Jäähyväiset asevelvollisuudelle

Eräs keskusta­lainen kansane­dus­ta­ja sanoi vas­tus­ta­vansa Natoa, kos­ka Nato lopet­taisi Suomes­ta yleisen asevelvol­lisu­u­den. Tähän mielip­i­teeseen kitey­tyi koko asevelvol­lisu­u­den type­r­yys. Nato ker­toisi meille, ettei asevelvol­lisu­usarmei­ja kuu­lu tälle vuo­sisadalle, ja juuri sitä me emme halua kuul­la. Natos­ta min­ul­la ei ole paljon hyvää san­ot­tavaa, mut­ta jär­jestön asiantun­te­mus­ta nykyaikaises­sa sodankäyn­nis­sä arvostan enem­män kuin sat­un­naista kepulaista.

En siis vas­tus­ta maan­puo­lus­tus­ta. Yleinen asevelvol­lisu­us on kallis, teho­ton ja hyvin ver­i­nen tapa jär­jestää maanpuolustus.

Se on kallis, vaik­ka se on saatu paper­il­la hal­vak­si, kun on jätet­ty laskelmista pois se menetet­ty työ, joka asevelvol­lisil­ta jää tekemät­tä ja ne verot jot­ka heiltä jää mak­samat­ta ja se osaami­nen, joka jää (ehkä lop­ullis­es­ti) han­kki­mat­ta. (Min­un aka­teem­i­nen urani esimerkik­si tosi­asi­as­sa lop­pui asevelvol­lisu­u­teen. Kip­inä katosi vuo­den tehokkaas­sa tyhmennyksessä.)

Se on teho­ton, kos­ka sodankäyn­nin ratkai­se­vat aseet eikä miesvoima. Armei­jan rahat menevät tyk­in­ruuan ylläpitämiseen, vaik­ka ne pitäisi pan­na aseisiin.

Se on ver­i­nen, kos­ka sinkkiarkku­ja tarvi­taan paljon jos nykyaikaisia asei­ta vas­taan lähetetään kevyesti aseis­tet­tu­ja asevelvollisia.

Kysyin ker­ran varsin korkeal­ta soti­lashenkilöltä, paljonko hän kut­su­isi asepa­lveluk­seen, jos ei tarvit­sisi ajatel­la maan­puo­lus­tushenkeä, miesten koulua eikä poli­itikko­ja. Noin puo­let miespuolis­es­ta ikälu­okas­ta (15 000) oli vas­taus. Kun näytin epälu­u­loiselta, hän lisäsi, ettei heitä tietenkään maan­puo­lus­tuk­seen niin paljon tarvi­ta. Tarvi­taan isom­pi joukko, että on mis­tä vali­ta kan­sain­välisi­in tehtävi­in. Tämä oli mielip­i­teenä vielä kalli­impi kuin kepu­lais­ten aja­tus, että asevelvol­lisu­ut­ta tarvi­taan alue­poli­it­ti­sista syistä, jot­ta varuskun­ta­paikkakun­nil­la olisi elämää. Koulutet­taisi­inko koko ikälu­ok­ka myös lääkäreik­si, että sairaaloil­la on mis­tä valita?

Kun ken­raaleil­ta kysyy, mik­si he yhä puhu­vat asevelvol­lisu­u­den puoles­ta, vaik­ka aika on men­nyt sen ohi, he vas­taa­vat, että kos­ka se on eduskun­nan tah­to. Kun kansane­dus­ta­jil­ta kysyy, se johtuukin siitä, että ken­raalit niin sanovat.

Ammat­tiarmei­jaa on kavahdet­tu lähin­nä soti­las­val­lankaap­pauk­sen pelos­sa. Hyvä peruste, mut­ta kuu­luu viime vuosisadalle.

Suo­ma­laiset ovat henkises­ti juut­tuneet talvi­so­taan, sanoi eräs ulko­maalainen sotilasasiantuntija.

Oma ehdo­tuk­seni on, että puo­lus­tusavoimien yti­men muo­dostaisi ammat­tiarmei­ja jota vahvis­taisi vapaae­htoisu­u­teen perus­tu­va reservi, johon koulutet­taisi­in noin 10 000 halukas­ta vuodessa.  Vapaae­htoista olisi siis reservi­in liit­tymi­nen, ei sotaan osallistuminen.

75 vastausta artikkeliin “Jäähyväiset asevelvollisuudelle”

  1. Hieno kir­joi­tus. Olen pitkälle samoil­la lin­joil­la. Tilanne jos­sa voisi kuvitel­la Venäjän real­is­tis­es­ti Suomeen vyöryvän ei ole nyky­maail­mas­ta. Se on men­neisyy­destä. Eivät Sak­sankaan naa­pu­rit pidä yllä “uskot­tavaa puolustusta”.

    “Se on kallis, vaik­ka se on saatu paper­il­la hal­vak­si, kun on jätet­ty laskelmista pois se menetet­ty työ, joka asevelvol­lisil­ta jää tekemät­tä ja ne verot jot­ka heiltä jää mak­samat­ta ja se osaami­nen, joka jää (ehkä lop­ullis­es­ti) hankkimatta.”

    Täl­laisen laskel­man ovat tehneet http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-06–01_005.html?s=0 Pout­vaara ja Louhela (2007)

    Kun he lisäävät kus­tan­nuk­si­in menete­tyn työ­panok­sen, ovat Suomen puo­lus­tus­menot EU:n kol­man­nek­si korkeim­mat henkeä kohden. Turkin kanssa kärhämöi­neen Kreikan ollessa selvä ykkö­nen, ja Suomen kutakuinkin tasois­sa toise­na ole­van NATO-soti­ja Bri­tann­ian kanssa (ks. graafi).

  2. Mah­taisiko onnis­tua 10 000 hen­gen (1/3 ikälu­okas­ta) vuo­tu­inen koulut­ta­mi­nen jos armei­ja ei enää olisi pakolli­nen? Ja mil­lä tasol­la ko. koulu­tus olisi?

    Asevelvol­lisu­us nyky­muo­toise­na ei tule kestämään, siitä olen yhtä mieltä. En vain ole aivan vaku­ut­tunut siitä, onko vai­h­toe­hto kovin uskot­ta­va niin kauan kun itä­naa­puris­sa tao­taan auranaihioita.

  3. Juuri näin.

    Olen kah­den yliopis­tossa opiskel­e­van pojan isä. Molem­mat pojat kävivät armei­jan kesken opin­to­jen. Toinen toipuu parhail­laan armei­jan tyh­mistävästä vaiku­tuk­ses­ta — huolestut­ta­van hitaasti. Pahem­min on kuitenkin käynyt niille poikien koulu­tovereille, jot­ka eivät ensim­mäisel­lä yrit­tämäl­lä päässeet opiskele­maan. Seu­raa­vana vuon­na ei voin­ut pyrk­iä, kun ei ollut armei­jan takia aikaa lukea pääsyko­keeseen ja seu­raa­vana vuon­na toivut­ti­in armei­jan tyh­men­nyk­ses­tä. Tämä voi viedä vuosia tai sit­ten val­i­taan joku vähem­män haas­ta­va opiskeluvaihtoehto

  4. 10000 henkeä olisi 1/6 ikälu­okas­ta, jos myös sel­l­aiset otuk­set kuin naiset las­ke­taan. Ja mikäpä ettei las­ket­taisi, armei­ja kuitenkin ihan hyvin voisi olla vai­h­toe­hto kaikille, joiden kun­to niin kehon kuin korvien välin puoles­ta kestää har­joitel­la sotimista.

    Vaan mil­lä 10000 henkeä saadaan osal­lis­tu­maan, ensim­mäi­nen mieleen­tule­va vai­h­toe­hto on tietenkin raha. Onko­han kukaan tehnyt laskel­maa, mil­lä hin­tata­sol­la liiku­taan, jot­ta nuorten aikuis­ten kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaisi vuosittain?

  5. jeps. Luin muuten jostain (taisi olla Econ­jour­nal­watchista) jonkun paperin, mis­sä yritet­ti­in haarukoi­da miten paljon hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta syn­tyy täl­lai­sista poli­it­tis­es­ti kor­rek­teista mielip­iteistä, joi­ta ei voi vas­tus­taa ilman leimaamisen pelkoa.

    Tarkoi­tan siis, että Suomes­sa olisi var­maan upseerin uran kannal­ta hyvin van­hin­gol­lista vas­tus­taa asevelvol­lisu­ut­ta ja samal­la tapaa myös poli­itikoil­la ei ole oikein vai­h­toe­htoa, kun äänestäjil­lä menisi aamukahvit väärään kurkku­un, jos hei­dän edus­ta­jansa esit­täisi ammat­tiarmei­jaan siirtymistä.

    Tästä sit­ten seu­raa, että vaik­ka mon­et järkevät ihmiset ehkä vas­tus­ta­vat yksi­tyis­es­ti asevelvol­lisu­ut­ta, julk­isu­udessa he puhu­vat asevelvol­lisu­u­den puolesta.

  6. Kyl­lä armei­jaa voisi uud­is­taa reip­paasti. Vaikka­pa sit­ten tässä esitet­tyyn suun­taan. Yleinen asevelvol­lisu­us ei ole enää tarpeellinen.

    Miesten pakolli­nen asepa­lvelus ei myöskään ole tasa-arvon mukaista.

  7. Ammat­tiarmei­ja se vas­ta kallis on. Ajat­talep­pa vaan paljonko mak­saa kun se asiantun­te­mus mikä on resrviläis­armei­jal­la , han­kit­taisi­in osta­mal­la vapail­ta markki­noil­ta. Ammat­tiarmei­jan “etu” on tietysti se , että sil­lä voidaan kätevästi työl­listää yhteiskun­nan heikko­lah­jaisin aines miehistönä. Ja ammat­tiarmei­jan lähet­tämi­nen ulko­mail­la “rauhaa tur­vaa­maan” on mata­lam­man kyn­nyk­sen takanana kuin asevelvol­lis­ten nuorukaisten. Ammat­ti­soti­lail­la sotimi­nen kuu­luu tietysti työn kuvaan, eikä ulko­maan­reis­su­ista sil­loin voi kieltäy­tyä. Suomen ollessa Naton jäse­nenä he oli­si­vat osa yhtä isoa armei­jaa ja toimi­si­vat useim­miten jonkun vier­aan val­lan komen­ta­jan alaisu­udessa. Kiitos, ei koskaan tätä.

  8. Asevelvol­lisu­usarmei­ja voi olla aikansa elänyt ratkaisu maan puolustamiseen.

    Use­ampi kir­joit­ta­ja on aloit­ta­jan lisäk­si käyt­tänyt ilmaisua armei­jan tyh­mistävä vaikutus.
    Mihin se äly armei­jas­sa häviää jos sitä joskus on ollut? En ainakaan tun­nus­ta tyh­men­tyneeni armei­jan aikana. Ide­al­istien elämän käsi­tys siel­lä kyl­lä saat­taa hävitä. Sitä kai tarkoite­taan kun puhutaan miesten koulusta.

    Jos nyt olisin iässä, jos­sa olisi päätet­tävä men­näkkö armei­jaan vain ei, en toden­näköis­es­ti menisi.

  9. juu­pa juu: Asevelvol­lisu­usarmei­ja ei ole yhtään sen halvem­pi kuin ammat­tiarmei­ja. Jos val­tio säätää lain, että se voi käyt­tää orjatyövoimaa maan puol­lus­tamisek­si, niin tämä orjatyövoima aiheut­taa ihan yhtä paljon mieli­pa­haa kuin sen saman työn tekem­i­nen vapaaehtoisesti.

    Ain­oa mikä muut­tuu on se, että asevelvol­lisu­usarmei­jan hyv­in­voin­ti­tap­pi­on kan­taa ne asevelvol­liset. Ammat­tiarmei­jas­sa tämä hyv­in­voin­ti­tap­pio jakau­tuu kaikille veronmaksajille.

  10. Eri­no­mainen kir­joi­tus, jos­sa melko hyvin kitey­tyi myös oma näke­myk­seni asi­aan. Vaikut­taa vah­vasti siltä, että asevelvol­lisu­u­den ole­mas­sao­lo nykypäivänä perus­tuu pitkälti sen tabu-henkiseen ase­maan julkises­sa keskustelus­sa. Kukaan ei varsi­nais­es­ti esitä mitään ratio­naal­isia perustei­ta asevelvol­lisu­u­den puoles­ta, mut­ta silti etenkin hie­man korkeam­mil­la palleil­la istuvil­la henkilöil­lä tun­tuu ole­van suuria vaikeuk­sia ottaa julkises­ti kan­taa asevelvol­lisu­ut­ta vas­taan. Luulisin kuitenkin, että asevelvol­lisu­us kuopataan viimeistään siinä vai­heessa kun eduskun­nas­sa ei istu enää henkilöitä, joiden van­hem­mil­la on vielä talvi­so­dan muis­to­ja taakkanaan. 

    Asevelvol­lisu­u­den halpu­us on tietysti harhaa. Harha saadaan aikaisek­si, kos­ka asevelvol­lisu­u­den kokon­aiskus­tan­nuk­sista vain pieni osa näkyy bud­jetis­sa. Todel­lista kus­tan­nus­ta las­ket­taes­sa tulisi ottaa huomioon se tuo­tos, joka jää tuot­ta­mat­ta asevelvol­lisu­u­teen käyte­tyn ajan takia. 

    Tasa-arvon suh­teen ain­oas­taan miehille pakol­lisen asevelvol­lisu­u­den ongel­ma on tietysti ilmeinen, eikä siihen tarvinne edes kom­men­toi­da mitään. 

    Kuulisin mielel­läni asevelvol­lisu­ut­ta kan­nat­tavien henkilöi­den perustelu­ja näke­myk­sen­sä puolesta.

  11. “Ammat­tiarmei­ja se vas­ta kallis on”

    Se ei oikeas­t­aan edes voi olla kalli­impi kuin asevelvol­lisu­us, ellet ole­ta, että jokaisen asevelvol­lisen tuot­tavu­us on korkeim­mil­laan juuri armei­jan palveluksessa. 

    “Suomen ollessa Naton jäse­nenä he oli­si­vat osa yhtä isoa armei­jaa ja toimi­si­vat useim­miten jonkun vier­aan val­lan komen­ta­jan alaisuudessa.”

    Tuon asian kannal­ta ei ole juuri mitään merk­i­tys­tä sil­lä, onko Suomes­sa palk­ka-armei­ja vai asevelvollisuus.

  12. Suomes­sa voisi olla han­kala rekry­tä sopi­vaa miehistöä asepa­lveluk­seen jos luovu­taan asevelvollisuudesta.

    Jenkeis­sä armei­jan (ja kansal­liskaartin) tärkein porkkana miehistölle on eri­laiset etu­udet mm koulu­tu­s­paikko­jen yms suh­teen. Suomes­sa ei kenenkään tarvitse men­nä 2–5 vuodek­si int­ti­in pystyäk­seen opiskele­maan (hyvässä) yliopistossa.

  13. Vieläkin poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­timpi aja­tus: Mitäs jos siitä ammat­tiarmei­jas­ta tehtäisi­in vien­ti­tuote? Ei toki Kar­jalan män­tyyn, vaan rauhan­tur­vaa­jik­si eri kriisipesäkkeisiin.

    Suo­ma­laisil­la rauhan­tur­vaa­jil­la on hyvä maine puolueet­to­muuten­sa ja osaamisen­sa täh­den ja valitet­tavasti tarve rauhan­tur­vaamiseen (tai jopa ‑pakot­tamiseen) ei maail­mas­ta tule ihan heti poistumaan.

    Useis­sa mais­sa taitaisi olla halua kyl­lä mak­saa rauhan­tur­vaamis­es­ta, mut­ta samanaikaises­ti kova poli­it­ti­nen paine vält­tää sinkkiarkku­ja. Voisiko Suo­mi yrit­tää löytää toim­inta­mallin, jos­sa se myy esim. YK:lle rauhan­tur­vaamista? (Ja eikö YK:n suo­ma­laiskaar­ti kuu­lostaisi melkein Vatikaanin sveit­siläiskaartin veroiselta!)

    Sinkkiarkku­ja se toki tulee tuot­ta­maan, se on sen ammatin var­jop­uoli, mut­ta ei nyt kuitenkaan ihan älyt­tömiä määriä. Ja se ris­ki lie­nee jokaisen uralle lähtevän tiedosta­ma ja näkyy toki palkkauksessakin.

    Täl­lä tavoin armei­ja muutet­taisi­in kus­tan­nuk­ses­ta kansan­talouden tuo­tok­si! Tämä sopisi Suomen luon­nol­lisi­in vahvuuk­si­in. Ja se myös tar­joaisi mielekästä, hyv­in­palkat­tua työtä monille tietoy­hteiskun­nan ja glob­al­isaa­tion vauhdista poistippuville.

  14. Mik­siköhän se olisi han­kalaa? Melko suuri osa miehistä olisi ainakin kyse­ly­jen mukaan valmi­ita varus­mies­palveluk­sen suorit­tamiseen ilman pakkoakin. Jos soti­laille mak­set­taisi­in nor­maalia palkkaa, en näe mitään syytä, mik­si sinne ei saataisi tarpeek­si porukkaa.

  15. No se ei tietenkään ole ollenkaan han­kalaa, jos palkat määräy­tyvät markki­noil­la. Ain­oa han­kalu­us on julkisen sek­torin epäon­nis­tu­mi­nen määritel­lä palkko­ja vas­taa­maan markki­nati­lan­net­ta. Tämä ongel­ma ei ole mitenkään ver­ran­nolli­nen siihen, että toinen sukupuoli orju­ute­taan vuodeksi.

  16. Yleinen asevelvol­lisu­us tarkoit­taa sitä, että parem­mankin väen pen­nut joutu­vat rin­ta­malle jos lähde­tään soti­maan. Yhdys­val­ta­lainen sotahul­lu­us on hyvä esimerk­ki kun sotimi­nen ei kos­ke­ta eli­it­tiä henkilöko­htais­es­ti. Lisäkus­tan­nus on rauhaan näh­den pieni kulu. Järkeistämisen varaa touhus­sa tietysti olisi.

  17. Osmo sanoi:
    “Oma ehdo­tuk­seni on, että puo­lus­tusavoimien yti­men muo­dostaisi ammat­tiarmei­ja jota vahvis­taisi vapaae­htoisu­u­teen perus­tu­va reservi, johon koulutet­taisi­in noin 10 000 halukas­ta vuodessa. Vapaae­htoista olisi siis reservi­in liit­tymi­nen, ei sotaan osallistuminen.”

    Min­un nähdäk­seni per­in­teinen armei­ja oli siinä hyvä, että perus­varus­miesk­oulu­tuk­sen aikana opit­ti­in asioi­ta joista on hyö­tyä sil­loin kun esim. jokin suurem­pi mah­dolli­nen onnet­to­muus sivi­ilienkin piiris­sä tapah­tuu. Opit­ti­in otta­maan vas­taan komen­to­ja ja luot­ta­maan esimiehi­in. Opit­ti­in toim­i­maan osana isom­paa joukkoa. 

    Se kuin­ka nopeasti opi­taan ole­maan osana joukkoa onkin jo toinen jut­tu. Toisille riit­tää viikko ja toisille ei.

  18. Itse kan­nat­taisin vapaae­htoista kansalais­palvelus­ta. Siinä miehet ja naiset saisi­vat men­nä joko armei­jaan tai sivi­ili­palvelus­ta vas­taavaan työ­palveluk­seen (kumpaankaan ei olisi pakko men­nä). Mik­sikö? Itse olin sivi­ili­palveluk­ses­sa mie­lenki­in­toises­sa paikas­sa ja sain mielekästä työkoke­mus­ta ja pian palveluk­sen lop­pumisen jäl­keen töitä samas­ta paikas­ta. Sivarin käymis­es­tä on var­masti tule­vaisu­udessa hyö­tyä työelämään pääsemiseni kannalta.

    Täl­lainen vapaae­htoinen kansalais­palvelus olisi mielestäni oiva tapa saa­da nuo­ria työelämän syr­jään kiin­ni. Samal­la tulisi hoidet­tua se maan­puo­lus­tus­puo­likin. Sys­tee­mi olisi kuitenkin vapaae­htoinen: jos ei huvi­ta men­nä armei­jaan eikä koe työkoke­mus­takaan tarvit­se­vansa, voi tehdä jotain muu­ta. Miten olisi?

  19. En ota muuten kan­taa res. siviilipalvelusmiehenä.

    Yksi näköko­htaon: miten työl­lis­tetään ammat­ti­soti­laat­palvelusa­jan jäl­keen. 35- 40 vuo­tias soti­las (eis sisi upseeri tai tekni­nen rekryyt­ti) ei enää kel­paa kenttäpalveluun.

    Tämän nököko­hdan esit­ti joku upseeri joskus, en muista missä.

  20. Pakko kom­men­toi­da kun en oikein mitenkään ymmär­rä tätä argumentaatiota.

    “Se on teho­ton, kos­ka sodankäyn­nin ratkai­se­vat aseet eikä miesvoima. Armei­jan rahat menevät tyk­in­ruuan ylläpitämiseen, vaik­ka ne pitäisi pan­na aseisiin.”

    Noin voi ajatel­la jos pitää laput silmil­lä ja kat­soo Hol­ly­wood ‑eloku­via. Mikäköhän se oikea sota on jota on ratkot­tu muuten kuin mies­vahvu­udel­la? Per­sian­lah­den sota oli Yhdys­val­loille imagov­oit­to ja moni oli sil­loin jo hau­taa­mas­sa per­in­tei­den sodankäyn­nin. Todel­lisu­us oli että Irak hävisi kos­ka lähti tais­tele­maan aavikolle jos­sa vihol­lisel­la oli ylivoima. Nuorem­pi Bush oli sen sijaan helisemässä kun Irakin armei­ja nyt ei läht­enyt tais­tele­maan aavikol­la vaan perään­tyi kaupunkei­hen. Jos Bag­dadi­in olisi riit­tänyt _miehiä_ puo­lus­ta­maan olisi lop­putule­ma ollut var­masti toisen­lainen. Ja Soma­lias­ta ei var­maan tarvitse edes puhua.

    “Se on ver­i­nen, kos­ka sinkkiarkku­ja tarvi­taan paljon jos nykyaikaisia asei­ta vas­taan lähetetään kevyesti aseis­tet­tu­ja asevelvollisia.”

    Mitä se aseet nyt sit­ten ovat joi­ta suomen armei­jal­ta puut­tuu mitä vihol­lisil­lamme saat­taisi olla? Tietenkin voidaan puhua helikopter­reista ja ym. todel­la kalli­ista mut­ta niitä ei asevelvol­lisu­u­den hin­nal­la saa­da. Varsi­nais­es­ti suo­ma­lainen perus­soti­las on ihan hyvin varustettu.

    “Oma ehdo­tuk­seni on, että puo­lus­tusavoimien yti­men muo­dostaisi ammat­tiarmei­ja jota vahvis­taisi vapaae­htoisu­u­teen perus­tu­va reservi, johon koulutet­taisi­in noin 10 000 halukas­ta vuodessa.”

    Olisiko tämä nyt sit­ten paljon halvem­paa? Siis paljonko tuon 15 000 ihmisen koulut­ta­mat­ta jät­tämi­nen säästäisi vuodessa?

  21. Kyse­lyis­sä suo­ma­laiset ovat valmi­ita men­emään int­ti­in, mut­ta esim krooniset ker­tauk­sista kieltäy­tymiset pal­jas­ta­vat että val­in­tati­lanteessa asia ei ole läh­eskään niin selvää.

    USA on patri­o­tismin läpitunke­ma maa, siel­läkin puheis­sa ollaan vah­van armei­jan kan­nal­la mut­ta käytön­nässä värväämi­nen perus­tuu siihen että palveluk­ses­ta tar­jo­taan vastapalveluk­sek­si jotain porkkanaa.

    Toimi­va armei­jan ikäpyra­mi­di on sel­l­ainen että rivis­sä (ja tarpeen tullen myös reservis­sä) pitää olla paljon 18–25 ikäisiä riv­imiehiä, mut­ta siitä ylöspäin paljon vähem­män väkeä.

    Tarve olisi siis rekry­toi­da miehistöä siten että n 80% pois­tuu akti­ivipalveluk­ses­ta viimeistään 10 vuo­den jälkeen.

    Riv­imiehen palk­ka ei kuitenkaan tule ole­maan mitenkään ihmeelli­nen, eli värvä­ty­ille täy­tyy tar­jo­ta jotain muu­ta vastik­keek­si asepa­lveluk­ses­ta ja tiukas­ta reservi­in sitou­tu­mis­es­ta. Se voisi olla vaik­ka jotain opiskelu­un liit­tyvää, tai vaik­ka pienem­pi vero­pros­ent­ti reservi­in kuu­lu­misen ajan.

  22. MikkoR:

    Ei mei­dän mies­vahvu­utemme riitä kuitenkaan Venäjään ver­rat­tes­sa. Jos mies­vahvu­us on korkea, niin joudu­taan vaan kitu­maan kauem­min ja kuollei­ta tulee enemmän.

    Asevelvol­lisu­usarmei­ja on turha jäänne.

  23. Hyvä reserviläinen/muut vuodessa tyhmentyneet

    Asevelvol­lisu­us kestää nykyään lyhim­mil­lään 6 kuukaut­ta, vuo­den kestävään johta­jak­oulu­tuk­seen ei ole pakko hakeu­tua. Jos tästä kurimuk­ses­ta toipuminen/viisastuminen nor­maalielämään kestää vuo­den, olisi pojille­si ja hei­dän kohtalo­tovereilleen pitänyt myön­tää jo kut­sun­nois­sa vapau­tus palveluksesta.
    Kuinka­han lap­sukaisesi selviävät opiskelus­taan ja lop­puelämästään noin huonol­la stressin sieto kyvyl­lä? Onnek­si työ­markki­noil­la on tar­jol­la myös tehtäviä jot­ka eivät tar­joa mitään haastei­ta. Voivathan poikasi tarpeek­si tyh­men­nyt­tyään hakeu­tua Soin­in­vaaran tavoin aka­teemisen uran sijaan politiikkaan…

  24. Edel­lis­ten kymme­nen vuo­den aikana tästä aiheesta sat­un­nais­es­ti keskustel­lessani en ole vielä ker­taakaan kuul­lut esitet­tävän mikä olisi sel­l­ainen real­isti­nen maail­man­poli­it­ti­nen ske­naario, jos­sa Venäjän soti­laalli­nen uhka konkretisoituisi.

    Geopoli­it­ti­nen, aseis­tuk­selli­nen, strate­gi­nen, sivistyk­selli­nen, taloudelli­nen (jne.) tilanne on aivan toinen kuin 70 vuo­den takaises­sa maail­mas­sa. Eikä Suomes­sa ole kym­me­nien pros­ent­tien suu­ruista venäläistä vähemmistöä.

    Kansal­lis­mielisil­lä on esimerkik­si tapana tehdä suo­ria rin­nas­tuk­sia Geor­gian maakun­ti­in tai Tset­she­ni­aan, mikä on tietysti täysin mieletöntä.

    Ajatel­laan, että Suo­mi kar­sisi puo­lus­tus­bud­jet­tin­sa aikaa myöten n. puoleen nykyis­es­tä, ja käyt­täisi ne säästyneet kak­si mil­jar­dia euroa mui­hin yhteiskun­nal­lisi­in kohteisi­in (niitä kyl­lä löytyy).
    Venäjä sit­ten päät­täisi val­la­ta heiken­tyneen Suomen (tämä on tietysti täysin jär­jetön­tä). Mitä he siitä hyö­ty­i­sivät? Mik­si? Maail­man­poli­it­ti­nen ja taloudelli­nen eristys, talouden rom­ah­t­a­mi­nen kun öljyä ja kaa­sua ei enää ostet­taisi, sulkem­i­nen kaik­il­ta kan­sain­välisiltä foo­rumeil­ta. Koko aja­tuskulku on nyky­maail­mas­sa mieletön.

    Täl­laisen val­os­sa nykyi­nen puo­lus­tus­poli­ti­ik­ka tun­tuu poh­jaa­van hyvin vähäisel­lä järjenkäytölle.

  25. Tavalli­nen teknikko kirjoitti:

    “Min­un nähdäk­seni per­in­teinen armei­ja oli siinä hyvä, että perus­varus­miesk­oulu­tuk­sen aikana opit­ti­in asioi­ta joista on hyö­tyä sil­loin kun esim. jokin suurem­pi mah­dolli­nen onnet­to­muus sivi­ilienkin piiris­sä tapah­tuu. Opit­ti­in otta­maan vas­taan komen­to­ja ja luot­ta­maan esimiehi­in. Opit­ti­in toim­i­maan osana isom­paa joukkoa.”

    Paljon luotet­tavem­pia esimiehiä min­ul­la on ollut ihan sivi­ilin puolel­la. “Opit­ti­i­in luot­ta­maan esimiehi­in” ei ole oma ensisi­jainen koke­muk­seni armei­jan upseereista vaik­ka siel­lä jokunen hyvä esimies olikin. Joukos­sa, tai parem­min ryh­mässä, voi oppia ole­maan vaik­ka työ­paikalla, joukkue urheilu­la­jeis­sa tai vaik­ka mis­sä, ei siihen armei­jaan tarvita.

    MikkoR:

    “Mikäköhän se oikea sota on jota on ratkot­tu muuten kuin mies­vahvu­udel­la?” ja “Nuorem­pi Bush oli sen sijaan helisemässä kun Irakin armei­ja nyt ei läht­enyt tais­tele­maan aavikol­la vaan perään­tyi kaupunkei­hen. Jos Bag­dadi­in olisi riit­tänyt _miehiä_ puo­lus­ta­maan olisi lop­putule­ma ollut var­masti toisenlainen.”

    USA:n armei­ja melkein käveli Irakin armei­jan yli. Sota oli lyhyt ja tehokas. Ongel­mat tuli­vat miehit­tämisessä mikä on ihan eri asia.

    “Varsi­nais­es­ti suo­ma­lainen perus­soti­las on ihan hyvin varustettu.”

    Kaukana siitä, esimerkik­si sel­l­ainen mod­ernin armei­jan perusjut­tu kuin luotili­ivi puuttuu.

  26. juu­pa­juu:
    “Ammat­tiarmei­ja se vas­ta kallis on. Ajat­talep­pa vaan paljonko mak­saa kun se asiantun­te­mus mikä on resrviläisarmeijalla”

    No just joo. Sotati­lanteessa aseisi­in kut­sut­taisi­in ensim­mäisenä ne, joiden armei­ja-ajas­ta on vähiten ja nämä tyyp­it ovat nyky­suomes­sa enim­mäk­seen edelleenkin opiskelijoita.

    MikkoR
    “Jos Bag­dadi­in olisi riit­tänyt _miehiä_ puo­lus­ta­maan olisi lop­putule­ma ollut var­masti toisenlainen. ”

    Bagh­dad olisi vain jyrät­ty maan tasalle ja lop­putu­los olisi ollut täysin sama.

  27. Yleinen asevelvol­lisu­us:
    Plussat:

    “Kaik­ki joutuu” voi olla myös plus­sa, kuten joku tuol­la sanoikin. “Eli­itin (mitä se sit­ten kenel­läkin tarkoit­taa…) kakarat” näkee koti­maamme koko kuvan ja joutu­vat itsekin sotaan jos sem­moinen alkaa.

    Halvem­pi tapa tuot­taa nup­pilu­vul­taan uskot­ta­va maan­puo­lus­tus, jos kat­so­taan vain val­tion bud­jet­tia, ei kansan­talouden kokonaiskustannuksia.
    Tämä on luul­tavasti monel­la poli­itikol­la piilomotiivina.

    Huonoina aikoina sopi­va tapa piilot­taa nuoriso­työt­tömiä (juu juu, kak­siteräi­nen argu­ment­ti, palaan myöhemmin)

    Aikaisem­min myös demokra­t­ian tur­vaami­nen ever­sti­jun­til­ta mut­ta tämä ei tai­da päteä enää.

    Miinuk­set:
    Yhdis­telmä jos­sa on kym­meniä­tuhan­sia intis­sä, sato­jatuhan­sia reservis­sä ja silti vielä se 10 000 hyvin aseis­tet­tu ja koulutet­tu ydin (mihin nytkin todel­lisu­udessa pyritään), on kallis sekin. Vaik­ka sen 10 000 ei yhtä paljon mak­sakaan kuin palkattuina.

    Niil­lä sadoil­la tuhan­sil­la (mikähän se liikekan­nallepanon käytän­nön mak­si­mi nyky­isin on?) ryn­näkkökiväärim­iehillä ei todel­lisu­udessa ole juuri käyt­töä. Eikä nykyaikainen yhteiskun­ta kestä toim­into­jen rom­ah­ta­mat­ta sellaista.
    1944 teki jo tiukkaa. 

    Kansan­taloudel­lista tuh­laus­ta ja sukupuolten tasa-arvo-ongelma.

    Palk­ka-armei­ja:

    Plus­sat:

    Edel­lis­ten mii­nusten kääntöpuolet;

    Osaa­van väen löytämi­nen nopeasti kv. tehtäviin.

    Miinuk­set:
    Miten palkkata­so määrätään, kuten Art­turi Björk jo kysyi. Rauhan aikana ei pide­tä kovin vaa­ti­vana työnä ja kri­isi­aikana sit­ten joku vahtii maa­ta 1300/kk + luon­taise­dut? Huom kri­isi­aikana, varsi­naises­sa sodas­sa on var­maan sit­ten lisät.

    Keitä ne 10 000 ainakin hyv­inä vuosi­na on?
    Ks. rekry­toin­tion­gel­mat esim. USA ja Iso-Bri­tan­nia. Tosin parem­pia ver­tailuko­htia Suomelle oli­si­vat eräät muut, äsket­täin ammat­tiarmei­jaan siir­tyneet maat. Kel­lään tietoa?

    Ammat­tiarmei­jan rekry­toin­ti on samal­la pei­liku­va sille edel­lä lis­tat­ulle argu­men­tille, että asevelvol­lisu­us on nuoriso­työt­tömyy­den jem­maamista. Palk­ka-armei­ja­han muo­dostaisi työ­paikan aika monelle…

    Mihin ammat­ti­soti­laat sijoit­tuvat sivi­ilis­sä työ­markki­noil­la kun ovat 35–40, kuten tääl­lä jo kysyttiin.

    Oltaisi­inko valmi­ita siihen puo­lus­tus­bud­jetin kas­vamiseen ja näkyvään (vrt. piilo­vaiku­tuk­set) val­tion meno­jen kasvu­un jota ammat­tiarmei­ja merkitsisi?

    Lop­putu­los: en ota jyrkkää kan­taa ennen kuin kat­son rauhas­sa tois­t­en argumentteja. 

    Kaik­ki ilmeis­es­ti pitävät maan­puo­lus­tus­ta julk­ishyödyk­keenä, jon­ka tuot­tamista ei ole hyvä yksityistää:P No joo, jenkit Irakissa on osittain
    kokeilleet sitäkin.

  28. Her­ra Har­maa kirjoitti:
    “Kaukana siitä, esimerkik­si sel­l­ainen mod­ernin armei­jan perusjut­tu kuin luotili­ivi puuttuu.”

    Tais­teli­jan varus­tus m05 löy­tyy tuolta:
    http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/index.dsp?level=66&equipment=62

    Luotili­ive­jä on, mut­ta 7.62 luodin pysäyt­tävien kom­posi­it­tilevy­jen kanssa ne paina­vat läh­es 10kg. Lisäk­si ne ovat aivan liian kalli­ita varus­mi­esten har­joituk­sis­sa kulutettavaksi. 

    Kävin itse armei­jan vuon­na 1998. Jo sil­loin oli selvää että asevelvol­lisu­us on van­hen­tunut­ta ja turhaa, mut­ta alue­poli­it­tiset syyt paina­vat edelleen liikaa.

    Kuka poli­itikko olisi valmis lakkaut­ta­maan puo­let Suomen joukko-osas­toista? Lakkaute­taanko varuskun­ta Sodankylästä, Kajaanista vai molemmista?

  29. Osmo on minus­ta koko­lail­la oike­as­sa tässä. Väit­teet, joiden mukaan armei­ja olisi “vain hyvä jut­tu” nuo­rille tai opet­taisi “stressin­si­etoa” ovat vain yksinker­tais­es­ti vääriä. Itse aikanaan en pahem­min kärsinyt armei­jas­ta, mut­ta kyl­lä se vuosi hukkaan meni. Olisin senkin voin­ut opiskel­la. Tätä paljon pahempi oli vaiku­tus käsi­tyk­si­i­ni kansaakansalais­ten mielenlaadusta. 

    Armei­jas­sa työn vält­te­ly on se, mikä kan­nat­taa. Vapaae­htoisu­ud­es­ta ja tover­i­hengestä saa käytän­nössä aina vain ran­gais­tuk­sen. Väit­teet, että siel­lä oppisi tover­i­henkeä ovat täysin vääriä. Siel­lä oppii pain­os­tus­ta, kyt­täämistä ja työn välttelemistä. 

    Armei­ja voisi tietenkin olla hyvä ja opet­ta­va koke­mus, mut­ta sen tekem­i­nen sel­l­aisek­si on kallista ja vaikeaa ja mon­et työka­lut on sit­tem­min kiel­let­ty, kuten ruumi­il­liset ja häpeärangaistukset. 

    Yhdys­val­ta­lainen sotahul­lu­us on hyvä esimerk­ki kun sotimi­nen ei kos­ke­ta eli­it­tiä henkilökohtaisesti. 

    Käsit­tääk­seni tämä ei pidä paikkaansa. USA:n armei­jaan menevien sosioekonomi­nen jakau­ma on tasaisem­pi kuin tääl­lä kuvitel­laan, ja eri­tyis­es­ti “eli­itin” nuoret miehet värväy­tyvät armei­jaan siinä mis­sä muutkin. Voin toki olla väärässä.

  30. MikkoR:
    “Mitä se aseet nyt sit­ten ovat joi­ta suomen armei­jal­ta puut­tuu mitä vihol­lisil­lamme saat­taisi olla? Tietenkin voidaan puhua helikopter­reista ja ym. todel­la kalli­ista mut­ta niitä ei asevelvol­lisu­u­den hin­nal­la saa­da. Varsi­nais­es­ti suo­ma­lainen perus­soti­las on ihan hyvin varustettu.”

    Ihan TÄYTTÄ ROSKAA koko virke!

    Miten ihmeessä kansalaisil­la voi olla näin ruusuinen kuva armei­jamme varustelus­ta? Sodana­jan armei­jaan kuluu 350 000 miestä, jos­ta vain 60 000 miehelle (valmius­prikaatit) on nykyaikainen aseis­tus. Lop­ut joutu­vat tule­maan toimeen men­neen ajan aseil­la ja puo­let joukoista on juut­tunut lop­ullis­es­ti 80-luvulle liikkuen kuor­ma-autoil­la ja suk­sil­la. Paikallisjoukoil­la ei ole minkään­laista raskas­ta epä­suo­raa tul­ta käytössä, eli ne ovat todel­lakin niitä mies + rk + kevyt ker­tasinko-joukko­ja, joil­la ei nykyaikaises­sa sodankäyn­nis­sä tee mitään muu­ta kuin itsemurhan.

    Nykytekni­ikan kehi­tyk­sessä tuo vas­taisi suun­nilleen sitä, että jatkoso­ta oltaisi­in sodit­tu sisäl­lis­so­dan aikaisil­la vehkeil­lä. Mitenkähän olisi käynyt?

    Sitä­pait­si mitä par­il­la pataljoon­al­la suk­simiehiä oikein tekee, jos ne ovat 100 km väärässä paikkaa? Hiihtämäl­läkö niiden pitäisi ottaa vas­tus­ta­jan mekanisoitu hyökkäyskär­ki kiinni?

  31. Palk­ka-armei­jaan vaan; löy­tyy­hän upseere­ja, ali­upseere­ja ja värvät­tyjä nyky­isinkin. Tai vaik­ka rajavar­tios­ton helikopterei­hin pin­tapelas­ta­jia joille on vaa­timuk­se­na intin sukel­luskurssi ja palkkalu­okkana suun­nilleen val­tion alin mahdollinen.

  32. Juha:
    “Ei mei­dän mies­vahvu­utemme riitä kuitenkaan Venäjään verrattessa.”

    Puo­lus­ta­jal­la on aina etu puolel­laan soti­laiden määrän suh­teen. Enkä tietenkään mene sanomaan etteikö tänne joku tule jos halu­aa. Täy­tyy vaan näyt­tää että se vaatisi niin suuria uhrauk­sia että se ei kan­na­ta. Kalus­to on aina tuhot­tavis­sa, suuri armei­ja herät­tää pelko­ja pitkästä sis­si-sodas­ta. Ei Buhin pahan akselil­la keikkunut Pohjois-kore­akaan ole armei­jal­taan kovin teknis­es­ti edis­tynyt, mut­ta val­ta­va mies­vahvu­us on pitänyt yrit­täjät loitolla.

    Her­ra Harmaa:
    “USA:n armei­ja melkein käveli Irakin armei­jan yli. Sota oli lyhyt ja tehokas.”

    Okei esimerk­ki ei ehkä ollut ihan osu­va, mut­ta peri­aate kyl­lä mielestäni oli nähtävis­sä. Irakin armei­ja ei per­sian­lah­den sodan aikana pär­jän­nyt tankeil­laan ja tyk­istöl­lään yhtään sen parem­min kuin Irakin sodan aikaan jol­loin koko sen infra­struk­tu­uri oli tuhottu.

    Her­ra Harmaa:
    “Kaukana siitä, esimerkik­si sel­l­ainen mod­ernin armei­jan perusjut­tu kuin luotili­ivi puuttuu.”

    Luotili­ivin ja muunkin tarvikkeen voi kyl­lä ostaa tilanteen kiristyessä, suurten joukko­jen soti­laalli­nen koulu­tus on vaikeam­paa viime het­kel­lä jos aseis­sa ole­va aremi­jaa tarvi­taan jo muualla.

    az:
    “mikä olisi sel­l­ainen real­isti­nen maail­man­poli­it­ti­nen ske­naario, jos­sa Venäjän soti­laalli­nen uhka konkretisoituisi.”

    Jos­sain itä-euroopan maas­sa, joka on Naton jäsen, syn­tyy sisäisiä kon­flik­te­ja jos­sa toinen osa­puoli on etnis­es­ti Venäläisiä. Venäläi­nen vähem­mistä sanoo tulleen­sa kaltoin kohdel­luk­si jol­loin Venäjä lähet­tää sinne joukko­ja ja ko. maa pyytää Naton apu­un. Syn­tyy sota Naton ja Venäjän välille ja itämerel­lä tais­tel­laan. Sekä idässä että län­nessä pelätään että toinen osapouoli voi val­loit­ta­mal­la Suomen ja sen laa­jan saaris­ton ja hal­li­ta sen turvin itämer­ta. Kysymys on siitä kumpi tänne yrit­tää ensin.

  33. Toki maail­man­his­to­ri­an isos­sa kaa­res­sa olemme vähitellen tulos­sa vai­heeseen, jos­sa kan­sain­välistä inte­groi­tu­mista erään­laisek­si “Maail­man Yhdys­val­loik­si” yritetään saavut­taa. Ja että maail­man­poli­isille on enem­män käyt­töä kuin maid­en armeijoille.

    Mut­ta tämän vuo­sisadan tur­val­lisu­us­riske­jä ei pidä aliarvioi­da. Globaalin nälän­hädän uhka on todel­li­nen. Maail­man­so­dat osoit­ti­vat, että mon­et val­tiot voivat ajau­tua sotaan tah­tomat­taan. Miten oikein Nor­ja jou­tuikaan miehitetyksi?

    On hyvä, että keskustelu asevelvol­lisu­usarmei­jan tarpeel­lisu­ud­es­ta on avat­tu. His­to­ri­al­lis­es­ti talvi- ja jatkoso­tien muis­to on Suomelle erit­täin tärkeä, eikä maail­mas­sa ole niin mon­taa maa­ta, joil­la saman­lainen yht­enäi­nen puo­lus­tus­tah­to on muo­van­nut identiteettiä.

    Armei­jamme ja reservimme koko on kyl­lä ylim­i­toitet­tu. Itse olen avoin pohti­maan Natoon ja palk­ka-armei­jaan men­e­mistä. Siis “sekä-että” paket­tia. Mut­ta kyl­lä pienem­mässäkin asevelvol­lisu­usarmei­jas­sa voisi olla point­tia. Sveit­si enim­mäk­seen säästyi maail­man­so­tien tan­tereena olemiselta — se mobil­isoi (sil­loin ison) asevelvol­lisu­usarmei­jansa molem­mis­sa tilanteis­sa. Sveit­si, sato­ja vuosia sit­ten puo­lus­tus­li­itok­si perustet­tu, ei ole valmis luop­umaan asevelvollisuusarmeijastaan.

  34. Suomel­la on täl­lä het­kel­lä mobil­isoitavis­sa n. 250 000 soti­laan armei­ja. Tästä ammat­ti­soti­lai­ta on vajaat 10 000 ja lop­ut reserviläisiä. Suo­ra vuosikus­tan­nus val­tion bud­jetis­sa on jonkin ver­ran 2 mrd euroa. 

    Ammat­tiarmei­jak­si koko maa­ta puo­lus­ta­maan riit­täisi vähän pienem­pikin, parem­min koulutet­tu poruk­ka. Ehkä 100 000 ammat­ti­soti­las­ta? Jos hei­dän keskipalkkansa olisi 3 000 euroa/kk (suo­ma­lais­ten keskipalk­ka), niin vuosiku­lut oli­si­vat 100 000 x 12,5 (sis. lomara­hat) x 3 000 x 1,3 (sivuku­lut) = 4,875 mil­jar­dia euroa. Siis pelkki­in palkkoi­hin menisi yli tuplas­ti nykyi­nen puolustusbudjetti.

    Palkko­jen osu­us puo­lus­tus­bud­jetista on n. 1/3, joten ehkä ammat­tiarmei­jan kokon­aisku­luis­sa jäätäisi­in alle 15 mil­jardin joka vuosi. Hal­paa kuin saippua…

  35. “Ei mei­dän mies­vahvu­utemme riitä kuitenkaan Venäjään verrattessa.”

    Venäjäl­lä on niin paljon han­kaluuk­sia naa­purei­den­sa kanssa, että se ei mis­sään tapauk­ses­sa voi keskit­tää voimis­taan 100 pros­ent­tia Suomea vas­taan. Tilaisu­us tek­isi varkaan mon­es­ta Venäjän naa­purista. Tai sit­ten olisi valmi­ik­si iso sota menos­sa ja Venäjäl­lä vas­tas­sa muitakin kuin Suomi.

    Real­is­tista olisi ajatel­la sotaa Leningradin… anteek­si Pietarin soti­laspi­ir­iä vas­taan. Mitä lie­nee, ehkä 10 % Venäjän kokon­ais­vahvu­ud­es­ta? Ja kun muis­te­taan perussään­tö, että hyökkääjä tarvit­see kolminker­taisen ylivoiman ede­täk­seen voitokkaasti, niin ei tuo mitenkään epä­toivoinen koitos mei­dän kannal­tamme olis.

  36. Kiitos kun pidät keskustelua yllä tästäkin maan edelleen suomet­tuneesta epäko­hdas­ta! Nykyisenkaltainen armei­ja todel­lakin kuu­luu parem­minkin talvi­so­das­ta ker­to­van eloku­van sta­tis­teik­si kuin pakkoleirik­si puolelle ikälu­okas­ta. Mut­ta onnek­si tässäkin asi­as­sa tilanne muut­tuu kokoa­jan: Usko­taanko tosis­saan, että armei­jan keskeyt­tää kymme­ne­sosa “mie­len­ter­vey­del­lisin syin”? Ja luku kas­vaa vain. Moni on saanut onnekkaan C:n paperin jo aiem­min. Ei kukaan itseään fik­suk­si katso­va enää mene vuodek­si kököt­tämään kasarmille, kun ilmankin voi olla. Ihan tosi. Vuodessa menet­tää 30–40-tonnin palkan, kan­nat­taako? Tästä sum­mas­ta mak­se­lee ihan mielel­lään vero­ja joil­la kus­tan­taa innokkaam­mat ja tietäväm­mät maa­ta puo­lus­ta­maan, har­va nyt on se joka ei maa­ta tai EU:ta halua puo­lus­taa mil­lään tavalla.

    Asian poli­it­ti­nen lataus on samankaltainen kuin hidas val­lanku­mous dig­i­taal­is­ten oikeuk­sien puolel­la. Van­hempi, tabu­un­tuneem­pi, poruk­ka ei Tom­mi Uschanovia lainatak­seni ero­ta ben­si­iniä ja autoa toi­sis­taan. Silti nuorten ääni ei oikein kuu­lu, vielä. Poli­it­tisen aloit­teen tek­i­jät vai­etaan pääkir­joi­tusten talvi­so­ta­muri­noil­la. Kun yleisessä saunas­sa kuun­telee porukan jut­tu­ja, tun­tuu että armei­ja on ollut monille (miehille) se suurin jut­tu elämän­polul­la. Koke­muk­sia jonot­tamis­es­ta ja hul­luista tupakavereista jae­taan. Kun on armei­jansa kärsinyt kai toivoo sitä muiltakin.

  37. L kir­joit­ti:

    “Tais­teli­jan varus­tus m05 löy­tyy tuolta.”

    Vain erikoisjoukoille on varat­tu luotili­ivi, muut joutu­vat tyy­tymään sir­paleli­ivi­in mikä on eri asia.

    “Luotili­ive­jä on, mut­ta 7.62 luodin pysäyt­tävien kom­posi­it­tilevy­jen kanssa ne paina­vat läh­es 10kg.”

    USA:n armei­jan käyt­tämä Inter­cep­tor (perus­malli) painaa 7.4kg http://en.wikipedia.org/wiki/Interceptor_Body_Armor. En sanoisi että se on läh­es 10kg mut­ta melko paina­va se toki on. Tosin parem­piakin luotili­ive­jä on saatavil­la http://en.wikipedia.org/wiki/Dragon_Skin_body_armor

    MikkoR:
    “Luotili­ivin ja muunkin tarvikkeen voi kyl­lä ostaa tilanteen kiristyessä,”

    Oste­taan kun tarvi­taan ei ole kovin real­isti­nen vaihto-ehto.

  38. Juge Vir­tainen:
    Vas­taaval­la taval­la lask­ien 350 000 asevelvol­lista kokoa­jan aseis­sa mak­saa menetet­ty­inä vero­tu­loina 3,5 mil­jar­dia euroa ja menetet­tynä brut­tokansan­tuot­teena var­masti jotain 20+ mil­jar­dia euroa! Kyl­läpäs asevelvol­lisu­us tuleekin kalliiksi!

    Tai hetkinen…miksi ihmeessä me laskeskelemme armei­jan kus­tan­nuk­sia _sodanajan_ vahvu­udel­la? Mik­si ihmeessä Suomel­la pitäisi olla kokoa­jan 100 000 miestä _aseissa_ kun nytkin val­taosa armei­jas­ta on reservis­sä? Mikä laki maail­mas­sa määrää, että ammat­tiarmei­jan pitäisi olla kokoa­jan aseis­sa? Eihän mis­sään maas­sa, ammat­tiarmei­ja tai ei, ole kokoaikaa aseis­sa muuten kuin sota-aikana. 

    Jos sodana­jan joukko­jen tarkoi­tus olisi olla tuon 100 000 soti­las­ta, niin aseis­sa ole­vien määrähän riip­puu koulu­tuk­sen ja akti­ivipalveluk­sen kestosta.

  39. Juge: Hei nyt jäitä hat­tuun. Ai että 100 000 miestä akti­ivipalveluk­ses­sa? Kas kun ei miljoon­aa. Palk­ka-armei­jal­lakin voi olla (hyvin koulutet­tu ja varustel­tu) reservi, eikä kaikkien ole olta­va jatku­vasti palveluk­ses­sa. Ver­tailun vuok­si: Bri­tan­ni­al­la asevoimil­la on akti­ivipalveluk­ses­sa 191 000 henkilöä ja Ran­skalla 259 000. Eiköhän Suomelle riit­täisi reilusti vähemmän.

    Asevelvol­lisu­usarmei­jas­ta saa palk­ka-armei­jan yksinker­tais­es­ti sil­lä, että ale­taan mak­saa varus­miehille palkkaa. Rakenne ja koulu­tus­määrät tämän muu­tok­sen mukana järkevöi­ty­i­sivät automaat­tis­es­ti vas­taa­maan todel­lista tarvetta.

  40. MikkoR kir­joit­ti 16.1.2009 kel­lo 12:45

    “Luotili­ivin ja muunkin tarvikkeen voi kyl­lä ostaa tilanteen kiristyessä, suurten joukko­jen soti­laalli­nen koulu­tus on vaikeam­paa viime het­kel­lä jos aseis­sa ole­va aremi­jaa tarvi­taan jo muualla.”

    Tilanteen kiristyessä ei ole enää mitään ostet­tavis­sa. Sil­lä pelataan mitä kädessä on. Toiv­ot­tavaa on, että kädestä löy­ty­isi tehokas rypälease ja tois­es­ta kun­nolli­nen varas­to sekä jalka­vä­ki että panssarimiinoja.

    Polit­tiset julis­tuk­set ovat yhtä ja todel­lisu­us toista. Maail­ma kun­nioit­taa ain­oas­taan voimaa. On naivia ajatel­la, että tääl­lä ei tarvit­taisi puo­lus­tuskykyä enää koskaan.

  41. MikkoR

    On harhakäsi­tys, että suo­ma­laiset voisi­vat käy­dä pitkäkestoista sis­siso­taa venäläisiä vastaan.

    Mis­tä ihmeestä ne met­sis­sä piileskelevät sis­sit saa­vat ruokaa, asei­ta ja tarvikkei­ta? K‑Marketista? Vas­taus on, että eivät mis­tään. Maaseudul­la­han ei ole enää maat­alo­jakaan kuten ennen, suo­mi on har­vaana­sut­tu, helsinkiläiset nuoret miehet ovat hiih­to­taidot­to­mia ja yli­pain­ois­ia. Nykyi­nen elämän­ta­pa ei tue sissisotaa.

    Suo­mi ei pysty enää puo­lus­ta­maan maataan samal­la logi­ikalla kuin ‑40 ‑luvul­la. Nyt riit­tää, että viholli­nen pistää Helsin­gin rajuil­la ilmapom­mi­tuk­sil­la mata­lak­si. Tämän jäl­keen Suo­mi on lamautet­tu ja voimme antau­tua turhan miesten tap­at­tamisen välttämiseksi.

  42. Tiedemies: “Armei­jas­sa työn vält­te­ly on se, mikä kan­nat­taa. Vapaae­htoisu­ud­es­ta ja tover­i­hengestä saa käytän­nössä aina vain ran­gais­tuk­sen. Väit­teet, että siel­lä oppisi tover­i­henkeä ovat täysin vääriä. Siel­lä oppii pain­os­tus­ta, kyt­täämistä ja työn välttelemistä. ”

    hmmm… San­o­taanko näin, että armei­jas­sa voi oppia yhtä ja toista. Joku ehkä oppii vält­telemään työtä. Toinen voi oppia toverihenkeä.

    Tämä ei tarkoi­ta, että pitäisin armei­jaa mis­sään nimessä tehokkaana tapana oppia oikeas­t­aan mitään muu­ta kuin sotimista. Vas­tus­tan asevelvol­lisu­ut­ta, kos­ka se loukkaa räikeästi ihmis­ten itsemääräämisoikeutta.

  43. “…helsinkiläiset nuoret miehet ovat hiih­to­taidot­to­mia ja ylipainoisia…”

    Kor­jataan nyt kuitenkin todel­lisu­ut­ta vas­taa­maan, eli helsinkiläiset nuoret miehet ovat hiih­to­taidot­to­mia ja maaseudun nuoret miehet ovat ylipainoisia.

    Kan­natan lämpimästi Soin­in­vaaran ehdo­tus­ta. Maan­puo­lus­tus ansait­see parem­paa kuin ison joukon tyhjän­toimit­ta­jia puuhastele­mas­sa jotain etäis­es­ti maan­puo­lus­tuk­seen ennen viitan­nut­ta toimintaa. 

    Maan­puo­lus­tus ansait­see myös sen että kansalaisille viimeinkin muo­dos­tu­isi real­is­tisem­pi käsi­tys nykyaikaisten ase­jär­jestelmien tuhovoimas­ta. Nythän suurin osa kansas­ta luulee että hiih­to­taito on maan­puo­lus­tuk­selle olen­nainen asia.

  44. Kun joku suur­val­ta pom­mit­taa Suomen sähkön­jakelun paskak­si, sota Suomen osalta päät­tyy siihen. Se siitä yleis­es­tä asevelvol­lisu­ud­es­ta. Rikkaissa mais­sa ei ker­ta kaikki­aan voi käy­dä totaal­ista sotaa.
    On tietysti mah­dol­lista, että väestöä on siir­ret­ty maalle, mut­ta kaikil­la ei ole mum­mo­laa, kesämökkiä, face­bookia ja mah­dol­lisu­ut­ta varas­toi­da ruokaa. Ja mil­lä ne kän­nykät lataa, kun ei ole sähköä.

  45. Juha kir­joit­ti 16.1.2009 kel­lo 20:27

    “Suo­mi ei pysty enää puo­lus­ta­maan maataan samal­la logi­ikalla kuin ‑40 ‑luvul­la. Nyt riit­tää, että viholli­nen pistää Helsin­gin rajuil­la ilmapom­mi­tuk­sil­la mata­lak­si. Tämän jäl­keen Suo­mi on lamautet­tu ja voimme antau­tua turhan miesten tap­at­tamisen välttämiseksi.”

    Hmm, tap­pi­omielialan liet­somista ja etukä­teen. Tek­isi mieli sanoa yhtä sun toista, mut­ta anti olla.
    Olen kyl­lä tietoinen siitä, että aika on toinen, sääti­lakin on toinen jos­sain määrin. Sik­si­hän minä yritänkin tehdä parhaani isän­maan parhaak­si. Kyl­lä se kuul­lostaa juhlalliselta…se on juh­lal­lista! Maan­puo­lus­tus on ratkaista­va rauhan ja hyvien kaup­pa­suhtei­den aikana, muu­ta tietä ei ole.
    Use­at tahot, vihrei­den naisjär­jästöt etunenässä, ovat romut­ta­mas­sa Suomen puo­lus­tuskykyä, mut­ta eivät kuitenkaan ole esit­täneet mitään olen­naista pois­tet­tavien ase­jär­jestelmien tilalla.
    Kan­natan tietenkin Osmon alus­tuk­ses­saan esit­tämää yleisen asevelvol­lisu­u­den pois­toa. Muis­tan oma­l­ta asevelvol­lisu­us ajal­tani mm. sen, että suurim­mat nar­i­nat ja pur­nauk­set joh­tu­i­v­at tyhjäkäyn­nistä, suo­ranais­es­ta lus­muilus­ta ja turhas­ta ajan tap­pamis­es­ta. Koulu­tus­ta ei pahinkaan pin­nari ja lintsari tosis­saan vastustanut.

  46. En tiedä ovatko ajat muut­tuneet, mut­ta ajat­telin 38 vuot­ta sit­ten ollessani armei­jas­sa, että nämä hom­mat oppii täyspäi­nen mies muu­ta­mas­sa viikos­sa. Min­ul­la meni siihen 11 kuukautta.

    Kansa­n­armei­ja saat­taa olla ok, muu­ta siihen kulutet­tua aikaa voi surut­ta vähen­tää 70 prosenttia.

    Rynkyn ja tykin käytön oppii muu­ta­mas­sa päivässä.
    Olemiseen ryh­mässä ja joukkueessa vie muu­ta­man viikon, niiden johtamiseen muu­ta­man viikon lisää.

    Siis johta­jille max puoli vuot­ta, riv­imiehille max kuukausi. Eikä mak­sa paljon eikä syö paljon kansan­taloud­es­ta. Eikä vie uskot­tavu­u­ta maan­puo­lus­tuk­ses­ta veli venäläisen suuntaan.

  47. “Use­at tahot, vihrei­den naisjär­jästöt etunenässä, ovat romut­ta­mas­sa Suomen puo­lus­tuskykyä, mut­ta eivät kuitenkaan ole esit­täneet mitään olen­naista pois­tet­tavien ase­jär­jestelmien tilalla.”

    Esitetään niiden tilalle “ei mitään”. Käytetään raho­ja vaikka­pa nuorisop­syki­a­tri­aan, ter­vey­den­hoitosek­torin vahven­tamiseen, opet­ta­jien palkko­jen koro­tuk­seen ja syöpätutkimukseen.

    Koko “uskot­ta­van puo­lus­tuk­sen” par­a­dig­ma tulee kyseenalais­taa, ei väitel­lä siitä hoide­taanko se ammat­tiarmei­jal­la vai asevelvol­lisu­usarmei­jal­la vai valikoival­la asepa­lveluk­sel­la. Vaik­ka jälkim­mäisin näistä voi toki olla toimi­va siir­tymä­vai­heen ratkaisu.

  48. Ei riitä miesvoimamme Venäjään ver­rat­tuna, ei. Ei muuten riitä mon­en muunkaan naa­purin, Kiinaa luku­unot­ta­mat­ta. Ei ole riit­tänyt, eikä riitä vieläkään Afgan­istanin miesvoima. Eikö olekin kum­ma, että venäläiset jou­tu­i­v­at kuitenkin tyhjin toimin palaa­maan Afganistanista?
    Nykyaikana puo­lus­tus­so­dan keskeiset päätök­set tehdään tietenkin rauhan aikana. Tärkein­tä olisi pitää huol­ta sitä, ettei sähkö- ja muu elin­tärkeä huoltomme ole kovin haavoit­tuvainen. Esimerkik­si sähkön­tuotan­non pääosan keskit­tämi­nen Olk­ilu­o­toon on maan­puo­lus­tuk­sen kannal­ta karkea virhe.

    Omas­ta puolestani menin aikanaan armei­jaan, kos­ka olin sitä mieltä, että myös jär­ki-ihmis­ten täy­tyy osa­ta asei­den käyt­tö. Ei tämä argu­ment­ti ole vieläkään vanhentunut.

  49. Orbus:“Eikö olekin kum­ma, että venäläiset jou­tu­i­v­at kuitenkin tyhjin toimin palaa­maan Afganistanista?”

    Tämä ja moni muu vas­taa­va esimerk­ki osoit­taa kuin­ka kallista ja hyödytön­tä sotimi­nen on molem­mille osa­puo­lille. Kos­ka Suomes­sa ei ole kum­moissia luon­non­rikkauk­sia ole­mas­saol­e­va infra­struk­tu­uri on ain­oa arvokas mikä täältä löy­tyy, ja se puolestaan tuhou­tu­isi tyystin sodan jälkeisessä “rauhan palautamisessa”. 

    Tästä seu­raa, ettei esim. venäjä voi mitenkään saavut­taa mitään hyökkäämäl­lä Suomeen. Sisäpoli­it­tis­ten skismo­jen­sa peit­te­lyi­den vuok­si voi toki aloit­taa eri sort­tisia rajari­ito­ja, mut­ta niitä varten Venäläisil­lä on riit­tämi­in parem­pia kohteita.

    Mikä tässä sit­ten on uskot­tavaa puo­lus­tus­ta? Aja­tus että tunkeu­tu­ja pysäytetään rajoille? Sehän on liki­main huonoin vai­h­toe­hto, jos viholli­nen pakote­taan pom­mit­ta­maan kaik­ki kaupun­git sorak­si puo­lus­tu­van armei­jan moraalin romahduttamiseksi.

    Ei voi olla ain­oatakaan järk­isyytä — muu­ta­maa alue­poli­it­tista luku­un otta­mat­ta — joka puoltaisi nykyisen kaltaista armeijaa.

  50. Onko kukaan asi­aan paneu­tunut esit­tänyt syyt­tävää sormea varus­mies­palvelua kohtaan sen tosi­asian var­jol­la, että tämä on erit­täin väki­val­tainen maa? 

    Jos on, niin kiin­nos­taisi lukea mil­laisia yhteyk­siä tutk­i­ja on saanut näi­den asioiden välille.

  51. No ei armei­ja ainakaan miesten väki­val­taisu­ut­ta vähen­nä väitän.

    Siinä voisi olla myös mie­lenki­in­toinen väitöskir­jan aihe jollekin nyky­menon vas­tus­ta­jalle. Metode­ja voisi­vat olla vaikka­pa tilas­tolli­nen ver­taami­nen ja ana­lyysi sekä kysely/haastattelututkimus.

  52. az kir­joit­ti 17.1.2009 kel­lo 12:18

    “Esitetään niiden tilalle “ei mitään”. Käytetään raho­ja vaikka­pa nuorisop­syki­a­tri­aan, ter­vey­den­hoitosek­torin vahven­tamiseen, opet­ta­jien palkko­jen koro­tuk­seen ja syöpätutkimukseen.”

    Käytetään vaan, mikäpäs siinä. Hyviä ja kan­natet­tavia asioi­ta kaik­ki, mut­ta kuin­ka nämä liit­tyvät maan­puo­lus­tuk­seen ja Suomen puo­lus­tuskyvyn ylläpitämiseen, jopa kasvattamiseen.

  53. Tavalli­nen teknikko:“Opittiin otta­maan vas­taan komen­to­ja ja luot­ta­maan esimiehi­in. Opit­ti­in toim­i­maan osana isom­paa joukkoa. ”

    Tämä on kyl­lä taas täyt­tä sat­ua! Intis­sä opit­ti­in ole­maan luot­ta­mat­ta esimiehi­in. Varus­mieses­imi­esten puut­teet näkyivät liiankin hyvin. He oli­vat arvaamattomia.

    Eikä intis­sä opit­tu toim­i­maan osana isom­paa joukkoa, vaan ennem­min opit­ti­in esimi­esten päätösten sat­tuman­varaisu­us ja tämän vuok­si oma etu ennen yhteistä etua. Ne kaver­it, jot­ka yrit­tivät toimia yhteisen edun puoles­ta, sai­vat usein vain tehdä muidenkin hom­mat. Viit­taan jälleen varus­mieses­imi­esten huonoon johtamistaitoon.

    Teknikko halu­aa nähdä asi­at ruusun­punais­ten silmälasien läpi. Itsepetos on aina se helpoin tapa.

  54. Kun mietitään, mitä syytä Venäjäl­lä voisi olla hyökätä Suomen kimp­pu­un, ei pidä ajatel­la hyökkäys­tä rosvoretkenä, jon­ka tavoit­teena on ryöstää Suomen val­tion alueel­la sijait­se­vaa var­al­lisu­ut­ta. Aika kallis tapa han­kkia rautateitä ja jär­ven­ran­ta­tont­te­ja. Aja­tushan on aivan älytön. 

    Sen sijaan sodan syyk­si voisi kel­va­ta Venäjän koke­ma tur­val­lisu­us­va­je. Täl­lä het­kel­lä aja­tus toki tun­tuu kaukaiselta mut­ta ei tarvitse olla sotati­eteil­i­jä kuvitel­lak­seen tilanteen, jos­sa Suomen alueen soti­laalli­nen hallinta paran­taisi Venäjän soti­laal­lista tur­val­lisu­ut­ta Länt­tä vas­taan. Nyt iso­jen poikien välit ovat hyvät mut­ta ei kai kukaan ajat­tele, että olisi saavutet­tu jokin muut­tumat­tomien olo­suhtei­den tila?

    Kum­mallisil­ta tun­tu­vat väit­teet siitä, että kevyesti aseis­te­tu­il­la joukoil­la ei tek­isi mitään. Kun kat­se­lee nyky­isiä asym­metrisiä sotia, näyt­täisi, että juuri ne ovat ain­oat joukot, joil­la jotain tekee super­val­taa vas­taan. Sopi­iko täl­laisen sodankäyn­nin valmis­telu­un sit­ten parem­min asevelvol­lisu­us- vai palkka-armeija?

  55. Aat­teel­li­sista syistä sivi­ili­palveluk­sen valin­neena olen var­maan monien mielestä jäävi kom­men­toimaan yhtään mitään, mut­ta halu­aisin kuitenkin herätel­lä hie­man “out of the box” ‑tyyp­pistä ajat­telua. Jos vai­h­toe­hdot ovat per­in­teinen asevelvol­lisu­usarmei­ja ja per­in­teinen ammat­tiarmei­ja niin kan­natan (Suomen olois­sa v. 2009) itse ehdot­tomasti jälkim­mäistä syistä joista suurin osa onkin Osmon ja kom­men­toi­jien toimes­ta esitet­ty. Mut­ta luulisin, että on mah­dol­lista kek­siä vielä joku kol­maskin vai­h­toe­hto, joka on vielä parempi.

    On ilmeistä, että taloudel­liset tek­i­jät puolta­vat ammat­tiarmei­jaa. Jopa siinä tapauk­ses­sa, että nykyi­nen malli jos­sa 40 % koko ikälu­okas­ta (naiset kuu­lu­vat myös ikälu­okkaan) koulute­taan aseisi­in olisi uskoak­seni kansan­taloudel­lis­es­ti järkeväm­pää että varus­miehet oli­si­vat vapaae­htoisia ja heille mak­set­taisi­in kun­non palkkaa. Mut­ta kuten on jo todet­tu, ei ole mitään mieltä pitää 350 000 soti­laan reserviä kun ei sille ole tar­jo­ta kun­nol­lisia varustei­ta. Parem­pi pienen­tää reserviä reip­paasti ja varus­taa se kunnolla. 

    Mut­ta ammat­tiarmei­jas­sa on huonotkin puolen­sa, jot­ka tässä on myös esi­in tuo­tu. Pres­i­dent­ti Koivis­to on joskus sanonut, että parem­pi antaa aseet niille, jot­ka niitä eivät halua käyt­tää kuin niille jot­ka halu­a­vat. Tätä vas­taan voi tietysti argu­men­toi­da, että soti­las­toimin­nas­ta päätök­set tekevät ihmiset eli upseer­it ovat joka tapauk­ses­sa ammat­ti­laisia (ellei sit­ten siir­ry­tä esim. 20-luvun puna-armei­jan malli­in jos­sa soti­laat äänestävät upseer­it keskuudestaan). 

    Isom­pi ongel­ma on kuitenkin “moral haz­ard” joka liit­tyy siihen, että armei­jan kär­simät tap­pi­ot jakau­tu­vat yhteiskun­taan epä­ta­saisem­min kuin asevelvol­lis­armei­jas­sa. Eli kuten san­ot­tu, eli­itin on helpom­pi lähet­tää soti­lai­ta riskialt­ti­isi­in tehtävi­in, esim. hyökkäys­soti­in, kun tap­pi­ot jäävät alem­pi­en sosi­aalilu­okkien kannettavaksi. 

    Filosofisem­pi kysymys on, onko ylipään­sä moraalis­es­ti oikein, että rikkaat voivat lait­taa köy­hät kuole­man­vaaraan puolestaan. Tätä vas­taan tietenkin voi argu­men­toi­da, että sama pätee kaikki­in mui­hinkin ammat­tei­hin jois­sa on kuole­man­vaara. Nopeasti ynnäillen 1919–2008 varus­miehiä on palvel­lut Suomes­sa karkeasti reilut kolme miljoon­aa, eli kun sodis­sa kaa­tui 91 948 miestä (lähde), tämä merk­it­sisi että kuolleisu­us täl­lä jak­sol­la on n. 3 % koko työvoimas­ta, mikä on usei­ta sato­ja ker­to­ja suurem­pi kuin seu­raavak­si vaar­al­lisim­mis­sa ammateis­sa. Toki sodis­sa sivi­ile­jä kuolee myös run­saasti, Suomen viime sodis­sa ei kuitenkaan kuin pieni mur­to-osa suh­teessa kaatunei­den määrään, joten kyseessä on ainakin his­to­ri­al­lis­es­ti tarkastellen kyseessä on todel­lakin vaar­al­lisu­udeltaan poikkea­va työ.

    Asevelvol­lis- ja ammat­tiarmei­jan lisäk­si on ole­mas­sa oikeas­t­aan vielä kol­mas malli, jota keskutelus­sa ei ole lainkaan käsitel­ty: mili­isi. Tätä voi pitää erään­laise­na äärim­milleen vietynä asevelvol­lis­armei­jana. Lyhyesti san­ot­tuna siis kaik­ki kansalaiset saa­vat puo­lus­tusk­oulu­tuk­sen ja vas­taa­vat paikallis­es­ti puo­lus­tuk­ses­ta. Asei­ta säi­lytetään hajaute­tusti kodeis­sa tai — mikä näin koulu­am­muskelu­jen jälki­main­ingeis­sa tun­tu­isi fik­sum­mal­ta — hajaute­tusti luk­i­tuis­sa varas­tois­sa joista ne voidaan tarvit­taes­sa nopeasti jakaa paikallisille. Sveitsin armei­jas­sa on mili­isin piirteitä ja Suomes­sa his­to­ri­alli­nen esiku­va löy­tyy suo­jeluskun­nista ja punakaarteista, jot­ka tosin oli­vat vapaae­htoisia organisaatioita. 

    Suo­mi on ollut itsenäisyyten­sä ajas­ta alle 5 % sodas­sa eli ylivoimais­es­ti suurin osa armei­jan toimin­nas­ta tapah­tuu rauhan aikana, mikä kan­nat­taa muis­taa puo­lus­tuk­sen tehtäviä ja kansan­taloudel­lisia vaiku­tuk­sia arvioidessa. Armei­ja pitäisi organ­isoi­da niin, että se tuot­taa myös rauhan aikana mah­dol­lisim­man paljon hyö­tyä ja mah­dol­lisim­man vähän hait­taa yhteiskunnalle. 

    Tästä näkökul­mas­ta pitäisin itse parhaana yrit­tää yhdis­tel­lä piirteitä ammat­tiarmei­jas­ta ja mili­isi­tyyp­pis­es­tä paikallispuo­lus­tuk­ses­ta. Eli vaik­ka niin, että kaik­ki kansalaiset jou­tu­isi­vat käymään lyhyen (ehkä viikko-pari) perusk­oulu­tuk­sen jos­sa käytäisi­in yleisem­mäl­lä tasol­la läpi kri­isi­a­jan toim­intaa ja kri­isi­olois­sa selviämistä (mitä tehdä kun ydin­voimalat on tuhot­tu tak­tisel­la iskul­la eikä sähköä tulekaan töpselistä, mis­tä saa ruokaa jos K‑kauppa on kiin­ni jne.). Kurssin ohes­sa sit­ten olisi mah­dol­lisu­us vapaae­htoiseen (voisi siitä toki mak­saa palkkion tai antaa jonkun muun edun esim. opin­toi­hin liit­tyen jos tun­tu­isi ettei vapaae­htoisia riitä) asei­denkäsit­te­lyn, ensi­avun jne. ope­tus­ta. Tämän lisäk­si olisi pienehkö, hyvin varustel­tu ammat­tiarmei­ja (pitäisin palvelun siinä rajat­tuna vain Suomen kansalaisille, mitään pelkästään korkeim­man tar­jouk­sen perässä juok­se­via palkka­soti­lai­ta ei var­maan kuitenkaan halu­ta). Miehistön ammat­ti­soti­laat voisi­vat palvel­la esim. ker­talu­on­toisel­la sop­par­il­la 5 vuot­ta tai muun ver­rat­tain lyhyen ajan ja siir­tyä sit­ten reservi­in vielä sen ikäis­inä, että koulut­tau­tu­mi­nen uuteen ammat­ti­in olisi mielekästä. Ja ehdot­tomasti järkevää olisi palkata asevelvolisu­u­den purkamis­es­ta säästyvil­lä varoil­la enem­män soti­lai­ta, rajavar­ti­joi­ta ym. myös rauhan aikana tarvit­tavia tur­val­lisu­usam­mat­ti­laisia joille sit­ten annet­taisi­in myös soti­laal­lista koulu­tus­ta. Ylipään­sä kaikille kansalaisille olisi hyvä määritel­lä sota-ajan palvelu­s­paik­ka, kyl­lähän yhteiskun­nan puo­lus­tuskykyisenä säi­lyt­tämiseen tarvi­taan sivi­ilipuolen duunei­hinkin vähin­tään yhtä paljon väkeä kuin rintamalle.

    Varsin laa­ja kysymys on puo­lus­tusstrate­gian valin­nan moraaliset kysymyk­set. Sis­siso­taa voidaan Suomen olois­sa var­masti miehit­täjää vas­taan jatkaa liki lop­ut­tomi­in ja pakot­taa se joskus vih­doin perään­tymään, mut­ta ainakin itse uskoisin että miehi­tyk­sen alla elämi­nen on kansalle sit­tenkin parem­pi vai­h­toe­hto kuin Tshet­shen­ian, Afgan­istanin tai Irakin kohta­lo, jos kahdes­ta näin ikävästä vai­h­toe­hdos­ta joutuu val­it­se­maan. Vieläkin kinkkisem­piä kysymyk­siä saa aikaan siitä, että onko moraalis­es­ti oikein ammuskel­la vihol­lisko­htei­ta ver­rat­tain umpimähkään tyk­istön tapaisil­la aseil­la vai pitäisikö puo­lus­tuk­ses­sa nou­dat­taa vas­taavaa peri­aatet­ta kuin poli­isin työssä, että voimaa käytetään aina vain sen ver­ran kuin vält­tämät­tä tarvi­taan vaarati­lanteen purkamiseen ja sen käytössä ede­tään askeleit­tain lievem­mistä raskaampi­in keinoihin.

  56. Hämäläi­nen:
    Asym­metri­nen sodankäyn­ti on niin kulut­tavaa, että mielum­min kan­nat­taa antau­tua. Ver­taa esimerkik­si Tsekko­slo­va­kian ja Afgan­istanin vas­taus­ta NL:n miehi­tyk­seen. Kum­mas­sa maas­sa menee tänä päivänä parem­min? Afgan­istan “voit­ti” kun ajoi miehit­täjän maas­ta, mut­ta voisiko joku tarkalleenot­taen ker­toa, mikä oli palk­in­to, mitä he voittivat?

  57. [i]Asymmetrinen sodankäyn­ti on niin kulut­tavaa, että mielum­min kan­nat­taa antau­tua. Ver­taa esimerkik­si Tsekko­slo­va­kian ja Afgan­istanin vas­taus­ta NL:n miehi­tyk­seen. Kum­mas­sa maas­sa menee tänä päivänä parem­min? Afgan­istan “voit­ti” kun ajoi miehit­täjän maas­ta, mut­ta voisiko joku tarkalleenot­taen ker­toa, mikä oli palk­in­to, mitä he voittivat?[/i]

    Sis­siso­ta on niin raakaa ja kulut­tavaa sivi­iliväestöä kohtaan, ettei sitä tyyp­illi­nen nojatuoli­maan­puo­lus­ta­ja voi edes alkaa käsit­tää. San­o­taan nyt niin, että Suomes­sa on niin pieni lap­siluku per nainen, että kansa lop­puu ennen miehit­täjän kär­siväl­lisyyt­tä. Sis­siso­taan kyke­nee ain­os­taan uskon­nol­lis­es­ti fanaat­ti­nen kansa, joka on kes­ki-iältään 15-vuo­ti­as­ta, jon­ka totaal­if­er­til­i­teet­ti on yli 4 las­ta per naisen syn­nyt­täjänu­ra, joka on lukumääräis­es­ti suuri, ja joka asut­taa erit­täin vaikeakulkuista ja vuoris­toista maa­ta. Men­estymisen mah­dol­lisuuk­sia edis­tää huo­mat­tavasti rutiköy­hyys, jol­loin sodan tuho­ja infra­struk­tu­urille ei vält­tämät­tä edes huomaa.

    Ain­oa toivomme olisi vihol­lisen pysäyt­tämi­nen Kymen­laak­son tasalle, jos Suo­mi joskus jou­tu­isi Venäjän invaa­sion kohteek­si, Aseis­tuk­sen osalta se edel­lyt­täisi niin vah­vaa ilma­puo­lus­tus­ta, että vihol­lisen ilma­her­ru­us voitaisi­in kiistää. Vah­va hävit­täjä­tor­jun­ta sekä run­sas ja mod­erni ilma­tor­jun­tao­hjuskalus­to kent­täarmei­jan ja sivi­iliko­htei­den suo­jak­si. Run­saasti rypäleam­muk­sia tyk­istölle ja heit­timistölle, samoin panssari- ja jalka­välimi­ino­ja. Uno­htaa ei sovi myöskään johtamisjär­jestelmiä ja elek­tro­n­ista sodankäyn­tiä. Venäjän men­estyk­selli­nen sala­ma­so­ta Geor­giaa vas­taan selit­tyi osin Venäjän kyvyl­lä lamaut­taa geor­gialais­ten johtamisjärjestelmät.

  58. Sylt­ty:
    “Sitä­pait­si mitä par­il­la pataljoon­al­la suk­simiehiä oikein tekee, jos ne ovat 100 km väärässä paikkaa? Hiihtämäl­läkö niiden pitäisi ottaa vas­tus­ta­jan mekanisoitu hyökkäyskär­ki kiinni?”

    No eikös sen pitäisi ottaa kiin­ni se mei­dän 60 000 miehen valmius­prikaatit. Suk­simiehiä tarvi­taan sit­ten kun täy­tyy saa­da se het­kelli­nen ylivoima jol­la se otol­liseen kohtaan pysäytet­ty kär­ki tuho­taan. Ja kyl­lä kai mei­dän tiedustelu sen ver­an toimii ettei yksiköt nyt yhtäkkiä 100km väärässä paikas­sa ole.

    Her­ra Harmaa:
    “Oste­taan kun tarvi­taan ei ole kovin real­isti­nen vaihto-ehto.”

    Niin tämä oli tarkoitet­tu lähin­nä vas­tave­dok­si sille että on paljon helpom­paa han­kia viime het­kel­lä varustei­ta kuin koulut­taa kokon­aisia joukko-osas­to­ja. Miehistön vielä voi ehkä mut­ta johta­jat pitäisi ainakin koulut­taa etukäteen.

    Juha
    “Mis­tä ihmeestä ne met­sis­sä piileskelevät sis­sit saa­vat ruokaa, asei­ta ja tarvikkeita?”

    Ei ne soti­laat siel­lä K‑marketissa käy mut­ta ihmiset käyvät ja vievät ruokaa. Ei mei­dän maaseu­tu sen­tään niin autio ole.

  59. Juha
    “Mis­tä ihmeestä ne met­sis­sä piileskelevät sis­sit saa­vat ruokaa, asei­ta ja tarvikkeita?”

    Ei ne soti­laat siel­lä K‑marketissa käy mut­ta ihmiset käyvät ja vievät ruokaa. Ei mei­dän maaseu­tu sen­tään niin autio ole.

    Mah­taako pak­su­un kalloosi ollenkaan men­nä, että viholli­nen tuskin kat­se­lee tuol­laista tumput suo­ri­na. Se tulee ensin hake­maan aseikää läh­estyvät pojat palaut­taak­seen hei­dän ruumi­in­sa viikon kulut­tua kuo­hit­tuina ja läh­es tun­nista­mat­tomik­si run­nel­tu­ina kotien­sa etuoville. Jos sissien ruokkimi­nen jatkuu, kaik­ki tapetaan tai aje­taan pakolaiksi.

  60. Mielestäni itses­tään selvästi kiin­nitän huomioni siihen ajan­jak­soon, kun Blitzkrieg on jo ohi, ja kaik­ki kalli­it lelut on käytet­ty ja rikot­tu, ja sota on kestänyt jo muu­ta­man vuoden.
    Ja ei, YK ei ole sil­loinkaan mikään merkit­tävä toim­i­ja, eikä sopimuk­sil­la ole mitään arvoa, eikä avvopve­fi­dent­timme suo­ma­laisu­u­den epä­drama­ti­soin­nil­la ole kuulijoita.
    Sil­loin voisi olla aika kiva, että jos­sain olisi joitain, jot­ka joskus oli­si­vat käyneet armei­jan, ja kaiken­laista pamah­tavaa ja räjähtävää olisi jois­sain jemmoissa.

  61. MikkoR:
    Mod­ernil­la kalus­tol­la varustet­tu päät­täväi­nen ja osaa­va hyökkääjä jyrää heikosti aseis­te­tun mas­sa-armei­jan men­nen tullen. Se on nähty parin viime vuosikymme­nen aikana mon­een kertaan.

    Miehi­tys saat­taa muo­dos­tua vaikeak­si, mut­ta mielestäni sis­siso­das­sa ei ole kuin häviäjiä.

    Sitä­pait­si mis­tä tiedämme, että viholli­nen hyökkää miehit­tääk­seen maan? Viholli­nen saat­taa myös halu­ta meiltä jotain muu­ta kuten tukiko­htia, maan johdon vai­h­tamista, poli­it­tisia myön­ny­tyk­siä jne.

    Puo­lus­ta­ja voidaan pakot­taa myön­ny­tyk­si­in tuhoa­mal­la sivi­ili-infra­struk­tu­uri ilmas­ta, mereltä ja maas­ta pitkän kan­ta­man tehokkain asein. Näin kävi mm. Kosovon sodassa.

    Mod­ernien uhkien tor­ju­miseen tarvi­taan hyvin varustet­tua osaavaa armei­jaa, ei sato­jen tuhan­sien miesten kevyesti varustet­tua mas­sare­serviä. Ei tule valmis­tau­tua uuteen talvisotaan.

  62. Kär­jis­te­tysti voi sanoa, ettei Suomen asevoimien ole tarkoi­tuskaan voit­taa hyökkääjää. Kyse on lähin­nän siitä, että riit­täväl­lä pelot­teel­la hyökkäyk­sen ja miehi­tyk­sen hin­taa nos­te­taan korkeam­mak­si, jot­ta hyökkäyskyn­nys nousee. Sit­ten jos sotaan päädytään, puo­lus­tus on jo epäon­nis­tunut. Jos lähtöko­hdak­si ote­taan antau­tu­mi­nen ilman puo­lus­tus­tais­telua, kyn­nys luon­nol­lis­es­ti on paljon mata­lam­mal­la ja puo­lus­tuskin siis epäon­nis­tuu todennäköisemmin. 

    Kir­joituk­sis­sa koroste­taan nyt kovasti infraa ja mui­ta taloudel­lisia arvo­ja, joi­ta antau­tu­misel­la voitaisi­in suo­jel­la. Itse näk­isin arvoa myös imma­te­ri­aal­isil­la asioil­la, kuten demokraat­tisel­la yhteiskun­ta­järjestyk­sel­lä, oikeuslaitok­sen vapaudel­la poli­it­tis­es­ta ohjauk­ses­ta sekä oikeudel­la käy­dä yliopis­toa äidinkielel­lä. Näi­den suo­jelemisen näkökul­mas­ta antau­tu­mi­nen ei ole hyvä vaihtoehto.

  63. Kir­joi­tat yhtäältä, että …
    Ja ei, YK ei ole sil­loinkaan mikään merkit­tävä toim­i­ja, eikä sopimuk­sil­la ole mitään arvoa, eikä avvopve­fi­dent­timme suo­ma­laisu­u­den epä­drama­ti­soin­nil­la ole kuulijoita.

    … mut­ta toisaal­ta, kuten alla.


    Sil­loin voisi olla aika kiva, että jos­sain olisi joitain, jot­ka joskus oli­si­vat käyneet armei­jan, ja kaiken­laista pamah­tavaa ja räjähtävää olisi jois­sain jemmoissa.

    Taju­at kai, että jos miehit­täjän ei yhtään tarvitse miet­tiä asian moraal­ista puol­ta, sen on help­poa tap­paa tai ajaa pako­laisik­si Suomes­ta koko väestö. Näin on, kos­ka suo­ma­laiset eivät ole hillit­tömästi sik­iävää, fanaat­tis­es­ti uskon­nol­lista vuoris­to­laiskansaa, vaan rikas, maal­lis­tunut, läh­es täysin kaupungis­tunut ja aneemis­es­ti lisään­tyvä sekä kes­ki-iältään pian yli nelikymp­pinen kansa. Jopa Buurienkin sata vuot­ta sit­ten käymä sis­siso­ta lop­pui kuin seinään, kun britit sulki­vat buuri­si­vilit keski­tysleireille, jos­sa nämä alkoi­vat kuol­la tautei­hin kuin kärpäset. 

    Näistä syistä on vält­tämätön­tä varmis­taa, että Puo­lus­tusvoimat on niin kova luu, että Suomen val­taami­nen ei onnis­tu mil­lään järkeväl­lä panos­tuk­sel­la, ja että Suo­mi on tarvit­taes­sa soti­laal­lis­es­ti liit­toutunut tähän kyetääkseen.

  64. Oikeestaan min­un puolestani te sekuläärit 90% saat­te men­näkin. Min­ul­la ei ole mitään mie­lenki­in­toa siihen, mitä teille tapah­tuu. Voitte puhua siitä valiokun­ta­neu­vok­sien kanssa. Minä ole­tan, että meitä sikaniskaisia ja ksneno­fo­bisia junt­te­ja riit­tää joku parisataatuhatta.

  65. Sylt­ty ja conrad:

    Suomel­la on käytössään erit­täin mies­vah­vat puo­lus­tusvoimat. Sodan ajan vahvu­us on 350 000, joka tosin las­ket­ta­neen 250 000:en lähivuosina. 

    Mies­määriä ver­tail­taes­sa esim. brit­tien 191 000 akti­ivi­soti­laan armei­ja (+ vak­i­tu­ista reserviä saman ver­ran) ei olekaan mikään ihmeen iso, mut­ta suori­tuskyvyltään var­masti parem­pi. Vuosi­bud­jet­ti on pik­a­googlauk­sen perus­teel­la n. 37 mrd pun­taa (Suo­mi 2 mrd €).

    Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä vajaat 10 000 ammat­ti­soti­las­ta (ja reservis­sä jonkin ver­ran palveluk­ses­ta kesken soti­la­sur­aansa eron­nei­ta) + n. 15 000 varus­mi­estä kul­lakin ajan het­kel­lä. Näin las­ket­tuna 25 000 henkilöä on pois ns. tuot­tavista töistä eri yrityksistä.

    Ammat­tiarmei­jan pitäisi joka tapauk­ses­sa olla tätä 25 000 henkeä isom­pi, jot­ta sil­lä olisi tehoa suh­teessa sato­jen tuhan­sien reserviläis­armei­jaan. Kuin­ka paljon isom­pi; saat­te esit­tää omat mallinne ja laskel­manne. Laskekaa samal­la mitä tarkoit­taa, jos vaik­ka 50 000 tai 100 000 soti­laan ammat­tiarmei­jan tais­teli­jat ovat pois ns. tuot­tavista sivi­il­itöistä kul­lakin ajan hetkellä.

    PS. Varus­miehet eivät muu­tu ammat­ti­laisik­si sil­lä, että heille mak­set­taisi­in palkkaa. Vaa­di­taan myös vuosien koulu­tus ammat­ti­lais­ta­solle pääsemiseksi.

  66. Intin tyh­men­tävä vaiku­tus on tot­ta. Itse olin armei­jan jäl­keen nk. palasi­na, täysi her­morau­nio jol­ta kesti vuosikau­sia saa­da itsen­sä sen ver­ran kasaan että edes suun­nilleen nor­maalin ihmisen toim­inta oli mah­dol­lista. On jälkikä­teen ajatel­tuna lähin­nä onnes­ta kiin­ni etten mis­sään sopi­vas­sa vai­heessa lipas­tanut kolmeakym­men­tä ja kat­sonut mon­tako palvelus­tove­ri­ani saan hengiltä, niin paljon min­ua vitut­ti koko laitos ja jokainen siellä.

    Intis­sä joutuu tot­tele­maan käsit­tämät­tömän tyh­mien ja vas­ten­mielis­ten ihmis­ten selvästi type­r­iä käskyjä, omien aivo­jen käytöstä rankaistaan välit­tömästi ja palkin­not menevät kaikkein hirveim­mille kusipäille. Illat kulu­vat tui­jotel­lessa kasarmin tai teltan kat­toon ja kuun­nel­lessa perseääliöi­den möykkää. Täl­lä on tiet­ty henkises­ti lamaut­ta­va vaiku­tus. Uno­hdin int­tivuoteni aikana lukion oppimäärän mil­tei kokon­aan enkä luul­tavasti olisi selvin­nyt pääsykokeista ellen olisi tehnyt niitä etukä­teen. Arvioisin, että olisin saanut mais­terin paperi­ni viisi vuot­ta nopeam­min ilman asevelvollisuutta.

    Varsi­nainen tap­pamisk­oulu­tus on min­un koke­musteni perus­teel­la ihan mitätön sivu­seik­ka intin kokon­ais­vaiku­tuk­sia arvioitaessa.

    En siis hirveästi rakas­ta nykyisen tyyp­pistä asevelvol­lisu­usjär­jestelmää. Palk­ka-armei­ja ei kuitenkaan ole mikään automaat­ti­nen port­ti autu­u­teen sekään. Niihin tup­paa kerään­tymään kah­den­laista porukkaa — sel­l­aisia jot­ka eivät kel­paa mihinkään muuhun, ja sel­l­aisia joista on ihan OK ampua ihmi­nen rahas­ta. Ja minus­ta on jok­seenkin absur­di aja­tus että koko val­tion puo­lus­tus voisi olla vain joidenkin tiet­ty­jen kansalais­ten asia.

  67. Ruot­si on ilmoit­tanut kokon­aan lakkaut­ta­vansa asevelvol­lisu­u­den seu­raavien 5 vuo­den kuluessa.

    Tässä esimerkkiä Suomellekin. Toiv­ot­tavasti vihreät otta­vat tämän nyt selvästi agen­dalleen, kos­ka selvä enem­mistö vihreistä sitä kuitenkin kan­nat­taa. Jonkun on olta­va tien raivaa­ja julkises­sa keskustelussa.
    Nyt Ruotsin esimerkin myötä sosi­aaliset paineet toiv­ot­tavasti helpottavat.

  68. Paljonko kus­tan­taa palk­ka 10 000:lle varus­miehelle ja paljonko niille pitäisi mak­saa, että saataisi­in tarpeek­si varusmiehiä?

    Ensik­si:
    Varus­mies mak­saa itse täl­lä het­kel­lä esim. 30 000 euroa palveluk­ses­taan menetet­ty­inä tuloina.
    Herät­tääkö täl­lainen totu­us mitään ajatuk­sia kenessäkään?

    Sit­ten kustannuksiin:
    Keskimääräi­nen palvelu­sai­ka vuodessa on n. 8.3 kk.
    Palk­ka 4000 euroa/kk (jot­ta saadaan var­masti tarpeek­si halukkaita)
    Varus­mi­esten määrä vuodessa 10 000.

    10 000 miestä x 4000 e/kk x 8,3 kk/v =
    330 miljoonaa/v.

    Tuo­hon lisätään sit­ten palkan sivuku­lut, mut­ta toisaal­ta val­ti­olle palau­tuu vero­tu­lo­ja. Tästä ja muis­takin yksinker­tais­tuk­sista huoli­mat­ta voisi sanoa, että tuos­sa on se karkea kustannus.

    Jos palk­ka olisi vain 2000 e/kk, puolit­tuisi kus­tan­nuk­set. Jos palkkaa pitäisi mak­saa 6000 e/kk, jot­ta saataisi­in tarpeek­si alokkai­ta, niin ei kokon­aiskus­tan­nus olisi siltikään kuin 500 miljoonaa/v. Se on yhtä suuri kus­tan­nus val­tion kas­saan kuin on tule­va ALV-alen­nus. Tämän lisäk­si hal­li­tus on luvan­nut 800 miljoo­nan veroalennukset.
    Joten rahaa näyt­tää ole­van mon­eenkin palkka-armeijaan.

    Nythän siis las­ket­ti­in val­tion meno­ja. Jos las­ke­taan koko kansan­taloudelle tule­via kus­tan­nuk­sia, niin sit­ten men­näänkin jo voiton puolelle kuten tääl­lä onkin jo aikaisem­minkin todettu.

    Vapaae­htoisu­us koskisi sit­ten tietysti kaikkia, myös naisia.

    Näin meil­lä olisi kaikille halukkaille kätevä tapa ottaa hyvä­palkkainen pätkä­työ, jos vain siltä tun­tuu. Tämä ansain­tamah­dol­lisu­us olisi mah­dol­lista mil­loin tahansan esim. kaikille 18–28 vuotiaille.
    Ei todel­lakaan hassumpaa.

    Näin siis muo­doste­taan suo­ma­lainen palk­ka-armei­ja. Se on perusteil­taan kuten nykyi­nenkin. Varus­miehet ovat vain vapaae­htoisia ja saa­vat palkan. Koulu­tuk­sen jäl­keen he siir­tyvät reservi­in. Kasarmeil­la ei siis notku sato­jatuhan­sia palkkaa nos­tavia ammattisotilaita.

  69. Oliko Osmol­la etukä­teen tietoa tulev­as­ta lin­jas­ta? Tänään on hesaris­sa jut­tua siitä, että 12 500 vuodessa riit­tää. Sanovat sen ole­van puo­let nykyis­es­tä. Siten se olisi 17,5% ikäluokasta.

  70. az:
    Hieno kir­joi­tus. Olen pitkälle samoil­la lin­joil­la. Tilanne jos­sa voisi kuvitel­la Venäjän real­is­tis­es­ti Suomeen vyöryvän ei ole nyky­maail­mas­ta. Se on men­neisyy­destä. Eivät Sak­sankaan naa­pu­rit pidä yllä “uskot­tavaa puolustusta”.

    “Se on kallis, vaik­ka se on saatu paper­il­la hal­vak­si, kun on jätet­ty laskelmista pois se menetet­ty työ, joka asevelvol­lisil­ta jää tekemät­tä ja ne verot jot­ka heiltä jää mak­samat­ta ja se osaami­nen, joka jää (ehkä lop­ullis­es­ti) hankkimatta.”

    Täl­laisen laskel­man ovat tehneet http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-06–01_005.html?s=0 Pout­vaara ja Louhela (2007)

    Kun he lisäävät kus­tan­nuk­si­in menete­tyn työ­panok­sen, ovat Suomen puo­lus­tus­menot EU:n kol­man­nek­si korkeim­mat henkeä kohden. Turkin kanssa kärhämöi­neen Kreikan ollessa selvä ykkö­nen, ja Suomen kutakuinkin tasois­sa toise­na ole­van NATO-soti­ja Bri­tann­ian kanssa (ks. graafi).

    Venäjä on nyt jo aloit­tanut kolme sotaa 10 vuo­den sisäl­lä. Se varustelee itseään nopeam­min kuin sit­ten 1970-luvun. 

    Aja­tus­maail­ma jostain ikuis­es­ta rauhas­ta on mieli­sairas. Nytkin maail­ma on ydin­so­dan par­taal­la Pohjois-Kore­an takia.

  71. Tiina: Venäjä on nyt jo aloit­tanut kolme sotaa 10 vuo­den sisäl­lä. Se varustelee itseään nopeam­min kuin sit­ten 1970-luvun. 

    Aja­tus­maail­ma jostain ikuis­es­ta rauhas­ta on mieli­sairas. Nytkin maail­ma on ydin­so­dan par­taal­la Pohjois-Kore­an takia.

    Maail­man ylivoimais­es­ti eniten rahaa asevoimi­in panos­ta­ma maa Yhdys­val­lat pär­jää ihan hyvin ilman asevelvol­lisu­ut­ta. Mik­si? Kos­ka se panos­taa armei­jaan selvää rahaa.

    Asevelvol­lisu­u­den piilokus­tan­nuk­set ovat kak­siteräi­nen miek­ka. Maas­sa jos­sa tuu­dit­taudu­taan toivea­jat­telu­un, puo­lus­tusvoimien piilokus­tan­nusten hyvä puoli on siinä, ettei kus­tan­nuk­set ole näkyviä (heh). Piilokus­tan­nuk­sia ei voi leika­ta niin näpsäkästi. 

    Ammat­tiarmei­jaan nojaa­va Suo­mi jou­tu­isi käyt­tämään asevoimi­in näkyvää rahaa enem­män, joten olisi aivan var­ma että hyv­inä aikoina armei­jal­ta myös leikat­taisi­in enem­män ja siir­ret­täisi­in nekin rahat sote-sek­to­rille. Näin olisi aivan var­masti menetel­ty 2000-luvun hyv­inä vuosina.

    Ammat­tiarmei­jas­sa ei ole mitään järkeä ellei siihen aio­ta panos­taa enem­män bud­jet­ti­ra­haa kuin piilotet­tu­jen kus­tan­nusten asevelvollisuusarmeijaan. 

    Muuten olen sitä mieltä että ammat­tiarmei­ja toimisi mei­dänkin tapauk­ses­sa parem­min, kos­ka asevelvol­lisu­usarmei­ja on hidas. Pidän hyvinkin mah­dol­lise­na että sota on jo ohitse, kun suo­ma­laiset asevelvol­lisu­us­prikaatit on saatu perustet­tua. Yllä­tyshyökkäys­tä vas­taan asevelvol­lisu­usarmei­ja on hyvin heikoil­la, kos­ka yllä­tyk­sen onnistues­sa mobil­isaa­tio­ta ei enää ehditä tehdä. Ennen sota­toimien alkua poli­itikoil­la on äärim­mäisen kova tarve olla provosoimat­ta enem­pää ja talouskin pysähtyy, eli täyt­tä mobil­isaa­tio­ta ei oikein mielel­lään aloite­ta ajois­sa (Nor­ja 1940!!).

  72. Juge Vir­ta­nen:
    “Ei mei­dän mies­vahvu­utemme riitä kuitenkaan Venäjään verrattessa.”

    Venäjäl­lä on niin paljon han­kaluuk­sia naa­purei­den­sa kanssa, että se ei mis­sään tapauk­ses­sa voi keskit­tää voimis­taan 100 pros­ent­tia Suomea vas­taan. Tilaisu­us tek­isi varkaan mon­es­ta Venäjän naa­purista. Tai sit­ten olisi valmi­ik­si iso sota menos­sa ja Venäjäl­lä vas­tas­sa muitakin kuin Suomi.

    Real­is­tista olisi ajatel­la sotaa Leningradin… anteek­si Pietarin soti­laspi­ir­iä vas­taan. Mitä lie­nee, ehkä 10 % Venäjän kokon­ais­vahvu­ud­es­ta? Ja kun muis­te­taan perussään­tö, että hyökkääjä tarvit­see kolminker­taisen ylivoiman ede­täk­seen voitokkaasti, niin ei tuo mitenkään epä­toivoinen koitos mei­dän kannal­tamme olis.

    Venäjäl­lä on ylivoimainen aseis­tus Suomea vastaan. 

    Sitä pait­si on lapsel­lista ajatel­la että Venäjä ei voisi aloit­taa sotaa Suomea vas­taan ja vain Suomea vastaan.

    Yksi EMP ohjus Helsinki­in ja Suo­mi on polvillaan

  73. Tiina: Nytkin maail­ma on ydin­so­dan par­taal­la Pohjois-Kore­an takia.

    Maail­ma on ydin­so­dan par­taal­la Yhdys­val­to­jen takia. Pohjois-Korea han­k­ki ydi­naseen, kos­ka Irak­ista näki, ettei mikään Yhdys­val­to­jen vihaa­ma val­tio ole tur­vas­sa ilman vaku­ut­tavaa pelotetta.

  74. Her­ra Soin­in­vaara­han voisi julka­ista tästä blo­gista uuden, päivite­tyn ver­sion, sille cur­rent yearille, eli vuodel­la 2022.

Vastaa käyttäjälle Hämäläinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.