Menikö asuntokuplan pumppaaminen jotenkin näin?

Minä olen ymmärtänyt, että tämä roskalu­ot­topeli oli suun­nitel­tu niin, että jok­seenkin tulot­toma­l­la ja varat­toma­lle asun­non osta­jalle annet­ti­in laina, joka oli aluk­si mata­lako­rkoinen, mut­ta nousi vähän ajan kulut­tua korkeako­rkoisek­si. Tässä vai­heessa oli tietysti ilmeistä, ettei velalli­nen selviäisi tästä. Sen piti olla selvää sekä pankille, että velal­liselle itselleen.

Velal­liselle lainae­hto­jen kohtu­ut­to­muu­den ei pitänyt olla mikään ongel­ma, sil­lä lainan vakuute­na oli todel­lakin vain se asun­to. Viemäl­lä avaimet pankin kont­tori­in oli lain­oista vapaa ja oli saanut asua mukavas­sa asun­nos­sa hal­val­la pari vuotta.

Ei sen pitänyt olla ongel­ma pankillekaan, kos­ka asun­to­jen hin­nat nousi­vat koko ajan. Pank­ki myi vakuute­na olleen asun­non ja pani voitot tasku­un­sa. Tai siis aikoi myy­dä. Kaik­ki meni pieleen, kun asun­to­jen hin­nat kään­tyivät lasku­un. Kun oma pääo­ma oli todel­la vain 1,5 pros­ent­tia, ei asun­to­jen hin­to­jen tarvitse laskea paljonkaan, kun tämä pää­tyy konkurssiin.

Alku­peräiselle yrit­täjälle ei konkurssikaan ole kovin paha asia, kos­ka hän voi menet­tää vain sen 1,5 pros­ent­tia ja tässä välis­sä on saat­tanut pan­na taskui­hin­sa voit­toina paljon enem­män. Jollekin se kuitenkin on ongel­ma. Luo­ton myön­täneelle pankille asia ei ollut ongelma,koska nämä lainat oli pake­toitu ja myy­ty eteen­päin tahoille, jot­ka eivät pystyneet kun­nol­la tarkas­ta­maan, mitä ovat ostaneet.

Min­un on aina ollut vaikea ymmärtää niiden ajatuk­sen­juok­sua, jot­ka sor­tu­vat pyra­midi­hui­jauk­seen, mut­ta en voi ymmärtää logi­ikkaa siinäkään ajatuk­ses­sa, että jotain kan­nat­taa ostaa, kos­ka se arvo nousee. Sil­loin sen voi aikanaan myy­dä korkeam­mal­la hin­nal­la, kos­ka jonkun toisen kan­nat­taa ostaa se, kos­ka sen arvo nousee. Täy­tyy­hän tämän ketjun joskus katke­ta. Han­nu Rait­ti­lan kir­jas­sa <i>Pamisoksen purkaus</i> par­o­di­oidaan tätä jär­jet­tömyyt­tä erinomaisesti.

Nyt Yhdys­val­lois­sa ollaan asun­to­jen kanssa päin­vas­taises­sa kier­teessä. Niitä kan­nat­taa myy­dä, kos­ka niiden arvo laske, eikä niitä siis mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta ostaa, kos­ka niiden arvo las­kee. Ja niin­pä asun­to­jen hin­nat laske­vat vauhdilla.

52 vastausta artikkeliin “Menikö asuntokuplan pumppaaminen jotenkin näin?”

  1. “Tässä vai­heessa oli tietysti ilmeistä, ettei velalli­nen selviäisi tästä. Sen piti olla selvää sekä pankille, että velal­liselle itselleen.”

    Ei selviäisi, mut­ta kukaan ei ajatel­lut, että velalli­nen menisi konkurssi­in ja jou­tu­isi luop­umaan asun­nos­taan, vaan aja­tus oli, että velalli­nen hom­maisi vain uuden lainan sit­ten parin vuo­den päästä kun teas­er rate lop­puu ja korko nousee. (Ponzi, any­one?) Tämä lysti tietysti lop­pui tun­ne­tu­in seu­rauksin reilu vuosi sit­ten kun kukaan ei enää halun­nutkaan ostaa niitä pake­toitu­ja asuntoluottoja. 

    Ja tuo jin­gle mail ei ole aivan niin help­po jut­tu kuin annetaan ymmärtää, ensin­näkin vaik­ka velas­ta vapau­tuu, niin se ei tarkoi­ta, etteikö cred­it score heikkenisi, jol­loin uusien luot­to­jen saami­nen vaikeu­tuu. Toisek­si tuo ei toi­mi kaikissa osaval­tiois­sa (en tiedä kuin­ka suures­sa osassa)

  2. Suurin piirtein noin minäkin olen tämän ymmärtänyt, mut­ta tätä kohtaa on liioitel­tu, osit­tain sik­si että siitä saa mehe­viä otsikoi­ta (pankit jopa mak­sa­vat asukkaille siitä, että he eivät sotke lunastet­tavaa asun­toa): “Velal­liselle lainae­hto­jen kohtu­ut­to­muu­den ei pitänyt olla mikään ongel­ma, sil­lä lainan vakuute­na oli todel­lakin vain se asun­to. Viemäl­lä avaimet pankin kont­tori­in oli lain­oista vapaa ja oli saanut asua mukavas­sa asun­nos­sa hal­val­la pari vuotta.”

    Pikem­minkin tämä meni niin, että korot lisät­ti­in lain­oi­hin. No prob­lem, niin kauan kuin asun­to­jen hin­nat nousee. Tätä ei suomes­sa suosikkivi­ra­nomaiseni RATA sen­tään anna tehdä, suomes­sa voi saa­da lyhen­nys­va­paa mut­ta ei korkovapaata.

    Asukkaat eivät myöskään hevin luovu kodeis­taan, vaan mielum­min käyt­tävät vaik­ka (vielä kalli­im­paa) luot­toko­rt­tia korko­jen mak­su­un. Joku tote­si osu­vasti, että ekon­o­mistien mielestä ihmiset ovat hul­lu­ja kun eivät myy laskevil­la markki­noil­la asun­toa halvem­mal­la kuin se osti­vat, ja ihmis­ten mielestä juuri täl­lai­sista syistä ekon­o­mistit ovat hulluja.

    Osa osta­jista oli pien­i­t­u­loisia, joille usein tar­jot­ti­in kovako­rkoista sub-prime luot­toa, vaik­ka heil­lä olisi ollut edel­ly­tyk­set parem­man luot­tolu­ok­i­tuk­sen lain­oi­hin. Keinoina oli sisäänos­to­tar­jouk­set, korko oli aluk­si todel­la pieni. Taustal­la tässä se yleinen yhteiskun­nalli­nen ongel­ma johon on tar­jot­tu sosi­aal­ista luo­to­tus­ta ratkaisuk­si, köy­hät saa­vat rahaa vain todel­la kalli­il­la ja riistoehdoilla.

    Ihan nor­maali keskilu­okkakin on käyt­tänyt taloaan pankki­au­tomaat­ti­na, eli ottanut kulu­tus­lainaa kohon­nut­ta kiin­teistön arvoa vas­taan. Toinen suosit­tu har­ras­tus on ollut ostaa velak­si asun­to­ja odot­ta­maan arvon­nousua. Ongel­ma ei enää mis­sään tapauk­ses­sa rajoitu pienituloisimpiin.

    Per­im­mäi­nen syy mik­si näitä lain­o­ja ylipään­sä tar­jot­ti­in oli löysä raha ja asun­to­lain­o­jen nol­lariskilu­ok­i­tus. Teo­ria meni jotenkin niin, että kos­ka asun­to­jen hin­nat heit­televät vain paikallis­es­ti, niin val­takun­nal­lis­es­ti hajaute­tus­sa asun­tolu­ot­tos­alkus­sa ris­ki on läh­es nol­la. Toisaal­ta nämä arvopa­per­it, korkeista sub-primeko­roista johtuen, kuitenkin tuot­ti­vat hyvin. Varsinkin vipu­ra­has­tot suo­si­vat näitä, käteiseen ver­rat­ta­va vaku­usar­vo ja hyvä tuotto.

    Löysän raha lähde taas oli, ja on osit­tain vieläkin, kehit­tyvät taloudet ja öljyn­tuot­ta­ja­maat (BRICS eli Brazil, Rus­sia, India, Chi­na niin kuin Brad Setser näitä kut­suu, her­ran blo­gi on paras lähde tässä). Eri­toten Kiina. Nämä pyrkivät pitämään oman val­u­ut­tansa kurssin alhaal­la suh­teessa dol­lar­in kau­pan yli­jäämästä huoli­mat­ta, eli kaata­vat rahaa amerikkalaisi­in joukkovelka­kir­joi­hin. Oras­tavia merkke­jä on siitä, että Kiina on siirtämässä kau­pan yli­jäämän­sä Euroop­paan, ja ran­skalaiset ovat ker­rankin oike­as­sa vastustaessaan.

    Asun­to­jen hin­to­jen lasku ei ole pysähtynyt, mainio Cal­cu­lat­ed Risk blo­gi on tässä suh­teessa paras tietolähde: http://calculatedrisk.blogspot.com/search/label/House%20Prices
    Asun­to­jen hin­to­jen Yhdys­val­lois­sa pitäisi tul­la alas vielä noin kol­mannes että oltaisi­in his­to­ri­al­lisel­la reaal­i­hin­tata­sol­la, kts. esim. Krug­manin esi­tys http://econ.princeton.edu/news/crisis-panel.html

  3. Greenspanin USA:n talous (okei, saa kai vähän liioitel­la) tuot­ti lähin­nä hyviä kulut­ta­jia lainara­hal­la. Nyt vain sat­tui niin, että hom­ma kaa­tui asun­to­lain­oi­hin — no niin­hän kuplat­alo­duet tup­paa­vat tekemään. Ikuis­es­ti jenkit eivät olisi voin­neet kulu­tusjuh­lia jatkaa kuitenkaan.

    Nyt jenkit alka­vat puuhastel­la reaal­i­talouden kanssa ainakin pikkasen enem­män kuin tähän men­nessä. Saa nähdä, miten pitkälle rit­tää omat voimat.

  4. Sit­ten se jär­jetön tapa, että aina käm­pän arvon noustes­sa men­ti­in pankki­in ja otet­ti­in lisää kulu­tus­lu­ot­toa kohon­nut­ta vaku­ut­ta vas­taan. Koko ajan mak­sim­imäärä velkaa päällä.

    Min­un her­mot eivät kestäisi moista elämäntapaa.
    No, amerikkalaisil­la taitaa olla parem­pi riskiensietokyky.

  5. “mut­ta en voi ymmärtää logi­ikkaa siinäkään ajatuk­ses­sa, että jotain kan­nat­taa ostaa, kos­ka se arvo nousee. Sil­loin sen voi aikanaan myy­dä korkeam­mal­la hin­nal­la, kos­ka jonkun toisen kan­nat­taa ostaa se, kos­ka sen arvo nousee. Täy­tyy­hän tämän ketjun joskus katketa.”

    Niin kauan kuin tuot­tavu­us ja maail­man ihmis­määrä kas­vaa, minkä ansios­ta luon­nol­lis­es­ti maail­man rahamäärä kas­vaa niin ei ymmärtääk­seni ole mitään syytä minkä­takia ton ketjun pitäisi katke­ta… eli tuskin­pa sel­l­aista ihan lähinäköpi­iris­sä on.

  6. “Min­un on aina ollut vaikea ymmärtää niiden ajatuk­sen­juok­sua, jot­ka sor­tu­vat pyra­midi­hui­jauk­seen, mut­ta en voi ymmärtää logi­ikkaa siinäkään ajatuk­ses­sa, että jotain kan­nat­taa ostaa, kos­ka se arvo nousee. Sil­loin sen voi aikanaan myy­dä korkeam­mal­la hin­nal­la, kos­ka jonkun toisen kan­nat­taa ostaa se, kos­ka sen arvo nousee. Täy­tyy­hän tämän ketjun joskus katketa.”

    Muis­tan joskus luke­neeni Michael Lewisin kir­jas­ta Vale­hteli­ja pok­eri teo­ri­as­ta nimeltä “The Big­ger Fool The­o­ry of Invest­ment”. Eli karkeasti, ‘ostan­pa minä mitä tahansa, mil­lä hin­nal­la tahansa, aina löy­tyy joku min­ua tyh­mem­pi, joka ostaa sen min­ul­ta vielä kalli­im­mal­la’. Jo siihen aikaan ajat­te­lu­ta­pa oli tämä. Kyse ei ole verkos­tom­arkki­non­nista vaan uskos­ta omaan kaikkivoipaisu­u­teen ja kyvykkyy­teen. Henkilö oli töis­sä Salomon Broth­er­sil­lä, eli toimin­nan sisäl­lä. Voisi ajatel­la, että niis­sä piireis­sä ei heikko itse­tun­to vaivaa. Aina löy­tyy joku tyh­mem­pi. No, se ajat­telu sil­loin johti pörssirom­ah­duk­seen vuon­na 1987. Kuka sel­l­aisia enää muis­taa. Johdan­naiskaup­pa on vain lisään­tynyt ja mon­imutkaistunut noista ajoista. Sitä pait­si teo­ria on hyvä, eikö meistä suurin osa ajat­tele noin?
    Kuka­han tästä roska­pankista muuten hyö­tyy? Mik­si pitää olla sil­lä taval­la pes­simisti­nen ja ajatel­la, että suuri osa niistä tukim­il­jardeista menee omis­ta­jille, siis ikku­nan kautta.

  7. Minkä sille laman jäl­keen tavalli­nen pul­li­ainen teki, kun entiset per­in­teiset suo­ma­lais­ten omis­tuk­ses­sa olleet pankit 1990-luvun laman jäljiltä myyti­in esim. Ruot­si­in (Nordea).

    Eihän nyt ole oletet­tavis­sa taval­lisen pul­li­aisen kannal­ta mitään uhkaa suo­ma­lais­ten pankkien kaut­ta, kun “val­taosa suo­ma­lai­sista ei tal­leta eikä ota velkaa supisuo­ma­lai­sista pankeista”.

    Että kun Ruotsin Nordea alkaa vapise­maan nykyisen dominopelin myötä, niin mitenkä Ruotsin Nordea alkaa “kaut­ta­laskut­ta­maan” suo­ma­laisia taval­lisia tal­let­ta­jia ja lainan­ot­ta­jia niin, että taas tavalli­nen kansan mies mak­saakin ison maail­i­man miesten vekkuilut suo­ma­laisel­la puh­taal­la, läpiput­sat­ul­la raha-perseellään.

  8. Kiinalaiset kulut­takoon roinansa ihan itse. Me emme tänne sitä tarvitse tuhoa­maan vakavaraisu­ut­tamme ja moraaliamme.

  9. Löysän raha lähde ei käsit­tääk­seni ollut ara­bit tai BRICS-maat, vaan Greenspanin Fed, joka tar­josi rahaa pitkän aikaa 1 % korol­la (joka oli inflaa­tio­ta pienem­pi) (Lie­nee joku ide­ologi­nen jut­tu, väitetään että McCain on sanonut että asun­to­lain­o­jen korko­jen pitäisi olla 0 %.) Joka ker­ta talouden hiipues­sa Fed pump­pasi markki­noille lisää rahaa, joka ei kum­ma kyl­lä nos­tanut inflaa­tio­ta, vaan se meni osakkei­den ja asun­to­jen hin­to­jen nousuun.

  10. “Tässä vai­heessa oli tietysti ilmeistä, ettei velalli­nen selviäisi tästä. Sen piti olla selvää sekä pankille, että velal­liselle itselleen.”

    Moom sen tietysti olisi pitänyt olla, mut­ta kuin ei ollut. Suurelle joukolle amerikkalaisia kodin menet­tämi­nen on tul­lut täytenä yllä­tyk­senä, ja siinä on tämän koko hom­man inhmilli­nen trage­dia, joka on ollut käyn­nis­sä jo ainakin pari vuot­ta. Jatku­vasti on saanut amerikkalai­sista lehdis­tä lukea ja tv:stä kuul­la nyyhky­tari­noi­ta ihmi­sistä, jot­ka luuli­vat osta­neen­sa asun­non johon on varaa ja joka on vara pitää, mut­ta jou­tu­i­v­atkin muut­ta­maan pois kotoaan. Siinä on pitkälti omaa vikaa, kun ei osa­ta selvit­tää mil­laisia lainan ehdot ovat. Mut­ta ovat siinä pankitkin aika vas­tu­ut­tomasti toim­i­neet kun ovat vakuutelleet asi­akkailleen että kaik­ki menee hienos­ti, vaik­ka ovat hyvin tien­neet mitä siitä seu­raa jos lainaa hoide­taan niin, että velan määrä vain koko ajan kasvaa.

    Moni amerikkalainen asun­tove­lalli­nen ei ole oikeasti edes tien­nyt ole­vansa täl­laises­sa tilanteessa. Edelleen, olisi var­masti pitänyt tietää, mut­ta eivät pankit tässä ole heitä ollenkaan aut­ta­neet. Asi­akkaille on mediois­sa ollei­den tari­noiden mukaan jopa aivan suo­raan vale­hdel­tu. Edes jotakin lainan oto­s­ta ymmärtävä olisi val­heen toki heti huomannut.

  11. tpyy­lu­o­ma: “Taustal­la tässä se yleinen yhteiskun­nalli­nen ongel­ma johon on tar­jot­tu sosi­aal­ista luo­to­tus­ta ratkaisuk­si, köy­hät saa­vat rahaa vain todel­la kalli­il­la ja riistoehdoilla.”

    Miten tämä on yhteiskun­nalli­nen ongel­ma, että niille joiden ei pitäisi ottaa lainaa, lainan otta­mi­nen kallista? Sehän se vas­ta olisikin ongel­ma, jos rahaa lainat­taisi­in ihmisille, joil­la ei ole edel­ly­tyk­siä mak­saa sitä takaisin ilman, että tämä ris­ki olisi otet­tu huomioon. (vink vink)

  12. Antti says: “Jatku­vasti on saanut amerikkalai­sista lehdis­tä lukea ja tv:stä kuul­la nyyhky­tari­noi­ta ihmi­sistä, jot­ka luuli­vat osta­neen­sa asun­non johon on varaa ja joka on vara pitää, mut­ta jou­tu­i­v­atkin muut­ta­maan pois kotoaan.”

    Jotenkin kuitenkin tun­tuu että tuo amerikkalainen sys­tee­mi on nyyhky­tyk­ses­tä huoli­mat­ta parem­pi. Suo­ma­laises­sa sys­tee­mis­sähän menet­tää asun­non tai omakoti­talon, mut­ta kau­pan­päälle saa lisäk­si hillit­tömästi velkaa, jota mak­se­taan kodista jota ei enää ole. Veloil­la käy­dään lisäk­si häikäilemätön­tä kaup­paa ja ulosot­toyri­tyk­set ovat todis­te­tusti rahas­ta­neet eri­laisil­la paper­in­pyöri­tys­mak­suil­la jo ennestään velka­an­tunut­ta maksajaa.

  13. tpyy­lu­o­ma: “Asun­to­jen hin­to­jen Yhdys­val­lois­sa pitäisi tul­la alas vielä noin kol­mannes että oltaisi­in his­to­ri­al­lisel­la reaal­i­hin­tata­sol­la, kts. esim. Krug­manin esi­tys http://econ.princeton.edu/news/crisis-panel.html

    Meil­lähän on Suomes­sa tilas­tokeskuk­sen ylläpitämänä vas­taa­va reaal­i­hin­takäp­pyrä: http://www.stat.fi/til/ashi/2008/02/ashi_2008_02_2008-07–30_tie_001.html

    Samal­la logi­ikalla siis Suomes­sa asun­to­jen hin­to­jen pitäisi laskea 40–50% että oltaisi­in his­to­ri­al­lisel­la reaalihintatasolla…

  14. Piti vielä sanomani, että muis­taak­seni noila vltion suo­jelemil­la Fred­die Macil­la ja Fan­nie Mael­la oli eri­oikeus tuo­hon ker­toimeen 40, muil­la tyyp­il­lisem­m­mät luvut taisi­vat olla 25 paikkeil­la. Tämäkään tietysti ei tarkoi­ta enem­pää kuin 4% oman pääo­man osu­ut­ta saatavista.

  15. Cele, juuri niin ja toiv­ot­tavasti niin­päin että tulot nou­se­vat… Val­lois­sa asi­aan liit­tyy myös se että reaal­i­t­u­lot eivät ole juurikaan nousseet.

    AB, en ole oikeas­t­aan eri mieltä, en vaa­di että luo­to­nan­to­laitosten tulisi har­ras­taa sosi­aal­i­työtä. Käytän­nössä se vaan menee usein niin, että kun rahat on lop­pu niin haetaan mah­dol­lisim­man kallista kulu­tus­lainaa, tyylin todel­liset vuosiko­rot 30%. San­o­taan nyt vaik­ka niin että pien­i­t­u­loisu­us kor­reloi kyvyt­tömyy­den kanssa ymmärtää pros­ent­ti­laskua. Lain­o­jen koroil­la pitäisi olla joka yleinen korkokat­to, sel­l­aisia lain­o­ja joiden­ka riskit edel­lyt­tää suurem­paa korkoa kuin esim. EKP + 8% ei pitäisi myön­tää lainkaan. Vai­h­toe­hto pien­tu­loisil­la ja luot­tokelvot­tomil­la tulisi olla sosi­aa­li­nen luo­to­tus johon liit­tyy myös muu­ta talouden ja elämän­hallinnan apua sekä mah­dol­lis­es­ti sosiaalitukea.

  16. Niin voihan se tosis­saan olla niin, että ihmiset ovat tyhmiä.

    On kuitenkin mah­dol­lista, että jos joltakin lop­puu rahat, niin hänelle on parem­pi vai­h­toe­hto saa­da lainaa 30% vuosiko­rol­la, kuin ei ollenkaan. En oo siis var­ma, että hyv­in­voin­ti lisään­tyis, jos täl­laiset luo­tot kiellettäisiin.

    Ihmisil­lähän voi olla huo­mat­tavasti eri­lainen tuo “aikavakio” eli kuin­ka paljon enem­män he arvosta­vat hyödyket­tä nyt kuin tulevaisuudessa.

  17. “Jotenkin kuitenkin tun­tuu että tuo amerikkalainen sys­tee­mi on nyyhky­tyk­ses­tä huoli­mat­ta parempi. ”

    Amerikkalainen sys­teemi­hän oikein suosii kuplia. 

    Ota lainaa niin paljon kuin saat. Jos hin­nat nousee myy -> $$$$. Jos hin­nat las­kee, kävele pois ja jätä talo pankille. Tuos­sa ske­naar­ios­sa on hyvät mahkut isoi­hin voit­toi­hin ja tap­piokin on rajat­tu siihen alkupääo­maan. Tuo­han suo­ras­taan houkut­telee keinot­tele­maan mah­dol­lisim­man suurel­la asun­nol­la ilman alkupääomaa.

  18. Miten ihmisil­lä on sel­l­ainen käsi­tys — varsinkin tässä blo­gis­sa — että asun­to tai talo on vain ja ain­oas­taan sijoi­tusko­hde, jon­ka arvoa tarkkail­laan kuin pörssikurssia. 

    Tosielämässä asun­to on ihmiselle koti, jos­sa ollaan sik­si että halu­taan olla, alueen asun­to­jen hin­tanousus­ta huolimatta.

  19. “en voi ymmärtää logi­ikkaa siinäkään ajatuk­ses­sa, että jotain kan­nat­taa ostaa, kos­ka se arvo nousee. Sil­loin sen voi aikanaan myy­dä korkeam­mal­la hin­nal­la, kos­ka jonkun toisen kan­nat­taa ostaa se, kos­ka sen arvo nousee.”

    Tai­dat olla melko köy­hä mies, ainakin tuloi­hin näh­den, vai mitä?

  20. Jos­sain muual­la netis­sä esitet­ti­in sem­moistakin, että osasyy rom­ah­duk­sen liik­keelle lähtemiseen on ener­gian hin­ta. Mon­et näil­lä lain­oil­la oste­tu­ista taloista on uusis­sa ‘ex-urbeis­sa’ (liekö suomek­si kaukio, jos sub­urb on lähiö) kaukana työ­paikoista ja palveluista. Siis vielä kauem­pana kuin Yhdys­val­lois­sa on tyyp­il­listä. Nous­sut autoilun ja läm­mit­tämisen hin­ta — raken­nel­mat kun eivät todel­lakaan ole mitään ener­giapi­he­jä — katkaisi velal­lis­ten selän yhdessä alku­vai­heen jäl­keen nous­sei­den lyhen­ny­se­rien kanssa.

    Itse en usko, että polt­toainei­den hin­noil­la olisi ollut muu­ta kuin korkein­taan pieni liik­keelle sysäävä vaiku­tus. Rom­ah­dus olisi tul­lut joka tapauk­ses­sa, siinä määrin kestämätön velkati­lanne oli.

    Osmon väit­tämää, että velal­liset tiesivät mihin ryhtyivät, en ihan kaik­il­ta osin niele. Velkaa syötet­ti­in mm. maa­han­muut­ta­jille, jot­ka eivät vält­tämät­tä pystyneet selvit­tämään itselleen englan­ninkielisiä laina­pa­pere­i­ta, ja remont­ti­lainaa van­hoi­hin taloi­hin mm. liki syyn­ta­keet­tomille van­huk­sille, jot­ka eivät vielä häädön tul­lessakaan ymmärtäneet, mis­tä on kyse. Nämä tapauk­set ovat vähem­mistö, mut­ta ‘preda­to­ry lend­ing’ ei ilmiönä ole Amerikas­sa uusi. Sitä on har­rastet­tu myös taloudel­lis­es­ti vakaamp­ina aikoina.

  21. Jenkkilässä aikoinaan tietokonei­den alku­vai­heessa saati­in niiden myyn­tiä lisät­tyä taulukko­lasken­tao­hjel­maes­imerkil­lä mikä las­ki auto­lainan lainan lyhen­nyk­sien määrän tietyl­lä laina­muodol­la ja korol­la. Esimerk­ki olisi var­maan sovel­tunut myös asun­to­lainan yhtey­teen. Esimerk­ki ei kuitenkaan ottanut huomioon sitä, että lainan korko­pros­ent­ti saat­taa muut­tua kesken lainakauden.

  22. “Luo­ton myön­täneelle pankille asia ei ollut ongelma,koska nämä lainat oli pake­toitu ja myy­ty eteenpäin”

    Juu. Lainanan­ta­jien ja myös lainan­ot­ta­jien toim­inta saat­toi olla moraali­ton­ta ja joskus jopa petok­sen tun­nus­merk­it täyt­tävää, mut­ta koko kuvion toteut­tamiseen tarvit­ti­in osta­ja lain­oille. Innokas osta­ja löy­tyi, kun Fan­nie ja Fred­die alkoi­vat 2004 poli­it­tisen paineen alla osta­maan, niput­ta­maan ja myymään edelleen sub­prime-lain­o­ja. http://online.wsj.com/article/SB122212948811465427.html

  23. http://www.economist.com/finance/displaystory.cfm?story_id=9587533

    Econ­o­mistis­sa refer­oiti­in taan­noin tutkimus­ta (ks. yllä, vaatii tosin tilauk­sen), jon­ka mukaan korkeako­rkoiset pikalainat köy­hille nos­ti­vat näi­den elin­ta­soa keskimäärin ja vaiku­tus ulot­tui pitkälle sen yli, kun laina oli korkoi­neen mak­set­tu takaisin. Syynä oli se, että köy­hillä on yleen­sä hyvinkin tuot­toisia sijoi­tusko­htei­ta elämässään, mut­ta pääo­mas­ta on pulaa. 

    Esimerkik­si köy­häl­lä voi olla van­ha auton­ro­mu, jota ei ole ollut varaa kor­ja­ta, mut­ta joka on vält­tämätön joidenkin keikkatöi­den tekemiseen. Pikalaina voi mah­dol­lis­taa auton kor­jaamisen ja lisätä tulo­ja merkit­tävästi. Täl­laisen investoin­nin tuot­to voi olla yksilölle mon­ta sataa pros­ent­tia, siinä 30 pros­entin — tai vaik­ka 100 pros­entin, ei väliä — korko on mitätön hinta. 

    En ymmär­rä, mik­si korkeariskisiä lain­o­ja ei pitäisi ollenkaan myön­tää. Jos riskipreemio on oikein mitoitet­tu, niin transak­tio hyödyt­tää mah­dol­lis­es­ti molem­pia. Eri asia on sit­ten se, että Suomes­sa näitä luot­to­ja nos­te­taan kulu­tus­ta, ei investoin­te­ja varten. Asun­to­lain­ois­sa­han tuol­lai­sista koroista ei puhuta.

  24. Yhdyn Tiedemiehen kom­ment­ti­in. Kaik­ista selviten tämä korkeako­rkois­t­en pien­lain­o­jen hyö­ty tulee esille kehi­tys­mais­sa. Näi­den mikrolu­ot­to­jen perus­teel­la voidaan pohtia myös sosi­aalisen luo­to­tuk­sen merk­i­tys­tä. Taan­noin mek­siko­lainen sosi­aa­li­nen luo­tot­ta­ja siir­tyi markki­nahin­taisi­in korkoi­hin. Syynä oli se, että näin voidaan eniten aut­taa köy­hiä ryh­mänä, kun yksit­täisen lainan­ot­ta­jan hyö­ty lainas­ta on silti roimasti isom­pi kuin korot, ja tuo­tot voidaan taas laina­ta seu­raav­ille. Tämä siis koskien korko­ta­soa — neu­von­ta ja muu tuki voi olla hyvin jär­jestet­tynä oikein järkevää.

    Sosi­aa­li­nen asun­to­lainalu­o­to­tus tuskin on järkevää mil­lään jär­jeste­lyl­lä. Vuokral­la asum­i­nen ei ole niin huono asia kuin usein esitetään, ja asun­non omis­tamisen tukem­i­nen siten, että ei-tarkoite­tut vaiku­tuk­set eivät ole suurem­pia kuin hyödyt on var­maan melkein mah­do­ton­ta. Case in point: koko meneil­lään ole­va talouskriisi.

  25. Tiedemies, noiden mikro­lain­o­jen autu­aal­lisu­us on kyl­lä kaikkea muu­ta kuin kri­ti­ikit­tömästi osoitet­tu. (ks. vaik­ka Thomas Dichter: What’s wrong with microfinance)

    Joitakin ongelmia:

    -Tyyp­il­lis­es­ti köy­hät elävät korkean riskin ympäristössä. Täl­löin velka­vivun mukanaan tuo­ma lisäris­ki ei mitenkään vält­tämät­tä paran­na tilan­net­ta, tai ainakaan köy­hät eivät vält­tämät­tä tuo­ta riskiä vapaae­htois­es­ti halua.

    -Mikro­lain­oista ei ole help­poa tietä ylöspäin isom­pi­in lain­oi­hin, joten lainan­ot­ta­jat jämähtävät pie­neen torikau­pankäyn­ti­in sen sijaan, että pysty­i­sivät paran­ta­maan elin­ta­soaan merkit­tävästi koulu­tuk­sen tai isom­pi­en investoin­tien myötä (Esimerkkinä muis­taak­seni on mainit­tu Bosnia-Hertze­gov­ina, joka 90-luvul­la oli itäblokin jäljiltä teol­lis­tunut­ta aluet­ta, yritet­ti­in saa­da toipumaan mikro­lainao­hjelmil­la. Lop­putu­lok­se­na läh­es kaiken teol­lisu­u­den karkaami­nen lueelta)

    -Mikro­lainat ovat sosi­aalis­es­ti aika haas­tavasti toteutet­tu. Vai miltä tun­tu­isi jos jou­tu­isit lainaa saadak­sesi keräämään kymme­nen kave­ria, jot­ka kaik­ki takaa­vat toisen­sa ristiin?

    Todel­lisu­udessa maail­man köy­hien paris­sa olisi enem­män tarvet­ta vaku­u­tus- ja säästämis­palveluille. Nuo vain ovat vaikeampia myy­dä län­si­malselle hyvän­tek­i­jälle. Use­alle aja­tus siitä, että ottaisi vaku­u­tus­mak­sua köy­hältä afrikkalaiselta kuu­lostaa paljon vaikeam­mal­ta, kuin lainan anta­mi­nen sille afrikkalaiselle.

  26. Mikro­lain­ois­sakin on ongelmia — voidaan hyvin miet­tiä oliko idea nyt ihan nobelin arvoinen, mut­ta on se ongelm­i­neenkin ainakin niin hyvä, että korkei­den korko­jen lain­o­jen kieltämi­nen olisi köy­hiltä pois. Varsinkin vähiten kehit­tyneis­sä mais­sa luotet­ta­vat rahayk­siköt ja perus­pankkipalve­lut pitäisi kuitenkin saa­da myös toim­i­maan. Hyvän­tekeväisyy­teen lahjoit­ta­van kannal­ta näi­hin ei oikein tun­nu ole­van yhtä help­po­ja ratkaisu­ja kuin mikrolainoihin.

    Otsikos­ta nyt tietysti eksyt­ti­in jo aika kauas.

  27. Tcrown; ain­oa koh­ta noista esit­tämistäsi, jol­la on jotain tekemistä asian kanssa on tuo velka­vipu-argu­ment­ti. Toki velka­vipu lisää riskiä, mut­ta keskimäärin velkaa otta­neet ovat pär­jän­neet parem­min kuin ne, joil­la ei ole ollut mah­dol­lisu­ut­ta tätä velkaa saada.

    On jotenkin nurinkurista vas­tus­taa jär­jeste­lyä, joka mah­dol­lis­taa siir­tymisen omavaraistaloud­es­ta tai ker­jäläisyy­destä torikaup­pi­aak­si sil­lä perus­teel­la, että torikaup­pi­aas­ta eten­e­miseen ei ole keino­ja. Elin­ta­so nousee joka tapauk­ses­sa ver­rat­tuna vaihtoehtoon. 

    Cred­it on suomek­si myös luot­ta­mus. Näi­den jär­jeste­ly­jen ideana on juuri se, että voidaan luo­da luot­ta­mus­ta. Luot­ta­mus- ja pääoma­pu­la on ehkä pahin yksit­täi­nen kasvun este monis­sa köy­hissä maissa.

  28. Syynä oli se, että köy­hillä on yleen­sä hyvinkin tuot­toisia sijoi­tusko­htei­ta elämässään, mut­ta pääo­mas­ta on pulaa. 

    Just juu kyl­lä.. Vaikia vaan köy­hien vali­ta mihen kallisko­rkoiset pikavip­it investoi vipuisas­ti vetämään 😀 Tässäkään teo­ria käytän­tö ei vain tai­da oikein koh­da­ta. Jos puhutaan USA:n tai EU alueen köy­histä niin he si_oittavat välit­tömästi hallintaansa saa­man rahan: viinaan, huumeisi­in, savukkeisi­in, eniten main­os­tet­tuun kola­juo­maan tai mihin tahansa nopeasti mieli­hyvää tuot­tavaan aineeseen TAI sit­ten he pelaa­vat sen jol­lain taval­la, työn­tävät johonkin pölöille tehtyyn automaat­ti­in tai vaik­ka verkos­tom­arkki­noin­nin aloi­tus­pakkauk­seen TAI sit­ten he paran­ta­vat omaa elämän­laat­u­aan pidem­män tähtäi­men investoin­nil­la esim. taulu­teevee, uusi kän­nykkä tai OHO lehden määräaikaisti­laus, riipuen pelimerkkien määrästä. 

    Oikein lyhyesti: köy­hät ovat köy­hiä kos­ka he aina lykkäävät rahansa johonkin type­r­ään heti kun he sitä jostain saa­vat. Jos he kykenevät tekemään oikei­ta val­in­to­ja ja toim­i­maan pitkäjään­teis­es­ti he eivät ole vähän myöhem­min enää olekaan niin köy­hiä kos­ka he osta­vat esimerkik­si bus­silipun ja sit­ten vähän myöhem­min kor­jaa­vat auton­sa käteisel­lä mak­samat­ta noille inhoille koronkiskureille cent­tiäkään.. Yleis­es­ti ottaen tätä törsäämisen ja väärien val­in­to­jen siis köy­hyy­den kier­ret­tä ei pystytä katkaise­maan mil­lään punav­ihreäl­lä kaikille lisää rahaa 5 % — poli­ti­ikalla. Häm­mästyk­sek­seni olen ollut huo­maav­inani että esim. Osmo ymmärtää tämän asian..

    Vielä korostan että tämä ei tietenkään päde 3. maail­man köy­hi­in enkä myöskään tunne aivan kaikkia väli­in­putoo­jaryh­miä etenkään USA:sta ym.

  29. Tiedemies, muis­taak­seni luin tuon artikke­lin aikoinaan ja etupäässä nyökkäilin… Mut­ta lyhyesti, ensin­näkin korkeako­rkoinen luot­tokin voi olla järkevä jos se on investoin­ti. Tuo autoes­imerk­ki on tosin huono, sitä autoa voisi sit­ten käyt­tää vakuute­na jol­loin työt­tömällekin laina pitäisi hoitua jotenkin järkevin ehdoin. Mut­ta ajatel­laan että se on joku imma­te­ri­aa­li­nen investoin­ti vaik­ka omaan ter­vey­teen tai osaamiseen, joka tosin pitäisi jenkeis­säkin hoitua yhteiskun­nan tuel­la, mut­ta kuitenkin.

    Toisek­si, varsi­nainen kysymys on että jos rahan lainaami­nen pien­i­t­u­loisille ja luot­tokelvot­tomille on niin hyvä asia sekä yksilön että yhteiskun­nan kannal­ta korkeil­lakin koroil­la, niin eikö niitä lain­o­ja kan­nat­taisi sub­ven­toi­da, jol­loin korko olisi pienem­pi eli niitä otet­taisi­in enem­män? Eli tässä sekoite­taan kak­si asi­aa, riis­toa läh­estyvät ehdot ja lain­o­jen hyödyl­lisyys yleensä.

  30. Tiedemies voi olla oike­as­sa osas­ta korkeako­rkoisia pien­lain­o­ja. Suomes­sa nämä tuhan­nen pros­entin vuosiko­rol­la kulke­vat pikavip­it ovat kaikkea muu­ta kuin kan­nat­tavia. Nehän voi saa­da tek­stivi­estil­lä vaik­ka keskel­lä yötä. Yleen­sä investoin­tiko­hde tuo­hon aikaan vuorokaud­es­ta on ns. “real liq­uid asset”, joka voi nos­taa hak­i­jan utili­teet­tia het­kek­si suurestikin, mut­ta vaiku­tus on hai­h­tunut paljon ennen kuin lainan­mak­suai­ka koittaa. 

  31. En ala tähän koko kir­jaa tiivistämään (ellet halua kir­jaa ostaa, mut­ta halu­at vilka­ista, niin pääkaupunkiseudul­ta saat sen lainaan osoit­teesta tcrown at luukku piste com), mut­ta ongel­ma on, että suurin osa lain­oista ei mene ker­jäläis­ten nos­tamisek­si torikaup­pi­aak­si, vaan torikaup­pi­aan kulu­tushyödyk­keen ostoon. Mikä mak­se­tun korkean koron vuok­si luon­nol­lis­es­ti pidem­mäl­lä aikavälil­lä las­kee torikaup­pi­aan elintasoa.

    Siis kyl­lä, teo­ri­as­sa mikro­laina mah­dol­lis­taa ker­jäläisen nousun torikaup­pi­aak­si, mut­ta käytän­nössä se ei sitä yleen­sä sitä tee. Enkä vas­tus­ta mikrolu­ot­to­ja, vaan väitän, että ne eivät ole niin hyödyl­lisiä kuin yleen­sä usko­taan, ja että säästämis­palve­lut ja vaku­u­tus­palve­lut oli­si­vat selvästi tarpeel­lisem­pia kuin mikro­lainat. (säästämi­nen ja vaku­ut­ta­mi­nen muuten vaativat/luovat sitä mainit­se­maasi luot­toa selvästi enem­män kuin se, että joku län­si­maalainen “hyvän“tekeväisyysorganisaatio tulee tunke­maan käteistä tasku­un hirveäl­lä korolla)

  32. tpyy­lu­o­ma: Miks yhteiskun­nan pitäs men­nä sotkeu­tu­maan. Eihän mikä tahansa määrä luot­to­ja tietenkään ole hyvä asia, eli ei mikrolu­ot­tokaan ole sen saa­jas­ta ja anta­jas­ta riip­pumat­ta hyvä. Kun vai­h­tokaup­pa on vapaae­htoinen, niin sil­loin se hyödyt­tää molempia.

  33. Tiedemies: Se on vis­si­in tämä paperi? Cred­it Elas­tic­i­ties in Less Devel­oped Coun­tries: Impli­ca­tions for Micro­fi­nance (June 2008) Amer­i­can Eco­nom­ic Review, 98(3), pp. 1040–68, joint with Jonathan Zinman. 

    tcrown: kiistät siis tämän paperin, joka osoit­taa, että mikro­laina nimen omaan käytän­nössä paran­taa lainan otta­jan ase­maa? Onko sul­la jotain infoo miks tuo sin­un kir­ja olis parem­pi? Tiedemies kri­ti­soi sin­un point­te­ja ansiokkaasti, joten jot­ta sin­un mielip­i­teen vois hyväksyä niin tähän kri­ti­ikki­in pitäs pystyä vas­taa­maan muutenkin kuin sanom­al­la, että lukekaa kirja…

  34. En ole kiistänyt, etteikö mikro­laina voisi käytän­nössä paran­taa lainan­ot­ta­jan asemaa.

    Art­turi, ainakaan siinä paperis­sa, jon­ka tuol­la nimel­lä löysin googles­ta ei abstrac­tis­sa väitet­ty paperin tuol­laista osoit­ta­van. Jos tuol­lainen osoi­tus sieltä löy­tyy, niin var­maan voit ohja­ta min­ut tarkem­paan kohtaan. En jak­sa koko pape­ria kahla­ta läpi jos edes abstrac­tista ei main­in­taa asi­as­ta löydy.

    Lähtöko­htais­es­ti eri­lais­ten kehi­tys­a­putoimen­pitei­den vaiku­tusten arvioin­ti on erit­täin vaikeaa. Datan keräämi­nen on vaikeaa ja epä­tarkkaa, ver­tailu­da­ta ryh­män aiem­mas­ta taloudel­lis­es­ta tilanteesta on usein läh­es olema­ton­ta, ver­tail­uryh­mien luomi­nen ja seu­raami­nen on vaikeaa. 

    Lisäk­si pitää muis­taa lähdekri­ti­ik­ki. Ihmiset, jot­ka tutki­vat mikro­lain­o­ja, tekevät yleen­sä uraa mikro­lain­o­jen paris­sa. Jos palkkasi, maineesi ja kun­ni­asi on kiin­ni mikro­lain­o­jen men­estyk­ses­tä, niin eikö sin­ul­la ole kohtu­ulli­nen insen­ti­ivi julka­ista posi­ti­ivisia tuloksia?

    Ja jos se mikro­laina olisi se graalin mal­ja köy­hien nos­tamises­sa kukois­tuk­seen mikä usein annetaan ymmärtää, niin mik­si Bangladesh, jos­sa on ollut jo 30 vuot­ta suh­teel­lisen laa­jaa mikro­laina­toim­intaa on edelleen yksi maail­man köy­him­mistä maista?

  35. “Onko sul­la jotain infoo miks tuo sin­un kir­ja olis parem­pi? Tiedemies kri­ti­soi sin­un point­te­ja ansiokkaasti, joten jot­ta sin­un mielip­i­teen vois hyväksyä niin tähän kri­ti­ikki­in pitäs pystyä vas­taa­maan muutenkin kuin sanom­al­la, että lukekaa kirja…”

    Näi­hin piti tiet­sti vielä vas­ta­ta. Kir­ja oli lähde­vi­ite joillekin väit­teil­leni (esim. että mikro­laina on usein kulu­tus­lu­ot­to eikä sijoi­tus­lu­ot­to). Tei­dän lähde­vi­it­teenne ovat tois­taisek­si olleet econ­o­mistin artikke­li johon en pääse käsik­si ja artikke­li, jon­ka abstrac­tis­sa ei lue mitä annat ymärtää.

    tiedemiehel­lä oli kolme kritiikkiä/väitettä:

    -keskimäärin velkaa otta­neet ovat pär­jän­neet parem­min kuin ne, joil­la ei ole ollut mah­dol­lisu­ut­ta tätä velkaa saa­da. Tälle ei ole muu­ta perustet­ta kuin Tiedemiehen sana, joten miten voin argu­men­toi­da tätä vas­taan? Var­masti on ihmisiä, jot­ka ovat päässeet uuden elämän alku­un kun ovat saa­neet ostet­tua ompelukoneen mikro­lainal­la, ja aivan yhtä var­masti on ihmisiä, jot­ka velka­vipu on vienyt perika­toon. En ole näh­nyt tutkimuk­sia, jot­ka osoit­taisi­vat mikro­lain­o­jen haitallisu­u­den, mut­ta toiseenkin suun­taan ole­vat tutkimuk­set ovat metodolo­gial­taan usein kyseenalaisia. Olen erit­täin kiin­nos­tunut tutus­tu­maan uskot­tavi­in tutkimuk­si­in mikro­lain­o­jen vaikutuksista.

    -Toisek­si tiedemies väit­ti min­un vas­tus­ta­neen mikro­lain­o­ja, jota en ole tehnyt. Itseasi­as­sa uskon, että tiedemiehen ensim­mäi­nen väite voi pitää paikkansa. Ei ehkä vält­tämät­tä lain­o­jen vuok­si, vaan mah­dol­lis­es­ti myös sen takia, että lainaa­vat insti­tuu­tiot usein pyrkivät paran­ta­maan olo­ja muutenkin kuin lainaa­mal­la rahaa. Kausali­teet­ti on iso kysymys, enkä ole näh­nyt tutkimus­ta, joka uskot­tavasti osoit­taisi kausali­teetin menevän juuri niin päin, että velkaa otta­mal­la maail­ma para­nee. Ja sanoin, että enem­män hyö­tyä olisi säästämis­es­tä ja vaku­u­tuk­ses­ta kuin lainoista. 

    -Viimeinen väite oli, että mikro­lainat kas­vat­ta­vat yhteisön luot­ta­mus­ta. tähän vas­tauk­seni oli, että säästämi­nen ja vaku­ut­ta­mi­nen ovat tähän parem­pia työkalu­ja kuin lainaaminen. 

    Min­un mielestäni en siis vas­tan­nut kri­ti­ikki­in käskemäl­lä luke­maan kir­jan. Päin­vas­toin, min­ullepäin tulleet argu­men­tit ovat olleet käytän­nössä ilman viit­teitä heit­et­tyjä yleisiä mieliku­via mikrolainoista.

  36. Ehkä tässä on vähän men­nyt puurot ja vel­lit sekaisin.

    En siis mis­sään nimessä ole sitä mieltä, että jotkin tek­stivi­esti-pikavip­it oli­si­vat hyviä rahoi­tus­tuot­tei­ta. Enkä usko, että juop­uneet ihmiset ajat­tel­e­vat yleen­sä kel­lo 02 aamuyöstä kovin ratio­naalis­es­ti. Mut­ta aja­tus, että kaik­ki luo­to­nan­to, jos­sa korko on yli X pros­ent­tia olisi automaat­tis­es­ti riis­toa tai teho­ton­ta, ei kestä vettä. 

    Minus­ta argu­men­tit ovat olleet peräti täysin ris­tiri­itaisia, tyyli­in ensin kiro­taan luot­to­ja, joi­ta myön­netään liian hel­posti ja sit­ten samo­ja luot­to­ja hauku­taan siitä, että niitä tarvit­se­vat eivät saa liian tiukko­jen ehto­jen vuoksi. 

    Kun kir­joitin aiem­min, tarkoitin lain­oi­tus­ta lähin­nä abstrak­tisti ja minus­ta väite, että korkea korko tekee lainas­ta aina automaat­tis­es­ti kiskon­taa, on type­rä. Laina­sopimuk­seen kuu­luu aina luot­to­tap­pi­on mah­dol­lisu­us. Tääl­lä on sel­l­ainen aja­tus, ettei kiskuri koskaan kär­si luot­to­tap­pi­oi­ta ja että se vain riistää köy­hältä kauheat pros­en­tit. Jos se olisi näin help­poa, niin kil­pail­i­jat lainaisi­vat taku­ul­la muu­ta­man “pointsin” halvemmalla. 

    Minus­ta lainanan­nos­sa on hyvä tehdä molem­min­puo­li­nen tarkastelu ja ana­lyysi lainan­tarpeesta ja sijoituk­sen hyödyl­lisyy­destä, siis sekä lainanan­ta­jan että otta­jan näkökul­mas­ta. Se, että jotkut lain­oit­ta­jat eivät tätä edel­lytä, vaan otta­vat vain vähän isom­paa korkoa, on toki ongel­ma, mut­ta jos ei lui­ta katko­ta ja itketä luot­to­tap­pi­oiden sattues­sa val­tio­ta apu­un, niin kaikin mokomin.

  37. tcrown: Luitko sinä tuon Tiedemiehen linkin!?!? Minä kysyin siltä, viitataanko tuos­sa Econ­o­mistin artikke­lis­sa tuo­hon paperi­in. (Jos Tiedemies olis vaik­ka sat­tunut sen tietämään…)

    “Siis kyl­lä, teo­ri­as­sa mikro­laina mah­dol­lis­taa ker­jäläisen nousun torikaup­pi­aak­si, mut­ta käytän­nössä se ei sitä yleen­sä sitä tee.”

    “En ole kiistänyt, etteikö mikro­laina voisi käytän­nössä paran­taa lainan­ot­ta­jan asemaa.”

    mitä helv…!?!?!?

    Tuos­sa Econ­o­mistin artikke­lis­sa kuvataan miten data kerät­ti­in ja miten kon­trol­loiti­in. Kir­joit­ta­jan moti­iveista min­ul­la eikä sin­ul­la ole mitään tietoa, joten suosit­te­len, että kri­ti­soit meto­dia etkä kirjoittajaa.

    Entä jos Bangladesh onkin köy­hä ihan muus­ta syys­tä? Entä jos ilman mikro­lain­o­ja se olis vielä huo­mat­tavasti köyhempi?

  38. En lukenut kun en ole econ­o­mistin tilaa­ja niin en pääse artikke­li­in käsiksi.
    Nyt kun ilmeis­es­ti sain arikke­lin niin luen ja kom­men­toin sitä myöhem­min viikon­lop­un aikana. Abstractin perus­teel­la näyt­tää lupaavalta.

    “mitä helv…!?!?!?”

    On kak­si täysin eri asi­aa onko ole­mas­sa tapauk­sia, jot­ka ovat hyö­tyneet mikro­lain­oista ja ovatko mikro­lainasys­teemit edesaut­ta­neet yhteisön taloudel­lista kehi­tys­tä yleen­sä. Ensim­mäi­nen on täysin selvää, toinen on ainakin ollut kyseenalaisempaa.

    “Entä jos Bangladesh onkin köy­hä ihan muus­ta syys­tä? Entä jos ilman mikro­lain­o­ja se olis vielä huo­mat­tavasti köyhempi?”

    Hyviä kysymyk­siä. Onko sin­ul­la vas­tauk­sia? Minä en ole väit­tänyt mitään muu­ta kuin että mikro­lain­o­jen vaik­tuk­set eivät ole niin itses­tään selviä kuin yleen­sä uskotaan.

  39. Yllä mainit­tu (A.B.) paperi ainakin näyt­täisi ole­van se, mis­tä Econ­o­mistis­sa puhut­ti­in (kum­mas­sakin oli kyse Etelä-Afrikas­ta). Autoes­imerk­ki oli itseasi­as­sa peräisin (tai muun­nel­tu, alku­peräisen yksi­tyisko­htia en muista) juuri siitä Econ­o­mistin jutusta. 

    Mut­ta siis: ymmär­sit var­maan luot­ta­mus-argu­mentin väärin. Ensik­sikin, lainaa ei voi olla, jos ei ole säästöä. Siis jonkun pitää säästää, että voi laina­ta — tämä lie­nee itses­tään­selvyys. On tot­ta, että paikallis­es­ti luot­ta­mus­ta voi syn­tyä vain, jos edes osa lainas­ta on rahoitet­tu paikallis­ten säästöillä. 

    Sivu­u­tan tässä nyt sen, että lain­oista merkit­tävä osa laite­taan kulu­tuk­seen, en väitä, ettei se ole joskus tai jopa usein ongelma. 

    Paikallis­ten ei kuitenkaan kan­na­ta vaku­ut­taa tai säästää omil­la rahoil­laan, jos pääo­mas­ta on pulaa. Jos pääsee käsik­si ulkop­uoliseen pääo­maan korol­la, joka alit­taa paikallis­ten investoin­tien riskiko­r­jatun tuo­ton reilusti, ei omia säästöjään kan­na­ta laina­ta eteen­päin, vaan investoi­da kaik­ki omat rahat ja ottaa vielä päälle lainaa sen, mitä pystyy. 

    Se, mis­tä luulen ongelmien johtu­van, on luot­ta­muk­sen puute, eli se, että riskit ovat (tai ne ainakin koetaan) niin suurik­si, että investoin­te­ja ei tehdä. Luot­ta­muk­sen lisään­tymi­nen ei ole itses­tään­selvästi asia, joka voi syn­tyä jostain tiety­istä transak­tioista. Myös säästämi­nen vaatii luot­ta­mus­ta; kukaan ei säästä, jos ei voi luot­taa saa­vansa säästöilleen jotain tuot­toa. Joku lehmä omavaraistalouden tarpeisi­in voi hyvin olla köy­hissä mais­sa paras sijoi­tusko­hde suh­teessa koet­tuun riski­in. Jos luot­ta­mus on keskiössä, ei ole mitään ilmeistä tapaa lisätä luottamusta. 

    Tähän liit­tyy myös se, että jos paikalli­nen ajat­telu ja suhde säästämiseen on lyhynäköistä (= korkea reaa­liko­rko), niin paikalliset lainaa­jat tuli­si­vat toden­näköis­es­ti pelk­istä omista säästöistään lainates­saan tai vaku­ut­taes­saan vaati­neek­si paljon korkeam­paa korkoa kuin (ainakin osin) ulkop­uolis­es­ti rahoitet­tu lainaus. 

    Ja luot­ta­mus on kuitenkin itseään ruokki­va pros­es­si. Jos jotkut tekevät (onnis­tunei­ta) investoin­te­ja, niin se lisää uskoa siihen, että niitä voi tur­val­lis­es­ti tehdä. Ja kos­ka on evi­denssiä siitä, että tiet­ty­jen ehto­jen val­lites­sa mar­gin­aa­li­nen lainanan­non lisäämi­nen lisää onnis­tunei­ta investoin­te­ja niin, että keskimäärin saadaan net­to­hyö­ty, niin lainanan­toa kan­nat­taa lisätä, kun­han ne ehdot täyttyvät.

    Itse en ole mikään mikro­lainafani, enkä usko niiden tekevän kaikkea maagis­es­ti hyväk­si köy­hille. En kuitenkaan usko, että raha­hano­jen tukkimi­nen tekee muu­ta kuin hait­taa. Nämä “pikavip­il­lä hero­i­inia suoneen”- jutut, joi­ta tääl­läkin vil­jel­lään, ovat kyl­lä aika lail­la eri maail­mas­ta kuin se, mis­tä minä tässä puhun.

  40. Nyt puhutaan taas tois­t­en ohi kuin blogikom­menteis­sa ikään. 

    Dich­terin argu­ment­ti siitä, että mikro­lain­o­jen vaiku­tus tuskin on niin iso kuin kuvitel­laan, on mielestäni vaku­ut­ta­va. Samoin Dich­terin argu­men­tit perus­pankki­toim­into­jen isom­mas­ta vaiku­tuk­ses­ta. Samoin on Karlan&Zinmanin argu­ment­ti (joka refer­oiti­in Econ­o­mistis­sa, johon viitat­ti­in jo paljon ennen kuin tcrown valit­ti, että mui­ta perustei­ta ei ole kuin Tiedemiehen sana) siitä, että mikro­lain­oil­la on posi­ti­ivi­nen vaiku­tus otta­jien elämässä, vaik­ka ne oli­si­vat kulutusluottojakin.

    Dich­terin argu­ment­ti siitä, että län­si­mais­sakaan mikro­lain­oil­la ei ollut his­to­ri­al­lis­es­ti merk­i­tys­tä on minus­ta heikompi. 

    Käsit­tääk­seni kaik­ki ovat sitä mieltä, että mikro­lainat kehi­tys­mais­sa ovat köy­hille posi­ti­ivi­nen, vaikkei täy­delli­nen asia.

  41. Lukaisin tuon artikke­lin läpi. Siinä on pystyt­ty ratkaise­maan usei­ta ongelmia mikro­lain­o­jen vaiku­tusten tutkimises­sa, mut­ta pari kysymys­tä jäi. Artikke­lin mukaan selvästi suurin käyt­töko­hde lain­oille oli muiden lain­o­jen mak­su. Lie­nee tur­val­lista olet­taa, että tyyp­il­lis­es­ti nämä muut lainat ovat kalli­impia, muuten­han niitä ei olisi järkeä mak­saa. Nyt siis ilmeis­es­ti kon­trol­liryh­mä mak­saa edelleen korkei­ta korko­ja kun tutkit­ta­vat mak­sa­vat vähem­män korko­ja. Kuu­lostaisi melko kum­malliselta, jos kon­trol­liryh­mäl­lä menisi yhtä hyvin. En ainakaan huo­man­nut, että tämä ongel­ma olisi käsitel­ty. Päin­vas­toin kir­joit­ta­jat tote­si­vat, että vaiku­tuk­set ovat toden­näköis­es­ti yliarvioitu, kos­ka ihmisil­lä on taipumus olla ker­tomat­ta (kalliista)epävirallisista lainoista.

    Toinen (ehkä sivu­seik­ka) on, että tämä(kään) ei varsi­nais­es­ti koskenut niitä kaikkein köy­himpiä, vaan esim. työ­paik­ka oli edel­ly­tys lainalle.

    “Paikallis­ten ei kuitenkaan kan­na­ta vaku­ut­taa tai säästää omil­la rahoil­laan, jos pääo­mas­ta on pulaa. Jos pääsee käsik­si ulkop­uoliseen pääo­maan korol­la, joka alit­taa paikallis­ten investoin­tien riskiko­r­jatun tuo­ton reilusti, ei omia säästöjään kan­na­ta laina­ta eteen­päin, vaan investoi­da kaik­ki omat rahat ja ottaa vielä päälle lainaa sen, mitä pystyy.”

    Tässä on nyt jotain has­sua. Tarkoi­tatko säästämisel­lä kir­jaimel­lis­es­ti setelien lait­tamista pat­jaan? Jos niitä säästämis­palvelui­ta on tar­jol­la, niin omat säästöt läh­es määritelmäno­mais­es­ti menevät investointeihin? 

    “Dich­terin argu­ment­ti siitä, että län­si­mais­sakaan mikro­lain­oil­la ei ollut his­to­ri­al­lis­es­ti merk­i­tys­tä on minus­ta heikompi.”

    Minä kun olen elänyt luu­los­sa, että taval­lis­ten ihmis­ten lainat merkit­tävässä määrin ovat vas­ta viime vuo­sisadan tuo­tok­sia. Aiem­min laina oli ennem­min poikkeus kuin sään­tö. voin tietysti olla väärässä, kun tämä on vain epämääräi­nen mielikuva.

  42. “Minä kun olen elänyt luu­los­sa, että taval­lis­ten ihmis­ten lainat merkit­tävässä määrin ovat vas­ta viime vuo­sisadan tuo­tok­sia. Aiem­min laina oli ennem­min poikkeus kuin sääntö.”

    Juu, kir­joitin ajatuk­seni tuos­sa huonos­ti. Lain­o­ja ei tosi­aan ollut ole­mas­sa. Argu­ment­ti mikro­lain­o­jen puoles­ta on se, että mikro­lainat aut­ta­vat köy­hiä rikas­tu­maan, ei se, että ain­oas­taan mikro­lainat aut­ta­vat köy­hiä rikas­tu­maan. Jos Dichter halu­aisi his­to­ri­al­lisel­la esimerkil­lä ottaa tähän kan­taa, niin pitäisi etsiä tilanne, jos­sa mikro­lain­o­ja on ollut, eikä ole aut­tanut. Nyt emme tiedä kuin­ka nopeasti euroop­palais­ten elin­ta­so olisi nous­sut jos lain­o­ja olisikin ollut. 

    Olen siis edelleen samaa mieltä siitä, että luotet­ta­vat rahayk­siköt ja säästämis­mah­dol­lisu­udet oli­si­vat vielä tärkeämpiä kuin mikro­lainat, mut­ta esimerkik­si yksi­tyi­nen hyvän­tekeväisyysjär­jestö jou­tu­isi niitä tukies­saan huonoa hallintokoneis­toa vas­taan, mikä on paljon vaikeam­paa kuin lainoitus.

    “En siis mis­sään nimessä ole sitä mieltä, että jotkin tek­stivi­esti-pikavip­it oli­si­vat hyviä rahoi­tus­tuot­tei­ta. Enkä usko, että juop­uneet ihmiset ajat­tel­e­vat yleen­sä kel­lo 02 aamuyöstä kovin rationaalisesti.”
    “Nämä “pikavip­il­lä hero­i­inia suoneen”- jutut, joi­ta tääl­läkin vil­jel­lään, ovat kyl­lä aika lail­la eri maail­mas­ta kuin se, mis­tä minä tässä puhun.”

    No, myön­netään että ovat, mut­ta välil­lä samaa retori­ikkaa tulee kuitenkin läpi.

  43. “Jos Dichter halu­aisi his­to­ri­al­lisel­la esimerkil­lä ottaa tähän kan­taa, niin pitäisi etsiä tilanne, jos­sa mikro­lain­o­ja on ollut, eikä ole auttanut.”

    Bosni­as­sa mikro­lainat oli­vat ymärtääk­seni erit­täin tärkeässä ase­mas­sa kun yritet­ti­in saa­da maan talous kun­toon 90-luvul­la. Seu­raavas­sa yksi näke­mys tämän pidem­piaikai­sista vaikutuksista.

    http://www.cipe.org/pdf/publications/fs/esi.pdf

    “Now that the recon­struc­tion era is draw­ing to an end, the real sto­ry has become clear. Bosnia is going through a process of de-indus­tri­al­iza­tion on a dev­as­tat­ing scale. From the large indus­tri­al cen­ters like Tuzla and Zeni­ca to small­er or medi­um-sized towns like Novi Travnik, Caplji­na and Mod­ri­ca, we have found the same sto­ry: 70 to 80 per­cent of the old indus­tri­al jobs have already dis­ap­peared, and many of the remain­ing enter­pris­es are unlike­ly to sur­vive. The new pri­vate sec­tor is dom­i­nat­ed by micro-enter­pris­es in trade and basic ser­vices, gen­er­at­ing very lit­tle employ­ment. Bosnia seems to be devel­op­ing back­wards: where once it man­u­fac­tured jet air­craft, it now exports alu­mini­um; where once it export­ed fur­ni­ture and fin­ished wood prod­ucts, it now sells only raw tim­ber. Out­side the larg­er cities, many Bosni­ans are aban­don­ing the towns and return­ing to the land their fam­i­lies left a gen­er­a­tion ago. Forced out of the for­mal econ­o­my, they scrape togeth­er a liv­ing through some com­bi­na­tion of casu­al labor, infor­mal trade and sub­sis­tence agriculture.”

  44. Tuo­ta.. ei tuos­sa doku­men­tis­sa edes maini­ta mikro­lain­o­ja, vaan annetaan teol­lisu­u­den rom­ah­duk­selle ihan muut syyt (teol­lisu­us oli lähin­nä Jugosla­vian byrokraat­tista ase­te­ol­lisu­ut­ta)? Bosni­as­sa mikro­lainat tosi­aan oli­vat selvästi isom­mas­sa roolis­sa kuin muis­sa Balka­nin jälleen­raken­nus­mais­sa, mikä tekee siitä mie­lenki­in­toisen ver­tailun kohteen. En nyt kovin syväl­lis­es­ti tutus­tunut, mut­ta esimerkik­si tääl­lä http://www3.interscience.wiley.com/journal/107641985/abstract?CRETRY=1&SRETRY=0

    kir­joite­taan seuraavasti
    “This paper claims that micro-enter­prise cred­it in BiH stim­u­lat­ed house­hold recon­struc­tion as it pro­vid­ed an effi­cient and long last­ing cop­ing mech­a­nism for house­holds after the war. For most clients micro-enter­prise cred­it helped at least to sus­tain their house­hold self-employ­ment activ­i­ties. Income gen­er­at­ed from micro-enter­pris­es was per­ceived dur­ing the research as the most effi­cient cop­ing mech­a­nism among house­holds affect­ed by con­flict so as to fill some of their most impor­tant needs over the recon­struc­tion peri­od. […] A thor­ough analy­sis of house­hold needs informs that in BiH there was a sig­nif­i­cant need for oth­er cred­it and busi­ness devel­op­ment services.” 

    Eli mikro­lainat oli­vat hyvä jut­tu, mut­ta muut palve­lut oli­si­vat tärkeitä. Sit­ten pitäisi arvioi­da kuin­ka voimakkaasti mikro­lain­o­jen tar­joami­nen syr­jäyt­tää mui­ta palveluita. 

    Kävin muuten kesäl­lä Bosnia-Hert­segov­inas­sa. Kau­nis maa, mut­ta kyl­lä sodan arvet ovat vielä aika pahasti näkyvis­sä. Pelkään­pä, että etniset kon­flik­tit nou­se­vat vielä pintaan.

  45. Ei mainit­tu ei, mut­ta siinä ker­rot­ti­in mitä tapah­tui maas­sa, jos­sa yritet­ti­in käyt­tää mikro­lain­o­ja suures­sa määrin. 

    Eli tuolla(kaan) mikro­laina ei ole ollut se taikasau­va, jol­la talous olisi nous­sut kukois­tuk­seen. Jot­ta voisin uskoa, että mikro­lainat oli­si­vat pidem­mäl­lä aikavälil­lä hyvä asia, niin mielestäni ei ole kohtu­u­ton­ta odot­taa edes yhtä esimerkkiä, mis­sä laa­ja mikro­lain­oi­tus ja talouden nousu län­si­maiselle tasolle olisi tapah­tunut samoi­hin aikoihin. 

    Laite­taan vielä lop­pu­un kah­den maan talouske­hi­tyk­sen ver­tailu, Etelä-Korea ja Bangladesh. Ensim­mäi­nen on har­ras­tanut vah­vasti pro­tek­tion­is­tista poli­ti­ikkaa pitkään sotien jäl­keen jä jälkim­mäisessä on yksi laa­ji­malle levin­neistä mikrolainoitusmarkkinoista.

    Etelä-Korea:
    1950: 876
    1973: 2 840
    Viimeisin tieto: 25 000 USD

    Bangladesh:

    1950: 551 USD
    1973: 478 USD
    Viimeisin tieto:336.87 USD

    Anek­doot­te­ja­han nämä tietysti ovat. Mut­ta jos niitä anek­doot­te­ja alkaa ole­maan enem­män, niin ehkä teo­ri­aa pitäisi tarkastel­la uudestaan. 

    (Nation­mas­ter ja cia factbook)

  46. “Jot­ta voisin uskoa, että mikro­lainat oli­si­vat pidem­mäl­lä aikavälil­lä hyvä asia, niin mielestäni ei ole kohtu­u­ton­ta odot­taa edes yhtä esimerkkiä, mis­sä laa­ja mikro­lain­oi­tus ja talouden nousu län­si­maiselle tasolle olisi tapah­tunut samoi­hin aikoihin.”

    No kyl­lä se itse asi­as­sa on kohtu­u­ton­ta. Maalin aset­telu on type­rä: jos on mah­dol­lista kat­soa mikro­lain­o­jen vaiku­tuk­sia mikro­ta­sol­la, niiden otta­jien elämässä, mik­si ihmeessä tarkastelu kan­nat­taisi tehdä val­tion talouden tasol­la? Val­tion­talouteen vaikut­ta­vat muutkin asiat. 

    Ajal­lis­es­ti kysymys on myös type­rä. Mod­ernin mikro­lain­oituk­sen kehit­tämisen jäl­keen län­si­maiselle tasolle on nous­sut kouralli­nen kehit­tyviä talouk­sia Välimereltä ja Itä-Aasi­as­ta. Mikro­lain­oil­la ei olisi ollut aikaakaan kehit­tää talouk­sia län­si­maiselle tasolle.

    Wikipedi­an micro­fi­nance-sivu sanoo seu­raavaa “Some pro­po­nents of micro­fi­nance have assert­ed, with­out offer­ing cred­i­ble evi­dence, that micro­fi­nance has the pow­er to sin­gle-hand­ed­ly defeat poverty.[dubious – dis­cuss]”. Wikipedi­aankaan ei siis löy­dy linkkiä niihin jot­ka näin ovat väit­täneet — eikä tai­da näitä väit­täjiä löy­tyä tästäkään keskustelusta. 

    Sen sijaan väite siitä, että mikro­lain­oil­la ja laa­jem­min mikro­fi­nanssil­la olisi posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia niitä ottavien köy­hien henkilöi­den elämässä on tehty monesti.

  47. tcrown: Arho on tosi­aankin oike­as­sa. Miten voit edes vängätä vas­taan, jos ker­ta hyväksyt, että mikro­lain­oil­la on posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia niitä ottavien ihmis­ten elämässä. Mille mekanis­mil­la tämä posi­ti­ivi­nen vaiku­tus jotenkin kään­ty­isi negati­ivisek­si, kun tarkastelu­joukko on riit­tävän suuri tai aika­jänne riit­tävän pitkä?

    Nuo sin­un “anek­doot­ti­todis­teet” on TÄYSIN asian vier­estä. Vähän sama, kun sanoisi, että joo kom­mu­nis­mi on var­masti paljon parem­pi jär­jestelmä kuin kap­i­tal­is­mi, kos­ka Itä-Sak­sa oli rikkaampi val­tio kuin xxxxxxx.

  48. Tämä taitaa kiertää samaa rataa ja näke­my­serot ovat kuitenkin sen ver­ran pieniä, että jollei kovin merkit­täviä uusia argu­ment­te­ja tule, niin tämä saa jäädä täl­lä erää viimeisek­si kom­men­tik­seni tähän keskusteluun.

    “No kyl­lä se itse asi­as­sa on kohtu­u­ton­ta. Maalin aset­telu on type­rä: jos on mah­dol­lista kat­soa mikro­lain­o­jen vaiku­tuk­sia mikro­ta­sol­la, niiden otta­jien elämässä, mik­si ihmeessä tarkastelu kan­nat­taisi tehdä val­tion talouden tasol­la? Val­tion­talouteen vaikut­ta­vat muutkin asiat.”

    Vaikka­pa sik­si, että mikro­lain­o­jen väitetään ole­van tärkeä työkalu laa­jamit­taises­sa köy­hyy­den pois­tamises­sa. Yhtä lail­la voidaan argu­men­toi­da, että mikä tahansa kehi­tys­a­pu paran­taa yksit­täisen ihmisen ase­maa, joten on turha miet­tiä aut­taako kehi­tys­a­pu laa­jem­mas­sa mit­takaavas­sa. (Kehi­tys­a­pu­un muuten pätee sama kuin mikro­lain­oi­hin. Mil­jarde­ja toisen­sa perään on kaadet­tu kehi­tys­a­pu­un viimeis­ten vuosikym­me­nien aikana ilman minkään­laisia merkit­täviä tuloksia.)

    “Ajal­lis­es­ti kysymys on myös type­rä. Mod­ernin mikro­lain­oituk­sen kehit­tämisen jäl­keen län­si­maiselle tasolle on nous­sut kouralli­nen kehit­tyviä talouk­sia Välimereltä ja Itä-Aasi­as­ta. Mikro­lain­oil­la ei olisi ollut aikaakaan kehit­tää talouk­sia län­si­maiselle tasolle.”

    Samas­sa ajas­sa kuitenkin Etelä-Korea on onnis­tunut kym­menker­tais­ta­maan BKT:nsä?

    “Wikipedi­aankaan ei siis löy­dy linkkiä niihin jot­ka näin ovat väit­täneet — eikä tai­da näitä väit­täjiä löy­tyä tästäkään keskustelusta. ”

    Voi olla, että kukaan ei ole väit­tänyt mikro­lain­o­ja riit­täväk­si ehdok­si, mut­ta vält­tämät­tömäk­si ehdok­si esim. Nobel-palkintokomitea:

    http://nobelprize.org/nobel_prizes/peace/laureates/2006/press.html

    “Yunus’s long-term vision is to elim­i­nate pover­ty in the world. That vision can not be realised by means of micro-cred­it alone. But Muham­mad Yunus and Grameen Bank have shown that, in the con­tin­u­ing efforts to achieve it, micro-cred­it must play a major part.”

    “Vähän sama, kun sanoisi, että joo kom­mu­nis­mi on var­masti paljon parem­pi jär­jestelmä kuin kap­i­tal­is­mi, kos­ka Itä-Sak­sa oli rikkaampi val­tio kuin xxxxxxx.”

    Siinä on se ero, että keksin mon­ta tapaus­ta, jos­sa Itä-sak­sa oli köy­hempi kuin kap­i­tal­is­tisem­pi maa. En kek­si yhtään tapaus­ta, jos­sa laa­ja mikrolu­o­to­tus olisi edeltänyt laa­jaa talousnousua.

    Min­un mielestäni taas tun­tuu, että te yritätte kovasti sanoa, että vaik­ka kom­mu­nis­mi ei vielä ole mis­sään tuot­tanut hyviä laa­jo­ja tulok­sia, niin kos­ka se kuitenkin joillekin ihmisille on tuot­tanut hyviä tulok­sia, niin pitäisi vain har­joit­taa enem­män kom­mu­nis­mia jot­ta kom­m­mu­nis­min vaiku­tuk­set pää­si­sivät laajemmalle.

    Vielä lop­pukeven­nys. Väitetään, että köy­hillä on erit­täin tuot­toisia sijoi­tusko­htei­ta, joiden veloista voidaan mak­saa kym­me­nien pros­ent­tien korkoa. Jos leik­itään, että pääo­man tuot­to tuol­loin olisi vaik­ka 100%, niin sen ensim­mäisen bangladeshi­laisen mikrolu­ot­toasi­akkaan, joka lainasi 100 dol­lar­ia 30 vuot­ta sit­ten pitäisi sit­ten nykyään hallinnoi­da n. 54 Mil­jardin dol­lar­in varallisuutta…

  49. Näis­sä mikro­lain­ois­sa­han on se ero kehi­tys­a­pu­un, että niis­sä sekä anta­ja, että otta­ja hyö­tyvät toisin kuin kehi­tysavus­sa. Sama on kom­mu­nis­min kanssa. Tot­takai ryöstäjä näkee oman var­al­lisuuten­sa kas­va­van, mut­ta jos ryöstön “ulkois­vaiku­tuk­set” ote­taan huomioon nähdäänkin, että se on parhaim­mil­laankin nollasummapeliä.

    Markki­nat eroa­vat ryöstöstä siinä suh­teessa, että ne eivät ole nol­la­summapeliä vaan molem­mat vai­h­tokau­pan osa­puo­let hyö­tyvät. Mikro­lainal­la ei oletet­tavasti ole negati­ivisia ulkoisvaikutuksia.

    Sik­si voidaan sanoa, että jos mikro­lainat ovat hyväk­si otta­jilleen ja anta­jilleen niin ne ovat hyväk­si myös kokonaisuudelle.

    Ole­tan, että tuo Nobel-palk­in­tokomitea tarkoit­ti, että jos yritämme todel­lises­sa maail­mas­sa vähen­tää kyöhyyt­tä, niin se ei voi nojau­tua pelkkään hyvän­tekeväisyy­teen, vaik­ka olisikin teo­ri­as­sa mahdollista.

  50. “Tämä taitaa kiertää samaa rataa ja näke­my­serot ovat kuitenkin sen ver­ran pieniä”

    Joo. Tuon Nobel-komitean nimeämis­puheen suh­teen olet oike­as­sa; olin tosin alun­perinkin sitä mieltä, että Nobel oli liioitel­tu. Mikro­lainat eivät ole tärkein tek­i­jä kehit­tyvien maid­en talouden rakennemuutoksissa .

    Ne aut­ta­vat maail­man köy­himpi­en ihmis­ten ase­maa (no, san­o­taan toisen globaalin tulode­si­ilin). Mielestäni on mau­ton­ta sanoa, että täl­lä ei ole arvoa, kos­ka muutkin asi­at vaikut­ta­vat talouteen, ja sik­si olen tätä vänkäämistä jatkanut, vaik­ka mitään suuria ero­ja ei ole. 

    “Samas­sa ajas­sa kuitenkin Etelä-Korea on onnis­tunut kym­menker­tais­ta­maan BKT:nsä?”

    Niin. Etelä-Korea aloit­ti sodan jälkeisen jälleen­rak­en­tamisen 50-luvul­la. Bangladeshissa oli 70-luvul­la vielä sota, hur­rikaani ja nälän­hätä. Jos Bangladesh ei kym­menker­taista BKT:aan 20 vuodessa, niin sit­ten tuo Nobel-palk­in­top­uhe on turhan­päiväistä höpinää. Vielä pitäisi todis­taa se, että mikro­lain­o­jen hyödy­istä tuli hait­to­ja eikä kyse ollut muista tekijöistä.

  51. En nyt kuitenkaan mal­ta olla vas­taa­mat­ta vielä ker­ran. Mielestäni mikro­lain­o­jen (ja muun kehi­tysavun) merkit­tävim­mät hai­tat tule­vat vai­h­toe­htoiskus­tan­nusten muo­dos­sa. Kun näi­hin kehi­tysavun muo­toi­hin käytetään hirveät määrät resursse­ja ja tulok­sek­si saadaan lähin­nä pyöristysvirheitä, niin noiden resurssien hukkaami­nen tuonne on väärin. Jos olisi edes sitä anek­do­taal­ista todis­tu­saineis­toa, että kehi­tysavul­la tai mikro­lain­oil­la päästäisi­in köy­hyy­destä laa­jem­mas­sa mit­takaavas­sa eroon, pohd­in­ta olisi mielekkääm­pää, mut­ta kun tois­taisek­si ei ole sitä ensim­mäistäkään esimerkkiä. 

    “sekä anta­ja, että otta­ja hyö­tyvät toisin kuin kehitysavussa.”

    Pait­si että suurin osa mikro­lain­oituk­ses­ta ei ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa vaan pyörii län­si­maisen avun turvin.

Vastaa käyttäjälle Artturi Björk Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.