Kiertoliittymissä tapahtuu kuulemma paljon onnettomuuksia polkupyörille. Se on silloin aina autoilijan vika, koska kiertoliittymä on siitä hauska, että autoilija on siinä aina väistövelvollinen pyöräilijään nähden, jos liittymässä on pyörätie.
Jos autoilija on tulossa kiertoliittymään, jossa on pyöräilijä, autoilija on väistövelvollinen, koska kiertoliittymässä olevalla on aina etuajo-oikeus.
Jos autoilija on poistumassa kiertoliittymästä, hän on kääntymässä oikealle ja on väistövelvollinen suoraan ajavaan pyöräilijään. Tätä voi olla joskus vaikea hahmottaa, koska autoilija voi kokea ajavansa suoraan, mutta näin se viranomaisten mukaan on.
Autoilijoita ei ole mitenkään aktiivisesti valistettu tästä väistövelvollisuudesta. Aivan liian moni ei sitä tiedä.
Parempi tietysti olisi, jos ei olisi erillisiä pyöräteitä vaan tien oikeassa laidassa olisi pyöräilykaista. Silloin liikennesäännöt tuntuisivat luontevilta.
Henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään intoa pyöräilykaistoille, vähän kauempana autoista on miellyttävämpi ajaa. Erillisellä pyörätiellä on hieman hiljaisempaa, ilmavirrat pienempiä, ei tarvitse varoa pysäköityjä autoja ja niistä aukeavia ovia.
Kiertoliittymät ovat kieltämättä vaikeasti hahmotetavia; pyöräilijä saattaa joko ajaa pyörätietä suoraan tulematta lainkaan liittymään, tai sitten kääntyä 90 astetta suoraan autojen ajoradan poikki jolloin autoilijoiden tulee väistää pyöräilijää ja tarvittaessa vaikka pysähtyä. Ts liittymästä ulos ajavan autoilijan tulee arvata josko voi ajaa hidastamatta tai pitääkö ajoneuvo pysäyttää.
Olisi hyvä, jos ajokyky testattaisiin viiden vuoden välein insinööriajon tapaisella ajokokeella. Kiertoliittymän kohdalla moni ajokortti jäisi uusimatta. Samoin suojatielle pääsyä odottavan jalankulkijan oikeudet ovat yllätys monelle autoilijalle.
Eikös se nyt kuitenkin ole niin, että liikenneympyrässä väistämisvelvollisuus osoitetaan kärkikolmiolla eli merkillä 231 (Jos joku löytää kiertoliittymän ilman tuota merkkiä, niin ilmoittakoon tälle palstalle. Käyn heti katsomassa, miten normaalit risteyksen väistämissäännöt toimivat). Etuajo-oikeutta Suomessa ei subjektiivisena oikeutena ole kuin merkeillä 211 ja 221 ilmoitettuna. Tuosta pyörätien asemasta en tiedä, mutta tuntuisi tyhmältä olla väistämättä välinpitämätöntä autoilijaa autoineen, vaikka kuinka olisi auton väistämisvelvollisuus, muuten luut kolisevat.
Eikö se kolmio kiertoliittymästä poistuttaessa ole aika yksiselitteinen? Harva sitäkään noudattaa joten epäilen valistuksen toimivuutta.
En ihmettele ollenkaan, että pyöräilijöille tapahtuu paljon onnettomuuksia. Kyllä niin kaistapäisesti ja laput silmissä sotketaan menemään, että huhhuh!
Tarkkailkaapa joskus, kuinka moni pyöräilijä vaikka niissä kiertoliittymissä, katsoo sivulle, tuleeko autoa vai ei? Ihan riippumatta kenellä on etuajo-oikeus, ajoradan ylitys pyörällä katsomatta sivuille on aivan hullua.
Yleisin tilanne on ehkä tie, jonka vieressä pyörätie. Risteyksessä autoille ja pyöräilijöille palaa vihreä, jolloin oikealle kääntyvien autoilijoiden pitäisi väistää suoraan ajavaa pyöräilijää. Suurin osa pyöräilijöistä ylittää risteyksen katsomatta taakseen vasemmalle, josko sieltä kuitenkin olisi tulossa joku auto, joka ei kaikesta huolimatta aio tai huomaa väistää.
Tajusin pyöräilijöiden holttittomuuden vasta kun itse muutama kesä sitten siirryin ajamaan työmatkoja pyörällä.
Liikenneympäristön monimutkaisuus aiheuttaa runsaasti vaaratilanteita. Liikenneympyrä on vielä aika uusi elementti Suomessa. Suuria selkeitä liikenneympyröitä on vähän. Pienet yleistyvät kyllä nopeasti. Niitä survotaan tiloihin, joissa pyöräilijöiden ja muun kevyen liikenteen väylät polveilevat niin, että kuolleita kulmia syntyy. Raskas liikenne on eniten vaikeuksissa. Bussit vatkaavat matkustajia seinästä seinään puikkelehtiessaan niille liian pienipiirteisessä tilassa.
Tanskalainen tapa sijoittaa pyöräkaista ajoradan reunaan selkeyttäisi katuverkkojen liikennejärjestelyjen ymmärrettävyyttä. Tärinäraita pitäisi autoilijat kaistallaan. Joukkoliikennekaistat tulisi sijoittaa keskelle katua, jos pyöräkaista kulkee reunassa.
Kaupunkien liikennejärjestelyt kehittyvät nyt niin, että jalankulku ja pyöräily pannaan kiusaamaan toisiaan. Pyörät kuuluisivat ajoneuvoina ajoneuvoliikenteen kaistoille. Tiedän, että puheeni on tuuleen huutamista. Järjestelmämuutokset ovat vaikeita läpivietäviä.
Liikenneympyröiden pyöräilijöille tuomista ajoetuisuuksista voi iloita, mutta vielä iloisemmaksi kulkijat tulisivat helppolukuisesta liikenneympäristöstä.
Kävin autokoulun ja suoritin ajokortin Maarianhaminassa. Siellähän oli jo silloin kiertoliitymät käytössä, samoin pari liikennemerkkiä (ainakin yksi) joita ei silloin ollut mannermaalla.
Autokoulun opettaja takoi nuo molemmat takaraivoon niin että siellä ne ovat pysyneet koko ajan. Manner-Suomeen tuo kiertoliittymä tosiaan tuli hieman varkain. Olisi ehkä jonkunlaisen kampanjoinnin paikka; vaikka kuka niitä lukee ja vielä vähemmän; kuka ne omaksuu.
Ajan työmatkani kesät talvet polkupyörällä, nyt kun asun riittävän lähellä työpaikkaani. Työmatkallani on yksi kiertoliittymä. Olen pyöräillyt siitä nyt pian kolme vuotta.
Kertaakaan en ole ollut ongelmissa autojen kanssa. Ne tuntuvat väistävän minua kiertoliittymässä aina, kuten pitääkin.
Jalankulkijoiden kanssa olen sen sijaan joutunut ongelmiin lukuisia kertoa. Vaikka reitillä on merkitty pyörätie, jalankulkijat kulkevat monesti sitä pitkin, tai lähtevät ylittämään pyörätietä sivuttain täysin yllättäen. Jopa lastenvaunut on työnnetty eteeni pyörätielle.
Mielestäni autoilijat suhtautuvat hyvin pyöräilijöihin, mutta pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden sijoittaminen edes vierekkäisille väylille on vaarallista. Aita siinä pitäisi olla välissä, vähintään.
Oma ratkaisuni on polkea niin hitaasti että mitään ei pääse sattumaan. Olettamalla että jokainen jalankulkija on sokea, itsetuhoinen tai juovuksissa, pääsee perille ilman mustelmia.
Olin tuossa joulukuussa ilmastorikollisena Cran Canarialla pyöräilemässä ja loman vietossa. Oli positiivinen yllätys, miten siellä pyöräilijät ja samaten jalankulkijat autoilijat ottavat huomioon, jos ei sitten autoilija satu olemaan turisti.
Siellähän kiertoliittymät ovat järkiään kaksikaistaisia, ja hyvin sujuu. Suomessahan kaksikaistainen kiertoliittymä on kauhistus.
En tiedä tarkkaan noista pykälistä, mutta tuntu siltä, että pyöräilijää varottiin aina. Sama tilanne oli myös vuoristossa, maltettiin ajaa se muutama kymmenmetrinen ahtaissa paikoissa myös perässä, eikä tunkettu heti ohitse.
Kyllä tavat on myös kulttuurisidonnaisia, ei niitä pykälillä täysin pystytä korvaamaan.
Itseäni on aina mietityttänyt se, että auton ajamiseen vaaditaan (nykyään) kaksivaiheinen autokoulu sekä jonkinlaisen teoria- ja käytännön kokeen läpäiseminen.
Eikä pyörän ajamiseen muun liikenteen seassa vaadita mitään. Ei tarvitse tietää mitä kärkikolmio tarkoittaa. Eikä tarvitse tietää liikennympyrän väistämissäännöistä mitään. Eikä siitä, että miten suojateillä pitäisi toimia. Eikä mistään muustakaan. Lisäksi siellä on kouluikäiset ja nuoremmatkin lapset ja nelikymppiset bmx-ääliöt samoilla teillä. Ja siihen sitten sekaan ne erisortin autoilijat.
Ihme on, että enempää onnettomuuksia ei satu.
Se ei kai onnistuisi, että pyöräilijöiltäkin vaadittaisiin jonkinlaista ajokoetta ja teoriaosuuttakin.
Tällöin vastuukysymykset rysäyksen jälkeen olisivat selkeämmät. Sillä mitä on se mitä “pyöräilijä tiesi tai olisi pitänyt tietää”? Autoilijalle se on (oman autokouluopettajani mukaan) nimittäin tieliikennelaki ja niinpä sakkoa sun muita seuraamuksia on helppo määrätä kun TLL tiedetään tai ainakin on velvoitettu tiedettäväksi.
mika
Kyllä lain rikkomisesta voi saada sakot, vaikka ei pykäliä tuntisikaan. Pyöräilijän osalta pykälien tuntemus voi kyllä lisätä onnettomuusriskiä, kun luulee itsellään olevan niitä oikeuksia, joita laki suo.
Sepe näköjään noudatti itse pyöräilijänä liikennesääntöjä. Espanjassa autoilijatkin noudattavat niitä, mutta yritäpä pyöräilijänä rikkoa niitä. Töötistä tulee heti.
Minulla on Espanjasta sellainenkin kokemus, että tulin fillarilla loivassa alamäessä kaksikaistaista tietä. Vsataantuleva pani vinkkarin päälle kääntyäkseen vasemmalle, mutta minä menen tietysti ensi, tai siis yritin. Tämä ryökäle kääntyi eteeni. Jarruni toimivat onneksi moitteetta. Sadattelin hetken örkimystä kunnes huomasin, että tienpitäjä oli laittanut keskelle risteystä kapean riu’un ja sen nokkaan pienenpienen liikenneympyrää osoittavan merkin.
Paikalliset autoilijat ovat paitsi suomalaisia lainkuuliaisempia myös ilmeisesti älykkäämpiä, koska kaksikaistaiset liikenneympyrät toimivat loistavasti.
Sepe: missä päin Gran Canariaa olit? Vaaditaanko lentokentällä nykyisin fillarin pakkaamista. Näin ympäristörikosta suunnittelevana kyselisin.
Tämä keskustelu on täällä aiemminkin käyty, mutta edelleen minua ihmetyttää seuraava seikka.
Eteläeurooppalaista liikennekulttuuria täällä kehua retostellaan vähän väliä. Totuus on kuitenkin se, että henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia on esim. juuri Espanjassa yli 30 prosenttia enemmän kuin Suomessa (2005)
Mihin tämä nyt sitten perustuu? Siihenkö, että Osmon mukaan älykkäät ja lainsäätäjälle kuuliaiset joutuvat useammin onnettomuuksiin?
Pah, katsoin väärin.
Espanjassa on noin 45 prosenttia enemmän henkilövahinko-onnettomuuksia.
Sloveniassa on muuten viisinkertainen määrä henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia kuin Suomessa. Eikös sielläkin fillarikirjan mukaan Osmolla ollut niin mukavaa liikenteessä… ?
Liikenneympyrästä.
Wikipedia: “Tullessaan kiertoliittymään ajoneuvot tulevat kärkikolmion takaa ja ovat näin väistämisvelvollisia ympyrässä jo oleviin ajoneuvoihin nähden.”
Liikenneturva: “Liikenneympyrään tulevan on väistettävä liittymässä ajavaa. Väistämisvelvollisuus perustuu ennen liittymää olevaan liikennemerkkiin Väistämisvelvollisuus risteyksessä?”
Näin Lappeenrantalaisena tuleekin mieleen, kysymys, että mikä Hakalin liikenneympyrä sitten oikein on?
Google map:
http://maps.google.fi/maps?f=q&hl=fi&geocode=&q=hakali&sll=62.593341,27.575684&sspn=8.924597,28.300781&ie=UTF8&ll=61.069872,28.270054&spn=0.002284,0.006909&z=17
Liikenneympyrään tulevista kaduista neljällä on kolmio ja lisäksi ympyrää kiertäessä törmää kahteen. Ajatus on se, että Karjalantietä ajettaessa ei tarvitse väistää ketään. Kaksi kaistainen vielä, ainakin osittain. Taitaa ainut pelastava tekijä olla se, että liikennemäärät ovat pienet.
Espanjassa maantieliikenne on jokseenkin tolkutonta kovien nopeuksien takia. Lisäksi siellä on sallittua (käytännössä) ajaa kännissä. Me puhuimme tässä lähinnä kaupunkiliikenteestä, suojateitä ei esimerkiksi moottoriteillä ole.
Se lienee ainakin fakta, että espanjalaiset ovat parempia ajamaan kaksikaistaisissa kiertoliittymissä kuin suomalaiset.
Pyöräilen ympäri vuoden. Autoilijat aiheuttavat vaaratilanteita, mutta vielä enemmän niitä tuottavat pyöräkaistoilla kävelevät jalankulkijat. Tekisi aina mieli huutaa ja kiroilla, mutta en kehtaa; kun itse liikun kävellen, huomaan välillä kulkevani pyöräkaistalla…
On hankalaa pyöräillä “oikein”. Liikennesääntöjen monimutkaisuus on ongelma sinänsä, kuten myös hankalat ja monitulkintaiset liikenneympäristöt. Näistä molemmista haasteista voi selviytyä, jos pyöräilee vähän enemmän ja ajatuksella ja tuntee reitit.
Joidenkin “pyöräilykriittisten” mielestä on kuitenkin mahdotonta pyöräillä oikein: jos pyöräilet sääntöjen mukaan, ja auto ajaa päälle, niin sanotaan että ainahan pyöräilijä jää häviölle auton kanssa, ja sääntöjen mukaan ajanut pyöräilijä saa vain syyttää itseään tyhmyydestään. Jos sama pyöräilijä joustaa turvallisuussyistä jonkin säännön noudattamisesta, saa kuulla pyöräilijöiden vastuuttomuudesta liikenteessä. Suo siellä jne..
Kaipaan takaisin Pohjois-Suomeen, jossa pyöräilijät mahtuvat liikenteeseen. Täällä Turussa on aktiivisia kansalaissheriffejä, jotka omatoimisesti mukiloivat heidän mielestään huonosti käyttäytyneitä pyöräilijöitä.
Kuolemaan johtaneet jalankulkuonnettomuudet miljoonaa asukasta kohden 2005
Espanja 15,7, Suomi 7,2
Kröhm…
Kun tähän lisätään se fakta, että vuotuinen kävelysuorite per heppu on Suomessa lähes kymmenkertainen Espanjaan nähden, niin mitäpäs Osmo nyt keksit?
Itse autoilijana (ja pyöräilijänä) näen kiertolittymässä pyöräilijän paremmin kuin oikelle käännyttäessä suoralla tiellä. Takaa tuleva pyöräilijä on todella pahasti kuolleessa kulmassa sillä ihminen ei voi kääntää päätään 180 astetta.
Kiertoliittymiä on sekä 2- että yksikaistaisia, riippuen liikennemäärästä. (en ole tilastoinut) Tietääkseni niitä pidetään parepina ja aiankin sujuvampina kuin liikennevaloja, joka on toinen mahdollisuus jaksottaa risteävää liikennettä.
En väitä asiasta juuri enempää tietäväni.
Liikenteessä mukana olo edellyttää aina yhteispeliä kaikilta mukana olevilta. Ja jokainen tekee joskus virheitä niin autoilijat kuin pyöräilijätkin. Sen vuoksi pyöräilijän (ja jalankulkijan) kannattaa aina asennoitua niin että on valmis luopumaan omista oikeuksista ja väistämään. Tämä koskee niin liikenneympyröitä kuin muitakin liikennetilanteita.
Itse ympäri vuoden pyöräilevänä ajan kyllä mieluummin pyöräteitä, koska muita tarkkailleen koen että kokonaisturvallisuus on parempi kuin autojen seassa. Esimerkiksi Hollannissa, jota pidetään pyöräilymaana, pyöräillessäni koin muutamia läheltä piti tilanteita kun pyörätie oli osa autotietä. Toki jalankulkijat menevät usein vähän miten sattuu, samoin osa pyöräilijöistä, mutta siitä selviää pitämällä silmät auki. Onneksi ainakin täällä Helsingissä pyöräteitä alkaa jo olla melko hyvin, tosin niiden suunnittelu ja toteutus ovat turhan usein “turvattomia”, ts. risteyksissä surkea näkyvyys.
Virallinen linja tosiaan on se, että liikenneympyrä katsotaan kehämäiseksi tieksi, jonka kanssa kaikki ympyrään tulevat tiet risteävät. Koska ympyrää kierretään vastapäivään, ympyrään tulijalla olisi etuajo-oikeus ellei sitä kärkikolmiolla erikseen häneltä poistettaisi (ja asetuksen mukaan se kolmio on ympyrään tullessa pakollinen). Vastaavasti ympyrästä poistuva on kääntymässä oikealle ja väistää siksi suojatietä ylittävää kevyttä liikennettä.
Jos autoilija kokee ajavansa ympyrästä pois suoraan, on liikenneympyrä huonosti suunniteltu. Kyllä ympyrästä poistuttaessa pitää joutua kääntämään rattia oikealle, juuri tuosta syystä.
(Sivuunmennen sanoen, mistä ihmeestä tämä uustermi “kiertoliittymä” oikein on peräisin? Tieliikennelainsäädäntö ei sellaista tunne.)
Kanarialla näyttäisi esim täältä löytyvän asiallisia maantiepyöriä:
http://www.free-motion.net/fm/en/rental_allbikes.php
Jos kuitenkin oma Bianchi on se juttu, niin ainakin Velosport ja Bike Planet vuokraavat kovia pyörälaukkuja. Oma laukkuni joutanee myös tarvittaessa lainaan. Laukkujen pakollisuudesta lentokentillä en osaa sanoa, mutta voi siinä pieniltä murheilta ja harmeilta säästyä kun fillarin pakkaa kunnolla.
Elina:
“Kun tähän lisätään se fakta, että vuotuinen kävelysuorite per heppu on Suomessa lähes kymmenkertainen Espanjaan nähden, niin mitäpäs Osmo nyt keksit?”
Sinivihreä:
Mutta kun ne espanjalaiset, ja muunkinmaalaiset, nyt vain ovat niin erinomaisia kestokelvottomiin suomalaisiin verrattuna.
Alkuperäiseen aiheeseen. Toistaisin taannoisen toiveen siitä että sääntöjä selkeytettäisiin niin, että kevyt liikenne väistää autoja, jos asiaa ei ole erityisesti toisin merkitty.
Nimim. Tänäänkin pyörällä Töihin.
Niinhän se onkin. Kevyt liikenne väiustää autoa, paitsi erikseen merkityillä suojateillä ja kun auto tulee risteykseen kolmion takaa.
Sinivihreä,
Tieto koski itse asiassa pyöräilyä, ei kävelyä. Käyttämässäni lähteessä oli yksinkertaisesti graafin otsikko väärin.
Luvut tuntuivat jälkikäteen niin oudoilta, että katsoin muita lähteitä ja tosiaan espanjalaiset PYÖRÄILEVÄT vain kymmenesosan siitä mitä suomalaiset.
He kävelevät jonkin verran enemmän kuin suomalaiset, mutta ero ei ole merkittävä. Joten jalankulkijoiden onnettomuuksia on siis kaksinkertaisesti.
Alun perinhän väite meni niin, että kiertoliittymissä ei nimenomaan Suomessa osata ajaa ja että espanjalaiset ovat suomalaisia älykkäämpiä ja lainkuuliasempia.
Tätä nyt en niele, kun tilastoja katsoo. Veikkaisin, että onnettomuuksia kiertoliittymissäkin on Espanjassa enemmän, koska koko liikennekulttuuri näyttää huomattavasti huonommalta. Miksi juuri kiertoliittymät olisivat poikkeus?
Kiertoliittymät vähentävät onnettomuuksia vähän selvityksestä riippuen 50–70 prosenttia. Eli ainakin niitä kannattaa rakentaa.
Ensinnäkin Mannerespanjan likkenne on aivan tolkutonta verrattuna Kanariansaarten liikenteeseen ainakin minun mielestäni. Totta puhuen ei minulle kyllä aina selvinnut se logiikka, millä autoilijat ajoivat liikenneympyrässä. Poistuttiin sisemmältä kaistalta suoraan yli ulomman kaistan ympyrästä vilkkua näyttämättä.Mutta siitä huolimatta se suju heidän omilla käytännöillään. Mutta pyöräilijänä, jos noudatti tarkasti sääntöjä ja käytti käsimerkkiä sääntöjen mukaan — ei minkäänlaisia ongelmia.
Hyvänä esimerkkinä suomalaisten tottumattomuus kaksikaistaisiin liikenneympyröihin oli Keski-Suomessa Vaajakoskella, joka piti muuttaa yksikaistaikseksi jatkuvien kolarien ja ruuhkien takia. Nyt asia on korjattu.
Olin vuokrapyörällä, joten pakkaussäänöista siellä en tiedä. Mutta sen tiedän, että laukkujen kanssa nämä “oikeat pyörälijät” siellä kulkevat, joka menee ihan normaalina matkatavarana.
Itselläni ei kiertoliittymissä ole koskaan vaaratilanteita tullut ajaessani autolla tai polkupyörällä. Useasti niissä kuitenkin ärsyttää autoilijat, jotka eivät näytä suuntavilkkua poistuessaan kiertoliittymästä. Monet kerrat olen odotellut ruuhka-aikaan turhan pitkään kiertoliittymään pääsyä siitä poistuvien suuntavilkkua käyttämättömien törttöiliöiden takia.
(Antti-Juhani Kaijanaholle:
Varmaa tietoni ei ole, mutta arvelisin, että monet muuhun eurooppalaiseen liikenteeseen tottuneet halusivat erottaa roundaboutit ja traffic circlet puhumalla liikenneympyristä ja kiertoliittymistä — vaikkakin molemmilla nykyisin tarkoitetaan yleensä samaa.
Traffic circlejähän kutsuttiin Suomessa liikenneympyriksi ennen kuin Suomessa roundaboutit yleistyivät.)
Noh Espanjassa sattuu olemaan vähintään tuhat kertaa enemmän pyöräilijöitä kuin Suomessa. Siis pyöräilyä harrastavia. Jotka yleensä tuntevat liikennesäännöt.
Lisäksi Espanjassa aktiivisesti opetetaan varomaan pyöräilijöitä, ja siellä on tieliikennelaki tämän mukainen. Laissa on kohta, jossa velvoitetaan mm. ohittamaan pyöräilijä vähintään 1,5 m etäisyydeltä…
Tuo kiertoliittymä on siksi Suomessa vaarallinen, koska autoilijat käyttävä “isomman oikeutta ja ovat äärimmäiset kärsitämmömiä. Kun täällähän on sitä liikennettä ja niitä pyöräilijöitä joka paikassa edessä… Olen monta kertaa joutunut erittän vaaralliseen tilanteeseen kiertoliittymästä poistuvan auton tai oottoripyörän kanssa. Yleesä vauhtikin heillä on siinä tilanteessa aika kova. Myös jos pyörällä ajat itse kiertoliittymässä, siellä ohitetaan härskisti pyöräilijä ja kiilataan edestä kieroliittymästä pois. ERITTÄIN VAARALLISTA!
Kyllä näistä tilanteista on aina vahvemman oikeudella selvitty.
Itse en katso sinnepäin, kun ei paljoa kiinnosta. Jos joku tulee päälle, niin se on sitten hänen laskuun uusi pyörä ja pitkä saigoni töistä ja siinä ei ole sitten mitään mussuttamista katselemisesta jos on kerta itse tehnyt väärin.
Suurta osaa autoilijoista ei tunnu pätkääkään kiinnostavan risteyssäännöt pyörien osalta, kun olettavat aina kerkiävänsä pois alta, tai että pienempi väistää. Itseppä en väistä ja se on tullut yllätyksenä monelle ja matkanopeus kun on sen 30 km/h, niin se on kaupunkialueella about sama kuin autoilijoilla. Välillä joutuu alamäissä vetämään autokaistalle, kun nopeudet nousee siihen 40–50+ km/h, joka ei sovellu enää yhdistetyille kevyen liikenteen väylille.
Koittakaapas itse joskus vetää parin kympin työmatkoja pyörällä. Siinä on tunti aikaa keritä töihin ja sieltä kotiin ja joka ikinen pysähdys syö 2–5 minuuttia matka-aikaa ja hirveän määrän energiaa jaloista, jota on varmasti vaikea hahmottaa henkilöillä joilla moottori tekee kaiken työn. Siihen kun lisää sateet, vilkkaiden kaupunginosien henkeen ottavat pienhiukkaspilvet, Vantaan huonon pyöräteiden suunnittelun ja todella huonon kevyen liikenteen väylien ylläipdon, joka saa jopa maastopyörän vanteet solmuun, niin joskus ihmettelee itsekin miksi vaivautua, kun auto on kuitenkin niin helppo vaihtoehto.
Kun vaan pyöräilijät oppisivat ajamaan oikealla ja väistämään sääntöjen mukaan, autolijat oppisivat väistämään liikenneympyröissä ja kääntyessään, sekä jalankulkijat pysymään tien laidassa, digimonit pitämään katseensa liikenteessä kun tulevat risteykseen ja kaupungin kunnostamaan tiensä perunapeltoa tasaisemmiksi, niin tuota pyöräilyä voisi jo alkaa suosittelemaan.
Jos kiertoliittymän liittymät ovat risteyksiä niin tämän vaikuttaa myös väistämissääntöihin (monikaistaisessa) kiertoliittymässä jossa kolmion vaikutus tällöin lakkaisi risteyksen kohdalla ja ulkokaistalla ajavan auton ei tarvitsi enää väistää sisäkaistalta ulkokaistalle tulevaa.