip­puu kuitenkin niin mon­es­ta tek­i­jästä, joista Kelal­la tai muil­lakaan tahoil­la ei ole koo­tusti tietoa, niin kyl­lä sen aikamoista arvailua on kai oltava.

    Vastaa