Terveisiä Kempeleeltä Helsinkiin

Kem­peleläi­nen isä lähet­tää aamun Hesaris­sa ter­veisiä Helsinki­in, että val­tion pitää määrätä luokkakoolle ylära­ja. Minus­takin on tärkeätä, että lapset saa­vat kun­non ope­tus­ta, mut­ta yksi peri­aat­teelli­nen kysymys tähän sisäl­tyy, jol­la on aika laa­jo­ja imp­likaa­tioi­ta. Mik­si kem­peleäi­nen isä lähet­tää ter­veiset Helsinki­in eikä Kem­peleen valtuustolle?

Minä ihmettelin aina eduskun­nas­sa, mik­si kun­nat vaa­ti­vat, että val­tio kahlit­see niiden päätök­sen­tekoaan. Mik­si eivät kahlitse itse itseään? Kepu­laiset esimerkik­si oli­vat kovia vaa­ti­maan, että val­tio määräisi kun­tia mak­samaan korkeam­paa koti­hoidon tukea. Nythän val­tio on määrän­nyt tuelle tietyn min­imikoon, jon­ka kun­ta saa ylit­tää ja aika moni kun­ta ylit­tääkin. Paradok­saal­is­in­ta on, että tuo­ta lain sal­li­maa miniä sovel­letaan yleen­sä keskus­ta­jo­htoi­sis­sa kun­nis­sa, ja sama Keskus­ta vaatii, että val­tio käskisi hei­dän tehdä paran­taa tapansa. Yhtä kalli­ik­si­han se kun­nalle tulee, että tukea nos­te­taan val­tion käskemänä kuin itse päätet­tynä. Tässä hal­li­tuk­ses­sa keskusta­laiset onnis­tu­i­v­at saa­maan val­tion komen­ta­maan heitä itseään, mikä var­maankin oli las­ten kannal­ta hyvä ratkaisu. Joskus 1990-luvun alus­sa kun­tien nor­mi­tus­ta puret­ti­in voimakkaasti, kos­ka “paikallis­es­ti tiede­tään parem­min kuin Arka­di­an­mäel­lä, mihin rahaa kan­nat­taa pan­na”. Mik­si paikallis­es­ti ei tiede­tä parem­min ja jopa paikalliset itse vaa­ti­vat , että val­tio komen­taa paikallisia?

Ymmär­rän sen, että val­tion on suo­jelta­va ryh­miä, jot­ka jäi­sivät kun­nal­lises­sa demokra­ti­as­sa eli enem­mistö­val­las­sa osat­tomik­si tai joi­ta kun­nat yrit­täi­sivät karkot­taa naa­purikun­nan vas­tu­ulle — liikun­tavam­maiset esimerkik­si — mut­ta melko ylivoimainen enem­mistö ihmi­sistä käy jos­sain elämän­sä vai­heessa koulua,joten syr­ji­tyk­si vähem­mistök­si ei heistä oikein ole.

Tämä “val­tio sitokoon mei­dän kätemme” ‑vaa­timus on oikeas­t­aan aika peri­aat­teelli­nen ajatellen val­lan hajautusta.

14 vastausta artikkeliin “Terveisiä Kempeleeltä Helsinkiin”

  1. Suo­ma­laiset ovat sään­te­lyä ja ohjaus­ta rakas­tavaa kansaa (pait­si sil­loin jos ne tule­vat maan rajo­jen ulkop­uolelta). “Yhteiskun­taa” vaa­di­taan lait­ta­maan kun­toon asi­at, jot­ka voitaisi­in saa­da nopeasti tehtyä talkootyöl­lä naa­purien kesken. Ja mitä kauem­paa Suomes­sa siitä “asioiden kun­toon lait­tamis­es­ta” käs­ketään sitä tärkeäm­mäk­si se koetaan.

  2. Jospa Kem­peleel­lä kun­ta ei ole ottanut van­hempia riit­tävän vakavasti:

    “Kun­ta­laisa­loite: Ei yli 24 oppi­laan luok­ka- ja ryh­mäkoko­ja Kem­peleen koului­hin. Nimien keräys on nyt päät­tynyt. Aloite luovute­taan 19.5. kun­nan hal­li­tuk­selle. KIITOS KAIKILLE OSALLISTUJILLE!”

    http://www.adressit.com/luokkakoot

    Välil­lis­es­ti jok­seenkin samaa olen ollut mukana tekemässä kan­takaupungis­sa, tääl­lä onnek­si kun­nan luot­ta­mushenkilöiltä löy­tyi tukea.

  3. Vähem­mistö ei tässä tapauk­ses­sa ole koulua käyvät, vaan ne jot­ka koke­vat raho­jen käyt­tämisen luokkakoon pienen­tämisen tehokkaim­mak­si raho­jen käyttökohteeksi. 

    Puoluei­den paikallisosas­to­jen ja eduskun­nan toim­i­joiden pref­er­enssit eivät ole vält­tämät­tä samo­ja. Jot­ta tässä olisi jotain ihme­teltävää, pitäisi kokon­aisen kun­nan­val­tu­us­ton pyytää val­tio­ta apu­un rajoit­ta­maan toimiaan.

  4. Kem­peleeSTÄ. (Anteek­si pilkun­vi­ilaus.) Opet­ta­jana äänestäisin sel­l­aista kun­nal­lis­vaaliehdokas­ta, joka tuol­laisen rajan uskaltaisi vaa­tia kun­nan sisäl­lä. Tämän­hetkisessä työ­paikas­sani yläk­oulun luokas­sa on mak­simis­saan 20 oppi­las­ta, mikä on hienoa. Olen opet­tanut aiem­min yläk­oulus­sa 25–27 oppi­laan luokkia. Sil­loin ei enää ole todel­lista mah­dol­lisu­ut­ta ottaa jokaista oppi­las­ta huomioon ja suo­da hänelle aikaa esim. tehtävis­sä auttamisessa. 

    Usein val­tu­ute­tut muis­tel­e­vat omia koulu­aiko­jaan vuosikym­meniä sit­ten, ja julis­ta­vat oman totuuten­sa: “Mei­dänkin luokalla oli 40 oppi­las­ta, ja hyvin opit­ti­in. Ja kurikin säi­lyi.” Siihen ei auta selit­tää, että maail­ma, koulu ja oppi­laat muuttuvat.

  5. Taitaa olla aika yleistä vaa­tia sääte­lyn tason vai­h­tamista tilanteessa, jos­sa halut­tua muu­tos­ta ei saa­da aikaan poli­it­tis­ten voima­suhtei­den vuok­si. Samal­la ongelmia vain lykätään yhdestä paikas­ta toiseen. Tämähän tun­tuu aiheut­ta­van vähän sel­l­aista insti­tuu­tioiden hen­git­tävää liiket­tä: hajaute­taan, keskitetään, hajautetaan…

    Jos kun­ta X rak­en­taa mielu­um­min jäähallin kuin panos­taa ter­vey­den­huoltoon niin kyl­lä sen pitää olla kun­nan oikeus. Asukkaat voivat sit­ten joko 1) äänestää vaaleis­sa jotain muu­ta lin­jaa tai 2) äänestää jaloillaan.

    Tietysti mei­dän on myös koko ajan mietit­tävä, että mikä on oikea sääte­lyn taso millekin asialle. Toisaal­ta pitää sit­ten muis­taa, että ei täl­lai­sista muu­tok­sista vält­tämät­tä ole ihme tem­puik­si. Tältä kannal­ta voi miet­tiä myös pääkaupunkiseudun kun­tien yhdis­tämistä. Suh­taudun asi­aan posi­ti­ivisvoit­tois­es­ti, mut­ta jos yhteistä tah­toa asioiden hoita­miseen ja suun­nit­telu­un yhteis­es­ti ei ole ollut tähän men­nessä niin, mik­si sitä olisi yhteis­val­tu­us­tossa sen enempää?

  6. Linkistä
    http://www.adressit.com/luokkakoot
    ote :


    2)Uuteen koulus­trate­giaan määritel­lään yleisopetuk­sen keskiryhmäkooksi:
    1–2 luokil­la 18 oppilasta
    3–6 luokil­la 22 oppilasta
    7–9 luokil­la 18 oppilasta
    Lisäk­si määritel­lään enimmäisryhmäkooksi:
    1–2 luokil­la 20 oppilasta
    3–6 luokil­la 24 oppilasta
    7–9 luokil­la 20 oppilasta

    Olisi­pa kiva tietää mil­lä perus­teel­la esim. yleiskook­si 1–2 luokil­la 18 oppi­las­ta on muut­tunut 3–6 luokil­la 22 oppilaaksi.

    Jos paikkakun­nal­la on 26 kpl 1–2 luokan ikäistä oppi­las­ta, niin tulisiko koulu­un perus­taa uusi luok­ka. Näin saataisi­in kaiketi 2 luokkaa per 13 oppilasta.

    Ei täl­laisia absolu­ut­tisia oppi­laiden lukumääräisiä rajo­ja ymmär­rä Erkkikään.

  7. Luokkakoot voivat olla yksi ongel­ma, mut­ta käytän tässä tilaisu­u­den törkeäasti hyväk­seni esit­telemäl­lä muu­ta­man muun.

    1. Meil­lä tääl­lä on tilanne, jos­sa 40 las­ta laite­taan joka päivä yhteen sali­in nukku­maan jump­pa­p­atjoille. Paino sanal­la laite­taan, sil­lä nukku­mi­nen taitaa jäädä. Tilanne on “nor­maali” eikä mikään väliaikaisratkaisu.

    2. Päiväko­tien pihoil­la olleista talon­mi­esten asun­noista on tehty ryh­mik­siä. Ilman­vai­h­dot on suun­nitel­tu yhdelle perheelle.

    3. Tästä saa nor­maali kolme­lapsi­nen per­he mak­saa 550 euroa kuus­sa. 230+210+50+60. Viimeinen kuusikymp­piä tulee pyrvin-matol­lääk­keestä, jota joutuu lap­si­aan päiväkodis­sa pitävät syömään sään­nöl­lisen epäsään­nöl­lis­es­ti. Tässä on ainakin sen luokan ongel­ma, että siihen soisi jonkun puut­tuvan. Toden­näköis­es­ti aina löy­tyy se joku, jol­la ei ole varaa matolääk­keeseen, sil­lä jatku­va riesa se on. Matolääke saisi olla kela kor­vat­ta­va tai sit­ten sen tulisi kuu­lua päivähoidon hin­taan. Hyvin hoidet­tuna ongel­ma myös poistuisi.

    Mak­su­ton päivähoito olisi katas­trofi, sil­lä mak­sut­to­muus pois­taisi toden­näköis­es­ti myös oikeu­den vit­tuil­la ja valit­taa sil­loin, kun aihet­ta on. Tosin sil­lä nytkään mitään väliä ole, sil­lä kil­pailua ei ole ja lapset on laitet­ta­va sinne, minne sanotaan.

    hmm…

    Pitäisikö lait­taa nykyi­nen jär­jestelmä kun­toon vai jär­jestää mak­sukyky­isille madot­tomat ja päikkärikelpoiset hoitopaikat?

  8. Aina kun­tavaalien alla tun­tuu uno­htu­van var­maankin tarkoituk­sel­lis­es­ti tuo kun­tien itse­hallinto, joka taitaa olla ihan kun­ta­laki­in kir­jat­tu. Eli kun­nille ei tehtäviä osoite­ta muuten kuin lail­la. Nyt pikkuhil­jaa alka­vat vaa­likeskuste­lut, jois­sa val­takun­nan poli­ti­ikan ykkös­sar­jalaiset ker­to­vat tv-keskusteluis­sa siitä mil­laisia palvelui­ta kun­tien pitäisi tar­jo­ta ja kuin­ka ryh­mäkoot ynnä muut ovat liian isot. Samal­la annetaan ymmärtää, että jos mei­dän puolue voit­taa, niin rahaa tulee val­ti­ol­ta siihen ja siihen tarkoitukseen.
    Lupauk­set jäävät kyl­lä lupauk­sik­si, sil­lä val­tion rahoi­tus­ta ei voi­da pääsään­töis­es­ti kor­vamerk­itä mihinkään käyt­tö­tarkoituk­seen. Eli vaik­ka val­takun­nal­li­sis­sa vaa­likeskusteluis­sa puhutaan, että van­hus­ten hoitoon val­tio lupaa rahoi­tus­ta, tulee se kuitenkin kun­nas­sa yhteiseen kas­saan, jonkä käytöstä val­tu­us­to päät­tää. Ja tekee sil­lä mitä tykkää…Kaikesta ei kuitenkaan voi­da lakia säätää, jos­sa määrätään palvelu, sen sisältö ja taso. Jos näin tehtäisi­in voitaisi­inkin koko kun­nalli­nen itse­hallinto lakkaut­taa tarpeettomana.
    Kun kun­tavaalit ovat muut­tuneet val­takun­nal­lisik­si vaaleik­si, ei kukaan jak­sa oikein olla kiin­nos­tunut siitä ketä sinne omaan val­tu­us­toon val­i­taan. Val­tu­us­tot kuitenkin tosi­asi­as­sa tekevät paikallisia palvelui­ta koske­vat päätök­set sil­lä kakul­la mitä kun­nal­lisveroil­la ja val­tiono­suuk­sil­la kun­nalle kerätään, ei Katainen, Van­hanen tai Urpi­lainen. Jos jos­sain kun­nas­sa palvelu prakaa, ollaan heti kysymässä vas­taaval­ta min­is­ter­iltä vas­taus­ta mik­si näin on voin­ut käy­dä, vaik­ka asi­aa pitäisi kysyä paikallispäättäjiltä.
    En usko Tuo­ta Osmon väitet­tä, että laa­jem­masti paikalliset poli­itikot vaa­ti­vat, että val­tio määrää kun­tia. Kyl­lä kun­ta­laiset noi­ta vaa­timuk­sia esit­tävät. Paikalliset päät­täjät ovat var­masti vaan tyy­tyväisiä siitä, että jos tulee huono päätös tehtyä ei heitä siitä tilille vaa­di­ta, vaan ken­ties joku ministeri.
    Näin ei val­lan ja vas­tu­un tas­apaino oikein toteudu.

  9. “Olisi­pa kiva tietää mil­lä perus­teel­la esim. yleiskook­si 1–2 luokil­la 18 oppi­las­ta on muut­tunut 3–6 luokil­la 22 oppilaaksi.”

    Tietysti sik­si, että tässä vai­heessa nor­maali lap­si ei tarvitse opet­ta­jal­ta niin paljon yksilöl­listä huomio­ta ja las­ten erot ovat huo­mat­tavasti tasaan­tuneet koulun alku­taipaleelta. Myös tyt­tö­jen ja poikien erot ovat tässä vai­heessa paljolti tasaan­tuneet. Tytöthän ovat usein koulun alus­sa kypsem­piä sekä kog­ni­ti­ivisil­ta että sosi­aal­isil­ta taidoiltaan. 

    Min­un kol­maslu­okkalaiseni on luokas­sa, jos­sa on 34 oppi­las­ta, joten aika luk­suk­selta tuo 22 tun­tuu. Asi­aa on ratkot­tu koulu­avus­ta­jin ja jaka­mal­la mah­dol­lisim­man moni tun­ti kah­teen ryhmään.

  10. Mie­lenki­in­toinen alus­tus ja keskustelu. Johtopäätök­senäni, että kun­nalli­nen demokra­tia ei keskustelijoit­ten mielestä toi­mi tai, että kun­nal­liset päät­täjät eivät hoi­da hom­mi­aan val­it­si­joit­ten­sa edun mukaises­ti. Se, että he kanavoivat val­i­tuk­set val­tion piikki­in lie­nee aika inhimillistä? 

    Mut­ta siitä päästään kysymyk­seen: mik­si kun­nalli­nen päätök­sen­teko sit­ten ei toimi? 

    Min­un vas­tauk­seni siihen on: puolueet. Eikä sik­si, että ne organ­isaa­tiona oli­si­vat jonkin­lainen pahan ruum­mi­il­lis­tu­ma vaan sik­si, että kun­ta­lais­ten enem­mistön kan­ta ei vält­tämät­tä ole sama kuin val­tu­us­tossa edustet­tu­jen puolueit­ten (ryh­mien) kanta.

    Kun­nal­lisen demokra­t­ian nykyver­sio aiheut­taa matemaat­tis­es­ti samaan tilanteeseen kuin pros­ent­tien laskem­i­nen prosenteista.

  11. Ongelmista nimet­tä,

    Jos kun­nalli­nen laitoshoito ei miel­lytä, niin mik­si ette palkkaisi koti­in hoita­jaa esim. jonkun toisen per­heen kanssa kim­pas­sa, jos toisen van­hem­man koti­in jään­ti on teil­lä pois­sul­jet­tu mah­dol­lisu­us? Saisitte siihen yksi­tyisen hoidon tuen, joka kolmes­ta laps­es­ta on sen ver­ran, että net­to­hin­ta tulisi var­masti suun­nilleen saman suuruiseksi. 

    Vaikut­taa muuten, että kihomadot tule­vat teiltä kotoa. Munathan elävät kodin tek­sti­ileis­sä kak­sikin viikkoa. Toden­näköis­es­ti olette siinä ikävässä tilanteessa, että niitä on jatku­vasti joka puolel­la ver­ho­ja ja sohvan selkäno­jia myöten. En usko, että ryh­mästä voi saa­da kovin tiheästi tar­tun­to­ja. Kihoma­to ei tar­tu lop­pu­jen lopuk­si kauhean hel­posti, vaik­ka sel­l­ainen maine sil­lä on.

  12. Eli­na;

    Meil­lä oli hoita­ja kotona viime kesään saak­ka. Nyt kun van­hin meni esik­oulu­un, niin pää­timme samal­la lait­taa pienem­mät sis­aruk­set hoitoon. Suosit­te­len kaikkia otta­maan las­ten­hoita­jan koti­in, jos se on mitenkään mahdollista. 

    Tar­tun­noista itsessään koen mielekkääm­mäk­si keskustel­la jonkun asiantun­ti­jan kanssa. Vaik­ka vai­moni. Ja voin taa­ta, että Eli­nan käsi­tys uus­in­tain­fek­tion läh­teestä on virheellinen.

  13. “Pitäisikö lait­taa nykyi­nen jär­jestelmä kun­toon vai jär­jestää mak­sukyky­isille madot­tomat ja päikkärikelpoiset hoitopaikat?”

    Juurikin nap­pasin taas pyrvinit toisen ker­ran puolen vuo­den sisään vaik­ka ympäristö on niin elit­isti­nen että köy­hempää kylmää. Kevääl­lä oli täitä. Lap­siper­heen elämä nyt vaan on tätä. Ihan kaikkea ei kan­na­ta lait­taa toim­i­mat­toman kun­nal­lis­demokra­t­ian syyk­si tai huu­taa val­tio­ta apuun.

  14. Olisiko logi­ik­ka se, että kun val­tio esit­tää rajo­ja niin val­ti­ol­ta on sit­ten kivampi penätä lisää rahaa.

Vastaa käyttäjälle Arho Toikka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.