Vielä elvytyksestä ja setelirahoituksesta

Onko jul­ki­sen val­lan tar­peen pyr­kiä tor­ju­maan lamaa elvyt­tä­mäl­lä? Minus­ta on vähän kum­mal­lis­ta, että täs­tä­kin pitää kes­kus­tel­la. Aja­tus, että lama on ran­gais­tus, joka on vain kär­sit­tä­vä, kos­ka olem­me elä­neet lii­an haus­kaa elä­mää, var­maan­kin liit­tyy joten­kin kaa­mok­seen. IMF tai­si toi­voa elvy­tyk­seen noin kak­si pro­sent­tia BKT:sta. En pys­ty kumoa­maan elvy­tyk­sen vas­tai­sia argu­ment­te­ja, kos­ka en ole nii­tä ymmärtänyt.

Miten elvyt­tää, jaka­mal­la rahaa heli­kop­te­ris­ta vai val­tion budjettialijäämällä?

Heli­kop­te­riel­vy­tys­tä on jos­kus kokeil­tu deflaa­tion paris­sa pai­nis­ke­leas­sa Japa­nis­sa. Rahan jaka­mi­nen kan­sal­le ei toi­mi­nut, kos­ka koti­ta­lou­det nos­ti­vat vain sääs­tö­as­tet­taan. Krug­man selit­ti tuo­hon aikaan Japa­nin talou­den pysäh­ty­mis­tä huo­nol­la elä­ke­jär­jes­tel­mäl­lä, joka pakot­taa sääs­tä­mään pahan päi­vän varalle.

Heli­kop­te­riel­vy­tyk­sen sovin­nai­sem­pi muo­to ovat veron­alen­nuk­set. Nii­den huo­no puo­li tie­tys­ti on, että elvy­tyk­sel­lä on tapa­na jää­dä pysy­väk­si; vero­jen korot­ta­mi­nen olo­jen paran­tues­sa on vähän hankalaa.

Vero­ja alen­ta­mal­la vai jul­ki­sia meno­ja lisää­mäl­lä? 1970-luvun mak­ro­kurs­seil­la ope­tet­tiin, että meno­jen lisää­mien on veron­alen­nuk­sia tehok­kaam­paa. Raha kier­tää taval­laa yhden kier­rok­sen enemmän.

Inves­toin­nit ovat luon­nol­li­ses­ti parem­pi elvy­tys­kei­no kuin jul­kis­ten kulu­tus­me­no­jen lisää­mi­nen. Jos laa­man kun­niak­si raken­ne­taan pari pyra­mi­dia, se ei syn­ny­tä tar­vet­ta raken­taa nii­tä lisää laman men­tyä ohi. Jos pyra­mi­dit vaih­de­taan johon­kin hyö­dyl­li­sem­pään, kuten Kehä­ra­taan, nyt teh­ty inves­toin­ti jopa vähen­tää inves­toin­ti­tar­vet­ta sit­ten jos­kun, JOS lama hellittää.

Kai­ken­lai­nen raken­ta­mi­nen on hyväk­si jo sik­si­kin, että suh­dan­teet koh­te­le­vat raken­nusa­laa eri­tyi­sen huo­nos­ti. Kun vapau­tu­va kapa­si­teet­ti ote­taan hyö­dyl­li­seen käyt­töön, elvy­tyk­sen ei pitäi­si edes ruok­kia inflaa­tio­ta. Nyt pitäi­si raken­taa asun­to­ja kas­vu­kes­kuk­siin — hank­keet ovat käyn­nis­tet­tä­vis­sä muu­ta­mas­sa vii­kos­sa, kos­ka jäi­hin pan­tu­ja pro­jek­te­ja ja hupu­tet­tu­ja työ­mai­ta on yllikyllin.

Home­kou­lut kan­nat­tai­si kor­ja­ta, sil­to­ja raken­taa ja ennen kaik­kea inves­toi­da rautateihin.

Alku­pe­räi­nen kysy­mys kuu­lui, pitäi­si­kö tämän rahoit­ta­mi­sek­si hyväk­syä sete­li­ra­hoi­tus­ta. Minä tar­koi­tan sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la sitä, että val­tio saa kes­kus­pa­nil­ta rahaa, jota ei tar­vit­se mak­saa takai­sin. Moni pitää sitä moraa­lit­to­ma­na, mut­ta onko laman aika­na syn­ty­vän jät­ti­mäi­sen jul­ki­sen velan takai­sin­mak­sus­sa jär­keä sen enem­pää kuin oli Bri­tan­nian 20-luvun siir­ty­mi­ses­sä takai­sin kultakantaan?

Tie­dän kyl­lä, että sete­li­ra­hoi­tuk­sen var­si­nai­nen mää­ri­te­lä­mä on, että kes­kus­pank­ki ostaa val­tion obli­gaa­tioi­ta, mut­ta tämä raja on kyl­lä kuin veteen piir­ret­ty vii­va. Miten se ero­aa sii­tä, että kes­kus­pank­ki tun­kee rahaa vähän jon­kai­sen tas­kuun ja nämä sit­ten osta­vat val­tion obligaatioita.

20 vastausta artikkeliin “Vielä elvytyksestä ja setelirahoituksesta”

  1. Raha kier­tää toki val­tion meno­jen tapauk­ses­sa yhden yli­mää­räi­sen kier­rok­sen, mut­ta se pää­tyy “seu­raa­val­le kier­rok­sel­le” vain nii­den tas­kuun, joil­ta val­tio ostaa jotain. Jos meil­lä on ongel­ma­na se, että raken­nusa­lal­la on yli­ka­pa­si­teet­tia, on toki jär­ke­vää val­tion (tms) inves­toi­da vähän enem­män sel­lai­siin asioi­hin, joi­hin se muu­ten­kin inves­toi­si lähi­vuo­si­na. Tämä jo sik­si, että nyt nii­tä inves­toin­te­ja voi teh­dä hal­vem­mal­la kuin sil­loin kun lii­ku­taan kapa­si­tee­tin rajalla. 

    Mut­ta edel­leen, jos yli­ka­pa­si­teet­ti on mer­kit­tä­vä ongel­ma, val­tion raken­nus­pro­jek­tit ovat pelk­kiä krapularyyppyjä.

  2. En nyt läh­de laa­jem­mal­ti poh­ti­maan aihet­ta täs­sä, mut­ta esi­tän aja­tuk­sen, jota kehi­tel­tiin Ydin-leh­den jär­jes­tä­mäs­sä kes­kus­te­lu­ti­lai­suu­des­sa kulutuksesta.

    Mik­si aina elvy­tyk­ses­tä puhut­taes­sa puhu­taan raken­ta­mi­ses­ta. Ymmär­rän toki inves­toin­tien aikais­ta­mi­seen liit­ty­vän jär­jen, mut­ta eikö yhtä lail­la oli­si mie­le­käs­tä elvy­tyk­se­nä tukea teat­te­rei­ta enem­män, työt­tö­myy­den lisään­tyes­sä­hän ihmi­sil­lä on enem­män aikaa­kin? Ja pal­ka­ta lisä­hen­ki­lö­kun­taa päi­vä­ko­tei­hin, kou­lui­hin ja yli­opis­toi­hin? Siis teh­dä kaik­kea sitä, mitä me sanom­me, että maa­il­mas­sa tuli­si enem­män teh­dä. Vai onko täs­sä nyt jokin syy sii­hen, mik­si raken­nusa­lan työ­pai­kat ovat hui­keas­ti tehok­kaam­paa elvy­tys­tä kuin lähihoitajien?

  3. Ero kulu­tus­me­no­jen kas­vat­ta­mi­sen ja inves­toin­tien aikais­ta­mi­sen välil­lä on sii­nä, että jos nyt pal­ka­taan päi­vä­ko­tei­hin yli­mie­hi­tys­tä, tätä ei voi­da ottaa nousu­kau­den aika­na takai­sin pitä­mäl­lä yhtä kau­an ali­mie­hi­tys­tä. Jos nyt raken­ne­taan Kehä­ra­ta, sitä ei tar­vit­se raken­taa enää kor­kea­suh­dan­teen aikana.

  4. Raken­nusa­la on perin­tei­ses­ti se, jon­ka suh­dan­tei­ta jul­ki­sil­la pro­jek­teil­la pyri­tään tasaa­maan. Jäte­tään raken­ta­mat­ta, kun talou­des­sa menee kovaa ja hin­nat­kin ovat ylhääl­lä, ja raken­ne­taan sil­loin, kun on hil­jai­sem­paa ja hin­nat­kin alhai­sem­mat. Näin aina­kin ide­aa­li­ti­lan­tees­sa. Mark­ki­nat kui­ten­kin oppi­vat, ja sopeu­tu­vat täl­lai­seen toimintamalliin.
    Epäi­len vah­vas­ti, että raken­nusa­lan kor­keat voi­tot samal­la kun alan tek­ni­nen ja toi­min­nal­li­nen kehi­tys on ollut erit­täin hidas­ta, voi liit­tyä juu­ri tähän jul­ki­sen sek­to­rin takuu­ra­hoi­tuk­seen. Uhkauk­set lomau­tuk­sis­ta ja irti­sa­no­mi­sis­ta takaa­vat aina uusia tilauk­sia, jois­ta ei tar­vit­se kil­pail­la hin­nal­la tai tehos­taa omaa toimintaa.
    Laman yhtey­des­sä jot­kut puhu­vat sen ter­veh­dyt­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta talou­teen ja yri­tys­ten toi­min­taan. Raken­nusa­lal­la meka­nis­mi ei toimi.

  5. JOS lama hellittää”

    Pidät­kö mer­kit­tä­vä­nä ris­ki­nä talous­jär­jes­tel­män romah­dus­ta, sotia ja sivi­li­saa­tioi­den rappeutumista?

    Lama­han on hyvä asia kun juok­su­tah­ti tau­ko­aa ja ros­ka jää kaup­poi­hin. Toki tämä jakaan­tuu epä­ta­sai­ses­ti, mikä on vali­tet­ta­vaa. Van­hain­ko­deis­sa juos­taan kah­ta kau­heem­min. Työ­tä voi­si sil­ti myös jakaa niin kaik­ki voittaisivat.

    Talou­del­li­sen laman ja perus­tar­pei­den tyy­dyt­ty­mät­tö­myy­den välil­lä on valo­vuo­sien kui­lu Suo­mes­sa. Kun­han ei nyt ote­ta mitään maa­il­man­his­to­rian Grand Tur­nia tähän.

  6. Jos nyt pal­ka­taan päi­vä­ko­tei­hin yli­mie­hi­tys­tä…” Eli niis­sä on nyt riit­tä­väs­ti / oikea mää­rä mie­hi­tys­tä? Kuten myös muil­la hoi­to- ja kou­lu­tus­aloil­la, vai?

    Satuin tänään vil­kai­se­maan skrip­taa, jos­sain siel­lä höpis­tiin jotain 60Me vajees­ta edes lain­sää­dän­nön vaa­ti­maan tasoon. (sum­ma on toki päh­ki­nöi­tä, mut­ta kui­ten­kin) Ei kyl­lä ker­rot­tu mikä­hän se lain vaa­ti­ma taso on ja mil­lä perus­teel­la sii­nä on vajet­ta, todet­tiin vaan että näin on. Samal­la kun ihme­tel­tiin mui­ta rahanreikiä.

  7. Home­kou­lut kan­nat­tai­si kor­ja­ta, sil­to­ja raken­taa ja ennen kaik­kea inves­toi­da rautateihin.

    Mie­les­tä­ni musiik­ki­ta­lon raken­ta­mi­nen kes­kel­lä kor­kea­suh­dan­net­ta oli suo­ras­taan rikol­lis­ta tyh­myyt­tä. Hank­keen bud­jet­ti­kin räjäh­ti, kun kor­kea­suh­dan­ne nos­ti kus­tan­nuk­set. Tuol­lai­set hank­keet pitäi­si ilman muu­ta teh­dä kes­kel­lä lamaa, kun raken­nus­fir­moil­la ei ole muu­ta­kaan tekemistä.

  8. Kehä­ra­ta vs. päi­vä­ko­din työntekijä?

    Kun on juh­la­pu­hei­den aika, yleen­sä kai­ve­taan esiin se fraa­si, että kou­lu­tus, kult­tuu­ri, lii­kun­ta­mah­dol­li­suu­det jne. ovat inves­toin­te­ja, mut­ta kun tosi­paik­ka tulee, infraa ja inves­toin­te­ja ovat vain ne asiat, jot­ka ovat beto­nis­ta tehtyjä?

    Tou­ko Mettinen

  9. Aja­tus lamas­ta ran­gais­tuk­se­na ei vält­tä­mät­tä lii­ty suo­ma­lai­seen kaa­mok­seen, sil­lä jotain saman­kal­tais­ta on näh­tä­vis­sä teo­re­ti­soin­neis­sa J.M. Key­ne­sin homo­sek­su­aa­li­suu­den ja talous­po­li­tii­kan yhtey­des­tä. Kon­ser­va­tii­vit muis­tut­ta­vat mie­luus­ti, että kos­ka homoil­la ei yleen­sä ole lap­sia, he eivät väli­tä tule­vai­suu­des­ta, vaan halua­vat elää hedo­nis­ti­ses­ti “täs­sä ja nyt”.

    Key­ne­si­läi­sen elvy­tyk­sen kan­nat­ta­jat eivät usko sääs­tä­väi­syy­den kris­til­li­seen perus­hy­vee­seen, sääs­tä­väi­syy­den moraa­li­seen arvoon sen itsen­sä vuok­si, vaan he halua­vat elää velak­si ja pääs­tä lamas­ta mah­dol­li­sim­man nopeasti.

  10. En pys­ty kumoa­maan elvy­tyk­sen vas­tai­sia argu­ment­te­ja, kos­ka en ole nii­tä ymmärtänyt.”

    No tämän myön­tä­mis­tä on kyl­lä saa­nut odottaa.

    Kumoa­mis­yri­tyk­sen puut­tees­ta ei voi kyl­lä syyt­tää. Mah­do­ton­ta­han sii­nä on onnis­tua, jos ei tie­dä mitä yrit­tää kumota.

  11. Elvy­tys ja pit­kän täh­täi­men poli­tii­kan kor­jauk­set pitäi­si pitää eril­lään toi­sis­taan. Molem­pia tarvitaan.

    Ely­vy­tys on tapa saa­da rahaa talou­den kier­toon. Se, että par­tu­ril­la on näl­kä ja pizze­rian pitä­jäl­lä on pit­kä tuk­ka, ei hyö­dy­tä ketään. Eikä se ole tar­peel­lis­ta “palau­tu­mis­ta” nousu­kau­des­ta. Jos työ­tön puusep­pä saa töi­tä val­tion elvy­tys­ra­ken­nus­työ­maal­ta, on hänel­lä varaa käy­dä pizze­rias­sa pizzal­la, jon­ka jäl­keen pizza­kok­ki menee par­tu­riin, jon­ka jäl­keen par­tu­ril­la­kin on varaa pizzaan jne…

    Oli­si­kos arvon­li­sä­ve­ron tila­päi­nen las­ku (3kk tai 6kk) hyvä elvy­tys­kei­no? Se var­mas­ti tuki­si kulu­tus­ta parem­min kuin heli­kop­te­ri­ra­hoi­tus. Ja ALV-alen lop­pu­mi­sel­la oli­si halut­tu infla­toi­va vai­ku­tus. Kam­paa­moi­den ALV-ale­ko­kei­lus­ta ei pitäi­si vetää lii­kaa joh­to­pää­tök­siä, kos­ka kysees­sä on iso­jen hin­tae­ro­jen ja huo­non hin­ta­tie­toi­suu­den ala.

    Kir­joi­tin pari päi­vää sit­ten aihees­ta blogiini:
    http://rikuosterman.blogit.uusisuomi.fi/2008/12/28/elvytetaan-arvonlisaverolla-tuloveron-lisaksi

  12. Alku­pe­räi­nen kysy­mys kuu­lui, pitäi­si­kö tämän rahoit­ta­mi­sek­si hyväk­syä sete­li­ra­hoi­tus­ta. Minä tar­koi­tan sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la sitä, että val­tio saa kes­kus­pa­nil­ta rahaa, jota ei tar­vit­se mak­saa takaisin.”

    Niin, en kyl­lä muis­ta juu­ri mitään mak­ro­ta­lou­den kurs­seil­ta, mut­ta eikö­hän tuo­hon vas­taus ole myön­tä­vä. Kun elvy­tyk­sel­lä tar­koi­te­taan raken­ta­mis­ta, tei­tä, rau­ta­tei­tä jne. Jos taas elvy­tyk­sel­lä tar­koi­te­taan lisä­vir­ko­ja päi­vä­ko­tei­hin ja “sen sel­lai­siin” esi­tän vas­ta­lauseen. Eihän se ole mitään elvyttämistä.
    En pääl­le­pai­na­van nuhan (kes­to­se­li­tys) takia jak­sa­nut oikein pereh­tyä Osmon kir­joi­tuk­seen ja sen saa­miin vas­tauk­siin, mut­ta ensinnäkin…
    Elvy­tyk­sen on olta­va, hmm, sanoi­sin­ko elvyt­tä­vää. Ei ole mitään jär­keä elvyt­tää talout­ta tun­ke­mal­la rahaa talou­den osiin mit­kä eivät elvy­tä val­ta­kun­taa, ainoas­taan sen pien­tä osaa.
    Toi­saal­ta voi­si kysyä, että mitä raha on. Siis muta­kin kuin huo­noa pape­ria. Onhan se las­ken­tayk­sik­kö. Joku las­ken­taan kel­paa­va yksik­kö meil­lä on kui­ten­kin olta­va, mut­ta onko sen olta­va täy­sin fik­tii­vi­nen, lähin­nä luot­ta­muk­sen osoitin.
    Ylem­pä­nä anar­kia­ko ovel­la? kir­joit­ti 31.12.2008 kel­lo 10:12
    JOS lama hellittää”

    Tot­ta­kai se hel­lit­tää. Kuin­kas muu­ten. Mikä­li lama ei hel­li­tä muul­la tavoin se pide­nee ja pide­nee kun­nes voi­daan tode­ta, että olem­me nor­maa­lis­sa talou­del­li­ses­sa tilanteessa.

  13. Eikö oli­si kaik­kien etu mui­den kuin suo­ma­lais­ten rak­ken­nus­mies­ten kan­nal­ta se, että Suo­meen tuo­tai­siin lisää 2 euron tun­ti­pal­kal­la työs­ten­te­le­viä raken­nus­mie­hiä ulko­mail­ta juu­ri sen raken­ta­mi­sen ajak­si. Näin ei tar­vit­si­si mak­saa suo­ma­lai­sil­le raken­nus­mie­hil­le ansio­si­don­nais­ta sil­loin kuin töi­hin eivät pää­se. Eikä elä­ker­ty­miä­kään tar­vit­si­si raken­ta­jil­le maksaa.

    Sit­ten kun vie­lä saa­tai­siin hal­vat raken­nus­mie­het raken­ta­maan mui­ta­kin kuin val­tion raken­nut­ta­mia koh­tei­ta, ja kun vie­lä hal­vat rak­ken­nus­kus­tan­nuk­set meni­si­vät asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin, niin eikö täs­tä jo rie­mu syntyisi.

  14. Teol­li­suu­des­sa ylei­ses­ti ovat auto­maa­tio ja tuo­tan­non siir­tä­mi­nen hal­vem­piin mai­hin vähen­tä­neet tehok­kaas­ti työ­paik­ko­ja. Raken­nusa­la on kehit­ty­nyt hitaam­min ja se työl­lis­tää yhä pal­jon suomalaisia.
    Jos raken­nusa­la kehit­tyy kuten muut alat, suo­ma­lai­set työ­pai­kat vähe­ne­vät siel­lä­kin. Jopa maa­ta­lou­den työ­pai­kat ovat vähen­ty­neet, vaik­ka maa­ta­lout­ta tue­taan jatkuvasti.
    Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta voi­si olla parem­pi mak­saa työt­tö­mäl­le suo­ma­lai­sel­le raken­nus­työ­läi­sel­le 70% ansio­si­don­nais­ta ja vie­ras­työ­läi­sel­le 30% enti­ses­tä palk­ka­ta­sos­ta (ylit­tä­nee mini­mi­pal­kan). Kulut­ta­jia kun oli­si täl­löin enem­män, toden­nä­köi­ses­ti ostaen nopeam­min kier­tä­viä hyödykkeitä.

  15. Täs­sä tuli­kin mie­leen muis­ti­ku­va kym­me­nen vuo­den takaa: 90-luvun lopul­la Her­van­taan Her­mian alu­eel­le, nousi joka vuo­si Nokial­le toi­mis­to­ra­ken­nus. IT-kuplan puh­jet­tua laa­jen­net­tiin kor­kea­kou­lun tiloja.

  16. Sym­pa­ti­see­raan Aro­maan huo­mio­ta, että mik­si ei voi­si käyt­tää rahaa pal­ve­lui­hin. Kuten Osmo vas­taa, taus­tal­la täs­sä on aja­tus että inves­toin­nit esim. infraan ovat ker­ta­luon­tei­sia kun taas pal­ve­lui­den lisää­mi­sen kulu­vai­ku­tus on pysyvä.

    Ei ole kui­ten­kaan miten­kään vält­tä­mä­tön­tä että pal­ve­lun täy­tyy olla pysy­vää, oli­ko esim. Poh­jois-Kar­ja­la-pro­jek­ti inves­toin­ti vai jat­ku­va kulu? Eli eikö elvy­tys­toi­me­na voi­si yhtä hyvin teh­dä pal­ve­lu­pro­jek­te­ja kuin raken­nus­hank­kei­ta, edel­lis­ten myös otak­sui­sin työl­lis­tä­vän parem­min per käy­tet­ty euro.

  17. Itse kan­na­ta veron­alen­nuk­sia, kos­ka jul­ki­sel­la sek­to­ril­la rahan­käyt­tö on kes­ki­mää­rin levä­pe­räi­sem­pää kuin yksi­tyi­sel­lä. Elvy­tyk­se­nä väy­lä­hank­kei­den raken­ta­mis­ta kan­na­tan, mut­ta val­tion yleis­me­no­jen lisää­mis­tä vas­tus­tan hen­keen ja vereen. Lama-aikoi­na raken­net­tu­ja menoau­to­maat­te­ja ei saa­da enää kos­kaan puret­tua, pait­si ehkä seu­raa­van laman aikana.

    Osmo argu­men­toi veron­alen­nus­ten muut­tu­van pysy­vik­si. Nykyi­sel­lä veroas­teel­la se ei kyl­lä hait­tai­si ollen­kaan, mut­ta mikä estää teke­mäs­tä ker­ta-alen­nuk­sia? Ei mikään mah­ti maa­il­mas­sa estä teke­mäs­tä ker­ta­luon­tois­ta veron­ke­ven­nys­tä esi­mer­kik­si tulon­hank­ki­mis­vä­hen­nyk­sen tapaan.

  18. Vähän aiheen vie­res­tä, mut­ta mises.orgissa oli erin­omai­nen kir­joi­tus, joka kri­ti­soi elvy­tyk­sen perus­te­lua käyt­tä­mät­tö­mien resurs­sien otta­mi­sel­la käyt­töön: http://mises.org/story/3290

    Tätä point­tia­han Tie­de­mies­kin on pitä­nyt esil­lä. Taan­tu­ma on seu­raus­ta vää­rin allo­koi­duis­ta resurs­seis­ta. Tule­vai­suu­den hyvin­voin­nin perus­ta on näi­den resurs­sien uudel­leen allo­koi­mi­nen oikein. Tämä tapah­tuu mark­ki­noil­la. Jos val­tio elvyt­tää se sekaan­tuu mark­ki­noi­den hin­noit­te­lu­pro­ses­siin ja estää / hidas­taa resurs­sien uudel­leen järjestelyä.

  19. Käyt­tä­mät­tö­mien resurs­sien ongel­ma on todel­li­nen ja kri­tiik­ki johon Björk link­kaa on omas­ta näkö­kul­mas­ta­ni osit­tain ihan vali­dia. Käsit­tääk­se­ni kri­tiik­ki on kaksiosaista. 

    1. Elvy­tys ei koh­dis­tu vain käyt­tä­mät­tö­miin resurs­sei­hin, vaan myös sel­lai­siin, jot­ka tuli­si­vat käyt­töön ja siten elvy­tys nos­taa näi­den (‘vää­rin’ inves­toi­tu­jen) resurs­sien hin­taa ja pahim­mil­laan kan­nus­taa teke­mään lisää huo­no­ja investointeja. 

    Tämä on tot­ta, mut­ta mie­les­tä­ni se on argu­ment­ti lähin­nä Osmon piloil­laan esit­tä­mää pyra­mi­din­ra­ken­nus-elvy­tys­tä vas­taan. Sel­lai­set inves­toin­nit, joi­ta val­tio aikoo jol­lain aika­tau­lul­la kui­ten­kin teh­dä (tie­hank­kei­ta, muu­ta infraa, raken­ta­mis­ta), on ihan hyvä aikais­taa ja pyr­kiä ajoit­ta­maan las­kusuh­dan­tee­seen. Tämä pait­si elvyt­tää, on myös hal­vem­paa ja sot­kee mark­ki­noi­ta vähem­män kuin inves­toi­mi­nen kor­kea­suh­dan­tees­sa. Itsea­sias­sa elvy­tys täs­sä suh­tees­sa on minus­ta jopa sivuseik­ka; jopa liber­taa­rien pitäi­si olla tämän kan­nal­la tuon hal­puus-argu­men­tin vuoksi

    2. Resurs­sit ovat käy­tä­mät­tö­mi­nä, kos­ka on inves­toi­tu lii­kaa ja vää­rään paik­kaan, ja sik­si näi­den resurs­sien on hyvä­kin jää­dä käyt­tä­mät­tä ja nii­den arvon romahtaa.

    Tämä­kin on sinän­sä tot­ta ja val­tion ei pidä­kään läh­teä kovin spe­si­fis­ti teko­hen­git­tä­mään mitään teol­li­suu­de­na­laa. Esi­mer­kik­si USA:n auto­teol­li­suu­den (ja Sak­san myös) pelas­tus­pa­ke­tit ovat minus­ta­kin type­riä. Näil­lä teol­li­suu­de­na­loil­la on vää­rän­lais­ta kapa­si­teet­tia ja sitä on lii­kaa, ja nii­den pitää sopeutua.

    Mut­ta täs­sä­kin kyse on dynaa­mi­ses­ta pro­ses­sis­ta. Kysy­mys ei pitäi­si olla “anne­taan­ko romah­taa” vai “pum­pa­taan­ko mie­li­puo­li­ses­ti rahaa pelas­ta­mi­seen”, vaan pää­oman ja työ­voi­man allo­kaa­tion voi­te­le­mi­nen ja alas­ajon aiheut­ta­mien nega­tii­vis­ten sivu­vai­ku­tus­ten hoi­ta­mi­nen. Ei ole kenen­kään etu, että syn­tyy nopeas­ti aave­kau­pun­ke­ja; Det­roi­tis­ta voi hyvin­kin tul­la ghet­to­jen ja hylät­ty­jen teh­tai­den kau­pun­ki, vähän samaan tapaan kuin Buf­fa­los­ta tuli toi­sen maa­il­man­so­dan jälkeen. 

    En ole taval­laan eri miel­tä nois­ta argu­men­teis­ta, mut­ta nii­tä pitäi­si sovel­taa kvan­ti­ta­tii­vi­ses­ti. On sel­vää, että jos joku teol­li­suu­den­haa­ra kär­sii, se kär­sii “hyväs­tä syys­tä”, siis, sen kapa­si­tee­tin pitää­kin pie­nen­tyä. Tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, ettei­kö kont­rak­tio voi­si men­nä lii­an pit­käl­le aivan samaan tapaan kuin eks­pan­sio meni (ja tie­tys­ti se meni; lama­han joh­tuu siitä)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.