Lauantaina järjestetyssä aivan oivassa Megapolis 2023 -tapahtumassa brittiläinen Carl Honore valitti, että on meinannut jäädä useita kertoja auton alle Helsingissä, kun autoilijat puhuvat kännykkään eivätkä näe suojatielle astuvaa jalankulkijaa. Kännykästä ei ole kyse, vaan liikennesäännöistä piittaamattomista autoilijoista.
Liikennesääntöjen mukaan autoilijan on annettava tilaa jalankulkijalle, jos tämä on aikeissa ylittää kadun suojatietä pitkin. Näin myös muualla Euroopassa menetellään, mutta meille on iskostunut käsitys, että suojatiellä jalankulkijan on väistettävä autoilijaa. On sääli katsoa vanhaa naista, joka seisoo minuuttitolkulla suojatien vieressä pääsemättä yli.
Mitä jos vallattaisiin suojatie takaisin? Sovitaan päivämäärä, josta alkaen jalankulkijat alkavat noudattaa tieliikennelakia ja menevät suojatielle, ellei lähestyvä auto ole niin lähellä, ettei ehtisi enää pysähtyä. Autoissa on jarrut. Toivon mukaan radio ja lehdet varoittaisivat autoilijoita edessä olevasta muutoksesta. Kun jalankulkijat alkaisivat noudattaa lakia, aika pian autoilijatkin oppisivat niin tekemään.
Kuka ryhtyy organisoimaan?
Miksi tällaisia pitäisi erikseen organisoida ja etenkin käyttää epämääräistä katuanarkismiin viittaavaa termiä ”valtaus”. Kyse on liikennesäännöistä ja niiden mukaan käyttäytymisestä eikä mistään mielenosoituksesta.
Minä olen ilman mitään organisointejakin mennyt yleensä suojatielle reippaasti ja ripeästi, jolloin autotkin tapaavat myös pysähtyä. Toki aina kannattaa ottaa katsekontakti kuljettajaan ja seurata onko tämä lainkaan huomannut yllättävää liikenne-estettä.
Jos kampanjoida halutaan, on edessä seuraavaksi edessä ”vallataan bussin istuimet ostoskasseilta” ja ”vallataan pyöräkaista koirankävelyttäjiltä”. Molemmat epäkohtia joihin törmää alituisesti. Suomalaista sisäänpäinkääntynyttä jääräpääkulttuuria vaan on joskus hankala muuttaa ulkoa ohjaamalla.
Olen mainittua pienimuotoista suojatienvaltausta harrastanut jo vuosia ja raajat ovat edelleen ehjiä eli puuha ei ole ainakaan kantakaupungissa erityisen vaarallista.
Kannattaa kuitenkin pitää mielessä että (suuntaansa) kaksikaistaiset tiet ovat näin käyttäydyttäessä aidosti hengenvaarallisia koska valitettavan usein autoilijoilla on tapana olla pysähtymättä suojatien eteen seisahtuneen auton viereen.
Minä olen mukana! Itse asiassa olen jo tähänkin asti yrittänyt kouluttaa autoilijoita omalta osaltani pitämällä puoliani suojatiellä.
Sateisella kelillä sateenvarjo on mainio apuväline katua ylittäessä. Tuikkaa varjolla sinne autovirran rakoon ja tekee selväksi että aikoo mennä siitä kohtaa läpi.
Itse olen miettinyt niin, että on pääsääntöisesti järkevämpää, että annetaan autojen mennä pysähtymättä. Silloin kun jalankulkijoille halutaan antaa etuajo-oikeus, tehtäköön se esim. liikennevaloilla, tai muulla poikkeusjärjestelyllä. Olisinkin sitä mieltä, että lakia muutetaan niin, että jalankulkijoiden/pyöräilijöiden/jne pitää pääsääntöisesti väistää autoja tietä ylittäessään. Muutoksen jälkeen vallitseva käytäntö saisi laillisen aseman.
Toivottavasti tuona päivämääränä jalankulkijat alkavat myös noudattamaan lakia ja eivät mene suojatielle silloin kun heille osoitettu liikennevalo näyttää punaista..
Olen itse harrastanut tuota reippaasti autojen eteen kävelemistä vuosia. Tietenkin niin, että on ollut itse varma että pääsee alta pois jos autoilija ei pysähdykään. Lopputuloksena on ollut soivia torvia, jalankulkijan kiertämistä vastakkaisen kaistan kautta, äkkijarrutuksia ja muutama läheltä piti tapaus.
Olenkin tullut hiljaa mielessäni siihen tulokseen, että en enää kävele autojen eteen niin hanakasti. Tämä siksi, että autoilijoiden törttöilyä kirotessa pahoittaa helposti oman mielensäkin. Lisäksi minulla ei tarvitse olla niin kiire.
Tavallaan siis autoilijat ovat voittaneet. Todella harmillista.
Jos tällainen kampanja saataisiin tulille, niin poliisi oli syytä saada mukaan. Suojatiesääntöä rikkoville tulisi antaa sakko. Käytännössä voisin sanoa Tampereelta muutaman paikan, joissa sakkoja pystyisi nytkin jakamaan sarjatulella. Ihmetyttää miksi sakotusta ei edes silloin tällöin harrastettaisi – eikö poliisille/valtiolle kelpaa raha? Vai olisiko tämä sakotus poliisin mielestä vain ”ihmisten kiusaamista”?
Samaten olen harrastanut tuota. Ongelma taitaa olla saada, ne jotka eivät vielä harrasta, mukaan
Sinivihreä: tuo kai tarkoittaisi lisää liikennevaloja, että tietyissä risteyksissä jalankulkijat pääsisivät edes joskus yli. En usko että asiaa voi perustella sillä että vallitseva käytäntö olisi enemmistön päättämä. Jalan kulkijoita tuntuu olevan enemmän odottamassa valoissa kuin mitä autoja kulkee ohi odottaessa.
Jyri: todella harvoin jalankulkija kulkee punaisia päiten niin, että autoilijat joutuvat odottamaan joten en vertaisi näitä keskenään
öööö… jos ei mene auton alle, niin miks ei sais mennä punaisella kadun yli? Miten nämä kaksi asiaa liittyy toisiinsa?
Itse olen entisenä eteläpohjalaisena ja nykyisenä tamperelaisena noudattanut jalankulkijan oikeudella -maksiimia niin kauan kuin pystyn muistamaan, ja huolimatta tuttavien ”autoilijat ovat Tampereella verenhimoisia hulluja”-varoituksista olen säilynyt vammoitta. Itse asiassa ei ole ollut edes ainoatakaan läheltä piti -tilannetta. Olen kuitenkin päivittäin liikkeellä keskustan vilkkaimmin liikennöityjen katujen varsilla.
Vaikuttaa siltä että ainakin osassa ohjauspyörän ja istuimen välistä aluetta on vielä kunnioitusta lain takaamia etujaan käyttäville patikoijille. En kuitenkaan tee tästä mitään yleistyksiä, vaan kannatan lämpimästi suojateiden ”valtaamista” jatkossakin 🙂
”Olisinkin sitä mieltä, että lakia muutetaan niin, että jalankulkijoiden/pyöräilijöiden/jne pitää pääsääntöisesti väistää autoja tietä ylittäessään. Muutoksen jälkeen vallitseva käytäntö saisi laillisen aseman.”
Eli tämän jälkeen kevyt liikenne olisi onnettomuustilateessa käytännössä lainsuojaton, jos liikennevalot eivät toisin väittäisi?
Täytyy sanoa, että jos tuollainen muutos menisi läpi, niin olisi melko lähellä, että siirtyisin polkupyörälläni ajamaan keskelle kaistaa, enkä oikeaan laitaan. (Tuo ei olisi kadun ylittämistä, ja kun tuota ei aivan jatkuvasti tekisi, niin sakkoja liikenteen häiritsemisestäkään tuskin kovin usein osuisi kohdalle.) Ja saattaapi olla, että keskustan kadulle alkaisi öisin ilmestymään kaikennäköistä romua, joka pakottaisi autot ajamaan hitaammin.
Jos vallitsevaan käytäntöön pitäisi laki perustaa, niin jalankulkijoiden punainen valo pitäisi muuttaa merkitykseltään autojen etuajo-oikeudeksi.
Muuten hyvä mutta tästä kampanjasta seuraava vastakkainasettelu jalankulkijat vs. autoilijat tuskin johtaa kokonaisuuden kannalta mihinkään myönteiseen.
Miten sitten käräjillä uuden lex Sinivihreä mukaan?
Siellä puidaan seuraavaa tapausta:
Toisluokkalainen Venla on odottanut ylipääsyä Castreninkadun kulmassa noin 15 minuuttia (pissat housussa) yhdenkään auton pysähtymättä. Äiti on opettanut, että koskaan ei saa lähteä ylittämään tietä, elleivät autot ole pysähtyneet. Lainmuutoksen jälkeen myös isä on tätä asiaa korostanut.
Koska lainmuutos on vielä aika tuore, jotkut autoilijat hieman epäröivät ajaa suojatien reunassa olevan lapsen ohi, mutta peläten juridisia seuraamuksia he mieluummin ohittavat lapsen näin kuin saavat sakkoja tai peräti vankeustuomion siitä, että pysähtyvät.
Lapsihan on tässä tilanteessa väistämisvelvollinen ja jos joku turhan pysähtymisen takia ajaa takapuskuriin, niin pysähtyjä on korvausvelvollinen takaatulijan etupellin klommoista ja ihan itse potee mahdolliset niskavavansa.
Entä jos lapsi hermostuksissaan astuukin autotielle kielloista huolimatta ja onnettomuus tapahtuu. Lapsi on syyllinen ja korvausvelvollinen tapahtuneesta. Siinä on saattanut oikea vilkku vahingoitua ja kaikki autonomistajat tietävät, mitä tämä maksaa… ja syyllinenhän tässä maksaa eli tämä lapsi.
Ja eihän tämän lapsi tarvitse olla, ihan kuka tahansa… Lapsi nyt on se heikoimmin eväin liikenteessä toimija eli siksi esimerkin Venla.
Vähän vaikuttaa, ettei Sinivihreä ole ihan loppuun asti ajatellut lakialoitettaan.
”Olisinkin sitä mieltä, että lakia muutetaan niin, että jalankulkijoiden/pyöräilijöiden/jne pitää pääsääntöisesti väistää autoja tietä ylittäessään” minulla jäi nyt ymmärtämättä miksi näin? Siksikö, koska autoilijat eivät noudata lakia niin muutetaan lakia. Aika pelottavaa varsinkin koulujen läheisyydessä.
Minun kokemukseni mukaan suojatielle yrittävän jalankulkijan (suojatien päässä seisovan tai sitä kohti kävelevän) päästäminen kadun yli ei tuota vaikeuksia muissakaan (autohullumissa?) Euroopan maissa… Miksi siis täällä? Tyhmähän se on joka ei tajua, ettei se ihminen siinä huvikseen seisoskele. Olisiko pikemminkin kysymys lain epämääräisestä tulkinnasta ja vääristä rangaistuskäytännöistä?
Käytännössähän (aikuisten oikeesti) tien voi ylittää missä vaan jos autoja ei tule. Jos suojatiellä pätee sama käytäntö, säästyisi rahaa jos ei sellaisia maalattaisi ollenkaan. Eihän niillä ole mitään virkaa jos ne eivät anna käyttäjilleen mitään oikeuksia.
Minä yleensä kävelen ihan reilusti suojatielle, vaikka auto olisi tulossa, ja kyllä ne pysähtyvät. Vain harvoin joutuu perääntymään. Jos joskus harvoin näyttää siltä, että ylitys on tullut kuljettajalle yllätyksenä, niin yleensä niissä autoissa on joko Viron tai Venäjän rekisterikilvet. Tai kerran päälleni meinasi ajaa auto, jossa oli ihan suomalaiset kilvet, mutta kuljettaja selvästikin kotoisin jostakin Afrikan sarven tienoilta.
Mutta nuo ovat poikkeustapauksia, sillä yleensä myös naapurimaiden kilvillä tai tummemmilla kuljettajilla varustetut autot väistävät ihan kiltisti nekin. Ne jotkin harvat poikkeukset vain tuntuvat putoavan noihin kategorioihin.
Asia liittynee siihen että jos vaaditaan lakia noudatettavaksi niin silloin pahimman kaksinaismoralismin välttämiseksi olisi hyvä noudattaa itse sitä samaista lakia johon vedotaan…
Ja olisihan tilastojen valossa tuollaisella ryhtiliikkeellä sekin vaikutus että jalankulkijoiden liikennekuolemat Helsingissä puolittuisivat ilman sen suurempia toimenpiteitä..
Pitäisiköhän sama ulottaa koskemaan pyöriä? Mitä jos emme väistäisi Helsingin keskustassa jalkakäytävillä pyöräileviä pyöräilijöitä vaan antaisimme heidän väistää meitä? Toki jos pyöräilijä puhuu samalla kännykkään, väistämättä jättäminen voi olla vaarallista. Helsingin keskusta pitäisi joka tapauksessa saada puhtaaksi sekä auto- että pyöräilijäterrorismista.
Erittäin hyvä ehdotus. Tosin minustakaan mitään erityistä alkamispäivämäärää ei tarvita. Asian rummuttamista kyllä tarvitaan. Ehkä joku voisi tehdä kampanjalle logon tms. ja kaikki asiaa kannattavat blogaajat voisivat kertoa siitä sivuillaan. Sillä saisi jo varmaan aika paljon julkisuutta asialle. Mielipidekirjoituksetkaan eivät olisi pahitteeksi.
Liikennekulttuurimme on käsittämättömän töykeää ja tuntuu että auto antaa oikeuden unohtaa kaikki käytöstavat. Tämä näyttää koskevan kaikkia, aivan tavallisen ja hyvätapaisen näköisiä suomalaisia. Esimerkiksi Ruotsissa jalankulkijoihin suhtaudutaan aivan toisin.
Silti jalankulkijana pyrin aina antamaan autojen mennä. Voin helposti itse vähän hidastaa. On ilmakehän kannalta järjetöntä yhden – tai useammankaan – jalankulkijan takia pysäyttää autojonoa. Päästöt ovat pienimmät kun liikenne sujuu tasaisesti. Järjettömintä on kun yksi suojatielle astuva jalankulkija pysäyttää kymmenien tonnien painoisen bussin kymmenine matkustajineen.
Siksi ”suojatien valtaus” on populismia.
Kyllä minäkin yritän aina, vaan uskon vahvemman valtaan ja pelosta pysähdyn ja varmistan, että auto varmasti pysähtyy kun ylitän suojatien. Monesti autoilijat huiskaa kättä, että mene vaan, en luota vahvempiin -autoilijoihin ja pysähdyn varmuudeksi kuitenkin! Vahemman vallassa kaikki on kuitenkin – henkenikin.
Helsinkiläinen liikennekulttuuri houkuttelee ottamaan vertailukohtia Oslosta. Oslo on Helsingin kokoinen kaupunki, mutta siellä kulkee kuusi metrolinjaa. Useimpien pääteiden molemmilla puolilla on erotetut pyöräkaistat, joita autoilijat osaavat kunnioittaa. Ja autoilijat oletusarvoisesti pysähtyvät nähdessään jalankulkijan seisovan (!) kadun reunassa.
Tervetullut ehdotus järjestelmällistää toimintaa, jota moni meistä näyttää epäjärjestelmällisesti harrastaneen jo pitkään.
Itse aloin opettaa autoilijoille suojatiekäyttäytymistä Helsingin kantakaupungissa noin vuosi sitten. Kurssilleni valikoituneista oppilaista 80-90 prosenttia on sisäistänyt asian jo ensimmäisellä oppitunnilla. Olen toki ollut opetusmetodeissani maltillinen enkä juuri ryntäillyt viittäkymppiä ajavan öykkärin eteen.
Työmaata silti varmasti riittää vielä pitkään, mutta miten tämän ”takaisinvaltauksen” sitten organisoisi? Jos joku keksii hyvän menettelytavan, olen mielihyvin mukana.
Kommenteissa on viitattu muihin vastaavanlaisiin liikennerikkomuksiin, joita yleinen mielipide (saati poliisi) tuntuu katsovan läpi sormien. Yksi kaikkein yleisimmistä on kuitenkin jäänyt mainitsematta: autoilijan velvollisuus antaa tietä pysäkiltä lähtevälle bussille. Mitenkähän tätä voisi opettaa?
Ehkä kuitenkin kaikkein tehokkain tapa olisi kaivaa tunneli tien ALI. Autot ajaisivat YLI ja ihminen kävelisi ali. Ei tarvitsisi molempia liikennemuotoja hidastavia liikennevaloja ja ylimääräisiä pysähdyksiä. Tietenkin tämä tekee kustannuksia, mutta kuka määrittelee ihmishengen rahallisen arvon? Ei sitä kukaan uskalla määritellä mutta silti kinataan että tämä on liian kallista. Halpa ratkaisu on liian tehoton, kallis olisi tehokas mutta tehokasta ratkaisua ei haeta, vaan halpaa. Halvinta olisi kun ei tehtäisi mitään.
Jep, jep.. .mahottoman hyvä idea Jukalla…
Suojateitä Munkkivuoren Ulvilantiellä on noin kymmenessä kohdassa. Ja Ulvilantie on kilometrin pituinen.
Joka ylityskohtaan alikulku? Aikamoinen investointi tosiaan koko Suomi huomioon ottaen.
Sata tuhatta alikulkua noin alkajaisiksi pahimpiin kohtiin. Toiset sata tuhatta ensi vuonna.
Komposti toimii juuri väärin.
Ei pidä pysähtyä tien reunaan, koska se on signaali autoilijalle jatkaa matkaa.
Eli astu suoraan ja epäröimättä tielle! Jos joku kaheli vielä siinä vaiheessa ajaa täysillä kohti, niin kyllä siitä alta ehtii vielä pois.
Kuka keksii hyvän iskulauseen uudelle ryhtiliikkeelle? Kadulle katumatta? Hyvä katumotto!
Tunneli kuulostaa tosiaan tehokkaalta. Ehkä olisi kuitenkin parempi, että autot ajaisivat ali. Tunneli tosiaan kyllä maksaa, mutta kyllähän autoilijoilla rahaa on. Köyhät voivat jättää ajokkinsa jonnekin syrjemmälle ja tulla muiden köyhien kanssa sporalla tai metrolla ihmisten ilmoille.
”Yksi kaikkein yleisimmistä on kuitenkin jäänyt mainitsematta: autoilijan velvollisuus antaa tietä pysäkiltä lähtevälle bussille. Mitenkähän tätä voisi opettaa?”
Paikallisliikenteemme bussikuskit kyllä pitävät tästä opetustyöstä huolen pyrkimällä kääntämään kylkeen jos ei muuten usko. Myös tilanteissa joissa bussilla olisi väistämisvelvollisuus 😉
Minulla on parempi ehdotus: vallataan kadut takaisin ihmisille. Näin vapautuisi kaistoja pyöräilijöille eikä jalankulkijoidenkaan tarvitsisi pelätä enää niin paljon kadun ylittämistä. Rumat asfalttipintaiset kadut voitaisiin muuttaa viihtyisiksi puistokaduiksi. Melu ja saasteet kaupungissa vähenisivät merkittävästi ja kokonaisuudessaan kaupungista tulisi paljon viihtyisämpi. Tietyt osuudet pitää tietysti jättää edelleen julkiselle liikenteelle ja huoltoajolle. Yksityisautolla liikkuvat jättäköön autonsa kotiin tai lähimpään juna- tai metroparkkiin.
”Pitäisiköhän sama ulottaa koskemaan pyöriä? Mitä jos emme väistäisi Helsingin keskustassa jalkakäytävillä pyöräileviä pyöräilijöitä vaan antaisimme heidän väistää meitä? Toki jos pyöräilijä puhuu samalla kännykkään, väistämättä jättäminen voi olla vaarallista. Helsingin keskusta pitäisi joka tapauksessa saada puhtaaksi sekä auto- että pyöräilijäterrorismista.”
Jalkakäytävillä pyöräillään yleensä lähinnä siksi, että pyörätiet on jostain tuntemattomasta typeryydenleimauksesta johtuen päätetty osittaa jalkakäytävistä. Tämän yhtälön jos jotenkin ratkaiset kaikkien eduksi, niin lupaan lakata ”terrorismini”.
Myönnettäköön tosin, että pyöräilijänä joutuu koukkaamaan silloin tällöin jalankulkijoiden puolelta, koska autoilijat tuntuvat ymmärtävän pyörätien merkin tarkoittavan parkkitilaa. Ehkä olisi parempi vaihtoehto joko ajaa aina autojen joukossa — onhan pyörän nopeus kaupunkialueella lähempänä auton nopeutta kuin jalankulkijan nopeutta. Olkoonkin, että tämä käytäntö poikii autoilijoilta usein huomionosoituksia äänimerkin muodossa.
Ongelmaksi muodostuu tietysti pian se, että pyörätiet Helsingissä siirtyvät alinomaa tien puolelta toiselle, loppuvat yhtäkkiä kesken, tai muuta mukavaa. Tästä on tietysti seurauksena koukkaileva ja poukkoileva ajotapa — mutta siihenhän kaupunkisuunnittelu meitä pyöräilijöitä kannustaa.
Itse olenkin Osmon ehdottaman kampanjan lisäksi harrastanut ns. ”ajetaan pyöräteillä niin lujaa kuin reisistä lähtee” -kampanjaa, josko ihmiset tajuaisivat ettei niillä ole tarkoitus kävellä (— suojatiet toki poislukien). Eiväthän jalankulkijat kävele keskellä autoteitäkään, tai — kuten asia usein pyöräteiden kanssa on — päästä lapsiaan juoksentelemaan niille valvomatta.
Muistuttaisin, että polkupyöräily on kuitenkin se liikennemuoto, jonka tukeminen olisi tulevaisuuden kannalta tärkeää. Kävelemällä 20-30 km työmatka on liian pitkä, pyörällä sen polkee vajaassa tunnissa. Ajattelevan ihmisen ruokavaliolla ja yksivaihteisella ja osin kierrätysosista kootulla polkupyörällä ekologinen jalanjälki jää aika pieneksi.
(Autolla taas alle 30km matka (ilman yli 20km kantamuksia) on terveeltä ihmiseltä niin synkeää typeryyttä, että siitä pitäisi sanktioida sekä laillisesti että sosiaalisesti.)
Jalkakäytävällä pyöräily on kohtalaisen vaarallista silloin, kun ohitetaan jalankulkijat kovaa, läheltä ja yllättäen. Hitaasti ja varoen liikkuva pyöräilijä on väärässä paikassa, mutta ei varsinaisesti vaaranna toisten henkeä tai terveyttä.
Meinasin eilen aamulla jäädä Manskulla skootterin alle bussista pysäkille jäädessäni. Pikkuisen kaipaisi valvontaa tähän liikenteeseen…
Olen systemaattisesti kävellyt aina suojatielle niin kuin tieliikenneasetuksen mukaan saan tehdä. Autoihin päin ei kuitenkaan kannata näkyvästi katsoa, koska silloin autoilija luottaa siihen, että kyllä tuokin jalankulkija ymmärtää pysähtyä. Pidän nenän menosuunnassa, mutta varmuuden vuoksi vilkuilen silmiä suuntaamalla, että auto varmasti ymmärtää pysähtyä.
Stop-merkki vahvistaa viestiä, jos se muuten jää epäselväksi, ja mahdollisiin huomionosoituksiin voi vastata kansainvälisellä.
Useimmat autoilijat pysähtyvät kiltisti, kun sen itselle kuuluvan tilan vain ottaa. Ongelma onkin toiset jalankulkijat! Kukaan muu ei tunnu uskaltavan ylittää katua ja monet näyttävät pitävän liikennesääntöjen noudattamista jopa jotenkin härskinä. He ovat solidaarisia autoilijoille! Joko kyse on jonkinlaisesta Tukholman syndroomasta tai sitten he ovat matkalla parkkitaloon.
Tässä tuo asetuksen kohta vielä ulkoa opeteltavaksi, jos tulee automiehen kanssa kinaa. Saisikohan tämän tekstin isolla t-paitaan?
32 §
Kuljettajan suojatiesäännöt
Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.
Alikulun sijaan pitäisi rakentaa ylikulkuja. Polkupyörällä alikulut ovat lähes poikkuksetta ikäviä ajettavia (pahoja katveita), jalankulkijoille pimeitä ja virtsalle haisevia, ja luulisin että vielä kalliimpia rakentaa kuin kevyen liikenteen ylikulku.
Jouni:
”Silti jalankulkijana pyrin aina antamaan autojen mennä. Voin helposti itse vähän hidastaa. On ilmakehän kannalta järjetöntä yhden – tai useammankaan – jalankulkijan takia pysäyttää autojonoa. Päästöt ovat pienimmät kun liikenne sujuu tasaisesti. Järjettömintä on kun yksi suojatielle astuva jalankulkija pysäyttää kymmenien tonnien painoisen bussin kymmenine matkustajineen.”
Tämähän se lähtötilanne on ollut, mutta ei nyt tarvitse lähteä vanhoista roomalaisista. Ongelma syntyi juuri siitä, että me jalankulkijat olemme olleet valistuneita ja asettaneet kokonaisuuden edun omamme edelle. Siitä oli sitten autoilun hallitsemattomasti lisääntyessä se seuraus, että saimme seistä minuuttikaupalla jokaisen suojatien reunalla odottaen, että jatkuvaan autojen virtaan tulisi edes pieni katko. Siksi meitä on täällä aika monta, joiden mitta on jo jokin aika sitten tullut täyteen. Emme me jalankulkijat teidän ressukkakulkuneuvojanne ole keksineet; ei meitä voi panna teidän päästöistänne vastuuseen!
Julkisen kulkuneuvon lähestyessä ainakin minä luovun etuoikeudestani säännöllisesti. Silläkin uhalla, että bussin imussa aika moni turha henkilöauto kaasuttaa perään.
Ihan ymmmärrettävä purkaus. Semminkin kun muutenkin maamme liikennekurisa on korjaamisen varaa(mm. tolkuttomat ohitukset).
Kun on istunut sekä auton ratissa että kulkenut kävellen tai polkupyörällä,on oppinut katselemaan asioita useammaltakin kantilta: Tämä koskee lähinnä Manksua,Hämeentietä.Mechelininkatu ja muita kokoojaväyliä. Niissä on liikennevalot n kilometrin välein.
Ruuhka-aikojen ulkopuolella liikennettä on vähän (Olen klo 14 aikaan useammankin kerran ajanut Sturenkatua ja ollut ainoa autolla tai jalan kulkeva koko korttelin matkalla). Se kulkee nopeasti (10 s?)ohi liikennevalojen tahdittamana. Kun tämä lyhyt jono on kulkenut ohi,voi hyvin tien ylittää . Tiettyä yhteispeliä omaavat autoilijatkin, antamalla kaistanvaihtajalle tilaa, vaikka laki ei siihen velvoitakaan.
Bussin pitää vilkuttaa ennen lähtöä. Jos oma auto on vain bussinmitan päässä siitä ensimmisen vilkun nähdessään, ei voi muuta liikennettä vaarantamatta heti pysähtyä.
Maskulla huomattava osa liikenteestä on julkista,hälytys-, huolto-tai tavaraliikennettä. Ja on ammatteja,joissapäivän mittaan joutuu kulkemaan aika paljon paikasta toiseen ympäri kaupunkia.
”brittiläinen Carl Honore valitti, että on meinannut jäädä useita kertoja auton alle Helsingissä”
Luuli varmaan olevansa vieläkin brittilöissä
http://img296.imageshack.us/img296/5518/screenhunter3ji5.jpg
Suomessa loukkaantui 13 jalankulkijaa per 100 000 kun taas Britaniassa 64. Eli sarjassamme ”anglosaksit luulevat itsestään liikaa, koska he nyt vain ovat parhaita kaikin puolin”.
” On sääli katsoa vanhaa naista, joka seisoo minuuttitolkulla suojatien vieressä pääsemättä yli.”
Joo, kun minä näin hänet, hän oli jo kuollut nälkään!
No, yhdentyvässä Euroopassa on kai hyväksyttävä, että huonotkin tavat leviävät.
Kannatta muuten tsekata, missä jalankulkijat loukkaantuvat Euroopan toiseksi vähiten ja missä toiseksi eniten.
Marko Hamilo kirjoitti: ”Tässä tuo asetuksen kohta vielä ulkoa opeteltavaksi, jos tulee automiehen kanssa kinaa. Saisikohan tämän tekstin isolla t-paitaan?
32 §
Kuljettajan suojatiesäännöt”
Mielummin sateenvarjoon, jonka sitten aukaisee eteensä suojatielle. Sopiva päivämäärä voisi olla muuten 3.2.
Minäkin olen käyttänyt tuota Teemu A-P:n sateenvarjometodia, tosin olkalaukulla. Kaksi kertaa on käynyt niin, että auto ei ole pysähtynyt ja laukku on osunut autoon (ilman vaurioita). Molemmilla kerroilla olen saanut ammattiautoilijan rinnuksiini kiinni.
Ensimmäisellä kerralla marssin kulman taakse poliisiasemalle tekemään ilmoitusta asiasta. Yllätyksekseni tämä autoilija seurasi minua sinne. Molempia osapuolia kuultuaan poliisimies totesi, että ilman todistajia ei voida tehdä mitään, ja että molemmissa oli syytä. Eli laukun auton eteen laittaminen verrattuna (törkeään) liikenteen vaarantamiseen ja lievään pahoinpitelyyn ovat samanveroisia tekoja. Seuraavalla kerralla en enää viitsinyt.
Joten täysin riskitöntä oikeassa oleminen ei ole. Voi nimittäin saada turpiinsa, ja poliisikaan ei välttämättä auta.
Marko U: Mitenhän poliisi suhtautuu tilanteeseen, jos tuon saman tekee polkupyörällä? Siis taluttaen polkupyörää niin, että se kulkee vähän edellä. Jos tulee vaikka tarvetta uudelle pyörälle, nääs. Tekisi jossain risteyksessä missä tietää olevan kamerat.
Parasta lisätävieläyksiseikka:
Autoilijankin on varauduttavapysähtymään, vaikkavihreät palaisivarkin hänelle.:
Kerran olin ajamassaMechelininkatua vihreällä,näinkais lastasuojatienkohdalla.Onneksimuistin, ettälapsionelvä varoitusmerkki japainoinjarrua.Jaonneksi isosiskootti katua ylittämään lähtenyttä pikkuveljeä kiinni …
Hieman useamman polven individualistina minua joissain puheenvuoroissa (ja muutenkin) esiintyvä tällainen väärinamärretty individualismi:Mä oon mä ja muista ei väliä.
Autoilijan näkökulmasta Hamilon ja Elinan kommentit osuvat juuri asian ytimeen: älkää jääkö jalankulkijoina seisoskelemaan tienreunaan vaan astukaa tielle. 99.9% autoilijoista tietää, että jalankulkijoilla on etuajo-oikeus ja 99.99% jarruttaa jalankulkijan tullessa suojatielle. Juuri mikään ei ole autoilijana niin ärsyttävää kuin viittoilla pitkä tovi jalankulkijalle, että ”siinä on suojatie ja sulla on oikeus mennä ensin – menepä nyt siitä, niin että pääsen taas liikkeelle”.
Toisaalta en ole koskaan kuullut yhdestäkään autoilijasta joka olisi saanut sakkoja siitä, ettei pysähtynyt suojatien eteen. Samoin oma kokemukseni mukaan poliisi suhtautuu siihen ”höpö-höpö ilmoituksena” (suora lainaus eräältä konstaapeliltä toissa lauantai-illalta). Ehkä tehokkaampi kuin ”ruohonjuuritason suojateiden takaisinvaltauskampanja” olisi tarpeeksi korkean tahon keskustelu poliisijohdon kanssa sekä sen seurauksena muutama sakkoratsia pahimmissa vaarapaikoissa.
Kuitenkin vinkkinä suojateitä takaisin valtaaville ”jalankulkija-vapaustaistelijoille”: auton sivupeilit taipuvat ikkunan viereen suojaan aika pienestäkin tönäisystä. Sillä tavoin ei tule vauriota – toisin kuin esim. sateenvarjon kärjestä, joka saattaa naarmuttaa – mutta autoilija joutuu pysähtymään ja kääntämään peilin takaisin. Toki on muistettava, että autoilijan rikos ei oikeuta tekemään toista rikosta, joten näin ei missään nimessä pidä toimia.
Yleisesti ottaen toivoisi, että sujuvuus ja turvallisuus olivat liikenteessä tärkeämpi kuin jääräpäinen omista oikeuksista kiinnipitäminen, mutta tämä ei taida sopia suomalaiseen ajatteluun kovin helpolla.
Yleisesti ottaen toivoisi, että sujuvuus ja turvallisuus olivat liikenteessä tärkeämpi kuin jääräpäinen omista oikeuksista kiinnipitäminen, mutta tämä ei taida sopia suomalaiseen ajatteluun kovin helpolla.
Suomen liikenne on ehdottomasti yksi maailman turvallisimmista — ja mielenkiintoista kyllä sekä autoilijalle että jalankulkijalle, kun taas Britannia esimerkiksi on suht turvallinen autoilijoille, mutta ei jalankulkijoille. Siellä päin vierailleet keksinevät ainakin pari selitystä: kännisten laumat ja hortoilukulttuuri, jossa jalankulkijat puolustavat oikeuttaan kävellä miten sattuu jopa omalla hengellään. Ehkä se johtuu myös siitä, että hupsut ajavat väärällä puolella tietä. Hmmm …
Joka tapauksessa toivon, että jalankulkijoilla säilyy Suomessa parempi kunnioitus muuta liikennettä kohti. En tiedä edistääkö omista oikeuksista kiinni pitäminen suojatiella asiaa. Luultavasti ei. Mutta ymmärrän kyllä, että sutjakalla liikkumisella on oma arvonsa vaikka se tapahtuisikin turvallisuuden kustannuksella.
Tämän kampanjan voisi muutenkin laajentaa koskemaan kevyen liikenteen olojen parantamista yleensäkin – etenkin pyöräilyä. Nyt kunnallisvaalien aikana kaikki toitottavat, että joukkoliikenteeseen pitää satsata. Mutta missä on pyöräily? Minulta ainakin tulisi roimasti lisäpisteitä sille ehdokkaalle, joka ajaisi pyöräilijöiden asioita.
Pyörällä pääsee pääkaupunkiseudulla usein kaikista nopeiten paikasta toiseen. Itsekin pyöräilin kesällä työmatkani 25 km noin tunnissa. Julkisilla vastaavaan matkaan olisi mennyt n. 1h (pahimmillaan jopa 1,5h). Mutta pyörätiet pääkaupunkiseudulla ovat melko huonoja. Kuljen maantiepyörällä, mutta en voi ajaa sillä haluamaani vauhtia kevyen liikenteen väylillä, koska 30-40km/h ei ole siellä turvallista. Autotielle en voi lain mukaan mennä ajamaan, jos vieressä on pyörätie/kevyen liikenteen väylä, jos silti menen, saan torvikonsertin autoilijoilta. Ketä tämä palvelee? Eikö pyöräily olisi kaikista ekologisin vaihtoehto autolle? Miksi pyöräilyn kehittämiseen ei panosteta kunnolla?
Ja valituksen aiheita pyörälilyn huonosta asemasta voisi jatkaa vielä sivutolkulla. Yksi hyvä esimerkki on pukuhuoneiden puuttuminen monesta kouluista. Esim. Helsingin Yliopistolla tai Otaniemen TKK:lla ei lähes yhdessäkään rakennuksessa ole pukuhuoneita, jossa voisi vaihtaa vaatteita – saati sitten suihkua. Pas***le haiseva vessa on yleensä ainoa vaihtoehto. Mutta paljonko on varattu tilaa parkkipaikoille?
Jos Suomessa oikeasti haluttaisiin edistää pyöräiyä, näillä pienillä asioilla saataisiin sitä jo eteenpäin. Oletko Osmo yrittänyt ajaa parempia oloja pyöräilijöille?
”Silti jalankulkijana pyrin aina antamaan autojen mennä. Voin helposti itse vähän hidastaa. On ilmakehän kannalta järjetöntä yhden – tai useammankaan – jalankulkijan takia pysäyttää autojonoa.”
Siitä seuraakin looginen kysymys, että onko ilmakehän kannalta järkeä siinä että aamuruuhkaisissa satojen autojen letkoissa on yleisimmin se yksi ihminen per auto ?
”Siitä seuraakin looginen kysymys, että onko ilmakehän kannalta järkeä siinä että aamuruuhkaisissa satojen autojen letkoissa on yleisimmin se yksi ihminen per auto ?”
Kysymys on aiheellinen ja vastaus on: kyllä. Kumipyörät tuovat sen vaurauden, jolla mm. luonnonsuojeluhankkeita toteutetaan.
Optimointia on, että poistamalla autovero saadaan autokanta uusittua vähemmän kuluttavaksi tai rakentamalla keskustatunneli Helsinkiin saadaan Itä- ja Länsiväylän päästä liikennettä sujuvammaksi ja pois katuverkolta.
Mitä taas hiilidioksidipäästöihin tulee, niin käsittääkseni se teoria on jo kumottu aukottomasti. Ilmasto on kuitenkin sen verran keskeinen asia, että tutkimusta on syytä jatkaa. Saattaa olla muita tekijöitä, joita emme vielä ymmärrä.
”Siitä seuraakin looginen kysymys, että onko ilmakehän kannalta järkeä siinä että aamuruuhkaisissa satojen autojen letkoissa on yleisimmin se yksi ihminen per auto ?”
Vastaavasti iltaruuhkan aikaan harmittaa täällä Etelä-Helsingin periferiassa kun espoolaiset tukkivat tiet niin etteivät bussiaikataulut pidä enää mihinkään suuntaan. 14B:ltä menee nykyään 53min päättäriltä päättärille. Yritä siinä sitten suunnitella ajankäyttöä.