Kiertoliittymässä pyöräilijä menee aina ensin

Kier­toli­it­tymis­sä tapah­tuu kuulem­ma paljon onnet­to­muuk­sia polkupyörille. Se on sil­loin aina autoil­i­jan vika, kos­ka kier­toli­it­tymä on siitä haus­ka, että autoil­i­ja on siinä aina väistövelvolli­nen pyöräil­i­jään näh­den, jos liit­tymässä on pyörätie.
Jos autoil­i­ja on tulos­sa kier­toli­it­tymään, jos­sa on pyöräil­i­jä, autoil­i­ja on väistövelvolli­nen, kos­ka kier­toli­it­tymässä ole­val­la on aina etuajo-oikeus.
Jos autoil­i­ja on pois­tu­mas­sa kier­toli­it­tymästä, hän on kään­tymässä oikealle ja on väistövelvolli­nen suo­raan ajavaan pyöräil­i­jään. Tätä voi olla joskus vaikea hah­mot­taa, kos­ka autoil­i­ja voi kokea aja­vansa suo­raan, mut­ta näin se vira­nomais­ten mukaan on.
Autoil­i­joi­ta ei ole mitenkään akti­ivis­es­ti val­is­tet­tu tästä väistövelvol­lisu­ud­es­ta. Aivan liian moni ei sitä tiedä.
Parem­pi tietysti olisi, jos ei olisi eril­lisiä pyöräteitä vaan tien oike­as­sa laidas­sa olisi pyöräi­lykaista. Sil­loin liiken­nesään­nöt tun­tu­isi­vat luontevilta.

31 vastausta artikkeliin “Kiertoliittymässä pyöräilijä menee aina ensin”

  1. Henkilöko­htais­es­ti min­ul­la ei ole mitään intoa pyöräi­lykaistoille, vähän kauem­pana autoista on miel­lyt­tävämpi ajaa. Eril­lisel­lä pyörätiel­lä on hie­man hil­jaisem­paa, ilmavir­rat pienem­piä, ei tarvitse varoa pysäköi­tyjä auto­ja ja niistä aukeav­ia ovia. 

    Kier­toli­it­tymät ovat kieltämät­tä vaikeasti hah­mote­tavia; pyöräil­i­jä saat­taa joko ajaa pyöräti­etä suo­raan tulemat­ta lainkaan liit­tymään, tai sit­ten kään­tyä 90 astet­ta suo­raan auto­jen ajo­radan poik­ki jol­loin autoil­i­joiden tulee väistää pyöräil­i­jää ja tarvit­taes­sa vaik­ka pysähtyä. Ts liit­tymästä ulos aja­van autoil­i­jan tulee arva­ta josko voi ajaa hidas­ta­mat­ta tai pitääkö ajoneu­vo pysäyttää.

  2. Olisi hyvä, jos ajokyky tes­tat­taisi­in viiden vuo­den välein insinööri­a­jon tapaisel­la ajoko­keel­la. Kier­toli­it­tymän kohdal­la moni ajoko­rt­ti jäisi uusi­mat­ta. Samoin suo­jatielle pääsyä odot­ta­van jalankulk­i­jan oikeudet ovat yllä­tys mon­elle autoilijalle.

  3. Eikös se nyt kuitenkin ole niin, että liiken­neympyrässä väistämisvelvol­lisu­us osoite­taan kärkikolmi­ol­la eli merkil­lä 231 (Jos joku löytää kier­toli­it­tymän ilman tuo­ta merkkiä, niin ilmoit­takoon tälle pal­stalle. Käyn heti kat­so­mas­sa, miten nor­maalit risteyk­sen väistämis­sään­nöt toimi­vat). Etu­a­jo-oikeut­ta Suomes­sa ei sub­jek­ti­ivise­na oikeutena ole kuin merkeil­lä 211 ja 221 ilmoitet­tuna. Tuos­ta pyörä­tien ase­mas­ta en tiedä, mut­ta tun­tu­isi tyh­mältä olla väistämät­tä välin­pitämätön­tä autoil­i­jaa autoi­neen, vaik­ka kuin­ka olisi auton väistämisvelvol­lisu­us, muuten luut kolisevat.

  4. Eikö se kolmio kier­toli­it­tymästä pois­tut­taes­sa ole aika yksiselit­teinen? Har­va sitäkään nou­dat­taa joten epäilen val­is­tuk­sen toimivuutta.

  5. En ihmettele ollenkaan, että pyöräil­i­jöille tapah­tuu paljon onnet­to­muuk­sia. Kyl­lä niin kaistapäis­es­ti ja laput silmis­sä sotke­taan men­emään, että huhhuh!

    Tarkkailka­a­pa joskus, kuin­ka moni pyöräil­i­jä vaik­ka niis­sä kier­toli­it­tymis­sä, kat­soo sivulle, tuleeko autoa vai ei? Ihan riip­pumat­ta kenel­lä on etu­a­jo-oikeus, ajo­radan yli­tys pyöräl­lä kat­so­mat­ta sivuille on aivan hullua. 

    Yleisin tilanne on ehkä tie, jon­ka vier­essä pyörätie. Risteyk­sessä autoille ja pyöräil­i­jöille palaa vihreä, jol­loin oikealle kään­tyvien autoil­i­joiden pitäisi väistää suo­raan ajavaa pyöräil­i­jää. Suurin osa pyöräil­i­jöistä ylit­tää risteyk­sen kat­so­mat­ta taak­seen vasem­malle, josko sieltä kuitenkin olisi tulos­sa joku auto, joka ei kaikesta huoli­mat­ta aio tai huo­maa väistää.

    Tajusin pyöräil­i­jöi­den holt­tit­to­muu­den vas­ta kun itse muu­ta­ma kesä sit­ten siir­ryin aja­maan työ­matko­ja pyörällä.

  6. Liiken­neym­päristön mon­imutkaisu­us aiheut­taa run­saasti vaarati­lantei­ta. Liiken­neympyrä on vielä aika uusi ele­ment­ti Suomes­sa. Suuria selkeitä liiken­neympyröitä on vähän. Pienet yleistyvät kyl­lä nopeasti. Niitä sur­votaan tiloi­hin, jois­sa pyöräil­i­jöi­den ja muun kevyen liiken­teen väylät polveil­e­vat niin, että kuollei­ta kul­mia syn­tyy. Raskas liikenne on eniten vaikeuk­sis­sa. Bus­sit vatkaa­vat matkus­ta­jia seinästä seinään puikkele­hties­saan niille liian pienipi­irteisessä tilassa.

    Tan­skalainen tapa sijoit­taa pyöräkaista ajo­radan reunaan selkeyt­täisi katu­verkko­jen liiken­nejär­jeste­ly­jen ymmär­ret­tävyyt­tä. Tärinärai­ta pitäisi autoil­i­jat kaistal­laan. Joukkoli­iken­nekai­stat tulisi sijoit­taa keskelle kat­ua, jos pyöräkaista kul­kee reunassa.

    Kaupunkien liiken­nejär­jeste­lyt kehit­tyvät nyt niin, että jalankulku ja pyöräi­ly pan­naan kiusaa­maan toisi­aan. Pyörät kuu­luisi­vat ajoneu­voina ajoneu­voli­iken­teen kaistoille. Tiedän, että puheeni on tuuleen huu­tamista. Jär­jestelmä­muu­tok­set ovat vaikei­ta läpivietäviä. 

    Liiken­neympyröi­den pyöräil­i­jöille tuomista ajoe­tu­isuuk­sista voi iloi­ta, mut­ta vielä iloisem­mak­si kulk­i­jat tuli­si­vat help­polukuis­es­ta liikenneympäristöstä.

  7. Kävin autok­oulun ja suoritin ajoko­rtin Maar­i­an­ham­i­nas­sa. Siel­lähän oli jo sil­loin kier­toli­itymät käytössä, samoin pari liiken­nemerkkiä (ainakin yksi) joi­ta ei sil­loin ollut mannermaalla.
    Autok­oulun opet­ta­ja takoi nuo molem­mat takaraivoon niin että siel­lä ne ovat pysyneet koko ajan. Man­ner-Suomeen tuo kier­toli­it­tymä tosi­aan tuli hie­man varkain. Olisi ehkä jonkun­laisen kam­pan­join­nin paik­ka; vaik­ka kuka niitä lukee ja vielä vähem­män; kuka ne omaksuu.

  8. Ajan työ­matkani kesät tal­vet polkupyöräl­lä, nyt kun asun riit­tävän lähel­lä työ­paikkaani. Työ­matkallani on yksi kier­toli­it­tymä. Olen pyöräil­lyt siitä nyt pian kolme vuotta.

    Ker­taakaan en ole ollut ongelmis­sa auto­jen kanssa. Ne tun­tu­vat väistävän min­ua kier­toli­it­tymässä aina, kuten pitääkin.

    Jalankulk­i­joiden kanssa olen sen sijaan joutunut ongelmi­in lukuisia ker­toa. Vaik­ka reit­il­lä on merkit­ty pyörätie, jalankulk­i­jat kulke­vat mon­esti sitä pitkin, tai lähtevät ylit­tämään pyöräti­etä sivut­tain täysin yllät­täen. Jopa las­ten­vaunut on työn­net­ty eteeni pyörätielle.

    Mielestäni autoil­i­jat suh­tau­tu­vat hyvin pyöräil­i­jöi­hin, mut­ta pyöräil­i­jöi­den ja jalankulk­i­joiden sijoit­ta­mi­nen edes vierekkäisille väylille on vaar­al­lista. Aita siinä pitäisi olla välis­sä, vähintään.

    Oma ratkaisuni on polkea niin hitaasti että mitään ei pääse sat­tumaan. Olet­ta­mal­la että jokainen jalankulk­i­ja on sokea, itse­tuhoinen tai juovuk­sis­sa, pääsee per­ille ilman mustelmia.

  9. Olin tuos­sa jouluku­us­sa ilmas­torikol­lise­na Cran Canar­i­al­la pyöräilemässä ja loman vietossa. Oli posi­ti­ivi­nen yllä­tys, miten siel­lä pyöräil­i­jät ja samat­en jalankulk­i­jat autoil­i­jat otta­vat huomioon, jos ei sit­ten autoil­i­ja satu ole­maan turisti.
    Siel­lähän kier­toli­it­tymät ovat järk­iään kak­sikaistaisia, ja hyvin sujuu. Suomes­sa­han kak­sikaistainen kier­toli­it­tymä on kauhistus.
    En tiedä tarkkaan noista pykälistä, mut­ta tun­tu siltä, että pyöräil­i­jää varot­ti­in aina. Sama tilanne oli myös vuoris­tossa, mal­tet­ti­in ajaa se muu­ta­ma kym­men­metri­nen ahtais­sa paikois­sa myös perässä, eikä tun­ket­tu heti ohitse.
    Kyl­lä tavat on myös kult­tuurisidon­naisia, ei niitä pykälil­lä täysin pystytä korvaamaan.

  10. Itseäni on aina mieti­tyt­tänyt se, että auton ajamiseen vaa­di­taan (nykyään) kak­si­vai­heinen autok­oulu sekä jonkin­laisen teo­ria- ja käytän­nön kokeen läpäiseminen. 

    Eikä pyörän ajamiseen muun liiken­teen seassa vaa­di­ta mitään. Ei tarvitse tietää mitä kärkikolmio tarkoit­taa. Eikä tarvitse tietää liiken­nympyrän väistämis­sään­nöistä mitään. Eikä siitä, että miten suo­jateil­lä pitäisi toimia. Eikä mis­tään muus­takaan. Lisäk­si siel­lä on kouluikäiset ja nuorem­matkin lapset ja nelikymp­piset bmx-ääliöt samoil­la teil­lä. Ja siihen sit­ten sekaan ne erisortin autoilijat.
    Ihme on, että enem­pää onnet­to­muuk­sia ei satu. 

    Se ei kai onnis­tu­isi, että pyöräil­i­jöiltäkin vaa­dit­taisi­in jonkin­laista ajokoet­ta ja teoriaosuuttakin. 

    Täl­löin vas­tuukysymyk­set rysäyk­sen jäl­keen oli­si­vat selkeäm­mät. Sil­lä mitä on se mitä “pyöräil­i­jä tiesi tai olisi pitänyt tietää”? Autoil­i­jalle se on (oman autok­oulu­opet­ta­jani mukaan) nimit­täin tieli­iken­nela­ki ja niin­pä sakkoa sun mui­ta seu­raa­muk­sia on help­po määrätä kun TLL tiede­tään tai ainakin on velvoitet­tu tiedettäväksi. 

    mika

  11. Kyl­lä lain rikkomis­es­ta voi saa­da sakot, vaik­ka ei pykäliä tun­tisikaan. Pyöräil­i­jän osalta pykälien tun­te­mus voi kyl­lä lisätä onnet­to­muus­riskiä, kun luulee itsel­lään ole­van niitä oikeuk­sia, joi­ta laki suo.

    Sepe näköjään nou­dat­ti itse pyöräil­i­jänä liiken­nesään­töjä. Espan­jas­sa autoil­i­jatkin nou­dat­ta­vat niitä, mut­ta yritäpä pyöräil­i­jänä rikkoa niitä. Töötistä tulee heti. 

    Min­ul­la on Espan­jas­ta sel­l­ainenkin koke­mus, että tulin fil­lar­il­la loivas­sa alamäessä kak­sikaistaista tietä. Vsa­taan­tule­va pani vinkkarin päälle kään­tyäk­seen vasem­malle, mut­ta minä menen tietysti ensi, tai siis yritin. Tämä ryökäle kään­tyi eteeni. Jar­runi toimi­vat onnek­si moit­teet­ta. Sadat­telin het­ken örkimys­tä kunnes huo­masin, että tien­pitäjä oli lait­tanut keskelle risteystä kapean riu’un ja sen nokkaan pienen­pienen liiken­neympyrää osoit­ta­van merkin. 

    Paikalliset autoil­i­jat ovat pait­si suo­ma­laisia lainku­u­li­aisem­pia myös ilmeis­es­ti älykkäämpiä, kos­ka kak­sikaistaiset liiken­neympyrät toimi­vat loistavasti.

  12. Sepe: mis­sä päin Gran Canari­aa olit? Vaa­di­taanko lento­ken­täl­lä nyky­isin fil­lar­in pakkaamista. Näin ympäristörikos­ta suun­nit­tel­e­vana kyselisin.

  13. Tämä keskustelu on tääl­lä aiem­minkin käy­ty, mut­ta edelleen min­ua ihme­tyt­tää seu­raa­va seikka. 

    Eteläeu­roop­palaista liiken­nekult­tuuria tääl­lä kehua retostel­laan vähän väliä. Totu­us on kuitenkin se, että henkilö­vahinkoi­hin johtanei­ta onnet­to­muuk­sia on esim. juuri Espan­jas­sa yli 30 pros­ent­tia enem­män kuin Suomes­sa (2005)

    Mihin tämä nyt sit­ten perus­tuu? Siihenkö, että Osmon mukaan älykkäät ja lain­säätäjälle kuu­li­aiset joutu­vat use­am­min onnettomuuksiin?

  14. Pah, kat­soin väärin. 

    Espan­jas­sa on noin 45 pros­ent­tia enem­män henkilövahinko-onnettomuuksia. 

    Slove­ni­as­sa on muuten viisinker­tainen määrä henkilö­vahinkoi­hin johtanei­ta onnet­to­muuk­sia kuin Suomes­sa. Eikös siel­läkin fil­larikir­jan mukaan Osmol­la ollut niin mukavaa liikenteessä… ?

  15. Liiken­neympyrästä.

    Wikipedia: “Tul­lessaan kier­toli­it­tymään ajoneu­vot tule­vat kärkikolmion takaa ja ovat näin väistämisvelvol­lisia ympyrässä jo ole­vi­in ajoneu­voihin nähden.”

    Liiken­netur­va: “Liiken­neympyrään tule­van on väis­tet­tävä liit­tymässä ajavaa. Väistämisvelvol­lisu­us perus­tuu ennen liit­tymää ole­vaan liiken­nemerkki­in Väistämisvelvol­lisu­us risteyksessä?”

    Näin Lappeen­ran­ta­laise­na tuleekin mieleen, kysymys, että mikä Hakalin liiken­neympyrä sit­ten oikein on?

    Google map:
    http://maps.google.fi/maps?f=q&hl=fi&geocode=&q=hakali&sll=62.593341,27.575684&sspn=8.924597,28.300781&ie=UTF8&ll=61.069872,28.270054&spn=0.002284,0.006909&z=17

    Liiken­neympyrään tule­vista kaduista neljäl­lä on kolmio ja lisäk­si ympyrää kiertäessä tör­mää kah­teen. Aja­tus on se, että Kar­jalanti­etä ajet­taes­sa ei tarvitse väistää ketään. Kak­si kaistainen vielä, ainakin osit­tain. Taitaa ain­ut pelas­ta­va tek­i­jä olla se, että liiken­nemäärät ovat pienet.

  16. Espan­jas­sa maantieli­ikenne on jok­seenkin tolku­ton­ta kovien nopeuk­sien takia. Lisäk­si siel­lä on sal­lit­tua (käytän­nössä) ajaa kän­nis­sä. Me puhuimme tässä lähin­nä kaupunkili­iken­teestä, suo­jateitä ei esimerkik­si moot­toriteil­lä ole. 

    Se lie­nee ainakin fak­ta, että espan­jalaiset ovat parem­pia aja­maan kak­sikaistai­sis­sa kier­toli­it­tymis­sä kuin suomalaiset.

  17. Pyöräilen ympäri vuo­den. Autoil­i­jat aiheut­ta­vat vaarati­lantei­ta, mut­ta vielä enem­män niitä tuot­ta­vat pyöräkaistoil­la kävelevät jalankulk­i­jat. Tek­isi aina mieli huu­taa ja kiroil­la, mut­ta en kehtaa; kun itse liikun kävellen, huo­maan välil­lä kulke­vani pyöräkaistalla…

    On han­kalaa pyöräil­lä “oikein”. Liiken­nesään­tö­jen mon­imutkaisu­us on ongel­ma sinän­sä, kuten myös han­kalat ja moni­t­ulk­in­taiset liiken­neym­päristöt. Näistä molem­mista haasteista voi selviy­tyä, jos pyöräilee vähän enem­män ja ajatuk­sel­la ja tun­tee reitit.

    Joidenkin “pyöräi­lykri­it­tis­ten” mielestä on kuitenkin mah­do­ton­ta pyöräil­lä oikein: jos pyöräilet sään­tö­jen mukaan, ja auto ajaa päälle, niin san­o­taan että aina­han pyöräil­i­jä jää häviölle auton kanssa, ja sään­tö­jen mukaan ajanut pyöräil­i­jä saa vain syyt­tää itseään tyh­myy­destään. Jos sama pyöräil­i­jä jous­taa tur­val­lisu­ussy­istä jonkin sään­nön nou­dat­tamis­es­ta, saa kuul­la pyöräil­i­jöi­den vas­tu­ut­to­muud­es­ta liiken­teessä. Suo siel­lä jne..

    Kaipaan takaisin Pohjois-Suomeen, jos­sa pyöräil­i­jät mah­tu­vat liiken­teeseen. Tääl­lä Turus­sa on akti­ivisia kansalais­sh­er­if­fe­jä, jot­ka oma­toimis­es­ti muk­ilo­i­vat hei­dän mielestään huonos­ti käyt­täy­tyneitä pyöräilijöitä.

  18. Kuole­maan johta­neet jalankulkuon­net­to­muudet miljoon­aa asukas­ta kohden 2005

    Espan­ja 15,7, Suo­mi 7,2

    Kröhm…

    Kun tähän lisätään se fak­ta, että vuo­tu­inen kävely­suorite per hep­pu on Suomes­sa läh­es kym­menker­tainen Espan­jaan näh­den, niin mitäpäs Osmo nyt keksit?

  19. Itse autoil­i­jana (ja pyöräil­i­jänä) näen kier­tolit­tymässä pyöräil­i­jän parem­min kuin oikelle kään­nyt­täessä suo­ral­la tiel­lä. Takaa tule­va pyöräil­i­jä on todel­la pahasti kuolleessa kul­mas­sa sil­lä ihmi­nen ei voi kään­tää päätään 180 astetta.

    Kier­toli­it­tymiä on sekä 2- että yksikaistaisia, riip­puen liiken­nemäärästä. (en ole tilas­toin­ut) Tietääk­seni niitä pide­tään pare­pina ja aiankin suju­vamp­ina kuin liiken­neval­o­ja, joka on toinen mah­dol­lisu­us jak­sot­taa ris­teävää liikennettä.

    En väitä asi­as­ta juuri enem­pää tietäväni.

  20. Liiken­teessä mukana olo edel­lyt­tää aina yhteis­peliä kaik­il­ta mukana olevil­ta. Ja jokainen tekee joskus virheitä niin autoil­i­jat kuin pyöräil­i­jätkin. Sen vuok­si pyöräil­i­jän (ja jalankulk­i­jan) kan­nat­taa aina asen­noitua niin että on valmis luop­umaan omista oikeuk­sista ja väistämään. Tämä kos­kee niin liiken­neympyröitä kuin muitakin liikennetilanteita.

    Itse ympäri vuo­den pyöräilevänä ajan kyl­lä mielu­um­min pyöräteitä, kos­ka mui­ta tarkkailleen koen että kokon­ais­tur­val­lisu­us on parem­pi kuin auto­jen seassa. Esimerkik­si Hol­lan­nis­sa, jota pide­tään pyöräi­ly­maana, pyöräil­lessäni koin muu­tamia läheltä piti tilantei­ta kun pyörätie oli osa autoti­etä. Toki jalankulk­i­jat menevät usein vähän miten sat­tuu, samoin osa pyöräil­i­jöistä, mut­ta siitä selviää pitämäl­lä silmät auki. Onnek­si ainakin tääl­lä Helsingis­sä pyöräteitä alkaa jo olla melko hyvin, tosin niiden suun­nit­telu ja toteu­tus ovat turhan usein “tur­vat­to­mia”, ts. risteyk­sis­sä surkea näkyvyys.

  21. Viralli­nen lin­ja tosi­aan on se, että liiken­neympyrä kat­so­taan kehämäisek­si tiek­si, jon­ka kanssa kaik­ki ympyrään tule­vat tiet ris­teävät. Kos­ka ympyrää kier­retään vastapäivään, ympyrään tuli­jal­la olisi etu­a­jo-oikeus ellei sitä kärkikolmi­ol­la erik­seen häneltä pois­tet­taisi (ja ase­tuk­sen mukaan se kolmio on ympyrään tul­lessa pakolli­nen). Vas­taavasti ympyrästä pois­tu­va on kään­tymässä oikealle ja väistää sik­si suo­jati­etä ylit­tävää kevyt­tä liikennettä.

    Jos autoil­i­ja kokee aja­vansa ympyrästä pois suo­raan, on liiken­neympyrä huonos­ti suun­nitel­tu. Kyl­lä ympyrästä pois­tut­taes­sa pitää joutua kään­tämään rat­tia oikealle, juuri tuos­ta syystä.

    (Sivu­un­men­nen sanoen, mis­tä ihmeestä tämä uuster­mi “kier­toli­it­tymä” oikein on peräisin? Tieli­iken­nelain­säädän­tö ei sel­l­aista tunne.)

  22. Kanar­i­al­la näyt­täisi esim täältä löy­tyvän asial­lisia maantiepyöriä:
    http://www.free-motion.net/fm/en/rental_allbikes.php

    Jos kuitenkin oma Bianchi on se jut­tu, niin ainakin Velosport ja Bike Plan­et vuokraa­vat kovia pyörälaukku­ja. Oma laukku­ni jouta­nee myös tarvit­taes­sa lainaan. Laukku­jen pakol­lisu­ud­es­ta lento­ken­til­lä en osaa sanoa, mut­ta voi siinä pie­niltä murheil­ta ja harmeil­ta säästyä kun fil­lar­in pakkaa kunnolla.

  23. Eli­na:

    “Kun tähän lisätään se fak­ta, että vuo­tu­inen kävely­suorite per hep­pu on Suomes­sa läh­es kym­menker­tainen Espan­jaan näh­den, niin mitäpäs Osmo nyt keksit?”

    Sinivihreä:

    Mut­ta kun ne espan­jalaiset, ja muunk­in­maalaiset, nyt vain ovat niin eri­no­maisia kestokelvot­tomi­in suo­ma­laisi­in verrattuna.

    Alku­peräiseen aiheeseen. Tois­taisin taan­noisen toiveen siitä että sään­töjä selkeytet­täisi­in niin, että kevyt liikenne väistää auto­ja, jos asi­aa ei ole eri­tyis­es­ti toisin merkitty.

    Nim­im. Tänäänkin pyöräl­lä Töihin.

  24. Niin­hän se onkin. Kevyt liikenne väiustää autoa, pait­si erik­seen merk­i­ty­il­lä suo­jateil­lä ja kun auto tulee risteyk­seen kolmion takaa.

  25. Sinivihreä,

    Tieto kos­ki itse asi­as­sa pyöräi­lyä, ei käve­lyä. Käyt­tämässäni läh­teessä oli yksinker­tais­es­ti graafin otsikko väärin. 

    Luvut tun­tu­i­v­at jälkikä­teen niin oudoil­ta, että kat­soin mui­ta lähteitä ja tosi­aan espan­jalaiset PYÖRÄILEVÄT vain kymme­ne­sosan siitä mitä suomalaiset. 

    He kävelevät jonkin ver­ran enem­män kuin suo­ma­laiset, mut­ta ero ei ole merkit­tävä. Joten jalankulk­i­joiden onnet­to­muuk­sia on siis kaksinkertaisesti. 

    Alun per­in­hän väite meni niin, että kier­toli­it­tymis­sä ei nimeno­maan Suomes­sa osa­ta ajaa ja että espan­jalaiset ovat suo­ma­laisia älykkäämpiä ja lainkuuliasempia.

    Tätä nyt en niele, kun tilas­to­ja kat­soo. Veikkaisin, että onnet­to­muuk­sia kier­toli­it­tymis­säkin on Espan­jas­sa enem­män, kos­ka koko liiken­nekult­tuuri näyt­tää huo­mat­tavasti huonom­mal­ta. Mik­si juuri kier­toli­it­tymät oli­si­vat poikkeus?

    Kier­toli­it­tymät vähen­tävät onnet­to­muuk­sia vähän selvi­tyk­ses­tä riip­puen 50–70 pros­ent­tia. Eli ainakin niitä kan­nat­taa rakentaa.

  26. Ensin­näkin Man­neres­pan­jan likkenne on aivan tolku­ton­ta ver­rat­tuna Kanari­ansaarten liiken­teeseen ainakin min­un mielestäni. Tot­ta puhuen ei min­ulle kyl­lä aina selvin­nut se logi­ik­ka, mil­lä autoil­i­jat ajoi­vat liiken­neympyrässä. Pois­tut­ti­in sisem­mältä kaistal­ta suo­raan yli ulom­man kaistan ympyrästä vilkkua näyttämättä.Mutta siitä huoli­mat­ta se suju hei­dän omil­la käytän­nöil­lään. Mut­ta pyöräil­i­jänä, jos nou­dat­ti tarkasti sään­töjä ja käyt­ti käsimerkkiä sään­tö­jen mukaan — ei minkään­laisia ongelmia.
    Hyvänä esimerkkinä suo­ma­lais­ten tot­tumat­to­muus kak­sikaistaisi­in liiken­neympyröi­hin oli Kes­ki-Suomes­sa Vaa­jakoskel­la, joka piti muut­taa yksikaistaik­sek­si jatku­vien kolar­ien ja ruuhkien takia. Nyt asia on korjattu.
    Olin vuokrapyöräl­lä, joten pakkaussäänöista siel­lä en tiedä. Mut­ta sen tiedän, että laukku­jen kanssa nämä “oikeat pyöräli­jät” siel­lä kulke­vat, joka menee ihan nor­maali­na matkatavarana.

  27. Itsel­läni ei kier­toli­it­tymis­sä ole koskaan vaarati­lantei­ta tul­lut ajaes­sani autol­la tai polkupyöräl­lä. Use­asti niis­sä kuitenkin ärsyt­tää autoil­i­jat, jot­ka eivät näytä suun­tavilkkua poistues­saan kier­toli­it­tymästä. Mon­et ker­rat olen odotel­lut ruuh­ka-aikaan turhan pitkään kier­toli­it­tymään pääsyä siitä pois­tu­vien suun­tavilkkua käyt­tämät­tömien tört­töil­iöi­den takia.

    (Antti-Juhani Kai­jana­holle:

    Var­maa tietoni ei ole, mut­ta arvelisin, että mon­et muuhun euroop­palaiseen liiken­teeseen tot­tuneet halu­si­vat erot­taa round­aboutit ja traf­fic cir­clet puhu­mal­la liiken­neympyristä ja kier­toli­it­tymistä — vaikkakin molem­mil­la nyky­isin tarkoite­taan yleen­sä samaa.

    Traf­fic cir­cle­jähän kut­sut­ti­in Suomes­sa liiken­neympyrik­si ennen kuin Suomes­sa round­aboutit yleistyivät.)

  28. Noh Espan­jas­sa sat­tuu ole­maan vähin­tään tuhat ker­taa enem­män pyöräil­i­jöitä kuin Suomes­sa. Siis pyöräi­lyä har­ras­tavia. Jot­ka yleen­sä tun­te­vat liikennesäännöt.
    Lisäk­si Espan­jas­sa akti­ivis­es­ti opete­taan varo­maan pyöräil­i­jöitä, ja siel­lä on tieli­iken­nela­ki tämän mukainen. Lais­sa on koh­ta, jos­sa velvoite­taan mm. ohit­ta­maan pyöräil­i­jä vähin­tään 1,5 m etäisyydeltä…
    Tuo kier­toli­it­tymä on sik­si Suomes­sa vaar­alli­nen, kos­ka autoil­i­jat käyt­tävä “isom­man oikeut­ta ja ovat äärim­mäiset kär­sitäm­mömiä. Kun tääl­lähän on sitä liiken­net­tä ja niitä pyöräil­i­jöitä joka paikas­sa edessä… Olen mon­ta ker­taa joutunut erit­tän vaar­al­liseen tilanteeseen kier­toli­it­tymästä pois­tu­van auton tai oot­toripyörän kanssa. Yleesä vauhtikin heil­lä on siinä tilanteessa aika kova. Myös jos pyöräl­lä ajat itse kier­toli­it­tymässä, siel­lä ohite­taan härskisti pyöräil­i­jä ja kiilataan edestä kieroli­it­tymästä pois. ERITTÄIN VAARALLISTA!

  29. Kyl­lä näistä tilanteista on aina vahvem­man oikeudel­la selvitty.

  30. Kaj Luukko:
    Yleisin tilanne on ehkä tie, jon­ka vier­essä pyörätie. Risteyk­sessä autoille ja pyöräil­i­jöille palaa vihreä, jol­loin oikealle kään­tyvien autoil­i­joiden pitäisi väistää suo­raan ajavaa pyöräil­i­jää. Suurin osa pyöräil­i­jöistä ylit­tää risteyk­sen kat­so­mat­ta taak­seen vasem­malle, josko sieltä kuitenkin olisi tulos­sa joku auto, joka ei kaikesta huoli­mat­ta aio tai huo­maa väistää.

    Tajusin pyöräil­i­jöi­den holt­tit­to­muu­den vas­ta kun itse muu­ta­ma kesä sit­ten siir­ryin aja­maan työ­matko­ja pyörällä.

    Itse en kat­so sin­nepäin, kun ei paljoa kiin­nos­ta. Jos joku tulee päälle, niin se on sit­ten hänen lasku­un uusi pyörä ja pitkä saigo­ni töistä ja siinä ei ole sit­ten mitään mus­sut­tamista kat­se­lemis­es­ta jos on ker­ta itse tehnyt väärin.

    Suur­ta osaa autoil­i­joista ei tun­nu pätkääkään kiin­nos­ta­van risteyssään­nöt pyörien osalta, kun olet­ta­vat aina kerk­iävän­sä pois alta, tai että pienem­pi väistää. Itsep­pä en väistä ja se on tul­lut yllä­tyk­senä mon­elle ja matkanopeus kun on sen 30 km/h, niin se on kaupunkialueel­la about sama kuin autoil­i­joil­la. Välil­lä joutuu alamäis­sä vetämään autokaistalle, kun nopeudet nousee siihen 40–50+ km/h, joka ei sovel­lu enää yhdis­te­ty­ille kevyen liiken­teen väylille.

    Koit­takaa­pas itse joskus vetää parin kympin työ­matko­ja pyöräl­lä. Siinä on tun­ti aikaa ker­itä töi­hin ja sieltä koti­in ja joka iki­nen pysähdys syö 2–5 min­u­ut­tia mat­ka-aikaa ja hirveän määrän ener­giaa jaloista, jota on var­masti vaikea hah­mot­taa henkilöil­lä joil­la moot­tori tekee kaiken työn. Siihen kun lisää sateet, vilkkaiden kaupungi­nosien hen­keen otta­vat pien­hiukkaspil­vet, Van­taan huonon pyörätei­den suun­nit­telun ja todel­la huonon kevyen liiken­teen väylien ylläip­don, joka saa jopa maastopy­örän van­teet sol­muun, niin joskus ihmettelee itsekin mik­si vaivau­tua, kun auto on kuitenkin niin help­po vaihtoehto.

    Kun vaan pyöräil­i­jät oppi­si­vat aja­maan oikeal­la ja väistämään sään­tö­jen mukaan, autoli­jat oppi­si­vat väistämään liiken­neympyröis­sä ja kään­tyessään, sekä jalankulk­i­jat pysymään tien laidas­sa, digi­monit pitämään kat­seen­sa liiken­teessä kun tule­vat risteyk­seen ja kaupun­gin kun­nos­ta­maan tien­sä perunapel­toa tasaisem­mik­si, niin tuo­ta pyöräi­lyä voisi jo alkaa suosittelemaan.

  31. Jos kier­toli­it­tymän liit­tymät ovat risteyk­siä niin tämän vaikut­taa myös väistämis­sään­töi­hin (monikaistaises­sa) kier­toli­it­tymässä jos­sa kolmion vaiku­tus täl­löin lakkaisi risteyk­sen kohdal­la ja ulkokaistal­la aja­van auton ei tarvit­si enää väistää sisäkaistal­ta ulkokaistalle tulevaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.