Puutarhakaupunkikeskustelun loppusaldo

Ennen vaale­ja käyti­in räväkkää keskustelua päämin­is­terin Van­hasen puu­tarhakaupunkivi­sioista. Julk­isu­udessa Janne Vapaavuori ja minä pro­filoiduimme näkyvim­min poli­itikko­jen piiristä Van­hasen mallin kri­ti­soi­jik­si. Helsin­gin kun­nal­lis­vaaleis­sa Janne ja minä saimme kak­sis­taan yhteen­sä 16256 ään­tä ja Suomen keskus­ta 11833 ääntä

20 vastausta artikkeliin “Puutarhakaupunkikeskustelun loppusaldo”

  1. Van­hasen vaa­likam­pan­jan idea oli hyö­dyn­tää sitä 60 pros­ent­tia suo­ma­lai­sista, joka kyse­lyis­sä halu­aa asua omakoti­talos­sa. Vahasen pitkän lin­jan ide­olo­gia lie­nee ollut “aina” se, jon­ka hän ker­toi, eli puu­tarhakaupunkien Suo­mi. Keskus­ta tai ainkain Van­hanen kaiketi toivoo, että sieltä löy­tyy tule­va kan­na­tus, kun “maalaisu­us” menet­tää vetovoimaansa.

    Se, miten helsinkiläiset äänes­tivät juuri näis­sä vaaleis­sa, ei heti ker­ro paljon. Kohdeyleisö lie­nee nimit­täin ollut paljolti muualla.

    Mie­lenki­in­toista olisi tietää, miten äänesti se osa 60 prossas­ta, joka halu­aisi asua omakoti­talos­sa mut­ta on pää­tynyt “beton­is­lum­mi­in”. Ehkä Kepu ei olekaan kuole­man oma.

  2. On se niin ihanaa hokea omakoti­talos­sa haaveile­vien enem­mistöstä. Toivoisi, että vih­doin jukaistaisi­in tutkimus­pi­ireis­sä jo ker­rot­tu tosi­seik­ka helsinkiläis­ten poikkeavu­ud­es­ta tässäkin asi­as­sa. Lasku­tavas­ta riip­puen kun kuulem­ma hur­jat 20–29% helsinkiläi­sistä halu­aisi ensisi­jais­es­ti asua pientalossa.
    Anneli Jun­tol­ta tai Markku Lankiselta lie­nee tulos­sa kyseisen tulok­sen julk­ista­va tutkimus. Siitä voisi sit­ten revit­tää iso­ja otsikoi­ta. Ker­rosta­lo on kaupunki­mainen tapa asua!

  3. Puu­tarhakaupunkikeskustelus­ta vielä: en oikein ymmär­rä val­tavaa kohua, jon­ka Van­hasen puu­tarhakaupunki­lausun­to herät­ti. Kyseessä on ja oli ajo­jahdin maku. Emme näe tule­vaa, emme tiedä, mikä vai­h­toe­hto lop­pu­jen lopuk­si osoit­tau­tuu parhaimmaksi.

    Eikö lib­er­aali­in ajat­telu­un kuu­lu vai­h­toe­hto­jen run­saus asum­is­val­in­to­jen suh­teen siinä kuin muis­sakin paljon erikoisem­mis­sa asioissa.

    Yksi täl­lainen erikoinen asia ovat ener­giate­hot­tomat asun­to­lai­vat herkkään perin­neym­päristöön Kasisaniemenlahdelle. 

    Asun­to­lai­vat edus­ta­vat henkistä kukko- tai koirat­ap­pelulin­jaa, niin ihmiset kuin ympäristötkin ovat jän­nit­teisessä suh­teessa toisi­in­sa. Jos ei jän­nitet­tä ole, sitä täy­tyy syn­nyt­tää keinotekois­es­ti akti­ivisin toimin.

    Tun­tuu siltä, että lau­makäyt­täy­tymiseen taipu­vaises­sa Suomes­sa pitää olla aina yksi poli­itikko ham­pais­sa Anti­ikin uhripukin roolis­sa yhteisöäl­lisyyt­tä lisäämässä. Näin yhteisö ei joudu kat­so­maan itseään peilistä kri­it­tisessä hengessä.

    Jos tek­isimme päätök­sen, että ei minkään­laisia ajo­jahte­ja muu­ta­maan vuo­teen vaan miet­tisimme, mik­si yhteikun­nas­sa voidaan niin huonos­ti kuin voidaan.

    Minus­ta asi­at asumisen suh­teen eivät ole joko-tai ‑vai­h­toe­hto­ja vaan sekä että. En ole pere­htynyt asi­aan, mut­ta maal­likon silmin meil­lähän on paljon talo­ja ja kyliä ja kylä­pa­ha­sia siel­lä tääl­lä. Mitä niiden suh­teen ollaan suun­nit­tele­mas­sa, hylätäänkö ne vai mitä.

    Kek­si­iköhän joku Häkämies muu­ta­man vuo­den kulut­tua, että Suo­mi on täyn­nä asumat­to­mia aluei­ta, mil­lä tun­netusti on puolen­sa suuren naa­purimme kupeessa.

  4. Lisäys: Muis­taak­seni Amerikois­sa ja ehkä muual­lakin on meneil­lään suun­taus, jos­sa per­heen jälkipolvi palaa asumaan kotei­hin­sa suh­teel­lisen kyp­sässä iässä. Mah­dol­lis­es­ti Suomes­sakin tulee vas­taisu­udessa ole­maan peräkam­marin tyt­töjä ja poikia myös kaupunkioloissa.

    Minus­ta sinkkua­sumisen edis­tämi­nen voi olla aikaa myö­den huono vai­h­toe­hto. Olemme huolis­samme siitä, miten van­huk­set tul­laan hoita­maan vas­taisu­udessa sil­loin, kun ei enää pär­jätä omin voimin. Yhdessä asumisen henkisten estei­den selvit­tämi­nen ja mah­dolli­nen pois­t­a­mi­nen voisi olla lääke erit­täin mon­een ongelmaan.

    Jan Vapaavuori on mielestäni lyhyt­näköi­nen rum­mut­taes­saan sinkkua­sumisen puoles­ta, väki uskoo hän­tä sokeasti. — On mielnki­in­toista nähdä, miten nyky­su­un­taus tul­laan tule­vaisu­udessa arvioimaan. Yhteiskun­ta hukkuu hyysät­tävi­in, mon­et tun­tu­vat tarvit­se­van kovin varhaises­sa vai­heessa tuk­i­joukko­ja arkiselviämiseen.

    Minus­ta asum­ista arvioitaes­sa pitäisi huomioi­da myös edel­lä mainit­se­mani reali­teetit. Asum­isongel­man ratkaisu ne mukaan ottaen ei tar­joudu tarjottimella.

    Yhdessä asumisen estei­den pois­t­a­mi­nen voi olla ekol­o­gisu­u­den lisäk­si ratkaisu moni­in mui­hin nyt ajanko­htaisi­in vaikeasti ratkaistavi­in ongelmiin. 

    Jotakin Suomes­sa on perus­tavaa laat­ua olev­asti pielessä, eroamme enem­män kuin ihmiset muis­sa Pohjo­is­mais­sa, han­kimme vähem­män lap­sia, meil­lä on yhteikun­nas­sa paljon väki­val­taa eri muodoissa…

    Minus­ta asum­ista pitäisi tarkastel­la mon­es­sakin mielessä laa­jem­min kuin nyt ollaan tekemässä.

  5. Jotakin Suomes­sa on perus­tavaa laat­ua olev­asti pielessä, eroamme enem­män kuin ihmiset muis­sa Pohjo­is­mais­sa, han­kimme vähem­män lapsia,…

    Han­kimme vähem­män lap­sia? Syn­tyvyys on Suomes­sa EU:n korkeimpia.

  6. Huo­masin äsket­täin ver­tailun Pohjoimai­hin, en ole seu­ran­nut asi­aa muu­toin, eli se siitä. 

    Suomes­sa käsit­tääk­seni tue­taan lap­siper­heitä kaikesta valit­telus­ta huoli­mat­ta hyvin ver­rat­tuna mon­een muuhun EU-maa­han, liekö siinä yksi syy, että Suomes­sa han­ki­taan edelleenkin lapsia.

  7. meil­lä on yhteiskun­nas­sa paljon väki­val­taa eri muodoissa…

    Katu­väki­val­ta eli sel­l­ainen, jon­ka kohteek­si voi joutua täysin ilman omaa syytä ja odot­ta­mat­ta, ainakin on Suomes­sa vähäistä, selvästi alle esim. Englannin. 

    Läheisväki­val­ta voi olla yleisem­pää kuin muual­la Län­si-Euroopas­sa, mut­ta kun asi­as­ta on vain poli­it­tistyyp­pistä tutkimus­ta, ihan var­ma ei voi olla. Mut­ta vaik­ka olisikin yleisem­pää, pitää muis­taa, että läheisväki­val­taa silti har­ras­taa tutkimusten mukaan pieni vähem­mistö. Valitet­ta­van usein esimerkik­si äiti tap­paa lapsen­sa, mut­ta olisi älytön­tä väit­tää, että sel­l­ainen tapaus kuvas­taisi jotenkin yleis­es­ti suomalaisuutta.

    Ryypy­porukois­sa puukko sen sijaa heiluu selvästi use­am­min Suomes­sa kuin muual­la Län­si-Euroopas­sa, mikä rumen­taa täkäläisiä tilas­to­ja. Ohi­men­nen san­ot­tuna syy voi olla geneet­ti­nen taipumus seo­ta ryyp­py­putken jälkeisessä laskuhumalassa. 

    Mut­ta itse aiheeseen palatak­seni Keskus­tan kan­natuk­sen ja puukon hei­lu­misen välil­lä on kor­re­laa­tio. Kun juop­po peräkam­marin poi­ka muut­taa vaikka­pa pääkaupunkiseudulle, vähe­nee ryyp­py­porukas­sa riehumi­nenkin. Suuril­la kaupungeil­la on ilmeis­es­ti sivistävä vaikutus.

    Miten mah­taa olla puutarhakaupungeissa?

  8. Hoooo, ei nyt sen­tään lop­pusal­dos­ta voi puhua!

    En äänestänyt kumpaakaan, en Van­has­ta enkä Osmoa. Jos ehdokkaina oli­si­vat olleet vain he kak­si, olisin äänestänyt Osmoa. Siitäkin huoli­mat­ta että olen Van­hasen kan­nal­la puu­tarhakaupunki­asi­as­sa. Olisin äänestänyt Osmoa, kos­ka hän mielestäni puhuu vähem­män bull­shit­tiä kuin Van­hanen – jos siis olisi ollut pakko vali­ta hei­dän kah­den välillä.

    Se EI kuitenkaan olisi ollut kan­nan­ot­to Osmon puu­tarhakaupunkikan­nan kri­ti­ikin puolesta.

    Hm. Yksikään ehdokas ei ikinä ole vas­tan­nut KAIKKIIN kysymyk­si­in siten kuin minä olisin vas­tan­nut. Pitäisikö pidät­täy­tyä äänestämästä, kun ääni kuitenkin jos­sakin kysymyk­sessä menee sel­l­aiselle näkökan­nalle jota en kannata?

  9. No jopas tuli mutkikas ja väärä sanon­ta. Kir­joit­taes­sani “Se EI kuitenkaan olisi ollut kan­nan­ot­to Osmon puu­tarhakaupunkikan­nan kri­ti­ikin puoles­ta” tarkoitin tietenkin “Se EI kuitenkaan olisi ollut kan­nan­ot­to Osmon puu­tarhakaupunkikri­ti­ikin puolesta”.

  10. Keskustelun avaus kaavoitus­poli­ti­ikas­sa voisi olla lähempänä kuin lop­pusal­do. Toiv­ot­tavasti keskustelu jatkuu. Minus­ta oleel­lisin asia on ymmärtää monipuolis­ten asum­is­vai­h­toe­hto­jen merk­i­tys. Eri elämän­ti­lanteis­sa ihmiset tarvit­se­vat eri­laisia asun­to­ja, eikä kaikkien kun­tien tehtävä ole tar­jo­ta koko kirjoa.

    Kuun­telin juuri yhden SYKE:n esi­tyk­sen vesistö­jen kuor­mi­tuk­ses­ta, jos­ta huo­masi heti, että hekin laske­vat väärin haja-asu­tusalueen kuor­mi­tus­ta­sot. Eli jo mallinnuk­ses­sa päätösten poh­jak­si on paran­tamisen varaa.

    Tähä­nas­tis­es­ta keskustekus­ta minä vedän seu­raa­vat johtopäätökset:

    1) Helsin­gin, Tam­pereen, Turun ja Oulun pitää keskit­tyä kaupunki­maiseen, tiivi­iseen rak­en­tamiseen ja mm. tont­ti­maa ei Helsingis­sä Kehä I:n sisäl­lä lopu ihan lähi vuosikymmeninä.

    2) Uusia lähiöitä, jot­ka toteutetaan pien- ja riv­i­taloina sekä irroite­taan emokun­nas­ta omik­si yksiköik­seen, kan­nat­taa rak­en­taa vain ole­mas­sa ole­van rataverkon varteen.

    3) Nur­mi­järvi­mallille on sosi­aal­ista kysyn­tää ja se on tyydytettävä.

  11. “Puu­tarhakaupunkikeskustelus­ta vielä: en oikein ymmär­rä val­tavaa kohua, jon­ka Van­hasen puu­tarhakaupunki­lausun­to herät­ti. Kyseessä on ja oli ajo­jahdin maku.”

    Uskon että oli hyvin tietoinen päätös tuo­da tämä puu­tarhakaupunki­a­sia julk­isu­u­teen nimeno­maan Van­haseen henkilöi­tyneenä eikä kepun lin­jana. Kun (varsin oikeutet­tu) vas­ta-argu­men­taa­tio samal­la kohdis­tuu tähän samaan ihmiseen, on se kieltämät­tä ainakin Helsingis­sä aika murskaavaa mut­ta jät­tää jälkipyykissä aina mah­dol­lisu­u­den vedo­ta medi­an ajojahtiin.

    Her­ro­jen Soin­in­vaara ja Vapaavuori ään­imääristä suh­teessa keskus­taan voi päätel­lä ettei valit­tu tak­ti­ik­ka Helsingis­sä ehkä toimin­utkaan aivan halu­tul­la tavalla.

  12. Blogikir­joit­telus­sa on se vika, että nopeasti kir­joit­taes­sa tulee sanoneek­si epä­tarkasti, mikä sit­ten tuot­taa suuren määrän kommentteja,jotkaperustuvat väärinkäsitykseen.
    Keskustelu kaupunki­rak­en­teesta on vas­ta alka­mas­sa. Van­hasen ulostu­lo oli mielestäni kuitenkin osa Keskus­tan vaa­likam­pan­jaa ja sen tähtäimessä oli­vat kun­nal­lis­vaalit. Nyt on aika laskea tuon poli­it­tisen manööverin saldoa.
    Keskustelu kaupunki­rak­en­teesta jatkukoon!

  13. Tomp­peli: Epäilen vähän, ettei ne ‘juopot peräkam­marin pojat’ valitet­tavasti juurikaan muu­ta pk-seudulle (ja että peräkam­marin pojat ovat kai yleen­sä ihan har­mit­to­mia rep­panoi­ta, ja ne väki­val­taiset alkkik­sen alut muut­ta­vat jo teineinä kun­nan mak­sami­in yksiöi­hin). Sil­loin kun muut­ta­vat, löytävät var­masti kaltaisen­sa. Sen­si­jaan ne pk-seudulle muut­ta­neen juo­pon tule­vat muk­sut saat­ta­vat kyl­lä omak­sua ‘sivistyneem­mät’ tavat kuin saman sosi­aalilu­okan muk­sut maakun­nis­sa, jos eivät sotkeudu piriporukoihin.

  14. Eiköhän vihrei­den äänisaalis perus­tu ilmas­ton­muu­toskeskustelu­un enem­män kuin puu­tarhakaupunkikeskustelu­un. Kokoomus taas jyrää Helsingis­sä demarien surkastuessa.

    Vah­vana käsi­tyk­senäni kyl­lä on, että Helsin­gin ulkop­uolel­la ihmiset mieluiten asu­vat omakoti­talois­sa. Ja vielä kun­non pihan ympäröimis­sä omakotitaloissa.

  15. Vanhanen><Katainen

    Asian vier­estä vielä sen ver­ran, että Van­hasen kimp­pu­un oli var­maankin hyvä käy­dä tiim­inä lisä-ään­ten toivossa.

    Mua rasit­taa Kataiseen kohdis­tu­va suit­sut­ta­mi­nen joka tahol­ta, mies on kuitenkin kat­sonut silmi­in ja vale­hdel­lut ja päässyt kepu­likon­steil­la val­taan, nyt hän on niin peri­aat­teelli­nen, niin peri­aat­teelli­nen, vaik­ka olisi epäilemät­tä syytä miet­tiä uusik­si aiem­min luvat­tua veronkeven­nys­tä. — Hänen tyyp­pisen­sä liukkaat her­rat ja rou­vat ovat kaiken kaikki­aan pahas­ta yhteiskun­nalle. Ainakaan minä en hänen tyyp­pis­ten­sä lirku­tuk­si­in usko vähääkään.

    Van­hanen köm­pe­lyy­dessään on help­po saalis ver­ta haluaville.

    Mitä Katainen kun­nal­lis­vaaleis­sa oikein lupasi, taisi olla siinä määrin tyhjää puhet­ta, että meni tois­es­ta kor­vas­ta sisään ja tois­es­ta ulos.

  16. Huonos­ti toteutet­tu puu­tarhakupunki­han meil­lä on Espoo. Hajanainen, palve­lut ja joukkoli­ikenne monin paikoin heikot, talot ahdet­tu sikin sokin pie­nille ton­teille joiden ikku­nas­ta näkyy naa­purin ikku­na. Nk.“piha” on lähin­nä nur­mikaistaleet roskik­sen, auton ja fil­larei­den varstoin­ti­in. Elämisen merkke­jä kuten hedelmä­tarho­ja, grille­jä, ryy­ti­mai­ta tai syreen­i­ma­jo­ja saa hake­mal­la hakea. Niiden syn­nyt­tämi­nen aiem­min pel­tomaana olleelle ton­tille kestääkin vuosia. 

    Asumisen tarpeet ovat tietenkin eri ihmisil­lä eri, mut­ta kaavoitus­poli­ti­ik­ka pitää tehdä fik­susti. Hyväl­lä parvek­keel­la varustet­tu, kukkalois­toinen ker­rostaloa­sun­to voi olla toimi­vampi kuin edel­lä kuvaile­mani, jopa viher­peukalolle. Eihän näil­lä aukankkapi­hoil­la tee oikein mitään!

    Omakoti­tont­te­jakin pitää kaavot­taa, mut­ta joukkoli­iken­teen var­teen ja riit­tävän suuria niin että niil­lä jotain sit­ten tekeekin. Hyvin tehty, näke­myk­selli­nen puu­tarhapi­ha on yhteistä julk­ista tilaa ja osa ohikulk­i­joidenkin elämis­maise­maa: Kulosaa­res­sa on kiva kävel­lä, Mar­janie­mi menetet­ti­in tont­tien pilkonnalla.

    Välimuo­to­jakin olisi kun vaan halu­taan: Englan­nis­sa on lois­tavasti yhdis­tet­ty tiivis yhteiskun­tarakenne, jos­sa joka talol­la on jopa kak­si pihaa: julki­nen etupi­ha ulko-oven edessä ja yksi­tyisem­pi takapi­ha vas­ten seu­raa­van kadun talon takapi­haa, jol­loin väli­in saa halutes­saan vaik­ka suo­ja­muurin ja puus­toa: kun­nolli­nen, suh­teel­lisen suo­jainen, mon­een käyt­töön sopeu­tu­va piha siis. Tiiviys saavute­taan sil­lä että talot ovat sivuil­ta kiin­ni toi­sis­saan. Lapsiturvallinenkin.

  17. Nyt on taas pakko ottaa laidoista tuke­va ote ja vähän keikut­taa venet­tä… Jos min­ul­ta kysyt­täisi­in, tot­takai halu­aisin asua omakoti­talos­sa maaseudun rauhas­sa jär­ven ran­nal­la siten että työ ja kaik­ki palve­lut viras­toi­neen ja har­ras­tus­mah­dol­lisuuksi­neen on 30 min. käve­ly­matkan päässä.

    Nyt van­hanen paikut­taa henkse­leitä kun kansa allekir­joit­ti em. väit­tämän ja sinä tapu­tat itseä selkään kun saitte enem­män ääniä kuin keskus­ta yhteen­sä mikä on täysin irrel­e­vant­tia koko keskustelun kannalta.

    Ihmiset halu­a­vat kaiken, kyse on siitä mikä on real­is­min taso siihen mikä on mah­dol­lista ja oman itsen­sä / ympäristön kannal­ta järkevää. Puu­tarhakaupun­ki on Aster­ix­ista tut­tu “Jumal­tenran­ta”, ide­al­isti­nen utopia joka sinäl­lään on kau­nis ja jon­ka kaik­ki halu­a­vat, mut­ta joka todel­lisu­udessa sopii vain osalle meistä.

  18. Nim­imerk­ki: Sep­po syntymästään
    Kyselyssä “puu­tarhakaupun­gin” suuri suo­sio johtuu siitä, että ihmiset eivät kun­nol­la käsitä asian koske­van vain muu­ta­maa kun­taa, vaan koke­vat raitei­den varaan rak­en­tamisen Helsin­gin her­ro­jen kotko­tuk­se­na tunkea koko maa Helsinki­in ja hyökkäyk­senä omaa asum­is­muo­toaan vastaan.
    Van­hasen visio työ­paikoista on päässyt hiukan liian vähäl­lä. Mikähän on vaikka­pa Klaukkalan työ­paikkao­mavaraisu­us? Ehkäpä 50 %. Voisi kuvitel­la, että klaukkalalai­sista kävisi 30 % töis­sä nimeno­maan siel­lä (Klaukkalaan tul­laan muual­takin töi­hin). Edelleen voisi arvioi­da, että koti­talouk­sista vaikka­pa 15 % (luku näinkin korkea sinkku­jen takia) on sel­l­aisia, että niistä käy­dään vain Klaukkalas­sa töissä.
    Uskoisin, että luku­ni ovat ainakin suun­taa antavia. En ymmär­rä, kuin­ka näis­sä uusis­sa klaukkalois­sa tilanne voisi oleel­lis­es­ti olla toinen.

  19. Mikähän se on se puutarhakaupunki?

    Joskus Tapi­o­laa kut­sut­ti­in siten:/
    Useim­miten se kai tarkoit­taa englan­ti­laistyyp­pistä tiivis-mata­laa riv­i­talo­jen tai “ketjutet­tu­jen” ok-talo­jen aluetta.

    Mikäs siinä. Moni asu­isi sel­l­aisel­la. Minäkin, vaik­ka ei se fik­saa­tio ole. Nyt asun Helsin­gin melkein-kan­takaupungis­sa Hitak­ses­sa (Pöö!) ja suht’ tyytyväisenä. 

    Noista tiivis-matal­ista “tee oman näköis­esi riv­i­talon­pätkä/ok-talo” ‑alueista tulee usein viihty­isän näköisiä fil­laroi­da tai lenkit­tää koiraa. Ja niitä kai voidaan lop­pu­jen lopuk­si rak­en­taa aika tehokkaasti? Mah­tuu melkein sama lös­si kuin ele­ment­ti­tornei­hin samalle läänille?

    Mietin vain muu­ta­maa seikkaa, esimerkik­si Englan­nin perusteella:
    ‑muo­dos­tuu hel­posti laa­ja asuinkatu­jen syherö, toimi­va joukkoli­ikenne vaatii mietintää.
    ‑lyhyet fasa­dit aiheut­ta­vat parkkipaikkaon­gel­man yhden auton/perhe alueel­lakin. Ainakin kun joku tulee kylään. Nyt puhun niistä ratkaisu­ista jois­sa ei ole syvää etupi­haa ja tallia.
    ‑Minne lumet? Viisas­telijoille: ei, tämä ei ole Englan­nin-koke­mus. Mut­ta kohta­han briteil­lä on näköjään mei­dän talvi ja meil­lä heidän:)

  20. “…Nyt asun Helsin­gin melkein-kan­takaupungis­sa Hitak­ses­sa (Pöö!)”

    Syytäkin säikähtää. Kaik­ki yri­tyk­set, jois­sa val­tio on sekoit­tanut asun­tomarkki­noi­ta, päät­tyvät huonos­ti. Jos nyt olisit asunt kovan rahan asun­nos­sa, niin tässä laskus­sa olisit voin­ut sen järkevästi vai­h­taa halu­a­mak­sesi rivarik­si tai omakoti­talok­si. Yhteistä kaikille tue­tu­ille asum­is­muodoille on, että ne ovat epäedullisia asujalle.

    Tosin tosipelu­rit tule­vat tekemään tilit, kun Hitas-jär­jestelmä aikanaan pure­taan. Nythän käsit­tääk­seni kan­nat­taa jät­tää Hitas vuokralle ja aloit­taa uuden asun­non rahoit­ta­mi­nen nollasta.

    “…jois­sa ei ole syvää etupi­haa ja tallia…”

    Kaavas­ta, joka sal­lii asun­non rak­en­tamisen ilman auto­tal­lia, voi syyt­tää huonos­ti koulutet­tu­ja virkamiehiä. Tan­skas­sa tehti­in laa­jaa tutkimus­ta asumisen tur­val­lisu­ud­es­ta ensim­mäisen huumeaal­lon jäl­keen. Lop­putu­lok­se­na oli joukko yksinker­taisia suun­nit­telu­o­hjei­ta kuten:
    — jokaiselle asun­nolle on olta­va autotalli,
    — ulko-ovelle on nähtävä kadulta,
    — ulko-ovi on suun­nitelta­va niin, että siitä näkee kadulle ennen ulos astu­mista jne.
    Koko lista on pitu­udeltaa pari kym­men­tä kohtaa.

    Kävin kesäl­lä paljon main­os­te­tus­sa Ara­bi­an­ran­nas­sa käve­lyl­lä. Helsin­gin kaupun­gin kan­nat­taa siirtää kaavoituk­ses­ta vas­tan­nut virkamies johonkin mui­hin tehtävi­in, mis­sä hän aiheut­taa vähem­män vahinkoa. Alueen kaavoituk­ses­sa oli tehty virheitä, joi­ta kat­sel­lessa ei tien­nyt itk­isikö vai nauraisiko.

    “…Huonos­ti toteutet­tu puu­tarhakupunki­han meil­lä on Espoo. Hajanainen, palve­lut ja joukkoli­ikenne monin paikoin heikot, talot ahdet­tu sikin sokin pie­nille tonteille…”

    Espoo on halun­nut kovat tehokku­us­lu­vut viime­vu­osi­na. Tuonut parhaat voitot tont­tikeinot­telus­sa kaupungille. Nythän on tehty metropäätök­sen mukana lin­jaus, joka tarkoit­taa koko eteläisen Espoon täyt­tämistä korkeil­la ker­rostaloil­la ja hyvin tiivi­isti. Joten hajanais­es­ta rak­en­teesta ei ole mitään jäl­jel­lä viidenkymme­nen vuo­den päästä.

Vastaa käyttäjälle Seppo Visti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.