Vielä elvytyksestä ja setelirahoituksesta

Onko julkisen val­lan tarpeen pyrk­iä tor­ju­maan lamaa elvyt­tämäl­lä? Minus­ta on vähän kum­mallista, että tästäkin pitää keskustel­la. Aja­tus, että lama on ran­gais­tus, joka on vain kär­sit­tävä, kos­ka olemme eläneet liian hauskaa elämää, var­maankin liit­tyy jotenkin kaamok­seen. IMF taisi toivoa elvy­tyk­seen noin kak­si pros­ent­tia BKT:sta. En pysty kumoa­maan elvy­tyk­sen vas­taisia argu­ment­te­ja, kos­ka en ole niitä ymmärtänyt.

Miten elvyt­tää, jaka­mal­la rahaa helikopter­ista vai val­tion budjettialijäämällä?

Helikopterielvy­tys­tä on joskus kokeil­tu deflaa­tion paris­sa painiske­le­as­sa Japanis­sa. Rahan jakami­nen kansalle ei toimin­ut, kos­ka koti­taloudet nos­ti­vat vain säästöastet­taan. Krug­man selit­ti tuo­hon aikaan Japanin talouden pysähtymistä huonol­la eläke­jär­jestelmäl­lä, joka pakot­taa säästämään pahan päivän varalle.

Helikopterielvy­tyk­sen sovin­naisem­pi muo­to ovat veronalen­nuk­set. Niiden huono puoli tietysti on, että elvy­tyk­sel­lä on tapana jäädä pysyväk­si; vero­jen korot­ta­mi­nen olo­jen parantues­sa on vähän hankalaa.

Vero­ja alen­ta­mal­la vai julk­isia meno­ja lisäämäl­lä? 1970-luvun makrokurs­seil­la opetet­ti­in, että meno­jen lisäämien on veronalen­nuk­sia tehokkaam­paa. Raha kiertää taval­laa yhden kier­roksen enemmän.

Investoin­nit ovat luon­nol­lis­es­ti parem­pi elvy­tyskeino kuin julk­isten kulu­tus­meno­jen lisäämi­nen. Jos laa­man kun­ni­ak­si raken­netaan pari pyra­midia, se ei syn­nytä tarvet­ta rak­en­taa niitä lisää laman men­tyä ohi. Jos pyra­mid­it vai­hde­taan johonkin hyödyl­lisem­pään, kuten Kehärataan, nyt tehty investoin­ti jopa vähen­tää investoin­ti­tarvet­ta sit­ten joskun, JOS lama hellittää.

Kaiken­lainen rak­en­t­a­mi­nen on hyväk­si jo sik­sikin, että suh­dan­teet kohtel­e­vat raken­nusalaa eri­tyisen huonos­ti. Kun vapau­tu­va kap­a­siteet­ti ote­taan hyödyl­liseen käyt­töön, elvy­tyk­sen ei pitäisi edes ruokkia inflaa­tio­ta. Nyt pitäisi rak­en­taa asun­to­ja kasvukeskuk­si­in — han­kkeet ovat käyn­nis­tet­tävis­sä muu­ta­mas­sa viikos­sa, kos­ka jäi­hin pan­tu­ja pro­jek­te­ja ja huputet­tu­ja työ­mai­ta on yllikyllin.

Home­k­oulut kan­nat­taisi kor­ja­ta, sil­to­ja rak­en­taa ja ennen kaikkea investoi­da rautateihin.

Alku­peräi­nen kysymys kuu­lui, pitäisikö tämän rahoit­tamisek­si hyväksyä setelira­hoi­tus­ta. Minä tarkoi­tan setelira­hoituk­sel­la sitä, että val­tio saa keskus­panil­ta rahaa, jota ei tarvitse mak­saa takaisin. Moni pitää sitä moraalit­tomana, mut­ta onko laman aikana syn­tyvän jät­timäisen julkisen velan takaisin­mak­sus­sa järkeä sen enem­pää kuin oli Bri­tann­ian 20-luvun siir­tymisessä takaisin kultakantaan?

Tiedän kyl­lä, että setelira­hoituk­sen varsi­nainen määritelämä on, että keskus­pank­ki ostaa val­tion oblig­aa­tioi­ta, mut­ta tämä raja on kyl­lä kuin veteen piir­ret­ty vii­va. Miten se eroaa siitä, että keskus­pank­ki tun­kee rahaa vähän jonkaisen tasku­un ja nämä sit­ten osta­vat val­tion obligaatioita.

20 vastausta artikkeliin “Vielä elvytyksestä ja setelirahoituksesta”

  1. Raha kiertää toki val­tion meno­jen tapauk­ses­sa yhden ylimääräisen kier­roksen, mut­ta se pää­tyy “seu­raavalle kier­rokselle” vain niiden tasku­un, joil­ta val­tio ostaa jotain. Jos meil­lä on ongel­mana se, että raken­nusalal­la on ylika­p­a­siteet­tia, on toki järkevää val­tion (tms) investoi­da vähän enem­män sel­l­aisi­in asioi­hin, joi­hin se muutenkin investoisi lähivu­osi­na. Tämä jo sik­si, että nyt niitä investoin­te­ja voi tehdä halvem­mal­la kuin sil­loin kun liiku­taan kap­a­siteetin rajalla. 

    Mut­ta edelleen, jos ylika­p­a­siteet­ti on merkit­tävä ongel­ma, val­tion raken­nus­pro­jek­tit ovat pelkkiä krapularyyppyjä.

  2. En nyt lähde laa­jem­malti pohti­maan aihet­ta tässä, mut­ta esitän ajatuk­sen, jota kehitelti­in Ydin-lehden jär­jestämässä keskuste­lu­ti­laisu­udessa kulutuksesta.

    Mik­si aina elvy­tyk­ses­tä puhut­taes­sa puhutaan rak­en­tamis­es­ta. Ymmär­rän toki investoin­tien aikaistamiseen liit­tyvän jär­jen, mut­ta eikö yhtä lail­la olisi mielekästä elvy­tyk­senä tukea teat­tere­i­ta enem­män, työt­tömyy­den lisään­tyessähän ihmisil­lä on enem­män aikaakin? Ja palkata lisähenkilökun­taa päiväkotei­hin, koului­hin ja yliopis­toi­hin? Siis tehdä kaikkea sitä, mitä me sanomme, että maail­mas­sa tulisi enem­män tehdä. Vai onko tässä nyt jokin syy siihen, mik­si raken­nusalan työ­paikat ovat huikeasti tehokkaam­paa elvy­tys­tä kuin lähihoitajien?

  3. Ero kulu­tus­meno­jen kas­vat­tamisen ja investoin­tien aikaistamisen välil­lä on siinä, että jos nyt palkataan päiväkotei­hin ylim­iehi­tys­tä, tätä ei voi­da ottaa nousukau­den aikana takaisin pitämäl­lä yhtä kauan alim­iehi­tys­tä. Jos nyt raken­netaan Kehära­ta, sitä ei tarvitse rak­en­taa enää korkea­suh­dan­teen aikana.

  4. Raken­nusala on per­in­teis­es­ti se, jon­ka suh­dan­tei­ta julk­isil­la pro­jek­teil­la pyritään tasaa­maan. Jätetään rak­en­ta­mat­ta, kun taloudessa menee kovaa ja hin­natkin ovat ylhääl­lä, ja raken­netaan sil­loin, kun on hil­jaisem­paa ja hin­natkin alhaisem­mat. Näin ainakin ideaal­i­ti­lanteessa. Markki­nat kuitenkin oppi­vat, ja sopeu­tu­vat täl­laiseen toimintamalliin.
    Epäilen vah­vasti, että raken­nusalan korkeat voitot samal­la kun alan tekni­nen ja toimin­nalli­nen kehi­tys on ollut erit­täin hidas­ta, voi liit­tyä juuri tähän julkisen sek­torin taku­u­ra­hoituk­seen. Uhkauk­set lomau­tuk­sista ja irti­sanomi­sista takaa­vat aina uusia tilauk­sia, joista ei tarvitse kil­pail­la hin­nal­la tai tehostaa omaa toimintaa.
    Laman yhtey­dessä jotkut puhu­vat sen ter­ve­hdyt­tävästä vaiku­tuk­ses­ta talouteen ja yri­tys­ten toim­intaan. Raken­nusalal­la mekanis­mi ei toimi.

  5. “JOS lama hellittää”

    Pidätkö merkit­tävänä riskinä talousjär­jestelmän rom­ah­dus­ta, sotia ja sivil­isaa­tioiden rappeutumista?

    Lama­han on hyvä asia kun juok­su­tahti taukoaa ja ros­ka jää kaup­poi­hin. Toki tämä jakaan­tuu epä­ta­sais­es­ti, mikä on valitet­tavaa. Van­hainkodeis­sa juostaan kah­ta kauheem­min. Työtä voisi silti myös jakaa niin kaik­ki voittaisivat.

    Taloudel­lisen laman ja perus­tarpei­den tyy­dyt­tymät­tömyy­den välil­lä on val­ovu­osien kuilu Suomes­sa. Kun­han ei nyt ote­ta mitään maail­man­his­to­ri­an Grand Tur­nia tähän.

  6. “Jos nyt palkataan päiväkotei­hin ylim­iehi­tys­tä…” Eli niis­sä on nyt riit­tävästi / oikea määrä miehi­tys­tä? Kuten myös muil­la hoito- ja koulu­tusa­loil­la, vai?

    Sat­u­in tänään vilkaise­maan skrip­taa, jos­sain siel­lä höpis­ti­in jotain 60Me vajeesta edes lain­säädän­nön vaa­ti­maan tasoon. (sum­ma on toki pähk­inöitä, mut­ta kuitenkin) Ei kyl­lä ker­rot­tu mikähän se lain vaa­ti­ma taso on ja mil­lä perus­teel­la siinä on vajet­ta, todet­ti­in vaan että näin on. Samal­la kun ihme­telti­in mui­ta rahanreikiä.

  7. Home­k­oulut kan­nat­taisi kor­ja­ta, sil­to­ja rak­en­taa ja ennen kaikkea investoi­da rautateihin.

    Mielestäni musi­ikki­talon rak­en­t­a­mi­nen keskel­lä korkea­suh­dan­net­ta oli suo­ras­taan rikol­lista tyh­myyt­tä. Han­kkeen bud­jet­tikin räjähti, kun korkea­suh­danne nos­ti kus­tan­nuk­set. Tuol­laiset han­kkeet pitäisi ilman muu­ta tehdä keskel­lä lamaa, kun raken­nus­fir­moil­la ei ole muu­takaan tekemistä.

  8. Kehära­ta vs. päiväkodin työntekijä?

    Kun on juh­la­puhei­den aika, yleen­sä kaive­taan esi­in se fraasi, että koulu­tus, kult­tuuri, liikun­tamah­dol­lisu­udet jne. ovat investoin­te­ja, mut­ta kun tosi­paik­ka tulee, infraa ja investoin­te­ja ovat vain ne asi­at, jot­ka ovat beton­ista tehtyjä?

    Touko Met­ti­nen

  9. Aja­tus lamas­ta ran­gais­tuk­se­na ei vält­tämät­tä liity suo­ma­laiseen kaamok­seen, sil­lä jotain samankaltaista on nähtävis­sä teo­reti­soin­neis­sa J.M. Key­nesin homosek­suaal­isu­u­den ja talous­poli­ti­ikan yhtey­destä. Kon­ser­vati­iv­it muis­tut­ta­vat mielu­usti, että kos­ka homoil­la ei yleen­sä ole lap­sia, he eivät väl­itä tule­vaisu­ud­es­ta, vaan halu­a­vat elää hedo­nis­tis­es­ti “tässä ja nyt”.

    Key­ne­siläisen elvy­tyk­sen kan­nat­ta­jat eivät usko säästäväisyy­den kris­til­liseen perushyveeseen, säästäväisyy­den moraaliseen arvoon sen itsen­sä vuok­si, vaan he halu­a­vat elää velak­si ja päästä lamas­ta mah­dol­lisim­man nopeasti.

  10. “En pysty kumoa­maan elvy­tyk­sen vas­taisia argu­ment­te­ja, kos­ka en ole niitä ymmärtänyt.”

    No tämän myön­tämistä on kyl­lä saanut odottaa.

    Kumoamisyri­tyk­sen puut­teesta ei voi kyl­lä syyt­tää. Mah­do­ton­ta­han siinä on onnis­tua, jos ei tiedä mitä yrit­tää kumota.

  11. Elvy­tys ja pitkän tähtäi­men poli­ti­ikan kor­jauk­set pitäisi pitää eril­lään toi­sis­taan. Molem­pia tarvitaan.

    Elyvy­tys on tapa saa­da rahaa talouden kier­toon. Se, että par­turil­la on nälkä ja pizzer­ian pitäjäl­lä on pitkä tuk­ka, ei hyödytä ketään. Eikä se ole tarpeel­lista “palau­tu­mista” nousukaud­es­ta. Jos työtön puusep­pä saa töitä val­tion elvy­tys­raken­nustyö­maal­ta, on hänel­lä varaa käy­dä pizze­ri­as­sa piz­za­l­la, jon­ka jäl­keen piz­za­kok­ki menee par­turi­in, jon­ka jäl­keen par­turil­lakin on varaa piz­za­an jne…

    Olisikos arvon­lisäveron tilapäi­nen lasku (3kk tai 6kk) hyvä elvy­tyskeino? Se var­masti tuk­isi kulu­tus­ta parem­min kuin helikopteri­ra­hoi­tus. Ja ALV-alen lop­pumisel­la olisi halut­tu infla­toi­va vaiku­tus. Kam­paamoiden ALV-alekokeilus­ta ei pitäisi vetää liikaa johtopäätök­siä, kos­ka kyseessä on iso­jen hin­taero­jen ja huonon hin­tati­etoisu­u­den ala.

    Kir­joitin pari päivää sit­ten aiheesta blogiini:
    http://rikuosterman.blogit.uusisuomi.fi/2008/12/28/elvytetaan-arvonlisaverolla-tuloveron-lisaksi

  12. “Alku­peräi­nen kysymys kuu­lui, pitäisikö tämän rahoit­tamisek­si hyväksyä setelira­hoi­tus­ta. Minä tarkoi­tan setelira­hoituk­sel­la sitä, että val­tio saa keskus­panil­ta rahaa, jota ei tarvitse mak­saa takaisin.”

    Niin, en kyl­lä muista juuri mitään makro­talouden kurs­seil­ta, mut­ta eiköhän tuo­hon vas­taus ole myön­tävä. Kun elvy­tyk­sel­lä tarkoite­taan rak­en­tamista, teitä, rautateitä jne. Jos taas elvy­tyk­sel­lä tarkoite­taan lisävirko­ja päiväkotei­hin ja “sen sel­l­aisi­in” esitän vasta­lauseen. Eihän se ole mitään elvyttämistä.
    En päälle­paina­van nuhan (kestoseli­tys) takia jak­sanut oikein pere­htyä Osmon kir­joituk­seen ja sen saami­in vas­tauk­si­in, mut­ta ensinnäkin…
    Elvy­tyk­sen on olta­va, hmm, sanois­inko elvyt­tävää. Ei ole mitään järkeä elvyt­tää talout­ta tunke­mal­la rahaa talouden osi­in mitkä eivät elvytä val­takun­taa, ain­oas­taan sen pien­tä osaa.
    Toisaal­ta voisi kysyä, että mitä raha on. Siis mutakin kuin huonoa pape­ria. Onhan se lasken­tayk­sikkö. Joku lasken­taan kel­paa­va yksikkö meil­lä on kuitenkin olta­va, mut­ta onko sen olta­va täysin fik­ti­ivi­nen, lähin­nä luot­ta­muk­sen osoitin.
    Ylem­pänä anarki­ako ovel­la? kir­joit­ti 31.12.2008 kel­lo 10:12
    “JOS lama hellittää”

    Tot­takai se hel­lit­tää. Kuinkas muuten. Mikäli lama ei hel­litä muul­la tavoin se pide­nee ja pide­nee kunnes voidaan tode­ta, että olemme nor­maalis­sa taloudel­lises­sa tilanteessa.

  13. Eikö olisi kaikkien etu muiden kuin suo­ma­lais­ten rakken­nus­mi­esten kannal­ta se, että Suomeen tuo­taisi­in lisää 2 euron tun­tipal­ka­lla työs­ten­tele­viä raken­nus­miehiä ulko­mail­ta juuri sen rak­en­tamisen ajak­si. Näin ei tarvit­sisi mak­saa suo­ma­laisille raken­nus­miehille ansiosi­don­naista sil­loin kuin töi­hin eivät pääse. Eikä eläk­er­tymiäkään tarvit­sisi rak­en­ta­jille maksaa.

    Sit­ten kun vielä saataisi­in hal­vat raken­nus­miehet rak­en­ta­maan muitakin kuin val­tion raken­nut­tamia kohtei­ta, ja kun vielä hal­vat rakken­nuskus­tan­nuk­set meni­sivät asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin, niin eikö tästä jo riemu syntyisi.

  14. Teol­lisu­udessa yleis­es­ti ovat automaa­tio ja tuotan­non siirtämi­nen halvem­pi­in mai­hin vähen­täneet tehokkaasti työ­paikko­ja. Raken­nusala on kehit­tynyt hitaam­min ja se työl­listää yhä paljon suomalaisia.
    Jos raken­nusala kehit­tyy kuten muut alat, suo­ma­laiset työ­paikat vähenevät siel­läkin. Jopa maat­alouden työ­paikat ovat vähen­tyneet, vaik­ka maat­alout­ta tue­taan jatkuvasti.
    Kansan­talouden kannal­ta voisi olla parem­pi mak­saa työt­tömälle suo­ma­laiselle raken­nustyöläiselle 70% ansiosi­don­naista ja vierastyöläiselle 30% entis­es­tä palkkata­sos­ta (ylit­tänee min­imi­palkan). Kulut­ta­jia kun olisi täl­löin enem­män, toden­näköis­es­ti ostaen nopeam­min kiertäviä hyödykkeitä.

  15. Tässä tulikin mieleen muis­tiku­va kymme­nen vuo­den takaa: 90-luvun lop­ul­la Her­van­taan Her­mi­an alueelle, nousi joka vuosi Nokialle toimis­toraken­nus. IT-kuplan puh­jet­tua laa­jen­net­ti­in korkeak­oulun tiloja.

  16. Sym­pa­tiseer­aan Aro­maan huomio­ta, että mik­si ei voisi käyt­tää rahaa palvelui­hin. Kuten Osmo vas­taa, taustal­la tässä on aja­tus että investoin­nit esim. infraan ovat ker­talu­on­teisia kun taas palvelu­iden lisäämisen kulu­vaiku­tus on pysyvä.

    Ei ole kuitenkaan mitenkään vält­tämätön­tä että palvelun täy­tyy olla pysyvää, oliko esim. Pohjois-Kar­jala-pro­jek­ti investoin­ti vai jatku­va kulu? Eli eikö elvy­tys­toime­na voisi yhtä hyvin tehdä palvelupro­jek­te­ja kuin raken­nushankkei­ta, edel­lis­ten myös otak­su­isin työl­listävän parem­min per käytet­ty euro.

  17. Itse kan­na­ta veronalen­nuk­sia, kos­ka julkisel­la sek­to­ril­la rahankäyt­tö on keskimäärin lev­äperäisem­pää kuin yksi­tyisel­lä. Elvy­tyk­senä väylähankkei­den rak­en­tamista kan­natan, mut­ta val­tion yleis­meno­jen lisäämistä vas­tus­tan hen­keen ja vereen. Lama-aikoina raken­net­tu­ja menoau­tomaat­te­ja ei saa­da enää koskaan puret­tua, pait­si ehkä seu­raa­van laman aikana.

    Osmo argu­men­toi veronalen­nusten muut­tuvan pysyviksi. Nykyisel­lä veroas­t­eel­la se ei kyl­lä hait­taisi ollenkaan, mut­ta mikä estää tekemästä ker­ta-alen­nuk­sia? Ei mikään mahti maail­mas­sa estä tekemästä ker­talu­on­toista veronkeven­nys­tä esimerkik­si tulon­hankkimisvähen­nyk­sen tapaan.

  18. Vähän aiheen vier­estä, mut­ta mises.orgissa oli eri­no­mainen kir­joi­tus, joka kri­ti­soi elvy­tyk­sen perustelua käyt­tämät­tömien resurssien ottamisel­la käyt­töön: http://mises.org/story/3290

    Tätä point­ti­a­han Tiedemie­skin on pitänyt esil­lä. Taan­tu­ma on seu­raus­ta väärin allokoiduista resurs­seista. Tule­vaisu­u­den hyv­in­voin­nin perus­ta on näi­den resurssien uudelleen allokoimi­nen oikein. Tämä tapah­tuu markki­noil­la. Jos val­tio elvyt­tää se sekaan­tuu markki­noiden hin­noit­telupros­es­si­in ja estää / hidas­taa resurssien uudelleen järjestelyä.

  19. Käyt­tämät­tömien resurssien ongel­ma on todel­li­nen ja kri­ti­ik­ki johon Björk linkkaa on omas­ta näkökul­mas­tani osit­tain ihan validia. Käsit­tääk­seni kri­ti­ik­ki on kaksiosaista. 

    1. Elvy­tys ei kohdis­tu vain käyt­tämät­tömi­in resurs­sei­hin, vaan myös sel­l­aisi­in, jot­ka tuli­si­vat käyt­töön ja siten elvy­tys nos­taa näi­den (‘väärin’ investoitu­jen) resurssien hin­taa ja pahim­mil­laan kan­nus­taa tekemään lisää huono­ja investointeja. 

    Tämä on tot­ta, mut­ta mielestäni se on argu­ment­ti lähin­nä Osmon piloil­laan esit­tämää pyra­mid­in­raken­nus-elvy­tys­tä vas­taan. Sel­l­aiset investoin­nit, joi­ta val­tio aikoo jol­lain aikataul­ul­la kuitenkin tehdä (tiehankkei­ta, muu­ta infraa, rak­en­tamista), on ihan hyvä aikaistaa ja pyrk­iä ajoit­ta­maan laskusuh­dan­teeseen. Tämä pait­si elvyt­tää, on myös halvem­paa ja sot­kee markki­noi­ta vähem­män kuin investoimi­nen korkea­suh­dan­teessa. Itseasi­as­sa elvy­tys tässä suh­teessa on minus­ta jopa sivu­seik­ka; jopa lib­er­taarien pitäisi olla tämän kan­nal­la tuon halpu­us-argu­mentin vuoksi

    2. Resurssit ovat käytämät­töminä, kos­ka on investoitu liikaa ja väärään paikkaan, ja sik­si näi­den resurssien on hyväkin jäädä käyt­tämät­tä ja niiden arvon romahtaa.

    Tämäkin on sinän­sä tot­ta ja val­tion ei pidäkään lähteä kovin spe­si­fisti teko­hen­git­tämään mitään teol­lisu­u­de­nalaa. Esimerkik­si USA:n auto­te­ol­lisu­u­den (ja Sak­san myös) pelas­tus­paketit ovat minus­takin type­r­iä. Näil­lä teol­lisu­u­de­naloil­la on väärän­laista kap­a­siteet­tia ja sitä on liikaa, ja niiden pitää sopeutua.

    Mut­ta tässäkin kyse on dynaamis­es­ta pros­es­sista. Kysymys ei pitäisi olla “annetaanko rom­ah­taa” vai “pumpataanko mielipuolis­es­ti rahaa pelas­tamiseen”, vaan pääo­man ja työvoiman allokaa­tion voitelem­i­nen ja alasajon aiheut­tamien negati­ivis­ten sivu­vaiku­tusten hoit­a­mi­nen. Ei ole kenenkään etu, että syn­tyy nopeasti aavekaupunke­ja; Detroitista voi hyvinkin tul­la ghet­to­jen ja hylät­ty­jen tehtaiden kaupun­ki, vähän samaan tapaan kuin Buf­falosta tuli toisen maail­man­so­dan jälkeen. 

    En ole taval­laan eri mieltä noista argu­menteista, mut­ta niitä pitäisi soveltaa kvan­ti­tati­ivis­es­ti. On selvää, että jos joku teol­lisu­u­den­haara kär­sii, se kär­sii “hyvästä syys­tä”, siis, sen kap­a­siteetin pitääkin pienen­tyä. Tämä ei kuitenkaan tarkoi­ta, etteikö kon­trak­tio voisi men­nä liian pitkälle aivan samaan tapaan kuin ekspan­sio meni (ja tietysti se meni; lama­han johtuu siitä)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.