Prisman parkkipaikka katolle!

Viestiketju­un tur­va­toimet vai ennal­taehkäisy tulleen Anne Mat­ti­la-Bor­gin viestin innoit­ta­mana jatkan pikku­paikkakun­tien keskus­to­jen tuhoamisen ihmette­lyä. Kävin kesäl­lä parikin ker­taa Vihdin Num­me­las­sa, sen “keskus­tas­sa”. Ole­tan olleeni keskus­tas­sa, kos­ka olin lin­ja-autoase­mal­la. Tuo keskus­ta koos­t­ui kahdes­ta hyper­mar­ketista ja ennen kaikkea niiden parkkipaikoista. Pysäköin­tikent­tä keskus­tas­sa tuhoaa kaiken.

Sinän­sä on hyvä, että kau­pan suuryk­siköt ovat taa­ja­man keskus­tas­sa ja tietysti niihin pitää päästä autol­la, kun ensin on raken­net­tu koko kun­ta taval­la, jos­sa kaik­keen kodin ulkop­uoliseen toim­intaan tarvit­see autoa, mut­ta mik­si tuol­lainen pysäköintikenttä?

Olin vuosi sit­ten Ran­skan Provances­sa Aptin pikkukaupungis­sa, jos­sa oli myös keskus­tan tun­tu­mas­sa suurmyymälä. (Tästä myymälästä voi lukea enem­män postauk­ses­ta “Oliko Berlus­coni sit­tenkin oike­as­sa”)
Pysäköin­ti oli jär­jestet­ty myymälän katolle eikä kylää ollut tarvin­nut tuho­ta. Ei kai se olisi vaikea­ta Suomes­sakaan, lumes­takin huolimatta?

28 vastausta artikkeliin “Prisman parkkipaikka katolle!”

  1. Nopea vas­taus: ei olisi. Tietysti kat­torak­en­teet pitäisi mitoit­taa kan­ta­maan pysäköin­nin aiheut­ta­ma kuor­mi­tus. Lumion­gel­maa (jos sitä lähivu­osi­na enää olisikaan) voisi hoitaa johta­mal­la kaukoläm­mön palu­uve­den juuri katon päällysteen alta — ihan kuten Alek­sil­la tai Espal­la tehdään. 

    Pysäköin­tiken­tän tilalle saisi muu­ta­man asuinko­rt­telin, ihan siihen lin­ja-autoase­man ja kaup­po­jen viereen.

  2. Hyvä point­ti. Isot parkkipaikat pien­ten kaupunkien keskus­tois­sa eivät lisää viihtyisyyttä.

    Ehkä autot voisi lait­taa jotenkin näkö­suo­jaan (vaik­ka sit­ten sinne katolle). Tai vai­h­toe­htois­es­ti nämä mar­ketit, jot­ka tarvit­se­vat iso­ja parkkipaikko­ja, voisi sijoit­taa reilusti sinne pel­lolle keskus­tan ulkop­uolel­lle. Sinne sitä parkkialuet­ta mah­tu­isi, eikä olisi ulkonäköhaitta.

  3. Eräs käytän­nön ongel­ma joka tulee äkkiä mieleen on asi­akkaiden muo­dosta­man liiken­nevir­ran hal­lit­sem­i­nen. Ker­roksen vai­h­t­a­mi­nen aset­taa haastei­ta esteet­tömyy­den (inva­lid­it) toteut­tamiselle ja ostosten kuljettamiselle.

    Perus­pris­man kokoises­sa mar­ketis­sa on etenkin ruuh­ka-aikaan liik­keel­lä koko ajan val­ta­va vuo asi­akkai­ta parkkipaikalta kaup­paan ja takaisin ostoksi­neen. Hissit ovat kalli­ita ja muo­dos­tu­isi­vat aika nopeasti pullonkaulaksi.

  4. Kirkkon­um­men Pris­mas­sa­han on juuri näin, eli autopaikat katol­la. Eli tuskin mah­do­ton­ta Suomessakaan.

  5. Pitäjän­mäen S‑Marketissa on juuri täl­lainen ratkaisu, eli parkkipaik­ka on mar­ketin pääl­lä. Hyvin toimii.

  6. Jenkkilöis­sä Wal­mart vuokraa kat­to­jaan aurinkopa­neeleil­la sähköä tuot­tavalle firmalle. 

    Taita­vat koh­ta katot muut­tua muutenkin joutomaas­ta hyö­tykäyt­töön. Tuulimyl­lynkin paik­ka on pikem­min katol­la kuin pihal­la varsinkin korkeis­sa taloissa. 

    Tosin nyt var­maankin arkkite­hti her­mostuu: “Eikö ne tajua, kuin­ka pajon mak­saa tehdä talo niin, että se kan­nat­taa tuulimyl­lyn parkkipaikas­ta puhumattakaan?”

    No, toiv­ot­to­vasti saadaan ne aurinkopa­neel­it edes. Mar­keteil­la­han on se “hyvä” puoli, että kylmälait­teet syövät paljon ener­giaa sil­loinkin kun aurinko oikein porot­taa. Suo­ma­lai­sis­sa asun­nois­sa­han har­voin on saman­laista viilennystä.

  7. Yksi point­ti: Num­me­las­sakin ne mar­ketit ovat väärin päin suh­teessa kylään: parkkipaik­ka muo­dostaa sen kylään näkyvän julk­i­sivun, kau­pat nököt­tävät todel­la kaukana takalaidal­la. Näin keskus­tan tun­tua ei edes syn­ny. Keskusta­laisu­u­den tun­tu paremminkin. 

    Jälkivi­isaut­ta, joo, mut­ta nämä lin­ja-autoase­man edus­tan mar­ketit olisi hel­posti voin­ut tehdä myös niin, että parkkipaik­ka olisi pel­lol­la Por­in­tien ja aliku­lun takana (~50 metriä). Keskus­taa olisi jäänyt muuhun käyt­töön kuin asfalt­tiken­tälle ja orvolle ben­sa-automaatille, joka töröt­töö yksinäisenä aaval­la kentällä.

    Talvel­la varsinkin näky on ankea: kylän juopot ja koiran­rak­it ovat pissi­neet parkkipaikan auraus­val­lit keltaisik­si, tiehöylä vetänyt jäälohka­reet, viikon­lop­un nakkipa­per­it ja yrjöt ruskeak­si vuorek­si korkeim­pana huip­punaan peak Mustin Kakkapökäle, täy­den­nysos­tok­sil­la käynyt roma­niper­he hinkkaa Ladaa käyn­ti­in ja höyryävä retku­lau­ma kömpii kädet kivipesty­jen farkku­jen taskuis­sa Pil­ven­hat­taraan aamukaljoille. 

    Siinäpä Anssi Kelalle lyri­ikan ainek­set. Tee, jätkä, kai­hoisa ralli.

  8. Samaa kat­topy­säköin­tiä on sovel­let­tu pris­mati­heysin­deksin kär­keen (kak­si Pris­maa 400 m etäisyy­del­lä toi­sis­taan) sijoit­tuvas­sa Matinkylä-Olaris­sa Espoos­sa. Pysäköin­nin viem­i­nen muualle kuin maan alle tai ken­tälle voisi olla hyvä ratkaisu muual­lakin. Maail­mal­la on osat­tu mon­es­sa paikas­sa rak­en­taa julk­i­sivul­taan hieno­ja maan­pääl­lisiä parkkik­er­roksia asuin- tai toimis­tok­er­rosten alle tai raken­nuk­sen run­gon keskelle (ts. julk­i­sivun puoli on muus­sa käytössä ja autot keskel­lä runk­oa pimeässä). 

    Maanalainen pysäköin­ti nimit­täin ei ratkaise kaikkia ongelmia. Se on ensin­näkin kallista eikä autopaikan halti­ja useim­miten todel­lakaan mak­sa sen kus­tan­nuk­sia. Hal­li­paik­ka Helsingis­sä mak­saa enem­män kuin auto sil­lä paikalla, siis ker­rostaloa­sun­non maku­uhuoneen ver­ran. Kun hal­liosak­keet eivät mene kau­pak­si tuol­la hin­nal­la, sub­ven­toi­vat autopaikat­tomat usein tois­t­en autoilua. Toisek­seen osa autoil­i­joista edelleenkin kat­e­goris­es­ti kieltäy­tyy käyt­tämästä maanalaisia paikko­ja. Opete­taanko autok­ouluis­sa hal­lis­sa ajoa vai mikähän pelko tässä on takana?

  9. Myös Vam­malan keskus­tan Torikeskuk­ses­sa (K‑market, Val­in­tat­a­lo sekä pienem­piä liikkeitä) on parkkipaikko­ja katol­la. Lisäk­si tori­a­jan ulkop­uolel­la saa park­keer­a­ta torille. Käve­ly­matkan etäisyy­del­lä toril­ta asun­not ovatkin sit­ten (ainakin olleet) Tam­pereen keskus­tan hinnoissa.

    Keskus­tan ulkop­uolelle Rois­malaan on myöhem­min nous­sut melko ankea automar­ket­tialue, mut­ta se on oma tari­nansa se.

  10. Ei oo var­masti vaikea­ta varsinkin kun tuol­laisia ratkaisu­ja on jo käytössä vaik­ka mil­lä mital­la. (Esim. Kuo­pi­on torin var­rel­la ole­van Antti­lan raken­nuk­sen kat­to.) Ongel­mak­si taitaa koitua se, että ihmiset arvosta­vat enem­män halpo­ja parkkipaikko­ja, kun “maise­man kauneutta”.

  11. Kaisaniemen “Puke­van” katol­la nuo parkkipaikat ovat tain­neet olla jo kolme vuosikym­men­tä? Ehkä Lehtipuu ker­too, kos­ka kat­to rom­ah­taa, vai pitäisikö tämä parkkipaik­ka lait­taa nopeasti käyt­tökiel­toon. Kat­topaikoi­tus­ta on laa­jasti myös Itäkeskuk­ses­sa, myös Itäkeskuk­sen uuteen Pris­maan taitaa tul­la paikoi­tus myös kattotasolle?
    Lähde: google.maps
    P.S. Tikkuri­lan keskus­tas­sa näkyy ole­van kat­topaikoi­tus, taitaa olla myös Prisma

  12. “Opete­taanko autok­ouluis­sa hal­lis­sa ajoa vai mikähän pelko tässä on takana?”

    Ettei päästä ulos, kun on tuh­lat­tu rahat mar­ketis­sa. Sil­loin ei saa tehdä niin, että kun joku ajaa edel­lä ulos, lyöt­täy­dytään toisen puskuri­in “peräkär­ryk­si”. Siinä käytetään sitä hyväk­si, että joku infra­punasilmä huo­maa, jos auton perässä on kuo­mulli­nen perä­vaunu. Jotkut kuitenkin tekevät noin ja siinä se vilun­ki rehellistä puijaa.

  13. Muutenkin kaupun­gin katot pitäisi ottaa parem­paan käyt­töön: puu­tarho­ja, vil­je­ly­pal­sto­ja, kat­toterasse­ja. Tai miten olisi keskus­tas­sa, katol­la sijait­se­va pientalo?

  14. Kaup­pakeskus Sel­l­os­sakin on kat­topaikko­ja , ei tosin kovin paljoa mut­ta toteutet­tu kuitenkin.

  15. Kun ei niiden mar­ket­ti­hal­lien katot tun­nu kan­ta­van edes omaa pain­oaan, niin miten sit­ten auto­ja? Eli kysymys on kaup­pa­rak­en­tamisen laadus­ta laajemminkin.

    Hyvääkin näkee. Tör­mäsin Helsin­gin Heikin­laak­sos­sa uuteen pienehköön Val­in­tat­aloon. Keskel­lä tiivistä pien­taloa­su­tus­ta, ihan taloinen näköi­nen, muka­vat kivetyk­set jos­sa istuske­li lap­sia, ja näp­pärä pieni parkkipaik­ka. Hyvin mietit­ty valikoima, ystävälli­nen henkilökun­ta, ja kaup­pakin kävi. Ajat­telin, että olisiko tämä viimein sel­l­ainen ihme kuin ihan oikean arkkite­hdin suun­nit­tele­ma ja kun­nol­la raken­net­tu ruokakaup­pa, ja oli­han se: http://www.arkkigraf.fi/projektit/valintatalo_heikinlaakso/index.html

  16. Kat­topy­säköin­ti on käytössä niinikään myös Viikin pris­mas­sa joten kyl­lä niitä esimerkke­jä löy­tyy ihan kotikul­mil­takin yllin kyllin ilman että niitä tarvit­see lähteä Ran­skaan asti etsimään 😉

  17. Jari V Says: 

    29. syysku­u­ta 2008 kel­lo 10.45
    Eräs käytän­nön ongel­ma joka tulee äkkiä mieleen on asi­akkaiden muo­dosta­man liiken­nevir­ran hal­lit­sem­i­nen. Ker­roksen vai­h­t­a­mi­nen aset­taa haastei­ta esteet­tömyy­den (inva­lid­it) toteut­tamiselle ja ostosten kuljettamiselle.

    Eikö esteet­tömyy­den suh­teen voisi hie­man jous­taa, osa väestä ei voi tul­la kaup­poi­hin, kun kus­tan­taa oikeas­t­aan Helsin­gin kaupungille kuu­lu­vien hissien rak­en­tamista ja ylläpitämistä. — Aina ei voi saa­da kaikkea ja sil­loin on valit­ta­va eri vai­h­toe­hto­jen välil­lä. Samat ihmiset eivät saa joutua ker­ta toisen­sa jäl­keen Prom­e­teuk­sen rooliin.

    Parkkipaikan voi rak­en­taa myös liik­keen kyl­keen, mikä on esteet­tisem­pi vai­h­toe­hto ver­rat­tuna siihen, että kokon­ainen kent­tä seisoo tyhjänä. Kokkolan Antti­las­sa on tehty näin, minus­ta se on aika hyvä ratkaisu.

  18. Tapio Laak­so Says: 

    29. syysku­u­ta 2008 kel­lo 13.28
    Muutenkin kaupun­gin katot pitäisi ottaa parem­paan käyt­töön: puu­tarho­ja, vil­je­ly­pal­sto­ja, kat­toterasse­ja. Tai miten olisi keskus­tas­sa, katol­la sijait­se­va pientalo?

    Muut vai­h­toe­hdot ovat var­maankin tutkimisen arvoisia, mut­ta pien­ta­lo katol­la on vil­li idea, joka käytän­nön tasol­la saisi aikaan paljon pahaa vähäisenkin yhteisöl­lisyy­den tuhoutumisena.

    Käytän­nössä toisel­la kädel­lä annet­taisi­in ja toisel­la otet­taisi­in, joitakin asukkai­ta täl­laiset suun­nitel­mat ehkä hyödyt­täi­sivät, osa jäisi jalkoi­hin. Suurien pro­jek­tien suun­nit­telu­vai­heet ovat rankko­ja varsinkin, jos suun­nit­telijoil­l­la ei ole kos­ke­tus­ta reaal­i­todel­lisu­u­teen ja asukas sen tietää.

    Itse rak­en­t­a­mi­nen on tun­netusti rankkaa, jos kor­jauk­set ja uuden rak­en­t­a­mi­nen jatkuu ja jatkuu. Kun oma pro­jek­ti lop­puu, molem­mil­la puo­lil­la naa­pu­rus­tossa voi alkaa oma han­kkeen­sa, lisäk­si tule­vat kaupun­gin han­kkeet kadun puolella.

    Monien raken­nupro­jek­tien liit­tymi­nen toisi­in­sa on, kuin viet­täisi elämän­sä raken­nustyö­maal­la välil­lä tule­vaa peläten, välil­lä van­has­ta toipuen. 

    Jos huonoon kun­toon päästet­ty­jen kan­takaupun­gin talo­jen osalta pysyt­täisi­in perusju­tuis­sa, tuli­si­vat edes jos­sakin määrin kor­ja­tuik­si. Asukkaiden enem­mistö säästy­isi mon­elta murheelta ja keskinäiseltä käden­vään­nöltä ja riidoilta.

    Useim­miten miehiä, mut­ta nyky­isin myös monia naisia näyt­tävät kiehto­van ylisu­uret han­kkeet, miksihän.

  19. Ehkä oikeampi kysymys on “Pitäisikö num­meloiden keskus­to­ja suunnitella”

  20. Valitet­tavasti tämä uuti­nen löy­tyi hel­posti vain googlen caches­ta Ylen län­tisen uutissivulta:

    “Num­me­lan Pris­ma laa­je­nee kovaa vauhtia
    20.08.2008

    Num­me­lan Pris­ma kaksinker­tais­taa liiketi­lansa. Laa­jen­nu­sosa tulee nykyisen parkkipaikan ja rautakau­pan tilalle.

    Pois jäävät pysäköin­ti­ti­lat kor­vataan maan alle ja raken­nuk­sen katolle sijoitet­tavil­la parkeilla.”

    Samoin nyt on Num­me­las­sa jo käyn­nis­sä City­mar­ketin laa­jen­nus ja siihen liit­tyen pysäköin­ti­tilo­jen siirtämi­nen raken­nuk­sen katolle.

  21. Helsin­gin suurin kat­topy­säköin­tipaik­ka taitaa olla Malmin City­Mar­ketin yhtey­dessä. Nämä kat­topy­säköin­tiviritelmät ovat käsit­tääk­seni eri­no­mainen tapa mak­si­moi­da “kehi­tyspro­jek­tin” tuot­to. Ei tule kulu­ja maanalais­es­ta rak­en­tamis­es­ta, sekä saadaan ton­tin jokainen neliö hyötykäyttöön. 

    Niin, Malmin CM sijait­see kaup­pakeskus Novas­sa, Nova taisi olla Helsin­gin kaupung­in­jo­hta­jan Jus­si Pajusen per­heyri­tyk­sen ikioma kehi­tyspro­jek­ti. En tietenkään väitä mitään rikol­lista tapahtuneen.

  22. Niin kyl­lä tuo onnis­tuu, ei se siitä ole kiin­ni. Hin­taa vain tulee enemmän.

    Kun maan hin­ta on riit­tävän kallista sit­ten men­nään katolle ja jos pakko niin vaik­ka maan alle. Perus­pel­tomar­ketis­sa syr­jem­mäl­lä täl­laiset ratkaisut eivät ole kan­nat­tavia kos­ka tont­tia saa parkkipaikak­si edullisemmin.

  23. Joskus halu­asin Osmon keskit­tyvän ihan oman alueen rakentamisongelmiin 🙂

    Kuten jo aiem­min san­ot­ti­in niin Num­me­lan sit­tarin ja pris­man laa­jen­nus myös muut­taa parkkialuei­ta. Ja myöskin sit­tarin kohdal­la kan­nat­taa huomioi­da Por­in­tien läheisyys. Tiel­lä on aika kiva liikenne ja on ehkä mielekkääm­pää suun­na­ta asu­tus­ta hie­man kaem­mas tiestä.

    Mut­ta oikeas­t­aan halu­asin Osmon joskus omas­sa blo­gis­saan ihmettelevän kuin­ka Kata­janokalla on hyvää raken­nus­maa­ta hukat­tu mitä ihmeel­lisimpi­in tarkoituksiin. 

    Kat­so­ma­l­la google mapista huo­maa äkkiä kuin­ka paljon on turhaa tilaa skatan ympäristössä. http://maps.google.com/maps?f=q&hl=fi&geocode=&q=katajanokka,+fi&sll=37.0625,-95.677068&sspn=35.273162,79.101563&ie=UTF8&ll=60.167134,24.968297&spn=0.010824,0.038624&t=h&z=15

    Ajatelkaas kuin­ka saataisi­in sata­ma-alueelle mon­ta hyvää ker­rostaloa. Ei tarvit­si kuin purkaa pois sata­man rak­en­teet ja siirtää laivali­ikenne kuualle. Ja saman kun tek­isi Olympialai­turin puolelle ja kaup­pa­to­rille, niin avot.

    Pres­i­dentin Lin­na, pää­var­tio, Suurkirkko ja Suomen Pankin raken­nuk­set purku­un ja niiden paikalle asuin­talo­ja. Usbe­skin kat­e­draainkin paikalle olisi hyvä saa­da tor­ni­ta­lo. Sehän on jykeväl­lä kalli­ol­la siihen saisi komeasi korkean talon.

    Mut­ta eniten min­ua himoit­tasi rak­en­taa ulko­min­is­ter­iön hallinnoiman merikasarmin paikalle. Sen lähistön toim­i­tilo­jen alla on noin 6 hehtaaria maa­ta. Ja jos vaik­ka tehokkuukdek­si otet­taisi­in 0.33 niin alueelle saataisi­in noin 20 000 ker­rosneliötä. Jol­lain 8 ker­roksisil­la taloil­la saataisi­in äkkiä sel­l­aiset 1500 asun­toa aikaisek­si läh­es keskus­taan. Ja nämä oli­si­vat sel­l­aisia 80 neliöisiä asuntoja.

    Hyö­dyn­tämäl­lä kai­ki tehot­tomas­sa käytössä ole­vat maa-alueet skatal­ta sinne saataisi­in var­maankin äkkiä jotain 3000 uut­ta asun­toa. Asukasluku kumpuisi äkkiä läh­es 10000 päätä ylöspäin. 

    Toisaal­ta Hesas­sa­han on ongel­mana edulliset pien­asun­not. Tonne merikasarmin alueel­la saataisi­in äkkiä työn­net­tyä 3500 yksiötä ja kak­sio­ta. Ja kun ne olisi palvelu­jen lähistöl­lä, niin niihin kan­nat­taisi ohja­ta sekä van­huk­set ja sosi­aalion­gel­maiset. Pienelle alueel­la saataisi­in yhden sosi­aaliyk­sikön hoidet­tavak­si paljon asiakkaita. 

    Hmmm… ei taitaisi sopia skat­ta­laisille his­toal­lisen merikasarmin purku vaik­ka Malmin lentoase­ma saisikin purkaa.

  24. KariV Says:

    Kuten jo aiem­min san­ot­ti­in niin Num­me­lan sit­tarin ja pris­man laa­jen­nus myös muut­taa parkkialueita.”

    Sääli, että ryhtyvät tonki­maan talon alus­taa, pysy­i­sivät maan pin­nal­la, luon­toa säästy­isi. Ehkä isien ja isoisien kor­sukoke­muk­set ovat jotenkin takaraivos­sa, pitää men­nä maan alle sil­loinkin, kun ei olisi pakko, vaikeim­man kautta.

    “… Kata­janokalla on hyvää raken­nus­maa­ta hukat­tu mitä ihmeel­lisimpi­in tarkoituk­si­in.” “Kat­so­ma­l­la google mapista huo­maa äkkiä kuin­ka paljon on turhaa tilaa skatan ympäristössä.” 

    Helsin­ki suh­tau­tuu asukkaisi­in­sa joil­lakin kan­takaupunkialueil­la kuin oltaisi­in jotakuinkin kuin paise per…ssä.

    Ei Kata­janokkaa pila­ta, siel­lä asuu kan­takakupunkisu­un­nit­telun arkkite­hti Mar­tin Bun­ders, ei Bun­ders kotikul­mi­aan mene sorkki­maan. Kata­janokan kär­jessä kaupunkia on suun­nitel­tu varsin mallikkaasti, sata­ma-altaan reunoil­la on men­neil­lään kehi­tys, joka pelot­taa. Kata­jas­nokan reunaa raken­netaan ikään kuin kulissia.

    “Toisaal­ta Hesas­sa­han on ongel­mana edulliset pien­asun­not. Tonne merikasarmin alueel­la saataisi­in äkkiä työn­net­tyä 3500 yksiötä ja kak­sio­ta. Ja kun ne olisi palvelu­jen lähistöl­lä, niin niihin kan­nat­taisi ohja­ta sekä van­huk­set ja sosi­aalion­gel­maiset. Pienelle alueel­la saataisi­in yhden sosi­aaliyk­sikön hoidet­tavak­si paljon asiakkaita.”

    Van­huk­set voisi ohja­ta tietylle alueelle, mon­et eivät uskalla tul­la asun­nois­taan ulos väki­val­lan pelosta. Sosi­aalion­gel­maisia en samalle alueelle lait­taisi. Ja talois­sa pitäisi olla tiet­ty hissit.

    Parem­pi vai­h­toe­hto edelli­nen olisi kuin se, että ihmiset, etenkin sinkut arvel­e­vat muumioitu­vansa kuoltuaan omi­in asuntoihinsa.

  25. Parkkipaikko­ja on katol­la mon­es­sa mar­ketis­sa, mut­ta enem­pikin noi­ta saisi olla. Esim. Riihimäen uudessa Ato­mi-kort­telisa on iso paikoi­tusalue keskel­lä kaupunkia. En ole huo­man­nut, että olisi koskaan täyn­nä. Parkkipaik­ka maan alle, katolle tai erilli­nen moniker­roksi­nen parkki­ta­lo olisi ollut parempi.

    Paik­ka kaup­pakeskuk­selle on kyl­lä muuten hyvä: keskel­l­lä kaupunkia rautatiease­man ja matkakeskuk­sen vier­essä. Ratkaisu on kyl­lä näivet­tämässä sitä vähän toisaal­la sijait­se­vaa keskustaa.

  26. Lappeen­ran­nan Sokok­sen parkkipaikat ovat katol­la, keskel­lä kaupunkia. En kan­na­ta yksi­ty­isautoilun lisäämistä, mut­ta kan­natan kaupunkien eläviä keskus­to­ja ja joskus ostos on liian paina­va kan­net­tavak­si. Onko, ahdis­tavaa kyl­lä, lumion­gel­ma pois­tu­mas­sa eteläis­es­tä Suomesta?

  27. Tuo “lumion­gel­ma” on vähän has­su ongel­ma. Jos katol­la on parkkipaikko­ja, niin sitähän pääsee autol­la (trak­to­ril­la) lumet auraa­maan ja viemään pois: ei tarvitse har­jan kanssa könytä.

  28. Myös Koivukylän S‑marketin isom­pi parkkis on katol­la. Piha­parkkis onkin sit­ten aina täynnä.

Vastaa käyttäjälle KariV Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *