“Juna tuo huumeet”

Nur­mi­jär­ven kun­nan­jo­hta­ja ei halua rataa Klaukkalaan, kos­ka hänen mukaansa “juna tuo huumeet”.

En usko, että hän tarkoit­ti huumeil­la huumei­ta, vaan yleisem­min huono-osaisia ihmisiä. Yksi syy, mik­si ihmiset muut­ta­vat automatkan päähän on, ettei köy­hillä ole varaa autoon ja sik­si köy­histä pääsee eroon muut­tan­mal­la joukkoli­iken­teen tavoittamattomiin. 

Kaupunki­a­sumisen yksi han­kalu­us on, että maail­mas­sa on, on aina ollut ja tulee aina ole­maan ihmisiä, joil­la ei mene aivan yhtä hyvin kuin muil­la. Naa­purin ongel­mat eivät ole sin­un ongelmi­asi, jos lähin naa­puri on kilo­metrin päässä, mut­ta tiivi­is­sä kaupungis­sa niitä ei pääse pakoon.

Helsingis­sä on yritet­ty har­joit­taa seg­re­gaa­tion vas­taista poli­ti­ikkaa hajasi­joit­ta­mal­la huono-osaiset ja vähän naa­pu­rus­toaan häir­it­sevät ihmiset eri puo­lille kaupunkia. Tätä on täl­läkin blogilla joku kom­men­toin­ut sanoen, että Helsin­ki miinoit­taa kaik­ki sinän­sä houkut­tel­e­vat asuinalueet kaupun­gin vuokra-asun­noil­la. Sik­si pitää muut­taa muualle.

Minä olen tot­tunut elämään kaupungis­sa, eikä pari pult­saria siel­lä tääl­lä järkytä mieltäni, mut­ta meitä on erilaisia.

Joskus olen miet­tinyt sitäkin, onko tämä Hel­gin­gin ehdo­ton lin­ja seg­re­gaa­tion vas­tus­tamises­sa hyvä. Se olisi hyvä, jos sitä nou­datet­taisi­in koko kaupun­gin (sen 13 kun­nas­ta koos­t­u­van) alueel­la, mut­ta peri­aate ei toi­mi,  jos naa­purikun­nat eivät ole juones­sa mukana.

Jos tämä kaupun­gin hajoami­nen on osit­tain tämän “miinoit­tamisen” seu­raus­ta, pitää etu­ja ja hait­to­ja ver­ra­ta keskenään. Jos “miinoit­tam­a­ton” kul­ta­ham­mas­ran­nikko joka tapauk­ses­sa on tar­jol­la Helsin­gin rajo­jen toisel­la puolel­la, mitä hävitään, jos se on tar­jol­la myös Helsingissä?

Olen ollut voimakkaasti sosi­aal­isia ero­ja tasaa­van kaupunki­rak­en­teen kan­nal­la, ja olen yhä, mut­ta epäilys on herän­nyt, voiko ja kan­nat­taako sitä har­joit­taa yksin.

Olen yllä käyt­tänyt kaupun­gin vuokra-asun­toa taval­la, joka oli pderäisin blogikom­men­toi­jal­ta. Sekin on väärää leimaamista. Joka viides helsinkiläi­nen asuu kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa. He ovat yleen­sä aivan taval­lista työssä käyvää väkeä. Samal­la taval­la pien­i­t­u­loisia kuin moni niistä, jot­ka pak­enevat kehyskun­ti­in Helsin­gin korkein­ta hintoja.

51 vastausta artikkeliin ““Juna tuo huumeet””

  1. Olen oikeasti — siis tosis­saan oikeasti — luul­lut että Helsin­ki halu­aa enem­män “huono-osaisia” ja keskilu­okkaisia asukkai­ta ja että rikkaat ympäristöltään vaateliaat asukkaat ovat ter­ve­men­neitä naa­purikun­ti­in. Koko ikäni Helsingis­sä asuneena, olen näh­nyt kuin­ka kehi­tys­tä on viety tähän suun­taan. Se on myös niiden kaavoitu­sosas­ton virkami­esten val­lite­se­vana “henkenä” joi­ta olen tavan­nut oman asuinalueeni asioiden yhtey­dessä. Ei kai kellekään voi tul­la yllä­tyk­senä esim Vuosaaren nykyi­nen rakenne — raken­nehan on suun­nitel­tu sellaiseksi. 

    Nykyisel­lä kehi­tyk­sel­lä Helsin­gin sosi­aaliset erot var­maan edelleen tasoit­tuvat. Ja jos sitä halu­taan, kuten olen kuvitel­lut, niin mik­si epäilys on herän­nyt. Siis kär­jistäen, ollaanko huolis­saan siitä että Helsin­gin vero­tu­lot vähenevät, vai siitä että “mon­imuo­toisu­us” vähe­nee kun yksi väestönosa muut­taa muualle, vai jostain muusta.

  2. Eiran­ran­nan asun­noista mak­se­tut korkeat hin­nat osoit­ta­vat kuin­ka suuri markki­nati­laus Helsingis­sä on sosi­aal­i­sista rasit­teista vapaalle asumiselle. Mukaan rahoit­ta­maan tuli peräti kak­si toim­i­jaa suurten raken­nus­li­ikkei­den ulkop­uolelta. Arkkite­htu­uri on kohtu­ullista, samoin (mutu-tun­tu­mal­ta) rak­en­tamisen laatu ja julk­i­sivut. Olen jok­seenkin var­ma että per­in­teisenä seka-alueena toteutet­tuna lop­putu­los olisi huonom­pi, kuten myös ton­teista saatu hinta.

    En oikein jak­sa ymmärtää mik­si Helsingis­sä uut­ta aluet­ta suun­niteltaes­sa ensim­mäisiä viestit­täviä asioi­ta on alueen asun­to­tuotan­non “monipuolisu­us”. Tääl­läkin pitäisi voi­da rak­en­taa ns. hyviä aluei­ta niille työssäkäyville ja vero­ja mak­sav­ille kaupunki­laisille jot­ka lystin lop­ul­ta kuitenkin mak­sa­vat. Jätkäsaari voisi olla ensim­mäi­nen malliesimerkki.

  3. Enpä usko, että “pari pult­saria” kenenkään mieltä järkyt­tää, mikäli Skat­tal­ta nyt edes ne pari löy­tyy? Älä siel­lä ylpis­tele suvait­se­vaise­na urbaaniina. 

    Asu nyt pari kuukaut­ta vaikka­pa Kan­nelmäessä Sitra­torin ja ase­man vier­essä väis­telemässä oksen­nuk­sia, lasin­siru­ja ja yritä päästä pois alta vikkelään, kun R‑kioskin päivit­täi­nen ryöstö tapah­tuu. Puhu sit­ten, mikä järkyt­tää ja mikä ei. 

    Se on help­po Kata­janokalta käsin tuomi­ta ihmiset, jot­ka hakeu­tu­vat näistä olo­suhteista pois. Espoon keskuk­sen hin­noil­la ei totis­es­ti oste­ta vas­taavia neliöitä Haukilahdesta. 

    Juju nyt ei ole siinä, etteikö omakoti­taloalueille pää­sisi julk­isil­la tai etteikö köy­hillä, puhu­mat­takaan rikol­lisil­la useinkin olisi autoa (onko joku näh­nyt romanin bus­sis­sa, aina­han niil­lä jokin kol­sa on), vaan että julkiset kate­tut tilat puut­tuvat. Nark­it ja muu epäi­lyt­tävä aine­shan notkuu metro­tun­neleis­sa, ostareil­la ym.

  4. Eli­nan kuvaus Kan­nelmäestä on lievästi san­ot­tuna värit­tynyt. Mut­ta ovat siel­lä asi­at huonom­min kuin niin san­otul­la Hitas-Kata­janokalla. Se, ettei Hitas-Kata­janok­ka ole Eli­nan mielestä riit­tävän ongel­malli­nen, osoit­taa, ettei sekoitet­tu asukas­rakenne ole mikään todel­li­nen ongel­ma. Alueel­la on omis­tusasun­to­ja ja ara­va-vuokra-asun­to­ja suun­nilleen siinä suh­teessa, kuin koko kaupungis­sa keskimäärin, eikä tämä tuo­ta hait­taa. Maa­han­muut­ta­jia on enem­män kuin kaupungis­sa keskimäärin. Kan­nelmäessä vuok­ifra-asun­to­jen osu­us on vähän selvästi korkeampi ja ongelmia on selvästi enemmän.

    Toki asi­aan vaikut­taa myös arkkite­htu­uri: betoni­bru­tal­is­mi imee ongelmia puoleensa.

  5. Vuosaaren raken­net­ta ei suun­nitel­tu sel­l­aisek­si kun siitä lop­ul­ta tuli. Asi­as­ta vään­net­ti­in pitkään kät­tä 1980-luvun asun­to-ohjelmis­sa. Demar­it halu­si­vat alueelle korkean aravavuokra-asun­to-osu­u­den, jota esimerkik­si minä pidin huolestu­ty­ta­vana. Osu­ut­ta alen­net­ti­in kokoomuk­sen ja vihei­den sopimuk­sel­la. Sovit­ti­in, että uus­tu­i­tan­nos­sa leikataan sosi­aalisen asun­to­tuotan­non osu­ut­ta demarien kaavaile­mas­ta ja ero­tus han­ki­taan osta­mal­la vuokra-asun­to­ja van­has­ta asuntokannasta. 

    Sit­ten tuli lama ja rak­en­t­a­mi­nen pysähtyi. Raken­nusy­htiöt halu­si­vat muut­taa omis­tusasun­non ara­va-vuokra-asun­noik­si ja kokoomusjo­htoinen kiin­teistölau­takun­ta suos­tui tähän. Lop­putu­lok­se­na Vuosaaren asukas­rakenne vinou­tui täysin siitä, mitä oli sovit­tu. Virhet­tä on sen jäl­keen yritet­ty paika­ta Aurinko­lah­den omistusasuntoalueella.

    Sik­si toivon, että täl­lä ker­taa ei tehdä samaa virhet­tä. Jos yksi­tyi­nen tuotan­to ei vedä, kaupun­gin tulee raken­nut­taa myös omistusasuntoija. 

  6. “Sik­si toivon, että täl­lä ker­taa ei tehdä samaa virhet­tä. Jos yksi­tyi­nen tuotan­to ei vedä, kaupun­gin tulee raken­nut­taa myös omistusasuntoija.”

    Mitenkähän aiot perustel­la tuon vasemim­stop­uolueille? Eli sen, että kaupun­ki raken­nut­taisi osan asun­noista ain­os­taan niille joil­la on varaa ostaa? Ei her­ran­ju­mala, eihän täm­möi­nen käy Suomes­sa. Kokoomus­laiset taas saat­ta­vat pitää tuo­ta markki­noiden sotkemisena.

  7. Täl­lä seg­re­gaa­tion vas­taisel­la poli­ti­ikallaan Helsin­ki myös jos­sain määrin estää oma­leimais­ten kaupungi­nosien syn­nyn. Maail­man kaupun­git ovat vääräl­lään paikko­ja, joi­hin on keskit­tynyt joku tiet­ty väestöryh­mä (Meat Pack­ing Dis­trictin taiteil­i­jat, Lit­tle Italyn Ital­i­aan­ot, Venet­sian ghet­ton juu­ta­laiset…) ja jot­ka ovat muokan­neet alueestaan näköisen­sä ja tarpei­den­sa mukaisen. Minus­ta tämä on kaupunki­a­sumisen usko­ma­ton rikkaus, joka Helsingistä puut­tuu läh­es täysin, kun puu­tut­taan ihmis­ten “oikeu­teen” sijoit­tua vapaasti kaupungissa.

  8. Tääl­lähän ymmär­rys lisään­tyy jatku­vasti, mut­ta vielä tun­tuu ole­van käsit­teet sekaisin. Todel­lisu­u­den ymmärtämi­nen on oikei­den ratkaisu­jen avain kaikissa tapauksissa. 

    ..ettei köy­hillä ole varaa autoon ja sik­si köy­histä pääsee eroon muut­tan­mal­la joukkoli­iken­teen tavoittamattomiin..

    Kaupunki­a­sumisen yksi han­kalu­us on, että maail­mas­sa on, on aina ollut ja tulee aina ole­maan ihmisiä, joil­la ei mene aivan yhtä hyvin kuin muilla. 

    Jos jätetään etsimät­tä pienet väli­in­putoo­jaryh­mät, joi­ta itse en osaisi edes luetel­la, niin ain­oi­ta todel­lisia huono-osaisia Suomes­sa ovat syys­tä tai tois­es­ta ylivelka­an­tuneet ihmiset. Mitä rehellisem­mästä ja toim­intakyvyltään rajoit­tuneem­mas­ta ihmis­es­tä on kysymys niin samal­la sen huono-osaisem­mas­ta. En usko että ihmiset muut­ta­vat hei­dän taki­aan pois mis­tään vaik­ka heitä onkin liian paljon.

    Jos taas huono-osaisek­si määrit­te­ly rimaa nos­taa korkeam­malle, kuten vaik­ka siihen ettei ole varaa han­kkia autoa, niin mukaan tulee pien­im­mil­lä eläkkeil­lä ole­vat ja omil­laan toimeen­tule­vat opiske­li­jat. En usko että ihmiset muut­ta­vat hei­dän taki­aan pois mis­tään vaik­ka heitäkin on paljon.

    Vai nos­te­taanko sitä rimaa vieläkin korkeam­malle? Uute­na ja PK seudul­la var­maankin myös nopeasti lisään­tyvänä luokkana ovat var­masti nämä työssäkäyvät köy­hät. En oikein usko että ainakaan suomenkielistä varakas­ta älymys­töä nämäkään nyt niin val­tavasti häir­it­si­sivät.. Samaan joukkoon taloudel­lises­sa mielessä kuu­lunevat eri­laiset inva­lid­it ja vam­maiset joi­hin nor­maali-ihmis­ten suh­tau­tu­mi­nen on käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen aina myönteistä. 

    Eiköhän tuos­sa tul­lut luetel­tua ainakin 90% huono-osaisi­in kuu­lu­vista. Tietysti joukkoon voi lukea muitakin ryh­miä, juuri niitä ryh­miä jot­ka aiheut­ta­vat sitä muut­toli­iket­tä. Arve­len että tähän joukkoon kuu­luu mm:

    Häir­it­sevät juopot ja sekakäyt­täjät: rahan pum­maamista ja mui­ta heikkom­pi­en ahdis­telua, las­ten leikkipaikko­jen val­tamista, häir­it­sevää mölinää.

    Häir­it­sevät narkkar­it: pikkurikol­lisu­ut­ta, las­ten leikipaikoille jätet­tyjä HIVil­lä rikastet­tu­ja huumeruisku­ja, käsit­tämät­tön­tä väkivaltaa.

    Häir­it­sevät mie­len­ter­veysongel­maiset: rahan pum­maamista ja mui­ta heikkom­pi­en ahdis­telua, kovaäänistä mölinää, las­ten pelottelua.

    Häir­it­sevät kroonis­es­ti työt­tömät ääri­oikeis­to­laiset ja muut uus­naz­it: parvekkeille ripustet­tu­ja nazilip­pu­ja, jatku­via yöaikaan tapah­tu­via kovaäänisiä sukukok­ouk­sia ja poli­it­tisia juh­lia sekä muutenkin täy­del­listä piit­taa­mat­to­muut­ta talo­jen järjestyssään­nöistä tai muista sään­nöistä, hei­dän nuorison­sa jengi­in­tymistä, näi­den jengien jatku­vaa rötöste­lyä ja alisuo­ri­u­tu­mista kouluis­sa jne.

    Rikol­liset.

    Näi­den ryh­mien sijoit­ta­mi­nen, ja itseasi­as­sa paljolti ryh­mien kokokin, on puh­das poli­it­ti­nen päätös. Jos niin halu­taan, kuten nyky­isin, voidaan hei­dät sijoit­taa aina ter­ror­isoimaan mui­ta ihmisiä. Poli­itikot tekevät näitä päätök­siä, kuka mil­läkin perus­teel­la. Kan­nat­taa siis miet­tiä tarkoin ketä äänestää, vai mitä?

    Toki asi­aan vaikut­taa myös arkkite­htu­uri: betoni­bru­tal­is­mi imee ongelmia puoleensa. 

    Siis ihan tosis­saan Osmo täl­laista haas­taa.. Betoni imee kyl­lä vet­tä mut­ta että ongelmiakin..

  9. Hitas-Kata­janokka­han on pari has­sua taloa… Jos kaupun­gin vuokra-asun­to­ja niistäkin on vain osa, niin maa­han­muut­ta­jia on siis karkean arvion mukaan kolme per­het­tä. Kan­nelmä­keen ei voi tätä pienen pien­tä ranta­plänt­tiä ver­ra­ta saman päivänäkään. 

    Kata­janokan hitas-alue on sitä pait­si Helsin­gin van­himpia laat­u­aan, joten sen asukas­rakenne on nykyään aivan eri­lainen kuin muis­sa vas­taavis­sa osis­sa. Alle 15-vuo­ti­ai­ta on alueel­la vain seit­semän pros­ent­tia, kun puolestaan Ruo­ho­lah­den alueel­la vas­taa­va osu­us on 22. 

    Kuin­ka mon­ta vuot­ta sinä Osmo, olet asunut Kan­nelmäessä? Vai vietätkö siel­lä muuten viikonloppuja? 

    Itse olen asunut pari vuot­ta ja ker­tomani ei todel­lakaan ollut juurikaan värit­tynyt. R‑kioskiin saati­in sit­tem­min jotkut super-häly­tys­lait­teet, joten se ongel­ma lie­nee pois päiväjärjestyk­ses­tä. Poli­isi­hä­ly­tyk­sistä ja muista tilas­toista voi tutus­tua Sitra­torin ja liepei­den värikkääseen menoon, jos ei min­ua usko.

  10. Pän­nii taas tuo vuokra-asu­jien morkkaami­nen. Vuosaaren ongel­ma eivät ole vuokra-asun­not vaan ilmaisasunnot. 

    Jos meil­lä olisi aito “kovan rahan” vuokra-asun­toalue, johon siis ei pääse asumaan fat­tan rahoil­la, niin asukas­rakenne olisi ylälu­okkaisem­pi kuin omis­tusasun­noil­la. Asun­to-yhtiölaista johtuen asun­non omis­t­a­mi­nen on Suomes­sa harv­inaisen tur­va­ton­ta paskaa, sel­l­aiseen joutu­vat tur­vau­tu­maan vain ne raskaan ark­i­työn raata­jat, joil­la ei suhtei­ta saa­da kun­nan ilmaisas­un­toa kata­janokalla tai varaa mak­saa markkinavuokria.

  11. Kiitos Vuosaaren taus­to­jen selit­tämis­es­tä. Helsinkiläisenä minä toivoin että olisimme pystyneet tar­joa­maan rikkaille var­teenotet­tavam­man vai­h­toe­hdon Espoon, Kau­ni­aisen, ja Sipoon rin­nalle. Näin ei ole käynyt ja tuskin tulee käymäänkään, kos­ka sitä ei halu­ta. Helsingis­sä halu­taan “sosi­aal­isia ero­ja tasaavaa kaupunki­raken­net­ta”, ja siihen “kul­ta­ham­mas­ran­nikko” ei istu. Espoo, Kau­ni­ainen ja Sipoo taas halu­a­vat aidosti rak­en­taa rikkaille viihty­isiä aluei­ta, kos­ka hei­dän päät­täjilään on saman­su­un­taiset arvot. Sik­si kehi­tys siel­lä on uskot­tavaa ja pitkäjän­teistä, mut­ta Helsin­ki tekee sen vain pakotet­tuna — siis jos vero­ker­tymä per asukas alkaa pudo­ta huolestut­ta­van alas, tms. Sil­loinkin on odotet­tavis­sa että “kul­ta­ham­mas­ran­nikolle” raken­netaan 10–20 vuo­den kulut­tua häir­iökäyt­täy­tyvien nuorten hoitokoti, tms. 

    Minus­ta on ole­mas­sa kak­si vas­takkaista “voimaa”: “yhteisöl­lisyys” (seg­re­gaa­tion vas­tus­t­a­mi­nen) ja “yksilöl­lisyys” (halu­an tar­jo­ta jälkeläisil­leni parhaan mah­dol­lisen kasvuym­päristön). En nykyke­hi­tyk­sel­lä enää usko yhteisöl­lisyy­teen, kos­ka se vaatii yhteisen arvopo­h­jan, jot­teivät yhteisön sisäiset ris­tiri­idat kas­va liian suurik­si. Ja minus­ta yhteinen arvopo­h­ja on meiltä häviämässä.

  12. Se on jotenkin surkuhu­paisaa kun jut­telee varsinkin lap­siper­hei­den kanssa asun­non­hank­in­nas­ta. Lop­u­ton­ta pohdiskelua siitä miten se ja se vuokrat­a­lo mah­taa vaikut­taa koulu­un, onko ase­ma liian lähel­lä (kos­ka ase­mal­la on epäi­lyt­tävää porukkaa) vai liian kaukana (kos­ka asun­not ovat halvem­pia eli siel­lä saat­taa asua köy­hiä) ja niin edelleen. Hupaisaa tässä on että tuol­lainen mikrova­likoin­ti ei yleen­sä onnis­tu, naa­puris­sa omakoti­talos­sa asuukin ongelmaper­he ja koulun pahin häirikkö on iso­tu­lois­es­ta per­heestä, surkeaa se että se koetaan ain­oak­si tavak­si vaikut­taa asuinympäristöön.

  13. Trav­eller on oikeassa. 

    Olen valit­tanut tästä jo kyl­lästymiseen asti, mut­ta tuo Osmon tapa käyt­tää sanaa köy­hä on todel­la leimaa­va ja var­masti mon­es­ta loukkaava. 

    Ei kukaan todel­lakaan muu­ta opin­totuel­la sin­nit­televän opiske­li­jan, yksin­huolta­ja-perushoita­jan tai rol­laat­torin kanssa köpöt­televän kansaneläkeläisen takia pois yhtään mistään. 

    Sen sijaan ampumavä­liko­htauk­set, parvekkeil­ta heit­e­tyt roska­pus­sit, kusil­am­mikot rap­pukäytävässä ja yötä päivää jatku­va humalais­ten mölinä kyl­lä lait­ta­vat hark­it­se­maan mui­ta asuin­si­jo­ja, jos rah­keet riittävät. 

    Tämän yhtiön häir­it­sevin henkilö muuten on miljoon­aper­i­jä. Juop­po öykkäri, joka tar­joaa alkon antimia auli­isti myös kavereille. Rapus­sa on sit­ten meno sen mukaista.

  14. “Eiran­ran­nan asun­noista mak­se­tut korkeat hin­nat osoit­ta­vat kuin­ka suuri markki­nati­laus Helsingis­sä on sosi­aal­i­sista rasit­teista vapaalle asumiselle.”

    Eiran­ran­nan asun­not eivät ole vapai­ta “sosi­aal­i­sista rasit­teista”. Eiran­ran­ta on kiven­heiton päässä narko­maanien kor­vaushoitoy­hteisöstä. Myöskään Pur­simiehenkadun alko­holistien asun­to­la ei ole kaukana. Ja ran­nal­la kun ollaan, niin myös ranto­jen miehet viihtyvät alueel­la. Eiran­ran­nan asun­noista mak­se­tut korkeat hin­nat osoit­ta­vat korkein­taan sen, että suuri osa ihmi­sistä ei jak­sa häiri­in­tyä “sosi­aal­i­sista rasitteista”.

  15. “Olen ollut voimakkaasti sosi­aal­isia ero­ja tasaa­van kaupunki­rak­en­teen kan­nal­la, ja olen yhä, mut­ta epäilys on herän­nyt, voiko ja kan­nat­taako sitä har­joit­taa yksin.”

    Voidaan jos halu­taan ja jos ei kan­na­ta, olkoon sit­ten lyhyel­lä tähtäimel­lä kan­nat­tam­a­ton­ta. Jopa sil­lä uhal­la, että siitä syn­tyy jonkin ver­ran kumipyöräliikennettä.

    Jos joku hur­nal­isti halu­aisi, hän vetäisi kir­joituk­ses­tasi otsikon:
    “Soin­in­vaar­al­ta vihreää val­oa kul­ta­ham­mas­ran­nikoille” ja hom­ma jatkuu liiem­mälti vääris­telemät­tä: “Aiem­min tulo­ero­ja tasaavaa rak­en­tamista ajanut Osmo Soin­in­vaara (vihr.) ehdot­taa, että Helsinki­in voitaisi­in rak­en­taa eril­lisiä asuinaluei­ta varakkaille. Soin­in­vaaran mukaan Helsin­gin ei enää kan­na­ta “miinoit­taa” parem­pia aluei­ta sosi­aalisel­la rak­en­tamisel­la, vaan kaupun­gin olisi kil­pail­ta­va varakkaam­mas­ta väestä.”

    Ei näytä sen parem­mal­ta kuin itsesi kirjoittamana.

    Spot­tu: “Tääl­läkin pitäisi voi­da rak­en­taa ns. hyviä aluei­ta niille työssäkäyville ja vero­ja mak­sav­ille kaupunki­laisille jot­ka lystin lop­ul­ta kuitenkin maksavat.”

    Eli keski­t­u­loisille, noin 2700 ansait­seville. Tuo ei ehdo­tuk­sesi toteudu Eiran­ran­to­ja rak­en­taen. Ilmeis­es­ti et tiedä, kuka verot mak­saa. Jos siis päätetään, etteivät pien­i­t­u­loiset ym. mah­du noiden 2700 € ansait­se­vien alueille, eivät he mah­du mihinkään.

    Ja vielä: Metelistä päätellen läh­es kaik­ki kom­men­toi­jat asu­vat narkkarien, juop­po­jen ja köy­hien — niiden perkeilei­den — keskel­lä. Mis­sä siis asutte, kos­ka minä asun Helsingis­sä eikä em. väestä ole mitään hait­ta ja köy­hätkin käyvät omatun­nol­leni ja lom­pakol­leni myön­teisessä mielessä.

    Ehkä tämä pal­stan otan­ta on vääristynyt: köy­hät eivät ole tääl­läkään puo­lus­ta­mas­sa itseään. Tääl­lähän kir­joit­ta­vat nähdäk­seni mielestään “tule­vat pikkurikkaat älyköt”. Pitäkäähän huoli noil­la asen­teil­lanne, että suun­nitel­manne onnis­tuu, ettekä myöskään sairas­tu ja elä van­hoik­si ja siis jää rasit­teek­si niille tuleville, jot­ka ken­ties omak­su­vat asen­teenne. Kaik­ki on paljolti kädessänne ja ter­ve­menoa köy­delle, jon­ka alla ei verkkoa ole.

  16. Kan­nelmäestä nykyään min­ul­la ei ole koke­mus­ta, muutin sieltä pois ‑81, mut­ta en jo sil­loin puhut­tu­jen ongelmien vuoksi.
    Kata­janokan uusi puoli taitaa olla noin puo­let koko alueesta. Kata­janokalla on kaupun­gin vuokra-asun­to­jen lisäk­si mm. VVO:n ja SATOn talot, omis­tustalois­sa on myös kaupun­gin asun­to­ja. Eivät tääl­lä maa­han­muut­ta­jat vilise kuten Espoon keskuk­ses­sa (jos­sa hei­dän en ole huo­man­nut ole­van häiriköitä), mut­ta kyl­lä mei­dänkin talos­samme on jo ne kolme maa­han­muut­ta­jaa — ihan hyvin pärjätään.
    Kun muutin tänne, naa­puris­sa oli Kata­janokan asun­to­la, siitä tuli myöhem­min Euro­hos­tel, jon­ka meno on vilkkaam­paa kuin asun­tolan pult­sarien aikaan. Roskia, räkää ja bar­baran­raa­to­ja riit­tää kadul­la ja istu­tuk­sia per­ates­sani löy­dän usein tyh­jen­net­tyjä lom­pakoi­ta ja muu­ta kivaa. Se nyt vaan on elämää, sitä joka tulee mm. sata­man kautta.
    Espoon keskuk­seen ns. vakiporuk­ka on koti­maista ja tulee osin kyl­lä junal­la, siel­lä kun on sos­su, kapakat ja Alko mukavasti ase­man kyl­jessä. Pääosa on mutu­na paikallisia, jot­ka kävelevät mm. Suve­las­ta. Seu­tu on suun­nit­telun kur­ja kukka­nen niin pää- kuin pikkupi­irteis­sään. Sinne on koot­tu kohtu­ullista enem­män vuokra-asu­jia ja hei­dän joukkoon­sa ongelmaisia.

  17. Väis­telemään oksen­nuk­sia ja lasin­siru­ja, ikään kuin Sitra­to­ril­la oksen­nus­ta ja lasin­siru­ja olisi ihan pujot­telu­radak­si asti. Ja R‑kioskilla käymi­nen on todel­la kiusal­lista, kun joka päivä ros­vo tulee ja etu­ilee jonos­sa, eikä sen jäl­keen myyjänei­dil­lä ole antaa vai­h­tora­haa Ässä-arvas­ta ja siihen päälle joutuu vielä jäämään odot­ta­maan poli­ise­ja tun­tomerkkien antamista varten. Eli­na suosit­telee Soin­in­vaar­alle käyn­tiä Kan­nelmäessä elämys­matkana johon kan­nat­taa varautua kuin safar­ille. Ota mukaan iso auto, lai­ta ovet lukkoon ja tarkkaile sieltä pult­sare­i­ta, narkkare­i­ta ja muu­ta epä­sosi­aal­ista urbaa­nia fau­naa. Myön­netään, että Sitra­tori ei ole ehkä Helsin­gin rait­tein paik­ka, mut­ta on hupaisaa, että Eli­na ensin käyt­tää törkeää hyper­bo­laa (ei mitään uut­ta) kuvail­lessaan aluet­ta ja sanoo siihen päälle, ettei hänen käsi­tyk­sen­sä ole värit­tynyt. Älkää uskoko Eli­naa; Kan­nelmä­ki on muka­va paik­ka asua.

  18. Mik­si Suomes­sa ei ole edes halua etsiä ratkaisua huumeongelmaan?

  19. Eiköhän ter­mi nim­by kuvaa aika paljon ihmis­ten suh­tau­tu­mista omaan asuinympäristöön­sä. Jos ostat 300000 euron käm­pän, et var­maan toi­vo, että taloon tai naa­puri­in muut­taa musta­laisia, narkkare­i­ta, lin­nakun­de­ja jne.

    Rasisti­nen mielipi­de, myön­nän. Kaikkein pahim­pana seinä­naa­pureina pidän kuitenkin pianon ja viu­lun soit­ta­jia. Yksi syy nur­mi­järville muut­tamisi­in on var­maan se, että seinä­naa­pure­i­ta ei ole. No, on siel­läkin omat möykkääjänsä.

    Suo­ma­laista luon­net­ta kuvaa kai hyvin tämä. Tuhan­sia vuosia sit­ten mies rak­en­si paikan per­heelleen joen var­relle. Yht­enä päivänä vir­ran mukana tuli kirveenlastu.
    Mies otti oman kirveen käteen­sä ja lähti yläjuok­sulle tupis­ten men­nessään, kuka peev­eli sinne on muuttanut.

  20. Täy­den­nys. Arve­len, että joku voi muut­taa jon­nekin nur­mi­järvelle omakoti­taloon juuri sik­si, että voi soit­taa ja kuun­nel­la musi­ikkia mil­loin haluaa.

  21. Minä asuin pari vuot­ta Kan­nelmäen ase­man kupeessa. No lap­siper­heelle se voi olla ikävem­pi, mut­ta itsel­läni nyt ei suur­ta ongel­maa siinä ollut. Toisaal­ta olin asen­noitunut siten, etten siel­lä asu kuin pari vuot­ta. Ei se paik­ka mikään hel­vetti ole, mut­ta kyl­lähän siinä ostar­il­la var­masti sat­tuu ja tapah­tuu kaiken­laista. Yöt sai kuitenkin nukkua rauhas­sa (en tiedä oliko jut­tu eri sit­ten niis­sä asun­nois­sa, jot­ka on ihan siinä ase­man ostari­aukios­sa kiin­ni). Ja tosi­aan tuo Kan­nelmäen “ikävä seu­tu” on ihan vain tuos­sa ase­mal­la. Jos siitä kävelee kolmisen sataa metriä mihin tahansa suun­taan niin olet jo joko pel­lol­la tai jos­sain nukkumalähiössä.

  22. Eli­na:
    Olen valit­tanut tästä jo kyl­lästymiseen asti, mut­ta tuo Osmon tapa käyt­tää sanaa köy­hä on todel­la leimaa­va ja var­masti mon­es­ta loukkaava.

    Täl­lä ker­taa yritin kuitenkin kuva­ta Nur­mi­jär­ven kun­nan­jo­hta­jan oletet­tua sielun­maise­maa. Hän saat­taa kavah­taa pien­i­t­u­loisia jo sik­si, että nämä mak­sa­vat vähän vero­ja, sairastel­e­vat enem­män ja voivat jopa pyytää toimeentulotukea.

  23. “Jos ostat 300000 euron käm­pän, et var­maan toi­vo, että taloon tai naa­puri­in muut­taa musta­laisia, narkkare­i­ta, lin­nakun­de­ja jne.”

    Eiköhän viihty­isän asuinympäristön toive koske kaikkia tulota­sos­ta ja omis­tuk­ses­ta riip­pumat­ta. Jostain syys­tä narkkarei­den ja spur­gu­jen kat­so­taan häir­it­sevän vain omis­tusasun­nois­sa asuvia. 

    Päi­hdeon­gel­ma pitäisi ratkaista aidol­la taval­la eli ehkäisemäl­lä päi­hdeon­gelmien syn­tyä ja huole­hti­mal­la riit­tävästä ja tehokkaas­ta hoi­dos­ta, ei pois-silmistä-seg­re­gaa­ti­ol­la. Viimemainit­tu on vain maton alle lakaisua; se ei ratkaise mitään.

  24. ” Joka viides helsinkiläi­nen asuu kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa. He ovat yleen­sä aivan taval­lista työssä käyvää väkeä. Samal­la taval­la pien­i­t­u­loisia kuin moni niistä, jot­ka pak­enevat kehyskun­ti­in Helsin­gin korkein­ta hintoja.”

    Oikea luku taitaa olla lähempänä joka kuudet­ta, mut­ta oikean­su­un­tainen koment­ti kuitenkin. Ongel­ma-asu­jik­si on joskus jos­sain arvioitu n. 2–3 % vuokrat­alo­jen asukkaista, ja näi­den annetaan sit­ten määrit­tää koko ryh­män maine. Ihan tajutonta!

    On tot­ta että 25% kaupun­gin vuokrat­alo­jen asukkaista saa toimeen­tu­lo­tukea. Samas­sa yhtey­dessä tulee kuitenkin huo­maut­taa että kaupun­gin kaik­ista toimeen­tu­lotuen saa­jista asuu muual­la kuin kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa peräti 60%. Leimataan siis muual­la kuin kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa asujat!

    Alueelli­nen sekot­ta­mi­nen tapah­tuu omis­tusasun­tokan­nas­sakin ihan luon­nos­taan alueen van­hen­e­misen myötä. Muis­tan jostain luke­neeni (tätä min­ul­la ei ole nyt tark­istaa, tulee hatus­ta) että kaik­ista vuokra-asun­noista jopa 80% olisi taval­lisia yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa ole­via asun­to­ja, joi­ta omis­ta­ja vuokraa. 

    Naa­puris­sasi voi hyvinkin asua vuokralainen!

  25. Saanko tietää, mil­lainen on “päi­hdeon­gel­man riit­tävä ja tehokas hoito”? Min­un pitäisi nimit­täin usein ihan viran puoles­ta antaa sel­l­aista, kun yhteiskun­ta on jo niin päät­tänyt, mut­ta kun sel­l­aista ei tietääk­seni ole olemassa.

  26. Jaakko: “Eiran­ran­nan asun­not eivät ole vapai­ta “sosi­aal­i­sista rasitteista”.

    Tun­nen kyl­lä alueen hyvinkin perus­teel­lis­es­ti, ja Diakonissalaitok­sen palvelupis­tet­tä sekä Her­ne­saarenkadun VVO:n vuokrat­aloa arvos­tus­ta laske­vana tek­i­jänä min­un on osaltaan kiit­tämi­nen siitä että ylipäätään pystyin aikoinaan alueelle muut­ta­maan. Olen siis seg­re­gaa­tio­ta vas­tus­ta­van asun­topoli­ti­ikan edun­saa­ja. Ran­noil­la kul­jen vähin­tään pari ker­taa viikos­sa ja voin sanoa etteivät “ranto­jen miehet” suurem­min viihdy alueella.

    Eiran­ran­nan suo­sio juon­tuu tulk­in­tani mukaan nimeno­maan päätök­ses­tä rak­en­taa alueelle ain­oas­taan kovan rahan asun­to­ja, Helsingis­sä kun rikkaiden reser­vaat­tien kaavoit­ta­mi­nen on harv­inaista herkkua. Kun asukaskun­nan sosioekonomi­nen homogeenisu­us on taat­tu ja raken­nustapao­hje vielä määrää alueen ympärille muu­rit ei ole enää niin välik­si että raken­nuste­hokku­us on kohtu­u­ton ja naa­pu­ri­na on lämpövoimalaitos.

  27. Näin juuri äsken Hesaris­sa uutisen, jon­ka mukaan Hesas­sa seu­raa­van sadan vuo­den aikana men­ren­pin­ta joko nousee tai las­kee enin­tään parikym­men­tä sent­tiä. Sinä kun Osmo ensim­mäisenä sait kuningasa­jatuk­sen jo 80-luvun lopus­sa, että Helsin­gin tulee varautua parin metrin nousu­un, niin voisitko lyhykäis­es­ti arvioi­da, paljonko se varautu­mi­nen on mak­sanut suo­raan ja paljonko epä­suo­rasti raken­nuskus­tan­nusten tai pienem­män rak­en­tamiseen sovel­tuvan kaupun­gin pin­ta-alan takia. Voisitko myös arvioi­da, kuin­ka järkevä — näin jälkikä­teen ajatellen — tuo vaa­timuk­sesi on ollut?

    Ja noin laa­jem­min ottaen, voitko esit­tää jonkin­laisen tavan, jol­la surkei­ta päätök­siä tehneet poli­itikot saataisi­in vas­tu­useen yhteiskun­nalle aiheut­tamis­taan (lähin­nä taloudel­li­sista) vahin­go­ista. Tarkoi­tan tätä todel­la! Sin­ul­la kun noi­ta ideoita riit­tää ja demokra­t­ian kannal­ta olisi tärkeää, että poli­itikot toimi­si­vat vas­tu­ullis­es­ti, vai?

  28. Minä sain kyl­lä läpi ain­oas­taan metrin varautu­misen, mut­ta se on sit­tem­min nos­tet­tu kahdek­si metrik­si; tosin näil­lä tarkoite­taan vähän eri asi­aa, pysyvää tai hetkellistä.

    Nuo käsi­tyk­set meren pin­nan nousus­ta vai­htel­e­vat aika paljon. Viime aikoina ennustet­tu meren pin­nan taso on ollut pikem­minkin nousus­sa kuin laskus­sa. Jos on edes pros­entin toden­näköisyys, että meren­pin­ta nousee niin paljon, että se tuhoaa viemäriverkon kaut­ta maanalaiset raken­nel­mat, varautu­miseen kan­nat­taa käyt­tää aika paljon rahaa.

    Sata vuot­ta on tarkastelu­a­jan­jak­sona myös peräti lyhyt.

  29. Catili­na kysyi:

    “Saanko tietää, mil­lainen on ‘päi­hdeon­gel­man riit­tävä ja tehokas hoito’? Min­un pitäisi nimit­täin usein ihan viran puoles­ta antaa sel­l­aista, kun yhteiskun­ta on jo niin päät­tänyt, mut­ta kun sel­l­aista ei tietääk­seni ole olemassa.”

    Kiitos mie­lenki­in­nos­ta. Minäkin tiedän siitä jotain, muun muas­sa sen ansios­ta, että olen joskus ollut alko­holis­tipo­lik­linikalla töis­sä, tosin aika kauan sitten. 

    Tehokas­ta hoitoa ei tietenkään ole, mut­ta päi­hdeon­gel­maisille voitaisi­in kuitenkin tar­jo­ta tehokkaam­paa ja parem­paa hoitoa kuin täl­lä het­kel­lä tehdään. Tietääk­seni esimerkik­si huumei­denkäyt­täjät eivät pääse kun­nol­la hoitoon, vaik­ka haluaisivat. 

    Mitä alko­ho­lion­gelmi­in tulee, niin käsit­tääk­seni hyysäävä A‑klinikkamainen kohtu­u­juomiseen ohjaami­nen ei oikein tuo­ta tulok­sia sen jäl­keen, kun kon­trol­li on jo pahasti men­nyt. Mielestäni tarvit­taisi­inkin enem­män paukku­ja ja asi­aka­s­paikko­ja esimerkik­si tiukem­paan myl­ly­hoit­o­maiseen hoitoon, jos­sa hoidet­ta­vat joutu­vat kat­so­maan ongel­maansa ja itseään tiukem­min silmästä silmään. Ja jatko­hoito AA:han, jon­ka ryh­mä­tu­ki näyt­tää toimi­van monil­la erinomaisesti.

  30. Saanko tietää, mil­lainen on “päi­hdeon­gel­man riit­tävä ja tehokas hoito”? 

    Näyt­täisi siltä että itä­naa­puris­sa on onnis­tut­tu asi­as­sa hyvin jos tarkoituk­se­na on vähen­tää juop­po­jen määrää. Mei­dän poli­ti­ikkamme on ilmeis­es­ti lisätä päi­hdeon­gel­mais­ten määrää kos­ka ne lisään­tyvät jatku­vasti. No kaipa tämäkin voi olla tavoite ja ylpeilyn aihe.

  31. Taitaa kyl­lä ainakin tois­taisek­si olla niin, että Helsingistä ensi sijais­es­ti muute­taan pois kalli­iden asun­to­jen vuok­si. Jos tätä saataisi­in uusien aluer­ak­en­tamis­pro­jek­tien avul­la kor­jat­tua niin se olisi hyvä. Keski­t­u­loiselle per­heelle pitäisi olla tar­jol­la kohtu­uhin­taisia, riit­tävän iso­ja asuntoja.

    Jotain muu­tos­ta on kai tapah­tunut, kun esimerkik­si kan­takaupungis­sa lap­siper­hei­den määrä on lisään­tynyt vas­toin kaikkia ennusteita.

  32. Tehokas­ta hoitoa ei tietenkään ole, mut­ta päi­hdeon­gel­maisille voitaisi­in kuitenkin tar­jo­ta tehokkaam­paa ja parem­paa hoitoa kuin täl­lä het­kel­lä tehdään. 

    Elikkä pitäisi tar­jo­ta lisää hoitoa, joka ei vaiku­ta mitenkään?

  33. Vaik­ka olen poli­it­tiselta kan­nal­la­tani ihan muual­la kuin Osmo, voin vain kun­nioituk­sel­la lukea hänen mielip­iteitään. Olen samaa mieltä, että Helsin­gin pitäisi olla ennem­män itsekäs ja tehdä tilaa “kul­ta­ham­mas­ran­nikolle”. Näiltä suu­rit­u­loisil­ta kerä­ty­il­lä veroil­la voidaan rahoit­taa muiden asum­ista. Vaik­ka kuul­lunkin tuo­hon ryh­mää, joka noi­ta asun­to­ja voisi ostaa, halu­an kuitenkin asua paikas­sa jos­sa on “aitoa” elämää. Täl­läiset viimeaikoina esite­tyt “nur­mi­järvi” fan­tasi­at kuu­lu­vat enem­mäkin tuonne 20–30 v takaiseen aikaan, joil­loin ihmiset muut­ti­vat kaupungei­hin. Enpä ole tavan­nut mon­takaa nuor­ta (alle 30v) joka olisi valmis muut­ta­maan kaupungista pois.

  34. Nur­mi­jär­ven kun­nan­jo­hta­jan parah­dus oli kuvaa­va. Samaa argu­men­taa­tio­ta saati­in kuul­la Espoos­sa kun metropäätöstä tehti­in — joku oli käynyt Kampin metroase­mal­la ja näh­nyt humalaisen / huume­hörhön / epäi­lyt­tävän näköisen ihmisen ja vas­tusti sit­ten fanaat­tis­es­ti kaikkea raideli­iken­net­tä peläten raitei­den tuo­van sen ihmisen omille nurkille.

    Metron suun­nit­telul­la ja siivouk­sel­la on toki suuri merk­i­tys sille, tun­te­vatko matkus­ta­jat olon­sa asemil­la ja vaunuis­sa tur­val­lisek­si. Sut­tuinen, ahdas, mata­la ja pimeä sokke­lo ei houkut­tele ihmisiä metroon. Mallia voi käy­dä kat­so­mas­sa esimerkik­si Bil­baos­ta, jos­sa metron (teknis­es­ti on kyse maanalais­es­ta junas­ta, mut­ta se on eri jut­tu) suun­nit­telus­sa on pain­otet­tu nimeno­maan koet­tua tur­val­lisu­ut­ta. Bil­bao onkin saanut mm. palkin­non maail­man siis­teim­mästä met­ros­ta, sil­lä lat­ti­at oikeasti kiiltävät.

  35. Kasvi on oike­as­sa siinä että asemien laatu­un täy­tyy panos­taa. Varsinkin lähi­ju­na-ase­mat ovat usein säädyt­tömässä kun­nos­sa. Tämä on todel­la type­r­ää, ensin tehdään kallis rata ja sit­ten karkote­taan mak­savia asi­akkai­ta laimin­lyömäl­lä ylläpito.

    Ase­ma-arkkite­htu­uris­sakin on ongel­mansa. Län­simetronkin suun­nitelmis­sa kum­mit­telee sel­l­ainen kon­sep­ti kuin lipun­myyn­ty­hal­li. Mil­lä metroase­mal­la myy­dään lip­pu­ja, ja mik­si siihen tarvi­taan iso ja kallis maanalainen tila joka toden­näköiseti muo­dus­tuu tur­vat­tomak­si aukioluolaksi?

  36. Suomes­ta puut­tuu arjen viihtyvyyt­tä, jos­ta ulko­maiset kon­sul­ti­tikin ovat esimerkik­si Helsinkiä kri­ti­soi­neet. Se näkyy mm. siinä, että julk­isten tilo­jen ja kaupunki­ti­lan suun­nit­telu­un ei ole panos­tet­tu riit­tävästi. Sil­loinkin kun suo­ma­laiset julkiset tilat ovat siis­te­jä, niitä hal­lit­see tosi kolkko tek­nis-taloudel­lisen ratio­nali­teetin sanele­ma esteti­ik­ka. Ei tarvitse kuin ver­ra­ta tyl­siä suo­ma­laisia metroasemia Tukhol­man Tun­nel­banan elähdyt­tävään taiteel­lisu­u­teen. Suomes­sa ei tarvi­ta niinkään pääl­leli­imat­tu­ja taide­hank­in­to­ja vaan sielukkaam­paa julk­isten tilo­jen arkkite­hton­ista suun­nit­telua. Mut­ta rigidin funk­tion­al­is­min taakkaa painaa raskaana.

  37. Tuo tpyy­lu­o­man point­ti on hyvä. Lon­toos­sa­han sel­l­aset perusase­mat on vaan käytäviä, jot­ka johtaa raiteille. Liput myy­dään sisäänkäyn­nin kohdal­la automaatista ilman mitään kokoontumistiloja.

  38. EI HOLISTIT RTAAA TARVITSE

    Poikani on asunut parisen vuot­ta Matinkylssä Kala-matis­sa Espoonkru­u­nun asun­nos­sa. Nyt hän on muut­ta­mas­sa Laruun.“Asunto oli ihan jees, mut­ta ympäristö vähän turhan värikästä. Siihen kyp­syi. — Mie­len­ter­veyspoti­laat eivät ole ongel­ma. Talosshan oli avo­hoip­iste, mut­ta ei sen ole­mas­saoloa olisi huo­man­nut, jos ei olisi teinnyt.”

    Olen paris­saikn taloy­htiössä joutunut selvit­tämään asukkan aiheut­tamia häir­iöitä. (Yksi onnis­tui melkein polt­ta­maan koko tor­pan.) Yleen­sä tyyp­pii tsessään on ihan muka­va, mut­ta en kaver­it … Naisvä­ki huo­maa häriöt helpom­min kuin miehet, jot­ka eivät pien­stä metelistä välitä.

    Ykis näköko­h­ta kos­kee las­ten hoit­o­muo­toa , siis lyhyesti koti /perhepäivähoito vai päiväkoti. Kirkkon­um­men Get­se­by eli Ganster­by oli 70-luvun alus­sa syn­tyessään ongel­malähiö. Mut­ta seil­lä oli akti­ivi­nen urheiluseu­ran puheen­jo­ht­ja, joka mm. aloit­ti las­tenker­ho­toimin­nan, ja tietenkin kaik­ki lapet pela­si­vat kirkus­sa. Kun oli paljon koitäite­jä, joil­la usein oli myös hoito­lap­sia, alueel­la oli koko päivän aikuisia ja he pitivät jöötä. Ja myöäs aut­toi­vat ongelmaper­heitä pienis­sä ja suuris­sa asioissa.

    Nyt kun kulke Hgin lähiöis­sä, nehän ovat kuollei­ta. Ja sil­loin tietenkin zom­bit, vampyyrit yms. val­taa­vat seudun.

    Kan­nataa siis keskutel­la tästäkin näkökul­mas­ta riit­tävästä ja kat­tavas­ta koti­hoidon ja yksi­tyisen hoidon tuesta.

  39. OLISIKO KALAUKKALAN RATA KANNATTAVA?

    Peri­aat­teessa voitaisin Mar­ja-radas­ta vetää rata Kivistön kaut­ta Klaukkalaan,. Suo­raan Van­taan­mkosekl­ta eteen­päin se vesi Keimolan kor­pea. Jos jätämme sillen ksys­mysken siitä, toisiko rata huumei­ta, niin kan­ntaa silti pohti ratay­htey­den meilekkyyttä.

    Nyt lin­ja-autol­la Klaukkalas­ta Helsinki­in pääsee 40 — 60 min­uutis­sa eli suun­nillen ythä nopeasti kuin esim.Tolsastakin. Ja pysäkke­jä on tiheäm­mässä. Eikä tarvitse sit­ten kymme­nen vuo­den päästä miet­tiä, miten tekee nuhraan­tunen ase­man kanssa. Sel­l­ainen on mm. Martinlaaksossa.

    Jos junay­hteydne hin­tan on suorien lin­ja-autoy­hteyk­sien menet­tämi­nen, sel­l­ainen ei ole mielekäs. 

    Toien asia on sit­ten, ett mon­et klaukkalaiset ovat työssä työssä Kehä III:n var­rel­la, jol­loin junay­hteys ei hei­dän työ­matkaansa helpottaisi.

  40. Eli­na:
    “Asu nyt pari kuukaut­ta vaikka­pa Kan­nelmäessä Sitra­torin ja ase­man vier­essä väis­telemässä oksen­nuk­sia, lasin­siru­ja ja yritä päästä pois alta vikkelään, kun R‑kioskin päivit­täi­nen ryöstö tapah­tuu. Puhu sit­ten, mikä järkyt­tää ja mikä ei.”

    Voi Kan­nelmä­ki-parkaa.
    Vaikut­taa vah­vasti siltä, ettei Eli­na tiedä mis­tä puhuu. Eli­nan omas­ta asum­is­muo­dos­ta en tiedä eikä se min­ua kiin­nos­takaan, mut­ta tämän­laa­tuiset kom­men­tit tule­vat yleen­sä jostakin maaseudun syr­jäkylältä, uun­in­pankon korkeuk­sista kat­sot­tuna. Itse asun Kon­tu­las­sa (hui kauhis­tus, sanovat kait jotkut vähä-älyiset), enkä pidä kaupungi­nosaa mil­lään tavoin sosi­aalis­es­ti ongel­mallise­na, pahoista ja tietämät­tömistä puheista huolimatta.
    Onko köy­hän näkem­i­nen jotenkin järkyt­tävää? Tai juo­pon? Minus­ta ei.
    Alko­holi on erit­täin suosit­tu — ja vaar­alli­nen — huume myös ns. parem­man väen piiris­sä. Humalainen rikas öykkäri on niin hirvit­tävä näky, että päätin aikoinani pae­ta suin­päin sel­l­aista kaupun­gin keskus­tas­ta tänne rauhal­liseen Kontulaan.

    “Se on help­po Kata­janokalta käsin tuomi­ta ihmiset, jot­ka hakeu­tu­vat näistä olo­suhteista pois.”

    Mis­tä olo­suhteista pitäisi hakeu­tua pois? Mil­laista prins­es­saelämää ihmiset oikein hamua­vat? Ilmeis­es­ti juuri sel­l­aista, joka on oikeasti tas­apak­sua ja kuol­lut­ta, yhden­mukaisen tyl­säk­si kloonat­tua lop­u­ton­ta omakoti- ja par­i­taloslum­mia hul­muavine suomen­lip­puineen. Jos­sa kaik­ki menevät nukku­maan ja rakastel­e­vat ja son­ti­vat yhtäaikaa, luke­vat samaa lehteä, ovat samaa mieltä kaikesta, katso­vat samo­ja tv-ohjelmia. Miten asut, sel­l­ainen olet.

    “Juju nyt ei ole siinä, etteikö omakoti­taloalueille pää­sisi julk­isil­la tai etteikö köy­hillä, puhu­mat­takaan rikol­lisil­la useinkin olisi autoa (onko joku näh­nyt romanin bus­sis­sa, aina­han niil­lä jokin kol­sa on), vaan että julkiset kate­tut tilat puut­tuvat. Nark­it ja muu epäi­lyt­tävä aine­shan notkuu metro­tun­neleis­sa, ostareil­la ym.”

    Taas tuli uun­in­panko­ro­man­ti­ikkaa. Metron suurkäyt­täjänä voin sanoa, että kovasti harv­inaista siel­lä on häirikköjä ja “narkkare­i­ta” nähdä. Autoil­i­joiden perusteluis­sa julkisen liiken­teen käyt­tämät­tömyy­delle tämä kyl­lä on kovasti suosit­tu väite. Narkkar­i­jen­gi pyörii har­voin myöskään laitakaupun­gin ostareil­la, pikem­minkin itäisessä kan­takaupungis­sa. Tämän tiedän, sil­lä olen tehnyt työkeikkaa apteekeis­sa pitkän­sil­lan takana.
    Mon­et Helsinkiä pienem­mät kaupun­git ovat tässä suh­teessa kyl­läkin ongelmallisempia.
    Auton käytössä taas on erit­täin har­voin kyse siitä, että pelät­täisi­in “narkkare­i­ta” tai ettei koti­in saak­ka pääi­sisi bus­sil­la. Laisku­us, tehty kiire, elit­is­mi ja her­mostunut elämän­ta­pa ovat todel­lisia syitä.

  41. Markku, Nur­mi­järvel­lähän muuten menee jo rata, eli Hyvinkää — Han­ko ‑rata. Kivistöstä tule­va rata voisi yhtyä siihen ja junat jatkaa vaik­ka Hyvinkäälle. Kehä III suun­nan kannal­ta luon­te­va vai­h­toe­hto olisi että osa Nur­mi­järvelä tule­vista junista lähtisi kehärataa itään. Asemien sijoit­ta­mi­nen ison kun­nan alueelle jos­sa on väestö on tehokkaasti jaet­tu muu­ta­man kymme­nen talon hajakeskuk­si­in on vaan aika toivonta.

  42. “Län­simetronkin suun­nitelmis­sa kum­mit­telee sel­l­ainen kon­sep­ti kuin lipunmyyntyhalli.”

    Ainakin nimi pitäisi muut­taa, ja hal­li jät­tää rak­en­ta­mat­ta jos lipun­myyn­ti on sen ain­ut funk­tio. Kampin keskuk­sen poh­jak­er­roksen hal­li (mis­sä myy­dään myös lip­pu­ja) on suun­nit­telul­taan osunut aikalail­la nap­pi­in, osit­tain var­maan sik­si että hal­li­ti­la asso­sioituu taloon, ei metroasemaan.

    Viihty­isyys­mielessä toinen ääripää on Hakaniemessä.

  43. T Pyy­lu­o­ma­lle

    Tot­ta. Olin uno­htanut Han­kopaanan, vaikak sen viimek­si lauant­ian ylitin. Olen jopa matkus­tanut Kar­jaalt Hyvinkäälle höyryju­nal­la v. 1989. Oikein muka­va kesäi­nen muisto.

    Nur­mi­jär­ven alueel­la ovat (ainakin) Kor­ven, Röykän ja Rajamäen seisak­keet. Tosin pelkään pahoin, että ne kovin huonos­ti palveli­si­vat pääkaupunkiseudun liiken­net­tä. Aikanaan ne palve­li­v­at kyläy­ht­e­siön liikenentarvetta.

    Klaukkalan väk­il­iuku on 15.000, Nur­mi­jär­ven kikokylän ja Rajamäen kum­mankin n 7.000. Lep­sämä, jos­sa rakate­tun päämin­ster­imme tönö sijait­see on sekin muka­va kylä.

  44. Slum­misti epäilee: 

    “Vaikut­taa vah­vasti siltä, ettei Eli­na tiedä mis­tä puhuu”

    Kuten sanoin kyl­lä jälkim­mäisessä kom­men­tis­sani, olen asunut pari vuot­ta Kan­nelmäessä Sitra­torin kupeessa. Käyn siel­lä edelleen sil­loin tällöin. 

    “Eli­nan omas­ta asum­is­muo­dos­ta en tiedä eikä se min­ua kiinnostakaan”

    No, jos ei kiin­nos­ta, en ker­ro, mut­ta vinkkinä: Se ei ole ole­tuk­sesi mukainen Alavies­ka eikä Tuupo­vaara, vaan Länsi-Helsinkiä. 

    “Itse asun Kon­tu­las­sa (hui kauhis­tus, sanovat kait jotkut vähä-älyiset), enkä pidä kaupungi­nosaa mil­lään tavoin sosi­aalis­es­ti ongel­mallise­na, pahoista ja tietämät­tömistä puheista huolimatta.”

    En sano “hui kauhis­tus”, kos­ka en ole (kai) vähä-älyi­nen, mut­ta en minä sinne muut­taisi muuten kuin pakon edessä. 

    Kaupungi­nosan sosi­aaliset ongel­mat eivät ole varsi­nais­es­ti mikään mielipi­dekysymys. Ryöstö­jen, pahoin­pite­ly­jen, ilki­val­lan, koti­hä­ly­tys­ten määr­l­lä ne ongel­mat vain raa’asti mitataan. Kon­tu­la ja Kan­nelmä­ki ovat Helsin­gin kärkipäätä. 

    Ei minus­ta köy­hän tai juo­pon näkem­i­nen ole mitenkään järkyt­tävää.. Köy­hissä ja juopois­sa on usein oikeinkin mukavia ja elämän­vi­i­sai­ta ihmisiä. Paljon mie­lenki­in­toisem­pia ihmisiä kuin jugend-talois­sa muhi­va itseri­it­toinen “eli­it­ti”,. jot­ka tapail­e­vat toisia samanmoisia. 

    Ihan suo­ras­taan suosit­te­len köy­hi­in ja juop­poi­hin tutustumista.

  45. Markku, Klaukkala on kai tuol­laiset neljä kilo­metriä pitkä nauha sen iso tien var­res­sa. Jot­ta ase­ma olisi käve­lyetäisyy­del­lä tarvit­taisi­in noin neljä seisaket­ta joka on vähän ongel­mallista. Jos tuonne halu­aa raiteet niin joku tram-train voisi toimia. Eli tiheästi pysähtyvänä ratikkana Nur­mi­jär­ven läpi ja sit­ten junarataa vähillä pysähdyksillä.

  46. Kyl­lä jotkut Klaukkalas­sa var­maan halu­aisi­vat junay­htey­den. Tosin täältä on niin hyvät yhtey­det autol­la mihin tahansa, että junaa ei vält­tämät­tä paljon tarvitsisi.

    Junal­la voisi men­nä Helsin­gin keskus­taan sil­loin har­voin, kun sinne on asi­aa. Ehkä joka 3. kuukausi. Näp­pitun­tu­mal­ta uskoisin, että useim­mat käyvät töis­sä jos­sain kehä III:n tai kehä I:n var­rel­la. Siinä ei valitet­tavasti juna keskus­taan auta.

    Tärkeämpiä uud­is­tuk­sia olisikin kehit­tää kehä III:n ja kehä I:n liiken­net­tä pois­ta­mal­la niiltä liikennevalot.

  47. Kyl­lä se asum­i­nen rivarissa/omakotitalossa Nur­mi­järvel­läkin mak­saa ja jos tarvi­taan vielä kak­si autoa niin ihmette­len mil­lä lainat lyhenevät?
    En minäkään halu­aisi asua Malminkar­tanos­sa ker­rostalos­sa, mut­ta hitas-asun­to on edulli­nen lap­siper­heelle, koulut/päiväkodit ihan vier­essä ja töi­hin pääsee pyöräl­lä tai junal­la ja asu­uhan tääl­lä ihan kivo­jakin ihmisiä. Välit­tämistä naa­purista ja lähiym­päristöstä tarvi­taan sil­lä omaan napaan tui­jot­telul­la ei ongelmia ratkaista ja kaikkia asioi­ta ei voi ratkaista kun­nan varoil­la, siihen ei rahat riitä!

  48. Asun Nur­mi­järvel­lä, käyn töis­sä Helsingis­sä. Nur­mi­järvi on kotikun­tani ollut suurim­man osan elämästä. Asun haja-asu­tusalueel­la sen vuok­si, että kaipaan omaa rauhaa. Olen asunut myös Espoon Lep­pä­vaaras­sa. Täy­tyy myön­tää että en tykän­nyt alueesta ollenkaan! Koti­ni rap­pukäytävässä poruk­ka joi viinaa. Alak­er­ras­sa tape­li­v­at niin, että poli­isit piti hälyt­tää. Ase­man alikulku­tun­nelis­sa oli usein poli­isit selvit­telemässä mitä lie…
    Ja lapseni oli­vat vielä aika pieniä siel­lä asues­sa. Ei heitä uskaltanut päästää ilman valvon­taa ulos leikkimään! Eli asun 100 ker­taa mielu­um­min Nur­mi­järvel­lä kuin Lep­pä­vaaran slum­mi­alueel­la. Ja kyl­lä täältä Nur­mi­järveltäkin löy­tyy talo­ja joi­hin en muut­taisi! Ei vaan ker­ta kaikki­aan huvi­ta kat­sel­la sitä rökäle­htimistä. Ei ole min­un maail­maani. Enkä halua sitä lap­sil­lenikaan esitel­lä. Junara­ta Klaukkalaan on todel­la hyvä ja Han­ko radalle asti. Miten olisi Metro:-))? Jokainen toiv­ot­tavasti saisi vali­ta asum­isalueen­sa. Näin ei valitet­tavasti aina ole.

  49. “Vuosaaren Kru­unu” ‑nimi­nen ker­rostalokokon­aisu­us Vuosaaren uudel­la puolel­la on hyvä esimerk­ki anti­seg­re­gaa­tion hedelmistä. On saman­laista omis­tus- asum­isoikeus- ja vuokrabunkke­ria vierekkäin. Olen miet­tinyt, kuin­ka hienoa ja motivoivaa on mak­saa asun­to­lainaa tai vastiket­ta ja asua omis­tusker­rostalos­sa ja kat­soa samal­la vuokrat­alon meininkiä. Fyy­sis­es­ti täs­mälleen saman­laiseen asun­toon näyt­tää pää­sevän käsik­si myös hie­man kevyem­mäl­lä pon­nis­tuk­sel­la. Sään­nöl­lis­es­ti ikku­nas­ta ulos (auto­jen päälle) lentävät täy­det jugurt­ti- ja piimäpurk­it, roska­pus­sit ja piz­za­laatikot ker­to­vat asumisen arjes­ta. Lisäk­si vuokrat­alon alaoven lasi on viikon­lop­puna jotenkin use­am­min rik­ki kuin muiden asum­is­muo­to­jen vas­taa­va. Tuskin ovat asiansa hoitavien ihmis­ten tekosia. Lisäk­si vuokrat­alon ulko-oven eteen jatku­vasti pysäköidyt EST ja RUS ‑kansal­lisu­us­tun­nuk­sil­la varuste­tut ajoneu­vot vaikeut­ta­vat pysäköin­tialueelle ajamista. Toisaal­ta, lohdullista kyl­lä, ker­rostaloa­sun­non voi myös mieltää sijoi­tusin­stru­men­tik­si. Aikansa kutakin, kyl­lä se jollekin kel­paa ja joku uusi ehkä vähem­män junt­ti, avarakat­seinen pääkaupunki­lainen pääsee naut­ti­maan mon­imuo­tois­es­ta asujaimistosta.

  50. Satu kir­joit­ti 25.10.2008 kel­lo 22:03

    Asun Nur­mi­järvel­lä, käyn töis­sä Helsingis­sä. Nur­mi­järvi on kotikun­tani ollut suurim­man osan elämästä. Asun haja-asu­tusalueel­la sen vuok­si, että kaipaan omaa rauhaa. 

    Jep. Olen minäkin asunut Naan­talis­sa ja käynyt töis­sä Turus­sa. Tuos­sa on vaan pieni vääristymä tulon ja veron kohdis­tamisen kanssa. Ok, töis­säkäyn­tiä yli kunnnan­ra­jan on ollut “aina” ja tullee ole­maankin niin kauan kuin kun­nat nyky­muo­dos­saan ovat olemassa.
    Muuten olen sitä mieltä, että kun­tien aika on ohi. Niil­lähän tur­vat­ti­in vil­jeli­jöi­den ja por­varisaton oikeuk­sia. Mihin kun­taraken­net­ta tänään tarvitaan.

  51. Kan­nelmäkeä niin mol­lataan tuol­la vähän aiem­min että voi nyt sen­tään. Olen asunut Kantsus­sa viimeiset 11 vuot­ta, ensin n 100 metrin päässä Sitra­to­ril­ta , nykyään n 400 metrin päässä. Okei, ns van­hal­la puolel­la, mut­ta olen akti­ivi­nen paikallisju­nail­i­ja, kir­jas­ton käyt­täjä, kirp­pik­sen kävi­jä (kaik­ki Sitra­torin laidal­la). Ihan outoa puhet­ta on Eli­nan vuo­da­tus. Koskaan Sitra­to­ril­la pyöriessäni en ole väistänyt kus­eske­li­jaa eli oksen­teli­jaa, ja lah­keeni ovat aina kuiv­ina pysyneet… Olen asunut myös “kam­mot­tavas­sa” Tapu­likaupungis­sa aikoinani yht. n 4 vuot­ta, joka sekin oli paik­ka jos­ta ker­rot­ti­in hir­muisia tari­noi­ta. Ker­ran näin kuin­ka tele­vi­sio lensi alas ker­rostalon ikku­nas­ta. Yhden auto­mur­ron näin. Juop­po­ja oli, tot­ta maar. Mut­ta siinäpä ne hirveim­mät. Ain­oat ker­rat kun min­ua on fyy­sis­es­ti uhat­tu 40 v. elämäni aikana ovat tapah­tuneet asues­sani Klaukkalas­sa(!) ja sit­ten Sepänkadul­la, siinä Eiran Raja­mail­la (!). Not­ta uskallan sanoa että on vähän tarkoi­tushakuisen värit­tynyt kuva Kantsus­ta ELinalla.

Vastaa käyttäjälle Traveller Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.