Setelirahoitusta?

Euroop­pa on hanakalan talous­poli­it­tisen päätök­sen edessä. Joko syöksytään lamaan ja ote­taan vas­taan kaik­ki ne taloudel­liset ja sosi­aaliset onnet­to­muudet, joi­ta lamaan liit­tyy tai sit­ten val­tiot elvyt­tävät suurin sum­min ja velka­an­tu­vat aivan jär­jet­tömästi, mikä taas lamaan­nut­taa niiden tule­via toimia ainakin kymmenek­si vuodeksi. 

Min­un on vaikea ymmärtää, mik­si näi­den kah­den pahan väliltä pitää vali­ta. Minä val­it­sisin selkeän setelira­hoituk­sen tien. EKP antaa rahaa val­tioille, kaikille vaik­ka asukas­ta kohden yhtä paljon niin, ettei sitä tarvitse mak­saa takaisin. Jos rahan lahjoit­tamista pide­tään han­kalana, voi sen tietysti laina­ta, kos­ka Euroopan val­tio­than omis­ta­vat EKP:n omien keskus­pankkien­sa kautta.

Tämä mak­se­taan inflaa­tiona ja se heiken­tää Euron arvoa. Inflaa­tio on meitä uhkaav­ista taloudel­li­sista onnet­to­muuk­sista pien­impiä, pikem­minkin uhkana on deflaa­tio. Euron arvo saisi vähän heiken­tyäkin, kos­ka se on vahvis­tunut kohtu­ut­tomasti mui­hin val­u­ut­toi­hin — jopa Ruotsin kru­unuun — nähden.

Yhdys­val­lat siir­tyi nol­lako­ros­ta setelira­hoituk­seen, kun FED alkoi ostaa val­tion velka­kir­jo­ja. Tämä heiken­si dol­lar­ia tun­tu­vasti ja vaikeut­ti Euroopan tilan­net­ta entis­es­tään, kos­ka todel­lisu­udessa euro on nyt törkeästi yliar­vostet­tu. Oma­l­la setelira­hoituk­sel­laan Euroop­pa vain tasoit­taisi tilannetta.

Muuten olen sitä mieltä, että nol­lakasvus­ta ei sinän­sä olisi hait­taa. Hait­taa on siitä, että nol­lakasvun mukanaan tuo­ma vapaa-ajan lisäys ei jakaudu tasan, vaan toiset saa­vat sitä enem­män kuin haluaisivat.

58 vastausta artikkeliin “Setelirahoitusta?”

  1. Olen samaa mieltä, että pien­estä inflaa­tios­ta olisi nykyti­lanteessa selvää hyö­tyä. Mut­ta kan­nat­taisiko EKP:n kuitenkin laskea viiteko­rkon­sa käytän­nössä nol­laan ensin?

    Se, että val­tiot velka­an­tu­vat lisää, ei mielestäni ole suuri ongel­ma, kun­han val­tiot saa­vat lainara­han kohtu­ullisel­la korol­la. Ero sen välil­lä, onko laina EKP:ltä vai vapail­ta laina­markki­noil­ta, ei ole suuren suuri.

  2. Olen koulu­tuk­seltani ekon­o­misti, mut­ta en ole täysin sisäistänyt setelira­hoituk­sen ideaa. Mil­laisia reaal­isia vaiku­tuk­sia rahan arvon rom­ah­dut­tamisel­la käytän­nössä on? Jos oletet­taisi­in, että maail­man­taloudessa olisi vain kak­si toim­i­jaa, Jenkit ja Euroop­pa, ja molem­mat käyt­tävät setelira­hoi­tus­ta oman val­u­ut­tansa infla­toimiseen, eikö reaalisen vaiku­tuk­sen pitäisi olla neutraali?

  3. Jos molem­mat har­joit­ta­vat setelira­hoi­tus, tulos on val­u­ut­takurssien osalta neu­traali, mut­ta ei raha­nar­von osalta. Molem­mis­sa mais­sa raha­nar­vo las­kee ver­rat­tuna siihen, ettei setelira­hoi­tus­tra harjoiteta.

    On eri asia laina­ta keskus­pankil­ta kuin markki­noil­ta. Jos lainaa markki­noil­ta, se on markki­noil­ta pois ja yri­tys­ten rahoi­tus vaikeutuu.

    Korko­jen lasku nol­laan ei luot­to­la­maan — luot­ta­muk­sen lamaan — paljon auta, jos raha ei liiku pankeista eteen­päin. Erään­laista rahan työn­tämistä markki­noille on sekin, että Finnver­an val­tuuk­sia on selvästi lisät­ty — mut­ta ei läh­eskään niin paljon kuin sen ruot­salaisen vastineen.

  4. “Jos molem­mat har­joit­ta­vat setelira­hoi­tus, tulos on val­u­ut­takurssien osalta neu­traali, mut­ta ei raha­nar­von osalta. Molem­mis­sa mais­sa raha­nar­vo las­kee ver­rat­tuna siihen, ettei setelira­hoi­tus­tra harjoiteta”

    Ymmärsin kyl­lä tuon, että raha­nar­vo las­kee. Mut­ta mitä raha­nar­von laskemisel­la haetaan? Haetaanko sil­lä jotain lyhyen aikavälin­vaiku­tus­ta, joka saadaan kun rahamäärän­lisäys ei ole vielä hei­jas­tunut hin­toi­hin vai mikä on tarkoi­tus? Kai se pidem­mäl­lä aikavälil­lä on merk­i­tyk­setön­tä, onko ihmisel­lä kuukaudessa käytössään 1000€ vai 1000000€, jos sum­mien ostovoima on sama? 

    En siis kyseenalaista tässä mitään, haen vaan sel­ven­nys­tä omille ajatuksilleni.

  5. Osmo: Mil­lä perus­teel­la euro “on vahvis­tunut kohtu­ut­tomasti mui­hin val­u­ut­toi­hin… nähden”?

    Sinän­sä inflaa­tio voi olla ihan ok tapa alen­taa reaali­palkko­ja, jos siis olete­taan, että työn­tek­i­jät eivät suos­tu alen­ta­maan palkko­jaan “vapaae­htois­es­ti”. Inflaa­tio on euro­jen suo­raa vero­tus­ta, joten jos inflaa­tio­ta kiihdytetään, niin jot­ta veroaste ei nouse mui­ta vero­ja pitää alen­taa. (Tai mah­dol­lis­es­ti uudet eurot voi jakaa van­ho­jen omis­ta­jille esim. niin, että jokainen saa lait­taa yhden nol­lan setelien­sä perään.) Jos EKP jakaa sum­mat val­ti­olle väkimäärän suh­teessa tämä on mas­si­ivi­nen tulon­si­ir­to niiltä mail­ta, jois­sa euro­ja on niille maille, jos­sa omaisu­us on muus­sa muodossa.

    Uskon, että vero­ja ei alen­neta vas­taavasti vaan val­tio alkaa vaan tuh­laa­maan lisää. Tämä vähen­tää taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta ja sen seu­rauk­se­na yhä suurem­pi osa taloud­estamme on julk­ista. Tämä heiken­tää ‑ei kas­va­ta- hyvinvointiamme.

  6. Rogue: Seu­rauk­sia voi ihme­tel­lä Zim­bab­wes­sa, mut­ta siis peri­aat­teessa kansalaiset säästämi­nen vaikeu­tuu ja osa taloud­es­ta siir­tyy rahat­alouden ulkop­uolelle. Rahan omis­ta­jat köy­htyvät ver­rat­tuna niihin joiden omaisu­us on inflaa­ti­ol­ta suo­jas­sa. Val­tion käyt­tää yhtä suurem­paa val­taa taloudessa. Kansalaiset köy­htyvät ja val­tio rikas­tuu. Poli­itikot kiittävät.

  7. Setelira­hoi­tus on korkopoli­ti­ikan jatkamista toisin keinoin. Reaa­liko­rkoa voidaan alen­taa laske­mal­la nimel­listä korko­pros­ent­tia aina nol­laan asti; sen jäl­keen reaa­liko­rkoa voidaan alen­taa liet­so­ma­l­la inflaatiota.

  8. Inflaa­tio on myös tulon­si­ir­to niiltä joil­la on tal­letuk­sia tai käteistä niille joil­la on velkaa, mut­ta jos puhutaan muu­ta­man pros­entin suu­ru­us­lu­okas­ta, tätä tuskin voinee pitää ihan kohtu­ut­tomana saavutet­tavi­in hyö­ty­i­hin nähden. 

    Se tulee mieleen, että olisiko EKP:n varovaisu­u­den taustal­la pelko siitä, että muut taloudet lähtevät nokit­tele­maan ja päädytään holtit­tomaan kier­teeseen eri keskus­pankkien työn­täessä setelira­haa markki­noille. Yleis­es­ti otten olen itsekin kyl­lä setelira­hoituk­sen kannalla.

  9. Koron laskul­la tai rahan kylvämisel­lä ei ole mitään tekemistä tämän kri­isin kanssa. Öljykin meni jo alle 50 taalan tyn­nyri ja sen veikataan menevän alle 25:n kun se vielä jokin aikaa sit­ten oli yli 100 taalaa.

    Suomen keskeis­ten pankkien, Nordea, Sam­po ja pari pien­tä, niiden arvo on pörssis­sä vaivaiset 30 mil­jar­dia. Pelkästään luo­to­tuskri­isin kouri­in joutuneen Ruuk­ki-yhtiön arvo on yli kym­menker­tainen 342 miljardia.

    Asia on niin, että talous ei oikene, ennen kuin yksi­tyi­nen voiton­tavoit­telu­un perus­tu­va pankki­jär­jestelmä on kansal­lis­tet­tu tai sen toimi­ta rajoitet­tu vain mak­suli­iken­teeseen ja pystytet­ty vakaa ja skaalau­tu­va rahan­li­iken­teen logis­ti­ik­ka- ja luototusjärjestelmä.

    Pankkien arvo ja var­al­lisu­us on hyt­ty­sen pieru sen rin­nal­la, kun kansan­taloudet nyt kaatu­vat, kun ei osa­ta tehdä tästä kri­i­sistä oikeaa diagnoosia.

  10. Eikös setelira­hoituk­ses­ta kär­si eri­tyis­es­ti säästeliäät ja lainaa kart­ta­vat ihmiset. Luul­tavasti edessä ole­va nopeahko inflaa­tio alen­taa säästö­jen arvoa.

    Jos Euroopas­sa päädytään setelira­hoituk­seen, täy­tyy ilmeis­es­ti jatkos­sa muis­taa aina kulut­taa kaik­ki rahat heti välit­tömästi. On se hienoa, että mei­dät suo­ras­taan pakote­taan kuluttamaan…

  11. Sha­keem: Tuo kos­kee ain­oas­taan niitä, jot­ka eivät voi suo­ja­ta säästöjään inflaa­ti­ol­ta, eli yleen­sä kaik­ista huonom­mas­sa ase­mas­sa ole­via. Mitä enem­män on omaisu­ut­ta sitä pienem­män pre­emion joutuu mak­samaan sen sijoit­tamis­es­ta inflaa­ti­ol­ta suo­jat­tui­hin tuotteisiin.

    Evert The Nev­er­Rest: Ootko muuten sitä mieltä, että yksi­tyi­nen voiton­tavot­telu hait­taa talouden toim­intaa muis­sakin kuin vain pankkisek­torin yrityksissä?

  12. Mitähän merk­i­tys­tä setelira­hoituk­sen järkevyy­teen tai jär­jet­tömyy­teen on sil­lä, että maail­mas­ta on viimeisen vuo­den aikana hävin­nyt aivan val­tavasti rahaa ja var­al­lisu­ut­ta? Osak­keet ovat rom­ah­ta­neet, erinäiset finanssi-instru­men­tit ovat tulleet arvot­tomik­si, raa­ka-ainevaran­to­jen arvo on rom­ah­tanut, kiin­teistö­jen arvo on laskenut, jne.
    Eurol­la saa siis ostet­tua huo­mat­tavasti enem­män eri­laisia resursse­ja kuin vuosi sitten.

  13. Evert
    “Pelkästään luo­to­tuskri­isin kouri­in joutuneen Ruuk­ki-yhtiön arvo on yli kym­menker­tainen 342 miljardia.”

    Voiko olla näin? Ettei vaan olisi 342 miljoonaa?
    342 mil­jar­dia ylit­tää roimasti koko OMX-Helsin­gin kokon­ais­ar­von. Suomes­sa miljoon­akin on monas­ti iso raha, ton­nikin joskus, saati sit­ten miljardi.

  14. On se jän­nä, että jos yksi­tyi­nen ihmi­nen varas­taa toiselta niin se on väärin, mut­ta poli­itikko­jen tehdessä samaa epä­suo­rasti, on se oikein ja kannatettavaa.

  15. Ehkä hie­man asi­as­ta sivu­un, mut­ta mitä se raha oikeas­t­aan on? Mat­ti Meikäläisen mieliku­va lie­nee että se on vai­h­tokelpoiseen ja lahoa­mat­tomaan muo­toon *pakat­tua työtä tai hyödyket­tä*. Mut­ta tämä mieliku­va on pielessä sikäli että kun Mat­ti vai­h­taa kilon vil­jelemään­sä ohraa X‑määrään rahaa (ajatuk­se­naan ehkä ostaa sil­lä rahal­la talo joltakin talon­tek­i­jältä) ohra ei häviä ja kokoon­puris­tuneena muu­tu rahak­si, vaan sekä raha että ohra ovat molem­mat ole­mas­sa sekä ennen että jäl­keen kau­pan­teon. Kuul­lostaisi että raha on pikem­min ikäänkuin kemi­alli­nen *katalyyt­ti*, joka toimii välit­täjänä ohran vai­h­tamises­sa talok­si mut­ta ei itse kulu reak­tios­sa. Saat­taa kuul­lostaa että yks hailee, mut­ta “pakat­tu hyödyke” on kyl­lä käyt­täy­tymiseltään ja vaiku­tuk­sil­taan eri asia kuin “kuluma­ton katalyytti”.

    Sama asia hie­man eri näkökul­mas­ta: kun keskus­pank­ki lisää rahan määrää markki­noil­la, miten lisära­ha jae­taan? Sitä ei voi antaa vastik­keet­ta keskus­pank­in­jo­hta­jan kavereille, kos­ka sil­loin näille kavereil­la tulisi kyky ostaa vil­jaa tai Lam­borgh­ine­ja jon­ka kyvyn eteen he eivät kuitenkaan ole esim. rak­en­ta­neet talo­ja. Keskus­pank­ki ei myöskään voi, vastik­keel­lisu­u­den varmis­tamisek­si, ostaa koko levitet­täväl­lä sum­mal­la vaik­ka vil­jaa ja talo­ja, kos­ka ne pois­tu­isi­vat taval­lis­ten ihmis­ten ulot­tuvil­ta keskus­pankin omaisu­udek­si. Eikä niitä raho­ja tiet­tävästi sirotel­la lentokoneestakaan.

    Ääries­imerkkinä voi ajatel­la kuningas Kroisos­ta jon­ka san­o­taan keksi­neen rahan. Ajatel­laan­pa että Kroisos kat­se­lee ärtyneenä kuin­ka hänen val­takun­nas­saan ohranvil­jeli­jän pitää talon saadak­seen han­kalasti löytää semoinen talon­rak­en­ta­ja joka vieläpä sat­tuu tarvit­se­maan ohraa. Sit­ten Kroisok­sel­la sytyt­tää: lyödään­pä näi­hin han­kalasti saatavi­in ja harv­inaisi­in kul­lan­palasik­si kut­sut­tui­hin kapis­tuk­si­in leima ja ale­taan käyt­tää niitä kau­pan välikap­paleina! Kuin­ka Kroisos jakaa nämä kul­lan­palaset kansalaisilleen, sen jäl­keen kun hän on määrän­nyt kuole­man­tuomion uhal­la että ne ovat täst­edes ‘legal ten­der in all trans­ac­tions’? Jos näi­den kul­lan­palas­ten on määrä edus­taa kaikkea markki­noil­la ole­vaa ohraa ja kaikkia talo­ja (tai edes sitä ohraa ja niitä talo­ja jot­ka tietyl­lä het­kel­lä etsivät uut­ta omis­ta­jaa), ostaako Kroisos kaiken ohran ja kaik­ki talot itselleen saadak­seen kul­lan­palat kansalais­ten­sa käsi­in edes jonkin­laisel­la vastik­keel­lisu­ut­ta edel­lyt­täväl­lä taval­la? Vai sirot­teleeko hän ne yöl­lä tor­eille kansalais­ten aamul­la löydettäväksi?

    Kul­ta on tässä käytössä sik­si että sitä on ole­mas­sa rajoitet­tu määrä eikä sitä voi luo­da rajat­ta lisää, niinkuin ei voi setelira­haakaan luo­da lisää kuin se (toiv­ot­tavasti luot­ta­muk­sen arvoinen) taho jol­la on hal­lus­saan setelien pain­o­laatat. Kul­taa pystyy vastik­keet­tomasti tuo­maan lisää markki­noille kul­lankaiva­ja (hän­hän ei ole luonut työl­lään vil­jaa tai talo­ja tai muu­takaan mil­lä on käyt­töar­voa), ja samoin setelira­haa pystyy tuo­maan markki­noille lisää pain­o­laat­to­jen halti­ja. Tätä ajat­telua hie­man sot­kee se että kul­lal­la on toki pieni käyt­töar­vo tek­nol­o­gise­na mate­ri­aali­na ja esim. koru­ina, mut­ta ole­tan että tämä arvo on häviävän pieni sen arvon rin­nal­la joka johtuu kul­lan vai­h­tovä­linelu­on­teesta. Samoin kuin setelel­läkin voi vaikka­pa pyyhk­iä p..nsä tai polt­taa ne kami­inas­sa, ja silti setelien pääasialli­nen halut­tavu­us johtuu niiden yleis­es­tä käytöstä vai­h­don välineenä.

    OK, olen kuul­lut san­ot­ta­van että keskus­pank­ki jakaa markki­noille tarkoite­tun lisära­han lainana pankeille, mut­ta siitä eteen­päin meneekin hämäräk­si että täs­mälleen mil­lä mekanis­mil­la sinän­sä arvot­tomat paper­in­palat muut­tuvat edus­ta­maan todel­lisen käyt­töar­von omaavia asioi­ta kuten ohraa ja talo­ja, ja samal­la väl­tetään että tämä muu­tos tapah­tu­isi vastik­keet­tomasti. Jos aluk­si olet­taa yksinker­taisu­u­den vuok­si nol­lako­ron ja nol­lain­flaa­tion pääsee var­maan alku­un (saat­taa esim. selvitä mik­si koron tai inflaa­tion on pakko poike­ta nollasta).

    Ja kyl­lä, uskon että talous on suurelta osin psykolo­giaa. Hyv­inä aikoina ihmiset usko­vat tule­vaisu­u­teen­sa ja paiski­vat ankarasti töitä, ja hyv­in­voin­nista tulee itsen­sä toteut­ta­va ennuste. Huonoina aikoina päin­vas­toin. Yksi mekanis­mi nyk­iä psykol­o­gi­sista naruista on säädel­lä rahan määrää ihmis­ten lom­pakois­sa (yhdis­tet­tynä uskon säi­lymiseen siinä mitä rahal­la saa) mikä toiv­ot­tavasti kor­reloi keskus­pan­ki markki­noille laske­man rahamäärän kanssa.

    Tämän rahan­levi­tyskysymyk­sen täy­tyy olla talousti­eteen peruskurssien ihan ensim­mäisiä asioita…

    Koko pitkän vuo­datuk­sen taka-ajatuk­se­na on lievä epäilys että rahan yltäkyl­läisen tur­suaval­la tar­jon­nal­la takavu­osi­na ja yhtäkkises­ti iske­neel­lä maail­man­laa­juisel­la raha­pu­lal­la olisi jotain tekemistä rahan­levi­tys­mekanis­min vastikkeellisuuden/vastikkeettomuuden kanssa. Ken­ties eräi­den taho­jen viime vuosi­na keräämät (päältä kat­soen vastik­keet­tomasti) suun­nat­tomat omaisu­udet ovat vieläpä osa samaa kuviota?

  16. Linkkasin blogin­tynkääni lyhyen johdan­non niin san­ot­tua helikopteri­ra­hoi­tus­ta koske­vaan debat­ti­in FT:n main­iol­la Econ­o­mist Foru­mil­la. Keskustelijoiden point­ti oli, että kun sitä helikopte­ria jol­la Fried­man ehdot­ti tiputet­ta­van rahaa deflaa­tion uhates­sa ei ole.

    Eli kun keskus­pank­ki painaa koron nol­laan, niin se ei voi enää koroil­la säätää inflaa­tio­ta, samoin kuin narul­la ei voi työn­tää. Tämän jäl­keen seu­raa­va loogi­nen vai­h­toe­hto on setelipaino. Tot­takai se lisää inflaa­tio­ta, sehän on tavoitekin jos deflaa­tio painaa päälle. Mut­ta kun meiltä puut­tuu se helikopteri, eli tapa jakaa rahaa kulut­ta­jille. Ja toisaal­ta ehdot täl­laiselle toimin­nalle. Kun olisi jonkin­lainen kansalaispalkka…

  17. Joo hutasin noi markki­na-arvot ja tasku­laskin oli väärässä mood­is­sa. Mut­ta point­ti­ni on, että Suo­mi on palvonut aina pankke­ja. 90-luvun kri­i­sis­sä pelastet­ti­in nämä rahan­välit­täjät ja niiden arvo-osuuk­sien kasvot­tomat omis­ta­jat ja las­ket­ti­in yri­tyk­set konkurssiin.

    Van­hanen ja kump­pan­it oli­vat lähdössä Jenkkei­hin neu­vo­maan, miten pankit ja Amerik­ka pelaste­taan roska­pankkikon­septin avul­la. Kap­i­tal­is­min tyys­si­jas­sa san­ot­tin tiuk­ka NO! Siel­lä ei verovaroil­la pankke­ja tueta.

    Suomes­sa on kum­ma polvis­tu­mi­nen pankkien edessä. Pres­i­den­titkin koulutet­ti­in pankin kaut­ta. Nyt Suomen Pankil­ta meni viimeinenkin uskot­tavu­us, kun lap­sil­isä-Liika­nen tuli ja ker­toi miten men­neisyys ei olekaan tule­vaisu­ut­ta eli ei osan­nut sanoa yhtään mitään tästä kriisistä.

    Suomen Pankissa on sato­jen henkilöi­den asiantun­ti­japank­ki joka on täysin arvo­ton. Suomen pitää käyt­tää Finnver­aa ja Teke­siä ym. jot­ka tun­te­vat yri­tyk­set ja uno­htaa Roope Ankko­jen horinat.

    Itse olen siistänyt varani ei-suo­ma­lais­es­ta Nordeas­ta osu­us­toimin­nal­liseen ja koti­maiseen S‑Pankkiin, joka mak­saa korkoa. Kumpikaan pank­ki ei vas­toin luu­loa lähde luo­tot­tomaan ja aut­ta­maan yhtään yri­tys­tä eli pää­tarkoi­tus on pitää omis­ta­jien ja tal­let­ta­jien rahat turvassa.

  18. Art­turi Björk kirjoitti:

    “Seu­rauk­sia voi ihme­tel­lä Zim­bab­wes­sa, mut­ta siis peri­aat­teessa kansalaiset säästämi­nen vaikeu­tuu ja osa taloud­es­ta siir­tyy rahat­alouden ulkopuolelle”

    Pitäisikö tässä kuitenkin tehdä ero inflaa­tio-odotusten ja jo toteu­tuneen inflaa­tion välille? Ymmär­rän, että moti­vaa­tio rahan säästämiseen las­kee, jos odot­taa inflaa­tio­ta tapah­tu­van. Mut­ta jos inflaa­tio on jo tapah­tunut eikä ole syytä olet­taa inflaa­tion jatku­van, onko täl­löin syytä muut­taa säästämiskäyttäytymistään?

  19. Rogue: No minus­ta ei oikeestaan tartte tehdä eroa. Vähän samal­la taval­la kuin ei tarvitse tehdä eroa sil­lä mikä vaiku­tus on konkurssi­in menevien yri­tys­ten pelas­tamisen ja niiden pelas­tamisodotusten välil­lä. Inflaa­tio-odotuk­set seu­raa inflaa­tios­ta samal­la taval­la kuin bailout­tiodotuk­set seu­raa bailouteista.

  20. Evert The Nev­er­Rest: Täy­tyy kyl­lä pitkään it-alal­la paljon näitä pro­jek­te­ja näh­neenä sanoa, että luot­ta­muk­sesi Finnver­an ja Tekesin ammat­ti­taitoa kohtaan on lievästi san­ot­tuna optimistista.

  21. EKP antaa rahaa val­tioille, kaikille vaik­ka asukas­ta kohden yhtä paljon niin, ettei sitä tarvitse mak­saa takaisin.”

    Mik­si tässäkään mallis­sa ei voi köy­hille antaa enemmän?

  22. Point­ti on tietenkin siinä, että on syitä odot­taa inflaa­tion jatku­van, muuten­han koko setelira­hoituk­ses­sa ei olisi mitään järkeä. Käteinen menet­tää val­tais­tu­imen­sa ja raha työn­netään johonkin vähänkin järkevään investointikohteeseen.

  23. Art­turi Björk kirjoitti:

    “No minus­ta ei oikeestaan tartte tehdä eroa. Vähän samal­la taval­la kuin ei tarvitse tehdä eroa sil­lä mikä vaiku­tus on konkurssi­in menevien yri­tys­ten pelas­tamisen ja niiden pelas­tamisodotusten välil­lä. Inflaa­tio-odotuk­set seu­raa inflaa­tios­ta samal­la taval­la kuin bailout­tiodotuk­set seu­raa bailouteista”

    Noi ei oo täysin rinnastettavissa.
    Jos tietyn suu­ru­inen inflaa­tio johtaa odotuk­si­in yhtä suures­ta inflaa­tios­ta jatkos­sa, odotuk­sia ei vält­tämät­tä tarvitse erotel­la tapah­tuneesta, kuten sanoit. Mut­ta jos val­tio on selkeästi jol­lain toimen­piteel­lä aiheut­tanut inflaa­tion ja sit­ten esimerkik­si ilmoit­taa lopet­ta­vansa kyseisen toimen­piteen tai tekevän­sä vas­takkaisen­su­un­taisen toimen­piteen, niin eivät kai ihmis­ten odotuk­set enää vas­taa lähi­aikoina toteu­tunut­ta inflaa­tion tasoa.

  24. En ole tämän asiantun­ti­ja sinän­sä, mut­ta se mitä olen (vähän) makroon pere­htynyt, niin setelira­hoi­tus on vähän niinkuin strate­gi­nen ydi­nase. Sen käyt­tämisen ehdot­ta­ja viedään kyl­lä äkkiä vähän takapi­halle jut­tele­maan. Zim­bab­we on hyvä esimerk­ki siitä, mitä setelira­hoituk­sel­la saadaan aikaan. Tosin, setelira­hoi­tus ei ole Zim­bab­wen reaal­is­ten ongelmien taustal­la sinän­sä, vaan kyl­lä siel­lä on muun­lainen sikailu aiheut­tanut sen rom­ah­duk­sen. Setelira­hoi­tus on ain­oas­taan vas­tu­us­sa siitä, että setelei­hin tulee nol­lia perään kiihtyvässä tahdissa. 

    Mut­ta, kun nyt ker­ran asi­aa pohdi­taan, niin: Olen tul­lut siihen käsi­tyk­seen (ja voin olla väärässä), että korko­jen laskem­i­nen kun ollaan parin pros­entin tietävil­lä, ei auta enää yleen­sä mitään. Nol­lako­rko tai pros­entin korko ei paljon het­kau­ta. Luot­to­la­mas­sa pankit (ja kulut­ta­jatkin) pitävät käteis­es­tä kiin­ni eivätkä lainaa sitä eteenpäin. 

    Korko­jen laskem­i­nen talouden elvyt­tämisek­si perus­tuu siihen, että mata­lat korot houkut­tel­e­vat lainaa­maan ja näin luot­toekspan­sion myötä rahan määrä markki­noil­la kas­vaa. Kos­ka rahan määrä kas­vaa ja osa siitä laite­taan kulu­tuk­seen, myös kulu­tus kas­vaa. Toisaal­ta, kos­ka korot ovat alhaal­la, myös investoin­nit näyt­tävät houkut­tel­e­val­ta. Nyt tämä mekanis­mi on rik­ki. Rahan määrä ei kas­va. Tai itseasi­as­sa, se on kyl­lä kas­vanut, mut­ta raha ei liiku pankeista eteen­päin, kuten Osmo sanoi.

    Setelira­hoi­tus teo­ri­as­sa voisi aiheut­taa sen, että raha lähtisi liikku­maan. Ongel­ma setelira­hoituk­ses­sa on se, että ei ole mitään oikeu­den­mukaista ja samaan aikaan tehokas­ta tapaa jakaa rahaa. 

    1. Björkin ehdo­tus, että setelei­hin saisi lisätä nol­lan perään, on absur­di, kos­ka pankki­tilil­lä ei ole “oikeaa” rahaa, vaan se on lainaa, jon­ka tilin omis­ta­ja on lainan­nut pankille. Jos tätä alet­taisi­in valmis­tel­la ja tieto siitä vuo­taisi, ihmiset tyh­jen­täi­sivät tilin­sä välit­tömästi ja pankki­jär­jestelmä kaa­tu­isi. Jos taas pankki­tileille lisät­täisi­in nol­la perään, myös lain­oi­hin pitäisi lisätä. Ja sil­loin se lisät­täisi­in hin­toi­hin ja palkkoihinkin. 

    2. Jos rahaa jaet­taisi­in per capi­ta-peri­aat­teel­la, niin se olisi olen­nais­es­ti tulon­si­ir­to. Joku ehdot­ti jo, että annet­taisi­in köy­hille enem­män. Tämä johtaisi siihen, että kun asi­aa alet­taisi­in valmis­tel­la, kaikkien kan­nat­taisi äkkiä han­kki­u­tua niin “köy­hik­si” kuin mah­dol­lista. On kai help­po ymmärtää ettei näin voi menetel­lä. Per capi­ta- jaos­sakin on omat ongel­mansa, mut­ta jos vaik­ka EKP antaisi kaikille euroalueen kansalaisille “joul­u­lah­jak­si” 1000 euron setelin, tämä voisi jopa toimiakin. 

    Peruste­lut voitte lukea oman blogi­ni kom­menteista.

  25. USA:n val­tion­vel­ka on yli $10,000,000,000,000 eli asukas­ta kohden n. $35,000. Suomen vel­ka on €56,000,000,000, eli n. €11,000 per henkilö.

    Kuin­ka USA aikoo mak­saa velka­nsa ja saa­da vien­nin vauhti­in? Hyperinflaatiolla?

  26. Osmo mainit­si että vapaa-ajan lisäys ei jakaudu tasan, vaan toiset saa­vat sitä enem­män kuin haluaisivat.

    Amerikas­sa näyt­tää osa-aikainen työ lama-aikana lisään­tyvän: http://www.nytimes.com/2008/12/22/business/22layoffs.html?_r=1
    Hyvä kuvaa­ja osa-aikaisen työn määrästä lama-aikana löy­tyy osoit­teessa http://www.calculatedriskblog.com/2008/12/ny-times-more-part-time-workers.html

    Onko tilas­toa siitä, rohkaiseeko Suomen jär­jestelmä osa-aikaisu­u­teen enem­män vai vähem­män kuin USA:ssa? Vero­tuk­sen pro­gres­si­ivi­su­us tun­tu­isi kan­nus­ta­van osa-aikaisu­u­teen kos­ka työa­jan lyhen­nys ei aiheuta vas­taa­van kokoista palkan alen­nus­ta. Toisaal­ta kult­tuuri ja työ­markki­nat saat­ta­vat ohja­ta kokopäiväisen työn suun­taan Suomes­sa enemmän.

  27. Setelira­hoituk­sen avul­la syn­tyvän “uuden” rahan (tai oikeam­min­han kyse on tal­letusten ja käteis­ten halti­joil­ta “inflaa­tioveron” avul­la kerä­tys­tä rahas­ta) jakamiseen on paljonkin keino­ja Euroopas­sa, jos­sa liki kaik­ki ihmiset ovat jonkin­laises­sa taloudel­lises­sa suh­teessa val­tioon, siis joko mak­sa­vat vero­ja tai saa­vat sosi­aalietuuk­sia, joi­ta vas­taavasti keventämällä/lisäämällä saadaan lisää pätäkkää kansalais­ten taskuun. 

    Mais­sa jois­sa näin ei ole, tilanne on aav­is­tuk­sen ver­ran kinkkisem­pi, mut­ta edelleenkin jää vai­h­toe­hdoik­si ainakin val­tion kulu­tuk­sen lisäämi­nen esim. infra­struk­tu­uri­hankkei­den kaut­ta tai sit­ten vaikka­pa Tekesin ja Teol­lisu­usi­joituk­sen kaltais­ten sijoi­tus- ja luo­to­tu­sor­gan­isaa­tioiden kaut­ta ja toisaal­ta val­tion koti­maisen velan lyhen­tämi­nen, rahoi­tus­laitosten luo­to­tus tai jopa suo­ra yri­tys­ten luototus.

  28. TM, nor­maali­olois­sa setelira­hoi­tus on absur­di aja­tus. Se että tätä ehdotel­laan ihan vakavasti asiantun­te­vien ihmis­ten toimes­ta ker­too että olot ovat kaikkea muu­ta kuin normaalit.

    Tässä on kaiken­näköisiä ongelmia, joista otet­takoon esi­in kaksi:

    Reagointinopeus. Insti­tu­tion­aal­ista syistä, tosi­asialli­nen vai­h­toe­hto on että keskus­pank­ki ostaa val­tion velka­kir­jo­ja markki­noil­ta. Rahan jakami­nen suo­raan kansalaisille olisi parem­pi vai­h­toe­hto, mut­ta kun siihen ei ole mitään mekanis­mia valmi­ina, ja tähän hätään sel­l­aisen rak­en­t­a­mi­nen tun­tuu vaikeal­ta. Val­tiot siis sit­ten elvyt­tävät täl­lä velka­ra­hal­la, mikä lisää kulu­tus­ta eli nos­taa inflaa­tio­ta, jol­loin deflaa­tios­ta päästään eroon. Tämä on vaan kovin hidas­ta siitä syys­tä, että val­tiokoneis­tot eivät ole kovin ket­ter­iä. Kestää aikansa ennen kuin elvy­tys alkaa vaikut­taa, ja toisaal­ta setelipain­on pysäyt­tämi­nen kestää myös samas­ta syystä.

    Liit­tyen edel­liseen, suu­ru­us. Tässä tehdään rahapoli­ti­ikkaa lennos­sa ilman kun­nol­lista koke­mus­ta vas­taav­ista toimen­piteistä. Ris­ki on kumpaankin suun­taan, voi olla että elvytetään liian vähän tai sit­ten liikaa.

    En osaa sanoa juridis­es­ta puoles­ta. EKP ei saa laina­ta suo­raan val­ti­ol­la, mut­ta tämä voidaan kiertää osta­mal­la val­tion velka­kir­jo­ja markki­noil­ta. Man­daatista en tiedä, mut­ta toisaal­ta EKP:n tavoite on pitää inflaa­tio 2% tai vähän alle, ja kai tämä toimii toiseenki­in suuntaan.

    Lukemisen arvoista: http://blogs.ft.com/wolfforum/2008/12/%e2%80%98helicopter-ben%e2%80%99-confronts-the-challenge-of-a-lifetime/

  29. Näk­isin tässä setelira­hoituk­ses­sa kak­si ongelmaa.

    Yhtäältä ongel­ma on käytän­nölli­nen ja lailli­nen: EKP ei kai sään­tö­jen­sä mukaan saa a) laina­ta suo­raan val­tioille eikä b) painaa rahaa ja antaa sitä pois. Tästä johtuen mikä tahansa EKP:n keino on niin epä­suo­ra, että osa siitä kom­pas­tuu samaan luo­to­tu­songel­maan, jota koete­taan hoitaa. Jos EKP imuroi velka­kir­jo­ja markki­noil­ta samal­la kun val­tiot flood­aa­vat niitä, niihin tulee kuitenkin pieni markup­pi ja joku vetää välistä. Täl­lainen on hyvin kyseenalaista moraaliselta kannalta. 

    Toisaal­ta ongel­ma on peri­aat­teelli­nen. Kuten tpyy­lu­o­ma sanoi, pain­okonei­den pysäyt­tämi­nen ei ole triv­i­aali tehtävä. Lisäk­si se tuhoaa keskus­pankin luotet­tavu­u­den, kos­ka kukaan ei usko, että “this time it’s dif­fer­ent”. Eli jos seteli-inflaa­tio sat­tuu karkaa­maan käsistä, ei ole mui­ta vai­h­toe­hto­ja kuin pala­ta kul­takan­taa tms., kos­ka kukaan ei enää usko fiat-rahaan. 

    Tosi­asi­as­sa rahan jakami­nen ihmisille suo­raan keskus­pankista ei olisi mikään kauhean suuri ongel­ma. Se on val­ta­va psykologi­nen, poli­it­ti­nen ja peli­te­o­reet­ti­nen ongel­ma, mut­ta ei käytän­nön kannalta.

  30. Halu­taanko tästä maail­mas­ta tehdä paik­ka, jos­sa pär­jää parhait­en kun ottaa juuri sen ver­ran lainaa että siitä juuri ja juuri selviää?

    Kun nousukau­den aikana on hal­val­la rahal­la nos­tet­tu omaisu­u­den arvot tap­pi­in ja sit­ten kaikin mah­dol­lisin keinoin yritetään estää arvo­jen kor­jau­tu­mi­nen, niin ei tämä ainakaan ensi­a­sun­toa miet­tivälle asun­tosäästäjälle ole reilua.

    Jos säästämi­nen menee ihan onnet­tomak­si ja inflaa­ti­ol­ta ei pysty suo­jau­tu­maan, niin mikä estää säästäjiä nos­ta­mas­ta rahansa pankista ja tal­let­ta­mas­ta niitä “sukan­var­teen”.

  31. 1. Min­ul­la on todel­la suuria vaikeuk­sia pitää setelira­hoituk­ses­ta velka­kri­isien ratkaisu­un. Mak­sum­iehik­si joutu­vat nimeno­maan ne tun­nol­liset ihmiset jot­ka ovat ensin rahoit­ta­neet tuon kuplan syn­nyn lainaa­mal­la rahaa näi­hin holtit­tomi­in kulutusjuhliin.

    2. Tois­taisek­si keskus­pankkien toimet eivät ole kovin merkit­tävästi onnis­tuneet kas­vat­ta­maan rahamäärää. Tiedemiehen linkistä näkee, että ain­oas­taan M1:n kasvunopeus on kas­vanut, mut­ta epä­lik­vi­diem­pi­en raho­jen kasvunopeus on korkein­taan pysynyt ennal­laan (M3 tun­tu­vasti hidas­tunut) Eli tois­taisek­si ei ole minkään­laista vaaraa inflaa­tion kiihtymis­es­tä. (Joku voisi tietysti selit­tää maa­likolle, että miten on pitkäl­lä aikavälil­lä ok, että rahan määrä kas­vaa 10% vuodessa kun bkt kas­vaa 3%…)

    “Inflaa­tio on euro­jen suo­raa vero­tus­ta, joten jos inflaa­tio­ta kiihdytetään, niin jot­ta veroaste ei nouse mui­ta vero­ja pitää alentaa.”

    Tämä pitää paikkansa vain jos val­tio on net­tove­lalli­nen. (Yleen­sä taitaa olla) Merkit­täväm­pää on, että inflaa­tio on tulon­si­ir­to velko­jil­ta velallisille.

    “Ehkä hie­man asi­as­ta sivu­un, mut­ta mitä se raha oikeas­t­aan on?”

    Velkaa. Jos sin­ul­la on rahaa, se taroit­taa, että yhteiskun­ta on sin­ulle velkaa reaal­isia hyödykkei­ta. Voita vali­ta otatko velan mak­sun omenoina, hiusten leikku­u­na vai jon­akin muuna. 

    “kun keskus­pank­ki lisää rahan määrää markki­noil­la, miten lisära­ha jaetaan?”

    Nor­maal­isti keskus­pank­ki jakaa rahaa vain lainaa­mal­la sitä pankeille. 

    “Jos näi­den kul­lan­palas­ten on määrä edus­taa kaikkea markki­noil­la ole­vaa ohraa ja kaikkia talo­ja (tai edes sitä ohraa ja niitä talo­ja jot­ka tietyl­lä het­kel­lä etsivät uut­ta omistajaa),”

    Ei rahan ole määrä edus­taa noi­ta kaikkea. Se on vain näp­pärä tapa mita­ta velkaa. Ensin keskus­pank­ki lainaa rahaa pankille, pank­ki asi­akkaalle. asi­akas sit­ten luot­taa, että nuo lap­puset kel­paa­vat autokaup­pi­aalle, autokaup­pi­aalle ne kel­paa­vat, kos­ka autokaup­pias luot­taa, että lap­puset kel­paa­vat ruokakaup­pi­aalle jne. Teo­ri­as­sa kai keskus­pank­ki voisi kerätä kaiken rahan markki­noil­ta, ja tässä pros­es­sis­sa kaik­ki maail­man velat tuli­si­vat mak­set­tua, ja pankille jäisi vain arvot­to­mia lap­pu­ja. Jos min­ulle on pää­tynyt noi­ta lap­pu­sia, niin se tarkoit­taa, että joku, joka on lainan­nut keskus­pankil­ta, on ostanut min­ul­ta jotakin ja siis jäänyt min­ulle velkaa. Nyt jos tämä joku halu­aa mak­saa lainansa kek­sus­pankille, hän joutuu mak­samaan velka­nsa min­ulle myymäl­lä min­ulle jotakin. Onko tässä mitään tolkkua?

    “Tämän rahan­levi­tyskysymyk­sen täy­tyy olla talousti­eteen peruskurssien ihan ensim­mäisiä asioita…”

    Niin voisi kuvitel­la, mut­ta ei ole. ain­oa mitä min­ulle on kansanalousti­eteen kurssil­ta jäänyt rahas­ta mieleen on väite, että raha on vai­h­don väline, arvon mit­ta ja arvon säi­lyt­täjä. Se on sama kuin sep­pä ker­toisi oppi­laalleen, että puukko on terävä ja sil­lä voi veistää, mut­ta ei mainit­sisi että puukko on hiiliterästä.

  32. Globaali talous meni jo lamaan, seu­raavak­si vuorossa kor­rup­toitunut­ta velka­elvy­tys­tä ala GWB jenkeis­sä ja per­luskoonit EU:ssa. Päälle vielä pienet setelien painamis ‑kil­pailut jenkkien, EU:n ja Japanin kesken niin plörinäk­si­hän tämä menee.

    Fedi ja EKP ovat möh­li­neet rahapoli­ti­ikan pahasti viimeiset 10v put­keen, toki val­tion ja kulut­ta­jien innokkaal­la avus­tuk­sel­la. No onnek­si syyl­lisek­si kek­sit­ti­in short­taa­jat / kiin­teistövälit­täjät / ahneat kokkar­it tms. joten samaa touhua voidaan jatkaa tur­bo­vai­h­teel­la niin kauan kuin luot­toa riit­tää. Ja jos luot­to lop­puu niin aina voi painaa biljoo­nan tai pari fyrkkaa lisää.

    Ideaal­i­maail­mas­sa var­masti kaik­ki päät­täjien rahoi­tus­ratkaisut / maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka / ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta toimisi, mut­ta reaal­i­maail­mas­sa täl­laisen vaa­ti­mat­toman kont­torirotan ei auta kuin ihme­tel­lä minne maalaisjär­ki hyö­ty/ku­lu-ennustei­neen on kadon­nut. No täy­tyy yrit­tää samal­la naut­tia tästä sirkuk­ses­ta, per­for­manssin laskun­mak­sajik­si kun tässä kuitenkin joudutaan.

    Hyvää joulua kaikille!

  33. Sovi­taan nyt vaik­ka niin, että jos jostain löy­tyy sel­l­aisia säästäväisiä poikkeushenkilöitä jot­ka kär­sivät kokon­ais­val­tais­es­ta deflaa­tios­ta vähem­män kuin hyö­tyvät, niin kum­mallekin heistä kom­pen­soidaan veron­mak­sajien pus­sista mene­tyk­set. Tilanteessa jos­sa läh­es kaiken omaisu­u­den arvo sukeltaa, työt­tömyys kas­vaa, jne. säästäjät (jot­ka eivät ole mikään osak­keen­o­mis­ta­jas­ta, asun­non­halti­joista tai työn­tek­i­jöistä erilli­nen ryh­mä) ottaa läh­es var­masti joka tapauk­ses­sa takki­in­sa. Keyneys kut­sui tätä säästeliäisyy­den paradok­sik­si, http://en.wikipedia.org/wiki/Paradox_of_thrift

    Jani kysyy: “Jos säästämi­nen menee ihan onnet­tomak­si ja inflaa­ti­ol­ta ei pysty suo­jau­tu­maan, niin mikä estää säästäjiä nos­ta­mas­ta rahansa pankista ja tal­let­ta­mas­ta niitä “sukan­var­teen”.”

    Ei mikään. Sukan­var­res­sa ja tilil­lä ole­van rahan inflaa­tio on tosin ihan sama, joten on vaikea nähdä mitä hyö­tyä tästä olisi.

  34. Jäin vielä miet­timään, että kun nyt puhutaan epäkon­ven­tion­aal­ista ja epäin­tu­iti­ivi­sista keinoista, niin miten deflaa­tioon purisi ALVin koro­tus? Siis niin, että EU tiedot­taisi nos­ta­vansa ALVia esim. puolen vuo­den kulut­tua. Tämä nos­taisi selvästi inflaa­tio-odotuk­sia, ja lisäveron­tuo­tot voitaisi­in käyt­tää meno­jen lisäämiseen tai muiden vero­jen alennukseen.

    Siis hypo­teet­tis­es­ti, jotain tuos­sa on pielessä, mut­ta en kek­si mitä.

  35. Mikä (helikopteri pois­sulkien eli epä­suo­ras­ta) setelira­hoituk­ses­ta tekee eri­laisen kuin negati­ivi­nen keskus­pankkiko­rko olisi?

    Eli miten olisi NIRP eikä ZIRP?

  36. Jäin vielä miet­timään, että kun nyt puhutaan epäkon­ven­tion­aal­ista ja epäin­tu­iti­ivi­sista keinoista, niin miten deflaa­tioon purisi ALVin korotus?

    Tai mitä jos val­tio sitoisi ALV:n inflaa­tioon. Siis ilmoit­taisi kylmästi että hin­nat “jäädytetään” niin, että jos joku las­kee hin­to­ja, niin val­tio lisää veroja.

    Voit vain miet­tiä, mitä tämä tekee kan­nustin­vaiku­tuk­sille. Itseasi­as­sa, tarkem­min ajatellen, ei se olekaan triviaalia.

  37. Tiedemies: Joo siis tuo 0 lisää setelei­hin oli tietysti vit­sailua, mut­ta entäs jos setelei­hin, tili­ra­haan, velkoi­hin ja saatavi­in kaikki­in lisät­täisi­in se nol­la ja työ­sopimuk­set neu­voteltaisi­in uudelleen. Eikö tämä olis “oikeu­den­mukaisin” tapa har­joit­taa setelirahoitusta?

    tcrown: ““Inflaa­tio on euro­jen suo­raa vero­tus­ta, joten jos inflaa­tio­ta kiihdytetään, niin jot­ta veroaste ei nouse mui­ta vero­ja pitää alentaa.”

    Tämä pitää paikkansa vain jos val­tio on net­tove­lalli­nen. (Yleen­sä taitaa olla) Merkit­täväm­pää on, että inflaa­tio on tulon­si­ir­to velko­jil­ta velallisille.”

    Tästä me kir­joitelti­in jo aika paljon jos­sain pari kuukaut­ta van­has­sa ketjus­sa, mut­ta ainakin min­ulle jäi sel­l­ainen käsi­tys, että sekä Tiedemies, että minä olti­in sitä mieltä, että inflaa­tio on tulon­si­ir­to sekä velko­jil­ta velal­lisille, että rahan omis­ta­jil­ta sille joka paine­tun rahan saa.

    Kun keskus­pank­ki painaa lisää rahaa niin se ei eroa mitenkään rahan väären­täjästä. On kiis­ta­ton­ta, että itse väären­täjä hyö­tyy rahan painamis­es­ta. Tämä hyö­ty tulee rahan omistajilta.

    tpyy­lu­o­ma: “Tilanteessa jos­sa läh­es kaiken omaisu­u­den arvo sukeltaa, työt­tömyys kas­vaa, jne. säästäjät (jot­ka eivät ole mikään osak­keen­o­mis­ta­jas­ta, asun­non­halti­joista tai työn­tek­i­jöistä erilli­nen ryh­mä) ottaa läh­es var­masti joka tapauk­ses­sa takkiinsa.”

    Minä en oikein ymmär­rä tätä. Tarkoi­tatko säästäjiä noin yleen­sä vai nimen omaan pankki­tal­let­ta­jia? Tot­takai, jos rahat ovat osakkeis­sa, niin tulee takki­in, mut­ta osake­si­joit­ta­jat ovat päässeet myös hyö­tymään niiden aikaisem­mas­ta arvon­nousus­ta. Pankki­tal­letus taas ei menetä arvoaan lamas­sa, mut­ta ei toki tuot­tanut sat­u­maisia voit­to­ja nousukaudellakaan.

    Noin ylipään­sä luulen, että jen­gi pelkää deflaa­tio­ta turhan paljon. Ei meitä tarvitse pelas­taa laskevil­ta hin­noil­ta. Mata­lat hin­nat ovat hyvä asia. Sit­ten kun hin­nat ovat liian alhaal­la fun­da­men­taalei­hin näh­den, niin ne alka­vat taas koho­ta. Ei raha ole niin eri­laista ver­rat­tuna mui­hin markkinahyödykkeisiin.

  38. Björk:Tot­takai, jos rahat ovat osakkeis­sa, niin tulee takki­in, mut­ta osake­si­joit­ta­jat ovat päässeet myös hyö­tymään niiden aikaisem­mas­ta arvonnoususta.
    Pääsään­töis­es­ti se, että maail­ma on ennustet­ta­va, tukee resurssien tehokas­ta allokaa­tio­ta. Suurin osa säästäjistä ei säästä rahaa sukan var­teen, kos­ka on uskonut, ettei rahan arvo sinän­sä tyyp­il­lis­es­ti nouse. Tämä on oikeas­t­aan fiat-rahan paras puoli, siis se, että deflaa­tio on harv­inaista ja sik­si pääo­ma­markki­noil­la riit­tää likviditeettiä.

    Deflaa­tion odotus syö lik­vidi­teetin pois, kos­ka rahan hal­lus­sapi­to alkaa kan­nat­taa. Rahamarkki­nat hyy­tyvät. Pieni posi­ti­ivi­nen inflaa­tio pitää rahamarkki­nat likvideinä jol­loin resurssit allokoitu­vat tehokkaam­min. Rahan omis­ta­jat anta­vat mielu­um­min rahansa jonkun käyt­töön kuin lait­ta­vat rahan sukan varteen. 

    Olet oike­as­sa siinä, että raha ei ole niin eri­laista mui­hin markki­nahyödykkeisi­in ver­rat­tuna. Deflaa­tio ja asun­to- tms. kupla ovat ihan saman­laiset luon­teeltaan. Deflaa­tio, etenkin kun kyse on lik­vidi­teet­tiansas­ta, ei ole mitään muu­ta kuin rahaku­pla. Sekin purkau­tuu joskus.

    Toisin kuin reaalisen omaisu­u­den kuplat, keskus­pank­ki voi puhkaista rahan arvoku­plan (eli deflaa­tion). En nyt ota kan­taa, pitäisikö sen tehdä sitä, mut­ta se voi sen tehdä paina­mal­la rahaa. 

    Olen kuitenkin tässä suh­teessa vähän lib­er­taarien kan­nal­la. Deflaa­tios­sa velal­liset otta­vat takki­in­sa todel­la rajusti. Jostain syys­tä meil­lä on aja­tus, että velalli­nen on jotenkin velko­jaan näh­den alis­teises­sa ase­mas­sa ja velko­ja jotenkin moraalis­es­ti kyseenalainen. Samaan tapaan kuin meil­lä on aja­tus, että säästeliäisyys on ahneut­ta. Tosi­asi­as­sa­han velalli­nen on kulut­tanut enem­män kuin on tuot­tanut ja velko­ja toisin päin. Velko­ja on siis ollut se “hyvän­tek­i­jä”. Inflaa­tioverol­la ran­gais­taan tästä hyveel­lisyy­destä ja palk­i­taan tuh­lailus­ta ja yli varo­jen­sa elämisestä. 

    Suurin osa isove­lal­li­sista on ottanut riske­jä ja tehnyt peliv­e­to­ja, kuten ostanut “liian” suuria asun­to­ja (so. sel­l­aisia, joi­hin ei aikuis­ten oikeasti lop­pu­peleis­sä olisi ollut varaa), auto­ja, veneitä jne. Sel­l­aisen elostelun palk­it­sem­i­nen inflaa­ti­ol­la on erit­täin kyseenalaista. 

    Deflaa­tio ei kuitenkaan ole mikään kiva jut­tu. Mata­lat hin­nat var­maan ovatkin “hyvä asia”, mut­ta ei se deflaa­tio ole mikään muka­va vuo­den ympäri jatku­va alen­nus­myyn­ti. Siinä menee mon­elta työ­paik­ka, talot, autot jne. alta, ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa hin­tavakaus edes jotenkin säilyisi.

  39. “rahan omis­ta­jil­ta sille joka paine­tun rahan saa.”

    Kuka on “rahan omis­ta­ja” ja kuka paine­tun rahan “saa”?

    “Kun keskus­pank­ki painaa lisää rahaa niin se ei eroa mitenkään rahan väärentäjästä.”

    Eroaa. Rahan väären­täjä kävelee kaup­paan ja ostaa vastik­keet­ta ome­nan. Keskus­pank­ki lainaa rahat ulos ja odot­taa saa­vansa ne het­ken päästä takaisin. Keskus­pank­ki ei osta omenoi­ta, vaan polt­taa takaisin saa­mansa rahat. 

    “Mikä (helikopteri pois­sulkien eli epä­suo­ras­ta) setelira­hoituk­ses­ta tekee eri­laisen kuin negati­ivi­nen keskus­pankkiko­rko olisi?”

    Negati­ivi­nen keskus­pankkiko­rko olisi vielä entistä selvem­pää rahan lahjoit­tamista niille insti­tuu­tioille, jot­ka saisi­vat tuol­ta laina­ta. Nordea pyytäisi rahat lainaksi seteleinä keskus­pankil­ta ja palaut­taisi huomen­na hiukan vähemmän.

    En oikein suos­tu ymmärtämään, että helikopteri­ra­hoi­tus ratkai­sisi mitään. Se kuitenkin olisi vain rahaa, jol­la mak­set­taisi­in velko­ja tai laitet­taisi­in säästöön. Joulupukki­ra­hoi­tus kuu­lostaisi parem­mal­ta. Jokainen voisi lähet­tää kir­jeen keskus­pankki­in jos­sa toivoo lahjo­ja (tavaroi­ta tai palvelui­ta johonkin sum­maan asti, siihen maail­man­rauhaan ei Trichetkään var­maan pysty), palu­u­postis­sa tulee lah­jako­rt­ti, jon­ka voi käyt­tää ko. tavaran tai palvelun ostamiseen.

  40. TM, joo ALVin käytössä on hin­tasään­te­lyn ongel­ma noin yleen­sä, mut­ta samaa voi sanoa keskus­pankeista jot­ka määräävät rahan hin­nan… En nyt vakavis­saan ehdo­ta että ALVia nos­tet­taisi­in, lähin­nä sik­si että se söisi kat­tei­ta, mut­ta min­ua kyl­lä askar­rut­taa onko Brit­tien suun­nit­tele­ma ALVin alen­nus elvy­tys­toime­na oikein viisas­ta kun deflaa­tio uhkaa. Tai koti­mainen ruoan ALV-alen­nus, siis suh­dan­nepoli­it­tis­es­ti. Jälkim­mäisessä on toki se hyvä puoli, että ruoan ostamista on vaikea lykätä veronkeven­nys­tä odottamaan.

  41. AB, olin ehkä vähän krypti­nen. Yritetään selkeämmin:

    Nikke­li­mark­ka kysyy mik­sei korkoa voi painaa negati­ivisek­si. Keskus­pank­ki mak­saa korkoa pankkien sinne tal­let­tamille rahoille, negati­ivi­nen korko tarkot­taisi että pankit mak­saisi­vat keskus­pankille siitä että ne saa­vat tal­let­taa rahansa sen tileille, mitä ne eivät tietenkään halua tehdä. Sen sijaan kesku­pank­ki voi painaa reaa­liko­ron negati­ivisek­si lisäämäl­lä rahan tar­jon­taa. NIRP = setelipaino. Ja sikäli kun keskus­pankil­la on inflaa­tio­tavoite, esim. 2% EKP:n tapauk­ses­sa, voidaan jopa sanoa että tämä on keskus­pankin velvollisus.

    AB huole­htii, että kos­ka deflaa­tio olisi hyväk­si käteisen omis­ta­jille, niin sen estämi­nen sor­sii näitä sukan­var­teen säästäjiä. Se mitä yritin sanoa on että se ryh­mä jon­ka var­al­lisu­ud­es­ta niin suuri osa on käteis­esessä rahas­sa, että sen arvon­nousu kom­pen­soi asunto‑, eläkerahasto‑, osake‑, tms. var­al­lisu­u­den arvon­laskun, ja toisaal­ta mah­dol­liset tulomene­tyk­set palkko­jen kaut­ta, on mar­gin­aalisen pieni.

    Hin­to­jen lasku sinän­sä on hyvä asia, esimerkik­si pros­es­sorite­hon hin­ta on laskenut viimeiset parikym­men­tä vuot­ta. Jol­loin ihmiset käyt­tävät säästyneet rahan johonkin muuhun, esimerkik­si tietotekni­ikka­palvelui­hin ja ohjelmis­toi­hin käytet­ty raha on kas­vanut. Deflaa­tio eli kokon­ais­val­tainen hin­to­jen alen­e­m­i­nen on eri asia, säästyneitä raho­ja ei käytetä mihinkään. 

    Kun vielä lisätään, että nykykri­isi on globaali, niin tämä tarkoit­taa kokon­ais­val­taista lamaa. Rankaisu­toimen­piteenä lain­oil­la “elostelus­ta” se on ylim­i­toitet­tu, suo­sisin esimerkik­si sähköshokke­ja, vähem­män kivu­lias­ta kaikille osapuolille.

  42. Inflaa­tion peikon irti­paas­t­a­mi­nen ei minus­ta kuu­losta ollenkaan hyval­ta. Sen jal­keen EKPlla ei ole enaa uskot­tavu­ut­ta inflaa­tion tor­ju­jana ja inflaa­tio han­kaloit­taa bisnes­ta. Tietenkin jos EKPn viisaat ovat tata mielta ja lait­ta­vat sete­likoneet laula­maan, niin kaipa heil­la on parem­pi tieto kuin minulla.

    Hin­tavakaus on todel­la hyva asia, sil­la ainainen hin­to­jen nos­to, kus­tan­nusten nousu ja sopimuk­sista neu­vot­telu vaikeut­taa bis­nek­sia nain yrit­ta­jan nakokulmasta.

  43. Tiedemies:

    En ole sinän­sä perustelusi­ta eri mieltä, mut­ta johtopäätök­si­in kaipaisin selvennystä.

    “Tämä on oikeas­t­aan fiat-rahan paras puoli, siis se, että deflaa­tio on harv­inaista ja sik­si pääo­ma­markki­noil­la riit­tää likviditeettiä.”

    “Pieni posi­ti­ivi­nen inflaa­tio pitää rahamarkki­nat likvideinä jol­loin resurssit allokoitu­vat tehokkaammin.”

    Mil­lä perus­teel­la esim 0,5 % inflaa­tios­sa resurssit allokoi­tu­isi­vat tehokkaam­min kuin 0,5% deflaa­tios­sa? Mikä tekee inflaa­tios­ta ja kas­va­neesta lik­vidi­teetistä tavoit­telemisen arvoisen? Lik­vidi­teet­tipref­er­ens­seil­lä on syyn­sä ihan samal­la taval­la kuin minkä tahansa muunkin resurssin pref­er­ens­seil­lä. Kun tästä poike­taan keinotekois­es­ti, inflaa­ti­ol­la toteu­tunut tilanne ei vas­taan säästäjien oikei­ta halu­ja ja tarpeita.

    Deflaa­tio ei ole kiva jut­tu niille joil­la on talot, autot, veneet yms. ostet­tuna velal­la. Se on kiva jut­tu niille, jot­ka ovat säästäneet. Sinän­sä rahan arvon nousu ei tarkoi­ta, että työ­paikat väheni­sivät. Kun rahan arvo nousee ihmiset säästävät sitä enem­män ja rahan hin­ta markki­noil­la las­kee. (Tietysti jos keskus­pank­ki onnis­tuu aset­ta­maan korot, niin rahan arvon muu­tok­sil­la ei ole dynaamisia vaiku­tuk­sia markkinoilla.)

    Käsit­tääk­seni muuten deflaa­tiot ovat usein kuitenkin suh­teel­lisen mieto­ja pros­en­teis­sa lask­ien, joten hin­tavakaus luul­tavasti säi­ly­isi parem­min kuin hyvin. (Ainakin parem­min kuin se säi­lyy keskus­pankin kas­vat­taes­sa mon­ey sup­plyä sil­lä tahdil­la mitä se on tehnyt viimeiset vuodet.)

    Saako keskus­pank­ki muuten hel­posti pienen­net­tyä M1:stä, kun pankit taas alka­vat laa­jen­ta­maan luo­to­nan­toaan vai räjähtääkö M2 ja M3 sil­loin täysin käsiin?

  44. tcrown:

    Rahan omis­ta­jia ovat ne, joil­la on omis­tu­soikeus rahaan.

    Paine­tun rahan saa ne, joille keskus­pank­ki sen luovut­taisi. (Esim. val­tiot, kansalaiset, bailout­te­ja saa­vat yritykset)

    “Eroaa. Rahan väären­täjä kävelee kaup­paan ja ostaa vastik­keet­ta ome­nan. Keskus­pank­ki lainaa rahat ulos ja odot­taa saa­vansa ne het­ken päästä takaisin.”

    Nyt oli siis puhe setelira­hoituk­ses­ta. Jos keskus­pank­ki painaa vaik­ka uusia 1000 lap­pu­sia ja jakaa jokaiselle EU-kansalaiselle tämän rahan, se ei ole­ta saa­vansa niitä takaisin. Tämän rahan saa­jat menevät kaup­paan ja osta­vat omenoita.

    “Se mitä yritin sanoa on että se ryh­mä jon­ka var­al­lisu­ud­es­ta niin suuri osa on käteis­esessä rahas­sa, että sen arvon­nousu kom­pen­soi asunto‑, eläkerahasto‑, osake‑, tms. var­al­lisu­u­den arvon­laskun, ja toisaal­ta mah­dol­liset tulomene­tyk­set palkko­jen kaut­ta, on mar­gin­aalisen pieni.”

    Min­ul­la on käsi­tys, että pankki­tal­letus tai käteinen raha on pien­i­t­u­loisim­mille se ain­oa säätämisen keino. Veikkaan, että varakkaiden ihmis­ten var­al­lisu­ud­es­ta suurem­pi osa on inflaa­ti­ol­ta suo­jat­tuna kuin vähä­var­al­lis­ten. Täl­laises­sa tilanteessa vähä­varaiset kär­sivät eniten setelirahoituksesta.

    “Deflaa­tio eli kokon­ais­val­tainen hin­to­jen alen­e­m­i­nen on eri asia, säästyneitä raho­ja ei käytetä mihinkään. ”

    Kai ne nyt johonkin käytetään. Oste­taan jotain muu­ta tai säästetään.

  45. Deflaa­tio on huono idea pääo­man allokoi­tu­misen takia sik­si, että deflaa­tio on ikäänkuin vero sille, että ottaa velkaa. Tämän lisäk­si deflaa­tio tekee sen rahan itsen­sä jem­maamisen kan­nat­tavak­si jo sinänsä. 

    Yleis­es­ti ajatel­laan, että kap­i­tal­is­mi toimii niin, että koti­taloudet saa­vat yri­tyk­siltä tulo­ja (kos­ka omis­ta­vat ne) ja a) kulut­ta­vat nämä tulot ja b) säästävät ne. Säästämi­nen voi tapah­tua joko niin, että jem­mataan kolikoi­ta sukkaan tai sit­ten niin, että ne rahat laite­taan pääo­ma­markki­noille, siis vuokrataan korkoa vas­taan. Jos sukkaan ei säästetä, raha kiertää sys­tee­mis­sä ja jokainen jol­la on tuot­toisa idea, voi men­nä pääo­ma­markki­noille ja saa­da sieltä rahoituk­sen ideansa toteuttamiseen. 

    En pidä deflaa­tio­ta sinän­sä niin kauheana peikkona, mut­ta toisin kuin inflaa­tion kohdal­la, deflaa­tion aiheut­ta­maa rahamarkki­noiden häir­iötä ei voi samal­la lail­la kom­pen­soi­da muut­ta­mal­la korkoa. Etenkin, jos korko on jo valmi­ik­si kauhean matala.

  46. Ylipäätään luulen, että osaltaan tässä talouskri­i­sis­sä on kyse jatku­van kasvun illu­u­sios­ta. Ihmisi­in on minus­ta kuitenkin sisään­raken­net­tu epäilys pitkään jatku­via hyviä aiko­ja kohtaan, jon­ka jäl­keen taan­tu­ma on väistämätön. Aikanaan tulee epäilys pitkään jatkunut­ta taan­tu­maa kohtaan, ja taloudelli­nen toimeli­aisu­us läh­tee taas kasvu­un. Nyt tämä on uno­hdet­tu, ja sekä EKP että Fed yrit­tivät liian pitkään tor­jua taan­tu­maa ja sik­si se tulee kaksin­ver­roin suurena.

    Palataan tähän inflaa­tioon rahan painamisen seu­rauk­se­na. Minus­ta kukaan keskusteli­ja ei ole main­in­nut sitä vaiku­tus­ta, että täl­lainen inflaa­tio ei jakaudu oikeu­den­mukaises­ti yhteiskun­nas­sa. Velka­an­tuneet (luot­tokelpoiset) saa­vat rahaa ja ne keil­lä on suuri osa käteisenä (köy­hät) menet­tävät. Palkkatyöläis­ten reaali­palkat laske­vat, etenkin julkisel­la sek­to­ril­la, jos­sa palkat ovat jäykem­piä. Yri­tyk­set sopeu­tu­vat inflaa­tioon ja hal­pa raha paran­taa niiden tulok­sia ja niiden osakkei­den omis­ta­jat rikas­tu­vat. Eli van­ha kun­non rikkaat rikas­tu­vat, köy­hät köyhtyvät.

    Joten eiköhän nyt vain men­nä se lamasyk­li läpi eikä haaveil­la mis­tään pelastuspaketeista.

  47. Onko se suuri asia, jos pankki­tal­letuk­set, osak­keet, kiin­teistöt ym. eivät jon­ain vuon­na tuo­ta mitään muu­ta kuin tap­pi­o­ta. Pitääkö omaisu­udel­la aina pela­ta jotain rahapeliä, joka tuot­taa jollekin voit­toa sen ja sen.

    Säästämi­nen on mie­lenki­in­toinen filosofinen jut­tu. Jos ajat­te­len säästää ja lai­tan pankki­tilil­leni muu­ta­man ton­nin. Pankki­her­ra lainaa samana päivänä säästöni jollekin auton vai­h­tamiseen. Mitä säästöä se sel­l­ainen on.

  48. Jos inflaa­tio­tavoite ja yleinen pitkän ajan inflaa­tio-odotus on 2 %, niin se että keskus­pank­ki keinotekois­es­ti infla­toi rahaa paina­mal­la ero­tuk­sen kuri­in (eli jos vaik­ka muus­sa tapauk­ses­sa olisi tulos­sa 1 % deflaa­tio, keskus­pank­ki painaa sen ver­ran lisää rahaa että inflaa­tio­pros­en­tik­si tuleekin 2 %) ei nähdäk­seni rankaise ketään vaan ain­oas­taan kerää deflaa­tion aiheut­ta­man wind­fall-voiton keskus­pankille rahan halti­joien sijaan. 

    Oden alku­peräi­nen idea­han oli rahoit­taa elvy­tys­tä lainara­han sijaan paina­mal­la lisära­haa. Parin-kol­men pros­entin lisä inflaa­tioon merk­it­sisi suu­ru­us­lu­okkaa 200 mil­jardin euron painamista vuodessa mikä lie­nee aika lähel­lä sitä suu­ru­us­lu­okkaa jon­ka ver­ran euroalueen val­tiot ovat tois­taisek­si ilmoit­ta­neet elvy­tyk­seen lait­ta­vansa. Inflaa­tio­ta ei siis todel­lakaan tarvitse päästää mihinkään Zim­bab­we-luokkaan. En myöskään näe miten EKP:n uskot­tavu­us kär­sisi jos se pitää kiin­ni inflaa­tio­tavoit­teestaan eli ei päästä sitä yli kah­den pros­entin. Luon­nol­lis­es­ti kun talous alkaa taas vetää, rahaa pitää pois­taa vas­taavasti kier­rosta ettei inflaa­tio lähde käsistä.

  49. Tiedemies: Mik­si velan otta­mi­nen on hyvä asia? Kun inflaa­tio on ikään kuin vero sille, että antaa velkaa ja deflaa­tio vero sille, että ottaa, niin miks toinen on toista parempi?

    Kap­i­tal­is­mi toimii niin, että pääo­ma on yksi resurssi muiden joukos­sa. Pääo­maa voi kerätä säästämäl­lä ja sijoit­ta­mal­la säästön­sä. Jos deflaa­tio ker­ta rohkaisee säästämään ja anta­maan lainaa, niin mik­si rahaa jem­mataisi­in sil­loin enem­män sukan var­teen kuin inflaatiossa?

    Luon­nol­lis­es­ti tapah­tu­va inflaa­tio tai deflaa­tio eivät ole häir­iöitä eivätkä näin vaa­di keskus­pankin puut­tumista asi­aan. Ne vain indikoi­vat markki­noil­la toimivien pref­er­enssien muuttumisesta.

    Juu­so Kopo­nen: Osmon ehdo­tuk­sen ongel­mana ainakin min­un mielestä on juuri se miten hän halu­aa jakaa paine­tun rahan. Tämä raha on verotet­tu pois niiltä jot­ka rahaa omis­ta­vat ja nyt Osmo halu­aa ottaa tämän rahan val­ti­olle. (Eli käytän­nössä kas­vat­taa veroast­et­ta.) Ei se ole elvy­tys­tä, että ihmisiltä ote­taan rahat ja tuh­lataan ne niiden puoles­ta. Tästä inflaa­tios­ta pää­sisi hyö­tymään poli­it­tikko­ja lähel­lä ole­vat infrarak­en­ta­jat koko muun yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la. Jos halu­amme käyt­tää setelira­hoi­tus­ta niin ainakin raha pitäsi jakaa jotenkin tas­a­puolis­es­ti. (per hen­ki tai per rahat tjms.)

  50. AB huole­htii, että kos­ka deflaa­tio olisi hyväk­si käteisen omis­ta­jille, niin sen estämi­nen sor­sii näitä sukan­var­teen säästäjiä. 

    Sukan­var­teen säästäjiä ei tarvitse sääliä. Raha ei kir­jaimel­lis­es­ti ole mitään, ellei se kier­rä. Rahan kier­rät­tämi­nen osta­mal­la sil­lä hyödykkeitä tai lainaa­mal­la sitä muiden käyt­töön tal­let­ta­mal­la se pankki­in tai osta­mal­la arvopa­pere­i­ta, on moraa­li­nen velvollisuus.

  51. Markku Jan­tunen: eipäs. Tai siis jokaisel­la olkoon omat moraalin­sa ei siinä mitään. Senkun kier­rätät vaan rahaa minkä halu­at, mut­ta älä mis­sään nimessä pako­ta mui­ta samaan. (Varsinkaan sil­lä perus­teel­la, että se on hei­dän moraa­li­nen velvol­lisuuten­sa ja jos eivät itse tajua, niin kyl­lä val­ti­ol­la on oikeus pakottaa.)

  52. Markku Jan­tunen,

    Sukan­var­teen säästäjiä ei tarvitse sääliä. Raha ei kir­jaimel­lis­es­ti ole mitään, ellei se kierrä. 

    Jouni Lndqvist,

    Kun näin on, mitä tarkoitaa sit­ten säästämi­nen rahamaail­mas­sa. Ilmeis­es­ti vaan kehi­tyk­sen jar­rut­tamista. Vai…

    JL

  53. “Nyt oli siis puhe setelirahoituksesta.”

    Okei. En huo­man­nut tuo­ta. (Setelira­hoituk­sek­si kut­su­taan myös sitä, että keskus­pank­ki lainaa suo­raan val­ti­olle tai ostaa pidem­piaikaisia velka­kir­jo­ja kuin yön yli.)

  54. Pienen Suomen kannal­ta vien­ti­työ­paikat ovat elintärkeitä.

    Mei­dän olisi tur­vat­ta­va vien­ti­te­ol­lisu­u­den kil­pailukyky vaik­ka siinä menisi ay-johta­jien bonuk­set ja kunnia.

    Nyt pitäisi tehdä tupo, että kaikkien palkat laske­vat 15%, jot­ta työ­paikat säi­lytetään. Se joka ei ole tyy­tyväi­nen voi lähteä maail­malle työnhakuun.

    Muuten tässä käy taas niin, että henk­i­nen pahoin­voin­ti kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti ja sitä satoa kor­jataan vielä vuosikym­me­nien takaa, kuten nyt tehdään nuorien kohdal­la, jot­ka oli­vat lap­sia viime laman aikaan.

    Toden­näköisin vai­h­toe­hto Suomes­sa on, ettei tehdä mitään muu­ta kuin keskustel­laan ja sit­ten onkin jo myöhäistä tehdä yhtään mitään.

  55. “Muuten olen sitä mieltä, että nol­lakasvus­ta ei sinän­sä olisi hait­taa. Hait­taa on siitä, että nol­lakasvun mukanaan tuo­ma vapaa-ajan lisäys ei jakaudu tasan, vaan toiset saa­vat sitä enem­män kuin haluaisivat.”

    Kansalle ei kyl­la nol­lakasvu kel­paa. Esimerkik­si espan­jas­sa tyolaisil­la kyl­la huo­mat­tavasti ren­nom­pi ote tyohon kuin suomes­sa. Se nakyy myos palkkauk­ses­sa. Kun espan­jalaisen palkkata­son ottaa puheek­si Suomes­sa, yleinen asen­neil­mas­to on nau­reskel­e­va, “kuin­ka surkeat palkat siel­la onkaan”. On ehka huonot palkat, mut­ta ei nay­ta kyl­la hom­mat paljoa rasittavan…

    Ihmiset aina sanovat halu­a­vansa lisaa vapaa-aikaa, mut­ta kun tli­maaraisia sun­nun­taivuoro­ja jae­taan, kaik­ki ovat kasi ojos­sa niita itselleen kahmimassa.

  56. Kun näin on, mitä tarkoitaa sit­ten säästämi­nen rahamaail­mas­sa. Ilmeis­es­ti vaan kehi­tyk­sen jar­rut­tamista. Vai…

    Raho­jen tal­let­ta­mi­nen pankki­in tai arvopa­pe­rien ost­a­mi­nen rahoil­la on raho­jen lainaamista muiden säästöön, kuten sanoin. Sukan­var­teen säästämi­nen on sitä, että rahoil­la ei oste­ta hyödykkeitä ja että niitä ei myöskään laina­ta kenenkään käyttöön.

  57. Markku Jan­tunen: eipäs. Tai siis jokaisel­la olkoon omat moraalin­sa ei siinä mitään. Senkun kier­rätät vaan rahaa minkä halu­at, mut­ta älä mis­sään nimessä pako­ta mui­ta samaan. (Varsinkaan sil­lä perus­teel­la, että se on hei­dän moraa­li­nen velvol­lisuuten­sa ja jos eivät itse tajua, niin kyl­lä val­ti­ol­la on oikeus pakottaa.)

    Raho­jen jem­maami­nen sukan­var­teen on deflaa­tion ruokkimista. Varsinkin nykyisen­laises­sa tilanteessa se on toim­intaa, jos­ta tulee ran­gaista keskus­pankin har­joit­ta­mal­la löysäl­lä rahapolitiikalla.

Vastaa käyttäjälle Tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.