Päivähoitomuotojen tuki

Jot­ta väärät väit­teet eivät “vaiti­olon” vuok­si elämään, halu­an kor­ja­ta täl­läkin blogilla useis­sa kom­menteis­sa tois­te­tun väärinkäsi­tyk­sen. Use­ammssa kom­men­tis­sa on vaa­dit­tu, että yhteiskun­ta tuk­isi koti­hoitoa ja päivähoitoa tas­a­puolis­es­ti ja oletet­tu, että mäm­nä lisäisi koti­h­doidon tukea. Asia on las­ket­tu mon­een ker­taan, ja se on kyl­lä tois­in­päin. Kun ote­taan huomion verot, yhteiskun­ta tukee huo­mat­tavasti enem­män sitä, että äiti jää koti­in hoita­maan las­taan kuin sitä, että äiti menee töi­hin, mak­saa tulois­taan veroa ja lap­si on päivähoidossa.

Tämän fak­tan esit­tämi­nen ei siis ole kan­nan­ot­to vaan pelkästään väärän tiedon kor­jaamista. Sik­si toivoisin, että vas­taväit­teet kohdis­te­taan tähän fak­tan eikä mihinkään, mitä luk­i­ja uskoo löytäneen­sä riv­ien välistä. Sen ver­ran val­otet­takoon kuitenkin min­unkin aja­tus­maail­maani, että olen ollut tuke­mas­sa koti­hoidontuen Helsinki-lisää.

73 vastausta artikkeliin “Päivähoitomuotojen tuki”

  1. Tämä pitää var­masti paikkaansa, jos molem­mat van­hem­mat ovat ainakin keski­t­u­loisia ja lap­sia on yksi tai kak­si. Jos lap­sia sen sijaan on enem­män ja toisen van­hem­mista tulot pienet, niin uskoisin koti­hoidon käyvän edullisem­mak­si. Neljä pien­tähän työl­listää jo yhden hoitajan.

    Jos taas toinen van­hem­mista on kotona, mut­ta lap­si hoi­dos­sa, niin ei siitä hoi­dos­ta ole heti mitään muu­ta kuin kulu­ja. Tosin pidem­män päälle tämäkin voi tul­la yhteiskun­nalle koti­hoitoa halvem­mak­si, jos sil­lä ennal­taehkäistään isom­pia ongelmia.

    Nykyjär­jestelmä on siinä mielessä hyvin laskel­moitu, että hyvä­tu­lois­t­en van­hempi­en ei kan­na­ta jäädä koti­in, kun ansion­mene­tys (ja yhteiskun­nalle mene­tys vero­tu­lois­sa) on täl­löin suuri ja varsinkin yksi­lap­si­sis­sa per­heis­sä täy­denkin hoit­o­mak­sun osu­us tuloista pieni. Eli jär­jestelmä kan­nus­taa hyvät veron­mak­sat, jot­ka vielä mak­sa­vat täy­den hoit­o­mak­sun, viemään lapsen­sa päiväkotiin.

    Hoito­lap­sista alle yksivuo­ti­aat ovat kalleimpia, kos­ka he vaa­ti­vat omat ruokansa (täysin suo­la­ton, lehmän maid­on tilal­la äid­in­maid­onko­rviket­ta) ja kos­ka he vievät päivähoito­ryh­mässä kah­den lapsen paikan (jos en ihan väärässä ole). Jos las­ten koti­hoidon tukemiseen on rahaa tar­jol­la, niin tästä hyvästä olisi hyvä venyt­tää van­hempainra­hakaut­ta niin, että se päät­tyy lapsen yksivuo­tispäivän tienoil­la eikä lapsen ollessa kymmenkuinen.

  2. Riitan mainit­se­mas­ta syys­tä olen ollut sitä mieltä, että jos per­heessä ei ole ns. päivähoidon tarvet­ta, vaan kotona on ter­ve aikuinen, joka ei opiskele eikä tee työtä, lapselle riit­täisi puolipäivä­paik­ka. Puolipäivä­paikat taas oli­si­vat ilmaisia kaikil­la tulota­soil­la. Tässä asi­as­sa o0len siis eri mieltä puolueeni kanssa.

  3. Mut­ta kun ter­ve aikuinen halu­aakin työl­listyä niin pitäisi se paik­ka löy­tyä. Minus­ta ihmiset osaa­vat itse arvioi­da parem­min kuin kun­ta tai jär­jestelmä, että kan­nat­taako lapsen olla päivähoi­dos­sa, vaik­ka van­hempi on kotona.

    Lisäk­si näitä tapauk­sia on niin vähän, että tulok­se­na Oden esit­tämästä mallista, olisi vain lisäbyrokratiaa.

    Pikem­minkin lap­si pitäisi saa­da kotoa helpom­min ja nopeam­min tarvit­taes­sa päivähoitoon. Helsingis­sä tilanne on nytkin se, että van­hempi voi joutua lykkäämään työn vas­taan­ot­toa (tai hylkäämään tar­jouk­sen kokon­aan), kun paikkaa ei löy­dy ajoissa.

  4. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä laskel­ma, mitä päivähoitopaikan kus­tan­nuk­set Helsingis­sä oikeasti ovat (huomioiden käyt­töku­lut, palkat ja tilo­jen käyt­töar­vo). Jos hoita­jia on 1 kohti 4:ää las­ta, työvuorot, siivoo­jat, keit­täjät sekä johta­vat virkamiehet huomioiden organ­isaa­tios­sa on var­maankin 1 työn­tek­i­jä 3:a las­ta kohti. Ei sil­lä, että epäil­isin Osmon sanaa, luotan kyl­lä siihen. Yleisem­minkin kaupun­gin rahankäytön läpinäkyvyys saisi olla suurempaa.

  5. Voisiko joko OS tai joku muu valaista miten blo­gin pääväit­tämä arkielämässä toteu­tuu? Koh­ta “Kun ote­taan huomioon verot” pudot­ti min­ut lop­ullis­es­ti kärryiltä…

    Mikko

    PS. Tämä on ns. aito kysymys eli arvostaisin kovasti rauta­lanka­mallia asiasta.

  6. “Koh­ta “Kun ote­taan huomioon verot” pudot­ti min­ut lop­ullis­es­ti kärryiltä…”

    En ole yksi­tyisko­h­tien asiantun­ti­ja tässä, mut­ta… Luulen, että Ode tarkoit­taa, että van­hempi, joka on töis­sä, mak­saa sen vero­ja sen ver­ran paljon, että sil­lä kui­tataan päivähoitopaik­ka ja enemmänkin.

  7. Meil­lä on vähän ongel­malli­nen jut­tu tässä, mut­ta sitä ei saisi sanoa ääneen, ettei leimat­taisi “oikeis­to­laisek­si”.

    Nimit­täin se, että kun päivähoit­o­mak­su on tulosi­don­nainen, niin lapsen lait­ta­mi­nen päivähoitoon on sitä kan­nat­tavam­paa, mitä vähem­män tien­aa. Ja kuka­pa tien­aisi vähem­män kuin sel­l­ainen, joka on kotona.

    Poli­it­tis­es­ti mah­do­ton ehdo­tus: Mitä jos tehtäisi­in päivähoit­o­mak­sus­ta kaikille sama?

  8. Koti­hoidon­tu­ki on samal­la tavoin tulosi­don­nainen kuin päivähoit­o­mak­sukin. Nämä kak­si tulosi­don­naisu­ut­ta kuit­taa­vat toisen­sa noin osa­puilleen, mut­ta siis vain alle 3‑vuotiaista lapsista.

    Mielipi­de ei ollut kovin epäko­r­rek­sti, sil­lä demarithan ovat esit­täneet tasamak­sua (0€). Demarien eheo­tus tuk­isi “hyvä­tu­loisia” mut­ta ei antaisi pien­i­t­u­loisille mitään.
    Täl­lä pal­stal­la ei poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­te­ja mielip­iteitä sen­suroi­da, kuten moni on var­maan huomannut.

  9. Tiedemies,

    Tarkoi­tatko sitä, että päivähoito mak­saisi kaikille jotain, kun nyt se on köy­him­mille mak­su­ton? Tuos­ta tulisi vain aikamoinen tuloloukku juuri tulo­jen alapäässä ja loukut siel­lä ovat minus­ta paljon suurem­pi ongel­ma kuin kan­nustin­loukut todel­la hyvä­tu­lois­t­en kohdalla.

    Ja sit­ten pieni has­su huomio: Taisi olla tuos­sa aiem­mas­sa päivähoitokeskustelus­sa, kun joku tote­si, kuin­ka hyvä­tu­loisil­la ei ole varaa pitää toista van­hempaa kotona, kun se mak­saa niin paljon. Noin­han se tietenkin on. Elin­ta­sostaan­han ei voi tin­kiä. Olenkin aina riemuin­nut siitä, miten kivaa on olla pien­i­t­u­loinen: Palkat­tomien vapaapäivien pitämi­nen (siis ajan ost­a­mi­nen itselle) on paljon halvem­paa kuin hyvätuloisilla. 🙂

  10. Minäkin kaipaisin rautalangasta.. 

    Päivähoitopaik­ka mak­saa 1000 euroa alle kolmivuo­ti­aal­ta ja yli kolmivuo­ti­aal­ta yli 600 kuus­sa Helsingis­sä. Ilmeis­es­ti tässä ei edes ole huomioitu tuh­laan­tunut­ta tont­ti­maa­ta ja päiväko­tien rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia, vaan ain­oas­taan kiin­teistön ja hoidon juok­se­vat kulut?

    Eli jos kak­si las­ta on päivähoi­dos­sa, niin kova­palkkai­sista nai­sista on kyse, jos verot tämän kor­vaa­vat. Tietysti työssä käyn­nil­lä voi olla mui­ta talout­ta kohen­tavia ulkois­vaiku­tuk­sia, mut­ta on myös negati­ivisia ulkoisvaikutuksia. 

    Päiväkoti­lap­sille tehdään esim. korvien putk­i­tuk­sia 70 pros­ent­tia enem­män kuin koti­lap­sille. Vaik­ka kyseessä on päiväkirurginen toimen­pide, se suinkaan ei ole ilmainen. 

    Putk­i­tus­ta on luon­nol­lis­es­ti edeltänyt kor­vat­ule­hduskierre, joka lääkärikäyn­tei­neen ja kelan kor­vaamine tule­vat van­hempi­en pois­saolopäivät työstä jne. 

    Kor­vat­ule­hduk­set ovat tietysti vain osa sairastelua, jatku­vat silmä­tule­hduk­set noroviruk­set ja muut ikävyy­det seu­raa­vat toinen tois­taan usein varsinkin moni­lap­si­sis­sa päiväkotiperheissä.

    Luin sel­l­aisenkin (etsin vasta­lause­myrskyn val­lites­sa läh­teen), että kor­vat­ule­hduskier­teessä olleet lapset tarvit­se­vat enem­män eri­ty­isope­tus­ta ala-asteel­la väli­aikasen (siis päiväkoti-iässä jatku­van) kuu­lon alen­e­man ja yleisen kehi­tysvi­ivästymän takia. 

    Että siitä rauta­lan­gas­ta nyt tosi­aan laskel­maa. Kiitos!

  11. “Asia on las­ket­tu mon­een ker­taan, ja se on kyl­lä tois­in­päin. Kun ote­taan huomion verot, yhteiskun­ta tukee huo­mat­tavasti enem­män sitä, että äiti jää koti­in hoita­maan las­taan kuin sitä, että äiti menee töi­hin, mak­saa tulois­taan veroa ja lap­si on päivähoidossa.”

    Sen jäl­keen kun luin luki­o­laise­na Sodan ja rauhan ja siitä kohdan, kuin­ka päähenkilö Pierre Beshuhov las­ki Napoleonin luvun ja pää­tyi sum­maann 666, olen suh­tau­tunut kaikki­in laskelmi­in tietyl­lä epäilyksellä.

    Mielekkyys ei ole ihan yksikäsit­teistä. Kirkkon­um­mel­la — ja ilmeiseti myös Hesas­sa — päiväkoti­paik­ka mak­saa vuodessa brut­tona täl­lä haavaa 12.000 e, iästä riip­puen. Kah­den lapsen äiti saa korkeim­mas­sakin mak­su­lu­okas­sa vuodessa 19.000 euroa “työn­hoidon­tukea”. Perushoita­jan perusvu­osi­palk­ka (ilman ikä- vuoro- yms.-lisiä)on 21.000 e, jos­ta mak­se­taan veroa, verolu­on­teisia mak­su­ja ja työ­nan­ta­jan sosi­aalio­tur­va­mak­sua likimäärin 6.000 e. Gap­pia jää 13.000 e.

  12. Tästä uno­h­tui, että äiti voi lasetnhoidon yhtey­dessä tehdä muu­ta työtä, esim. viikon­lop­pupäivystyk­siä sairaan­hoita­jana tai ottaa hoitolapsia.

    Sen lisäk­si tomera nainen saa kum­masti ryhtiä mui­hinkin talon ja lähiy­hteisön asukkaisi­in ja eri­tyis­es­ti toisi­in van­hempi­in. Viit­taan aikaisem­paan keskustelu­un “kelvot­tomista vanhemmista”.

  13. Piti olla Kelan kor­vaamine lääkkei­neen.. Jos joku nyt sat­tuu luke­maan kommenttini.

  14. Per­heil­lä on keskimäärin alle kak­si las­ta päivähoi­dos­sa, jos lap­sia on kak­si, har­voin ne ovat molem­mat alle kolme­vuo­ti­ai­ta, äiti tien­aa keskimäärin enem­män kuin perushoita­ja, päivähoidon kus­tan­nuk­si­inkin sisäl­tyy vero­ja ja vai­h­toe­htona on koti­hoidon tuki.
    Tästä on ole­mas­sa selkeä laskelma.
    Tuo 12000 euron kus­tan­nus­laskel­man täy­tyy koskea vain alle 3‑vuotiaita, kos­ka niin teho­ton ei Kirkkon­um­mikaan voi olla. Oletko var­ma, että et ole jakanut “päivähoidon meno­ja” päiväkodis­sa ole­vien las­ten lukumääräl­lä, jol­loin saat mukaan myös koti­hoidontuen kustannukset? 

    Helsin­gin päivähoit­o­menois­sa on las­ket­tu kiin­teistöku­lut “viimeisen päälle”

  15. Tiedemies,

    Urpi­lainen­han tuo­ta jo ehdot­ti, joten ei lainkaan epäkorrekti..

  16. Ode, voitko sinä nyt sit­ten kor­ja­ta sen väärinkäsi­tyk­sen kuten kuulem­ma halusit tehdä?

    Kan­nat­taako päivähoito kokon­aisu­udessaan vai joidenkin yksit­täistapausten kohdal­la? Miten paljon poten­ti­aalis­es­ti koti­in­jäävän van­hem­man pitää ansai­ta, että yli kolmivuo­ti­aan päivähoito kan­nat­taisi? Entä jos lap­si tai lapset ovat alle 3 vuotta?

    Miten päivähoi­dos­sa heti puo­livuo­ti­aas­ta olleet lapset pär­jäävät sit­ten isomp­ina? Miten las­ten­hoidon laatu voidaan ottaa mukaan tähän kannattavuuslaskelmaan?

  17. No, per­skules..

    Osmo­han ehti jo sanoa demareista. Eipä ole ensim­mäi­nen ker­ta, kun ehtii ensin.

  18. Päiväkoti­las­ten sairas­tavu­us on las­ket­tu noin 150 miljoo­nan euron ylimäärisek­si meno­eräk­si vuodessa. 

    Päiväkoti­hoidon on arvioitu aiheut­ta­van noin puoli miljoon­aa kor­vat­ule­hdus­ta em. peri­odil­la. Asial­lisia lähteitä löy­tyy googlea käyttämällä. 

    Eli kai nyt tämä pitäisi olla kyl­lä laskelmis­sa mukana. Muuten­han jut­tu on potaskaa?

    Mik­si muuten Osmo niin kynsin ja ham­pain puo­lu­s­tat päivähoitoa imeväisikäisille? Taas näen kum­man ris­tiri­idan Vau­raus ja aika ‑teok­sen teesien kanssa. (Myön­nän että janku­tan aiheesta.) 

    Mik­si se kiireetön aika pitäisi viet­tää sil­loin kun lapset ovat armei­jas­sa? Eikö mielekkäin ajanko­h­ta kiireet­tömyy­delle olisi juuri sil­loin kun lapset ovat pieniä?

    Mut­ta rahaa ja rahaa.. vaik­ka las­ten ter­vey­den kus­tan­nuk­sel­la, niinkö?

  19. Mik­si muuten Osmo niin kynsin ja ham­pain puo­lu­s­tat päivähoitoa imeväisikäisille? 

    Anteek­si nyt Eli­na, mut­ta lue nyt se alku­peräi­nen postaus. Sanoin nimeno­mais­es­ti, että tämä keskustelus­sa esi­in­tyneen väärän tiedon kor­jaami­nen ei merk­itse kan­nan­ot­toa. En kek­si kyllin inhottavaa,mutta silti sivistynyt­tä ilmaisua ajat­te­lu­tavalle, että fak­to­ja pitäisi vali­ta ja muun­taa muuk­si sen mukaan, mitä on itse mieltä asiasta. 

  20. “Tästä on ole­mas­sa selkeä laskelma.
    Tuo 12000 euron kus­tan­nus­laskel­man täy­tyy koskea vain alle 3‑vuotiaita, kos­ka niin teho­ton ei Kirkkon­um­mikaan voi olla.”

    Kos­kee kaikkia päiväkoti­paikko­ja keskiar­vona brut­to, joka on ain­oa oikea kus­tan­nus­laskelmien lähtöko­h­ta. Käsit­tää yli- ja alle 3‑vuotiaat ja eri­ty­is­lapset (kalli­ita tuplaa tai triplaa hin­ta) Tieto on tarkistettu. 

    Ehkä Hesa selviää halvem­mal­la. Oikei­ta tieto­ja vaikea löytää julk­i­sista lähteistä, esim. Stakesin tilastoista.

    Eo ipso selvää, että koti­hoidon / kodin ulkop­uolisen hoidon mielekkyys riip­puu las­ten lukumäärästä. Miel­lyt­tävä tieto, että syn­ny­tysikäis­ten nais­ten keskimääräi­nen palk­ka on suurem­pi kuin perushoita­jal­la. Valitet­tavasti tut­tava­pi­iri­i­ni kuu­luu lähin­nä täl­laista epäar­jalaista väestöä. 

    Muis­te­len tässä mei­dän hyviä keskustelu­jamme tulon­jaos­ta Aka­teemises­sa Lib­er­aaliy­hdis­tyk­sessä 70-luvun alus­sa. Eri­tyis­es­ti mieleeni jäi sil­loin, että on arit­meet­ti­nen keskiar­vo ja medi­aani ovat eri asioita.

  21. “Eli jos kak­si las­ta on päivähoi­dos­sa, niin kova­palkkai­sista nai­sista on kyse, jos verot tämän korvaavat. ”

    Jos lap­sista toinen on alle kol­men ja toinen yli kol­men, niin hoit­o­mak­su­jen (n. 400 euroa) jäl­keen tulisi vero­ja mak­su­un noin 1200 euroa kuus­sa ja jos molem­mat ovat kol­men, n. 800 euroa. 

    Tästä pitää oikeas­t­aan vielä ottaa pois koti­hoidon­tu­ki, n. 300 euroa kuus­sa, jota per­heelle mak­set­taisi­in jos lapset oli­si­vat koti­hoi­dos­sa, eli jos lap­sista toinen on alle kol­men, niin pien­i­t­u­losem­mat pitäisi mak­saa vero­ja 900/500 euroa kuus­sa, jot­ta päivähoidon todel­liset kus­tan­nuk­set saataisi­in katet­tua veroil­la. Ei täl­laisia vero­ja mak­saak­seen tarvitse olla kuin keskituloinen.

    Ja edelleen… kun sit­ten niil­lä käteen jäävil­lä tuloil­la tehdään ostok­sia, niin niistä ostok­sista mak­se­taan arvon­lisäveroa, eli taas palaa yhteiskun­nalle lisää rahaa kom­pen­soimaan päivähoidon kustannuksia.

    Eli­nan mainit­se­ma sairastelu vie taas tuo­ta laskel­maa toiseen suun­taan. Jos­sakin vai­heessa elämää se vas­tus­tuskyky on han­kit­ta­va, mut­ta flun­ssat taita­vat men­nä sitä herkem­min korvi­in, mitä nuorem­pana sairastelu alkaa.

  22. “Minus­ta ihmiset osaa­vat itse arvioi­da parem­min kuin kun­ta tai jär­jestelmä, että kan­nat­taako lapsen olla päivähoi­dos­sa, vaik­ka van­hempi on kotona.”

    Tästä olen täysin samaa mieltä enkä usko, että jonkin­laisen tarve­harkin­nan palaut­ta­mi­nen palvelisi las­ten etua.

    Osmon ehdo­tus oikeud­es­ta pelkkään osapäivähoitoon on peri­aat­teessa kau­nis, mut­ta ei kestä lähempää tarkastelua. Monis­sa tapauk­sis­sa on parem­pi pitää las­ta hoi­dos­sa kokon­aisia päiviä ja hoitopäivien välis­sä vapaapäiviä kuin pitää jatku­vasti hoi­dos­sa lyhy­itä päiviä. Aina kun se hoitopaik­ka ei ole lähipäiväkodis­sa ja varsinkin sil­loin on käytän­nöl­lis­in­tä, että työssäkäyvä van­hempi hoitaa viemiset ja tuomiset. Osapäivähoidon hoitoa­jat eivät taas aina käy yksi­in työssäkäyvän van­hem­man työaiko­jen kanssa.

    Esimerkik­si äitiä jatku­vasti herät­televää pien­tä vau­vaa kotona hoitavalle äidille isom­pi­en las­ten hoitopäivät ovat niitä päiviä, kun hän pystyy otta­maan päiväunet vau­van kanssa. Jos hän joutuu hoita­maan las­ten viemiset ja tuomiset hoitoon, hänelle jää vain muu­ta­ma tun­ti kotona vau­van kanssa aikaa ennen kuin on taas lähdet­tävä takaisin päiväkodille isom­pia hake­maan. Vau­vat kun eivät nuku käskys­tä ja nukku­vat varsin tyy­tyväis­inä liikku­vis­sa vaunuis­sa, niin äiti ei vält­tämät­tä saakaan ottaa niitä päiväu­nia ja joutuu pahim­mas­sa tapauk­ses­sa herät­tämään vau­van pian sen jäl­keen, kun on viimeinkin saanut tämän unille. Pitkään kestävä liian vähä nukku­mi­nen taas äidille liiot­telemat­ta silkkaa kidu­tus­ta ja pahasti uupunut äiti saat­taa kohdel­la vau­vaa kaltoin.

    Päiväkodeis­sa on kuitenkin jonk­in­ver­ran lap­sia, jot­ka saatet­taisi­in saa­da koti­hoitoon hyvinkin yksinker­taisel­la kon­stil­la: lupaa­mal­la hoitopaikan juuri tässä päiväkodis­sa säi­lyvän, jos vain van­hem­mat ilmoit­ta­vat palu­upäivän ajois­sa, esimerkik­si neljä kuukaut­ta ennen hoidon­aloi­tus­ta. Moni vau­va­han oppii puo­livuo­ti­aana nukku­maan täysiä öitä ja täl­laisen lapsen äiti saat­taisi hyvinkin olla valmis otta­maan viimeistään tässä vai­heessa isom­mat lapset koti­hoitoon. Ainakin net­tikeskusteluis­sa moni ilmoit­taa yhdek­si syyk­si pitää isom­paa las­ta päiväkodis­sa, vaik­ka itse hoitaa vau­vaa kotona, juurikin hoitopaikan säilymisen.

  23. “Koti­hoidon­tu­ki on samal­la tavoin tulosi­don­nainen kuin päivähoitomaksukin.”

    Ei muuten ole. Koti­hoidon­tu­ki (n. 300 euroa/perhe, jos­sa on ainakin yksi lap­si koti­hoi­dos­sa) mak­se­taan saman­su­u­ruise­na kaikille, mut­ta sen päälle mak­se­taan vielä pien­i­t­u­loisille hoitolisää (n. 50 euroa/kotihoidossa ole­va lap­si). Päivähoit­o­mak­sun tulosi­don­naisu­us on taas läh­es jatku­va-aikainen: menee suo­ral­la laskukaaval­la ja jol­lakin per­heel­lä hoit­o­mak­su voi olla vain parisen euroa alle maksimin.

  24. Tulosi­don­naista hoitolisää mak­se­taan vain yhdestä laps­es­ta ja se on enim­mil­lään noin 168,19 euroa. (=1000 mk)Se riip­puu tuloista samal­la taval­la kuin päivähoitro­mak­su. Tästä tarkem­min Kelan sivuil­ta osoitteessa:

    http://www.kela.fi/IN/INTERNET/SUOMI.NSF/NET/170901123435HN?openDocument

    Run­sas kymme­nen vuot­ta sit­ten kan­nustin­loukku­työryh­mässä hoitolisä ja päivähoit­o­mak­su laitet­ti­in täs­mälleen tois­t­en­sa pei­liku­viksi, mut­ta niin ei ole enää. Taisin tuo­ta olla kyl­lä min­is­ter­inä sotke­mas­sa minäkin.

  25. Keskustelu­un liit­tyen, lain­aus kir­jas­ta Las­ten Infek­tio­sairaudet (2007), kap­paleen kir­joit­ta­jana infek­tio­tau­tien pro­fes­sori Heik­ki Peltola

    “Uskooko joku suo­ma­lais­ten aikuis­ten hyväksyvän, että hei­dät vietäisi­in lupaa kysymät­tä viisi ker­taa viikos­sa ympäristöön (päiväkoti­in), jos­sa koti- tai per­hep­äivähoitoon ver­rat­tuna pneumokokki­taudin ris­ki on 36-ker­tainen, väliko­r­vat­ule­hduk­sen ris­ki kas­vaa 100%, keuhkoku­umeen yli 50% ja banaalien lentsu­jenkin läh­es 50%. … Suo­ma­laiset lapset sairas­ta­vat ainakin puoli miljoon­aa aku­ut­tia oti­it­tia vuodessa. Niistä joka toinen (!) esty­isi, jos hoitopaikko­jen lap­silukua vähen­net­täisi­in. … Kun jär­jen ään­tä ei kuun­nel­la, so. poli­it­tista tah­toa ei ole, lapset ja lap­siper­heet mak­sa­vat laskun — niin huikean, että aikuiset nousi­si­vat bar­rikadeille, jos asia koskisi suo­ranais­es­ti heitä.”

  26. Jostain syys­tä Ode ei halua esit­tää laskelmia.

    Helsingis­sä 3‑vuotiaan nk. lasken­nal­lisen lapsen päivähoito mak­soi vuodessa 9052 euroa vuon­na 2005 (“Kuu­tosten” selvi­tyk­sen mukaan). Alle kolmivuo­ti­aan hoito mak­soi (alle kolmivuo­tias vas­taa 7/4 lasken­nal­lista las­ta) siis 15840 euroa. Menoista suurin osa on henkilöstöku­lu­ja, kiin­teistö­jen osu­us on Helsingis­sä suurem­pi kuin muual­la, mut­ta vain marginaalisesti.

    Jos helsinkiläis­per­heel­lä oli kun­nal­lises­sa päivähoi­dos­sa yksi alle ja yksi yli kak­sivuo­tias lap­si ja he mak­soi­vat täy­det päivähoit­o­mak­sut 4400 euroa, yhteiskun­nalle tuli kus­tan­nuk­sia 20493 euroa. 

    Vuon­na 2005 brut­to­tu­lo­jen olisi pitänyt olla yli 47700 euroa (3975 euroa kuus­sa), jot­ta yhteiskun­ta saisi kerät­tyä veroina ja sosi­aal­i­tur­va­mak­suina sen verran.

    Jos las­ke­taan mukaan ALV (eli niil­lä net­to­tu­loil­la, jot­ka jäävät jäl­jelle kun hoit­o­mak­sut on hoidet­tu, oste­taan 22 % verokan­nan tuot­tei­ta ja palvelui­ta), pitäisi tien­ata yli 40400 euroa (3366 euroa kuussa).

    Koti­hoidon­tukea olisi tul­lut nuorem­mas­ta 295,28 + 218,64 euroa kuus­sa, van­hem­mas­ta sisatuk­ses­ta 50,46 + 67,28 euroa kuus­sa. Vuodessa yhteen­sä verol­lise­na 7658 euroa, kun­nal­lisveron ja sotun kanssa 6168 euroa.

    Brut­to­tukea päiväkoti­hoidolle tulee siis 14325 euroa enem­män vuodessa.

    Mis­sä sit­ten on sweet spot, eli mil­lä tulota­sol­la päivähoito kan­nat­taisi yhteiskun­nalle? Brut­totuen ver­ran vero­ja ja sotu­ja mak­se­taan 38600 euron vuosi­t­u­loil­la (3210 euroa kuussa).

    Jos ote­taan net­to­tu­loista mak­set­ta­vat ALVit huomioon, pitäisi koti­in­jäävän van­hem­man tien­ata enem­män kuin 33770 euroa vuodessa (2814 euroa kuussa).

    Naiset tien­asi­vat 2005 keskimäärin 2066 euroa, parhait­en tien­aa­va 10 % ansait­si yli 3200 euroa.

  27. Tuos­ta laskel­mas­ta puut­tuvat kaik­ki työ­nan­ta­jan mak­samat mak­sut, eri­tyis­es­ti eläke­mak­sut sekä se, että myös päiväkodin brut­tomenoista osa on todel­lisu­udessa veroja. 

    Tänään en ehdi, mut­ta yritän kaivaa esille tuon pari vuot­ta van­han laskelman.

  28. Riit­ta,

    Pitäisi tietysti käyt­tää medi­aa­ni­palkkaa tai edes keskipalkkaa. Keskipalk­ka naisil­la vuon­na 2007 oli tilas­tokeskuk­sen mukaan 2400 euroa. 

    Jos lap­sia on päivähoi­dos­sa siis yksi alle kolmivuo­tias ja yksi yli kolmivuo­tias, mut­ta alle kuu­sivuo­tias, kus­tan­nuk­set ovat noin 1600, jos­ta takaisin tulee päivähoidon mak­suina n. 400 olet­taen että isä on nor­maal­i­t­u­loinen mies. 

    Eli aika päit­täin menee. 

    Sit­ten kun ote­taan huomioon, miten paljon enem­män päiväkoti­lapset kuor­mit­ta­vat julk­ista ter­vey­den­hoitoa ja saa­vat lääkeko­r­vauk­sia, niin jos ei olla jo miinuk­sen puolel­la, niin en sit­ten osaa laskea. 70 prossaa alle kolmivuo­ti­aiden las­ten van­hempi­en työssä pois­saoloista on lapsen sairastelun takia. Ei mitätön point­ti sekään. 

    Lisään­tynyt kulu­tus tietysti on tot­ta, mut­ta en minä sitä lähtöko­htais­es­ti kan­na­ta. Ihmiset kulut­ta­vat muutenkin aivan liikaa. 

    Sel­l­ainen ekologi­nen puoli vielä, että päiväkoti­in viedään lap­si usein autol­la. Sil­loinkin kun äidin tai isän olisi kätevä kulkea julk­isil­la, val­i­taan auto. On liikaa vaa­dit­tu, että aamul­la tun­kee rat­taiden kanssa ruuhk­abus­si­in toinen kiukut­tel­e­va pen­s­ka kainalos­sa, jää pois, vie lapset päiväkodille ja jatkaa uud­estaan bus­sipysäkille ja töi­hin. Sama rum­ba ruokakau­pan kaut­ta koti­in. Aikaa menee hyvinkin kaksinker­tainen aika autoon ver­rat­tuna oli mat­ka mikä tahansa. 

    Eli tämä on ainakin pääkaupunkiseudul­la ikävä ja ympäristöä hait­taa­va ulkois­vaiku­tus. Jo Munkkiniemen puolelta tule­vat hoidok­it tuo­daan jär­jestään autol­la Munkkivuoreen, use­at munkkivuore­laisetkin lapset. 

    Olen tehnyt havain­non, että kun lapsen koulu alkaa samat ihmiset hyp­päävätkin nelosen ratikkaan. Yksi syy Espoos­ta ja Van­taal­ta päin tule­vista ruuhk­ista var­masti on päiväko­ti­matkat, kos­ka ne ovat em. kun­nis­sa vielä pidem­mät yleen­sä kuin Helsingissä.

  29. Osmo,

    Ei tarvitse anteek­si pyy­del­lä enkä minä pyy­dä fak­to­ja muut­ta­maan. En vain usko nyt sitä, mitä fak­toina esität. Mut­ta odot­te­len muiden tavoin sitä laskel­maa. Tiedän kyl­lä jo etukä­teen, että sairastelua ei siinä ole otet­tu huomioon.

    Las­ten jatku­vat infek­tiot päivähoi­dos­sa syövät mah­dol­lisen edun, joka vero­tu­loista tulee. Lue Airba­gin postaus. 

    Tilas­tot ovat tietysti tilas­toa aina. Meil­lä ei kukaan kolmes­ta laps­es­ta sairastel­lut juurikaan, vaik­ka kak­si heistä meni päivähoitoon 1,5 ‑vuo­ti­aina.

    Kat­selin vier­estä joitain per­heitä, jois­sa infek­tio seurasi tois­taan, van­hem­mille tuli pois­saolopäiviä talvikaut­e­na kym­meniä päiviä. Itse olisin siinä vai­heessa tehnyt johtopäätök­seni ja ottanut lapsen pois päivähoi­dos­ta. On myös muis­tet­ta­va, että lap­si kär­sii aina sairauk­sista enem­män kuin aikuinen, jol­la on psyykkisiä keino­ja hal­li­ta kipua. 

    Antibioot­tiku­ureista seu­raa monille lap­sille rip­uli, suuhun kivu­li­ai­ta hiivat­ule­hduk­sia. Las­ten kasvu ja henk­i­nen kehi­tys saat­taa hidastua. 

    Kovaa hin­taa ovat ihmiset valmi­it mak­samaan tästä jär­jestelmästä. Ihmettelen!

  30. Tässä kan­nat­taa kyl­lä kat­soa keskipalkkaa, kos­ka se ker­too, paljonko vero­tu­lo­ja päiväkoti-ikäis­ten las­ten van­hem­mat mak­sa­vat. Van­hempi­en palkka­sum­ma saadaan ker­toma­l­la keskipalk­ka lukumääräl­lä. Medi­aanin avul­la ei voi­da laskea oikein mitään. Huomioon on siis otet­ta­va vain vielä niiden keskipalkkaa, jot­ka päivähoitopalvelu­ja käyttävät,ei koko väestön. On selvää, että koti­hoito houkut­taa enem­män pien­i­t­u­loisia ja ansio­työ suurituloisia.

    Alle kolmivuo­ti­aiden päivähoito on niin kallista, että ihan pieni­pakkaisten kohdal­la se ei ole yhteiskun­nalle taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, mut­ta niin­pä meil­lä alle 3‑vuotiaat hoide­taankin val­ta­puolis­es­ti kokona. 

    Muuten olen sitä mieltä, että hoit­o­muo­to tulisi vali­ta sen mukaan, mikä on lapselle ja per­heelle sopivinta.

  31. “Jos lap­sia on päivähoi­dos­sa siis yksi alle kolmivuo­tias ja yksi yli kolmivuo­tias, mut­ta alle kuu­sivuo­tias, kus­tan­nuk­set ovat noin 1600, jos­ta takaisin tulee päivähoidon mak­suina n. 400 olet­taen että isä on nor­maal­i­t­u­loinen mies.” 

    Ja sen lisäk­si koti­hoidon­tukea (n. 300 euroa) ei makseta. 

    “Sit­ten kun ote­taan huomioon, miten paljon enem­män päiväkoti­lapset kuor­mit­ta­vat julk­ista ter­vey­den­hoitoa ja saa­vat lääkeko­r­vauk­sia, niin jos ei olla jo miinuk­sen puolel­la, niin en sit­ten osaa laskea.”

    Itse asi­as­sa aika monel­la päiväkoti­lapsel­la on hoitoku­lu­vaku­u­tus. Vaku­u­tuk­sen jäl­keen yhteiskun­nan mak­samien kela-kor­vausten osu­us las­ke­taan kym­peis­sä (just pyörit­telin noi­ta papere­i­ta, kun olen pistämässä kor­vaushake­mus­ta viime talvikau­den sairasteluista).

    “70 prossaa alle kolmivuo­ti­aiden las­ten van­hempi­en työssä pois­saoloista on lapsen sairastelun takia.”

    Lop­pu pois­saoloista taitaakin sit­ten olla sitä, kun päiväkodista tuo­tu pöpö tart­tuu van­hempi­in. Ainakin meil­lä pojan kor­vat­ule­hdus­ta seu­raa toiselle van­hem­malle ihan sään­nön­mukaises­ti poskion­telo­tule­hdus. Nämä kulut menevät kum­minkin van­hempi­en työ­nan­ta­jien, ei suo­raan yhteiskun­nan kontolle.

    “Sel­l­ainen ekologi­nen puoli vielä, että päiväkoti­in viedään lap­si usein autolla.”

    Ben­san hin­nas­ta suurin osa on veroa, eli taas palaa rahaa takaisin yhteiskun­nalle. (Tässä keskustelus­sa on siis kysymys pelkästä rahas­ta, ei mis­tään muusta.)

  32. “Tänään en ehdi, mut­ta yritän kaivaa esille tuon pari vuot­ta van­han laskelman.”

    Odotan mie­lenki­in­nol­la!

  33. “Huomioon on siis otet­ta­va vain vielä niiden keskipalkkaa, jot­ka päivähoitopalvelu­ja käyttävät,ei koko väestön.” 

    Nyt ale­taan kyl­lä men­nä väärään suun­taan. Kysymyshän oli siitä, että mil­lä tuloil­la lapsen päivähoito on koti­hoitoa kan­nat­tavam­paan. Jos­sain vai­heessa tuli vas­taan, että pien­i­t­u­loisen kohdal­la ei ole (varsinkaan jos lap­sia on mon­ta), mut­ta keski­t­u­loisen kohdal­la on. Kyl­lä minä ainakin tässä yhtey­dessä tarkoi­tan nimeno­maa koko väestön keskipalkkaa.

  34. “Taisi olla tuos­sa aiem­mas­sa päivähoitokeskustelus­sa, kun joku tote­si, kuin­ka hyvä­tu­loisil­la ei ole varaa pitää toista van­hempaa kotona, kun se mak­saa niin paljon. Noin­han se tietenkin on. Elin­ta­sostaan­han ei voi tinkiä.”

    Pohjim­mil­taan tässä on mon­en kohdal­la kysymys siitä, että onko valmis muut­ta­maan kotoaan, pienem­pään ja halvem­paan asun­toon, jot­ta voisi hoitaa las­ta pidem­pään kotona. Se on sit­ten hyvä kysymys, että pitikö se kallis asun­to ylipäätän­sä han­kkia, vai olisiko vähem­mäl­läkin tul­lut toimeen.

  35. untsa kir­joit­ti

    “Jostain syys­tä Ode ei halua esit­tää laskelmia.

    Helsingis­sä 3‑vuotiaan nk. lasken­nal­lisen lapsen päivähoito mak­soi vuodessa 9052 euroa vuon­na 2005
    (”Kuu­tosten” selvi­tyk­sen mukaan). Alle kolmivuo­ti­aan hoito mak­soi (alle kolmivuo­tias vas­taa 7/4 lasken­nal­lista las­ta) siis 15840 euroa. Menoista suurin osa on henkilöstöku­lu­ja, kiin­teistö­jen osu­us on Helsingis­sä surem­pi kuin muual­la, mut­ta vain marginaalisesti.”

    Oliko sum­ma brut­to vai netto?

    Ratkai­se­vaa­han ei ole mitä, keskimäärin naiset tien­aa­vat vaan se, mitä tien­aa­vat ne, jot­ka hark­it­se­vat vai­h­toe­htoa koithoito / päiväkoti. Kuten Ode oikein tote­si, toden­näköis­es­ti heisä on enm­män väh­hemän ansaitsevia. 

    Otin esimerkkinä perushoita­jan, kos­ka se aika tyyp­illi­nen taval­lisien naisen työ. 12 — 13 e tiima on tutun johdon assu­tentin (sih­teerin) palk­ka , siis 2040 — 2200 e /kk. Mies trukkikus­ki ja saa saman, siinäkin on mukana hyvän­miehen lisää. Kiroili toril­la, että ker­ta­heitol­la per­heen päivähoit­o­mak­su nousi 63 e /kk eli kuu­lui ylimpään mak­su­lu­okkaan. K:numella km päivähoit­o­mak­su on n 170 e/kk eli kyl­lä näil­lä palkoil­la jo on äver­iääm­mäl­lä puolella.

    Myyjän palk­ka taisi olla pari vuot­ta sit­ten 1.200 — 1.300 e/kk. Pankkivirkail­i­jan alku­palk­ka on siinä 2.000 e /kk.

    Lisäk­si voi sada han­kalan työa­jan lisää. Mut­ta han­kala tyäai­ka työn­tek­i­jälle merk­itse myäs han­kalaa hoitoaikaa päiväkodille, ja se vas­ta maksaakin.

    Hyvän poh­jan saisi, jso tietäisi mikä on mak­set­tu keskikääräi­nen tulosi­don­nainen äitiys­ra­ha. Min­ul­la on josain parin vuo­den takainen luku (jota en edes voin­ut tark­istaa), mut­ta Ode asioi­hin pere­htyneenä löytänee sen hel­posti, mah­dol­lis­es­ti matemaatikkona muis­taa jopa ulkoa.

    Lisäk­si asi­aa joutuu ajatelle­maan vähän pitem­mälle. Esim. kotona lap­si­aan hoi­tanut saat­taa olla kiin­nos­tuneem­pi pitem­mästä työuras­ta myöhem­min (olet­ta­ma, jolle voi antaa perustelu­ja, mut­ta jota on vaikea toden­taa, eikä täåtä voikaan pitää argumenttina).

    Samoin mei­dän on vaikea löytää per­hep­äivähoita­jia, kso­ka palk­ka ja samal­la työn poh­ja putoaa kun nuorin lap­si täyt­tää 3 vuot­ta. Per­hep­äivähoito on huokeampi ja samal­la mon­es­sa suh­teessa parem­pi las­ten­hoit­o­muo­to. Siis sil­loin, kun saa hvyän per­hep­äivähoita­jan. Heitä ei ole joka oksalla.

    Eläke­mak­su­ja ei voi lisätä verko­er­tymään, kos­ka ne eivät ole vero­ja vaan etukeä­teen mak­set­tua jälkikä­teen mak­set­tavaa palkkaa.

    Päivähoito­henkilöku­nan maksm­mia vero­ja ei voi lisätä net­top­uolelle, kos­ka ko. palkka­sum­ma olisi voitu käyt­tää muuten, esim. kir­jas­to- tai sairaala­henkilöku­nan palkkamiseen.

    Niin. Ran­skan hyökätessä Venäjälle v 1812 vapaa­muu­rar­i­ud­es­ta ja okkul­timista kiin­nos­tunut kreivi Beshuhov ryhtyi laske­maan Napoleo­ni­un lukua. Muistin­varais­es­ti tari­na menee näin: ensin hän yrit­ti ensi venäjäk­si, sit­ten sak­sak­si, englan­niksi ja lop­ul­ta ran­skak­si pää­tyen luku­un 661. Pieni kieliop­pivirhe , Le Empereur Napoloen sai luvun tät­määmään etsi­tyn tulok­sen eli Ilmestyskir­jan Pedon luvun kanssa.

  36. Mikä “tuloloukku” siitä muka seu­raisi, jos päivähoit­o­mak­su olisi kaikille sama, vaikka­pa nykyi­nen mak­si­mi? Paljon pahempi­han tuloloukku on nyt, kun päivähoit­o­mak­su on nol­la, jos ei ole työssä! 

    Keski­t­u­loises­sa suo­ma­lais­per­heessä men­nään automaat­tis­es­ti ylimpään maksuluokkaan.

  37. Eläke­mak­sut voidaan suurelta osin laske veroksi, kos­ka ne vaikut­ta­van vain hyvin vähän asianomaisen itsen­sa saa­maan net­toeläk­keeseen. Nuorten osalta ne ovat joka tapauk­ses­sa verolu­on­teisia, kos­ka mak­sut ylit­tävät sen, mitä hei­dän eläkkeisi­in­sä tarvi­taan. he mak­sa­vat nyt van­hempi­en itselleen antamia kat­teet­to­mia eläkelupauksia.

    Koti­in jäämi­nen hidas­taa tutk­i­tusti naisen urake­hi­tys­tä, joten “saa­mat­to­mia vero­ja” tulee kuvaan mukaan jatkos­sakin eikä toisin päin, kuten Markku oletti.

  38. Tiedemies,

    ajat­te­len vaik­ka työtön­tä yksin­huolta­jaa, jolle tar­jo­taan pieni­palkkaista, osa-aikaista työtä. (Työ­tun­te­ja matkoi­neen kuitenkin sen ver­ran, että lapset tarvit­se­vat kokopäivä­paikan hoidossa.)

    Kyl­lä hän kohtaa hyvin nopeasti tuloloukun (ei kan­na­ta han­kkia yhtään euroa oma­l­la työl­lä), jos mak­saa päivähoi­dos­ta nykyisen maksimin. 

    Tietenkin voimme syväl­lä rin­taäänel­lä huokail­la, kuin­ka jokaisen aikuisen korkein halu on olta­va kor­ten­sa yhteiseen kekoon kan­t­a­mi­nen ja raho­jen­sa tien­aami­nen sen sijaan,e ttä elää mei­dän muiden elätet­tävänä. Tuol­lainen moral­isoin­ti ei kuitenkaan reaal­i­maail­mas­sa ole minkään arvoista.

    Min­un käsit­tääk­seni muuten tuo­hon korkeim­paan mak­su­lu­okkaan pääsee jo alle keski­t­u­loinenkin perhe.

  39. Jos tuloloukko on ongel­ma yksin­huolta­jalle, eikö sil­loin kan­nat­taisi kor­ja­ta yksin­huolta­jien ongelmia eikä luo­da niitä lisää ampumal­la tykil­lä varpusia?

    Kir­joi­tan nyt oikein hitaasti, ettei jää epäselvyyksiä…

    Mar­gin­aa­li­nen euro on se, joka ratkaisee. Eli kun tehdään päätös, niin päätös tehdään vai­heis­sa. Ensin menee toinen töi­hin, *plop*, tulot kas­va­vat. Sit­ten mietitään, laite­taanko lapset hoitoon. Jos laite­taan *plop*, ja vain yksi on töis­sä, ei vält­tämät­tä mak­se­ta hoitopaikas­ta mitään. 

    Sit­ten mietitään, meneekö toinenkin van­hempi töi­hin. Rahaa saa, mut­ta päivähoit­o­mak­su nousee jokaises­ta eurosta joten mar­gin­aaliv­ero on aika huima. Jos lap­sia on vaik­ka kak­si, niin keski­t­u­loinen van­hempi, las­ten päivähoit­o­mak­su, verot, matkakus­tan­nuk­set jne, niin hel­posti jää käteen alle ton­ni nettona.

  40. Tuos­ta Airba­gin sitaatista vielä, päiväkotiryh­mien pienen­tämi­nen olisi erit­täin tehokas keino vähen­tää las­ten sairastumisia.

    Jos tähän vielä vähän analo­giaa kaive­taan, niin ruuhk­abus­si on saman­lainen tau­tipesä 50 ihmistä tiivi­isti pienessä tilas­sa ja yksi heistä sat­tuu aivas­ta­maan matkan alussa 🙂

    Onko­han kukaan muuten tutk­in­ut ovatko julk­isten kulkuneu­vo­jen käyt­täjät use­am­min sairaana kuin henkilöau­toil­la ajavat?

  41. Tämä alkaa taas men­nä aiheen sivus­ta, mut­ta ker­rankos sitä…

    “Tuos­ta Airba­gin sitaatista vielä, päiväkotiryh­mien pienen­tämi­nen olisi erit­täin tehokas keino vähen­tää las­ten sairastumisia.”

    Min­ulle kor­valääkäri sanoi, että jonkin tutkimuk­sen mukaan lapset sairas­ta­vat ihan yhtä paljon per­hep­äivähoi­dos­sa kuin päiväkodeis­sa, jos samal­la pph:lla on lap­sia neljästä eri per­heestä. Eli sen mukaan varsin pieniksi pitäisi ryh­mät tehdä, jot­ta tuol­la olisi vaiku­tus­ta. Sis­aruk­set olisi kyl­lä hyvä pitää päiväkodeis­sa yhdessä: sil­loin pöpöt iskevät samaan per­heeseen samal­la ker­taa eivätkä siir­ry sis­arusten mukana ryh­mästä toiseen. Täl­lä olisi jo ihan suo­raa merk­i­tys­tä van­hempi­en töistäpoissaoloihin.

  42. Riit­ta,

    Jokaista kor­va­pu­oskaria ei kan­na­ta kuun­nel­la kuin jumalan sanaa. 

    Per­hep­äivähoi­dos­sa on päiväko­tia huo­mat­tavasti pienem­pi sairas­tavu­us alle kolmivuo­ti­aiden kohdal­la. Asian voi tark­istaa esim. pro­fes­sori Pent­ti Huo­viselta (Kansan­ter­veyslaitos).

    Täl­laiset ovat ihan seu­ran­nan alla ole­via asioi­ta ja lääkärin tit­teli ei aina takaa pere­htyneisyyt­tä spe­sifei­hin tutkimus­tu­lok­si­in. Google on edelleen aika hyvä väline käyt­tää, ennen kuin laukoo mielestään totuuksia. 

    Yli kolmivuo­ti­aiden kohdal­la asia tasaan­tuu. Edelleen kotona tai pien­imuo­toises­sa hoi­dos­sa ole­vat sairas­ta­vat vähem­män, mut­ta ero ei ole enää niin radikaali. Ehkäpä lääkärisi tarkoit­ti tätä?

    Paljon sairas­tavalle lapselle, joka kuitenkin vält­tämät­tä tarvit­see päivähoidon, on per­hep­äivähoito tältä osin siis parem­pi vaihtoehto. 

    Per­hep­äivähoi­dos­sa voi tietysti olla mui­ta puut­tei­ta, mut­ta se on sit­ten taas toinen juttu.

  43. “Eläke­mak­sut voidaan suurelta osin laske veroksi, kos­ka ne vaikut­ta­van vain hyvin vähän asianomaisen itsen­sa saa­maan nettoeläkkeeseen.”

    Tämä eläke­mak­su­jen luon­teeseen liit­tyvä kom­ment­ti pitää kyl­lä paikkansa, mut­ta kyl­lä raha voitaisi­in laskea veroksi muutenkin. Riip­pumat­ta siitä mil­loin saan rahat takaisin ja mis­tä palkin­nok­si niin kyl­lä val­tion pakol­la keräämä laina on vero. Ei se oikein käyt­tö­mak­sukaan ole.

  44. Jus­si,

    On ole­mas­sa tutkimus, johon nyt täl­lä het­kel­lä en omaa linkkiä, jos­sa bus­sil­la kulke­vat todet­ti­in vähem­män ylähen­gi­tystiein­fek­tioi­ta sairas­taviksi ver­rokki­na yksityisautoilijat. 

    Mietin aikoinaan ovatko he ken­ties karais­tuneem­pia päivit­täisen pakol­lisen ukoil­ma-altistuk­sen takia vai immuu­nimpia pöpöille bus­seis­sa lei­ju­van virus­pil­ven takia. 

    Ottia tuo­ta, mut­ta vau­vaikäiset ovat eri asia, kos­ka immuu­ni­jär­jestelmä on vielä puut­teelli­nen. Siitä kai tulee ihmisen luon­tainen tarve pitää vau­van ympäristö puh­taana. Tämä on pätenyt syn­ny­tyk­si­in ja imeväisikäisi­in kaut­ta aiko­jen, sil­loinkin kun viruk­sia ei ollut keksitty. 

    Jonkin ver­ran­han vau­va tarvit­see viruk­sia ja infek­tioi­ta. Raja menee nyt kuitenkin 15 ihmisen ryh­mis­sä, joista eri reit­te­jä tulee sadan ihmisen virusker­tymä. Eli 15 ihmisen per­he on eri asia kuin 15 ihmistä 15 eri perheestä.

  45. “Per­hep­äivähoi­dos­sa on päiväko­tia huo­mat­tavasti pienem­pi sairas­tavu­us alle kolmivuo­ti­aiden kohdal­la. Asian voi tark­istaa esim. pro­fes­sori Pent­ti Huo­viselta (Kansan­ter­veyslaitos).”

    Yleen­sähän per­hep­äivähoi­dos­sa on samas­sa ryh­mässä sis­aruk­sia, eli lap­sia vain kahdes­ta tai kolmes­ta per­heestä. Johonkin kohtu­ullisen uuteen julka­isu­un tuo min­unkin siteera­mani kor­valääkäri viit­tasi ja kyse oli nimeno­maa ryh­mästä, johon tulee lap­sia neljästä per­heestä. Siinä, sen julka­isun mukaan, sairas­tavu­us olisi jo ihan päiväkodin tasolla.

    Tutk­i­jana osaan kyl­lä ottaa yksit­täiset julka­isut yksit­täis­inä julka­isuina. Jo arkikoke­mus ker­too, että tut­tavien per­hep­äivähoi­dos­sa ole­vat lapset (sis­aruk­set muuten samas­sa ryh­mässä) sairas­ta­vat omaa päiväkoti­las­tani vähemmän.

  46. ode

    “Täl­lainen tutkimus löy­tyi, mut­ta tämä EI ole se tutkimus, jota tarkoitin. Tämä vas­taa vähän eri kysymykseen.

    http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/t50.pdf

    Tämä oli Jouko Kajano­jan keskustelu­navaus Päivähoito investointi­na (VATT 1999). Luin sen ja mar­gin­aali­in tuli aika paljon kysymys- ja huu­tomerkke­jä. En voin­ut olla havait­se­mat­ta, että Kajano­jan laskel­mat oli­vat hyvin tarkoi­tushakuisia. Ja jostain syys­tä min­ul­la on sel­l­ainen tun­tu, että sama kos­kee myös STM:n laskelmia, joi­hin Ode perus­taa väitteensä.

    Pitäsi nähdä ko muis­tio tai tutkimus. Ja kun Ode Tse Tung ryhtyi kir­joit­ta­maan blo­giaan, olisi olet­tanut hänen kun­nioit­ta­van sen ver­ran luk­i­joiden­sa aikaa, että olisi sen valmi­ik­si ottanut esi­in ja ker­tonut nut mis­tä löytää. Muuten­han tämä on väistämät­tä juupas-eipäs-keskustelua.

    Viitaan tas Sotaan ja rauhaan.

    Tapasin Kajano­jan syksyl­lä 1999 VAT­Tis­sa. En viitsinyt ruta­ta hänen tutkimus­taan, sil­lä huo­masin puhu­vani illu­sion­sa menet­täneen miehen kanssa.

    Ode:

    “Tämän fak­tan esit­tämi­nen ei siis ole kan­nan­ot­to vaan pelkästään väärän tiedon kor­jaamista ja edelleen ..

    “Eläke­mak­sut voidaan suurelta osin laske veroksi, kos­ka ne vaikut­ta­van vain hyvin vähän asianomaisen itsen­sa saa­maan net­toeläk­keeseen. Nuorten osalta ne ovat joka tapauk­ses­sa verolu­on­teisia, kos­ka mak­sut ylit­tävät sen, mitä hei­dän eläkkeisi­in­sä tarvi­taan. he mak­sa­vat nyt van­hempi­en itselleen antamia kat­teet­to­mia eläkelupauksia”

    Tämä on tulk­in­taksymys, ja sen vuok­si Oden esit­tämää näkökul­maa ei voi pitää kiis­tat­tomana tosi­asiana. Sem­minkin kun kus­tan­nus­laskelmista ilmeis­es­ti puut­tuu näkymät­tömiä kulu­ja, kuten las­ten sairas­tu­mis­ten aiheut­ta­mat menot. 170 Me /v ion ihan perustel­tu arvio niille, ja toden­näköis­es­ti alakant­ti­in. Asi­aa on tutkit­tu jo 2000-luvun alus­sa ja aiemminkin.

    “Koti­in jäämi­nen hidas­taa tutk­i­tusti naisen urake­hi­tys­tä, joten “saa­mat­to­mia vero­ja” tulee kuvaan mukaan jatkos­sakin eikä toisin päin, kuten Markku oletti.”

    Tämä on tot­ta, mut­ta asia voidan tulki­ta myös siten että kil­pailu­ti­lanteessa koti­in jäävä antaa tilaa toiselle ura- ja sta­tushakuisem­mal­la ihmiselle. — Toinen asia erik­seen on se, että koti­in jäämäl­lä nainen pystyy kehit­tämään taito­ja, joiden avul­la hän ja per­he selviää pienem­mil­lä tuloil­la myös kotiäi­ti­vai­heen jälkeen.
    Tämä tietenkin vaikut­taa kiel­teis­es­ti mm. einesten myyn­ti­in ja sitä kaut­ta alv-ker­tymään. Tämän myönnän.

    En tässä yhtey­dessä voi olla tuo­mat­ta esi­in, että luon­no­varo­ja säästävä yhteiskun­ta edel­lyt­tää koti­taloudues­sa tapah­tu­van uusi­in­tamis- ja tuotan­ta­n­to­työn lisäämistä. Ja tämä edel­lyt­tää myös sel­l­aielle annet­tavaa työaikaa.

    Vuon­na 2004 nais­ten keskimääräi­nen ansiosi­don­nainen äitiys- ja van­hempainpäivära­ha oli ilmeis­sti n 44 e / arkipäivä. Tästä voidaan tehdä perustel­tu arvaus siitä, mikä olisi äitien ansio­ta­so Helsingis­sä ja päädymme suun­nilleen 1850 ‑2000 e/kk.

  47. Nämä luvuthan ovat ihan pöyristyt­täviä, ja kun näi­hin yhdis­tetään vielä las­ten­teon ker­ran­nais­vaiku­tuk­set ympäristölle, alkaa sapet­taa olla tämän jär­jestelmän mak­sum­iehenä. Ja silti turha kysyä löy­tyykö Suomes­ta mitään puoluet­ta tai kun­taa, joka vakavis­saan vas­tus­taa lastenhankintaa!

  48. Osmo, höpöhöpö.

    Laskel­mas­sa oli nimeno­maan mukana työ­nan­ta­jan mak­samat sosi­aal­i­mak­sut, eri­tyis­es­ti siinä oli­vat mukana eläke­mak­sut. Ne tosin on las­ket­tu keskimääräisen eläke­pros­entin mukaan, kun­nil­la se on kai korkeampi?

    Kovasti halu­at oikaista, mut­ta et vain osaa. Huo­mat­ti­in­han se vihre­it­ten perustulomallistakin.

  49. Tämän Kajano­jan tutkimuk­sen aihe on eri kuin se, mis­tä tääl­lä alun­perin keskustelti­in. Hän selvit­tää, lisääkö vai vähen­tääkö päivähoito taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta. Tutki­mat­takin voi pää­tyä siihen, että lisää, jos taloudelli­nen toimeli­aisu­us määritel­lään, kuten se yleen­sä tehdään, rahat­aloute­na (En ole syven­tynyt kovin tarkasti siihen, miten Kajano­ja sen määrittelee)

    Kysymys kumpaa yhteiskun­ta tukee enem­män, koti- vai päivähoitoa, on puh­taasti empi­iri­nen. Tuo mainit­sem­i­na tutkimus, jon­ka olen näh­nyt vuosia sit­ten jos­sain sem­i­naaris­sa lyhyesti esitet­tynä, selvit­ti todel­lisil­la aineis­toil­la rahavir­to­ja. Sen mukaan ne per­heet, jois­sa lap­si oli päivähoi­dos­sa tuki­vat keskimäärin niitä per­heitä, jois­sa äiti hoiti las­taan kotona. Täl­laisen asian selvit­tämi­nen edel­lyt­tää pääsyä mikrosimu­loin­ti­ti­aineis­toi­hin, kos­ka tarvit­see tietää, kuin­ka suuria palkko­ja lapsen päivähoitoon pan­neet van­hem­mat keskimäärin saa­vat ja kuin­ka mon­ta päivähoitoikäistä las­ta heil­lä todel­lisu­udessa on. Sitä en muista, kat­sot­ti­inko tässä poten­ti­aalisek­si koti­in jääväk­si mekaanis­es­ti äiti vai per­heen pienempituloinen.
    Tähän tulok­seen vaikut­taa tietysti se, että nykyjä­jestelmä ohjaa valikoimaan tulo­jen mukaan. Per­heelle, jos­sa molem­mat van­hem­mat ovat hyvin ansait­se­via, kan­nat­taa pan­na lap­si päivähoitoon.

    On tietysti selvä, että jos kyse on pieni­palkkaises­ta työstä ja lap­sia on paljon, yhteiskun­nalle on edullisem­paa, että lapset hoide­taan kotona. Tähän kan­nus­tamisek­si päivähoit­o­mak­sun pitäisi olla pien­i­t­u­loisille suuri ja suu­rit­u­loisille pieni, mut­ta ajatuk­seen liit­tyy mui­ta ongelmia. Koti­hoidontuen ja päivähoit­o­mak­su­jen tulo­hark­in­ta laitet­ti­in alun­perin vas­taa­maan toisi­aan täy­del­lis­es­ti niin, että ero­tus pysyy saman­su­u­ruise­na tuloista riip­pumat­ta, mut­ta suhde on sen jäl­keen vähän muut­tunut. Puhutaan sitä pait­si eri tuloista: jos lap­si pan­naan päivähoitoon ja äiti menee töi­hin, per­heen tulot tietysti kas­va­vat. Lisäk­si koti­hoidon tuki on verotet­tavaa tuloa, mut­ta päivähoit­o­mak­su ei ole veroista vähennettävä. 

    Se on kai laske­mat­takin selvää, että koti­hoidon tuen kun­tal­isät ovat kun­nalle kan­nat­ta­mat­to­mia kaikissa olois­sa, kos­ka koro­tus­ta ei mak­se­ta vain per­heille, jois­sa asi­aa hark­i­taan vaan myös niille, jot­ka joka tapauk­ses­sa hoita­vat lapsen­sa kotona. Silti moni, pääasi­as­sa ei-kepu­lainen kun­ta niin tekee.

    Las­ten sairastelu päiväkodeis­sa on sen merkit­tävä hait­tavaikuts. Päiväkotiryh­män pienen­tämi­nen ei paljon auta, vaan pitäisi pienen­tää itse päiväkote­ja. Raja ei kul­je mis­sään mekanis­tisess­sa 15 hengessä, vaan ris­ki kas­vaa jyrkim­min lap­silu­vun kas­vaes­sa yhdestä kah­teen. Jokainen uusi lap­si lisää riskiä, mut­ta riskin kasvu las­ta kohden piene­nee joka askel­mal­la. Jos lap­sia on sata, sadas yhdes ei riskiä pysty enää juuri lisäämään.
    Se olisi myös peruste jär­jestää pien­impi­en las­ten hoito eri taval­la kuin suurempien. 

  50. Kuntsan laskelmista kyl­lä puut­tui­v­at tuloina ne eläke­mak­sut, joi­ta työhön menevän äidin palka­s­ta mak­se­taan eikä päiväkodin brut­tokus­tan­nuk­sista ole puhdis­tet­tu niitä vero­ja ja mak­su­ja, jot­ka nyt rasit­ta­vat tuo­ta laskel­maa, mut­ta jäävät julkisen talouden tuloiksi.

  51. Las­ten sairastelus­taon tehty tutkimuk­sia, mut­ta tässä joudun tur­vau­tu­maan muistin­varaiseen tietoon. Vaikut­ti siltä, että yhden lapen sairas­tavu­us oli suo­ras­sa suh­teessa lap­siyh­män kokoon ja myös päiväkodin. Koko ryh­män sairas­tavu­us siis lisään­tyi ryh­mäkoon neliössä. Sairas­tavu­ut­ta voiti­in vähen­tää mm. käsien­pe­sul­la ja muil­la jär­jeste­ly­il­lä, mut­ta täl­laiben aiheut­taa aika paljon näkymät­tömiä kustannuksia.

    Ode:

    “Se on kai laske­mat­takin selvää, että koti­hoidon tuen kun­tal­isät ovat kun­nalle kan­nat­ta­mat­to­mia kaikissa olois­sa, kos­ka koro­tus­ta ei mak­se­ta vain per­heille, jois­sa asi­aa hark­i­taan vaan myös niille, jot­ka joka tapauk­ses­sa hoita­vat lapsen­sa kotona. Silti moni, pääasi­as­sa ei-kepu­lainen kun­ta niin tekee.”

    Tämä on vähn samaa logi­ikkaa kuin entisel­lä miehllä, joka bus­sikoskille tokaisi: Mitäs sä rahaa vaar­it, kun tapauk­ses­sa oot kaupunki­in menossa.

    Koti­hoidon tuki on palkkaa yhteiskun­nal­lis­es­ta työstä. Palk­ka olkoon kaikille sama. 

    Oleel­lista on, että nykyisel­lään van­hem­mil­la ei ole aitoa val­in­tamah­dol­lisu­ut­ta viedäkö lapsen­sa ktoi­in, kun­nallsieen päivähoitoon vai jär­jestääkö asian muuten itse. Sel­l­ainen edel­lyt­tää riit­tävää, kat­tavaa, jous­tavaa, seölkeää ja palkkata­son kehi­tys­tä vas­taavaa lak­isääteistä koti- ja yksi­tyisen hoidon tukea. 

    Minus­ta oikea peri­aate on, että työstä mak­se­taan sama palk­ka kuin kun­nal­liselle per­hep­äivähoita­jalle, täl­lä haa­va las­ta kohti 380 e/ kk. Lisätään lomako­r­vaus, kuluko­r­vaus, työ­nan­ta­ja­mak­sut jne, päästään sum­maan 650 e/ hoitokk eli 7.150 e /v. Sum­mas­ta vähen­netään per­heko­htainen päivähoit­o­mak­su. Palk­ka lomako­r­vauksi­neen on veronalaista tulao sille, jolle se on palkkana mak­set­tu. Tämän tuen voi tulki­ta palau­tuk­sek­si niistä veroista jot­ka per­he nyt ja tule­vaisu­udessa olisi mak­sanut omien las­ten­sa hoi­dos­ta. Tästä olen puhunut ennenkin. 

    Voidaan väitel­lä lop­ut­tomi­in siitä, mitä saa­mat­to­mia vero- tai eläke­mak­su­tu­lo­ja pitäisi sisäl­lyt­tää koti­hoidontuen menoi­hin. Peri­aate johtaa absur­di­teet­tei­hin: Kävin lainaa­mas­sa kir­jas­tos­ta kir­jan, jon­ka lukem­i­nen vei 4 tun­tia. Tämä oli peri­at­teessa oli akti­ivista työaikaa. Samal­la logi­ikalla yhteiskun­nalle kir­jan lainaami­nen min­ulle mak­soi siis kir­jas­toku­lu­jen lisäk­si myös menete­tyt vero­tu­lot tuos­ta 4 tun­nin työa­jas­ta, siis yhteen­sä n. 40 euroa.

    Oleel­lista on, että kun­non tutkimus­ta päivhoidon muodoista, käytöstä, kuluista sekä mah­dol­lista eri poten­ti­aal­isi­tat koti­hoidontuen muo­dosista ei löy­dy mis­tään. Huo­maamem, että STM:n ja VATT:n anta­mat tulok­set ovat tarkoitushakuisia.

    Ode voisi tehdä jotain tämän asian eteen.

  52. Tämä voi kuu­lostaa loogiselta, mut­ta etkö sinä Markku ole nyt alen­ta­mas­sa koti­hoidon tukea useim­mil­ta yksi­lap­sisil­ta per­heiltä. Tuki on nyt noin 294 euroa kuus­sa verollisena.
    Esit­täisit, että se olisi 380 euroa kuus­sa verol­lise­na, mikä merk­it­sisi noin 60 euron lisäys­tä net­to. Kun tästä vähen­netään päivähoit­o­mak­su 200 euroa, tuki piene­nee 130 eurol­la net­to. Kak­si­lap­siset per­heet pää­si­sivät läh­es omilleen.

  53. Markku af: “Voidaan väitel­lä lop­ut­tomi­in siitä, mitä saa­mat­to­mia vero- tai eläke­mak­su­tu­lo­ja pitäisi sisäl­lyt­tää koti­hoidontuen menoi­hin. Peri­aate johtaa absurditeetteihin”

    Ensim­mäistä ker­taa 20 vuo­teen näen yksinker­tais­es­ti toteutet­tavis­sa ole­van ja moraalis­es­ti oikeu­den­mukaisen esi­tyk­sen koti­hoidon tuek­si. Eri­no­maista pohdiskelua Markulta!

  54. Osmo,

    “Tuo mainit­sem­i­na tutkimus, jon­ka olen näh­nyt vuosia sit­ten jos­sain sem­i­naaris­sa lyhyesti esitet­tynä, selvit­ti todel­lisil­la aineis­toil­la rahavirtoja. ”

    Vai niin, tätä tutkimus­ta nyt ei sit­ten koskaan löy­tynyt kuitenkaan…

  55. Kajano­jan tutkimuk­ses­sa­han on viit­teinä jos jonkin­laisia eriä huomioon ottavia selvityksiä. 

    Yhdessä tutkimuk­ses­sa huomioidaan mm. päivähoito­henkilöstön koulutuskustannukset. 

    Vähän näyt­tää siltä, että tämän aiheen osalta on nos­tet­ta­va kädet pystyyn. Kaiken kat­tavaa ver­tailua lie­nee mah­do­ton tehdä. 

    Mie­lenki­in­toisin asia olisi tietysti se, miten päiväkoti- ja koti­lapset eroa­vat toi­sis­taan koulu- ym. men­estyk­sen suh­teen. Eli onko investoin­ti lapseen kannattava. 

    Muu­ta­ma vuosi sit­ten julka­isti­in ruot­salais­tutkimus, jon­ka mukaan päiväkodin varhain aloit­ta­neet pär­jäi­sivät men­estys­mittareil­la parem­min kuin päivähoidon myöhem­min aloittaneet. 

    Tämä tutkimus on kuitenkin saanut osak­seen paljon ilmeisen rel­e­vant­tia kritiikkiä.

  56. Minus­ta tämä infek­tio-ongel­ma on vaka­va argu­ment­ti pien­ten las­ten päiväko­timuo­toista hoitoa vas­taan. Se voi muut­tua vielä vakavam­mak­si, kun antibiooteil­la nujer­re­tut tau­dit kehit­tävät resi­tant­te­ja kan­to­ja tai kor­vau­tu­vat taudeil­la, joi­hin ei muuten vain ole paran­nuskeinoa. Silti entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä protestoisin tätä väitet­tä vastaan:

    Vaikut­ti siltä, että yhden lapsen sairas­tavu­us oli suo­ras­sa suh­teessa lap­siyh­män kokoon ja myös päiväkodin.

    Se ei voi olla lin­eaari­nen siitä yksinker­tais­es­ta syytä, että tarpeek­si suures­sa päiväkodis­sa ylitet­täisi­in sata pros­ent­tia. Logis­tisel­la asteikol­la ken­ties? Ei kuitenkaan edes logis­tisel­la asteikol­la kuin erit­täin harv­inais­ten infek­tioiden kohdal­la. Yleisem­pi­en tau­tien osalta riip­pu­vu­us alkaa sat­ur­oitua siitä yksinker­tais­es­ta syytä, että päiväkoti­in tule­vat lapset tule­vat kuitenkin lähel­lä toisi­aan ole­vista osoit­teista eivätkä hei­dän mukanaan kan­ta­mansa infek­tiot ole toi­sis­taan riip­pumat­to­mia tapahtumia.

  57. Jos tuo­ta mainit­se­maani tutkimus­ta ei löy­dy, se on sit­ten var­maankin ollut kyseistä tapah­tu­maa varten tulostet­tu tilas­to mikrosimu­loin­ti­aineis­toista. Laskel­ma olisi sinän­sä help­po tehdä uud­estaan ja vähän ihmette­len, jos kukaan ei ole sitä päivittänyt.

  58. Tuo Eli­nan mainit­se­ma ruot­salais­tutkimus oli täysin asen­teelli­nen, kos­ka siinä ei vakioitu per­hetaus­taa — jos puhumme samas­ta tutkimuksesta.

  59. Kajano­ja sanoi, että sairas­tavu­us nouseen jyrkästi, kun lap­siluku nousee yli 4–6.

    Enti­sis­sä vau­val­ois­sa, kun päivähoitoon vieti­in muu­ta­man kuukau­den ikäisiä, vau­vo­ja oli ryh­mässä kuusi ja hoita­jia kak­si. Sairas­tavu­us oli huo­mat­tavasti vähäisem­pää kuin 12:n alle kolmivuo­ti­aan ryhmässä. 

    Tietysti tässä kohden tulee mieleen, että vau­vat eivät ole niin paljon lähikon­tak­tis­sa tois­t­en­sa kanssa, vaan ryömivät omis­sa olois­saan sisätilois­sa. Lelut ja lat­ti­at myös pesti­in kak­si ker­taa päivässä.

  60. Tarkoi­tan tätä: 

    Ander­s­son, Bengt-Erik & Stran­der, Ker­stin 2002. Framti­den blev vår. 101 sjuttiotalisteer
    följ­da under sina 25 förs­ta år.

    Itse asi­as­sa, jos taus­taa ei ole mitenkään vakioitu, niin oikeas­t­aan päiväkoti­las­ten men­estymi­nen­hän on vielä hätkähdyttävämpää. 

    1970-luvul­la pääosin vain työläis­taus­tais­ten ihmis­ten lapset oli­vat päiväkodeis­sa ainakin tääl­lä Suomes­sa. Varakkaissa kodeis­sa äid­it oli­vat kotona tai lap­sil­la oli usein kotona hoita­ja, jos kyseessä oli ns. uraäiti. 

    Päiväkodeista puhut­ti­in jopa halvek­si­vaan sävyyn parem­mis­sa piireissä.

  61. “Vaikut­ti siltä, että yhden lapsen sairas­tavu­us oli suo­ras­sa suh­teessa lap­siyh­män kokoon ja myös päiväkodin.

    Se ei voi olla lin­eaari­nen siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että tarpeek­si suures­sa päiväkodis­sa ylitet­täisi­in sata prosenttia.”

    Oikea huomio, mut­ta sairau­den tn:n ylit­tämien 100 % vaatisi ehkä ryh­mäkokoa 300. Lin­eaari­nen riip­pu­vu­us toimii aina tietyis­sä rajois­sa, kuten jokainen matemaatikko tietää eikä sitä tarvitse erik­seen tode­ta. Korostin että tieto oli muistin­varainen (eräästä samoin vuosia sit­ten pide­tys­tä sem­i­naarista ja Lap­siper­hei­den pal­stal­ta. Lähde muis­taak­seni oli Oulun yliopis­ton lääketi­eteen laitos.).

    Oleel­lista on seu­raa­va koh­ta epi­de­molo­gian teo­ri­as­sa, jon­ka Osmo tietenkin tun­tee min­ua parem­min. Epi­demi­an puhkeamisen kri­it­ti­nen luku on suo­raan ver­ran­nolli­nen väk­iluku­un, ei vain tihey­teen tai sairau­den tihey­teen. Tarkem­min löy­tyy matikan laitok­selta prof. Gyl­len­ber­gin Diffren­ti­aalilasken­ta I.n luen­noil­ta. Suoritin kurssin 2 vuot­ta, siis ikuisu­us sit­ten. (Enkä osan­nut laskea har­joi­tuste­htävää. Täysin tarpee­ton lisäys).

    Ode:
    ”Yleisem­pi­en tau­tien osalta riip­pu­vu­us alkaa sat­ur­oitua siitä yksinker­tais­es­ta syytä, että päiväkoti­in tule­vat lapset tule­vat kuitenkin lähel­lä toisi­aan ole­vista osoit­teista eivätkä hei­dän mukanaan kan­ta­mansa infek­tiot ole toi­sis­taan riip­pumat­to­mia tapah­tu­mia.” Mihin tämä väite perus­tuu? Vai onko se vain olettama?
    Sairas­tavu­us­tutkimuk­sista löy­tyy yhteen­ve­toa, tai pitäisi siis löy­tyä tietoa Lap­siper­hei­den etu­jär­jestön. (www.lapsiperheet.net ). Voi olla hyödyl­listä kat­soa joka tapauksessa.

    Oden huomio yksi­lap­sisen per­heen tuen alen­e­mis­es­ta ei ollut aivan oikea. Perus­sum­ma (650 e/hoitokk) käsit­täisi myös verot­toman kuluko­r­vauk­sen, n 90 e/hoitokk, joten tulot aleni­si­vat 40 e/kk.

    Olen täysin samaa mieltä siitä, että tässä suh­teesa ajatuk­seni ei ole valmis. Olisi perustel­tua mak­saa per­hep­äivähoita­jille pienistä lap­sista vau­val­isää, kuten Kirkkon­um­mel­la vielä tehdään. Tai sit­ten lisätä malli­in 60 e tai jopa korkeampi pienen lapsen hoitolisä erik­seen. Mietin myös, etä yksi­tyisessä las­ten­tarhas­sa hoide­tus­ta laps­es­ta voisi olla n 20 %:n lisä­tu­ki (130 e/kk) – En voi vält­tyä käsi­tyk­seltä, että vai­h­toe­htois­t­en päivähoidon mallien selvit­tämi­nen ja alan asiantun­ti­joina pidet­ty­jen henkilöi­den antamien tieto­jen kri­it­ti­nen tarkastelu on Odelle hyvin vas­ten­mieli­nen aja­tus enkä oma­l­ta osaltani viit­si jatkaa tätä keskutelua.

    Jos joku pal­stan seu­raa­ja pitää ajatuk­siani var­teenotet­tavina, voi ottaa min­u­un yhteyt­tä. (p. 44 56 25 601)

    ”Miten ratkaisua voi var­i­oi­da?” – Tämän lauseen muis­tan aina matem­ati­ikanopet­ta­jani, leg­en­daarisen lehtori Eva Liet­zénin tunneilta.

  62. “1970-luvul­la pääosin vain työläis­taus­tais­ten ihmis­ten lapset oli­vat päiväkodeis­sa ainakin tääl­lä Suomes­sa. Varakkaissa kodeis­sa äid­it oli­vat kotona tai lap­sil­la oli usein kotona hoita­ja, jos kyseessä oli ns. uraäiti.”

    Näin­pä, päiväkotei­hin otet­ti­in vain pien­i­t­u­lois­t­en lap­sia ja sik­si meil­läkin oli kotona hoita­ja. En kyl­lä oikein osaa pitää oppi- tai perusk­oulun opet­ta­jaa (Tam­pereel­la­han siir­ryt­ti­in perusk­oulu­un vuon­na 76) varsi­nais­es­ti “uraäit­inä”. Työssäkäyvänä kyllä.

  63. “Tämä voi kuu­lostaa loogiselta, mut­ta etkö sinä Markku ole nyt alen­ta­mas­sa koti­hoidon tukea useim­mil­ta yksi­lap­sisil­ta perheiltä.”

    Markku taisi olla mak­samas­sa myös työ­nan­ta­ja­mak­sut suo­raan hoita­jalle eli siis työn­tek­i­jälle. Sem­moi­seen työ­paikkaan minäkin halu­aisin 😉 Sinän­sähän tuo olisi kyl­lä ihan järkeväkin val­in­ta: kaikkein kalleim­mak­si yhteiskun­nalle käy tukea kotiäi­tiä siitä hyvästä, että hän hoitaa vain yhtä lasta.

  64. Eli­na:

    “1970-luvul­la pääosin vain työläis­taus­tais­ten ihmis­ten lapset oli­vat päiväkodeis­sa ainakin tääl­lä Suomes­sa. Varakkaissa kodeis­sa äid­it oli­vat kotona tai lap­sil­la oli usein kotona hoita­ja, jos kyseessä oli ns. uraäiti.

    Päiväkodeista puhut­ti­in jopa halvek­si­vaan sävyyn parem­mis­sa piireissä.”

    Mukavaa kun asioista tiede­tään hyvin ja aina ote­taan selko. Koti­a­pu­lainen per­heessä oli aika yleinen myös esim. työn­jo­hta­japer­heis­sä. Monille tytöille se oli ensim­mäien varsi­nainen työ­paik­ka. Vuon­na ‑66 til­amme pehtorin tyt­töjä tuli hoita­maan vaari, pien­ti­lalli­nen Pohjois-Kar­jalas­ta. Van­hempani aut­toi­vat asi­aa jär­jestämäl­lä asunnon.

    Ajat­telin, että mie­lenylen­nyk­sek­si­ja hyvän tuulen herät­tämisek­si pistän pastalle pienen pak­i­nan vuodelta 2003 maamme ensim­mäis­es­tä suomenkielis­es­tä päiväkodista, Kotikallios­ta. Sen oli perus­tanut isoisäni serkku Tere­sa Wuorenheimo.

    Ter­ve­tu­loa Her­man­nin nuorisoseuraan

    Edus­tan sukuani tämän vuo­den Aateliskok­ouk­ses­sa. Se on hyvin juhla­va ja muodolli­nen kok­ous­sar­ja, jos­sa hyväksytään Ritar­i­huoneen tilit, val­i­taan kolmek­si seu­raavak­si vuodek­si johtokun­ta ja käsitel­lään sel­l­aisia elämää suurem­pia kysymyk­siä kuten pitäisikö Aateliska­len­teri­in merk­itä suvun päämiehek­si genealogi­nen päämies vai maas­sa asu­van sukuhaaran van­hin jäsen, ja voidaanko avolapset ottaa mukaan Aateliskalenteriin.

    Aateliskok­ous on aika tyl­sä mut­ta oma­l­la taval­laan viehät­tävä traditio.

    Torstaina 6.3. oli Pörssik­lu­bil­la illan­vi­et­to kok­ouk­seen osal­lis­tuville ja näin pääsin ensim­mäistä ker­taa elämässäni tähän arvokkaaseen paikkaan. Meil­lä pojil­la oli oikein hauskaa: Helan går ..Komeasti laulet­ti­in. Års­fest­marsalk­er­na ovat pitänet huolen siitä, että ruotsinkieli­sis­sä osakun­nis­sa laulu­taito pysyy terässä. Min­ul­la oli ilo istua prof. Peter Tiger­st­edtin vier­essä ja hän ker­toi matkois­taan, joil­la on tavan­nut Mar­tin Luther Kingin sekä Viron his­to­ri­as­ta ja puu­ti­eteestä, johon oli innos­tunut lap­su­udessaan Elimäel­lä Musti­lan kartanossa. 

    Toisen istun­non väli­a­jal­la (Ritar­i­huonevaliokun­nan äänestyk­sen ään­ten­laskun aikana) sain kuul­la isäni pikkuserkul­la ever­sti Oss­ian Wuoren­heimol­ta yhtä ja toista mie­lenki­in­toista sekä hauskasti ker­rot­tua maamme ensim­mäis­es­tä suomenkielis­es­tä las­ten­tarhas­ta eli Kotikallios­ta Her­man­nis­sa. Las­ten­tarhan oli perus­tanut Her­man­nin nuorisoseu­ral­ta ostami­in­sa raken­nuk­si­in ja sen ylläpi­toon säätiöinyt pienen var­al­lisuuten­sa hänen tätin­sä, isoisäni serkku Tere­sa Wuoren­heimo (eli Tes­si-täti). Reper­tu­aari oli hyvin monipuo­li­nen vau­va­seimestä koul­u­laisen puolipäivähoitoon. (Siihen aikan vielä kansak­ouluis­sa opeteti­in kahdessa vuorossa.)Toisin kuin jois­sain muis­sa hyvän­tekeväisyys­laitok­sis­sa, Kotikallios­sa ei tehty eroa aviot­tomien ja avi­o­las­ten väillä.

    Laitos alkoi sit­ten saa­da val­tion ja kaupung­i­na­pua. Kaup­pa­neu­vos Julius Tall­berg kuu­lui johtokun­taan, ja hän avusti las­ten­tarhaa myymäl­lä raken­nusten ylläpi­toon tarvit­ta­vat raken­nu­saineet aseveli­hin­taan. Äid­it kävivät töis­sä noin kilo­metrin päässä sijait­sevas­sa Ara­bi­an kerami­ikkate­htaas­sa. Sosialidemokraat­ti­nen ja sit­tem­min SKDL: perus­ta­ji­in kuu­lu­va poli­itikko J.W. Keto oli van­ho­ja kotikalli­o­laisia, ja hänen avul­laan, siis käyt­tämäl­lä hyväk­si alum­niverkos­toa Kotikallion pitkäaikainen talon­mies ja keit­täjä saatai­in kaupun­gin eläkäsään­nön piiri­in, kun raken­nuk­set lahjoitet­ti­in kaupungille.

    Ever­sti Wuoren­heimo oli las­ten­tarhaa ylläpitäneen säätiön johtokun­nan puheen­jo­hta­ja vuosikym­meniä ja siinä toimes­sa sai hyvin monipuolis­es­ti tutu­tus­ta sosi­aal­isi­in kysymyk­si­in, ihan las­ten suo­ranaiseen heit­teille­jät­töön saak­ka. Rankim­mat oli­vat viisi sodan­jälkeistä vuot­ta; sit­ten elin­ta­son parane­m­i­nen alkoi näkyä. Siihen hänen vapaa-aikansa sit­ten menikin.

    Run­saat kymme­nen vuot­ta sit­ten sosi­aal­i­hal­li­tuk­sen pääjo­hta­ja Vap­pu Taipale ehdot­ti varus­mi­esten käyt­tämistä paikka­maan päiväko­tien henkilökun­ta­pu­laa. Näin voimme huo­ma­ta, että sukumme on ollut edel­läkävi­jänä myös soti­lashallinnon ja päiväkoti­toimin­nan yhdistämisessä.

    Suvun nuorisos­sa Oss­ian-setä hänet tun­net­ti­in nim­i­tyk­sel­lä “se kahe­li ever­sti”. 70-luvul­la hän oli Helsin­gin varuskun­nan komen­ta­ja ja itse toisel­la puolel­la bar­rika­dia Sadanomite­as­sa organ­isoimas­sa aseis­takieltäy­tymistä. Ne oli­vat mah­tavia aikoja.

    Oss­ian Wuoren­hei­mon isoisä, ratainsinööri ja maamme rataverkon perus­ta­ja Erik Oss­ian Berg­bom (eli aateloitu­na W:mo) , oli ensin tie- ja vesir­aken­nushal­li­tuk­sen yli­tire­htööri ja vas­tasi sit­ten senaat­to­ri­na kulku­laitok­sista. Hänen aloit­teestaan maas­samme aloitet­ti­in veturei­den valmis­tus, mikä kaikille tätä pal­staa seu­raav­ille pikkupo­jille tiedok­si saatet­takoon. Hän, Kaar­lo ja Emi­lie Berg­bom, Suo­ma­laisen teat­terin perus­ta­jat sekä isoisäni äiti Augus­ta-täti oli­vat sisaruksia.

    Per­heystävä, mais­teri Tar­vas, Turun Suo­ma­laisen teat­terin perus­ta­ja oli Kotikallion joulu­juh­lis­sa joulupukki­na. Kun Oss­ian- setä vart­tui, niin hänestä tuli joulupukin mes­tari­tont­tu. Tar­vak­sen puoliso, kir­jail­i­ja Aili Som­er­sa­lo kir­joit­ti las­tenkir­jan Mes­tari­ton­tun seikkailu­ja, jos­ta on tain­nut nyt tul­la uusi painos.

    Kotikallio on nyt vuosia ollut Helsin­gin kaupun­gin omis­tuk­ses­sa ja vas­tu­ul­la. Säätiön var­al­lisu­u­den tuo­to­s­ta annet­ti­in ensin avus­tus­ta van­ho­jen kotikalli­o­lais­ten opin­toi­hin. Nyt se on lahjoitet­tu Suomen Kult­tuuri­ra­has­tolle (Tere­sa Wuoren­hei­mon rahas­to) ja siitä annetaan avus­tus­ta las­ten­tarhanopet­ta­jien koulu­tuk­seen ja täy­den­nysk­oulu­tuk­seen. Ehkä jol­lakin tämän pal­stan luk­i­jal­la voisi olla perustei­ta hakea itselleen tästä rahas­tos­ta stipendiä.

  65. Riit­ta:

    “Markku taisi olla mak­samas­sa myös työ­nan­ta­ja­mak­sut suo­raan hoita­jalle eli siis työn­tek­i­jälle. Sem­moi­seen työ­paikkaan minäkin halu­aisin 😉 Sinän­sähän tuo olisi kyl­lä ihan järkeväkin val­in­ta: kaikkein kalleim­mak­si yhteiskun­nalle käy tukea kotiäi­tiä siitä hyvästä, että hän hoitaa vain yhtä lasta.”

    Jutu­is­tani tulee pitk­iä, kun ei ole aikaa tehdä lyhy­itä. Ja silti aina jotain oleel­lista jää pois:

    Per­heen (tai yks. per­hep­äivähoit­jan) tulee tilit­tää vero­toimis­toon enan­lon­pidä­tyk­set ja vas­taa­vat mak­sut sekä vaku­tu­usy­htiöön eläke- yms. mak­sut. Jälkim­mäiset ovat liki­main 25 % palkka­sum­mas­ta ja otet­tu huomioon perus­sum­mas­sa. Olen samaa mieltä siitä, että pelkästään yhden lapsen hoito kotona ei ole taloudel­lis­es­ti mielekästä, ei ainakaan jos lap­si on jo leik­ki-ikäi­nen. Aja­tushan on siinä, että yhdessä jonkun muun osa-aikaisen työn kanssa vaikka­pa otta­mal­la hoito­lap­sia äiti saa kohtu­ullisen tulota­son. Jos nimit­täin pidämme perushoita­jan palkkaa kohtuullisena.

  66. Markku,

    olen yrit­tänyt löytää tuos­ta suun­nitel­mas­ta (kotiäidille per­hep­äivähoita­jan palk­ka) heikkouk­sia. Oikeas­t­aan yksi on tul­lut mieleen: yleen­sähän työ­nan­ta­ja val­it­see työn­tek­i­jän­sä eikä kun­ta ihan ketä hyvän­sä per­hep­äivähoita­jak­si palkkaa. Tässä on nyt sel­l­ainen vaara, että jos omien las­ten hoi­dos­ta mak­se­taan “liikaa”, niin koti­hoitoon jää sel­l­aisia lap­sia, joiden pitäisi päästä vähin­tään päiväkoti­in ihan las­ten­suo­jelulli­sista syistä.

  67. Osmo,

    arvostan tapaasi keskustel­la ja kykyäsi ajatel­la. Kiitok­set siitä. Vaik­ka akti­ivis­es­ti las­ten koti­hoitoa kan­natankin, ymmär­rän hyvin siihen liit­tyvät huole­nai­heetkin. Sen enem­pää taloudel­lisia laskelmia tekemät­tä, halu­aisin liput­taa ker­ho­toimin­nan puoles­ta. Itsel­läni on koti­hoi­dos­sa yksi- ja kolme­vuo­ti­aat lapset ja van­hempi aloit­ti juuri ker­hos­sa. Olen ollut pelkästään tyy­tyväi­nen toim­intaan. Ker­hos­sa hän saa kaht­e­na aamupäivänä viikos­sa kaipaa­maansa ja ikään­sä sopi­vaa ohjat­tua toim­intaa, opet­telee toim­i­maan ryh­mässä, ‘sosi­aal­is­tuu’ jne. Koen myös, että jos lapsel­lani olisi kotona tai muuten jotain ongelmia, ker­ho-ohjaa­jat sen hel­posti huo­maisi­vat. Ker­hon aloit­tamisen ajoi­tuskin tun­tui ole­van juuri sopi­va. Kolmivuo­tias sopeu­tui jouhev­asti, kun mon­et kak­sivuo­ti­aat huu­si­vat hys­teeris­inä joka ker­hoaa­mu, vaik­ka mon­ta ker­hovi­ikkoa oli jo takana. (Tämän val­os­sa en oikein ymmär­räkään alle kolmivuo­ti­aiden päivähoitoa, mut­ta se ei nyt liity suo­raan tähän…)

    Oman lapseni ker­ho tun­tuu tar­joa­van kaik­ki ne hyödyt, joi­ta päivähoidon san­o­taan lapselle anta­van, mut­ten vielä ole tör­män­nyt hait­toi­hin. Ryh­mäkin on pieni, eikä ker­ho ole päiväkodin yhtey­dessä, muuten kuin aamuisen puis­toulkoilun aikana, eli sairas­tavu­uskin on maltillista.

  68. Sar­ri,

    Kak­sivuo­ti­aat ovatkin huonos­sa iässä päiväkodin aloituk­sen suh­teen. He osaa­vat jo kokea, että hei­dät (omas­ta näkökul­mas­taan) hylätään vier­aaseen ympäristöön, mut­teivät vielä ole kykekneviä ymmärtämään väli­aikaisu­ut­ta, vaan aamu toisen­sa jäl­keen aidosti luule­vat että se on lop­ullista. Kak­sivuo­ti­aat kar­ju­vat aamuisin ehdot­tomasti eniten, jaan tuon koke­muk­sen päiväko­ti­aa­muista kyllä. 

    Yksivuo­tias ei tajua vielä oikein mitä tapah­tuu ja kolmivuo­tias taas ymmärtää, että äiti tai isä tulee iltapäiväl­lä hakemaan. 

    Tietysti jokaisen lap­si on yksilö ja jonkun kak­sivuo­ti­aan kanssa menee aivan jouhev­asti. Mut­ta pääsään­töis­es­ti voisi sanoa, että päivähoito on kätev­in­tä aloit­taa ihan pienenä tai sit­ten siinä kol­men kieppeil­lä. Siis ihan van­hem­man ja lapsenkin mie­len­rauhan kannal­ta otta­mat­ta tässä nyt kan­taa mui­hin tekijöihin.

  69. Riit­ta:

    “Oikeas­t­aan yksi on tul­lut mieleen: yleen­sähän työ­nan­ta­ja val­it­see työn­tek­i­jän­sä eikä kun­ta ihan ketä hyvän­sä per­hep­äivähoita­jak­si palkkaa. Tässä on nyt sel­l­ainen vaara, että jos omien las­ten hoi­dos­ta mak­se­taan “liikaa”, niin koti­hoitoon jää sel­l­aisia lap­sia, joiden pitäisi päästä vähin­tään päiväkoti­in ihan las­ten­suo­jelulli­sista syistä.”

    Olen miet­tinyt sama asi­aa. Kun­han joku vain min­ulle ker­toisi mil­lä rodun­jalostus­toimikun­nal­la on hal­lus­saan se korkeampi viisaus, jol­la ere­htymät­tömäl­lä var­muudel­la voi sanoa kuka on kelvolli­nen hoita­maan lap­sian ja kuka ei.

    Toinen asia on seu­raa­va: Kun meil­lä ei enää ole juuri lainkaan pitkään kotona lap­si­aan hoitavia äite­jä, niin asukkaiden väliset kon­tak­it murenevat. Meil­lä on yhä enem­män per­heitä, joiden köytän­nössä ain­oa omainen on vira­nomainen. Esim. kaik­ki koti­pau tulee kun­nan kaut­ta eikä vas­tavuoroisen palvelus­ten avul­la kuten useim­mil­la per­heil­lä. Korostan, että tarvit­semme tukipalvelui­ta ja näis­sä tapaukissa ns tuk­i­hoitoa, ts. 1–2 iltapäivänä lap­si menee leikkimään kun­nal­liseen päiväk­toi­in tai perhepäivähoitajalle.

  70. Eli­na,

    oike­as­sa olet, näin se var­masti onkin. Jut­telin tästä erään las­ten­tarhanopet­ta­jan kanssa ja hän selit­ti, että ihan pienet oikeas­t­aan uno­hta­vat van­hempansa päivän aikana, että sik­si tun­tu­vat pär­jäävän ja että heil­lä on päiväkodis­sa eri­laisia menetelmiä van­hempi­en pitämisek­si mielessa, kat­sel­laan esimerkik­si van­hempi­en kuvia, mikä on tietenkin hyvä. Mut­ta itsel­leni tun­tuu tuo ‘uno­ht­a­mi­nen’ ylipäätään todel­la koval­ta, tai siis mietin sitä, kuin­ka hyvä se on lapsen kehi­tyk­sen ja tur­val­lisen kiin­tymys­suh­teen muo­dostamisen kannal­ta. Hyvä siis tietenkin, jos tätä uno­htamista yritetään päiväkodeis­sa estää ja asi­aan kiin­nitetään huomio­ta. Riip­puu var­maankin paljon päiväkodin resurs­seista, kuin­ka paljon hoita­jil­la on aikaa paneu­tua tähän.

  71. “Las­ten sairastelu päiväkodeis­sa on sen merkit­tävä hait­tavaikuts. Päiväkotiryh­män pienen­tämi­nen ei paljon auta, vaan pitäisi pienen­tää itse päiväkoteja.”

    Onko­han var­masti näin? 

    Poi­ka on isos­sa päiväkodis­sa, mut­ta siel­lä on erik­seen pien­ten ja iso­jen puoli, joiden välis­sä on sali, molem­mille myös omat pihat. Ain­oa kon­tak­ti pien­ten ja iso­jen välil­lä on se, että työn­tek­i­jöil­lä on yhteinen kahvi­huone ja yhteiset sosi­aal­i­ti­lat (ja sit­ten on tietenkin sis­aruk­sia). Kaikil­la ryh­mil­lä on vielä omat tilat ml. ves­sat. Käytän­nössä lapset tapaa­vat tois­t­en ryh­mien lap­sia vain ulkoil­lessa sekä joskus yhtei­sis­sä tilaisuuk­sis­sa saleissa.

    Eli siis, ei kai se vielä lev­itä pöpöjä, että päiväkodin hallinnoin­ti hoide­taan yhteis­es­ti ja henkilökun­nal­la on yhteiset tilat? Kun­han vain ryh­mät pide­tään pien­inä ja eri ryh­mien lapset pide­tään eril­lään (mihin on muitakin hyviä syitä).

  72. Osmo, kai minä nyt jumalau­ta tiedän miten minä laskin. 

    Mukana oli­vat val­tion­vero, kun­nal­lisvero, työn­tek­i­jän ja työ­nan­ta­jan kela­mak­sut (nämä kaik­ki ilman viran puoles­ta tehtäviä vähen­nyk­siä) ja eläke­vaku­u­tus­mak­sut (21,6 % brut­topalka­s­ta, työn­tek­i­jän osu­us 4,3 %). Mui­ta vaku­u­tus­mak­su­ja en ottanut mukaan (jos jotaku­ta kiin­nos­taa, niin tämän vuo­den pros­en­tit löy­tyvät esim. yrittajat.fi sivustolta).

    Mis­tä päät­telit, että eläke­mak­sut eivät voi olla mukana? Tulos oli väärä? Vai lask­itko paljonko veroina ja sosi­aal­i­tur­va­mak­suina esimerkik­si 47700 euron palkkat­u­losta mak­set­ti­in vuon­na 2005? Mikä oli tulos?

    Omas­ta mielestäni imeväisikäis­ten eli alle kolmivuo­ti­aiden päivähoito ei kan­na­ta. Samoin Helsin­ki haaskaa rahaa yli kolmivuo­ti­aiden päivähoidossa.

    Yksi­tyi­nen päiväkoti pystyy tuot­ta­maan voit­toa vaik­ka mak­saa markki­navuokraa Helsin­gin kaupungille ja ostaa siltä ruuan. Kelan tuen kanssa päivähoit­o­mak­sut ovat alhaisem­pia kuin kun­nal­la keski­t­u­lois­t­en ylim­mässä mak­su­lu­okas­sa. (Hin­to­ja ei korote­ta tap­pi­in kos­ka asi­akkaina on köyhempiäkin.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.