Ketjkussa en enää koskaan vitsaile käytiin keskustelua myös geenitiedon vaikutuksesta yksityiseen sairausvakuutukseen. Asialla ei ole mitään tekemistä geneettisen sormenjäljen kanssa, josta voi päätellä ihmisestä ominaisuuksista yhtä vähän kuin tavallisesta sormenjäljestä. Aihe on silti tärkeä, koska kuka tahansa voi tilata itsestään halvalla geenitestin ja on pelättävissä, että vakuutusyhtiökin voi tällaisen tiedon hankkia. Molemmat vaihtoehdot pakottavat sulkemaan perinnölliset sairaudet sairausvakuutuksen korvauspiiristä.
Jos vakuutusyhtiö saa tietoonsa vakuutetun geenitiedot, se ei myönnä (kohtuuhintaan) vakuutusta henkilölle, jonka geenitiedot ennustavat perinnöllisen sairauden puhkeamista. Jos taas asiakkaat saavat geenitiedon, ne, joilla on taipumus johonkin sairauteen, ottavat vakuutuksen ja muut eivät. Tämä johtaa ennen pitkää samaan tulokseen. Vakuutus maksut nousevat järjettömän korkeiksi.
Jos vakuutusyhtiö saa tietoonsa vakuutetun geenitiedot, se ei myönnä (kohtuuhintaan) vakuutusta henkilölle, jonka geenitiedot ennustavat perinnöllisen sairauden puhkeamista.
Tuossahan sanotaan ratkaisu ongelmaan. Sairasvakuutus kuuluu yhteiskunnalle ei vakuutusyhtiöille.
Ilman muuta on hyvä saada jokaisesta geenitiedot. Se on ihmisille itselleen hyvä tieto ja auttaa hoidossa ja auttaa varautumaan.
Onhan röntgen-kuvauskin nykyään yleisest hyväksyttyä, vaikka kuvat saattavat paljastaa vakavia sairauksia.
Niin, onko takeita ettei geenitietoa joskus tulevaisuudessa käytettäisi kyseenalaisesti, kuten pullanoston estoon lihavuuteen taipuvaisilta?
“Molemmat vaihtoehdot pakottavat sulkemaan perinnölliset sairaudet sairausvakuutuksen korvauspiiristä.”
Tarkentaisitko, ennen kuin spekulointi “Soininvaaran esittämästä rodunjalostuksesta julkisvallan sairausvakuutuspolitiikan kautta” alkaa, onko kyse tässä tapauksessa faktaväitteestä, jota jatkokappaleesi perustelee, vai poliittisesta kannanotosta.
Jos ensinmainitusta eli pelkästä toteavasta arviosta, onko sinulla ehdotusta sairausvakuutuspolitiikan / yleisemmän terveyspolitiikan toivottavasta linjasta suhteessa saatavilla olevaan geenitietoon ja sen hyödyntämiseen?
(Tässä pitää erotella julkinen/pakollinen sairausvakuutus sekä yksityinen/vapaaehtoinen sairausvakuutus, mutta kummankin suhteen voi olla jokin järkevä ehdotus.)
Satunnaisen vihreän kirjoituksen vuoksi lisäsin sanan “yksityiseen”. Luulin sen olevan asiayhteydestä aivan ilmeinen.
Laki ymmärtääkseni kieltää vakuutusyhtiötä hankkimasdta geenitietoa asiakkaasta ja asiakkaan on taas vakuutettava, ettei hänellä ole tietoa ylimääräisestä sairastumisen riskistä, mutta oman geenikarttansa pystyy tilaamaan ulkomailta salaa.
Osmo: Kyseessä on oma erikoisalasi, joten totta kai asia on sinulle ilmeinen.
Myös minulle asia on ilmeinen (muotoilin kirjoitukseni niin kuin tein, koska en halua laittaa omia sanojani suuhusi), samoin asia selviää, jos tuntee asiaa ja/tai perehtyy siihen riittävästi, ja lukee ajatuksen kanssa.
Viimeaikaisten blogintulkinta- ja eksegeesikokemusten valossa pitäisin toisaalta “aivan ilmeisenä”, että “kaikkea, mitä sanot, voidaan käyttää sinua vastaan”. Uskon, että sen paremmin sinä kuin Vihreätkään eivät kaipaa väärintulkintojen synnyttämiä tarkoittamattomia ristiriitoja tai ansaitsematonta huonoa mainetta — samasta syystä olen kannustanut keskusteluun ennenkaikkea asiapohjalta, ylimääräisiä provokaatioita välttäen.
Tarkkuutta siis käsitteiden määrittelyyn ja asioiden esittämiseen hyvinkin seuratussa ja julkisessa blogikirjoittelussa, jotta ajatukset pääsevät kohdelluiksi omilla ja ansaitsemillaan meriiteillä!
Perinnöllisyys nyt on niin monimutkainen juttu, että en tiedä kuinka paljon sitä nyt sitten käytettäisiin vakuutuksen epäämisperusteena. Eihän perinnöllisyys johonkin sairauteen tarkoita yleensä muuta kuin koholla olevaa riskiä asian suhteen, ei sen kummempaa.
Tietenkin kaupalliselta pohjalta toimivat vakuutusyhtiöt käyttävät sitä tietoa, mitä on saatavilla ja hinnoittelevat tuotteensa sen mukaan. Kysyväthän he varmasti nytkin jo hakemuksessa vaikka kuinka intiimejä asioita, arvelisin. Minulla ei yksityistä vakuutusta ole.
Ode hei, tää on Internet ja täällä ei voi olettaa yhtään mitään. Olen moderoinnin kautta oppinut että sellainen normaalikeskusteluun kuuluva oletus, jonka voi havainnollisesti kumota, että kanssakeskustelijat ovat suht selvinpäin on bittimaailmassa ongelmallinen.
Osmo sanoi :
“Laki ymmärtääkseni kieltää vakuutusyhtiötä hankkimasdta geenitietoa asiakkaasta ja asiakkaan on taas vakuutettava, ettei hänellä ole tietoa ylimääräisestä sairastumisen riskistä, mutta oman geenikarttansa pystyy tilaamaan ulkomailta salaa.”
Nythän jo on käynnistetty tervystietojen “pakkoluovutus” työvoiman palvelukeskuksissa (TYP). Pitkäaikaistyötön ei saa palvelua työttömyytensä nujertamiseen jos ei suostu luovuttamaan terveystietoja ties mille taholle ja mihin tarkoitukseen. Tosin, tuskinpa yleisissä terveystiedoissa ei ole vielä geenitietoja, mutta salassapidettävien terveystietojen murtamisen nakerrus on jo täyttä päätä käynnissä.
Juuri näin ja sanon tähän vielä että vakuutusyhtiöiden intressissä ei mielestäni ole geenitiedon tai minkään varman tiedon yleinen hyödyntäminen. Vakuutusyhtiöiden koko bisnes perustuu ajatukseen että maailmassa on riittävästi epävarmuutta. Kaikki uusi varma tieto syö palan leipää niiden pöydästä.
Osmo: Entäs jos sekä asiakas, että vakuutusyhtiö tietävät molemmat asiakkaan geenit ja sopivat keskenään vakuutuksen kattavuudesta ja hinnasta? Miksi on “vaarana”, että vakuutusyhtiöt teettävät geenitestejä?
Eikö tuo laki nimenomaan luo tämän informaatioepäsuhdan toimijoiden välille, joka poistuisi, kun laki kumotaan?
“Jos vakuutusyhtiö saa tietoonsa vakuutetun geenitiedot, se ei myönnä (kohtuuhintaan) vakuutusta henkilölle, jonka geenitiedot ennustavat perinnöllisen sairauden puhkeamista.”
Häh? Geenitietohan nimen omaan mahdollistaa vakuutusyhtiön hinnoittelun kohtuullisuuden, vain onko sinusta kohtuullista, että asiakas saa kohtuuttoman halvan vakuutuksen suhteessa riskeihinsä?
Vakuutusmaksut pystytään siis pitämän kohtuullisina (eli riskejä vastaavina) ainakin niin, että tieto asiakkaiden riskeistä on mahdollisimman yhteistä asiakkaan ja vakuutusyhtiön välillä, eli että molemmilla on oikeus geenitestaamiseen.
Miksi vakuutusyhtiö ei saisi hinnoitella riskiään parhaimman tietonsa mukaan? Kieltämällä informaation käyttöä saadaan tietysti tulonsiirtovaikutuksia riskiryhmille, mutta onko tämä tehokas tapa hoitaa nämä siirrot? Säännöt näyttäisivät nostavan hintoja kaikille — tämän tutkimuksen mukaan http://www.medicalnewstoday.com/articles/129802.php Yhdysvalloissa riskitekijöitä koskevat säännöt nostavat hintoja 21–33 prosenttia. Voisiko tulonsiirtoihin olla joku tekniikka, jossa tätä tappiota ei syntyisi?
Tässä aiheessa kannattaa muistaa, että Amerikan ihmemaassa Paul Krugmanin johdolla on jo pitkään argumentoitu yleisellä tasolla julkisen terveydenhuollon puolesta juuri näillä vakuutusyhtiöiden insentiiveillä.
Eli perustelut menevät niin että varsinaisen hoidon tarjoajana ehkä tehottomampi julkinen puoli on kokonaisuutena kuitenkin halvempi, koska yksityisen vakuutusyhtiön kannattaa pitää isoa byrokraattiarmeijaa setvimässä sairausvakuutusta haluavien taustoja jotta vakuutukset voidaan hinnoitella kannattavasti. Eli riskiryhmille kalliimpia ja korkeimman riskin porukalle ei vakuutusta ollenkaan.
Julkisella puolella tätä “byrokratiakustannusta” ei ole lainkaan, ja Krugman ja kumppanit ovat sitä mieltä että tämä kustannus on niin suuri, että se on tärkein selittävä tekijä sille miksi USAssa terveydenhoitomenojen osuus kaikista menoista on paljon suurempi kuin vaikka Suomessa.
Eli asialla on merkittävä ulottuvuus myös sitä kautta että mitä julkinen terveydenhoito tekee ja mitä ei. Yhtäältä voisi jopa olla jotain perusteita ennustaa että tämä vakuutusbyrokratiahan voi käydä halvemmaksi geeniseulontojen vielä entisestään halventuessa ja yksityinen malli suhteessa siis halvemmaksi.
“Miksi vakuutusyhtiö ei saisi hinnoitella riskiään parhaimman tietonsa mukaan?”
No tietysti siksi kun suuri osa ihmisistä tuntuu olevan sitä mieltä että vakuutusyhtiön pitäisi olla jonkinlainen kummallinen sosiaalisia tulonsiirtoja ja edullisia osamaksusopimuksia hyvää hyvyyttään tarjoava taho.
(Kun ulosantini välillä on mitä on, niin ylläolevan on tarkoitus olla jollain tavalla ironinen huomautus, ja olen aika lailla Artturin ja Arhon linjoilla)
“Voisiko tulonsiirtoihin olla joku tekniikka, jossa tätä tappiota ei syntyisi?”
No, valtion harjoittamissa tulonsiirroissa (i.e. valtion maksamassa yleisessä terveyenhuollossa)ei tuota tappiota synny (tosin helposti kyllä voi syntyä muita tappioita)
PS — yllä en muuten tarkoita sanoa, että kaikki pitää selittää juurtajaksain, ainoastaan sen, että sopivasti annosteltu määrä rautalankaa parantaa blogissa kuin blogissa viestin perillemenoa tarkoitetussa muodossa — aivan samalla tavalla kuin kirjassa.
(Huomaan tosin, että tpyyluoma sanoo saman asian pelkästään kommenttinsa ensimmäisellä virkkeellä — tiiveys on hyve, jos sen taitaa…)
Näin joka tapauksessa keskustelun pohjatiedot ovat riittävällä tavalla yksiselitteiset myös niille lukijoille, jotka eivät juuri siinä asiassa jaa kirjoittajan ilmiselvyyksiä, ja edellytykset molemminpuoliselle ymmärryksen lisääntymiselle ovat olemassa. 😉