Lama, setelirahoitus, inflaatio ja säästöjen varastaminen

50 vastausta artikkeliin “Lama, setelirahoitus, inflaatio ja säästöjen varastaminen”

1. Hyvä kir­joi­tus!

   Min­un mielestäni EKP:n inflaa­tio­tavoite on järkevä, ja toimen­piteet sen saavut­tamisek­si kan­natet­tavia. Setelira­hoi­tuskaan ei ole ongel­ma muuten kuin että se vähen­tää sijoit­ta­jien luot­ta­mus­ta val­u­ut­taan, varsinkin jos se toteutetaan taitamattomasti.

   Val­tion pitääkin ottaa johta­va rooli elvy­tyk­sen suun­nit­telus­sa. Elvy­tys­toimen­pitei­den pitäisi olla nopei­ta toteut­taa, nopeavaikut­teisia, vaikut­taa hyväl­lä elvy­tysker­toimel­la ja niistä ei saisi tul­la pysyvää lisää val­tion bud­jet­ti­in vuosikym­meniksi eteen­päin. Monien iso­jen raken­nushankkei­den vika taitaa valitet­tavasti olla, että kestää liian kauan, ennen kuin ollaan varsi­naises­sa raken­nus­vai­heessa. Lama on jo ohi ennen kuin kaik­ki valmis­tel­e­vat vai­heet on tehty. Olen silti sitä mieltä, että hyvi­in raken­nushankkeisi­in kan­nat­taa kuitenkin ryhtyä. Nyt ei ole oikea aika leika­ta julk­i­sista menoista.

   Nyt luot­to­la­mas­sa se, että val­tio tur­vaa yri­tys­ten luo­ton­saan­nin on mielestäni oikeaa elvy­tys­tä. Val­tion kan­nat­taisi huole­htia myös siitä, että kun­nat eivät säästäisi tarpeet­tomasti. Kun­nal­lisen palka­n­mak­sun häir­iötön jatku­mi­nen on hyvää elvytystä.

   Veronkeven­nyk­set ovat hyvää elvy­tys­tä, pait­si niiden kulut­ta­jien kohdal­la, jot­ka päät­tävät säästää saami­aan lisä­tu­lo­ja. Suuri- ja jotkut keski­t­u­loiset voivat päät­tää toimia näin.

   Vastaa

2. Kysy­it mik­si rahaa ei pitäisi jakaa suo­raan kansalaisille, jos rahan määrää kansan­taloudessa halu­taan lisätä. Yksi perustelu on, että ihmiset pysty­i­sivät päät­tämään lisära­han käyt­töko­hteet tehokkaam­min kuin val­tio, kos­ka he itse tietävät parem­min mitä tarvit­se­vat. (vrt. pyra­mi­di­en rak­en­t­a­mi­nen, val­tion raho­jen ohjailu omille taus­taryh­mille, “bridge to nowhere” tyyp­piset han­kkeet, puo­lus­tus­meno­jen kasvattaminen).

   Itseäni mieti­tyt­tää muu­ta­ma asia: Mik­si rahan määrän lisäämi­nen on ratkaisu ongelmi­imme, jos se ker­ran oli myös ongelmien syy? Miten voimme luot­taa keskus­pankkien kykyyn hoitaa nykyi­nen kri­isi jon­ka he itse ovat salli­neet syn­tyä? Kun nyt pani­ikki­tun­nelmis­sa uut­ta rahaa syötetään talouteen pankki­jär­jestelmän kaut­ta, valvooko kukaan mihin nämä rahat todel­la päätyvät?

   Vastaa

3. No hei, mie­lenki­in­toinen aihe.

   Kysynkin heti, mitä setelira­hoituk­sel­la enää voidaan pelas­taa? Korkeat asun­to­jen hinnatko?

   Jo har­joite­tun rahoi­tus­poli­ti­ikan ikävä puoli näet oli se, että velka­vivuin luoti­in näen­näistyö­paikko­ja, siis työ­paikko­ja jot­ka palve­li­v­at ryöstöä, siis hin­nan­nos­toin suoritet­tua rahas­tus­ta. Rahas­tus on nyt suoritet­tu ja rahat “lil­iusten” pankki­tileil­lä. Suurel­la yleisöl­lä vain velat.

   Käsi­tyk­seni on, että tästä ei nyt mil­lään muodoin edes setelira­hoituk­sel­la selvitä, kos­ka työ­paikat siitä huoli­mat­ta kar­si­u­tu­vat. Tämän­hetki­nen setelira­hoi­tushan on tois­taisek­si men­nyt ilmeis­es­ti täysin pankkisuh­muroin­nin sisäisi­in paikauksiin. 

   Lama­han on käytän­nössä USAs­sa jo pääl­lä, ja pahe­nee kokoa­jan. En näe mekanis­mia, jol­la euroopan amerkkalaisin maakaan voisi siltä vält­tyä. Sun­nu­tai­h­e­sari ker­toi kun­ta­puolen ikävän tilanteen. Kap­i­tal­is­mi ei asi­aa pelas­ta vaan tuhoaa. Sosial­isoin­ti, siten että työ­paikat pide­tään taval­la tai toisel­la on ain­oa oljenko­r­si, eikö totta.

   Vastaa

4. Osmo kir­joit­ti: “Keskustelus­sa esitet­ti­in, että setelira­hoi­tus tulisi toteut­taa ‘helikopter­il­la’ jaka­mal­la rahaa suo­raan kansalaisille. Mis­tä täl­lainen valtio-viha?”

   Vaikken ole var­ma ole­tan että tuo kysymys ei ollut pro­vo. Nähdäk­seni kysymyk­sen pal­jas­ta­ma näke­my­sero esi­in­tyy tois­tu­vasti täl­lä blogilla, enkä voi ymmärtää mik­si, kos­ka kyse ei ole kovin mon­imutkaises­ta asiasta. 

   Keskusjo­htoista par­a­dig­maa kri­ti­soi­va näkee “val­tion” joukkona poli­itikko­ja, jot­ka tekevät päätök­siä omista lähtöko­hdis­taan. Yksi on esimerkik­si hai­hat­teli­ja, joka polt­taa veron­mak­sajien raho­ja sat­un­nais­ten mieli­jo­htei­den­sa mukaan aiheut­taen hirvit­tävää vahinkoa mut­ta kok­ien koko ajan toimi­vansa oikein. Toinen on lob­baa­jien­sa, ehkä jonkin rahakkaan teol­lisu­u­de­nalan etu­jen aja­ja, joka häikäilemät­tä ajaa rahoit­ta­jien­sa asioi­ta muiden kus­tan­nuk­sel­la. Kol­mas poli­itikko on ehkä enti­nen iskelmälaula­ja tai hiihtäjäsankari, jon­ka päätök­set perus­tu­vat… luo­ja tietää mihin.

   Keskusjo­htoista par­a­dig­maa kan­nat­ta­va taas näkee poli­itikot joukkona varsin asiantun­te­via ja eet­tisiä yksilöitä, jot­ka hah­mot­ta­vat kansan­talouden, tai jopa globaalin talouden suuren kokon­aisu­u­den, ja osaa­vat tehdä ratkaisu­ja jot­ka ovat tälle kokon­aisu­udelle edullisia.

   Vastaa

5. Tässä parem­pi ana­lyysi siitä mitä tapah­tui: http://www.cato-unbound.org/2008/12/02/lawrence-h-white/what-really-happened/

   Uudet rahoi­tusin­no­vaa­tiot var­masti lisä­sivät luot­toekspan­sio­ta, mut­ta on suo­raan sanoen aika tarkoi­tushakuista jät­tää huomiotta keskus­pankkien har­joit­ta­ma rahapolitiikka.

   “Tässä tapauk­ses­sa julkisen val­lan (val­tiot ja keskus­pankit) velvol­lisu­us on lisätä liik­keel­lä ole­van rahan määrää alen­ta­mal­la korko­ja, lain­oit­ta­mal­la pankke­ja keskus­pankki­ra­hal­la, velka­elvy­tyk­sel­lä ja ehkä myös setelirahoituksella.”

   Mik­si keskus­pankil­la on velvol­lisu­us tehdä yhtään mitään muu­ta kuin huole­htia inflaa­tio­tavoit­teestaan? Mik­si val­ti­ol­la on velvol­lisu­us tehdä yhtään mitään? (Kun se toimil­laan toden­näköis­es­ti vain pahen­taa tilan­net­ta? Eikö val­ti­ol­la ole velvol­lisu­us toimia kansalais­ten­sa parhaaksi?)

   Osmo:“Mistä täl­lainen val­tio-viha? Eikö rahaa voi antaa val­tion kaut­ta niin, että keskus­pank­ki antaa rahaa val­ti­olle ja val­tio jakaa sen vero­helpo­tuksi­na kansalaisille — tai rak­en­taa vaik­ka pyra­mide­ja ja mak­saa rak­en­ta­jille palkkaa?”

   Niin. Juuri täl­laiset kom­men­tit aiheut­ta­vat sitä pelkoa, että poli­itikot tuh­laa­vat rahat sen sijaan, että tyy­dyt­täi­sivät niil­lä kansalais­ten­sa tarpei­ta ja halu­ja (=lask­i­si­vat vero­ja). Minä en ymmär­rä miten et näe eroa näil­lä kahdel­la asial­la: ihmi­nen tekee jotain joka hyödyt­tää mui­ta ihmisiä ja saa siitä palkkaa, ihmi­nen tekee jotain täysin hyödytön­tä ja val­tio verot­taa rahat muil­ta ihmisiltä ja mak­saa palkkaa.

   Vaik­ka Keynes mitä väit­täisi, nämä kak­si asi­aa ovat kuin yö ja päivä.

   Vastaa

6. Sil­lä välin kun lai­tat­te setelira­hoituk­sen järjestyk­seen, kysyn että mitä oli­si­vat ne julkiset investoin­nit, joi­hin yhteisiä varo­ja pitäisi elvy­tys­mielessä käyt­tää? En siis tarkoi­ta yksi­tyisen kulu­tuk­sen tukemista enkä elinkei­noelämän investoin­te­ja. Mis­sä lie raja aina kulkeekaan. 

   Jot­ta raha var­masti tulisi järkevästi käytet­tyä, sen kai pitäisi men­nä kohteisi­in, joi­hin julki­nen sek­tori sitä joka tapauk­ses­sa pian käyt­täisi, ja
   jot­ka mielel­lään tuot­taisi­vat taloudel­lista hyötyä.

   Mart­ti Korho­sen (vas.) mukaan julkisen liike- ja toimis­torak­en­tamisen sekä rautatie- ja maantiev­erkon paran­tamisen ohel­la panos­tuk­sia tarvi­taan myös ympäristöön ja ener­gian tuotan­toon sekä julkisen sek­torin asun­torak­en­tamiseen pääkaupun­gin­seudul­la ja suuris­sa kaupungeis­sa, jois­sa on pulaa edulli­sista vuokra-asunnoista. 

   Moni koh­ta listal­la epäi­lyt­tää, mutta 

   - Helsin­gin liikennehankkeet
   — Helsin­gin uusien asuinaluei­den infra (Jätkäsaari, Som­pasaari, Sipoo ym.)
   — ener­giantuotan­nos­sa ydin­voima puolijulkisena
   — sel­l­aiset julkiset kor­jaushankkeet (mitä?), jot­ka on pakko tehdä pian joka tapauksessa

   oli­si­vat kiire­hdit­tävien listal­lani. Jos päätök­siä saataisi­in aikaisek­si, ainakin näi­den suun­nit­telu voisi alkaa nopeasti. Voisiko näi­hin sat­saami­nen pahen­taa tilannetta?

   Mitä mui­ta konkreet­tisia han­kkei­ta Suomes­sa kan­nat­taisi virittää?

   Vastaa

7. Tietysti hin­nat nousi­vat kun hul­luina vuosi­na 2005–2007 mak­set­ti­in se mitä myyjä halusi tai jopa tar­jot­ti­in enem­män kuin pyy­det­ti­in. Osta­jien type­r­yyt­tä siis. Hie­man kyseenalaista edes ver­ra­ta säästämistä jär­jet­tömäk­si karan­neeseen asun­to­hu­umaan (jota sivuaa eräs hyvä ter­mi, “jär­jetön innos­tuneisu­us”, http://fi.wikipedia.org/wiki/Järjetön_innostuneisuus).

   Kumpi on enem­män moraalis­es­ti väärin? Varaste­taan niiltä jot­ka pelaa­vat riskil­lä ja ovat type­r­yk­siä vaiko niiltä jot­ka säästävät tulevaisuuteen?

   Vastaa

8. Yksi näkökul­ma asi­aan on se että deflaa­tio-uhka antaisi ker­rankin val­ti­olle mah­dol­lisu­u­den investoi­da ilmaisek­si setelira­hoituk­sel­la. Taval­laan has­sua olisi jät­tää tämä tilaisu­us käyttämättä.

   Kun makro­talousti­eteestä en ymmär­rä mitään, osaisiko joku ker­toa mitä tässä tilanteessa tarkoit­taisi pankkien vakavaraisu­us­vaa­timusten kiristämi­nen samanaikaises­ti setelira­hoituk­sen kanssa ? Jos ja kun säästämi­nen näyt­tää täl­lä het­kel­lä ole­van muodis­sa, olisiko juuri nyt mah­dol­lista kiristää pankkien vakavaraisu­us­vaa­timuk­sia seu­raa­muk­sit­ta jot­ta pienem­pi luot­toekspan­sio vähen­täisi rahan määrää (tai siis kiertonopeut­ta) seu­raavas­sa korkeasuhdanteessa ?

   Vastaa

9. AB:llä on sisäluku­vaikeuk­sia, inflaa­tio­tavoite toimii toki toiseenkin suun­taan kuten Osmo kirjoitti…

   Asi­aan: Helikopteri­ra­hoituk­sen puoles­ta puhuu nimeno­maan kiertonopeus. Julk­isten han­kkei­den aloit­ta­mi­nen kestää. Ja toisaal­ta julkisen rahankäytön luonne. On tiet­tyjä asioi­ta joiden kuu­luukin olla julk­isra­hot­teisia, ainakin infra­struk­tu­uri, ja vas­taavasti tiet­tyjä asioi­ta jot­ka kuu­lu­vat yksi­tyiselle sek­to­rille, esimerkik­si kulu­tus­tuot­teet. Vaarana val­tion kaut­ta elvy­tyk­sessä on että se vinout­taa kysyn­tää infran ja rak­en­tamisen suun­taan tuot­teista ja palveluista.

   Vastaa

10. Osmo:“Eikö laman sal­lim­i­nen kaikkine työt­tömyyksi­neen ja ter­vei­den yri­tys­ten konkurs­sei­neen ole mas­si­ivista varas­tamista – tai var­al­lisu­u­den tuhoamista?”

    Ei. Ensin­näkään lamaa ei voi olla sal­li­mat­ta. Lama on seu­raus­ta vääristä investoin­neista. Resursse­ja on tuot­ta­mat­tomis­sa käytöis­sä ja lama on pros­es­si, jos­sa ne ohjaan­tu­vat tehokkaaseen käyttöön.

    Ter­veet yri­tyk­set eivät mene konkurssi­in, kos­ka ne saa­vat lainaa markki­noil­ta. Lamas­sa omaisu­ut­ta ei tuhoudu sen enem­pää kuin nousukaudel­lakaan. (Itseasi­as­sa luul­tavasti vähem­män, kos­ka ihmiset ovat luul­tavasti huolel­lisem­pia omis­tusten­sa kanssa.)

    “Hin­tata­so x tuotan­to = rahan määrä x kiertonopeus

    Setelira­hoi­tus ei siis lisää inflaa­tio­ta, jos se koko määräl­lään lisää tuotan­non määrää. Laman olois­sa tätä on hyvinkin mahdollista”

    Setelira­hoi­tus vähen­tää deflaa­tio­ta tai lisää inflaa­tio­ta vält­tämät­tä. Uusien setelien painami­nen ei mitenkään kas­va­ta tuotan­toa. Sin­ul­la on syy-seu­raus-suh­teet ihan sekaisin. Inflaa­tion ain­oa tuotan­toa lisäävä vaiku­tus on reaali­palkko­jen lasku. (Muut resurssit reagoi­vat keskus­pankin luo­maan inflaa­tioon herkemmin.)

    tpyy­lu­o­ma: Selitätkö mitä tarkoi­tat tuol­la? Minä viit­tasin tähän: “Min­un ana­lyysi­ni luot­to­la­mas­ta on, että rahamarkki­noil­la luoti­in ”inno­vati­ivisia instru­ment­te­ja”, jot­ka luot­toekspan­sion myötä lisä­sivät rahan tar­jon­taa (tai sen kiertonopeut­ta, jos liik­keelle ole­van rahan määrä mitataan ahtaasti)”

    Eli siis, että ana­lyysi on aika puut­teelli­nen, jos siihen ei ote­ta mukaan keskus­pankkien toimia.

    Inflaa­tio on aivan yhtä paljon varas­tamista kuin verot. Val­tio ottaa väki­val­lan uhal­la omaisu­ut­ta. Inflaa­tiovero on mui­ta vero­ja huo­mat­tavasti salakavalampi. Min­un on mah­do­ton­ta tietää miten paljon eurois­sa ole­via säästöjäni verote­taan. Keskus­pankil­la on 2% inflaa­tio­tavoite, mut­ta tämä ei vielä suo­raan ker­ro keskus­pankin inflaa­tioveroa. Tämä vero kohdis­tuu rankim­min niihin joil­la on heikoim­mat mah­dol­lisu­udet suo­ja­ta omaisuuten­sa inflaatiolta.

    Voisiko joku muuten selit­tää tarkem­min mil­lä perus­teel­la luot­toekspan­sio olisi sama asia tässä veromielessä kuin keskus­pankin liik­keel­lä ole­van rahan kasvattaminen.

    Tässä on wikipedia-artikke­li aiheesta: http://en.wikipedia.org/wiki/Fractional_reserve_banking

    Vastaa

11. spot­tu: Mik­si poli­itikot osaisi­vat aset­taa vakavaraisu­us­ta­son opti­maalisem­min kuin tal­leta­jat? (En siis väitä etteikö sitä voisi teo­ri­as­sa aset­taa opti­maalisem­min, mut­ta kysyn mik­si joku muu taho pää­ty­isi parem­paan tulok­seen kuin tal­let­ta­jat, joiden­ka edus­ta tässä on kysymys.)

    Vastaa

12. Mik­si rahan määrän lisäämi­nen on ratkaisu ongelmi­imme, jos se ker­ran oli myös ongelmien syy?

    Kyse ei ollut liika rahan määrä, vaan liika VELKARAHAN määrä. Tai toisel­la taval­la san­ot­tuna ydin­syy oli yhdys­val­tailais­ten liian pieni säästävyysaste. 

    Rahan jakami­nen kansalaisille kor­jaisi ainakin yhdys­val­lois­sa tätä säästämis­va­jet­ta, sil­lä moni pistäisi var­masti osan sukan­var­teen. Pelko tosin on, että kaik­ki menisi sukan­var­teen kun talous on niin epä­var­maa. Siinä voi men­nä het­ki, ennen kuin kansalaiset uskaltaa taas sijoit­taa sitä rahaa mihinkään. Tästä syys­tä nyt kan­nat­taisi antaa rahaa juuri noille Sitroille ja TEKES:ille ja ilmoit­taa yri­tyk­sille, että nyt saa rahoi­tus­ta investointeihin.

    Vastaa

13. Hen­ri Wei­jo: Siis väitätkö ihan pokkana, että säästämisas­te kas­vaa, kun rahaa paine­taan koneessa ja jae­taan kansalle? Eli siis koko hom­man ongel­ma oli se, että keskus­pank­ki ei tajun­nu jakaa kansalaisille riit­tävästi rahaa?

    Inflaa­tio ei kas­va­ta säästöjä, kos­ka se uusi painet­tu raha on pois­sa niiden van­ho­jen säästö­jen arvosta.

    Vastaa

14. AB, viit­tasin tähän: “Mik­si keskus­pankil­la on velvol­lisu­us tehdä yhtään mitään muu­ta kuin huole­htia inflaatiotavoitteestaan?”

    Kuten Osmo kir­jot­ti: “Jos EKP on julis­tanut inflaa­tio­tavoit­teek­seen kak­si pros­ent­tia, eikö poikkeami­nen siitä alaspäin jopa deflaa­tion puolelle ole lainan­ot­ta­jil­ta varastamista?”

    Rahan hin­nan määrää mei­dän jär­jestelmässämme keskus­pankit, muu­takin on kokeil­tu ja siitä on syys­täkin luovut­tu. Deflaa­tion olois­sa setelira­hoi­tus on inflaa­tio­tavoit­teessa eli hin­tavakaudessa pysymisen keino kos­ka korkoa ei voi painaa miinuk­selle. Ja on aivan perustel­tua sanoa että tämä on jopa keskus­pankin velvollisuus.

    Vastaa

15. Vielä siitä mikä kri­isin aiheut­ti, Jeff Frankel tiivisti pääsyyt ja niiden yhtey­det main­iosti yhteen kuvaan: http://content.ksg.harvard.edu/blog/jeff_frankels_weblog/2008/12/05/origins-of-the-economic-crisis-in-one-chart/

    Samas­ta her­ral­ta muuten myös vuo­den paras heit­to: ““If there are no athe­ists in fox­holes, there are no lib­er­tar­i­ans in finan­cial crises.”

    Vastaa

16. tpyy­lu­o­ma: hmmm… en ymmär­rä. Mikä tuos­sa kom­men­tis­sani on ristiriitaista?

    Keskus­pankin ei pidä tehdä muu­ta kuin pitää kiin­ni tuos­ta inflaa­tio­tavoit­teesta. Se tarkoit­taa koron pitämistä alhaal­la (ja mah­dol­lis­es­ti rahan painamista) sil­loin kun inflaa­tio­tavoite alit­tuu ja vas­taavasti koron pitämistä korkeal­la (ja setelien polt­tamista) sil­loin kun inflaa­tio­tavoite ylittyy.

    Minus­ta sinän­sä tämä keskus­pankin inflaa­tio­tavoite on type­rä, mut­ta siitä tuskin voi keskus­pank­ki syyttää.

    Olet oike­as­sa, että muitakin pankki­jär­jestelmiä on kokeil­tu ja siitäkin, että niistä on syys­tä luovut­tu: nimit­täin siitä syys­tä, että ne eivät kanavoi raho­ja tehokkaasti val­taa pitäville.

    Tästä voit kuun­nel­la lisää vapaas­ta pankki­toimin­nas­ta: http://www.econtalk.org/archives/2008/11/selgin_on_free.html

    Vastaa

17. “spot­tu: Mik­si poli­itikot osaisi­vat aset­taa vakavaraisu­us­ta­son opti­maalisem­min kuin talletajat?”

    Luot­to­laitok­sen vakavaraisu­us­vaa­timus on luon­teeltaan poli­it­ti­nen arvo­val­in­ta, ei opti­moin­tite­htävä. Kyse on toisaal­ta siitä minkälainen rooli pankkisek­to­rille halu­taan antaa, ja toisaal­ta riski­ta­sos­ta jon­ka veron­mak­sa­ja on valmis hyväksymään jos tal­letus­suo­jas­ta halu­taan pitää kiinni.

    Vastaa

18. Itse en sinän­sä “vihaa” val­tio­ta, kuten lib­er­taris­tit, vai­ka uskonkin että val­tio tekee monia asioi­ta tehot­tomam­min. Oma posi­tioni — olen vah­vasti sitä mieltä, että mah­dolli­nen seteliekspan­sio pitäisi toteut­taa jaka­mal­la kansalaisille — johtuu siitä, että val­tio tai muu julki­nen instanssi ei käytän­nössä koskaan kykene pitämään meno­ja kuris­sa eli ylimääräi­nen ker­talu­on­teinen tulo bud­je­toidaan menok­si, joka jatkuu sit­ten vuodes­ta toiseen.

    Lisäk­si val­tion kas­saan laitet­tuna seteliekspan­sion mah­dolli­nen elvyt­tävä vaiku­tus kohdis­tuu val­tion virkami­esten ja poli­it­tikko­jen lem­mikkipro­jek­tei­hin. Minus­ta on demokraat­tisem­paa, että rahat ovat kansalais­ten käytössä suo­raan. Jos val­tio rak­en­taa niil­lä pyra­mide­ja tms., saadaan kyl­lä työtä ja rak­en­ta­jille rahaa, mut­ta se on suh­teessa aika paljon kehnom­pi ja type­r­ämpi tapa hoitaa talout­ta, kos­ka talousjär­jestelmän tarkoi­tus on tuot­taa hyv­in­voin­tia kansalaisille, ei suinkaan turhaa työtä. 

    Tässä on toinenkin näköko­h­ta. Luot­to­la­mas­ta seu­raa kon­trak­tio sekä raha- että reaalipuolel­la. Raha­puolen kon­trak­tio johtuu siitä, että uudelleen­lain­oi­tus vähe­nee ja van­ho­ja mak­se­taan pois. Reaalipuolel­la tämä johtaa siihen, että investoin­nit vähenevät; tämä on se mekanis­mi, johon Osmo ilmeis­es­ti yllä viit­taa “laman aiheut­tamise­na” ja “var­al­lisu­u­den tuhoamise­na”, kos­ka en usko, että Osmokaan on niin höp­sö, että kuvit­telee pelkän nimel­lis­ar­vo­jen laskun tarkoit­ta­van var­al­lisu­u­den tuhou­tu­mista. Toki var­al­lisu­ut­ta siir­tyy, mut­ta se on jo eri asia.

    Nähdäk­seni tasainen helikopteri­ra­hoi­tus on sik­sikin parem­pi, että se vas­taa teo­reet­tis­es­ti paljon tarkem­min IS-LM-mallin LM-käyrän siir­toa oikealle kuin val­tion kirstu­un paine­tut setelit, joi­ta minus­ta ihan oikeutetusti voidaan pitää verona. Olkoonkin, että deflaa­tion olois­sa kyse on aika tehokkaas­ta veros­ta, sitä voi pitää jonkin­laise­na wind­fall-verona velkojille.

    Vastaa

19. AB, toki ensisi­jainen keino on laskea korkoa, mut­ta pre­mis­si setelira­hoi­tuse­hdo­tusten taustal­la on että nol­lako­rkokaan ei saa inflaa­tio­ta nouse­maan tavoit­teeseen. Eli vas­taus että voihan keskus­pank­ki laske korkoa ei osu, kos­ka koron olete­taan jo ole­van nol­la. Ja toisaal­ta jos implisi­it­tis­es­ti myön­tää, että KP:n tulee säädel­lä inflaa­tio­ta (eli laskea ja nos­taa korko­ja), joka on myös eksplisi­it­tis­es­ti kir­jat­tu niiden velvol­lisu­udek­si, niin on omi­tu­ista int­tää että mik­si tämä on niiden velvol­lisu­us. Jos on sitä mieltä että hin­tavakaud­es­ta pitää huole­htia vain toiseen suun­taan, niin sit­ten on syytä ker­toa mik­si näin.

    Empiristinä halu­aisin huo­maut­taa, että yksi­ty­isiä val­u­ut­to­ja kokeilti­in jälleen ker­ran, täl­lä ker­taa johdan­nais­ten muo­dos­sa joi­ta finanssisek­tori jenkeis­sä pain­oi ilman val­tion hyysäämistä. Kaikkien lib­er­taristien ilok­si tämän raha arvo oli vielä sidot­tu konkreet­tiseen omaisu­u­teen eli kiinteistöihin.

    Vastaa

20. Siis väitätkö ihan pokkana, että säästämisas­te kas­vaa, kun rahaa paine­taan koneessa ja jae­taan kansalle? Eli siis koko hom­man ongel­ma oli se, että keskus­pank­ki ei tajun­nu jakaa kansalaisille riit­tävästi rahaa?

    No en omas­ta mielestäni väit­tänyt, että tuon ongel­man loi se, että val­tio ei jakanut rahaa kansalaisilleen.

    Sen sijaan väitän kyl­lä “pokkana”, että kos­ka deflaa­tio­vaara on yhdys­val­lois­sa sen ver­ran iso ja vielä toden­näköi­nen, niin jos val­tio painat­taisi nyt rahaa isot määrät, niin se ei pistäisi inflaa­tio­ta vielä vaar­al­liselle tasolle. Myös väitän sitä, että kos­ka yhdys­val­lois­sa on niin epä­var­ma taloudelli­nen tilanne, niin JOS nuo rahat jaet­taisi­in taval­liselle kansalle, niin iso osa siitä menisi säästöi­hin, kos­ka ihmiset ei uskaltaisi kulut­taa. Pitem­mäl­lä aikavälil­lä tämä säästä­jen kehi­tys olisi ter­vet­tä, mut­ta elvy­tys­tak­ti­ikkana se olisi huono.

    Vastaa

21. AB:n oikomi­nen on lop­u­ton suo, mut­ta kun ker­ran aloitin: Jos FED tiput­taa helikopter­il­la $1000 jokaisel­la amerikkalaiselle, niin on nykyisessä talois­ti­lanteessa päivän­selvää että ainakin osa tuos­ta rahas­ta käytetään velko­jen lyhen­tämiseen, tal­letaan, sijoite­taan, tms. eli säästämisas­te kas­vaa. Se onko tämä hyvä vai huono idea noin yleen­sä on sit­ten toinen jut­tu. Lisätään nyt vielä toinen yleinen itses­tään­selvyys, ongel­man syil­lä ja ongel­man ratkaisuil­la ei ole vält­tämät­tä mitään yhteyt­tä, paloa ei voi samut­taa otta­mal­la pyro­maanil­ta tuli­tikut pois.

    Vastaa

22. spot­tu: Tal­letus­suo­ja on ihan hyvä point­ti, mut­ta mik­si ihmeessä vakavaraisu­us­vaa­timus olisi jotenkin arvo­val­in­ta? Sil­lähän yritetään määrit­tää pankeille ja tal­let­ta­jille sopi­va riski­ta­so. Mik­si tal­leta­jat ja pankit itse osaisi määrit­tää tätä riski­ta­soa (jos siis tal­letus­suo­jas­ta luovut­taisi­in samalla)?

    Skot­lannin free­bank­ing-kaudel­la pankkien reservit oli­vat tyyp­il­lis­es­ti erit­täin alhaisia, eikä siitä koitunut ongelmia, kos­ka pankit oli­vat sopi­neet asi­akkaiden­sa kanssa sank­tioi­ta raho­jen nos­tolle, jos reservit uhka­si­vat loppua.

    Eikö pankin rooli ole asi­akkaiden­sa määriteltävis­sä? Mik­si poli­itikko osaisi määritel­lä sen roolin jotenkin parem­min? Toinen halu­aa rahalleen tur­val­lisen sijoi­tu­s­paikan ja on jopa valmis mak­samaan siitä jotain. Toinen halu­aa palvelu­ja, kuten mak­suko­rt­te­ja, tilisi­ir­to­ja yms. Kol­mas halu­aa tal­letuk­selleen tuot­toa. Miten keskusjo­htoinen talouden suun­nit­telu pysty­isi vas­taa­maan näi­hin ihmis­ten mon­imuo­toisi­in halui­hin ja tarpeisiin?

    Tiedemies: Minä en ainakaan vihaa val­tio­ta yhtään sen enem­pää kuin poli­itikko­jakaan. Minä uskon, että ihmiset reagoi kan­nus­timi­in. Poli­itikoil­la ei ole kan­nus­timia toimia yhteisen edun mukaan. (Tai ottaa selvää mikä olisi yhteisen edun mukaista.) Sik­si en usko, että val­tiokaan toimii yhteisen edun mukaan. Sen lisäk­si en hyväksy val­tion käyt­tämää väkivaltaa.

    tpyy­lu­o­ma: Leik­itkö sinä nyt tahal­lasi tyh­mää? Mikä koh­ta tästä jäi epä­selväk­si: “Keskus­pankin ei pidä tehdä muu­ta kuin pitää kiin­ni tuos­ta inflaa­tio­tavoit­teesta. Se tarkoit­taa koron pitämistä alhaal­la (ja mah­dol­lis­es­ti rahan painamista) sil­loin kun inflaa­tio­tavoite alittuu.”

    Jos luulet, että mikä tahansa arvopa­peri on rahaa, niin en voi aut­taa sin­ua ymmärtämään. Kan­nat­taisi nyt kuitenkin kuun­nel­la tuo pod­casti, niin pahim­mat harhalu­u­lot korjaantuisivat.

    Hen­ri Wei­jo: Jeps. Minä en itse osaa arvioi­da mitenkään Yhdys­val­to­jen delfaa­tion toden­näköisyyt­tä tai sen voimakku­ut­ta. Deflaa­tio­han ei sinäl­lään ole ongel­ma. Ongel­man aiheut­taa mm. työn hin­nan joustamattomuus.

    Vastaa

23. Aja­tus, että meil­lä ei olisi pankki­tal­letuk­sille suo­jaa ja jokainen käyt­tötilin omis­ta­ja jou­tu­isi otta­maan selvää pankin kaik­ista sijoituk­sista, on lievästi san­ot­tuna epäkäytän­nölli­nen ja tulisi johta­maan erit­täin kon­ser­vati­iviseen pankkikäyt­täy­tymiseen. Eihän suuret ammat­tisi­joit­ta­jatkaan tun­nista­neet äsket­täin paljhast­nut­tu 50 mil­jardin dol­lairin pyramidihuijauista.

    Vastaa

24. Art­turi Björk: “Eikö pankin rooli ole asi­akkaiden­sa määriteltävis­sä? Mik­si poli­itikko osaisi määritel­lä sen roolin jotenkin paremmin? ”

    Itse toivon että pankki­ni ei mene nurin, etteivät rupea per­imään asun­to­lainaani takaisin parin kuukau­den mak­sua­jal­la. Min­un on kuitenkaan turha men­nä pankeista kyse­lemään että minkälaisi­in pyra­midi­ra­has­toi­hin olette rahanne lait­ta­neet tai mil­laisia vei­jare­i­ta olette lain­oit­ta­neet, josko mak­sa­vat lain­o­jaan ollenkaan takaisin? Vira­nomaisil­la (Rahoi­tus­tarkas­tuk­sel­la?) voi kuitenkin olla parem­mat mah­dol­lisu­udet täl­läisi­in seu­ran­toi­hin ja selvi­tyk­si­in, eli ei kai tässä pitäisi pankkien asi­akkaiden ja vira­nomais­ten etu­jen niin pahasti ris­ti­in men­nä? Tai voitko vai­h­toe­htois­es­ti ker­toa miten voin tarkas­taa mil­laisia pom­me­ja eri pankkien salkuista löytyy?

    Vastaa

25. AB, luin vähän huonos­ti, mun moka. Olemme siis ilmeis­es­ti yhtä mieltä että inflaa­tio­tavoit­teesta kiin­nip­itäk­seen kesku­pank­ki voi joutua paina­maan rahaa.

    Vastaa

26. Vielä siitä yksi­tyis­es­tä rahas­ta. Johdan­naisil­la mak­set­ti­in esim. yri­tyskaup­po­ja, eli ne oli­vat vai­h­don väline. Niitä pilkot­ti­in osi­in, eli ne oli­vat jaet­tavia. Niiden luotet­tavu­u­den määrit­te­liv­ät yksi­tyisen sek­torin luot­to­laitok­set. Niille oli markki­nat, ja niitä pystyi vai­h­ta­maan mui­hin val­u­ut­toi­hin. Ja niin edelleen. Selasin vähän linkit­tämääsi, ja en edelleenkään ymmär­rä miten tämä efek­ti­ivis­es­ti eroaa yksi­tyisen pankin paina­mas­ta rahas­ta? Sem­minkin kun niis­sä on sama ongel­ma, liik­keel­le­lask­i­jan luotet­tavu­u­den arvioin­ti on vaikeaa ja työlästä.

    Vastaa

27. tpyy­lu­o­ma: Kyl­lä olemme siitä samaa mieltä.

    Vastaa

28. Sopi­iko­han tähän keskustelu­un väli­huo­mau­tuk­se­na, että ahneudel­la oli jälleen paska­nen lop­pu. Ikävä kyl­lä laskun mak­sajik­si tule­vat jälleen he, ketkä siihen touhu­un eivät osal­lis­tuneet muu­ta kuin lainanottajina.

    Mut­ta kysymys alan ihmisille. Onko niin, että ohi val­tioiden ja keskus­pankkien, keskeisin rooli oli ja on edelleen pankeil­la. Muis­taak­seni koko hom­ma lähti rojah­ta­maan jostain Lehman­nin vel­jesten pankista. Siis pankitko tämän hom­man mokasi.

    Vastaa

29. Tsekkaa­pas Osmo piru­ut­tasi mikä rooli asun­tolu­ot­tosotkun syn­tymisessä USA:ssa oli ase­tuk­sel­la nimeltä Com­mu­ni­ty Rein­vest­ment Act.

    Vastaa

30. “Mik­si tal­leta­jat ja pankit itse osaisi määrit­tää tätä riski­ta­soa (jos siis tal­letus­suo­jas­ta luovut­taisi­in samalla)?”

    Kos­ka markki­noil­la toim­i­joil­la olisi tuos­sakin maail­mas­sa läh­es poikkeuk­set­ta vah­van epäsym­metriset kan­nus­teet. (poikkeus olisi vain ne, jot­ka tal­let­taisi­vat omaa rahaa, ei siis esimerkik­si työ­nan­ta­jan tai rahas­tosi­joit­ta­jan rahaa) Pankkien työn­tek­i­jät saa­vat bonuk­sia posi­ti­ivi­sista tulok­sista, omis­ta­jat voivat menet­tää korkein­taan sijoit­ta­mansa rahan jne. Mielestäni tämä keskustelu on käy­ty jo sen ver­ran mon­ta ker­taa, että tun­tuu hiukan kum­mal­ta että tämä pitää jälleen ker­ran vään­tää rautalangasta. 

    “Poli­itikoil­la ei ole kan­nus­timia toimia yhteisen edun mukaan. (Tai ottaa selvää mikä olisi yhteisen edun mukaista.) ”

    Tot­ta kai on. Jollei toi­mi, ei tule val­i­tuk­si uudestaan.

    “Olet oike­as­sa, että muitakin pankki­jär­jestelmiä on kokeil­tu ja siitäkin, että niistä on syys­tä luovut­tu: nimit­täin siitä syys­tä, että ne eivät kanavoi raho­ja tehokkaasti val­taa pitäville.”

    Muis­taak­seni olen jo ainakin kak­si ker­taa huonol­la men­estyk­sel­lä pyytänyt sin­ua selit­tämään, miten jokin muu raha­jär­jestelmä olisi mil­lään taval­la (eri­tyis­es­ti luot­toekspan­sion suh­teen) parem­pi kuin nykyi­nen. Suos­tu­isitko­han täl­lä kerralla?

    “Muis­taak­seni koko hom­ma lähti rojah­ta­maan jostain Lehman­nin vel­jesten pankista. Siis pankitko tämän hom­man mokasi.”

    Siinä vai­heessa kun Lehman Broth­ers meni nurin, rahoi­tus­markki­nat oli­vat olleet jo vuo­den syöksykier­teessä. Aivan yksin pankit eivät onnis­tuneet mokaa­maan, kump­paniksi pankit tarvit­si­vat riit­tävän hölmöjä asiakkaita.

    Vastaa

31. Osmo: Kaik­ki pankki­tal­letusten tek­i­jät eivät tietenkään jou­tu­isi otta­maan selvää pankkien sijoituk­sista. Tal­let­ta­jat voisi­vat vali­ta tal­letuk­sien­sa kohteik­si pankke­ja, jot­ka pitäi­sivät sijoituk­sen­sa jos­sain määrin julk­isi­na, luot­taa pankin maineeseen tai ostaa pankin reit­taus­palvelua. Olen­naista on, että kan­nustin toimia kokon­aisu­u­den kannal­ta viisaasti on sama kuin kan­nustin toimia oma­l­ta kohdal­taan viisaasti. (Toisin kuin nyt, kun voi ilmaisek­si tal­letel­la riskipankkei­hin, jot­ka mak­sa­vat huimaa korkoa, kun tietää, että tap­pi­ot taas ker­ran sosialisoidaan.)

    “Eihän suuret ammat­tisi­joit­ta­jatkaan tun­nista­neet äsket­täin paljhast­nut­tu 50 mil­jardin dol­lairin pyramidihuijauista.”

    Käsit­tääk­seni myöskään säätelijät eivät pystyneet tähän, joten en ymmär­rä mikä argu­ment­ti tämä on.

    Skot­lannin free­bank­ing-kaudel­la pankit oli­vat hyvin vakavaraisia ver­rat­tuna nyky­pankkei­hin. Tämä tietysti loi luot­ta­mus­ta tal­let­ta­ji­in, vaik­ka pankit pitivätkin nyky­isin ajatel­tuna nau­ret­ta­van alhaisia reservejä.

    tpyy­lu­o­ma: No siis ensin­näkin kun meil­lä on nämä legal-ten­der lait. Muutenkin noil­la sin­un kri­teereil­lä kaik­ki arvopa­per­it ovat rahaa. Olen­nainen ero on minus­ta se, että johdan­naisia ei käytetä yleis­es­ti vai­h­don välineenä.

    Jouni: ööö… juuri ne lainan­ot­ta­jathan tähän koko hom­maan osal­lis­tu­i­v­at. Har­mi on lähin­nä se, että he eivät joudu laskua mak­samaan, vaan se sosial­isoidaan muille.

    Kuten tuos­ta tpyy­lu­o­man linkkaa­mas­ta kuvas­ta, että linkkaa­mas­tani selostuk­ses­ta voi huo­ma­ta hom­man mokasi poli­itikot, pankit, keskus­pank­ki, virkamiehet ja sijoittajat.

    Vastaa

32. Jan­tunen, asial­lisen selvi­tyk­sen noiden eso­teeris­ten kolmikir­jaimis­ten amerikkalais­ten asun­to­laina­ly­hen­tei­den merk­i­tyk­ses­tä saa alan auk­tori­teetik­si nousseesta Cal­cu­lat­ed Risk ‑blo­gin ark­istoista (mie­lenki­in­toinen ilmiö sinän­sä). CRA:n tapauk­ses­sa esim. http://www.calculatedriskblog.com/2007/10/hmda-data-on-high-priced-loans.html
    Se että seli­tys ei vält­tämät­tä tue omak­sut­tu­ja ennakkolu­u­lo­ja on se syy mik­si tuo blo­gi on auktoriteetti.

    Vastaa

33. Olen sen ver­ran van­ha mies, että muis­tan ajat, jol­loin pank­ki vaati lujat taku­udet lain­oille. Nim­iä paperei­hin tai omia omaisuuk­sia vaku­udek­si. Edes­men­nei­den isän ja isoisän jut­tu­ja muis­tan, mut­ta oma esimerkki. 

    Ostelin joskus 1970 luvul­la fiat 127 ja tarvitsin lainan. Ei ollut paljon pyy­det­ty, mut­ta pankki­her­ra vaati lainalle takaa­jan. Tut­tu mies lait­toi nimen paperi­in, mut­ta hänenkin taus­ta selvitettiin.

    Sit­ten tuli löperöt ajat 1980 luvun lop­ul­la ja rahaa sai R‑kioskilta. Sen jäl­keen viisas­tut­ti­in ja vaa­dit­ti­in taas nim­iä ja vakuuk­sia rahan saamiseen. Amerikas­sa olti­in 10 vuot­ta Suomea jäljessä. 

    Minus­ta on olta­va niin, että kun pank­ki lainaa sinne tois­t­en tal­let­tamia raho­ja, on olta­va veden­pitävät vaku­udet raho­jen takaisin saamisek­si. Muuten pankki­maail­ma ei toimi.

    Vastaa

34. Vaik­ka pidänkin toisi­naan Björkin tek­steistä, minus­ta näis­sä kom­menteis­sa hänen näke­myk­sen­sä saa vähän liikaa huomio­ta, ottaen huomioon sen tosi­asial­lisen marginaalisuuden. 

    Minus­ta olen­naista asi­as­sa on juurikin se, kuin­ka nopeasti ja tehokkaasti stim­u­laa­tio lev­iää koko talouteen. Jos val­tio tilaa 10 mil­jardil­la pyra­mide­ja, sen vaiku­tus muual­la kuin raken­nusalal­la näkyy vas­ta vuosien kulut­tua; se on aivan liian hidas­ta. Helikopteripu­do­tuk­ses­sa raha on kier­rossa ja siel­lä mis­sä pitää juuri nyt. 

    Se, mik­si se pitäisi toteut­taa “kansalais­palkkana” taas on yksinker­taista: se ei saisi kan­nus­taa mihinkään pul­jauk­si­in, eikä jät­tämään työ­paikkaa tms.

    Vastaa

35. Tämä on var­masti ihan tyh­mä kysymys mut­ta kysyn nyt kuitenkin: Kun halu­taan jakaa rahaa ihmisille, niin jospa annetaan kaikille lupa piirtää tus­sil­la ylimääräi­nen nol­la setelei­den­sä perään? Tai vaik­ka use­ampia, niin saadaan oikea lot­tovoit­ta­jien maa (tai sit­ten Zim­bab­we)? Täl­lainen kuu­lostaa tietysti hölmöläis­ten hom­mal­ta, mut­ta onko vakavis­saan ehdote­tuis­sa rahan­jako­su­un­nitelmis­sa joku juju jota en ole ymmärtänyt?

    Vastaa

36. Mat­ti Haavikko:

    Jos kaik­ki piirtävät nol­lan var­al­lisuuten­sa perään, sil­lä ei ole tietenkään mitään merkitystä. 

    Jos taas kaikille kansalaisille jae­taan sama sum­ma val­u­ut­taa, hyö­ty on eri riipuen edeltävästä var­al­lisu­ud­es­ta. Inflaa­tion takia var­al­lisu­us siir­tyy vas­taavis­sa suhteis­sa, ts. mitä köy­hempi olet sitä enem­män hyödyt helikopterirahasta.

    Vastaa

37. Tämä on var­masti ihan tyh­mä kysymys mut­ta kysyn nyt kuitenkin: Kun halu­taan jakaa rahaa ihmisille, niin jospa annetaan kaikille lupa piirtää tus­sil­la ylimääräi­nen nol­la setelei­den­sä perään? Tai vaik­ka use­ampia, niin saadaan oikea lot­tovoit­ta­jien maa (tai sit­ten Zim­bab­we)? Täl­lainen kuu­lostaa tietysti hölmöläis­ten hom­mal­ta, mut­ta onko vakavis­saan ehdote­tuis­sa rahan­jako­su­un­nitelmis­sa joku juju jota en ole ymmärtänyt?

    Hom­man nimi on, että taan­tu­man aikana taval­lista suurem­pi osa ole­mas­sa olev­as­ta tuotan­toka­p­a­siteetista on vajaakäytössä, kos­ka yksi­tyiset kansalaiset pelkäävät kulut­taa rahoil­laan, pankit pelkäävät antaa lain­o­ja yri­tyk­sille ja toisilleen ja kos­ka yri­tyk­set pelkäävät kan­nat­tavuuten­sa puoles­ta ja sik­si anta­vat potku­ja työn­tek­i­jöilleen tai lomaut­ta­vat heitä.

    Laskusuh­danne syn­tyy ihmis­ten pelosta toisi­aan kohtaan. Rahan­jakoelvy­tyk­sen perusidea on lievit­tää pelko­ja. Rahankylvöelvy­tyk­sen ideana ei ole luo­da yhtään uut­ta vau­raut­ta, mikä tietenkin olisi mah­do­ton­ta, vaan saa­da ihmiset käyt­tämään jo ole­mas­saol­e­vaa vau­raut­ta (tuotan­toka­p­a­siteet­ti) ja stim­u­loi­da hei­dät rak­en­ta­maan uut­ta. On tärkeää ymmärtää, että raha mis­sään muo­dos­saan ei ole sama asia kuin konkreet­ti­nen omaisu­us. Raha on paljon abstrak­timpi asia kuin kadun­mies (tai vul­gäärilib­er­taristi) tyyp­il­lis­es­ti ajat­telee. (Jyrkim­män fiat-raha ‑kri­ti­ikin taustal­la ei muu­ta olekaan kuin jonkin­lainen nai­ivi roo­peankka­mainen käsi­tys rahan olemuksesta.)

    Vastaa

38. Rahankylvöelvy­tyk­sen idea ei tosi­aankaan ole, kuten Markku sanoi, luo­da “rikkaut­ta”, vaan se, että ole­mas­saol­e­van kap­a­siteetin käyt­töaste nousee. 

    Ongel­ma luot­to­la­man aikana ei ole se, että talous sopeu­tuu; sen kuu­luukin sopeu­tua nousukau­den jäl­keen. Lib­er­taris­tit (kuten Schiff) ovat täysin oike­as­sa siinä, että ongel­man syynä ovat hillit­tömät nousukaudet ja lamat ovat vain oire­i­ta. Sopeu­tu­mi­nen on osin kivuliasta.

    Lääk­keet ovat kuitenkin vähän väärät. Vaa­timus, ettei rahapoli­it­tista elvy­tys­tä pitäisi sal­lia, on vähän saman­lainen kuin että vaik­ka flun­ss­apoti­laalle ei saisi antaa kuumelääket­tä, kos­ka “hoide­taan vain oire­i­ta eikä itse syytä”. Sopeu­tu­misen ei tarvitse tarkoit­taa työt­tömyy­den räjähtämistä käsi­in ja talouden vuosikausien mit­taista taantumaa.

    Vaik­ka olen tässä mon­esti puo­lus­tel­lutkin rahankylvöelvy­tys­tä, tosi­asi­as­sa en pidä sitä kauhean hyvänä ideana. Pidän vielä huonom­pana ideana sitä, että val­tio alkaa rak­en­taa pyra­mide­ja tms, kos­ka sil­lä touhul­la saadaan aikaan vain työtä työn vuok­si, eikä mitään konkreet­tista mitä ihmiset oikeasti halu­aisi­vat. Vero­helpo­tuk­set, kuten koti­talousvähen­nyk­sen nos­to yms. ovat sen­tään vähän fik­sumpi idea, kos­ka niiden ideana on, että ihmiset sen­tään lait­ta­vat rahaa sel­l­aiseen mitä itse halu­a­vat. (koti­talousvähen­nys ei itsessään ole kovin neu­traali, kos­ka vähen­nys tehdään veros­ta eikä tulosta, se on selkeäm­min ja vahvem­min hin­ta­sub­ven­tio koti­työlle, mut­ta tämä on toissijaista)

    Se, mitä ihmiset pelkäävät luot­to­la­mas­sa ja minkä vuok­si he eivät teetä työtä, on oman työt­tömyy­den riskin (koet­tu) lisään­tymi­nen. Jos raken­netaan pyra­mide­ja, rak­sami­esten luot­ta­mus tule­vaisu­u­teen lisään­tyy, mut­ta muiden ei. Jos rahaa jae­taan kaikille, kaikkien luot­ta­mus lisään­tyy. Tai sit­ten ei.

    Vastaa

39. Jos min­ul­ta kysyt­täisi­in, mihin elvy­tys pitäisi suun­na­ta Suomes­sa, vas­taisin val­on nopeudel­la, että koti­talousvähen­nyk­si­in ja sitä vielä laa­jen­taen asuntoyhtiöihin. 

    Siinä tilaa­ja ja tuot­ta­ja sata var­maan tekevät täs­mäo­h­jat­tua rahan­levi­tys­tä. Ei tarvi­ta pyra­mide­ja ja helikoptere­i­ta. Jos teil­lä on suhtei­ta, ottakaa kiireesti alan her­roi­hin yhteyksiä.

    Vastaa

40. Osmo: “Hin­tata­so x tuotan­to = rahan määrä x kiertonopeus 

    Setelira­hoi­tus ei siis lisää inflaa­tio­ta, jos se koko määräl­lään lisää tuotan­non määrää. Laman olois­sa tätä on hyvinkin mahdollista”

    Art­turi Björk: “Setelira­hoi­tus vähen­tää deflaa­tio­ta tai lisää inflaa­tio­ta vält­tämät­tä. Uusien setelien painami­nen ei mitenkään kas­va­ta tuotan­toa. Sin­ul­la on syy-seu­raus-suh­teet ihan sekaisin. Inflaa­tion ain­oa tuotan­toa lisäävä vaiku­tus on reaali­palkko­jen lasku. (Muut resurssit reagoi­vat keskus­pankin luo­maan inflaa­tioon herkemmin.)”

    Kyl­lä kai uusien setelien painami­nen voinee sinäl­lään lisätä tuotan­toa ja nimeno­maan laman olois­sa. Ei kai bktssa ole kyse kuin vai­h­dan­nan määrästä, eli ei puhuta omaisu­u­den tai hyv­in­voin­nin lisäämis­es­tä. Tuo yo. yhtälö tämän hyvin yksinker­tais­taa, ellen ole sitä aivan väärin ymmärtänyt. Kor­jatkaa jos ajat­telu on pahasti pielessä.

    Jos ajatel­laan että ensim­mäisenä vuon­na meil­lä on kansan­taloudessa 100 ihmistä töis­sä puh­taas­sa palvelusy­hteiskun­nas­sa ja 10 työtön­tä, jonkun sortin lama siis. 100 ihmistä osta­vat vuo­den aikana toisil­taan 100 euron edestä palveluk­sia ja 10 työtön­tä sin­nit­televät ilman palveluk­sia muil­ta. inflaa­tio­ta ei ole ja rahan kiertonopeus on vakio 10 (raha kiertää kymme­nen ker­taa vuo­den aikana, jot­ta kaik­ki osto­ta­pah­tu­mat saadaan tehtyä) ja seteleitä 200*5euroa.

    Olete­taan että toise­na vuon­na annetaan sil­lä helikopter­il­la 5 euroa jokaiselle työt­tömälle (paine­taan 10*5=50e) jon­ka joh­dos­ta työt­tömät eivät enää tee asioi­ta itse vaan osta­vat palveluk­sia ris­ti­in toisil­ta työt­tömiltä, jot­ka ovat heti tilaisu­u­den tullen valmi­ita vai­h­ta­maan omia palveluk­si­aan mui­hin kun raha tulee hei­dän käsi­in­sä vai­h­dan­tavä­li­neek­si (esim. joku tiskaa mielu­um­min 8h/vrk ja toinen siivoaa 8h/vrk kuin kumpikaan sekä siivoaa 4h/vrk että tiskaa 4h/vrk).

    Sil­loin yhtälö on:

    1. vuon­na 1,00 * 10000 = 10 * 1000
    2. vuon­na 1,00 * 10500 = 10 * 1050 

    Yksinker­tais­tet­tua juu, mut­ta kyl­lä kai tässä yhtälössä joku totu­us taustal­la on vaik­ka oikea maail­ma toimi­ikin hie­man mon­imutkaisem­min. Ihan vaan rahaa lisäämäl­lä toime­ton (ihmi­nen tai kone) saadaan hyö­tykäyt­töön ja hyvässä lykyssä sen seu­rauk­se­na hyv­in­voin­tikin lisään­tyy. Ole­tuk­se­na siis että rahan kiertonopeus on saavut­tanut lakip­is­teen­sä, kos­ka sama tuotan­non kasvu voitaisi­in saa­da aikaa kier­rät­tämäl­lä ole­mas­sa ole­via seteleitä vauhdikkaammin.

    Mut­ta eikös finanssikri­isi tarkoi­ta juuri sitä että raha ei kierrä?

    Vastaa

41. Jari K: bkt:llä kai yritetään mita­ta kokon­ais­tuot­tavu­ut­ta. bkt:tä kor­jataan inflaa­ti­ol­la, joten se ker­too hyv­in­voin­nin ja var­al­lisu­u­den lisääntymisestä.

    Fiat-raha on väline jota käytetään vai­h­tokaupois­sa. Jos tiet­ty määrä rahaa ei meinaa riit­tää kaikki­in hyödyl­lisi­in vai­h­tokaup­poi­hin, niin rahan arvo reagoi nouse­mal­la. Seteleitä ei tarvitse painaa lisää, että kaik­ki hyödyl­liset vai­h­tokau­pat saadaan tehtyä.

    Minus­ta inflaa­tion kan­nat­ta­jien pitäisi pystyä perustele­maan mik­si se on deflaa­tio­ta parem­pi asioiden tila. Tämä on edel­ly­tys keskus­pankin har­joit­ta­man rahapoli­ti­ikan hyväksymiselle.

    Olen joskus lukenut, että ihmiset kart­ta­vat riske­jä kat­e­goris­es­ti liikaa. Tämä voisi toimia perustelu­na inflaa­tion puoles­ta. Toisaal­ta inflaa­tio lisää eriarvoistumista.

    Osaisiko kukaan (Tiedemies?) perustel­la tätä perus­teel­lis­es­ti ja vakuuttavasti?

    Vastaa

42. Art­turi Björkin kan­nat­taisi tutus­tua Bri­tann­ian maail­ma­so­dan väliseen aikaan. Sil­loin britit kul­takan­taan nojautuen päät­tivät palaut­taa pun­nan sotaa edeltäneeseen arvoon­sa. En tiedä onnis­tut­ti­inko siinä, kos­ka sil­lä ei ole väliä, eivätkä talousti­eteen oppikir­jat siitä ker­ro. Mil­lä on väliä, ja sen ne ker­to­vat, on talouden heiken­tymi­nen ja suur­val­ta-ase­man heiken­tymi­nen tuon tuit­tupäisyy­den hintana.

    Vastaa

43. Osmo: Vinkkaatko vähän, mihin kir­joit­ta­maani tuo kom­ment­tisi liittyy?

    Minus­ta ei ole yhtään yllät­tävää, että jos val­tio yrit­tää määrit­tää rahan arvon, niin sil­lä on hyvin vakavia negati­ivisia seurauksia.

    Toivon, että täl­laiset tuit­tupäät eivät saa tah­toaan läpi EKP:ssa.

    Vastaa

44. En pidä maltil­lista deflaa­tio­ta sel­l­aise­na peikkona kuin ehkä suuri osa muista, mut­ta tietyn­su­u­ru­inen deflaa­tio tup­paa ole­maan huonom­pi jut­tu kuin saman­su­u­ru­inen inflaa­tio. Tälle voidaan esit­tää “vaku­ut­ta­va” perustelu use­am­mas­takin mikro­näkökul­mas­ta. Tuo riski­aver­sio on var­masti yksi, vaikken nyt muis­takaan yhtään sen poh­jal­ta tehtyä for­mu­laa­tio­ta. Sen kaut­ta perustelu menisi jotenkin niin, että pieni deflaa­tio johtaisi mas­si­iviseen deflaa­tion. Ks. alla. 

    Menu-cos­tit ovat toinen, joskin aika heikko peruste. Hin­tasig­naalin kohi­naisu­us on ehkä vahvin peruste, mitä olen näh­nyt. Eli se, että kun kukin tuot­ta­ja perus­taa oman tuotan­topäätök­sen­sä havait­semi­in­sa hin­nan­muu­tok­si­in, ei hän pysty päät­telemään, mikä osa hin­nan­muu­tok­ses­ta on inflaa­tio­ta ja mikä aidosti lisään­tynyt­tä suh­teel­lista kysyn­tää. Tästä raken­netut mallit (ks. esim. Romerin “Advanced Macro­eco­nom­ics”) useim­miten ennus­ta­vat, että rahavaran­non kas­vat­ta­mi­nen (ja siitä seu­raa­va kysyn­nän kasvu ja inflaa­tio) voi tuot­taa “pysyvän” muu­tok­sen kokon­ais­tuotan­nos­sa, siis vaik­ka tuotan­non tas­apain­oti­la ei sinän­sä muu­tu, sitä läh­estytään “ylhäältä” eikä “alhaal­ta”.

    Deflaa­tion huonoin puoli raha­puolel­la on se, että se houkut­telee pitämään käteistä rahaa, kos­ka se koetaan tur­val­lisim­mak­si. Ja mitä isom­pi deflaa­tio, sitä enem­män tur­val­lis­esksi se koetaan suh­teessa reaal­isi­in investointeihin. 

    Jos ja kun luot­ta­mus pankkei­hin las­kee, deflaa­tio johtaa itseään ruokki­vaan kier­teeseen, kun rahaa vede­tään pois pankeista ja laite­taan sukan­var­teen, pankit kaatu­vat ja rahavaran­to supis­tuu entis­es­tään. Tässäkin tas­apain­oti­la on taval­laan ihan yhtä hyvä, mut­ta siihen pääsemisek­si tarvit­ta­vat omaisu­u­den uudelleen­jär­jeste­lyt ja inhimilli­nen kär­simys ovat käsit­tämät­tömän suuret ver­rat­tuna “taval­liseen” lamaan. Schiff & al. kul­takan­taa hehkut­taes­saan ovat taval­laan oike­as­sa, mut­ta sil­lä ei ole väliä, kos­ka sopeu­tu­mis­pros­es­si on — ainakin “antaa mennä”-periaatteella tote­tu­tee­tu­na — niin kivu­lias, ettei se ole poli­it­tis­es­ti mah­dolli­nen. Eikä inhimil­lis­es­ti toivottava. 

    Raha ei ole neu­traalia, vaan sen arvon muu­tok­set muut­ta­vat ihmis­ten käyt­täy­tymistä. Eri­tyis­es­ti se vaikut­taa investoin­tikäyt­täy­tymiseen ja juuri investoin­neil­la on pitkän aikavälin merk­i­tys­tä hyv­in­voin­nille. Sekä (suuri) inflaa­tio että deflaa­tio hait­taa­vat investoin­te­ja, mut­ta deflaa­tio enem­män kuin inflaatio.

    Vastaa

45. Osmon aja­tus siitä että setelira­hoi­tus ei aiheut­taisi inflaa­tio­ta ja kaik­ki uusi raha lisäisi tuotan­toa, on absur­di. On ole­mas­sa riit­tävän mon­ta varoit­tavaa esimerkkiä siitä että taloudelli­nen kankkunen ei katoa kah­ta kauheam­mal­la ryyp­päyk­sel­lä. Liian löysäkä­tisen velan­oton ongelmia ei voi kor­ja­ta vielä löy­sem­mäl­lä rahapoli­ti­ikalla ja setelira­hoituk­sel­la. Jos moinen aja­tus­malli val­taa päät­täjät, on ain­oa vai­h­toe­hto Zim­bab­wen kohtalon vält­tämisek­si siirtää säästöt toiseen valuuttaan.

    Inflaa­tio ei ole sinän­sä mitenkään yksikäsit­teis­es­ti säästäjiltä varas­tamista, kos­ka säästöille mak­se­taan korkoa. Nopeas­sa inflaa­tion muu­tok­ses­sa tal­letusko­rot eivät kuitenkaan pysy perässä. Sil­loin alkaa ryöstö, tai deflaa­tion tapauk­ses­sa säästäjän kissan­päivät. Lisäk­si val­tio halu­aa 28% koros­ta vaik­ka reaa­li­nen tuot­to sen myötä painuisikin negati­ivisek­si. Sitä voi pitää ryöstönä.

    Osmon väite siitä että ongel­mat johtu­vat arvopa­peri­s­tet­tu­jen luot­to­jen syn­tymis­es­tä, on kovin yksisilmäi­nen. On tot­ta että val­tiot eli valvo­vat vira­nomaiset epäon­nis­tu­i­v­at jälleen ker­ran arvopa­peri­s­tet­tu­jen luot­to­jen määrän suit­semises­sa. On tot­ta että val­tion siu­naa­mat luot­tolu­okit­ta­jat joiden sal­li­taan myy­dä luot­tolu­ok­i­tuk­sia selkeässä etur­i­s­tiri­idas­sa suo­raan luok­i­tuk­sen tilaa­jan luo­toille, ovat epäon­nis­tuneet. Mut­ta vaik­ka val­tiot aina epäon­nis­tu­vatkin surkeasti valvon­nas­sa ja kutakuinkin kaikessa mitä yrit­tävät, ne eivät ole syyl­lisiä kri­isi­in. Siitäkin huoli­mat­ta että mon­et val­tiot edesaut­toi­vat asun­tolu­ot­toku­plan syn­tyä tarpeet­tomien korko­tukien voimalla.

    Kri­isin siemenet kyl­vetti­in kun keskus­pankit Fed etunenässään lask­i­vat ohjausko­rot teknoku­plan puh­jet­tua aivan liian alas. Niiden käyt­tämis­sä inflaa­tion määritelmis­sä ei riit­tävän hyvin huomioi­da asun­to­jen hin­to­ja, jon­ka seu­rauk­se­na korko­ta­so pidet­ti­in liian alhaal­la liian pitkään, ja asun­to­jen hin­toi­hin syn­tyi kupla jon­ka näkivät kaik­ki muut pait­si keskus­pankki­ir­it jot­ka eivät sitä ker­takaikki­aan halun­neet nähdä.

    Mielestäni keskus­pankit ovatkin pahimpia syn­tipukke­ja mitä luot­toku­plan syn­tyyn tulee. Maail­ma on muut­tunut paljon niistä ajoista jol­loin ensim­mäiset keskus­pankit perustet­ti­in, ja mielestäni olisikin aika kokeil­la vai­h­teek­si miten rahan hin­noit­telu puh­taasti markki­noiden toimes­ta toimisi. Val­tioiden tehtävänä olisi kat­soa että sijoit­ta­jien käyt­tämien luot­tolu­ok­i­tusten teossa ei olisi etur­i­s­tiri­itaa ja riske­jä vähen­net­täisi­in vakavaraisu­us­vaa­timuk­sia ihan oikeastikin valvo­ma­l­la — ja tiukentamalla.

    Mitä tulee tal­letus­suo­jan pois­toon, tek­isin siitä tal­letusko­ron mukaan heikkenevän (tal­letushetken vaku­udet­tomien luot­to­jen tuot­tokäyrästä tal­letuk­sen duraa­tion mukaan kat­sot­tuna — esimerkik­si 3kk tal­letus 3kk euri­borin suu­ruisel­la korol­la voisi olla täysin suo­jat­tu, mut­ta ei jos korko olisikin vaik­ka 2x 3kk euri­bor). Täl­löin rahaa ei tarvit­sisi tunkea pat­jaan, mut­ta toisaal­ta sen kaikkein korkeim­man tal­letusko­ron met­sästäjät tietäi­sivät otta­vansa riskin siitä että ainakin osa rahoista voisi jäädä saa­mat­ta. Eikä veron­mak­sajien tarvit­sisi mak­saa muiden riskinottoa.

    Täys­mit­tainen tal­letus­suo­jan pois­to aiheut­taisi toden­näköis­es­ti liikaa ongelmia, mut­ta suo­jan heiken­tämi­nen koron funk­tiona voisi toimia nyky­istä paremmin.

    Vastaa

46. Tiedemies:

    Toiv­ot­tavasti huo­maat vielä nämä van­hem­matkin ketjut…

    menu-cos­tit: Oon tästä kap­paleesta ihan samaa mieltä, mut­ta tämä ei mielestäni vas­taa kysymyk­seen. Mik­si inflaa­tion takia kas­vanut tuotan­non määrä olisi parem­pi kuin deflaa­tion takia pienen­tynyt? Mihin määritämme opti­maalisen tason? Kun me teemme val­in­to­ja vapaa-ajan ja tuotan­non lisäämisen välil­lä eikö “todel­liset” pref­er­enssit väl­i­ty markki­noil­la parhait­en 0‑inflaatiossa? Eikö kaik­ki tästä poikkeami­nen ole yhtä haitallista riip­pumat­ta suunnasta?

    “Deflaa­tion huonoin puoli raha­puolel­la on se, että se houkut­telee pitämään käteistä rahaa, kos­ka se koetaan tur­val­lisim­mak­si. Ja mitä isom­pi deflaa­tio, sitä enem­män tur­val­lis­esksi se koetaan suh­teessa reaal­isi­in investointeihin.”

    Mik­si tämä on huono puoli? Mik­si joku investoin­ti­ta­so on parem­pi kuin joku toinen? Mihin opti­maa­li­nen taso määritel­lään? Eikö käteisen tai tili­ra­han kas­vanut pref­er­enssi myös alen­na korko­ja niin, että vaiku­tus investoin­tei­hin ei ole kovin suuri? (Siis jos korot määrit­tyvät markkinoilla…)

    Näi­den kaikkien kysymys­ten yhteinen teema on sen ole­tuk­sen kyseenalais­t­a­mi­nen, että 2% inflaa­tios­sa ihmis­ten pref­er­enssit välit­ty­i­sivät markki­noille parem­min kuin 0% inflaa­tios­sa. En siis väitä etteikö investoin­nit voisi olla hyv­in­voin­tia kas­vat­tavia. Ihmisil­lä on kuitenkin ole­mas­sa pref­er­enssit siitä miten paljon vapaa-aikaa he halu­a­vat ver­rat­tuna tuotan­toon. Mikä tahansa investoin­ti, joka paran­taa ihmis­ten mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia, ei siis kas­va­ta kokonaishyvinvointia.

    En oikein ymmärtänyt tuo­ta pankkien luot­ta­muk­sen mene­tys­tä? Mik­si se seu­raisi deflaa­tios­ta yhtään sen enem­pää kuin inflaatiostakaan?

    Vastaa

47. Mik­si inflaa­tion takia kas­vanut tuotan­non määrä olisi parem­pi kuin deflaa­tion takia pienentynyt?

    Inflaa­tion takia kas­vanut tuotan­non määrä ei sinän­sä ole mikään kauhean hyvä asia, mut­ta deflaa­tion takia pienen­tynyt on sik­si huonom­pi, että syn­tyy vähem­män hyv­in­voin­tia jaet­tavak­si. Jos kylässä asuu 20 ihmistä ja leipuri leipoo inflaa­tion olois­sa 30 leipää, joista 10 home­htuu, leipuri on tehnyt toki turhaa työtä ja siitä on harmia. Mut­ta jos leipuri leipoo deflaa­tion takia vain 15 leipää, viiden ihmisen ehtii tul­la nälkä ennen kuin leipuri ehtii leipoa viisi lisää. (Esimerk­ki on huono, kos­ka leip­iä on nopea tehdä, mut­ta monia asioi­ta valmis­tuu hitaasti, kuten vaik­ka asun­to­ja ja eri­tyis­es­ti investoin­tien vaiku­tus tulee hitaasti)

    Mik­si joku investoin­ti­ta­so on parem­pi kuin joku toinen? Mihin opti­maa­li­nen taso määritel­lään? Eikö käteisen tai tili­ra­han kas­vanut pref­er­enssi myös alen­na korko­ja niin, että vaiku­tus investoin­tei­hin ei ole kovin suuri? (Siis jos korot määrit­tyvät markkinoilla…)

    Reaa­liko­rko on investoin­nin hin­ta. reaa­liko­rko r ja nimel­lisko­rko i sekä inflaa­tio p ovat (osa­puilleen) naimi­sis­sa tois­t­en­sa kanssa niin, että r = i + p. Jos p on negati­ivi­nen, investoin­ti on kalli­impi kuin nimel­lisko­rko ja vaiku­tus käyt­täy­tymiseen on sama kuin jos investoin­neille olisi laitet­tu ylimääräi­nen vero. 

    Sille, mik­si investoin­tien suit­simi­nen on huono asia, on se yksinker­tainen seli­tys, että kun yhteiskun­nas­sa ali-investoidaan, tuot­ta­van pääo­man määrä vähenee. 

    En oikein ymmärtänyt tuo­ta pankkien luot­ta­muk­sen mene­tys­tä? Mik­si se seu­raisi deflaa­tios­ta yhtään sen enem­pää kuin inflaatiostakaan?

    Yksinker­tais­taen reaa­li­nen rahavaran­to = M/P, mis­sä M on rahan nimel­lis­ar­vo ja P on hin­tata­so. Ihmis­ten halu pitää rahaa, so. rahan kysyn­tä L riip­puu nimel­lisko­ros­ta L(i) siten, että mitä alhaisem­pi nimel­lisko­rko on, sitä enem­män he halu­a­vat rahaa. Pankit halu­a­vat tal­letuk­sia, jot­ta ne voivat laina­ta niitä eteen­päin vähän isom­mal­la korol­la. Fiat-rahas­sa kaik­ki raha on velkaa ja velan määrä reagoi myös korkoon, eli M riip­puu koros­ta, mitä alhaisem­pi korko, peri­aat­teessa sitä enem­män ihmiset alka­vat ottaa velkaa. Mut­ta se riip­puukin reaa­liko­ros­ta M®. 

    Kun halu pitää käteistä lisään­tyy, hin­nat alka­vat laskea. Jos nimel­lisko­rko ei muu­tu, reaa­liko­rko kas­vaa ja ihmiset alka­vat mak­saa velkaa pois, ja M piene­nee. Käteisen­halun tyy­dyt­tämisek­si hin­to­jen pitää laskea lisää. 

    Tämä ei vielä rom­ah­du­ta pankke­ja, mut­ta jotkut ihmiset eivät voi mak­saa velko­jaan takaisin, jos pros­es­si on nopea. Pankkien lainat hap­panevat ja niiden kyky mak­saa asi­akkailleen tal­letuk­set heikke­nee. Kos­ka nimel­lisko­rot ovat alhaiset, tal­letusko­rko ei kom­pen­soi enää pankin kaa­tu­misen riskiä, vaik­ka ris­ki olisi hyvinkin pieni. Ihmiset halu­a­vat rahaa mielu­um­min käteisenä ja nos­ta­vat sitä pankista, jol­la ei ole varaa, joten pank­ki menee konkurssi­in. Näi­den ihmis­ten raha “katoaa”. Reaalisen rahan kysyn­tä ei kuitenkaan ole muut­tunut ja nyt rahaa on vähem­män kuin ennen. Joten pros­es­si kiihtyy. 

    Deflaa­tio tekee sys­teemistä epästabi­il­im­man, kos­ka kun nimel­lisko­rot ovat alhaiset, ei tal­let­ta­jille voi­da enää kom­pen­soi­da riskiä.

    Vastaa

48. Tiedemies: “Inflaa­tion takia kas­vanut tuotan­non määrä ei sinän­sä ole mikään kauhean hyvä asia, mut­ta deflaa­tion takia pienen­tynyt on sik­si huonom­pi, että syn­tyy vähem­män hyv­in­voin­tia jaettavaksi.”

    Mik­si mate­ri­aa­li­nen hyv­in­voin­ti on parem­paa kuin muu hyv­in­voin­ti? Jokaisel­la ihmisel­lä on jotkut pref­er­enssit siitä miten he arvosta­vat vapaa-aikaansa tai sitä vai­h­ta­mal­la saa­maansa var­al­lisu­ut­ta. Mik­si inflaa­tios­sa nämä pref­er­enssit toteu­tu­isi­vat markki­noil­la parem­min kuin deflaatiossa?

    “Sille, mik­si investoin­tien suit­simi­nen on huono asia, on se yksinker­tainen seli­tys, että kun yhteiskun­nas­sa ali-investoidaan, tuot­ta­van pääo­man määrä vähenee.”

    Sille mik­si investoin­tien rohkaisem­i­nen on huono asia, on se yksinker­tainen seli­tys, että kun yhteiskun­nas­sa yli-investoidaan, resursse­ja käytetään liikaa tule­vaisu­u­den hyv­in­voin­nin paran­tamiseen tämän het­ken hyv­in­voin­nin paran­tamisen sijaan.

    Sinän­sä en ole erim­ieltä tuos­ta pankki­ju­tus­ta. Jos muu­tos on nopeaa, niin ongelmia tulee sopeu­tu­mises­sa. Itse käteisen pref­er­enssin kasvu ei ole ongelma.

    Vastaa

49. Mik­si mate­ri­aa­li­nen hyv­in­voin­ti on parem­paa kuin muu hyv­in­voin­ti? Jokaisel­la ihmisel­lä on jotkut pref­er­enssit siitä miten he arvosta­vat vapaa-aikaansa tai sitä vai­h­ta­mal­la saa­maansa var­al­lisu­ut­ta. Mik­si inflaa­tios­sa nämä pref­er­enssit toteu­tu­isi­vat markki­noil­la parem­min kuin deflaatiossa?

    Minus­ta vas­taus on itses­tään­selvä, ja minus­ta tun­tuu, että vähän leik­it tyh­mää. Inflaa­tios­ta huoli­mat­ta ihmiset vai­h­ta­vat vapaae­htois­es­ti vapaa-aikaansa työstä saatavaan kor­vauk­seen. Deflaa­tion olois­sa näitä vai­h­tom­ah­dol­lisuuk­sia on vähem­män ja osa ihmi­sistä jää ilman työ­paikkaa, vaik­ka he oli­si­vatkin valmi­ita men­emään töihin. 

    Toki tähän voi vas­ta­ta, että kyl­lähän he pää­sevät töi­hin kun vain vaa­ti­vat vähem­män palkkaa. Valitet­tavasti työvoima­markki­noil­la juurikin on mas­si­iviset transak­tiokus­tan­nuk­set, jot­ka aiheut­taisi­vat deflaa­tion olois­sa vas­ten­tah­toista työt­tömyyt­tä, vaik­ka mitään lail­lisia tms. esteitä nimel­lispalkko­jen laskemiselle ei olisikaan. Inflaa­tio puolestaan kor­jaa reaali­palkko­jen lasku­painet­ta “itses­tään” ja työl­lisyysaste pysyy jonkin ver­ran korkeampana.

    Huo­mautet­takoon, etten usko mihinkään pysyvään inflaa­tion ja työl­lisyy­den posi­ti­iviseen yhtey­teen, ain­oas­taan siihen, että nom­i­naa­li­nen sopeu­tu­mi­nen on epätäy­del­listä ja sik­si inflaa­tio voi kor­ja­ta reaali­palkko­jen lasku­painet­ta laskusuh­dan­teessa ja siten estää työt­tömyy­den kasvua. 

    Käteisen pref­er­enssin kasvu on ongel­ma sik­si, että se tekee rahas­ta epäneu­traalia. Fiat-rahas­sa tätä voidaan kor­ja­ta lisäämäl­lä lik­vidi­teet­tiä ilman, että syn­tyy deflaa­tio­ta. Tun­nut ole­van tätä vas­taan, mut­ta en ymmär­rä mik­si. Tot­takai asian pitää toimia toisin päin, eli jos lik­vidi­teet­tipref­er­enssi las­kee, pitää rahaa kela­ta sisään­päin inflaa­tion suit­simisek­si. Vas­tus­tatko tätäkin? 

    Kul­takan­nas­sa on se ongel­ma, että rahamäärä ei muu­tu eikä sopeudu lainkaan pait­si mah­dol­lis­es­ti luot­toekspan­sion kaut­ta. Luot­toekspan­sion sisäänke­laus kul­takan­nas­sa on kuitenkin vielä tuhoisam­paa kuin fiat-rahas­sa, vaikkakin voidaan argu­men­toi­da, että ihmiset luot­ta­vat sil­loin pankkei­hin alun­perinkin vähem­män eikä pankkipani­ikkia siten pääse syntymään. 

    En jak­saisi vatvoa näitä samo­ja argu­ment­te­ja puolelta ja toiselta.

    Vastaa

50. heh… no ei vatvota sit­ten varsinkin, kun en saa vas­taus­ta siihen kysymyk­seen, että mik­si 2% keinotekoinen muu­tos ei vääristä sig­naalia ihan yhtä paljon riip­pumat­ta suunnasta…

    Vastaa