Vallataan suojatiet takaisin

Lauan­taina jär­jeste­tyssä aivan oivas­sa Megapo­lis 2023 ‑tapah­tu­mas­sa brit­tiläi­nen Carl Hon­ore valit­ti, että on meinan­nut jäädä usei­ta ker­to­ja auton alle Helsingis­sä, kun autoil­i­jat puhu­vat kän­nykkään eivätkä näe suo­jatielle astu­vaa jalankulk­i­jaa. Kän­nykästä ei ole kyse, vaan liiken­nesään­nöistä piit­taa­mat­tomista autoilijoista.

Liiken­nesään­tö­jen mukaan autoil­i­jan on annet­ta­va tilaa jalankulk­i­jalle, jos tämä on aikeis­sa ylit­tää kadun suo­jati­etä pitkin. Näin myös muual­la Euroopas­sa menetel­lään, mut­ta meille on iskos­tunut käsi­tys, että suo­jatiel­lä jalankulk­i­jan on väis­tet­tävä autoil­i­jaa. On sääli kat­soa van­haa naista, joka seisoo min­u­ut­ti­tolkul­la suo­ja­tien vier­essä pääsemät­tä yli.

Mitä jos val­lat­taisi­in suo­jatie takaisin? Sovi­taan päivämäärä, jos­ta alka­en jalankulk­i­jat alka­vat nou­dat­taa tieli­iken­nelakia ja menevät suo­jatielle, ellei läh­estyvä auto ole niin lähel­lä, ettei ehtisi enää pysähtyä. Autois­sa on jar­rut. Toivon mukaan radio ja lehdet varoit­taisi­vat autoil­i­joi­ta edessä olev­as­ta muu­tok­ses­ta. Kun jalankulk­i­jat alka­isi­vat nou­dat­taa lakia, aika pian autoil­i­jatkin oppi­si­vat niin tekemään.

Kuka ryhtyy organisoimaan?

47 vastausta artikkeliin “Vallataan suojatiet takaisin”

  1. Mik­si täl­laisia pitäisi erik­seen organ­isoi­da ja etenkin käyt­tää epämääräistä kat­u­a­nark­ismi­in viit­taavaa ter­miä “val­taus”. Kyse on liiken­nesään­nöistä ja niiden mukaan käyt­täy­tymis­es­tä eikä mis­tään mielenosoituksesta.

    Minä olen ilman mitään organ­isoin­te­jakin men­nyt yleen­sä suo­jatielle reip­paasti ja ripeästi, jol­loin autotkin tapaa­vat myös pysähtyä. Toki aina kan­nat­taa ottaa kat­sekon­tak­ti kul­jet­ta­jaan ja seu­ra­ta onko tämä lainkaan huo­man­nut yllät­tävää liikenne-estettä.

    Jos kam­pan­joi­da halu­taan, on edessä seu­raavak­si edessä “val­lataan bussin istuimet ostoskas­seil­ta” ja “val­lataan pyöräkaista koirankäve­lyt­täjiltä”. Molem­mat epäko­htia joi­hin tör­mää ali­tuis­es­ti. Suo­ma­laista sisään­päinkään­tynyt­tä jääräpääkult­tuuria vaan on joskus han­kala muut­taa ulkoa ohjaamalla.

  2. Olen mainit­tua pien­imuo­toista suo­ja­tien­val­taus­ta har­ras­tanut jo vuosia ja raa­jat ovat edelleen ehjiä eli puuha ei ole ainakaan kan­takaupungis­sa eri­tyisen vaarallista.

    Kan­nat­taa kuitenkin pitää mielessä että (suun­taansa) kak­sikaistaiset tiet ovat näin käyt­täy­dyt­täessä aidosti hen­gen­vaar­al­lisia kos­ka valitet­ta­van usein autoil­i­joil­la on tapana olla pysähtymät­tä suo­ja­tien eteen seisah­tuneen auton viereen.

  3. Minä olen mukana! Itse asi­as­sa olen jo tähänkin asti yrit­tänyt koulut­taa autoil­i­joi­ta oma­l­ta osaltani pitämäl­lä puo­liani suojatiellä.

    Sateisel­la kelil­lä sateen­var­jo on mainio apu­vä­line kat­ua ylit­täessä. Tuikkaa var­jol­la sinne autovir­ran rakoon ja tekee selväk­si että aikoo men­nä siitä kohtaa läpi.

  4. Itse olen miet­tinyt niin, että on pääsään­töis­es­ti järkeväm­pää, että annetaan auto­jen men­nä pysähtymät­tä. Sil­loin kun jalankulk­i­joille halu­taan antaa etu­a­jo-oikeus, tehtäköön se esim. liiken­neval­oil­la, tai muul­la poikkeusjär­jeste­lyl­lä. Olisinkin sitä mieltä, että lakia muute­taan niin, että jalankulkijoiden/pyöräilijöiden/jne pitää pääsään­töis­es­ti väistää auto­ja tietä ylit­täessään. Muu­tok­sen jäl­keen val­lit­se­va käytän­tö saisi lail­lisen aseman.

  5. Toiv­ot­tavasti tuona päivämääränä jalankulk­i­jat alka­vat myös nou­dat­ta­maan lakia ja eivät mene suo­jatielle sil­loin kun heille osoitet­tu liiken­neva­lo näyt­tää punaista..

  6. Olen itse har­ras­tanut tuo­ta reip­paasti auto­jen eteen kävelemistä vuosia. Tietenkin niin, että on ollut itse var­ma että pääsee alta pois jos autoil­i­ja ei pysähdykään. Lop­putu­lok­se­na on ollut soivia torvia, jalankulk­i­jan kiertämistä vas­takkaisen kaistan kaut­ta, äkki­jar­ru­tuk­sia ja muu­ta­ma läheltä piti tapaus.

    Olenkin tul­lut hil­jaa mielessäni siihen tulok­seen, että en enää kävele auto­jen eteen niin hanakasti. Tämä sik­si, että autoil­i­joiden tört­töi­lyä kirotes­sa pahoit­taa hel­posti oman mie­len­säkin. Lisäk­si min­ul­la ei tarvitse olla niin kiire.

    Taval­laan siis autoil­i­jat ovat voit­ta­neet. Todel­la harmillista.

    Jos täl­lainen kam­pan­ja saataisi­in tulille, niin poli­isi oli syytä saa­da mukaan. Suo­jatiesään­töä rikkoville tulisi antaa sakko. Käytän­nössä voisin sanoa Tam­pereelta muu­ta­man paikan, jois­sa sakko­ja pysty­isi nytkin jaka­maan sar­jat­ulel­la. Ihme­tyt­tää mik­si sako­tus­ta ei edes sil­loin täl­löin har­rastet­taisi — eikö poliisille/valtiolle kel­paa raha? Vai olisiko tämä sako­tus poli­isin mielestä vain “ihmis­ten kiusaamista”?

  7. Samat­en olen har­ras­tanut tuo­ta. Ongel­ma taitaa olla saa­da, ne jot­ka eivät vielä har­ras­ta, mukaan

    Sinivihreä: tuo kai tarkoit­taisi lisää liiken­neval­o­ja, että tietyis­sä risteyk­sis­sä jalankulk­i­jat pää­si­sivät edes joskus yli. En usko että asi­aa voi perustel­la sil­lä että val­lit­se­va käytän­tö olisi enem­mistön päät­tämä. Jalan kulk­i­joi­ta tun­tuu ole­van enem­män odot­ta­mas­sa val­ois­sa kuin mitä auto­ja kul­kee ohi odottaessa.

  8. Jyri: todel­la har­voin jalankulk­i­ja kul­kee punaisia päiten niin, että autoil­i­jat joutu­vat odot­ta­maan joten en ver­taisi näitä keskenään

  9. öööö… jos ei mene auton alle, niin miks ei sais men­nä punaisel­la kadun yli? Miten nämä kak­si asi­aa liit­tyy toisiinsa?

  10. Itse olen entisenä eteläpo­h­jalaise­na ja nykyisenä tam­pere­laise­na nou­dat­tanut jalankulk­i­jan oikeudel­la ‑mak­si­imia niin kauan kuin pystyn muis­ta­maan, ja huoli­mat­ta tut­tavien “autoil­i­jat ovat Tam­pereel­la veren­hi­moisia hulluja”-varoituksista olen säi­lynyt vam­moit­ta. Itse asi­as­sa ei ole ollut edes ain­oatakaan läheltä piti ‑tilan­net­ta. Olen kuitenkin päivit­täin liik­keel­lä keskus­tan vilkkaim­min liiken­nöi­ty­jen katu­jen varsilla.

    Vaikut­taa siltä että ainakin osas­sa ohjaus­pyörän ja istu­imen välistä aluet­ta on vielä kun­nioi­tus­ta lain takaamia etu­jaan käyt­täville patikoi­jille. En kuitenkaan tee tästä mitään yleistyk­siä, vaan kan­natan lämpimästi suo­jatei­den “val­taamista” jatkossakin 🙂

  11. “Olisinkin sitä mieltä, että lakia muute­taan niin, että jalankulkijoiden/pyöräilijöiden/jne pitää pääsään­töis­es­ti väistää auto­ja tietä ylit­täessään. Muu­tok­sen jäl­keen val­lit­se­va käytän­tö saisi lail­lisen aseman.”

    Eli tämän jäl­keen kevyt liikenne olisi onnet­to­muusti­la­teessa käytän­nössä lain­suo­ja­ton, jos liiken­neval­ot eivät toisin väittäisi?

    Täy­tyy sanoa, että jos tuol­lainen muu­tos menisi läpi, niin olisi melko lähel­lä, että siir­ty­isin polkupyöräl­läni aja­maan keskelle kaistaa, enkä oikeaan laitaan. (Tuo ei olisi kadun ylit­tämistä, ja kun tuo­ta ei aivan jatku­vasti tek­isi, niin sakko­ja liiken­teen häir­it­semis­es­täkään tuskin kovin usein osu­isi kohdalle.) Ja saat­taapi olla, että keskus­tan kadulle alka­isi öisin ilmestymään kaiken­näköistä romua, joka pakot­taisi autot aja­maan hitaammin. 

    Jos val­lit­se­vaan käytän­töön pitäisi laki perus­taa, niin jalankulk­i­joiden punainen valo pitäisi muut­taa merk­i­tyk­seltään auto­jen etuajo-oikeudeksi.

  12. Muuten hyvä mut­ta tästä kam­pan­jas­ta seu­raa­va vas­takkainaset­telu jalankulk­i­jat vs. autoil­i­jat tuskin johtaa kokon­aisu­u­den kannal­ta mihinkään myönteiseen.

  13. Miten sit­ten käräjil­lä uuden lex Sinivihreä mukaan?

    Siel­lä puidaan seu­raavaa tapausta: 

    Tois­lu­okkalainen Ven­la on odot­tanut ylipääsyä Cas­treninkadun kul­mas­sa noin 15 min­u­ut­tia (pis­sat housus­sa) yhdenkään auton pysähtymät­tä. Äiti on opet­tanut, että koskaan ei saa lähteä ylit­tämään tietä, elleivät autot ole pysähtyneet. Lain­muu­tok­sen jäl­keen myös isä on tätä asi­aa korostanut. 

    Kos­ka lain­muu­tos on vielä aika tuore, jotkut autoil­i­jat hie­man epäröivät ajaa suo­ja­tien reunas­sa ole­van lapsen ohi, mut­ta peläten juri­disia seu­raa­muk­sia he mielu­um­min ohit­ta­vat lapsen näin kuin saa­vat sakko­ja tai peräti vankeustuomion siitä, että pysähtyvät. 

    Lap­si­han on tässä tilanteessa väistämisvelvolli­nen ja jos joku turhan pysähtymisen takia ajaa taka­puskuri­in, niin pysähtyjä on kor­vausvelvolli­nen takaat­uli­jan etu­pellin klom­moista ja ihan itse potee mah­dol­liset niskavavansa. 

    Entä jos lap­si her­mostuk­sis­saan astuukin autotielle kiel­loista huoli­mat­ta ja onnet­to­muus tapah­tuu. Lap­si on syylli­nen ja kor­vausvelvolli­nen tapah­tuneesta. Siinä on saat­tanut oikea vilkku vahin­goitua ja kaik­ki auton­o­mis­ta­jat tietävät, mitä tämä mak­saa… ja syylli­nen­hän tässä mak­saa eli tämä lapsi. 

    Ja eihän tämän lap­si tarvitse olla, ihan kuka tahansa… Lap­si nyt on se heikoim­min eväin liiken­teessä toim­i­ja eli sik­si esimerkin Venla. 

    Vähän vaikut­taa, ettei Sinivihreä ole ihan lop­pu­un asti ajatel­lut lakialoitettaan.

  14. “Olisinkin sitä mieltä, että lakia muute­taan niin, että jalankulkijoiden/pyöräilijöiden/jne pitää pääsään­töis­es­ti väistää auto­ja tietä ylit­täessään” min­ul­la jäi nyt ymmärtämät­tä mik­si näin? Sik­sikö, kos­ka autoil­i­jat eivät nou­da­ta lakia niin muute­taan lakia. Aika pelot­tavaa varsinkin koulu­jen läheisyydessä.

  15. Min­un koke­muk­seni mukaan suo­jatielle yrit­tävän jalankulk­i­jan (suo­ja­tien päässä seiso­van tai sitä kohti kävelevän) päästämi­nen kadun yli ei tuo­ta vaikeuk­sia muis­sakaan (auto­hul­lu­mis­sa?) Euroopan mais­sa… Mik­si siis tääl­lä? Tyh­mähän se on joka ei tajua, ettei se ihmi­nen siinä huvikseen seisoskele. Olisiko pikem­minkin kysymys lain epämääräis­es­tä tulkin­nas­ta ja vääristä rangaistuskäytännöistä?

    Käytän­nössähän (aikuis­ten oikeesti) tien voi ylit­tää mis­sä vaan jos auto­ja ei tule. Jos suo­jatiel­lä pätee sama käytän­tö, säästy­isi rahaa jos ei sel­l­aisia maalat­taisi ollenkaan. Eihän niil­lä ole mitään virkaa jos ne eivät anna käyt­täjilleen mitään oikeuksia.

  16. Minä yleen­sä käve­len ihan reilusti suo­jatielle, vaik­ka auto olisi tulos­sa, ja kyl­lä ne pysähtyvät. Vain har­voin joutuu perään­tymään. Jos joskus har­voin näyt­tää siltä, että yli­tys on tul­lut kul­jet­ta­jalle yllä­tyk­senä, niin yleen­sä niis­sä autois­sa on joko Viron tai Venäjän rek­isterik­il­vet. Tai ker­ran pääl­leni meinasi ajaa auto, jos­sa oli ihan suo­ma­laiset kil­vet, mut­ta kul­jet­ta­ja selvästikin kotoisin jostakin Afrikan sar­ven tienoilta.

    Mut­ta nuo ovat poikkeustapauk­sia, sil­lä yleen­sä myös naa­puri­maid­en kil­vil­lä tai tum­mem­mil­la kul­jet­ta­jil­la varuste­tut autot väistävät ihan kiltisti nekin. Ne jotkin har­vat poikkeuk­set vain tun­tu­vat putoa­van noi­hin kategorioihin.

  17. Asia liit­tynee siihen että jos vaa­di­taan lakia nou­datet­tavak­si niin sil­loin pahim­man kaksi­nais­moral­is­min vält­tämisek­si olisi hyvä nou­dat­taa itse sitä samaista lakia johon vedotaan…

    Ja olisi­han tilas­to­jen val­os­sa tuol­laisel­la ryhtili­ik­keel­lä sekin vaiku­tus että jalankulk­i­joiden liiken­nekuolemat Helsingis­sä puolit­tuisi­vat ilman sen suurem­pia toimenpiteitä..

  18. Pitäisiköhän sama ulot­taa koske­maan pyöriä? Mitä jos emme väistäisi Helsin­gin keskus­tas­sa jalka­käytävil­lä pyöräile­viä pyöräil­i­jöitä vaan antaisimme hei­dän väistää meitä? Toki jos pyöräil­i­jä puhuu samal­la kän­nykkään, väistämät­tä jät­tämi­nen voi olla vaar­al­lista. Helsin­gin keskus­ta pitäisi joka tapauk­ses­sa saa­da puh­taak­si sekä auto- että pyöräilijäterrorismista.

  19. Erit­täin hyvä ehdo­tus. Tosin minus­takaan mitään eri­ty­istä alka­mis­päivämäärää ei tarvi­ta. Asian rum­mut­tamista kyl­lä tarvi­taan. Ehkä joku voisi tehdä kam­pan­jalle logon tms. ja kaik­ki asi­aa kan­nat­ta­vat blo­gaa­jat voisi­vat ker­toa siitä sivuil­laan. Sil­lä saisi jo var­maan aika paljon julk­isu­ut­ta asialle. Mielipi­dekir­joituk­setkaan eivät olisi pahitteeksi.

  20. Liiken­nekult­tuurimme on käsit­tämät­tömän töykeää ja tun­tuu että auto antaa oikeu­den uno­htaa kaik­ki käytös­ta­vat. Tämä näyt­tää koske­van kaikkia, aivan taval­lisen ja hyvä­ta­paisen näköisiä suo­ma­laisia. Esimerkik­si Ruot­sis­sa jalankulk­i­joi­hin suh­taudu­taan aivan toisin.

    Silti jalankulk­i­jana pyrin aina anta­maan auto­jen men­nä. Voin hel­posti itse vähän hidas­taa. On ilmake­hän kannal­ta jär­jetön­tä yhden — tai use­am­mankaan — jalankulk­i­jan takia pysäyt­tää auto­jonoa. Päästöt ovat pien­im­mät kun liikenne sujuu tasais­es­ti. Jär­jet­tömintä on kun yksi suo­jatielle astu­va jalankulk­i­ja pysäyt­tää kym­me­nien ton­nien pain­oisen bussin kym­me­nine matkustajineen.

    Sik­si “suo­ja­tien val­taus” on populismia.

  21. Kyl­lä minäkin yritän aina, vaan uskon vahvem­man val­taan ja pelosta pysäh­dyn ja varmis­tan, että auto var­masti pysähtyy kun ylitän suo­ja­tien. Mon­esti autoil­i­jat huiskaa kät­tä, että mene vaan, en luo­ta vahvem­pi­in ‑autoil­i­joi­hin ja pysäh­dyn var­muudek­si kuitenkin! Vahem­man val­las­sa kaik­ki on kuitenkin — henkenikin.

  22. Helsinkiläi­nen liiken­nekult­tuuri houkut­telee otta­maan ver­tailuko­htia Oslosta. Oslo on Helsin­gin kokoinen kaupun­ki, mut­ta siel­lä kul­kee kuusi metrolin­jaa. Useimpi­en päätei­den molem­mil­la puo­lil­la on erote­tut pyöräkai­stat, joi­ta autoil­i­jat osaa­vat kun­nioit­taa. Ja autoil­i­jat ole­tusar­vois­es­ti pysähtyvät nähdessään jalankulk­i­jan seiso­van (!) kadun reunassa.

  23. Ter­ve­tul­lut ehdo­tus jär­jestelmäl­listää toim­intaa, jota moni meistä näyt­tää epäjär­jestelmäl­lis­es­ti har­ras­ta­neen jo pitkään. 

    Itse aloin opet­taa autoil­i­joille suo­jatiekäyt­täy­tymistä Helsin­gin kan­takaupungis­sa noin vuosi sit­ten. Kurssil­leni valikoituneista oppi­laista 80–90 pros­ent­tia on sisäistänyt asian jo ensim­mäisel­lä oppitun­nil­la. Olen toki ollut ope­tus­me­todeis­sani maltill­i­nen enkä juuri ryn­täil­lyt viit­täkymp­piä aja­van öykkärin eteen. 

    Työ­maa­ta silti var­masti riit­tää vielä pitkään, mut­ta miten tämän “takaisin­val­tauk­sen” sit­ten organ­isoisi? Jos joku kek­sii hyvän menet­te­ly­ta­van, olen mieli­hyvin mukana.

    Kom­menteis­sa on viitat­tu mui­hin vas­taa­van­laisi­in liiken­ner­ikko­muk­si­in, joi­ta yleinen mielipi­de (saati poli­isi) tun­tuu katso­van läpi sormien. Yksi kaikkein yleisim­mistä on kuitenkin jäänyt mainit­se­mat­ta: autoil­i­jan velvol­lisu­us antaa tietä pysäk­iltä lähtevälle bus­sille. Mitenkähän tätä voisi opettaa?

  24. Ehkä kuitenkin kaikkein tehokkain tapa olisi kaivaa tun­neli tien ALI. Autot ajaisi­vat YLI ja ihmi­nen kävelisi ali. Ei tarvit­sisi molem­pia liiken­nemuo­to­ja hidas­tavia liiken­neval­o­ja ja ylimääräisiä pysähdyk­siä. Tietenkin tämä tekee kus­tan­nuk­sia, mut­ta kuka määrit­telee ihmishen­gen rahal­lisen arvon? Ei sitä kukaan uskalla määritel­lä mut­ta silti kinataan että tämä on liian kallista. Hal­pa ratkaisu on liian teho­ton, kallis olisi tehokas mut­ta tehokas­ta ratkaisua ei haeta, vaan hal­paa. Halv­in­ta olisi kun ei tehtäisi mitään.

  25. Jep, jep.. .mahot­toman hyvä idea Jukalla… 

    Suo­jateitä Munkkivuoren Ulvi­lantiel­lä on noin kymme­nessä kohdas­sa. Ja Ulvi­lantie on kilo­metrin pituinen. 

    Joka yli­tysko­htaan alikulku? Aikamoinen investoin­ti tosi­aan koko Suo­mi huomioon ottaen. 

    Sata tuhat­ta alikulkua noin alka­jaisik­si pahimpi­in kohti­in. Toiset sata tuhat­ta ensi vuonna.

  26. Kom­posti toimii juuri väärin. 

    Ei pidä pysähtyä tien reunaan, kos­ka se on sig­naali autoil­i­jalle jatkaa matkaa. 

    Eli astu suo­raan ja epäröimät­tä tielle! Jos joku kahe­li vielä siinä vai­heessa ajaa täysil­lä kohti, niin kyl­lä siitä alta ehtii vielä pois. 

    Kuka kek­sii hyvän isku­lauseen uudelle ryhtili­ik­keelle? Kadulle katu­mat­ta? Hyvä katumotto!

  27. Tun­neli kuu­lostaa tosi­aan tehokkaal­ta. Ehkä olisi kuitenkin parem­pi, että autot ajaisi­vat ali. Tun­neli tosi­aan kyl­lä mak­saa, mut­ta kyl­lähän autoil­i­joil­la rahaa on. Köy­hät voivat jät­tää ajokkin­sa jon­nekin syr­jem­mälle ja tul­la muiden köy­hien kanssa spo­ral­la tai metrol­la ihmis­ten ilmoille.

  28. “Yksi kaikkein yleisim­mistä on kuitenkin jäänyt mainit­se­mat­ta: autoil­i­jan velvol­lisu­us antaa tietä pysäk­iltä lähtevälle bus­sille. Mitenkähän tätä voisi opettaa?”

    Paikallis­li­iken­teemme bus­sikuskit kyl­lä pitävät tästä ope­tustyöstä huolen pyrkimäl­lä kään­tämään kyl­keen jos ei muuten usko. Myös tilanteis­sa jois­sa bus­sil­la olisi väistämisvelvollisuus 😉

  29. Min­ul­la on parem­pi ehdo­tus: val­lataan kadut takaisin ihmisille. Näin vapau­tu­isi kaisto­ja pyöräil­i­jöille eikä jalankulk­i­joidenkaan tarvit­sisi pelätä enää niin paljon kadun ylit­tämistä. Rumat asfalt­tip­in­taiset kadut voitaisi­in muut­taa viihty­isik­si puis­tokaduik­si. Melu ja saas­teet kaupungis­sa väheni­sivät merkit­tävästi ja kokon­aisu­udessaan kaupungista tulisi paljon viihty­isämpi. Tietyt osu­udet pitää tietysti jät­tää edelleen julkiselle liiken­teelle ja huoltoa­jolle. Yksi­ty­isautol­la liikku­vat jät­täköön auton­sa koti­in tai lähim­pään juna- tai metroparkkiin.

  30. “Pitäisiköhän sama ulot­taa koske­maan pyöriä? Mitä jos emme väistäisi Helsin­gin keskus­tas­sa jalka­käytävil­lä pyöräile­viä pyöräil­i­jöitä vaan antaisimme hei­dän väistää meitä? Toki jos pyöräil­i­jä puhuu samal­la kän­nykkään, väistämät­tä jät­tämi­nen voi olla vaar­al­lista. Helsin­gin keskus­ta pitäisi joka tapauk­ses­sa saa­da puh­taak­si sekä auto- että pyöräilijäterrorismista.”

    Jalka­käytävil­lä pyöräil­lään yleen­sä lähin­nä sik­si, että pyöräti­et on jostain tun­tem­at­tomas­ta type­r­yy­den­leimauk­ses­ta johtuen päätet­ty osit­taa jalka­käytävistä. Tämän yhtälön jos jotenkin ratkaiset kaikkien eduk­si, niin lupaan laka­ta “ter­ror­is­mi­ni”.

    Myön­net­täköön tosin, että pyöräil­i­jänä joutuu koukkaa­maan sil­loin täl­löin jalankulk­i­joiden puolelta, kos­ka autoil­i­jat tun­tu­vat ymmärtävän pyörä­tien merkin tarkoit­ta­van parkki­ti­laa. Ehkä olisi parem­pi vai­h­toe­hto joko ajaa aina auto­jen joukos­sa — onhan pyörän nopeus kaupunkialueel­la lähempänä auton nopeut­ta kuin jalankulk­i­jan nopeut­ta. Olkoonkin, että tämä käytän­tö poikii autoil­i­joil­ta usein huomionosoituk­sia ään­imerkin muodossa.

    Ongel­mak­si muo­dos­tuu tietysti pian se, että pyöräti­et Helsingis­sä siir­tyvät ali­no­maa tien puolelta toiselle, lop­pu­vat yhtäkkiä kesken, tai muu­ta mukavaa. Tästä on tietysti seu­rauk­se­na koukkail­e­va ja poukkoil­e­va ajo­ta­pa — mut­ta siihen­hän kaupunkisu­un­nit­telu meitä pyöräil­i­jöitä kannustaa.

    Itse olenkin Osmon ehdot­ta­man kam­pan­jan lisäk­si har­ras­tanut ns. “aje­taan pyöräteil­lä niin lujaa kuin rei­sistä läh­tee” ‑kam­pan­jaa, josko ihmiset tajuaisi­vat ettei niil­lä ole tarkoi­tus kävel­lä (— suo­jati­et toki pois­lukien). Eiväthän jalankulk­i­jat kävele keskel­lä autoteitäkään, tai — kuten asia usein pyörätei­den kanssa on — päästä lap­si­aan juok­sen­tele­maan niille valvomatta.

    Muis­tut­taisin, että polkupyöräi­ly on kuitenkin se liiken­nemuo­to, jon­ka tukem­i­nen olisi tule­vaisu­u­den kannal­ta tärkeää. Kävelemäl­lä 20–30 km työ­mat­ka on liian pitkä, pyöräl­lä sen pol­kee vajaas­sa tun­nis­sa. Ajat­tel­e­van ihmisen ruokavali­ol­la ja yksi­vai­hteisel­la ja osin kier­rä­tyso­sista kootul­la polkupyöräl­lä ekologi­nen jalan­jäl­ki jää aika pieneksi. 

    (Autol­la taas alle 30km mat­ka (ilman yli 20km kan­ta­muk­sia) on ter­veeltä ihmiseltä niin synkeää type­r­yyt­tä, että siitä pitäisi sank­tioi­da sekä lail­lis­es­ti että sosiaalisesti.)

  31. Jalka­käytäväl­lä pyöräi­ly on kohta­laisen vaar­al­lista sil­loin, kun ohite­taan jalankulk­i­jat kovaa, läheltä ja yllät­täen. Hitaasti ja varoen liikku­va pyöräil­i­jä on väärässä paikas­sa, mut­ta ei varsi­nais­es­ti vaaran­na tois­t­en henkeä tai terveyttä.
    Meinasin eilen aamul­la jäädä Man­skul­la skoot­terin alle bus­sista pysäkille jäädessäni. Pikkuisen kaipaisi valvon­taa tähän liikenteeseen…

  32. Olen sys­temaat­tis­es­ti kävel­lyt aina suo­jatielle niin kuin tieli­iken­nease­tuk­sen mukaan saan tehdä. Autoi­hin päin ei kuitenkaan kan­na­ta näkyvästi kat­soa, kos­ka sil­loin autoil­i­ja luot­taa siihen, että kyl­lä tuokin jalankulk­i­ja ymmärtää pysähtyä. Pidän nenän meno­su­un­nas­sa, mut­ta var­muu­den vuok­si vilkuilen silmiä suun­taa­mal­la, että auto var­masti ymmärtää pysähtyä.

    Stop-merk­ki vahvis­taa viestiä, jos se muuten jää epä­selväk­si, ja mah­dol­lisi­in huomionosoituk­si­in voi vas­ta­ta kansainvälisellä.

    Useim­mat autoil­i­jat pysähtyvät kiltisti, kun sen itselle kuu­lu­van tilan vain ottaa. Ongel­ma onkin toiset jalankulk­i­jat! Kukaan muu ei tun­nu uskalta­van ylit­tää kat­ua ja mon­et näyt­tävät pitävän liiken­nesään­tö­jen nou­dat­tamista jopa jotenkin härskinä. He ovat sol­i­daarisia autoil­i­joille! Joko kyse on jonkin­lais­es­ta Tukhol­man syn­d­roomas­ta tai sit­ten he ovat matkalla parkkitaloon.

    Tässä tuo ase­tuk­sen koh­ta vielä ulkoa opeteltavak­si, jos tulee automiehen kanssa kinaa. Saisiko­han tämän tek­stin isol­la t‑paitaan?

    32 §
    Kul­jet­ta­jan suojatiesäännöt

    Suo­jati­etä läh­estyvän ajoneu­von kul­jet­ta­jan on ajet­ta­va sel­l­aisel­la nopeudel­la, että hän voi tarvit­taes­sa pysäyt­tää ennen suo­jati­etä. Kul­jet­ta­jan on annet­ta­va esteetön kulku jalankulk­i­jalle, joka on suo­jatiel­lä tai astu­mas­sa sille.

  33. Aliku­lun sijaan pitäisi rak­en­taa ylikulku­ja. Polkupyöräl­lä aliku­lut ovat läh­es poikkuk­set­ta ikäviä ajet­tavia (paho­ja katvei­ta), jalankulk­i­joille pimeitä ja virt­salle hai­se­via, ja luulisin että vielä kalli­impia rak­en­taa kuin kevyen liiken­teen ylikulku.

  34. Jouni:
    “Silti jalankulk­i­jana pyrin aina anta­maan auto­jen men­nä. Voin hel­posti itse vähän hidas­taa. On ilmake­hän kannal­ta jär­jetön­tä yhden — tai use­am­mankaan — jalankulk­i­jan takia pysäyt­tää auto­jonoa. Päästöt ovat pien­im­mät kun liikenne sujuu tasais­es­ti. Jär­jet­tömintä on kun yksi suo­jatielle astu­va jalankulk­i­ja pysäyt­tää kym­me­nien ton­nien pain­oisen bussin kym­me­nine matkustajineen.”

    Tämähän se lähtöti­lanne on ollut, mut­ta ei nyt tarvitse lähteä van­hoista rooma­lai­sista. Ongel­ma syn­tyi juuri siitä, että me jalankulk­i­jat olemme olleet val­is­tunei­ta ja aset­ta­neet kokon­aisu­u­den edun omamme edelle. Siitä oli sit­ten autoilun hal­lit­se­mat­tomasti lisään­tyessä se seu­raus, että saimme seistä min­u­ut­tikau­pal­la jokaisen suo­ja­tien reunal­la odot­taen, että jatku­vaan auto­jen vir­taan tulisi edes pieni katko. Sik­si meitä on tääl­lä aika mon­ta, joiden mit­ta on jo jokin aika sit­ten tul­lut täy­teen. Emme me jalankulk­i­jat tei­dän ressukkakulkuneu­vo­janne ole keksi­neet; ei meitä voi pan­na tei­dän päästöistänne vastuuseen!

    Julkisen kulkuneu­von läh­estyessä ainakin minä luovun etuoikeud­estani sään­nöl­lis­es­ti. Sil­läkin uhal­la, että bussin imus­sa aika moni turha henkilöau­to kaa­sut­taa perään.

  35. Ihan ymm­mär­ret­tävä purkaus. Sem­minkin kun muutenkin maamme liiken­nekurisa on kor­jaamisen varaa(mm. tolkut­tomat ohitukset). 

    Kun on istunut sekä auton ratis­sa että kulkenut kävellen tai polkupyörällä,on oppin­ut kat­se­le­maan asioi­ta use­am­mal­takin kan­til­ta: Tämä kos­kee lähin­nä Manksua,Hämeentietä.Mechelininkatu ja mui­ta kokoo­javäyliä. Niis­sä on liiken­neval­ot n kilo­metrin välein.

    Ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la liiken­net­tä on vähän (Olen klo 14 aikaan use­am­mankin ker­ran ajanut Sturenkat­ua ja ollut ain­oa autol­la tai jalan kulke­va koko kort­telin matkalla). Se kul­kee nopeasti (10 s?)ohi liiken­neval­o­jen tahdit­ta­mana. Kun tämä lyhyt jono on kulkenut ohi,voi hyvin tien ylit­tää . Tiet­tyä yhteis­peliä omaa­vat autoil­i­jatkin, anta­mal­la kaistan­vai­h­ta­jalle tilaa, vaik­ka laki ei siihen velvoitakaan.

    Bussin pitää vilkut­taa ennen lähtöä. Jos oma auto on vain buss­in­mi­tan päässä siitä ensim­misen vilkun nähdessään, ei voi muu­ta liiken­net­tä vaaran­ta­mat­ta heti pysähtyä.

    Maskul­la huo­mat­ta­va osa liiken­teestä on julkista,hälytys‑, huolto-tai tavar­ali­iken­net­tä. Ja on ammatteja,joissapäivän mit­taan joutuu kulke­maan aika paljon paikas­ta toiseen ympäri kaupunkia.

  36. “brit­tiläi­nen Carl Hon­ore valit­ti, että on meinan­nut jäädä usei­ta ker­to­ja auton alle Helsingissä”

    Luuli var­maan ole­vansa vieläkin brittilöissä

    http://img296.imageshack.us/img296/5518/screenhunter3ji5.jpg

    Suomes­sa loukkaan­tui 13 jalankulk­i­jaa per 100 000 kun taas Bri­ta­ni­as­sa 64. Eli sar­jas­samme “anglosak­sit luule­vat itses­tään liikaa, kos­ka he nyt vain ovat parhai­ta kaikin puolin”. 

    ” On sääli kat­soa van­haa naista, joka seisoo min­u­ut­ti­tolkul­la suo­ja­tien vier­essä pääsemät­tä yli.”

    Joo, kun minä näin hänet, hän oli jo kuol­lut nälkään!

    No, yhden­tyvässä Euroopas­sa on kai hyväksyt­tävä, että huonotkin tavat leviävät.

  37. Kan­nat­ta muuten tseka­ta, mis­sä jalankulk­i­jat loukkaan­tu­vat Euroopan toisek­si vähiten ja mis­sä toisek­si eniten.

  38. Marko Hami­lo kir­joit­ti: “Tässä tuo ase­tuk­sen koh­ta vielä ulkoa opeteltavak­si, jos tulee automiehen kanssa kinaa. Saisiko­han tämän tek­stin isol­la t‑paitaan?

    32 §
    Kul­jet­ta­jan suojatiesäännöt”

    Mielum­min sateen­var­joon, jon­ka sit­ten aukaisee eteen­sä suo­jatielle. Sopi­va päivämäärä voisi olla muuten 3.2.

  39. Minäkin olen käyt­tänyt tuo­ta Teemu A‑P:n sateen­var­jome­to­dia, tosin olka­laukul­la. Kak­si ker­taa on käynyt niin, että auto ei ole pysähtynyt ja laukku on osunut autoon (ilman vau­ri­oi­ta). Molem­mil­la ker­roil­la olen saanut ammat­ti­au­toil­i­jan rin­nuk­si­i­ni kiinni.

    Ensim­mäisel­lä ker­ral­la marssin kul­man taakse poli­isi­ase­malle tekemään ilmoi­tus­ta asi­as­ta. Yllä­tyk­sek­seni tämä autoil­i­ja seurasi min­ua sinne. Molem­pia osa­puo­lia kuul­tuaan poli­isimies tote­si, että ilman todis­ta­jia ei voi­da tehdä mitään, ja että molem­mis­sa oli syytä. Eli laukun auton eteen lait­ta­mi­nen ver­rat­tuna (törkeään) liiken­teen vaaran­tamiseen ja lievään pahoin­pite­lyyn ovat saman­veroisia teko­ja. Seu­raaval­la ker­ral­la en enää viitsinyt.

    Joten täysin riskitön­tä oike­as­sa olem­i­nen ei ole. Voi nimit­täin saa­da turpi­in­sa, ja poli­isikaan ei vält­tämät­tä auta.

  40. Marko U: Miten­hän poli­isi suh­tau­tuu tilanteeseen, jos tuon saman tekee polkupyöräl­lä? Siis talut­taen polkupyörää niin, että se kul­kee vähän edel­lä. Jos tulee vaik­ka tarvet­ta uudelle pyörälle, nääs. Tek­isi jos­sain risteyk­sessä mis­sä tietää ole­van kamerat.

  41. Paras­ta lisätävieläyksiseikka:

    Autoil­i­jankin on varaudut­tavapysähtymään, vaikkav­ihreät palaisi­varkin hänelle.:

    Ker­ran olin aja­mas­saMeche­lininkat­ua vihreällä,näinkais lastasuojatienkohdalla.Onneksimuistin, ettälap­sionelvä varoi­tus­merk­ki japainoinjarrua.Jaonneksi iso­siskoot­ti kat­ua ylit­tämään läht­enyt­tä pikku­vel­jeä kiinni …

    Hie­man use­am­man pol­ven indi­vid­u­al­isti­na min­ua jois­sain puheen­vuorois­sa (ja muutenkin) esi­in­tyvä täl­lainen vääri­namär­ret­ty individualismi:Mä oon mä ja muista ei väliä.

  42. Autoil­i­jan näkökul­mas­ta Hamilon ja Eli­nan kom­men­tit osu­vat juuri asian ytimeen: älkää jääkö jalankulk­i­joina seisoskele­maan tien­re­unaan vaan astukaa tielle. 99.9% autoil­i­joista tietää, että jalankulk­i­joil­la on etu­a­jo-oikeus ja 99.99% jar­rut­taa jalankulk­i­jan tul­lessa suo­jatielle. Juuri mikään ei ole autoil­i­jana niin ärsyt­tävää kuin viit­toil­la pitkä tovi jalankulk­i­jalle, että “siinä on suo­jatie ja sul­la on oikeus men­nä ensin — menepä nyt siitä, niin että pääsen taas liikkeelle”. 

    Toisaal­ta en ole koskaan kuul­lut yhdestäkään autoil­i­jas­ta joka olisi saanut sakko­ja siitä, ettei pysähtynyt suo­ja­tien eteen. Samoin oma koke­muk­seni mukaan poli­isi suh­tau­tuu siihen “höpö-höpö ilmoituk­se­na” (suo­ra lain­aus eräältä kon­staapeliltä tois­sa lauan­tai-illal­ta). Ehkä tehokkaampi kuin “ruo­hon­ju­u­ri­ta­son suo­jatei­den takaisin­val­tauskam­pan­ja” olisi tarpeek­si korkean tahon keskustelu poli­isi­jo­hdon kanssa sekä sen seu­rauk­se­na muu­ta­ma sakko­rat­sia pahim­mis­sa vaarapaikoissa.

    Kuitenkin vinkkinä suo­jateitä takaisin val­taav­ille “jalankulk­i­ja-vapaus­tais­telijoille”: auton sivu­peilit taipu­vat ikku­nan viereen suo­jaan aika pien­estäkin tönäisys­tä. Sil­lä tavoin ei tule vau­ri­o­ta — toisin kuin esim. sateen­var­jon kär­jestä, joka saat­taa naar­mut­taa — mut­ta autoil­i­ja joutuu pysähtymään ja kään­tämään peilin takaisin. Toki on muis­tet­ta­va, että autoil­i­jan rikos ei oikeu­ta tekemään toista rikos­ta, joten näin ei mis­sään nimessä pidä toimia. 

    Yleis­es­ti ottaen toivoisi, että suju­vu­us ja tur­val­lisu­us oli­vat liiken­teessä tärkeämpi kuin jääräpäi­nen omista oikeuk­sista kiin­nip­itämi­nen, mut­ta tämä ei tai­da sopia suo­ma­laiseen ajat­telu­un kovin helpolla.

  43. Yleis­es­ti ottaen toivoisi, että suju­vu­us ja tur­val­lisu­us oli­vat liiken­teessä tärkeämpi kuin jääräpäi­nen omista oikeuk­sista kiin­nip­itämi­nen, mut­ta tämä ei tai­da sopia suo­ma­laiseen ajat­telu­un kovin helpolla.

    Suomen liikenne on ehdot­tomasti yksi maail­man tur­val­lisim­mista — ja mie­lenki­in­toista kyl­lä sekä autoil­i­jalle että jalankulk­i­jalle, kun taas Bri­tan­nia esimerkik­si on suht tur­valli­nen autoil­i­joille, mut­ta ei jalankulk­i­joille. Siel­lä päin vierailleet keksinevät ainakin pari seli­tys­tä: kän­nis­ten lau­mat ja hor­toilukult­tuuri, jos­sa jalankulk­i­jat puo­lus­ta­vat oikeut­taan kävel­lä miten sat­tuu jopa oma­l­la hen­gel­lään. Ehkä se johtuu myös siitä, että hup­sut aja­vat vääräl­lä puolel­la tietä. Hmmm … 

    Joka tapauk­ses­sa toivon, että jalankulk­i­joil­la säi­lyy Suomes­sa parem­pi kun­nioi­tus muu­ta liiken­net­tä kohti. En tiedä edis­tääkö omista oikeuk­sista kiin­ni pitämi­nen suo­jatiel­la asi­aa. Luul­tavasti ei. Mut­ta ymmär­rän kyl­lä, että sut­jakalla liikku­misel­la on oma arvon­sa vaik­ka se tapah­tu­isikin tur­val­lisu­u­den kustannuksella.

  44. Tämän kam­pan­jan voisi muutenkin laa­jen­taa koske­maan kevyen liiken­teen olo­jen paran­tamista yleen­säkin — etenkin pyöräi­lyä. Nyt kun­nal­lis­vaalien aikana kaik­ki toitot­ta­vat, että joukkoli­iken­teeseen pitää sat­sa­ta. Mut­ta mis­sä on pyöräi­ly? Min­ul­ta ainakin tulisi roimasti lisäpis­teitä sille ehdokkaalle, joka ajaisi pyöräil­i­jöi­den asioita.

    Pyöräl­lä pääsee pääkaupunkiseudul­la usein kaik­ista nopeit­en paikas­ta toiseen. Itsekin pyöräilin kesäl­lä työ­matkani 25 km noin tun­nis­sa. Julk­isil­la vas­taavaan matkaan olisi men­nyt n. 1h (pahim­mil­laan jopa 1,5h). Mut­ta pyöräti­et pääkaupunkiseudul­la ovat melko huono­ja. Kul­jen maantiepyöräl­lä, mut­ta en voi ajaa sil­lä halu­a­maani vauh­tia kevyen liiken­teen väylil­lä, kos­ka 30–40km/h ei ole siel­lä tur­val­lista. Autotielle en voi lain mukaan men­nä aja­maan, jos vier­essä on pyörätie/kevyen liiken­teen väylä, jos silti menen, saan torvikon­sertin autoil­i­joil­ta. Ketä tämä palvelee? Eikö pyöräi­ly olisi kaik­ista ekol­o­gisin vai­h­toe­hto autolle? Mik­si pyöräi­lyn kehit­tämiseen ei panos­te­ta kunnolla?

    Ja val­i­tuk­sen aihei­ta pyörälilyn huonos­ta ase­mas­ta voisi jatkaa vielä sivu­tolkul­la. Yksi hyvä esimerk­ki on pukuhuonei­den puut­tumi­nen mon­es­ta kouluista. Esim. Helsin­gin Yliopis­tol­la tai Otaniemen TKK:lla ei läh­es yhdessäkään raken­nuk­ses­sa ole pukuhuonei­ta, jos­sa voisi vai­h­taa vaat­tei­ta — saati sit­ten suihkua. Pas***le hai­se­va ves­sa on yleen­sä ain­oa vai­h­toe­hto. Mut­ta paljonko on varat­tu tilaa parkkipaikoille?

    Jos Suomes­sa oikeasti halut­taisi­in edis­tää pyöräiyä, näil­lä pie­nil­lä asioil­la saataisi­in sitä jo eteen­päin. Oletko Osmo yrit­tänyt ajaa parem­pia olo­ja pyöräilijöille?

  45. “Silti jalankulk­i­jana pyrin aina anta­maan auto­jen men­nä. Voin hel­posti itse vähän hidas­taa. On ilmake­hän kannal­ta jär­jetön­tä yhden — tai use­am­mankaan — jalankulk­i­jan takia pysäyt­tää autojonoa.”

    Siitä seu­raakin loogi­nen kysymys, että onko ilmake­hän kannal­ta järkeä siinä että aamu­ru­uhkai­sis­sa sato­jen auto­jen letkois­sa on yleisim­min se yksi ihmi­nen per auto ?

  46. “Siitä seu­raakin loogi­nen kysymys, että onko ilmake­hän kannal­ta järkeä siinä että aamu­ru­uhkai­sis­sa sato­jen auto­jen letkois­sa on yleisim­min se yksi ihmi­nen per auto ?”

    Kysymys on aiheelli­nen ja vas­taus on: kyl­lä. Kumipyörät tuo­vat sen vau­rau­den, jol­la mm. luon­non­suo­jeluhankkei­ta toteutetaan.

    Opti­moin­tia on, että pois­ta­mal­la autovero saadaan autokan­ta uusit­tua vähem­män kulut­tavak­si tai rak­en­ta­mal­la keskus­tatun­neli Helsinki­in saadaan Itä- ja Län­siväylän päästä liiken­net­tä suju­vam­mak­si ja pois katuverkolta.

    Mitä taas hiilid­iok­sidipäästöi­hin tulee, niin käsit­tääk­seni se teo­ria on jo kumot­tu aukot­tomasti. Ilmas­to on kuitenkin sen ver­ran keskeinen asia, että tutkimus­ta on syytä jatkaa. Saat­taa olla mui­ta tek­i­jöitä, joi­ta emme vielä ymmärrä.

  47. “Siitä seu­raakin loogi­nen kysymys, että onko ilmake­hän kannal­ta järkeä siinä että aamu­ru­uhkai­sis­sa sato­jen auto­jen letkois­sa on yleisim­min se yksi ihmi­nen per auto ?”

    Vas­taavasti iltaru­uhkan aikaan har­mit­taa tääl­lä Etelä-Helsin­gin per­ife­ri­as­sa kun espoolaiset tukki­vat tiet niin etteivät bus­si­aikataulut pidä enää mihinkään suun­taan. 14B:ltä menee nykyään 53min päät­täriltä päät­tärille. Yritä siinä sit­ten suun­nitel­la ajankäyttöä.

Vastaa käyttäjälle lurkki Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.