Kannattaako Itämeren lohta kalastaa?

Perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­riai­ka­na­ni jou­duin väit­te­le­mään ter­veys­ko­mis­saa­ri Byr­nen kans­sa sii­tä, saa­vat­ko suo­ma­lai­set syö­dä silak­kaa. EU oli sää­tä­mäs­sä direk­tii­viä elin­tar­vik­kei­den diok­sii­ni­pi­toi­suuk­sis­ta. Sila­kan diok­sii­ni­pi­toi­suu­det ylit­ti­vät rajat sel­väs­ti. Neu­vot­te­luun halut­tiin lähet­tää mie­luum­min vih­reä ter­veys­mi­nis­te­ri kuin kalas­tus­asiois­ta vas­tan­nut maa­ta­lous­mi­nis­te­ri Hemi­lä, kos­ka tämä oli­si kui­ten­kin alka­nut puhua kalas­tuse­lin­kei­non työ­pai­kois­ta. Hom­ma oli­si kaa­tu­nut sii­hen, kos­ka kaik­ki yrit­ti­vät puhua työ­paik­ko­jen­sa puo­les­ta, joten se argu­ment­ti oli­si puhu­nut tar­koi­tus­taan vas­taan. Minun teh­tä­vä­ni oli osoit­taa, ettei sila­kan myyn­ti­kiel­to pal­vel­lut kan­san­ter­vey­del­li­siä tavoitteita. 
Minul­la oli sila­kan puo­les­ta vah­vat argu­men­tit. Suo­mes­sa ihmi­set elä­vät sitä pitem­pään, mitä enem­män heil­lä on diok­sii­nia veres­sään; ei sik­si, että diok­sii­ni oli­si ter­veel­lis­tä vaan kos­ka sitä saa Suo­mes­sa lähin­nä vain kalas­ta ja kalan ter­veys­hyö­dyt ylit­tä­vät diok­sii­nin ter­veys­hai­tat. Muu­al­la Euroo­pas­sa, jos­sa on har­joi­tet­tu pit­kään jät­tei­den polt­toa, koko maa­pe­rä on diok­sii­nin saas­tut­ta­maa. Minul­la oli muka­na myös neu­vo­loi­den esit­tei­tä, jois­sa keho­tet­tiin, jois­sa keho­tet­tiin odot­ta­via äite­jä vält­tä­mään sila­kan syö­mis­tä. Silak­kaa ei saa muu­al­ta kuin Itä­me­res­tä. Jos se pois­tuu suo­ma­lais­ten ruo­ka­va­lios­ta, se ei kor­vau­du muul­la kalalla.

Byr­ne pani minut aika kovil­le; hän sel­väs­ti naut­ti tie­teel­li­ses­tä väit­te­lys­tä. Kes­kus­te­lun päät­teek­si hän ojen­si käten­sä ja sanoi, että syö­kää sit­ten silak­kaan­ne, kun­han ette myy sitä muualle.

Olin hyvin hel­pot­tu­nut, ettei koko kes­kus­te­lus­sa mai­nit­tu koko kes­kus­te­lus­sa mai­nit­tu sanaa lohi, sil­lä lohen kalas­tuk­sen puo­les­ta minul­la ei ollut yhtään argu­ment­tia, jota oli­si läpäis­syt Byr­nen älyl­li­sen seu­lan. Onhan Itä­mer­ten lohi hel­pos­ti kor­vat­ta­vis­sa nor­ja­lai­sel­la kas­si­lo­hel­la. Suo­mi sai kui­ten­kin mää­rä­ai­kai­sen poik­keus­lu­van pait­si sila­kan, myös lohen pyyn­tiin. Direk­tii­viä kasan­nut bel­gia­lai­nen vih­reä ter­veys­mi­nis­te­ri oli minul­le muu­ten aika vihainen.

Minis­te­ri edus­taa nois­sa neu­vot­te­luis­sa maan kan­taa eikä omaan­sa. Jos oli­sin edus­ta­nut omaa kan­taa­ni, oli­si kehot­ta­nut Byr­neä kiel­tä­mään suo­ma­lai­sil­ta kau­pal­li­sen lohen kalas­tuk­sen. Itse en per­heel­le­ni Itä­me­ren loh­ta syö­tä, kos­ka  kii­tos puun­ja­los­tus­teol­li­suu­den van­ho­jen syn­tien, se on aika myr­kyl­lis­tä. Vähiin käy­neen luon­non lohen mas­sa­ka­las­tus ei ole mikään eko­te­ko, eikä sii­nä myös­kään ole kan­san­ta­lou­del­lis­ta jär­keä. Lohi  tuot­tai­si pal­jon parem­min poh­joi­sen joki­var­sis­sa turis­tien uistamana.

Nor­ja­lai­nen lohi on van­ki­las­sa kas­va­nut­ta kas­si­loh­ta.   Kaik­ki kalas­tus­muo­dot ovat epäin­hi­mil­li­siä; ei se silak­ka­kaan miten­kään nau­ti troo­la­rin kan­nel­le tukeh­tu­mi­ses­ta. Kir­jo­loh­ta en syö. Tämä ei joh­du myö­tä­tun­nos­ta itse kalaa koh­taan, vaan Itä­me­ren rehe­vöi­ty­mi­ses­tä. Nor­ja­lai­nen kas­si­lo­hi saas­tut­taa yhtä pal­jon, mut­ta Atlan­til­la rehe­vöi­ty­mi­nen ei ole saman­lai­nen uhka kuin Itämerellä.

Kalan kas­va­tuk­ses­sa ei ole talou­del­li­ses­ti pää­tä eikä hän­tää, jos sii­tä aiheu­tu­val­le ravin­ne­kuor­mal­le las­kee jär­ke­vän hin­nan.   Oikean hin­nan saa par­hai­ten sel­vil­le ana­ly­soi­mal­la yhdys­kun­tien jäte­ve­si­lu­pia. Mil­lä hin­nal­la vii­mei­siä fos­fo­ri ja typ­pi­ki­lo­ja pois­te­taan. Jos tätä mar­gi­naa­li­hin­ta käyt­tää kalan­kas­va­tuk­sen vesis­tö­pääs­tö­jen hin­ta­na, kalan­kas­va­tuk­ses­ta aiheu­tu­van saas­tut­ta­mi­sen hin­ta ylit­tää koko alan lii­ke­vaih­don – tai ylit­ti aina­kin vuon­na 1993, jol­loin tein asias­ta sel­vi­tyk­sen ympä­ris­tö­mi­nis­te­riöl­le (Ympä­ris­tön suo­je­lun talou­del­li­set ohjauskeinot)

26 vastausta artikkeliin “Kannattaako Itämeren lohta kalastaa?”

  1. Tark­ko­ja diok­sii­ni­pi­toi­suuk­sia Itä­me­ren lohel­le ja sila­kal­le ie pie­nel­lä googlauk­sel­la löy­ty­nyt, mut­ta lohen ja ison sila­kan syö­mi­sen suo­si­tuk­set oli­si­vat samat, enin­tään 1–2 ker­taa kuu­kau­des­sa. Mikä siis teki­si lohen syö­mi­ses­tä sen epä­ter­veel­li­sem­pää kuin sila­kan syömisestä?

    Toi­saal­ta, lohen kau­pal­li­nen meri­pyyn­ti ja myyn­ti kai­kel­le kan­sal­le vis­siin jakaa diok­sii­nit tasai­sem­min kuin jos loh­ta söi­si vain ne muu­ta­ma sata kalas­tus­tu­ris­tia jot­ka itse onki­vat lohensa.

    Tai­taa olla lama jo menos­sa kun minis­te­ri­ta­son mies neu­voo kan­sa­lai­sia “Syö­kää silak­kaa!” (ja unoh­ta­kaa ne lohet).

  2. Lukies­sa­ni tätä kir­joi­tus­ta myr­kyl­li­ses­tä itä­me­res­tä tuli voi­mat­to­muu­den tun­ne jota seu­ra­si aja­tus, mik­sei vih­reä puo­lue ole saa­nut enem­män aikaan? Pent­ti Lin­ko­lan ajat­te­lus­sa oli realismia.
    Nykyi­sil­le vih­reil­le on tär­kein­tä avio-oikeus vuo­hen kans­sa ja moni-ihon­vä­ri­nen katukuva.

  3. Lohen voi kor­va­ta nor­ja­lai­sel­la lohel­la, mut­ta silak­kaa ei voi kor­va­ta muul­la silakalla. 

    Aja­tus, että lohi­saa­liin jaka­mi­nen tasai­sem­min oli­si ter­veel­li­sem­pää perus­tuu ole­tuk­seen, että diok­sii­nil­le oli­si jokin tur­val­li­nen taso. Vaih­toeh­toi­nen teo­ria on, että ris­ki on suh­teel­li­nen saa­tuun diok­sii­ni­mää­rään. Sätei­lyn osal­ta tätä ei ole rat­kais­tu, mut­ta diok­sii­nin osal­ta en tun­ne val­lit­se­vaa teoriaa. 

    Eivät ne kalas­tus­tu­ris­tit niin tol­kut­to­mia saa­lii­ta muka­naan vie.

    En keho­ta unoh­ta­maan lohia, mut­ta ker­ron nyt kui­ten­kin, että itse syön norjalaista.

  4. Tee­mu K:lle:
    Vih­reä lii­ke laa­jas­ti otet­tu­na itse asias­sa sai lope­te­tuk­si sel­lun kloo­ri­val­kai­sun, jos­ta tämä Itä­me­ren diok­sii­ni on suu­rek­si osak­si peräi­sin. Se vali­tet­ta­vas­ti pois­tuu Itä­me­res­tä hitaasti

  5. Oli­si­ko­han jol­la­kul­la link­ke­jä ja fak­taa ravin­non tuo­tan­nos­ta täs­sä her­ra Soi­nin­vaa­ran aset­ta­mas­sa kon­teks­tis­sa. Siis ajatukset:

    Kalan­kas­va­tuk­sen hin­ta ravin­ne­kuor­ma­na (vai muu lihan­tuo­tan­to rasit­teet ympä­ris­töl­le). Ja tämän ymmär­tä­mi­sek­si ravin­ne­kuor­man( tai muun hai­tan) mer­ki­tys / raja-arvot ympäristössä.

    Ja mie­lel­lään lihan­syö­jen teke­mä­nä lihan syöjille.

  6. Hie­men kevennyksenä:

    Mun kis­soil­le ei kel­paa itä­me­ren silak­ka kuin äärim­mäi­seen nälkään.
    Olen muu­ten­kin häm­mäs­ty­nyt nii­den kyvys­tä “hais­taa” hyvä liha. Ainut jau­he­li­ha­kin mikä kel­paa on erään parem­man kau­pan tis­kil­tä tuo­ree­na ja vas­ta­jau­het­tu­na ostet­tu. Ja olen huo­man­nut, että kun pais­tan itse­kin sitä jau­he­li­haa, sii­tä läh­tee ihan eri­lai­nen puh­taam­pi lihan tuok­su kuin val­miik­si paka­tus­ta suu­ren liha­ta­lo­jen tuot­teis­ta. Joten eroa niis­sä on…
    Kos­ka­han ihmi­sil­le ale­taan ker­toa mitä oikein syö­vät? Voi­si sen jäl­keen alkaa luo­mu­li­ha mais­tu­maan, vaik­ka hie­man enem­män mak­saa­kin. Mut­ta se on nii­tä asioi­ta mis­tä ei saa maa­ta­lous- ja elin­tar­vi­ke­po­li­tii­kan vuok­si puhua…

  7. No oli­pa hyvä, että meil­lä oli sel­lai­nen edus­ta­ja, joka sai sila­kan säi­ly­mään suo­ma­lai­ses­sa ruo­ka­pöy­däs­sä. Pitoi­suus tekee myr­kyn, kun­pa kaik­ki ymmär­täi­si­vät sen. Mar­si­paa­nis­sa­kin on arseniikkia.

    Olen myös jos­sain mää­rin pet­ty­nyt vih­rey­teen mm. juu­ri Tee­mu K:n esil­le tuo­mis­ta syis­tä joh­tuen. Lii­kaa tun­net­ta, lii­an vähän järkeä…

  8. Huoh…

    Jos jokai­sen syö­mä­oh­jeis­tuk­sen ottaa kir­jai­mel­li­ses­ti niin jäl­jel­le jää­vä ravin­to koos­tuu koti­mai­ses­ta luo­mu­pork­ka­nas­ta ja… öh, en kek­si muuta. 

    Nyt­hän on pipa­rit pan­nas­sa, ja ei aikaa­kaan kun näk­ki­lei­pä kiel­let­tiin. Itse ereh­dyin ras­kausai­ka­na 90-luvun alus­sa syö­mään viat­to­mas­ti yhden saa­riois­ten maksalaatikon. 

    Seu­rauk­se­na oli sydä­men tyky­tys­tä ja suu­ri puhe­lin­las­ku, kun sel­vit­te­lin lii­al­li­seen A‑vitamiiniin liit­ty­vää mak­sa­ko­hua, joka vel­loi pahim­mil­laan. Kai­kes­ta stres­sis­tä­ni oli sikiöl­le mah­dol­li­ses­ti suu­rem­paa vahin­koa kuin yhdes­tä annok­ses­ta maksalaatikkoa. 

    Sit­tem­min olen vii­sas­tu­nut. Kaik­kea kau­pas­sa myy­tä­vää voi syö­dä koh­tuu­del­la, sitä Itä­me­ren loh­ta­kin. Sitä ei kan­na­ta joka päi­vä sisäl­lyt­tää ruo­ka­va­lioon­sa, se on selvä. 

    Jotain hyvää­kin Suo­mes­ta: val­ta­kun­nas­sa lie­nee kaik­ki hyvin, jos elä­kei­kää vauh­dil­la lähes­ty­vä kuuk­ke­li­kin kat­soo tar­peel­li­sek­si ero­tel­la lohet lohes­ta aikui­sil­le pojil­leen­kin. Hyvä, että on jotain tekemistä.… 

    Suo­ma­lais­ten ter­vey­son­gel­mat eivät kui­ten­kaan lie­ne lii­as­ta kalan syö­mi­ses­tä peräi­sin, vaan ihan jos­tain muu­al­ta. Osmol­la­kin lie­nee jotain muu­ta täh­del­li­sem­pää väl­tet­tä­vää kuin Itä­me­ren lohi 🙂

  9. Osmo: “Jos se pois­tuu suo­ma­lais­ten ruo­ka­va­lios­ta, se ei kor­vau­du muul­la kalalla.”

    Sinul­la on var­maan täs­sä joku aja­tus taka­na mut­ta minul­le se ei oikein auke­ne. Aina­kin mik­ro­ta­sol­la kau­pas­sa logiik­ka menee joten­kin niin että “mitäs tänään syö­täi­siin, hmm… syö­täis­kö vaik­ka kalaa?” ja sit­ten kävel­lään kala­tis­kil­le. Jos siel­tä puut­tuu silak­ka niin se ei tar­koit­ta­ne että sit­ten men­nään­kin lihatiskille.

    Vai tar­koi­tat­ko jotain kala­puik­ko­mös­söä, min­kin­re­hua tms? Haus­ka­na yksi­tyis­koh­ta­na: osal­lis­tuin johon­kin ravin­to­tut­ki­muk­seen jos­sa kysyt­tiin myös syö­dyn kalan mää­rää, suluis­sa luki että “kala­puik­ko­ja ei las­ke­ta kalaksi”.

  10. Kalan kas­va­tuk­ses­sa ei ole talou­del­li­ses­ti pää­tä eikä hän­tää, jos sii­tä aiheu­tu­val­le ravin­ne­kuor­mal­le las­kee jär­ke­vän hin­nan. Oikean hin­nan saa par­hai­ten sel­vil­le ana­ly­soi­mal­la yhdys­kun­tien jäte­ve­si­lu­pia. Mil­lä hin­nal­la vii­mei­siä fos­fo­ri ja typ­pi­ki­lo­ja pois­te­taan. Jos tätä mar­gi­naa­li­hin­ta käyt­tää kalan­kas­va­tuk­sen vesis­tö­pääs­tö­jen hin­ta­na, kalan­kas­va­tuk­ses­ta aiheu­tu­van saas­tut­ta­mi­sen hin­ta ylit­tää koko alan liikevaihdon…”

    Ovat­ko yhdys­kun­tien jäte­ve­sien pääs­tö­ra­jat Nor­jas­sa kor­keam­mat kuin Suo­mes­sa — ja jos ovat, niin eikö se ole oikein?

  11. Dioksiinit(PCDD/F) ovat nii­tä kovim­pia myrk­ky­jä mitä tie­dos­sa on. Sila­koi­hin ja mui­hin ras­vai­siin kaloi­hin ympä­ris­töön pääs­seet diok­sii­nit ker­ty­vät. Pape­ri­teol­li­suu­den pääs­tö ovat muu­ta­mia gram­mo­ja vuo­des­sa. Pääs­töt ovat kai vähe­nee­mään päin. Pääs­töis­tä tai altis­tuk­ses­ta aiheu­tu­vaa ris­kiä on vai­kea arvioi­da tar­kas­ti, min­kä takia ei tur­val­lis­ta pitoi­suut­ta­kaan ole mää­ri­tel­ty (vai onko jos­sain?). Varo­vai­nen kan­nat­taa olla ja vält­tää yli­mää­räis­tä altis­tu­mis­ta. Silak­ka­fi­lei­den syö­mis­tä ei kui­ten­kaan kan­na­ta lopet­taa. Har­va­pa nii­tä kilo­tol­kul­la syö.

    Ennen on sanot­tu, että loh­ta kan­nat­taa pyy­tää vaik­ka ei sais­kaan. Se pätee edel­leen, mut­ta vain urhei­lu­ka­las­ta­jien koh­dal­la. Joki­var­ren kalas­ta­jat ja aluei­den mat­kai­lu­yrit­tä­jät kri­ti­soi­vat kovas­ti ammat­ti­ka­las­ta­jia, jot­ka teke­vät arvok­kaas­ta kalas­ta hal­paa “mak­ka­raa” ja estä­vät lohen kutu­vael­luk­sen. Lohen rau­hoi­tus merel­lä loi­si hyvät mark­ki­nat kalas­tus­mat­kai­lul­le ja samal­la tur­vat­tai­siin luon­non­lo­hen säi­ly­mi­nen. Nii­tä­kin vie­lä on.

  12. Minul­la oli sila­kan puo­les­ta vah­vat argu­men­tit. Suo­mes­sa ihmi­set elä­vät sitä pitem­pään, mitä enem­män heil­lä on diok­sii­nia veres­sään; ei sik­si, että diok­sii­ni oli­si ter­veel­lis­tä vaan kos­ka sitä saa Suo­mes­sa lähin­nä vain kalas­ta ja kalan ter­veys­hyö­dyt ylit­tä­vät diok­sii­nin terveyshaitat.”

    Sinä luet tuo­ta kuin piru raa­mat­tua jos näin kulu­nut ver­taus sallitaan.
    Mikä­li ne muu­ta­mat kalas­tuse­lin­kei­non työ­pai­kat unoh­de­taan, tai aina­kin ote­taan samal­le vii­val­le mui­den työ­pik­ko­jen kans­sa, Itä­me­ren kalan syö­mi­nen oli­si pitä­nyt kiel­tää jo aikaa sitten!
    Mer­kil­li­sen suu­ri pai­noar­vo muu­ta­man kalas­ta­jan työ­pai­kal­la kun vaa­ka­ku­pis­sa on kui­ten­kin koko väes­tön ter­veys. Tämä­hän on pii­le­vä, ja toden­nä­köi­ses­ti, vas­ta myö­hemm­min käsiin räjäh­tä­vä ter­vey­son­gel­ma. Tai…siinä vai­hees­sa se on jo sairausongelma.
    Kalaa, koh­tuul­li­sen hyvää­kin kalaa saa, kuten itsek­kin tote­sit, Atlan­til­la kas­va­te­tus­ta kas­si­lo­hes­ta ja muus­ta vastaavasta.

  13. On jok­seen­kin masen­ta­vaa aja­tel­la ihmi­sen (ihmis­kun­nan) lyhyt­nä­köi­syyt­tä: toi­nen tois­taan hie­nom­mat tek­nis-tie­teel­li­set –kek­sin­nöt osoit­tau­tu­vat­kin mones­ti ajan saa­tos­sa tuhoi­sik­si ihmi­sel­le itselleen.

    Olem­me pian M. Atwoo­din romaa­nin ”Oryx ja Cra­ke” mukai­ses­sa tilan­tees­sa: ollak­seen ravin­nok­si kel­paa­vaa, kaik­ki – niin froo­ra kuin fau­na­kin — on kas­va­tet­ta­va tar­koin val­vo­tuis­sa ja kont­rol­loi­duis­sa ”labo­ra­to­rio-olo­suh­teis­sa”.

    Vähi­tel­len ympä­ris­tö­olo­suh­teet näyt­tä­vät kehit­ty­vän sel­lai­sik­si, että kaik­ki vil­li­nä ja vapaa­na kas­va­nut on myrk­ky­jen pahoin saas­tut­ta­maa, joten niil­le on ase­tet­ta­va käyt­tö­ra­joi­tuk­sia ja ‑kiel­to­ja.

    Muis­tan luke­nee­ni (HS) tut­ki­tun esim. kanan­mu­nien myrk­ky­pi­toi­suuk­sia: luo­mu­mu­nien myrk­ky­jää­mät oli­vat suu­rem­pia ver­rat­tu­na tehotuotettuihin.

  14. Kalan­kas­va­tuk­sen hin­ta ravin­ne­kuor­ma­na (vai muu lihan­tuo­tan­to rasit­teet ympä­ris­töl­le). Ja tämän ymmär­tä­mi­sek­si ravin­ne­kuor­man( tai muun hai­tan) mer­ki­tys / raja-arvot ympäristössä.

    Ja mie­lel­lään lihan­syö­jen teke­mä­nä lihan syöjille.”

    FAO:n raport­te­ja:

    http://www.fao.org/docrep/009/A0699e/A0699e00.htm
    http://www.fao.org/docrep/010/a0701e/a0701e00.htm

    Mut­ta ehkä YK:n alai­nen FAO:kin on vain suu­ri vih­reä sala­liit­to, joka poh­jaa näke­myk­sen­sä astro­lo­gi­aan eikä tieteeseen.

    Toi­nen näkökulma:

    http://www.climateactionprogramme.org/features/article/the_world_on_a_plate_food_and_its_contribution
    _to_climate_changing_emission/

  15. Menee taas ohi mut­ta men­köön. Kou­luis­sa, päi­vä­ko­deis­sa, van­hain­ko­deis­sa ja sai­raa­lois­sa ym. yhteis­kun­nan lai­tok­sis­sa tar­jo­taan kala­puik­ko­ja, sit­ruu­nan­ma­kuis­ta uuni­ka­laa jne. Myy­jä­nä on maa­han­tuo­ja Fin­dus. Kala on etu­pääs­sä alas­kan seitiä.

    Yri­tin sel­vi­tää kala­leik­keen his­to­ri­aa. En onnis­tu­nut. Yksi hyvä arvaus on, että sen pyy­tä­vät venä­läi­set, sen val­mis­ta­vat thai­maa­lai­set ja tuo­te val­mis­tel­laan Ruot­sis­sa tai Saksassa.

    Kun vaih­toeh­to­na ovat Itä­me­ren lohi tai sit­ruu­nan­ma­kui­nen uuni­ka­la, otan Itä­me­ren lohen. Yri­tin sel­vit­tää tätä asi­aa mar­ras­kuus­sa. Menes­tys oli tasan nol­la. Täs­tä aihees­ta on tul­lut kai joku tv ohjel­ma. Tie­tää­kö joku.

  16. saint kir­joit­ti 29.12.2008 kel­lo 18:47
    “Muis­tan luke­nee­ni (HS) tut­ki­tun esim. kanan­mu­nien myrk­ky­pi­toi­suuk­sia: luo­mu­mu­nien myrk­ky­jää­mät oli­vat suu­rem­pia ver­rat­tu­na tehotuotettuihin.”

    Mjoo, syön itse luo­mua, näin äkkiä las­ket­tu­na lähin­nä peru­naa ja lei­pää. Molem­mat laa­dun takia ei niin­kään sen luo­mu sta­tuk­sen. Ei se pahaa­kaan tee, mut­ta laa­tu ensin sit­ten aat­teet. Hin­ta täs­sä jää kolmanneksi.

  17. Kuu­los­tin var­maan aika asen­teel­li­sel­ta… ei ollut tar­koi­tus, tar­koi­tus oli pyy­tää fak­taa kalan­kas­va­tuk­sen ympä­ris­tö­on­gel­mas­ta jos­sain kon­teks­tis­sa, esim. lihan­tuo­tan­toon tai muu­hun ravin­non tuo­tan­toon verrattuna.

    Ehkä nois­ta FAO:n rapor­teis­ta sai­si infon irti, mut­ta var­tis­sa en saa­nut, ne ovat aika pit­kiä. Voi­sit­ko­han Vil­ja­mi teh­dä tar­kem­man viit­tauk­sen lais­kal­le, jos olet jo etu­kä­teen tie­toi­nen ja aihee­seen pereh­ty­nyt? Kii­tos vaan.

  18. Joten­kin tun­tuu has­sul­ta, että Osmo on otta­nut kan­taa sila­koi­den kalas­tuk­sen suh­teen aikoi­naan EU-alt­ta­ril­la. Mut­ta hyvä näin kun Osmo sai neu­vo­tel­tua asiam­me , että vie­lä saam­me kalas­taa sila­koi­ta omiin tar­pei­siim­me — jos vaan kalan pyy­tä­jiä ja kulut­ta­jia vie­lä riit­tää esim. suur­ten kau­pun­kien tarpeisiin.

    Muis­tuu­kin mie­lee­ni van­hat ajat kun asuin Iijo­ki­va­res­sa. Tuol­loin kuin 1. voi­ma­lai­tok­sen pato oli raken­net­tu jokeen, ja kun lohet perin­tei­sel­lä mat­kal­laan pyr­ki­vät ylä­jouk­sua päin, niin eivät­pä pääs­set padon ohi ja yli.

    Mut­ta kai­kis­ta huvit­ta­vin­ta oli se, että Iijo­ki­var­teen oli pal­kat­tu kala­po­lii­si joka var­tioi kalan nouk­ki­joi­ta patoal­taas­ta kun lohil­la ei ollut mitään edes teo­reet­tis­ta mah­dol­li­suut­ta pääs­tä ylem­män vir­ran puo­lel­le. Sitä pait­si alu­eel­la asui pal­jon sel­lai­sia, jot­ka vuo­si­kym­me­net oli­vat kalas­ta­neet loh­ta sen nous­tes­sa ylös pit­kin Iijokea.

    Monet sai­vat sakot kun ruu­ak­seen tuo­ret­ta kar­si­noi­tua loh­ta pyy­si­vät. Lopul­ta kävi niin, että kalat kuo­li­vat ala­ka­na­vaan kun vesi haih­tui ala­ka­na­vas­ta ilmaan. Mädän­ty­neen kalan haju ala­ka­na­vas­sa sit­ten lop­pu­ke­säs­tä oli­kin mel­koi­nen — tuolloin.

    Eipä tuo­ret­ta sil­lak­kaa­kaan eikä loh­ta­kaan ole pal­jon näky­nyt enää kau­pan hyllyilläkään.

  19. Vil­li lohi on ainoa, jota meil­lä voi tar­joil­la, kos­ka kas­va­te­tus­ta per­heen herk­kis saa näp­py­jä jo kou­lun kala­mös­sö­pih­vien osa­se­na. Kiin­nos­tai­si itseä­kin tie­tää, joh­tuu­ko reak­tio lajin eri­lai­ses­ta pro­teii­nis­ta vai jos­tain kas­va­tuk­sen aika­na kalaan lykä­tys­tä rehus­ta tai anti­bioo­tis­ta. Aina­kin kalan väri on ihan eri. Kun Osmo syöt kas­si­loh­ta, onko sinul­la käsi­tys­tä kas­va­tuk­sen anti­bioot­tio­sas­ta ja sen ympäristövaikutuksista?

    Kulut­ta­ja­na tosi­aan­kin tus­kai­len aina tuon luon­non­lo­hen pyyn­ti­pai­kan suh­teen ja oli­sin kovas­ti kii­tol­li­nen, jos lain­sää­tä­jät kiel­täi­si­vät kai­ken epäeet­ti­sen kala­ta­lou­den. Aika valis­tu­nut saa olla pys­tyäk­seen teke­mään sekä eko- että ter­veys­te­ko­ja kala­tis­kil­lä. Tai no, olem­me pää­ty­neet syö­mään pal­jon muik­kua, jos­sa myös on run­saas­ti hyviä rasvoja.

  20. Minun täy­tyy myös sanoa että pidän var­sin eri­koi­se­na, miten arvoi­sa blo­gin­pi­tä­jä ja vih­reä polii­tik­ko puhuu hyväk­sy­vään ja jopa kan­nat­ta­vaan sävyyn turis­mis­ta poh­joi­sil­le joki­var­sil­le. Nämä turis­tit eivät sin­ne taa­tus­ti meni­si pol­ku­pyö­räl­lä, vaan len­täen ja yksi­tyi­sau­toil­len, mikä on luon­non kan­nal­ta hir­vit­tä­vää. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä jäte­mää­räs­tä min­kä tämä poruk­ka vei­si muka­naan. Ei mil­lään vih­reäl­lä argu­men­til­la voi­da perus­tel­la turis­min lisäämistä.

    Ylei­sem­min­kin pitää vaka­vas­ti kysyä, mitä vih­reä­tä on jäl­jel­lä vih­reäs­sä liikkeessä?

  21. Tee­mu K:“Ei mil­lään vih­reäl­lä argu­men­til­la voi­da perus­tel­la turis­min lisäämistä.”

    Ken­ties, mut­ta vaih­toe­ho­to lie­nee Lapin autioi­tu­mi­nen. Lisäk­si erä­tu­ris­mi on kevyt­tä kau­raa esim. tun­tu­rei­ta rais­kaa­vaan mas­sa­tu­ris­miin ver­rat­tu­na. Näin riip­pu­mat­ta kuor­mi­tuk­ses­ta per henkilö.

    Uskoi­sin kui­ten­kin, että erä­tu­ris­min luo­mil­la tuloil­la, ja nii­hin sisäl­ty­vil­lä arvoil­la voi­daan hyvin­kin perus­tel­la luon­non­suo­je­lul­lis­ten hank­kei­den edis­tä­mis­tä, vih­reäm­pää talout­ta jne. Vai­ho­teoh­to on, että ihmi­set asu­tet­taan kuu­tioi­hin teke­mään etä­työ­tä ja tämä työ­voi­ma ravi­taan mas­sa­tuo­tel­lu toful­la tai jotain. Mut­ta onko se siten vih­reä vaih­toeh­to — urbaa­nia linkolalaisuutta?

  22. Ei kai se len­tä­mi­nen tai autoi­lu luon­non­kaan kan­nal­ta ole ihan hirvittävää?
    Kalas­tus­tu­ris­miin lii­ty­vät elin­kei­not ovat ihan oikei­ta elin­kei­no­ja ja yleen­sä niis­sä ovat luon­toar­vot koh­dal­laan. Eikä kalan nar­raa­jat ympä­ris­töään pilaa eivät­kä kalas­ta uha­na­lais­ta tee. Luon­toih­mi­siä ja jot­kut jopa vihreitä.
    Kun luon­to­har­ras­tuk­siin liit­ty­vää turis­mia on niin mie­lum­min Suo­mes­sa kuin kauempana.

  23. Neu­vot­te­luun halut­tiin lähet­tää mie­luum­min vih­reä ter­veys­mi­nis­te­ri kuin kalas­tus­asiois­ta vas­tan­nut maa­ta­lous­mi­nis­te­ri Hemi­lä, kos­ka tämä oli­si kui­ten­kin alka­nut puhua kalas­tuse­lin­kei­non työpaikoista.” 

    Suo­mes­sa on erit­täin ongel­mal­lis­ta, että met­säs­tys- ja kalas­tus­asiat ovat ns. elin­kei­no­mi­nis­te­riöl­lä, jol­lai­nen Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö on. On aivan ihme, että Suo­mes­sa enää on susia ja ettei Sai­maan norp­pia ole verk­ko­ka­las­tet­tu sukupuuttoon.

    Kuva­vaa­va on, että minis­te­ri Sirk­ka-Lii­sa Ant­ti­la vuo­si sit­ten hymys­sä suin vas­taa­not­ti Iät­me­ren lohen suo­je­lua vaa­ti­van lohiadres­sin. Nyt syk­syl­lä hän pala­si hymy­sä suin Luxem­bur­gis­ta. Hän oli pelas­ta­nut lohen kalastuskiintiöt.

    Luon­to­asiat pitäi­si sel­keäs­ti olla Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riös­sä ja elin­kei­no­asiat MMM:ssa. Nyt on puu­rot ja vel­lit sekai­sin ja sen voim­me havai­ta, kun Suo­mes­sa puut­kin jo revi­tään ylös juurineen.

  24. Tee­mu K tuos­sa poh­tii poh­joi­sen turis­min, ja kalas­tus­tu­ris­min var­sin­kin, hyväk­syt­tä­vyyt­tä. Tot­ta­han tuo on, mut­ta asi­aa voi aja­tel­la niin­kin, että ne mene­vät sin­ne joka­ta­pauk­ses­sa. Aivan välit­tä­mät­tä mei­dän pahek­sun­nas­ta, joten… minus­ta on paras­ta teh­dä se mikä pys­ty­tään. Oli­si­ko tämä sit­ten vih­re­ää realipolitiikkaa.

  25. Muis­tan kun EU:n kalas­tus­kiin­tiöt tuli­vat 90-luvul­la. Kalas­ta­jat nousi­vat kapi­naan ja esit­ti­vät tulon­me­ne­tyk­sis­tä mil­joo­nien kor­vaus­vaa­ti­muk­set valtiolle.

    Kalas­ta­jia oli kou­ral­li­nen. Olin jo kir­jau­tu­mas­sa jaol­le ja tuen saa­jak­si. Vene oli trai­le­ril­la menos­sa Porin lie­peil­le parkkiin.

    Sit­ten hil­je­ni täy­del­li­ses­ti. Maa ja Met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö­kin vaikeni. 

    Kuu­le­man mukaan verot­ta­ja oli lähes­ty­nyt mil­joo­nien tulon­me­ne­tyk­sil­lä elä­möi­nei­tä kalas­ta­jia veromätkyillä.

    Kun­non kor­vauk­set meni­vät sivu suun. En las­ke­nut venet­tä­ni vesille.

  26. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa eni­ten minua ällis­tyt­tää ettei mis­sään tule ilmi että kukaan ottai­si kan­taa sii­hen että täl­lä vauh­dil­la meil­lä ei ole mitään mitä kalas­taa Itä­me­res­sä! Kai­kis­ta muus­ta on kyl­lä huol­ta! Mitä väliä siis pal­jon­ko myrk­kyä kalois­sa on tai ei? Pää­sem­me his­to­ri­aan ei vaan Itä­me­ren kalo­jen myr­kyt­tä­jä­nä, vaan myös ‘Suku­pol­vi joka tyh­jen­si meret’- tittelillä!!

    Luet­tua­ni ‘Tyst hav, Jak­ten på den sis­ta mat­fis­ken, Isa­bel­la Lövin, pal­jon kohua ja usei­ta pal­kin­to­ja saa­nut kir­ja 2007 kir­jai­li­jan suu­res­ta työ­pa­nos­taan sel­vit­tää Ruot­sis­sa teh­ty­jä pää­tök­siä kalas­tuk­ses­sa vii­mei­set 30v ja mihin se on kala­kan­ta vie­nyt. En mei­naa saa­da se luet­tu kos­ka se saa minut itke­mään ja viet­tä­mään unet­to­mia öitä, miten voim­me ollaan niin ajat­te­la­mat­to­mia!! Luke­kaa ken uskaltaa! 

    Täs­sä hänen ver­tai­lu­ja sii­hen, jos sama oli­si teh­ty maal­la elä­vil­le, mitä meres­sä elä­vil­le olem­me teh­neet. Tämä hei­jas­taa mei­dän ymmär­tä­mät­tö­myy­tem­me! Enkä voi uskoa että Suo­mes­sa ollaan oltu yhtään sen parem­pia, samal­la taval­la olem­me mekin toimineet. 

    Täs­sä kun puhum­me et jotain kala voi syödä/kalastaa ja toi­set ei, mihin se joh­taa. Täs­sä on minun mie­les­tä hyvin ver­tail­tu et näin sii­nä käy. On käynyt! 

    ”Aldrig hade vi tillå­tit skat­te­sub­ven­tio­ne­ra­de skogs­hug­ga­re att hug­ga ner icke fär­dig­vuxen skog till­hö­ran­de det all­män­na, aldrig hade vi tillå­tit att delar av sko­gen kas­se­ra­des för att den var kort­sik­tigt olön­sam, aldrig hade vi tillå­tit att alla andra arter sköv­la­des och döda­des i jak­ten på just bara en sorts träd. Aldrig skul­le vi stil­la­ti­gan­de bevitt­na slak­ten på ekor­rar, fåglar och älgar för att en yrkesgrupp med skat­te­sub­ven­tio­ne­ra­de skogs­mas­ki­ner skul­le få fort­sät­ta med sin ‘livss­til‘.”

    Kir­jas­sa kaik­ki saa­vat puhua kalas­ta­jat, polii­ti­kot, bio­lo­git ym. Pal­jon viit­tei­tä läh­tei­siin ja poliit­ti­siin pää­tök­siin eli kun­non dok­ka­ri. Täs­sä Len­nart Nyman, koke­nut ja pal­jon asi­aan pereh­ty­nyt kala­bio­lo­gin lakoo­ni­nen lop­pu­kom­ment­ti tapahtuneesta: 

    ”Alltför mån­ga, alltför effek­ti­va fis­kebå­tar har finan­sie­rats av alltför myc­ket offent­li­ga pen­gar för att fis­ka alltför få fis­kar. Så enkelt är det.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.