Mikä kuuluu maksaa itse?

Jotkut oikeis­to­laiset yhteiskun­ta­te­o­reetikot ovat sanoneet, että demokra­ti­as­sa on se perusvi­ka, että eri­laisia etu­ja eri ryh­mille ehdot­ta­vat voit­ta­vat liian hel­posti. Tämä argu­ment­ti menee suun­nilleen näin: jos esitän val­tion rahoista miljoo­nan euron avus­tus­ta vasenkätis­ten värisokei­den jär­jestö­toimin­nalle, se mak­saa viidellemiljoon­alle veron­mak­sa­jalle kak­sikym­men­tä sent­tiä henkeä kohden. Syn­tyvässä väit­telyssä nuo ehkä 10 000 vasenkätistä värisokea­ta ovat akti­ivisem­pia kuin ne viisi miljoon­aa sen kah­denkymme­nen sentin puoles­ta, joten ehdo­tus menee herkästi läpi. (Vaik­ka ei menisikään, han­kkeen alku­peräi­nen tarkoi­tus toteu­tuu: minä saan 10 000 ään­tä; tarkkailkaa poliitikkojanne!)

Tuon miljoo­nan euron meno­erän kestämme, mut­ta saman­laisia han­kkei­ta voi olla tuhan­sia. Lop­ul­ta me mak­samme rahaa ris­ti­in toisillemme ja ylläpidämme korkea­ta vero­tus­ta siitä oikeas­t­aan hyötymättä.

Se, että oikeis­to­laiset teo­reetikot ovat täl­lä asial­la ei riitä kumoa­maan argu­ment­tia. Pitäisi miet­tiä tarkem­min, mitä yhteiskun­nan tulee mak­saa ja mikä kuu­luu ihmis­ten itsen­sä mak­set­tavak­si. Jos verovaro­ja kuu­luu paljon huonoi­hin kohteisi­in, hyvät kohteet siitäkärsivät

Minä hah­motan kolme pääar­gu­ment­tia, mik­si joitain meno­ja pitäisi tasa­ta kaikkien kesken sen sijaan, että jokainen huole­htii omistaan.

1) Hin­tamekanis­mi ei toi­mi oikein. Useim­miten tämä liit­tyy hyödykkeisi­in, joiden tuotan­non mar­gin­aa­likus­tan­nus on hyvin pieni ja kiin­teä suuri tai jois­sa ei voi­da raja­ta hyö­tyjien määrää. Majak­ka kan­nat­taa rahoit­taa yhteis­es­ti, kos­ka ei voi­da estää ulkop­uolisia näkemästä sitä. Hyp­pään tämän kohdan yli, vaik­ka se onkin mie­lenki­in­toinen. Tästä joukos­ta poimin esille vain kulut­ta­jan yli­jäämän, jol­la tarkoite­taan sitä, että kulut­ta­jille on hyö­tyä tar­jon­nan ole­mas­saolosta sinän­sä. Min­ulle on hyö­tyä lähikau­pan ole­mas­saolosta, vaik­ka ostaisin suurim­man osan tuot­teista mar­ketista. Kulut­ta­jan yli­jäämän tavoit­telu on syn­nyt­tänyt kulut­ta­jien osuusliikkeen.

2) Meri­it­ti­hyödyke, kuten asum­i­nen, koulu­tus tai ter­vey­den­huolto, joiden soisi ole­van niidenkin ulot­tuvil­la, joil­la ei ostovoima riitä. Meri­it­ti­hyödykkei­den käsit­teeseen liit­tyy pait­si tämä sol­i­daarisu­us­näköko­h­ta, myös tiet­ty val­tio tietää parem­min näköko­h­ta, jon­ka vuok­si meri­it­ti­hyödykkei­den kulu­tus­ta tue­taan myös hyvä­tu­lois­t­en kohdal­la. Ajatel­laan, ettei yksilö vapaasti harkites­saan tee itsen­sä kannal­ta vii­sai­ta ratkaisu­ja. Sik­si köy­hien asum­is­tu­ki on käytet­tävä asum­is­menoi­hin eikä sitä anneta heille rahaa vapaasti käytet­täväk­si niin, että he voivat käyt­tää sen kokon­aan asumiseen tai asua halvem­mal­la ja käyt­tää säästyvät rahat johonkin muuhun, jota katso­vat tarvit­se­vansa enemmän.

3) Ulkois­vaiku­tus. Muille on hyö­tyä siitä, että minä käytän rahaa johonkin. Liikun­nan ulkois­vaiku­tuk­se­na on parem­pi ter­veys, suurem­pi veron­mak­sukyky ja pienem­mät ter­vey­den­hoit­o­menot. Nuoriso­työn ulkois­vaiku­tuk­se­na on vähem­män rikol­lisu­ut­ta ja niin edelleen.

On neljäskin syy, mik­si yhteiskun­ta osal­lis­tuu joidenkin kulu­tus­menoi­hin. Kut­sukaamme sitä minkki­turkki­avus­tuk­sek­si. Olen kiin­nos­tunut jostain niin kalli­ista, ettei min­ul­la ole siihen varaa, ja sik­si halu­an, että muut mak­sa­vat sen tai osan siitä puolestani.

Mitä har­ras­tus­meno­ja val­tion tulisi tukea? Nuo kolme ensim­mäistä perustet­ta minus­ta kel­paa­vat, minkki­turkki­avus­tus ei minus­ta kuu­lu joukkoon. Se vasenkätis­ten värisokei­den yhdis­tys saat­taa kuu­lua tähän minkki­turkki­avus­tuk­seen: on kiva puuha­ta yhdessä, mut­ta vieläkivem­pi olisi, jos joku muu mak­saisi sen.

Kult­tuurin tukemista voi mon­esti perustel­la kulut­ta­jan yli­jäämäl­lä. Meille kaikille on hyö­tyä siitä, että ympäril­lämme on taidet­ta, musi­ikkia ja niin edelleen, ja että meil­lä ylipään­sä on mitä ostaa sil­loin kun sille päälle sat­umme. Kun taide on luo­tu, sen levit­tämi­nen on hal­paa. Tämä menee lomit­tain posi­ti­ivisen ulkois­vaiku­tuk­sen kanssa, kos­ka min­ulle voi olla hyö­tyä taiteen läs­näolosta vaik­ka en sitä ainakaan mak­sa­vana asi­akkaana itse kulut­taisikaan. Myön­nän, että tämä argu­ment­ti on vaikea, mut­ta pidän sitä silti tote­na. Samaan joukkoon liit­täisin alkuräjähdys­tä tutki­vat tähti­ti­eteil­i­jät, joiden puuhastelus­ta tuskin on mitään konkreet­tista hyö­tyä, mut­ta joka silti rikas­tut­taa elämäämme ja tyy­dyt­tää uteliaisuuttamme

Meri­it­ti­hyödykear­gu­ment­ti kult­tuurin kulut­tamises­sa on vähän kukka­hat­tutä­timäi­nen, mut­ta voi silti pitää paikkansa. Liikun­nan (siis sel­l­aisen, jos­sa esimerkik­si syke nousee, ei shakin, tikan­heiton tai ampumisen) tukem­i­nen kuu­luu pääasi­as­sa tähän meri­it­ti­hyödykeasi­aan siinä mis­sä ter­vey­den­hoitokin. Se edis­tää ter­veyt­tä enem­män kuin ihmi­nen itse ehkä ymmärtää. Posi­ti­ivisia taloudel­lisia ulkois­vaiku­tuk­sia sil­lä ei tosi­asi­as­sa ole, sil­lä vaik­ka kun­toil­i­jat tarvit­se­vat vähem­män sairaan­hoitoa (pait­si tap­atur­mien vuok­si) he elävät pidem­pään ja kulut­ta­vat eläkerahoja.

Edel­lisessä viestiketjus­sa nim­imerk­ki Kari perusteli mielestäni kult­tuurin tukemista, ei ulkois­vaiku­tuk­sil­la vaan meriittihyödykeargumentilla.

Sit­ten on paljon tuo­ta minkki­turkki­avus­tus­ta. Se pitäisi mielestäni osa­ta tun­nistaa ja jät­tää omaan arvoon­sa. Tässä on yleen­sä kyse siitä, että varakkaat mak­sat­ta­vat oman menon­sa valtiolla.

Esimerkkeinä kalli­ista ja kohtu­ut­toman voimakkaasti sub­ven­toidus­ta har­ras­tuk­sista Helsingis­sä on har­rasteil­mailu Malmil­la, Golfin peluu Talis­sa ja oop­pera, mut­ta on paljon muu­takin. Näis­sä kaikissa on kyse hyvin korkeas­ta yhteiskun­nan avus­tuk­ses­ta henkeä kohden ja siitä, että edun naut­ti­jat ovat keskimäärin selvästi mui­ta varakkaampia.

Tähän maas­toon kuu­luu myös tuo Pääkaupunkiseudun ampumara­ta. Muual­la ampu­jat hoita­vat asian itse ilman yhteiskun­nan tukea, mut­ta kun maa on tääl­lä niin kallista, veron­mak­sajien on tul­ta­va avuksi.

Tyyp­il­listä on myös se, ettei tuen määrää ilmoite­ta avoimesti. Päiväkodit, koulut ja ter­veyskeskuk­set mak­sa­vat käytössään olev­as­ta tilas­ta ja maas­ta kaupungille markki­nahin­to­ja jäljit­televää sisäistä vuokraa, joka näkyy näi­den toim­into­jen kus­tan­nuksi­na. Tästä jak­se­taan paljon valit­taa, mut­ta minus­ta se on oikein ja lisää läpinäkyvyyttä.

Nuo kolme har­ras­tus­muo­toa eivät sitä tee. Malmin har­rasteil­mailuken­tän mak­su neliök­ilo­metristä kaupunki­maa­ta on pyöreä nol­la, eikä oop­per­ankaan kus­tan­nus­laskelmis­sa näy lainkaan Helsin­gin kaupun­gin lahjoit­ta­man arvokkaan ton­tin hin­taa. Liikun­tavi­ras­to mak­saa kiin­teistövi­ras­tolle Tal­in golfken­tän puolen neliök­ilo­metrin maa-alas­ta puoli miljoon­aa euroa, kun oikea hin­ta lie­nee noin kymme­nen miljoon­aa. (Jos golf­seu­ra omis­taisi ken­tän, se olisi ajat sit­ten lopet­tanut sen toimin­nan ja pan­nut omaisu­u­den rahoiksi)

Har­rasteil­mailu­un liit­tyy toinenkin outo tukimuo­to. Kun ne koneet on niin pen­teleen kalli­ita, ne on vapautet­tu arvon­lisäveros­ta. Tätä kek­sit­ti­in perustel­la kaik­keen sopi­val­la yleis­ar­gu­men­til­la, maan­puo­lus­tuk­sel­la. Punainen Paroni iskee vihol­lisen hävit­täjälaivueen kimp­pu­un Cesnalla!

Olen käynyt sil­loin täl­löin oop­peras­sa ja pidän elämys­tä ihan kivana. Se, että veron­mak­sa­jat sub­ven­toi­vat tätä kivu­ut­ta 150–300 eurol­la (avoin­ta kus­tan­nus­laskel­maa ei ole) tuot­taa min­ulle huonoa omaatun­toa. En ole edes var­ma, onko oop­pera korkeakult­tuuria. Ainakin libre­tot ovat nyyrikkisar­jan tasoa. Tuki on aivan suh­tee­ton pien­ten kokeel­lis­ten teat­terei­den saa­maan tukeen verrattuna.

Jos ajatel­laan vain oop­per­an kulut­ta­jia, tuo­ta tukea ei voi perustel­la mitenkään. Perustei­ta voisi yrit­tää etsiä niistä ulkois­vaiku­tuk­sista, jot­ka oop­per­ataiteen ole­mas­saolol­la ylipään­sä on. Ana­lyyt­tis­es­ti tarkastellen oop­pera olisi help­po ampua alas, ja siinä mukana menisi moni muukin taide­muo­to. Mut­ta jäl­jet pelot­ta­vat. Maat, jot­ka ovat suh­tau­tuneet nuiv­asti omaan kult­tuurieli­it­ti­in­sä, ovat yleen­sä men­estyneet huonosti.

Kult­tuuril­la näyt­tää ole­van hyvin mon­imutkaises­ti määräy­tyviä posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia — tai sit­ten ne ovat vain tues­ta naut­ti­van eli­itin kehit­tämiä tekosyitä.

87 vastausta artikkeliin “Mikä kuuluu maksaa itse?”

  1. Malmista se, että sille tar­jo­tut vai­h­toe­hdot taita­vat olla kalli­ita ja han­kalia, mik­sei ympäristöte­hot­to­mi­akin lisätessään pitk­iä ajo­matko­ja maaseudun ken­tille. (Jälkim­mäisen liimasin kaiken päälle, kos­ka ympäristöar­gu­ment­ti on aina hyvä argu­ment­ti. Kun suut­tuu ympäristön puoles­ta, on aina oike­as­sa ja saa kavereita.)

    Ton­te­ja tietenkin vapau­tu­isi rak­en­tamiselle, mut­ta tääl­lähän on pohdit­tu, ettei maal­la ole mitään hin­taa ennakolta…

    Tässä näkökul­ma tai pari Malmin puolesta.

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2008_07_15_archive.html

  2. Tähti­ti­eteil­i­jät voivat innos­taa nuo­ria luon­non­ti­etei­den pari­in, mil­lä on suo­ria posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Sit­ten knop­pi: jos taiteil­i­jat innos­ta­vat nuo­ria ryhtymään taiteil­i­joik­si, onko kyseessä posi­ti­ivi­nen vai negati­ivi­nen ulkoisvaikutus?

  3. Vaik­ka kuin­ka pohditte, että maal­la ei ole hin­taa, niin kyl­lä sil­lä keskel­lä Helsinkiä, lähel­lä Malmin ase­maa on hin­ta. Se hin­ta las­ke­taan vai­h­toe­htoiskäytön mukaan.

    Tämä kehäpäätelmä on kyl­lä hyvin suosit­tu: sata­ma säi­lyt­ti aikanaan maa­han­tuo­tu­ja auto­ja ja tyhjiä kont­te­ja Helsin­gin ran­noil­la. Kun yrit­ti sanoa, että maas­ta ei tai­da löy­tyä kalli­im­paa paikkaa auto­jen varas­toin­ti­in, sata­malaitos myös vas­taisi, että kun tämä on sata­makäytössä, sil­lä on sata­makäytön hin­ta. Samo­ja ranto­ja myy­dään nyt raken­nus­li­ikkeille parin ton­nin neliöhinnalla.

  4. “Vaik­ka kuin­ka pohditte, että maal­la ei ole hin­taa, niin kyl­lä sil­lä keskel­lä Helsinkiä, lähel­lä Malmin ase­maa on hin­ta. Se hin­ta las­ke­taan vai­h­toe­htoiskäytön mukaan.”

    Paras hin­ta saadaan sil­loin tont­teina. Tämän toki tiedän. Mut­ta on nähdäk­seni hie­man väärin laskea kaiken maa-alan vai­h­toe­htoisek­si hin­naksi raken­nus­maan hin­ta. Näin kyl­lä saadaan mikä tahansa maankäyt­tö näyt­tämään asumiskäytön vai­h­toe­htona ja kalli­il­ta vaik­ka käytän­nössä tarvit­semme ja halu­amme tehdä muu­takin kuin asua. 

    Lisäk­si kos­ka Helsingis­sä on voitu käyt­tää maa­ta muuhunkin kuin rak­en­tamiseen (golf, Mal­mi, jou­si­ammun­ta ym. ym.) on se osaltaan nos­tanut siltä muul­ta yli­jäävän maan arvoa niin, että “arvon­nos­ta­ja” (viihtyvyys­tek­i­jä) itse joutuu uhatuksi.

    Sil­lä on merk­i­tys­tä vaik­ka tääl­lä lue­tun perus­teel­la voisi luul­la, että ihmis­ten päähar­ras­tus on seisoa vihaise­na liiken­neval­ois­sa laske­mas­sa punaisia päin ajavia ja kel­lot­ta­mas­sa val­o­jen vaihtumista. 😉

  5. “Edel­lisessä viestiketjus­sa nim­imerk­ki Kari perusteli mielestäni kult­tuurin tukemista, ei ulkois­vaiku­tuk­sil­la vaan meriittihyödykeargumentilla.”

    No tämä on tietenkin yksi tapa tulki­ta perustelu­ni, mut­ta mielestäni vähän turhan sup­pea. Jos puhutaan sel­l­ai­sista käsit­teistä kuin kult­tuuri, luovu­us tai tiede, ei asi­aa voi­da oikein käsitel­lä _pelkästään_ taloudel­lisen hyö­dyn ter­mein, kos­ka näil­lä ilmiöil­lä on “arvo sinänsä”. 

    Tiedet­tä tehdään tieteen vuok­si ja taidet­ta taiteen vuok­si. Kult­ti­ir­il­la on arvo itsessään. Tämä siitäkin huoli­mat­ta, että ilmiöil­lä on myös se ulot­tuvu­us, että ne tuot­ta­vat hyö­tyä, joka ainakin teo­reet­tis­es­ti olisi las­ket­tavis­sa taloudel­lise­na “voit­tona”, käytän­nössä rahana.

    Vaik­ka sinän­sä olen useim­mis­sa tapauk­sis­sa Osmon ja “Tiedemiehen” kanssa samaa mieltä siitä, että yhteiskun­nan pitäisi pyrk­iä taloudel­liseen “opti­mi­im” tai tehokku­u­teen, niin tässä kohdin men­nään mielestäni jo osit­tain alueelle, jos­sa pitää huomioi­da muitakin näkokantoja. 

    Joudumme per­im­mäis­ten kysymys­ten äärelle. Mitä sil­lä rahal­la sit­ten lop­ul­ta teemme? Mitä varten olemme tääl­lä? Naut­ti­mas­sa mah­dol­lisim­man mukavas­ta elämästä, kunnes aurinko pok­sah­taa va jotain muu­ta? Taide, tiede ja uskon­to (laa­jasti tulkiten) ovat yri­tyk­siä vas­ta­ta näi­hin kysymyk­si­in, sik­si niitä pitää har­joit­taa, vaik­ka taloudel­lista hyö­tyä ei välit­tömästi olisi osoitettavissa.

    Otta­mat­ta nyt kan­taa siihen, onko oop­per­an tukem­i­nen järkevää vai ei, on mielestäni selvää, että se on osa paket­tia. Olemme (tai ne ovat) peri­aat­teessa päät­täneet, että Suomes­sa pitää olla sivistys­tä ja “korkeakult­tuuria”, sik­si rahoita­mme mm. Sibelius-akatemi­aa ja oopperaa.

    Kari

  6. “Malmin lento-oper­aa­tioiden (nousut ja laskut) määrä on vuodessa noin 100 000, joten Mal­mi on Suomen toisek­si vilkkain lentoase­ma lento­jen määrässä mitattuna.”

    “Lentoase­man toim­inta on koulu­tu­s­pain­ot­teista, koulu­tuslen­to­ja noin 75–80 % kaikesta liikenteestä.”

    Lähde: http://www.finavia.fi/lentoasema_helsinki-malmi

    Hupi­len­to­kent­täkö?

  7. Mikäli vain mah­dol­lista niin tämä jut­tu Suomen Kuvale­hteen ennen vaaleja.

  8. “Sit­ten knop­pi: jos taiteil­i­jat innos­ta­vat nuo­ria ryhtymään taiteil­i­joik­si, onko kyseessä posi­ti­ivi­nen vai negati­ivi­nen ulkoisvaikutus?”

    Negati­ivi­nen: esimerkik­si näyt­telijän koulu­tus on kallis ‑vihreän ex-kansane­dus­ta­ja Pekka Rädyn mukaan kallein­ta heti hävit­täjä­len­täjäk­oulu­tuk­sen jäl­keen. Samal­la hin­taa saisi ilmeis­es­ti tekaistua muu­ta­man lääkärin. Se lisäisi ter­veyt­tä ja lask­isi ter­vey­den­huol­lon menoja.

    Erit­täin suosi­tun ja kaikissa yhteyk­sis­sä yleis­pätevän vai­h­toe­htoikus­tan­nus­pe­ri­aat­teen mukaan ja ker­ran­nais­vaiku­tuk­set mukaan lukien yhden näyt­telijän koulu­tus vie­nee sata ihmishenkeä. Se, että näyt­telijöitä ei koulutet­taisi ei taas merk­it­sisi, ettei niitä jostakin tulisi ja ihmisiä nau­rat­taisi (esim. Esa Pakari­nen ja Masa Nie­mi eloku­vas­sa Pekka ja Pätkä Neek­ere­inä jne). Lääkärit on sen sijaan pakko koulut­taa muodol­lis­es­ti. Kult­tuuri on kallista ja vaarallista. 🙂

  9. Eikö Kansal­lisoop­per­an voisi alueel­lis­taa Savonlinnaan?

    http://www.domnik.net/blogi/index.php/2008/01/ooppera-savonlinna/

    “Min­ulle on hyö­tyä lähikau­pan ole­mas­saolosta, vaik­ka ostaisin suurim­man osan tuot­teista mar­ketista. Kulut­ta­jan yli­jäämän tavoit­telu on syn­nyt­tänyt kulut­ta­jien osuusliikkeen.”

    Niis­sä pienis­sä lähikaupois­sa on useim­miten oma kaup­pias. Osu­uskau­pan liikkeitä ei ainakaan maaseudun pikkukylis­sä näy (toki vähem­män enää niitä kaup­pi­aitakaan, mut­ta niitä sen­tään näkyy). Kaupungeis­sa toki on K‑, Tarmo‑, M- ja vil­lien kaup­pi­aiden välis­sä muu­ta­ma Alepakin.

  10. En tien­nytkään tuos­ta “Punainen paroni”-argumentista. Huvittavaa…
    Ilmavoimille on ilmeis­es­ti turhaan ostet­tu Vin­ka-alkeisk­oulu­tuskoneet ja Hawk-suihkuhar­joi­tuskoneet. Ilmeis­es­ti Ilmavoimat rekry­toi turhaan seit­semän­sa­taa koke­las­ta, joista val­i­taan muu­ta­ma kymme­nen lentäjäk­oulu­tuk­seen. Nehän prkl koulute­taan Malmil­la. Var­maan van­hat ässät koulut­taa uusia…
    Nooh, pan­naan lisää fyrkkaa Tikkakoskelle ja annetaan niiden koulut­taa kaik­ki ilmailun ammat­ti­laiset — tai ainakin 80 %. Tämän määrän kun maavoimat koulut­taa Suomen rekkakuskeista.

  11. Onko köy­hä asum­istuen saa­ja myös automaat­tis­es­ti tyh­mä, kun ei ymmär­rä, että asumis­es­ta täy­tyy maksaa…

    En pidä oop­peras­ta (pait­si Mozartin). Mut­ta ymmär­rän hyvin oop­per­an ulkois­vaiku­tuk­sen. Joka on minus­ta jotain muu­ta kuin jakaa kansaa kah­tia oop­peras­ta pitävi­in ja oop­peras­ta pitämät­tömi­in. Minus­ta oli jok­seenkin käsit­tämätön tieto, ettei pro­duk­tioista oltu pidet­ty minkään­laista kus­tan­nus­lasken­taa. Ettei edes niin halutes­sa ollut mah­dol­lista selvit­tää, mikä pro­duk­tio kan­nat­taa, mikä ei. Min­un mielestä oop­per­an tyyp­pinen toim­inta pitäisi olla osit­tain jopa kannattavaa.

    Olisin taipu­vainen ajat­tele­maan, että golfil­la olisi samo­ja ulkois­vaiku­tuk­sia. Ehkä ampumisellakin.

  12. Muu­ta­ma vuosi sit­ten Turus­sa kauhis­telti­in Turun taide­museon remont­tikus­tan­nuk­sia. Joku vahin­gos­sa tuli kysynek­si, voisiko Turun taidey­hdis­tys mah­dol­lis­es­ti itse osal­lis­tua remont­tikus­tan­nuk­si­in — esimerkik­si myymäl­lä yhden omis­tamis­taan tauluista. Seurasi vaivau­tunut hiljaisuus.

    Touko Met­ti­nen

  13. Yhteisen hyvän, siis sen mitat­tavis­sa ole­van mate­ri­aalisen hyvän jon­ka tuot­tamiseen on osal­lis­tunut hyvinkin pieni joukko, jakami­nen niille jot­ka eivät ole osoit­ta­neet kiin­nos­tus­ta sen tuot­tamiseen tarvi­taan Suomes­sa hyvin mit­ta­va koneis­to. Olisi hauskaa jos joskus tutkit­taisi­in esim. sitä miten Sveit­si pystyy toim­i­maan selvästi pienem­mäl­lä veroas­t­eel­la vaik­ka heil­lakin on omat ongelmansa.

    Osmos­ta jäi tuos­ta lis­tas­taan pois se kaikkein kallein osa näistä ns. minkki­turk­ki — kuluista. Se ei ole Malmin lento­kent­tä tai joku vain parem­malle väelle varat­tu golf-kent­tä saati ain­oas­taan RKPläisille (arjalainen?) varat­tu kaupun­gin maalle raken­net­tu virk­istysaslue aivan entisen Etelä-Afrikan malli­in vaan se on ns. moraalisäteily.

    Moraal­isäteilyä esi­in­tyy eniten tääl­lä puo­likom­mu­nis­tises­sa Län­si-Euroopas­sa kos­ka tääl­lä ollaan saavutet­tu sen ylläpi­toon tarvit­ta­va kri­it­ti­nen kuh­nuri­mas­sa. Moraal­isäteilyssä keskeistä on se että säteil­i­jä itse ei osal­lis­tu lainkaan aiheut­tami­in­sa kus­tan­nuk­si­in vaan usein jopa saa itsekin elan­ton­sa siitä. Mikäli kyseessä olisi joku mar­gin­aaliryh­mien puuhastel­lu asian voisi kui­tata hymähdyk­sel­lä, mut­ta kansamme tuhok­si siihen on sitoutunut käytän­nössä koko poli­it­ti­nen järjestelmämme.

    Siltä var­al­ta etteivät kaik­ki tämä blokin luk­i­jat ymmär­rä mitä tarkoi­tan moraal­isäteilyl­lä lai­tan tähän muu­tamia esimerkkejä:

    Kehi­tys­a­pu. Val­tion tulovero­jen tuo­to­s­ta menee nyt jo n. 7 % tähän mainit­tuun “apu­un” jol­la on tuhot­tu kokon­aisen maanosan talouselämä, maat­alous ja jopa moraali sekä aiheutet­tu väestöräjähdys. 

    Väestön­si­ir­to 3. maail­mas­ta tänne. Toimin­nan lop­putule­m­ana on Zim­bab­wen tai Haitin tapainen, toki paljon kylmem­pi ili­mas­ton­muu­tok­ses­ta huoli­mat­ta 🙂 monikult­tuuri­nen yhteiskun­ta ja jo pienet hävähdyk­set tästä ovat aiheut­ta­neet val­taisia kulu­ja tälle köy­hälle ja jopa entiselle kehitysmaallemme.

    Loisi­van elin­ta­van ja eri­lais­ten päi­htei­den käytön kaikki­nainen edis­tämi­nen rahoituk­sen ja julk­isin varoin rahoite­tun medi­an aivope­sun muodossa.

    Teol­lisu­u­den alasajo kek­simäl­lä eri­laisia lisävero­ja idän muutenkin kus­tan­nus­ta­soltaan tehokkaam­paa teol­lisu­ut­ta vastaan.

    Ener­gian tuotan­non estämi­nen ym ym.

    Osmon tek­stin saisi hel­posti muutet­tua tätä tuke­vak­si, vain muu­tamia sano­ja muuttamalla 🙂

  14. Ainakin on selvää, ettei yhtä oop­per­alip­pua kan­na­ta tukea 300 eurol­la, jos oop­peras­ta lähtiessä tun­tuu siltä että se oli “ihan kivaa” kuten Osmo on kokenut. 

    Uskallan sanoa koko oop­per­an henkilökun­nan puoles­ta, että pro­duk­tion tavoite ei ole täl­löin täyttynyt. 

    Minäkin kek­sisin Osmolle jotain “ihan kivaa” huo­mat­tavasti halvem­mal­la tältä istumalta. 

    Kansal­lisoop­per­an ylläpi­to on pienessä Suomes­sa mielestäni liian suureelli­nen han­ke. Laitos on yksinker­tais­es­ti liian mas­si­ivi­nen joka toimin­noltaan kohde­joukkoon­sa näh­den. Tues­ta huoli­mat­ta liput ovat edelleen niin kalli­ita, että mon­elta jää käymät­tä halus­ta huoli­mat­ta. Neli­henkiselle per­heelle viidelle sadalle eurolle on usein muu­takin käyt­töä on yhden illan esitys. 

    Mikä uusi tukimuo­to on muuten tämä köy­hien asum­is­tu­ki? Olen kuul­lut vain asum­istues­ta. Ovatko Kelan lomak­keet men­neet uusiksi?

  15. Paras hin­ta saadaan sil­loin tont­teina. Tämän toki tiedän. Mut­ta on nähdäk­seni hie­man väärin laskea kaiken maa-alan vai­h­toe­htoisek­si hin­naksi raken­nus­maan hinta.

    Noin yksinker­tais­es­ti ei voi päätel­lä. Jos ajat­telemme suuren asuinalueen kokon­ais­ar­voa, jokainen tont­ti erik­seen ajatel­tuna on raken­nus­maana arvokkaampi kuin rak­en­ta­mat­tomana, mut­ta alueen kokon­ais­ar­vo voi olla suurempi,jos osa ton­teista jätetään puis­tok­si. Kunkin maa-alueen arvoa pitää ajatel­la pait­si sinä välit­tömänä hyö­tynä, joka siitä voidaan saa­da suo­raan, myös sinä välil­lisenä hyö­tynä (tai hait­tana) jon­ka se tuot­taa ympäröiville alueille.

    Malmin kent­tä tuot­taisi nyky­istä parem­min pait­si asun­toina, myös kaikille avoime­na puis­tona. Nykykäyt­tö on kyl­lä arvokkaan alueen haaskausta.

  16. “Köy­hien asum­is­tu­ki” oli tarkoitet­tu kuvaa­maan sitä tulosi­don­naista tukea, jota kela jakaa vähä­varaisille. Tämä ero­tuk­se­na siitä paljon suurem­mas­ta tues­ta, jota VM jakaa korko­jen verovähen­nysoikeu­den kaut­ta omis­tusasunois­sa asuville.

  17. Kult­tuurin ulkois­vaiku­tuk­sista on tuol­la oma ketjun­sa ja ehkä tämä näkökul­ma on jo siel­lä, mut­ta sopii se tähänkin. 

    Yksi merkit­tävä kult­tuurin ulkois­vaiku­tus on ima­go ulko­mail­la. Se kuu­luisa “mitä muut meistä ajattelevat…”

    Esimerkik­si Suomen musi­ikkielämä on vil­pit­tömän ihail­e­van äimis­te­lyn kohteena mm. Yhdys­val­lois­sa. Miten näin pieni maa tuot­taa jatku­val­la syötöl­lä toinen tois­taan upeampia artis­te­ja, orkestere­i­ta. säveltäjiä ja kapellimestareita? 

    Olen­naista on myös se kohderyh­mä, joka ihastellen häm­mästelee. En usko, että sil­lä on juurikaan merk­i­tys­tä onko Kimi Räikkösel­lä tun­net­tuu­ta sisil­ialais­ten kadun­lakaisi­joiden kesku­udessa, mut­ta kun Juk­ka-Pekka Saraste tun­netaan yri­tysjo­h­dos­sa Sak­sas­sa, voi se vaikut­taa ihan konkreet­tis­es­ti moni­in asioihin. 

    Maa saa arvos­tus­ta kult­tuuris­taan siinä mis­sä taloudel­lis­es­ta men­estyk­ses­tään. Sik­si olisi vaar­al­lista jät­tää Suo­mi puskakome­dioiden väsääjien Visa Mäk­isten ym. varaan. 

    Kult­tuurin ja taloudel­lisen men­estyk­sen suhteista antaa jotain viit­teitä seu­raa­va tark­istet­tu väite. Afrikas­sa julka­istaan vähem­män kir­jo­ja vuodessa kuin yksin pienen kielialueen Suomes­sa. Huo­mat­takoon, että näistäkin kir­joista suurin osa julka­istaan Egyp­tis­sä ja Etelä-Afrikas­sa ja lop­ut ovat käytän­nössä eri­laisia oppikir­jo­ja. Afrikkalainen kaunokir­jal­lisu­us on suh­teel­lisen tun­tem­aton­ta Egyptin ja Etelä-Afrikan ulkop­uolises­sa Afrikassa.. 

    Tämä ei muu­ta kuitenkaan kan­taani Kansal­lisoop­per­an suh­teen. Kansal­lisoop­per­aa pitäisi pyörit­tää vähän vaa­ti­mat­tomam­min tai itse asi­as­sa aika paljonkin vaa­ti­mat­tomam­min. Kulut ovat nyt tolkuttomat.

  18. “Mut­ta jäl­jet pelot­ta­vat. Maat, jot­ka ovat suh­tau­tuneet nuiv­asti omaan kult­tuurieli­it­ti­in­sä, ovat yleen­sä men­estyneet huonosti.”

    Ja yleen­sä kun jäätelöä myy­dään paljon, niin ihmisiä hukkuu enem­män, joten var­muu­den vuok­si kan­nat­taa rajoit­taa jäätelön myyntiä?

  19. ”Meri­it­ti­hyödyke, kuten asum­i­nen, koulu­tus tai ter­vey­den­huolto, joiden soisi ole­van niidenkin ulot­tuvil­la, joil­la ei ostovoima riitä.”

    ”Ulkois­vaiku­tus. Muille on hyö­tyä siitä, että minä käytän rahaa johonkin.”

    ?? Perusinsinööri ihmettelee että mitä ihmeen eroa näil­lä on? Kan­nat­taako näin laho­ja käsit­teitä pitää hengissä?

  20. Kyl­lä var­masti jokainen nyt olisi tajun­nut ilman tuo­ta “köy­hää”, että kyse oli juuri tarkoit­ta­mas­tasi asum­istues­ta… Sin­un on vain pakko ympätä tuo köy­hä nau­ton­nol­lis­es­ti joka paikkaan. 

    Köy­hä-sana on ehdot­toman kiel­teinen ja kon­no­taa­tio kokon­ais­val­tainen kur­ju­us, käytät sitä mielel­läsi sil­loinkin kun tarkoi­tus on vain kuva­ta vähä­varaista ja minus­ta se on siinä yhtey­dessä halventava. 

    Mut­ta tämä on aika mon­es­sa ketjus­sa käsitel­ty, joten ei jatke­ta tätä ja otsikkokin on nyt ihan muuta. 

    Tuos­ta asum­istues­ta ihan sana­nen, ettei se ole mitään kor­vamerkit­tyä rahaa vaan tulle könt­tä­sum­mana saa­jan tilille. Ain­oas­taan sosi­aalivi­ras­to voi vaa­tia hie­man huonos­ti asioitaan hoitavia ohjaa­maan se suo­raan kelas­ta vuokranantajalle.

  21. Kaiken­lai­sis­sa sel­l­ai­sis­sa maail­mo­ja­syleile­vis­sä pohdin­nois­sa, jois­sa taide tms. nähdään jonkin­laise­na elämää suurem­pana ylevänä päämääränä on sel­l­ainen ongel­ma, että uno­hde­taan kysyä, kenen päämäärä se on. Ja mik­si jollekin eli­it­ille pitää antaa yksi­noikeus päät­tää ns. elämää suurem­mista asioista. Mikä val­tu­ut­taa jonkun papin tai taiteil­i­jan vas­taa­maan elämän tarkoi­tus­ta koske­vi­in kysymyk­si­in parem­min kuin vaik­ka insinöörin?

    Kysymys “mitä me sil­lä rahal­la sit­ten teemme” on väärä tässä yhtey­dessä. Voihan tähän vas­ta­ta toki että jos olete­taan vero­tu­lot vakioik­si, niin sil­lä rahal­la pitää tehdä sitä, mis­tä saata­va rajahyö­ty on suurin. Aika tarkkaan voidaan laskea, mon­tako mie­len­ter­veyspoti­las­ta, keskos­ta, infark­tipoti­las­ta jne. voitaisi­in hoitaa yhden oop­per­ae­si­tyk­sen sub­ven­toin­ti­in käytetyl­lä sum­mal­la ja sit­ten lait­taa “ihan kivat” oop­per­akoke­muk­set toiseen vaakakup­pi­in ja kysyä, kumpi on tärkeämpi. Jos ei olete­ta vakioik­si, niin voi kysyä, mik­si palka­nsaa­jien pitäisi mak­saa näi­den ihmis­ten oop­peras­sakäyn­tiä, Osmo on siinä porukas­sa toden­näköis­es­ti sieltä köy­hem­mästä päästä?

    Meri­it­ti­hyödykear­gu­ment­ti taiteen puoles­ta ei kel­lu, kos­ka sub­ven­tios­ta huoli­mat­ta taiteen kulut­ta­jat ovat yleen­sä varakkaam­mas­ta päästä. Ulkois­vaiku­tus ja hin­tamekanis­min ongel­mat ovat ain­oat, jot­ka jäävät jäl­jelle. Ne voivat puoltaa sub­ven­tio­ta, mut­ta tuskin nykymääräisenä. 

    Asun­to­jen kohdal­la ns. rikkaiden asum­is­tu­ki, eli korko­jen verovähen­nys, on vähän ongel­malli­nen. Voidaan väit­tää, että omis­tusasum­ista on syytä sub­ven­toi­da, kos­ka omis­tusasu­jil­la kan­nus­teet pitää välit­tömästä ympäristöstä (piha, ikku­nat jne.) huol­ta ovat kohdal­laan ja näistä on ulkoishyö­tyjä. Mut­ta verovähen­nys on markki­noiden toimin­nan vuok­si (tar­jon­ta jous­taa vähän, kysyn­tä mak­sukyvyn mukaan) luon­teeltaan sel­l­ainen, että se siir­tyy läh­es yksi­no­maan hin­toi­hin: se on siis pääosin sub­ven­tio myyjälle. Sen muut­taami­nen ker­tarysäyk­sel­lä olisi aika rank­ka veto, kos­ka moni on mitoit­tanut asun­tokaup­pansa luot­taen verovähen­nyk­seen. Allekir­joit­tanut mukaanlukien.

  22. Se köy­hä oli tässä tarkoituk­sel­la osoit­ta­mas­sa, että yhteiskun­ta hol­hoaa köy­hien rahan käyt­töä. Kyl­lä se raha on pakko käyt­tää asumiseen.Jos per­he muut­taa pienem­pään asun­toon säästääk­seen rahaa, kos­ka tarvit­see sitä enem­män ruokaan, asum­is­tu­ki piene­nee. Rikas­ta ei samal­la taval­la hol­ho­ta, vaan hän saa itse päät­tää raho­jen allokoin­nista asumiseen ja muuhun.

    Meri­it­ti­hyödyke: sen kulut­tamis­es­ta on hyö­tyä itselle­si ja yhteiskun­ta “aut­taa” sin­ua ymmärtämään sen

    Ulkoinen hyö­ty: siitä,että kulu­tat jotain hyödyket­tä on hyö­tyä muille.

    Kyl­lä insinöörinkin pitäisi tässä jokin ero ymmärtää.

  23. “Noin yksinker­tais­es­ti ei voi päätel­lä. ” etc.

    Eipä niin: osaan toki ottaa huomioon maankäytön tehokku­u­den ja tavat, vaik­ka en puheen­vuorossani tul­lut kaavoit­ta­jan puoles­ta piirtäneek­si puis­to­ja joukkoon.

    “Malmin kent­tä tuot­taisi nyky­istä parem­min pait­si asun­toina, myös kaikille avoime­na puis­tona. Nykykäyt­tö on kyl­lä arvokkaan alueen haaskausta.”

    Tätähän ei var­mak­si tiede­tä. Vain eräs ulot­tuvu­us tun­netaan: Malmin arvo raken­nus­maana osa­taan (ja halu­taan) haarukoi­da luotet­tavasti yksinker­taisel­la matematiikalla. 

    Sitä muu­ta arvoa voidaan tietenkin kysyä myös kaupunki­laisil­ta, se lie­nee asial­lis­takin. Niin on tehty ja helsinkiläiset ovat sitä mieltä, että Mal­mi tuot­taa parem­min lento­kent­tänä kuin kaikille avoime­na puistona.

    On tietenkin väärin, että val­taosa hesalai­sista ei näe Malmin tont­ti­maan arvoa eikä kaipaa pikku prom­e­nade­ja siel­lä Malmin kaikille avoimes­sa puis­tossa. Ilmeis­es­ti Mal­mi edus­taa helsinkiläisille mui­ta arvo­ja (his­to­ria, kaupun­gin moni-ilmeisyys) tai he ovat tehneet vai­h­toe­htois­laskel­man, joka osoit­taa, että prom­e­na­di on taloudel­lisem­paa ja tehokkaam­paa suorit­taa välit­tömästi kodin läheisyy­dessä eikä matkus­taa bus­sil­la suori­tu­s­paikalle ais­ti­maan sitä entisen lento­ken­tän luonnonrauhaa.

    Suuresti arvosta­mani her­ra Soin­in­vaara näkyykin ole­van “muuten sitä mieltä, että Kartha­go on hävitet­tävä”, sil­lä mikä tahansa, myös puis­to kel­paa Malmin osak­si nykyisen sijaan. Ampumara­ta tosin saat­taa olla pois laskuista jol­laisek­si jo asfal­toitu Mal­mi sopisi puis­toa parem­min: lyi­jy voitaisi­in kerätä tehokkaasti pois ja par­il­la melu­vallil­la mah­dolli­nen meluhait­ta hoi­tu­isi suit sait. 

    Vaan jospa Osmo sit­tenkin kan­nat­taa ampumarataa, sil­lä hyödythän ovat ilmeiset ja etenkin kun samal­la voitaisi­in purkaa kaupun­gin muut ampumara­dat tonteiksi?

  24. Mihin luok­istasi lait­taisit puoluetuet, tuet puoluele­hdille, tuet saman­laisia yhteiskun­nal­lisia “tehtäviä” toimit­taville puoluei­den yhdis­tyk­sille — lap­si­työ, varhais­nuoriso, nuoriso, koulu­tus, eläkeläis, rait­tius, ym. ym. jär­jestöille — veikkauk­sen, RAY:n puoluesi­don­naisille yhdis­tyk­sisille jaka­maan tukeen jne?

    Omas­ta mielestäni kyseessä ainakin on minkki­turkki­avus­tus puhtaimmillaan. 

    Onko­han kukaan koskaan vaivau­tunut laske­maan sen kokon­ais­ra­havir­ran suu­ru­ut­ta? Siinä kalpe­nee Kansal­lisoop­pera men­nen tullen.

    Trav­el­lerin määritelmän mukaan kyseessä lie­nee moraalisäteily?

  25. Tiedemies..

    Kyl­läpä sin­ul­la on varsin sup­pea ja sterotyyp­pinen käsi­tys taiteen kulut­ta­jista. Taidet­ta har­raste­taan aivan vähä­varaisim­mas­ta työt­tömästä mil­jardöörei­hin. Yhteistä on kyky naut­tia taiteesta, ei raha. 

    Se, joka ei saa taiteesta mitään elämyk­siä, usein kuvit­telee että se on jonkin mys­tisen eli­itin teesken­te­lyä ja kaik­ki OIKEASTI halu­aisi­vat kuun­nel­la Mat­tia ja Tep­poa ja kat­soa Uunoa… Kyl­lähän korkeakult­tuurin har­ras­t­a­mi­nen pain­ot­tuu jonkin ver­ran korkeasti koulutet­tui­hin, mut­ta ei se tuol­la tavoin polar­isoitunut ole: eli­it­ti ja muut. 

    Uskot, että Osmo oli oop­peras­sa köy­him­mästä päästä. Tämä aja­tus viehät­tää min­ua henkilöko­htais­es­ti varsin paljon, mut­ta on pup­pua. Helsinkiläisen tut­tava­pi­irin omaa­vana tiedän, että oop­peras­sa käyvät niin opiske­li­jat, pieni­palkkaiset tutkimusa­pu­laiset ja mon­et muut. Tietysti siel­lä enem­män käyvät varakkaat kuin köy­hät, mut­ta aliarvioit nyt var­masti Osmon tulotason. 

    Tietysti voimme lait­taa kaik­ki rahat yhteiskun­nas­sa ter­vey­den­huoltoon, ei var­masti temp­pu eikä mikään. Viikot­taiset ter­veystarkas­tuk­set, jokaiselle ennal­taehkäi­sevä täs­mälääk­i­tys kaikki­in poten­ti­aal­isi­in vaivoihin jne. 

    Ihmi­nen on kuitenkin muu­takin kuin keho, vaik­ka tämä ter­vey­den­hoidon ympäril­lä vouhkaami­nen ja kaiken medikalisoimi­nen joskus antaa vaikutel­man, että näin ei ole. Anti­ikin Kreikas­sa olti­in viisaampia.

  26. “Sen muut­taami­nen ker­tarysäyk­sel­lä olisi aika rank­ka veto, kos­ka moni on mitoit­tanut asun­tokaup­pansa luot­taen verovähen­nyk­seen. Allekir­joit­tanut mukaanlukien.”

    Onnek­si sitä ei tarvit­sisi pois­taa takau­tu­vasti, vaan vain uusil­ta asuntolainoilta.

  27. “Omas­ta mielestäni kyseessä ainakin on minkki­turkki­avus­tus puhtaimmillaan. ”

    Bud­jetikir­jas­ta­han nuo avus­tuk­set löy­tyvät. Ne ovat kokon­ais­sum­mi­na vaa­ti­mat­to­mia mut­ta eräs omi­naispi­irre on silmi­in­pistävä: maat­alout­ta ja siis keskus­taa lähel­lä ole­vat puu­laak­it saa­vat helpom­min ja enem­män rahaa kuin muut. Lainaan itseäni jälleen:

    “Maat­alout­ta lähel­lä ole­vat neu­von­ta­jär­jestöt ovat etuoikeutet­tu­ja myös yhdis­tyk­sille jaet­tavien val­tion­avus­tusten suh­teen. Maa- ja koti­talous­nais­ten Keskus ja Mart­tali­it­to sekä näitä lähel­lä ole­va Käsi- ja taide­te­ol­lisu­us­li­it­to TAITO ry saa­vat noin puo­let Ope­tus­min­is­ter­iön jaka­mas­ta yhdek­sän miljoo­nan euron vuosit­tais­es­ta avustuksesta.”

    Lisäk­si 4H-neu­von­taan annetaan n. 4,8 milj. euroa. Voit arva­ta, että tämä “maat­alouden Pio­nee­rien ja Nuorten Kotkien” tukem­i­nen ei ole muille nuoriso­jär­jestöille mieleen.

    Lähde: http://pseudonyymi.blogspot.com/2008_06_22_archive.html

  28. Tässä menevät nyt mielestäni sub­stanssit ja lisäaineet pahasti sekaisin. Lainaan “Hel­tonin” äidinkie­lenopet­ta­jaa eloku­vas­sa Kuollei­den runoil­i­joiden seura:
    “Juridi­ik­ka, talous ja tekni­ik­ka ovat hyödyl­lisiä aputi­eteitä, mut­ta runous ja taide ovat ne asi­at, joi­ta varten me elämme.”
    Omas­ta musi­ik­in­rakas­ta­jan näkökul­mas­tani sin­fo­niaorkesteri on län­si­maisen kult­tuurin ehkä suurin saavu­tus, sille noin kol­men­sadan vuo­den aikana kir­joite­tut teok­set parhaim­mil­laan yhä tuor­e­i­ta. Oop­pera on sit­ten sin­fo­niaorkesteri aika mon­en­teen potenssi­in: lisäk­si tule­vat laulu­solis­tit ja kuoro, lavas­tus ja puvut ja väistämät­tä aika suuri määrä ihmisiä, jot­ka näitä toim­into­ja pyörit­tävät. Oop­pera on oikeas­t­aan pieni kaupun­ki kaupungis­sa, eikä sitä voi kovin hal­val­la ylläpitää. Ei ole mielestäni kohtu­u­ton­ta, että Suomen kokoises­sa maas­sa on *yksi* julk­isin varoin ylläpi­det­ty oopperatalo.
    Sen myön­nän, että tätä taloa ei var­maan aina ole hoidet­tu taitavasti saati läpinäkyvästi, mut­ta nyt näyt­täisi Ylestä haet­tu pääjo­hta­ja saa­neen kuria siihenkin puoleen.
    “Nyyrikki­ta­son” libret­to ei hait­taa, kun musi­ik­ki on jumalaista ja ohjaa­ja on osan­nut taitavasti vier­aan­nut­taa tai muul­la taval­la uud­is­taa näyt­tämöku­van. Ja uudem­mis­sa teok­sis­sa­han on jopa nerokkai­ta tek­ste­jä, esimerkkinä Haavikon kir­joit­ta­ma Ratsumies.
    Tal­in golfkent­tää en osaa parhaal­la tah­dol­lani pan­na samaan sar­jaan oop­per­an kanssa, vaik­ka homo ludens siinäkin taval­laan toteut­taa sis­in­tä ole­mus­taan. Kenen sielua vir­voit­taa golfin­pelu­un kat­selu? Sen sijaan Malmin lento­ken­täl­lä oli lapse­na kiva käy­dä kat­se­le­mas­sa nou­se­via ja laske­via konei­ta, ja mik­sei aikuise­nakin … taidan­pa tästä lähteäkin pyöräilemään.

  29. Minä kyl­lä koen että jos kaik­ki saa­vat katon pään­sä päälle, ope­tus­ta sekä vielä apua kremp­poi­hin­sa (esimerkke­jäsi), niin siitä on konkreet­tista hyö­tyä myös min­ulle. Olenko poikkeuk­sel­lisen sosiaalinen?

  30. “Meri­it­ti­hyödyke: sen kulut­tamis­es­ta on hyö­tyä itselle­si ja yhteiskun­ta “aut­taa” sin­ua ymmärtämään sen

    Ulkoinen hyö­ty: siitä,että kulu­tat jotain hyödyket­tä on hyö­tyä muille.”

    Täy­tyy liit­tyä joukkoon, joka ei oikein ymmär­rä eroa. Ote­taan esimerkik­si julkiset liikun­ta­paikat, vaik­ka puru­ra­ta. Ymmärtääk­seni meri­it­ti­hyödykear­gu­ment­ti menisi jotenkin niin, että minä ja muu yhteiskun­ta on sitä mieltä, että kaikkien kan­nat­taisi käy­dä lenkil­lä ihan vain iten­sä takia, ja sen takia yhteiskun­nan kan­nat­taa rak­en­taa pururata.

    Minä taas olen tyy­tyväi­nen (siis saan hyö­tyä täysin itsekkäästi) siitä, että tiedän, että kaikil­la on mah­dol­lisu­us men­nä pururadalle. 

    Osa tästä itsekkyy­destä tietysti on jonkun­laista vaku­u­tusa­jat­telua, jos min­ul­la joskus menee huonos­ti, niin ainakin min­ul­la on varaa men­nä puru­radalle juoksemaan.

    Osa taas on hiukan vähem­män itsekästä itsekkyyt­tä, minä vain halu­an asua mielu­um­min yhteiskun­nas­sa, jos­sa kaikil­la on mah­dol­lisu­us men­nä hel­posti ja ilmaisek­si lenkille. Vaik­ka itse en juuri koskaan käy juoksulenkillä.

    Kol­mas ilon lähde on se, että tois­es­ta kohdas­ta kanssani eri mieltä ole­vat ovat mielestäni melko vas­ten­mielisiä ihmisiä, ja olen kovasti tyy­tyväi­nen, että hei­dät väki­val­lan uhal­la pakote­taan osal­lis­tu­maan kus­tan­nuk­si­in. (Puru­radan kohdal­la tämä ei nyt tietysti ole kovin iso ilo, merkit­täväm­pää se on vaik­ka ter­vey­den­huol­lon kohdalla)

    Jos siis ihmiset eivät kok­isi itse saa­vansa mitään hyö­tyä muiden ihmis­ten meri­it­ti­hyödykkei­den kulut­tamis­es­ta, ei niitä sub­ven­toitaisi, jol­loin meri­it­ti­hyödykear­gu­ment­ti redu­soituu ulkoishyöt­yargu­men­tik­si. Tämän vuok­si joku oop­per­at­alon rak­en­t­a­mi­nen saa paljon suurem­paa kri­ti­ikkiä osak­seen kuin vaikka­pa ter­vey­den­huolto tai “taval­lis­ten ihmis­ten” liikun­ta­paikat. Ihmiset eivät vain koe itse hyö­tyvän­sä oop­per­at­alosta tai sen käytöstä (edes muiden ihmis­ten toimesta).

  31. Onhan tämä “köy­hienkin asum­is­tu­ki” oikeas­t­aan suo­ra sub­ven­tio asun­non omistajille. 

    Val­tio mak­saa tuot­toa pääo­ma­lle. Esim. 80 neliön per­hea­sun­toon saa mak­simis­saan noin 500 euroa tukea kuus­sa.. Jos asun­to on 250 000 euron arvoinen, niin yli neljä pros­ent­tia siis.. En nyt ottanut vastiket­ta huomioon.

  32. “Kaiken­lai­sis­sa sel­l­ai­sis­sa maail­mo­ja­syleile­vis­sä pohdin­nois­sa, jois­sa taide tms. nähdään jonkin­laise­na elämää suurem­pana ylevänä päämääränä on sel­l­ainen ongel­ma, että uno­hde­taan kysyä, kenen päämäärä se on.” 

    Ihmiskun­nan ja kul­tu­urin. Tai siis kaikkien ja ei kenenkään. Olisimme aika paljon köy­hempiä ilman Bachin sävel­lyk­siä, Kan­tin kir­joituk­sia tai Eino Leinon runo­ja, vaikkakaan on kovin vaikeaa määritel­lä taloudel­lista arvoa tuol­laisille tuo­tok­sille (varsinkin kun vaiku­tuk­set saat­ta­vat ilmetä sato­jen vuosien päästä, jos silloinkaan)

    “Ja mik­si jollekin eli­it­ille pitää antaa yksi­noikeus päät­tää ns. elämää suurem­mista asioista.”

    Ei kenel­läkään ole oikeut­ta päät­tää elämää suurem­mista asioista. Kuitenkin ns. “eli­it­il­lä” on oikeus päät­tää mihin suun­taan taidet­ta tai tiedet­tä viedään. Yliopis­tossa tutk­i­taan monia tutkimusa­lo­ja, joi­ta pieni asiantun­ti­joiden piiri pitää tärkeänä, siitä huoli­mat­ta että siitä ei varsi­nais­es­ti ole mitään nähtävis­sä ole­vaa hyö­tyä, eikä piirin ulkop­uolel­la siitä vält­tämät­tä ymmär­retä kuin jotain pin­ta­puolista. Mielestäni tämä on tietyis­sä rajois­sa ihan Ok.

    “Kysymys “mitä me sil­lä rahal­la sit­ten teemme” on väärä tässä yhtey­dessä. Voihan tähän vas­ta­ta toki että jos olete­taan vero­tu­lot vakioik­si, niin sil­lä rahal­la pitää tehdä sitä, mis­tä saata­va rajahyö­ty on suurin.”

    Tätä minä juuri kri­ti­soin, kos­ka mielestäni täl­lainen läh­estymistapa on ongel­malli­nen sekä teo­reet­tis­es­ti että käytän­nössä. Teo­ri­as­sa tuol­laises­sa läh­estymis­tavas­sa olete­taan, ettei esim. taiteel­la, tieteel­lä tai kul­tu­uril­la ole mitään muu­ta arvoa kun sen yksilö(i)lle tuot­ta­ma hyö­ty (mieli­hyvä tms.). Minä en hyväksy tuo­ta ole­tus­ta, kos­ka minä _uskon_ taiteel­la ja tieteel­lä ole­van jotain arvoa sinänsä.

    Käytän­nössä ongel­mat ovat vielä suurem­pia, kos­ka meil­lä ei ole oikein mitään menetelmää määritel­lä taiteesta saatavia rajahyö­tyjä. En ymmär­rä musi­ik­ista mitään, joten en osaa sanoa, onko oop­per­an tukem­i­nen nykymäärässään järkevää vai ei (epäilen ettei), mut­ta huo­maut­taisin kuitenkin, että se on osa kokon­aisu­ut­ta. Tehdään­hän tieteis­säkin tuho­ton määrä “turhaa” hom­maa jokaista uut­ta ideaa tai hyö­tyä tuot­tavaa keksin­töä kohden. Veikkaan, että rajahyö­tyjä tarkasteltaes­sa tieteen tekem­i­nen lopetet­taisi­in kan­nat­ta­mat­tomana (joitakin tuoteke­hi­tys, yms. pro­jek­te­ja luku­unot­ta­mat­ta), mut­ta niin ei kuitenkaan kan­na­ta tehdä, kos­ka se on ihmiskun­nan ain­oa toi­vo. Minus­ta sama pätee taiteisiin.

    Kari

  33. Trav­el­lerin määritelmän mukaan kyseessä lie­nee moraalisäteily? 

    Ei tuo ole oikeis­taan niinkään moraal­isäteilyä vaan silkkaa oman itsen­sä ja sisäryh­män spon­ssaamista muiden rahoil­la. Moraal­isäteilyn kohteen tulee olla jokin mono­li­it­ti­nen ongel­ma jota ei mielu­usti voi­da ratkaista lainkaan kos­ka säteil­i­jä jou­tu­isi sil­loin etsimään uuden kohteen säteilylleen. 

    Sinän­sä lehmänkään­nös ei yleen­sä tuo­ta “näille” mitään ongelmia ja esimerkik­si käy vaikka­pa niin mon­en “punaisen” yht’äkki­nen jalostu­mi­nen “vihreäk­si” kun naa­purin maail­man­his­to­ri­an 2. verisin dik­tatu­uri rom­ahti omaan mah­dot­to­muu­teen­sa ja sen mukana kaik­ki toi­vo bol­she­vis­tis­es­ta hir­muhallinnos­ta joukko­murhi­neen ja vieläkin jalo­tuneempine ilmiöi­neen lopahti.

    Sinän­sä äärim­mäisen vas­ten­mielistä tuo kaiken­maail­man kansalaisjär­jestö­jen tukem­i­nen verovaroil­la. Ne kun yleen­sä eivät juuri edus­ta sitä kansaa joka vero­ja mak­saa eikä niiden toim­inta ylipäätään jatkuisi het­keäkään rahoituk­sen katkaisun jäl­keen. Puoluetuel­la on oma roolin­sa demokra­t­ian vahvis­ta­jana, mut­ta nämä ns. kansalaisjär­jestöt… niil­lä näyt­tää ole­van ihan toinen päämäärä kuin demokra­t­ian vahvistaminen.

  34. Laite­taan tähän nyt vielä oma ongel­mani “korkea“kulttuurin kanssa.

    Vah­vasti yksinker­tais­tet­tuna yhteiskun­ta toimii jok­seenkin niin, että ihmiset osta­vat asioi­ta, joi­ta halu­a­vat. Sit­ten kun ihmisil­lä ei ole jostain syys­tä varaa ostaa jotakin mitä halu­a­vat, he välil­lä myyvät jollekin muulle jotakin, mitä se joku muu haluaa. 

    Nyt meil­lä on ryh­mä ihmisiä, jot­ka eivät halua pela­ta ylläolevil­la sään­nöil­lä. Tämä ryh­mä pidät­tää itsel­lään oikeu­den määritel­lä mikä on sel­l­aista kult­tuuria, mikä on hyvää ja mitä muiden “pitäisi” halu­ta. Vieläpä yleen­sä niin, että kult­tuuri, jota muut halu­a­vat (joka siis men­estyy kau­pal­lis­es­ti) on “huonoa” kult­tuuria. Ja sit­ten näil­lä on vielä otsaa vaa­tia, että yhteiskun­nan pitäisi tukea tätä kult­tuurin tuotan­toa, jota kukaan muu ei oikeasti edes halua nähdä.

  35. lain­aus oop­per­an sivuilta:
    “Yhteiskun­ta tukee oop­pera- ja balet­ti­taidet­ta, jot­ta jokaisel­la olisi mah­dol­lisu­us naut­tia esi­tyk­sistä. Kansal­lisoop­per­an bud­jet­ti on 57,2 milj. euroa. Rahoituk­ses­ta 73,3 % tulee Ope­tus­min­is­ter­iön kaut­ta veikkausvoit­to­varoista. Lip­putu­lo­jen ja spon­soriy­hteistyön osu­us on noin 17 %. Ympäristökun­nat Helsin­ki, Espoo, Van­taa ja Kau­ni­ainen tuke­vat toim­intaa yhteen­sä vajaal­la 8 %:lla kokon­ais­bud­jetista kävi­jämäärien mukaises­sa suhteessa. ”

    Oop­per­ans kiús­tan­nuk­set myy­tyä paikkaa kohti ovat n 190 e, jos­ta yhteisku­nan tuen osu­us on n. 168 e ja lipun hin­na ja spon­sorit­u­lo­jen osu­us n 32 e.

    Opper­aan­han pääsee pikku­ra­hal­la eli 25 e lip­ul­la, ja vieläkin halvem­mal­la. Ne on kyl­lä usein buukat­tu jo vuot­ta aikaisem­min. Kävi­jöistä hyvin suuri osa on vähän pienem­pit­u­loisia, kuten perushoitajaserkkuni. 

    Oop­er­aan ei men­nä vain sen takia, että siel­lä on muka­va näyt­tyä­tyä tai siel­lä olisi kivaa. Wag­ner­in Niebelun­gen sor­mus tai Par­si­fal ovat pait­si mah­tavai spek­taakkele­ja myös tutkiel­ma ihmisen sielus­ta. Aina yleisön joukosaon joku vaah­tosam­mut­ti­men kokoinen tyt­tö tai ppoi­ka. joka jak­saa seu­ra­ta esi­tyk­sen läpi.

    Suo­ma­l­isat kohti oop­pera mak­saa 10 e vuodessa. Iso raha: sil­lä saisi jo mäyräkoiran. oop­er­an esi­tyk­set ovat kyl­lä mah­tavai, mutat täy­tyy ‚myön­tää että ei oel mitään hal­paa lystiä.

  36. Kulut­ta­jan yli­jäämäl­lä ei tarkoite­ta tätä. Kulut­ta­jan yli­jäämä on mak­se­tun hin­nan ja saadun hyö­dyn ero­tus. Kuvaa­masi lähikau­pan vaiku­tus on posi­ti­ivi­nen ulkois­vaiku­tus. Paloase­man tar­jon­ta olisi uskot­tavampi esimerk­ki – jos lähikau­pan tarpeesi ei toteudu pitkäl­läkään aikavälil­lä, on kyseessä aika vaa­ti­ma­ton ulkoisvaikutus. 

    Taiteen ulkois­vaiku­tuk­sis­sa on sit­ten sama kysymys: kuin­ka suuri osa musi­ikin hyödys­tä on pitkäl­lä aikavälil­lä sel­l­aista, joka ei väl­i­ty hin­tamekanis­mi­in? Nol­la euroakin on hin­ta, tässä on siis kyse hyödys­tä sel­l­ais­es­ta taiteesta, jon­ka kanssa ei koskaan päädy mihinkään tekemisi­in. Epäilemät­tä jonkin ver­ran hyö­tyä, mut­ta pysty­isikö val­tio markki­noi­ta parem­min sisäistämään nämä vaiku­tuk­set? Kaik­ki markki­noiden epätäy­del­lisyy­det eivät takaa sitä, että val­tion pitäisi puut­tua peli­in – kaik­ki ovat toiv­ot­tavasti valmi­it myön­tämään sen, että val­tiokaan ei ole täydellinen.

    ”Samaan joukkoon liit­täisin alkuräjähdys­tä tutki­vat tähti­ti­eteil­i­jät, joiden puuhastelus­ta tuskin on mitään konkreet­tista hyö­tyä, mut­ta joka silti rikas­tut­taa elämäämme ja tyy­dyt­tää uteliaisuuttamme ”
    Tässä tulee näkyvi­in yksi talouskri­ti­ikkien yleinen harhapäätelmä: ole­tus siitä, että hyö­ty tarkoit­taa tavaraa. Mitä ihmettä elämän rikas­tut­ta­mi­nen on, jos ei hyö­tyä? Tämän hyö­dyn hin­noit­telukaan ei näytä hirvit­tävän han­kalal­ta kir­jal­lisu­u­den tai tähti­tor­nivisi­it­tien muodossa. 

    Pater­nal­is­mia en ole valmis hyväksymään ollenkaan, ja ajat­te­len val­tion toimin­nan ole­van suurelta osaltaan täl­laisia piilo­tu­lon­si­ir­to­ja ylälu­okille ja sta­tus quon ylläpitämiseksi.

  37. Lisät­täköön vielä, että majakan nousem­i­nen par­a­dig­maes­imerkik­si julk­ishyödyk­keestä on huvit­tavaa sikäli, että jo 1800-luvul­la oli yksi­ty­isiä, kau­pal­lis­es­ti toimivia majakoita.

  38. Eli­na:
    “Neli­henkiselle per­heelle viidelle sadalle eurolle on usein muu­takin käyt­töä on yhden illan esitys.”
    En tiedä mitä kaikkea tähän viiteen hunt­ti­in on las­ket­tu, mut­ta jos kalleim­mat liput (ei ensi-iltoi­hin) mak­sa­vat 68€/kappale, niin lip­pui­hin saa käytet­tyä ihan mak­simis­saan 272 euroa. 

    Anteek­si jos häir­itsin fak­toil­la mielipiteitäsi.

  39. Kat­soin väärin noi­ta istuinkart­tio­ja, kallein lip­pu on 80€, eli neljältä hen­geltä yht 320. Halvem­mal­lakin tietysti pääsee. Lapset ja opiske­li­jat on puoleen hin­taan ja opiske­li­joille samana päivänä liput kympil­lä. Ei tämä mun mielestä ihan hirvit­tävän kallista ole.

  40. Tuo oop­per­an esil­läo­lo tässäkin keskustelus­sa jotenkin mon­en mielestä turhana kum­mas­tut­taa. Minä ainakin nautin suun­nat­tomasti oop­per­an tar­jon­nas­ta vaik­ka liput minus­ta sub­ven­toi­tu­inakin ovat aika kalliitta.

    Mut­ta mik­si oop­pera on meil­lä niin kallis sietäisi kyl­lä per­in­po­h­jaista selvi­tys­tä. Olen mon­ta ker­taa ihme­tel­lyt miten meitä paljon köy­hem­män Eestin “kan­nat­taa” ylläpitää oop­per­aa ja kir­joitinkin siitä pari vuot­ta sitten
    http://granpaigor.blogspot.com/2006/05/ooppera-konkurssikyps.html ja ehdotin opin­tomatkaa Eestiin. 

    Kuten mon­es­sa muus­sakin verovaro­ja naut­ti­vas­sa laitok­ses­sa saat­taa kyse olla kyvyt­tömästä joh­dos­ta tai johdon valvo­jista (vrt case eduskun­nan pääsi­h­teeri Tiiti­nen ja “itsekon­tra­hoin­ti”).

  41. Ihan kiva kir­joi­tus joka vaikut­ti aluk­si erit­täin selkeältä ja loogiselta, mut­ta mietit­tyäni sitä pari päivää tulin siihen tulok­seen etten kuitenkaan ymmärtänyt sitä. 

    Luet­telet perussyyt mik­si valtion/kunnan kan­nat­taa rahoit­taa jotain hanketta/harrastusta. Tämän jäl­keen perustelet viit­teel­lis­es­ti mik­si jotkut har­ras­tuk­set kuten ooppeera saat­ta­vat ehkä mah­dol­lis­es­ti pitää sisäl­lään yhteiskun­taa tuke­via ja edis­täviä ele­ment­te­jä. Arvelu­ja ilman fak­to­ja: yhtä tyhjän kanssa siis…

    Darvinin mukaan vahvim­mat ja älykkäim­mat eivät selviä, vaan ne jot­ka mukau­tu­vat parhait­en. Sama pätee har­ras­tuk­si­in: mon­et per­in­teiset taidelajit/harrastukset ovat vahvo­ja kos­ka niil­lä on pitkät per­in­teet ja ihmiset ajat­tel­e­vat että ne ovat vahvo­ja ja niitä on har­rastet­tu pitkään. Darvinia ajateltaes­sa tämä ei takaa että niil­lä olisi tulevaisuutta. 

    Jos me halu­ame ihan oikeasti rak­en­taa mon­imuo­toisen kaupungin/yhteiskunnan tulee yhteiskun­nan olla ehdot­toman tas­a­puo­li­nen kaikkia kohtaan. Oop­pera ja malmin lento­kent­täjut­tu todis­ta­vat että näin ei ole, mikä aiheut­taa muutenkin eri­ar­voises­sa ja mon­imuo­toises­sa yhteiskun­nas­sa lisää katkeru­ut­ta. Kyl­lä: olen vihainen ja katk­era että yhteiskun­ta kus­tan­taa min­un rahoil­lani eli­it­ille oop­per­an kaltaisia taide­muo­to­ja, mut­ta ei voi luovut­taa kiito­tien vier­estä pöpe­liköstä jonkun kaatopaikan läheltä aluet­ta ampumaradalle.…

    Min­ulle ei ole henkilöko­htais­es­ti käärmeen aivas­tuk­sen ver­taa väliä saako Helsin­ki ampumaradan vai ei, en asu Helsingis­sä. Min­ua kuitenkin ärsyt­tää tämä val­lal­la ole­va asenne: Oop­peras­ta naut­ti­vat päät­täjät tuke­vat oop­per­aa, golfista pitävät kaupung­in­val­tu­ute­tut puhuu golfkent­tien puoles­ta, jne. Tulee olo että “ei liikun­nal­li­sista” har­ras­tuk­sista tue­taan vain niitä joiden har­ras­ta­jil­la on val­taa, ase­maa ja rahaa käytet­täväk­si har­ras­tuk­seen. Pis­too­lia­munnas­ta innos­tunut putkimies teinipoiki­neen on vain turha meno­erä yhteiskun­nalle. hänen nautin­ton­sa on tois­ar­voinen ja har­ras­tuk­sen­sa huono.

  42. Euroopas­sa tämän kansan ja kult­tuurin väli­nen juopa — olisko se vain kiista rahoituk­ses­ta — on Claes Ander­ssonin mukaan usein pyrit­ty rak­taise­maan niin, että ainakin ensi-illat tele­vi­sioidaan yhteiselle kansalle.

    Nautin­nos­ta ruudun läpi en sano mitään ja lämpiökin on vain jääkaapin peit­tämän alan ja wc:n kokoinen mut­ta vaikut­taa kohta­laisen reilulta.

    Uskoisin, että täl­lainen myös lisäisi ajan mit­taan halua käyt­tää eri kult­tuuri­laitosten antia. Vaan entäs jos niin ei täysin aidosti halu­ta tapahtuvan?

    En nimit­täin ole lainkaan var­ma etteikö gyldyyrieli­it­ti halu­aisi sit­tenkin vara­ta itselleen tiet­tyä yksi­noikeut­ta. Tämän sanon sekä kir­jal­lisu­u­den että kuvataitei­den reunamil­ta pari vaa­ti­ma­ton­ta pen­nos­ta ansain­neena. (Öhöm…)

  43. Anu Karl­son:

    “Juridi­ik­ka, talous ja tekni­ik­ka ovat hyödyl­lisiä aputi­eteitä, mut­ta runous ja taide ovat ne asi­at, joi­ta varten me elämme.”

    No tuo on kom­mentin esit­täjän henkilöko­htainen mielipi­de. Joku toinen voi ihan yhtä suurel­la paa­tok­sel­la esit­tää että luon­non­ti­eteelli­nen maail­mankaikkeu­den tutkimus on ihmiskun­nan ylevin päämäärä mis­tä syys­tä Töölön lah­den ran­nalle on saata­va Kos­molo­giat­a­lo ja Hitu­fysi­ikkat­a­lo. Jos min­ut pis­tetään val­it­se­maan taiteen ja tieteen väliltä, val­it­sen epäröimät­tä tieteen. Klassi­nen musi­ik­ki on toki hieno tunne-elämys­ten herät­täjä mut­ta en mitenkään voi pitää sitä yhtä tärkeänä saavu­tuk­se­na kuin jotkut luon­non­ti­eteel­liset läpimurrot.

  44. Olen aika pitkälle samoil­la lin­joil­la Karin ja Anu Karl­soninkin kanssa siitä, että kult­tuuril­la on itseis­ar­von­sa. Voisikin sanoa, että korkeata­soisen kult­tuurin luomi­nen on varsi­nainen syy ole­mas­solollemme tääl­lä (kult­tuuri käsitet­tynä sanan laa­jas­sa merk­i­tyk­sessä). Kult­tuuri ei siis ole vain arjen koriste, jos­ta nau­timme sil­loin täl­löin. Se on paljon enemmän. 

    Suuri muo­to ei merk­itse vält­tämät­tä korkeam­paa laat­ua, sil­lä kult­tuurin arvo on sen kvali­teetis­sa, ei koos­sa. Sik­si ylevä runo­teos voi olla parem­pi kuin pak­su trilo­gia ja onnis­tunut kamar­i­orkesterin kon­sert­ti voi olla suurem­paa taidet­ta kuin pateet­ti­nen oop­per­ae­si­tys (tässä ei ole kri­ti­ikkiä oop­per­aa kohtaan taide­muo­tona, tun­nen sitä). Ymmär­rän siis sitä, kun Osmo kri­ti­soi oop­per­an nykyisen laa­juista tukemista. Kult­tuurin kvali­teetin säi­lyt­tämi­nen ei vaa­di vält­tämät­tä suuria ja raskai­ta rak­en­tei­ta muotoja. 

    PS. José Anto­nio Abre­un työ Venezue­las­sa osoit­taa, että kult­tuurin luomi­nen ei ole kyse ensisi­jais­es­ti rahas­ta, vaan visioista ja innostuksesta:

    http://areena.yle.fi/toista?id=1450406

  45. TALIN GOLFKENTÄSTÄ

    Tun­tuu herät­tävän into­hi­mo­ja. Golfkent­tä on osa Tal­in liikun­ta­puis­toa. Itse ken­tän pin­ta-ala 0n 40 ‑45 hehtaaria, ja seil­lä voivat kaik­ki vapaasti liikkua. Tietenkin kent­tävuoro­jen aikana (7.30 — 19.30) pitää varoa pal­lo­ja. Itse en muuten golfia har­ras­ta, jotkut tut­ta­vani kyllä.

    Kun kent­tä perustet­ti­in v 1932, se oli aivan kaupun­gin ulkop­uolel­la. En kuitenkaan oikein näe, että Tal­in puis­toaluet­ta voitaisi­in muut­taa asuntoalueeksi.

    Ihmi­nen tarvit­see myös visuaal­ista tilaa, siis vapaa­ta näkymää. Gol­gk­lu­bi hoitaa kus­tan­nuk­sel­laan Tal­in kar­tanon sekä varsin laa­jan puis­toalueen, ei muuten mitöään hal­paa touhua. Alue rajoit­tuu osak­si Ison Huopalalah­den kosteikkoalueeseen. Ja jos oikein kat­soin topografikart­taa, on aika alaval­la maalla.
    .

  46. Tuo­mas Saloniemi, 

    Et todel­lakaan järkyt­tänyt fak­toil­lasi mielipidettäni.. 

    Vaik­ka hin­ta hie­man putosi, olen edelleen sitä mieltä, että sato­ja euro­ja mak­sa­vat illan­vi­etot ovat useille per­heille aikamoisia investoin­te­ja. Tämä itse asi­as­sa ei ole mielipi­de vaan fak­ta. Ihan sama onko hin­ta 300 vai 500 euroa. 

    Mitäpä siitä sinän­sä, kukin lait­taa rahansa mihin lait­taa.. MUTTA, jos illan­vi­et­toa sub­ven­toidaan verovaroin parhaim­mil­laan liki ton­nil­la, niin olet­taisi sen ole­van näil­lä paukuil­la kaikkien ulottuvilla. 

    Ketju on taasen kohta­laisen pitkä ja väärinkäsi­tys­ten vält­tämisek­si sanon, että minus­ta kult­tuuria tulee tukea. 

    Kansal­lisoop­pera on vain poh­ja­ton rahakuilu, jon­ka tuot­teet eivät kan­sain­välis­es­ti arvioiden ole kovinkaan ihmeel­lisiä ja kaiken sub­ven­toin­nin jäl­keenkin oop­per­ae­si­tys on mon­en kansalaisen ulot­tumat­tomis­sa hin­tansa takia. 

    Eli alas vaan koko elit­isti­nen pelleily.. Rahat maakun­ti­in teat­terei­hin, päiväko­tien taide­päivi­in jne… Ja minä siis käyn mielel­läni kat­so­mas­sa oop­per­aa aina kun spon­sori löy­tyy. Syytök­siä kult­tuuriv­i­hamielisyy­destä en ota vastaan. 

    Rajansa vain kaikel­la ja Kansal­lisoop­peras­sa on se raja.

  47. Mikä val­tu­ut­taa jonkun papin tai taiteil­i­jan vas­taa­maan elämän tarkoi­tus­ta koske­vi­in kysymyk­si­in parem­min kuin vaik­ka insinöörin?

    Niin tai mikä val­tu­ut­taa insinöörin tekemään sil­to­jen luju­us­laskelmia taiteil­i­joiden sijaan? No, leik­ki leikkinä, mut­ta taiteil­i­jal­la on tiet­tyjä insti­tu­tion­aal­isia avu­ja siinä kuin insinööril­läkin. Ei tietenkään samo­ja, mikä onkin jutun juju. Taiteil­i­ja on parhaim­mi­laan myös vapaa sielu — tai luju­us­laskelmia väsäävää insinööriä vapaampi kum­miskin — mikä parhaim­mil­laan herät­tää outoa vapaakel­lun­taa taiteil­i­jan päässä. Tulok­se­na ei ole tieteelli­nen seli­tys elämän tarkoituk­ses­ta, mut­ta jotain ajat­telemisen aihet­ta kuitenkin asian tiimoil­ta. Toisin kuin luju­us­laskelmien kohdalla.

    Ulkois­vaiku­tus. Muille on hyö­tyä siitä, että minä käytän rahaa johonkin.

    Itse asi­as­sa min­un ei tarvitse käyt­tää rahaa, jot­ta ulkois­vaiku­tus syn­ty­isi. Riit­tää, että toimii markki­noil­la, mut­ta talousti­eteessähän “markki­nat” ymmär­retään sil­lä lail­la oudon laa­jasti että esim. kalas­ta­ja kalas­taes­saan toimii markki­noil­la. Rahaa ei vält­tämät­tä kulu, mut­ta ulkois­vaiku­tuk­sia syn­tyy. Noin niinku sivuhuomautuksena …

  48. “Humala on köy­hän miehen ooppera”

    Napo­lilainen sananlasku

  49. Eli­nalle vielä.

    Tot­ta kai mon­en sadan euron huvit ovat mon­es­sa taloudessa (myös omas­sani) mietinnän alla. Jos nyt kuitenkin las­ke­taan sen neli­henkisen per­heen oop­per­akäyn­ti niin, että istu­taan 3. par­ven keskel­lä (mikä on imho oop­per­an paras paik­ka- se tai 2. par­ven keskel­lä) niin 3. parvel­la neli­henkisen per­heen liput vai­htelee 66–90€, ja 2. parvel­la 130–170€. Ymmär­rän kyl­lä point­tisi, mut­ta jos perus­teena on aivan kek­sit­tyjä luku­ja (toteu­ma on puo­let arviostasi kalleim­mil­la paikoil­la las­ket­tuna, järkevil­lä viidennes) niin… no. Kukin tyylillään.

    Itse käyn oop­peras­sa usein, kympin se mak­saa opiske­li­jalle. Se tai lef­falip­pu. Saman hintaista.

  50. “Tulok­se­na ei ole tieteelli­nen seli­tys elämän tarkoituk­ses­ta, mut­ta jotain ajat­telemisen aihet­ta kuitenkin asian tiimoil­ta. Toisin kuin luju­us­laskelmien kohdalla.”

    Tämä on juuri sel­l­aista “kult­tuurieli­itin” ylim­ielisyyt­tä, mitä en voi ymmärtää. Mikä sinä olet sanomaan muille ihmisille, että niiden pitäisi saa­da enem­män ajat­telemisen aihet­ta taiteesta kuin luju­us­laskelmista? Mik­si luju­us­laskelmis­sa ei voi olla saman­laista “kauneut­ta” kuin laval­la kieku­mises­sa tai kissan ulosteen viskomises­sa yleisön päälle? 

    Jos sinä et ymmär­rä luju­us­laskelmien kauneut­ta, niin voit olla var­ma, että on ihmisiä, jot­ka eivät ymmär­rä taiteen kauneutta. 

    Jos sinä saat ajat­telemisen aihet­ta taiteesta, hyvä. Joku muu saa niistä luju­us­laskelmista. Mik­si tämän jälkim­mäisen pitää mak­saa sin­un ajat­telemisen aiheesi?

    (Ei, en itse näe luju­us­laskelmis­sa mitään eri­tyisen kaunista.)

  51. Osmo: “Se, että oikeis­to­laiset teo­reetikot ovat täl­lä asial­la ei riitä kumoa­maan argumenttia.”

    Minä en ollut käsit­tänyt, että sin­ul­la on antipa­tioi­ta oikeis­to­laisia kohtaan. Luulin, että olet samoil­la lin­joil­la useis­sa kil­pailua, omis­tu­soikeut­ta, ulkois­vaiku­tuk­sia ja valin­nan vapaut­ta koske­vis­sa asiois­sa. Olinko väärässä?

    tcrown: jos tuo omis­tusasumisen verovähen­nys pois­te­taan ker­tarysäyk­sel­lä niin se vaikut­taa kyl­lä siinä mielessä niihin van­hoi­hinkin lain­oi­hin, että se asun­non arvo las­kee kans ker­ral­la, vaik­ka lainan­hoito onkin ihan yhtä help­poa, joten sitä voi mu mielestä pitää ihan perustel­lusti epäoikeu­den­mukaise­na. Itte kan­natan kyl­lä sen pois­tamista ker­ral­la, kos­ka mun mielestä poli­it­tis­ten päätösten sijoituk­sille aiheut­ta­man riskin voi huomioi­da hin­nois­sa ja jos joku ei oo näin tehny se on sen oma moka.

    “Kol­mas ilon lähde on se, että tois­es­ta kohdas­ta kanssani eri mieltä ole­vat ovat mielestäni melko vas­ten­mielisiä ihmisiä, ja olen kovasti tyy­tyväi­nen, että hei­dät väki­val­lan uhal­la pakote­taan osal­lis­tu­maan kustannuksiin.”

    MITÄ IHMETTÄ!?!?!?

    Sä et vis­si­in usko siihen, et tee muille niin kuin halu­aisit itselle­si tehtävän? Vai meninkö lankaan ja tuo edelli­nen oli vaan sarkasmia?

    Tästä ollaankin keskustel­tu joskus ennenkin näis­sä ketjuissa:

    Ulkois­vaiku­tus on sama ku meri­it­ti­hyödyke. Val­tion täy­tyy tietää kansaa parem­min mikä heille on hyväk­si. Tiedemiehen tavoin en hyväksy tätä peri­aatet­ta, mut­ta en ymmär­rä miten me ollaan silti erim­ielisiä näistä ulkoisvaikutuksista.

    Eli jos jol­lakin asial­la on posi­ti­ivi­nen ulkois­vaiku­tus ryh­mälle X, niin miks koko väestön pitäs sit osal­lis­tua sen toimin­nan tukemiseen sen ryh­män X sijaan. Sen ymmär­rän, että jos esim. maanvil­jeli­jöil­lä on oikeus laskea lan­noitet­ta pel­loil­ta vesistöön ja sil­lä vesistön omis­ta­jal­la ei oo oikeut­ta saa­da kor­vauk­sia, niin tot­takai tää maanviljäli­jän käytös pitää lait­ta verolle, mut­ta jos val­tio suo­jelis sen vesistön omis­ta­jan omis­tu­soikeut­ta, niin sit­ten­hän se vois vaa­tia täl­lais­es­ta loukkauk­ses­ta korvauksia. 

    Kari: Onko sinus­ta taide­teok­sel­la jota kukaan ei ole huo­man­nut arvoa? Minus­ta mikään ei voi olla arvokas­ta ilman sitä joka määrit­tää sen arvon. Minus­ta on myös elit­is­tistä sanoa, että sil­lä perus­teel­la, että sinä uskot sub­jek­ti­ivis­es­ti siihen, että kaikel­la taiteel­la on joku objek­ti­ivi­ne­nar­vo voidaan muil­ta tämän uskon kieltäviltä väki­val­lan uhal­la ottaa rahaa ja käyt­tää siten, että sin­un arvostamia asioi­ta tuotetaan.

  52. Mikä sinä olet sanomaan muille ihmisille, että niiden pitäisi saa­da enem­män ajat­telemisen aihet­ta taiteesta kuin lujuuslaskelmista?

    Kyse on tietenkin ylimielisyydestä. 

    Mut­ta kyl­lä silti täy­tyy väit­tää, että Myllysil­lan luju­us­laskel­ma on peri­aat­teessa eri asia kuin Guer­ni­ca. Luju­us­laskelmien kulkua sitoo luon­non­lait ja niil­lä on lähin­nä väli­neelli­nen arvo — ainakin yleisölle, jos luju­us­laskelmil­la nyt olisi yleisöä. Käytän­nössä niitä tehdään läh­es aina tilaustyönä, jol­loin tilaa­ja tilaa mitä tilaa ja insinööri las­kee, mitä määrätään.

    Taide taas seu­raa omia lake­jaan, jot­ka ovat paljon vähem­män riip­pu­vaisia pakos­ta, on pakot­ta­jana sit­ten luon­to, joku hier­arkia, val­taku­vio tai taloudelli­nen etu. Mieliku­vi­tuk­sen lennolle on vain taivas rajana … tai oikeas­t­aan ei edes taivas.

    No, tietysti voi olla sitä mieltä, että pakko tuot­taa yhtä mie­lenki­in­toista tietoa — esimerkik­si elämän tarkoituk­ses­ta — kuin vapaus. Asi­aa voi mietiskel­lä vaikka­pa egyp­tiläis­ten kuva­p­at­saiden äärel­lä. Nehän ovat tiukkaan muo­toon pakotet­tu­ja ylistyk­siä maail­man “luon­nol­liselle” tilalle eli faaraon ja eli­itin ikuiselle yli­val­lalle ala­mais­ten­sa yli. Kun on näh­nyt pari, on näh­nyt kaikki.

    Itsel­läni ei ole mitään epäilystä; kyl­lä vapaus on pakkoa mie­lenki­in­toisem­paa, antaa se enem­män apet­ta ajatuk­sille, ei voi mitään.

    “Taide­in­sti­tuu­tion” esteet­ti­sistä ja kri­it­ti­sistä intres­seistä suh­teessa “insinööri-insti­tuu­tion” tiedol­lisi­in intres­sei­hin voisi kanssa jotain kir­joit­taa, mut­ta säästän nyt kaikkia osapuolia.

  53. olen kovasti tyy­tyväi­nen, että hei­dät väki­val­lan uhal­la pakote­taan osal­lis­tu­maan kustannuksiin.

    Heh. Väite vero­jen moraalit­to­muud­es­ta on niin moraali­ton, että noiden kon­nien ainainen kit­inä herät­täisi meikäläisessäkin tyy­dy­tys­tä ellei se ei jo kyllästyttäisi.

  54. Osmo: Kir­joitit muuten jos­sain aikaisem­mas­sa ketjus­sa, että jokaisen pitäis sin­un mielestä saa­da elää niin kuin halu­aa, kun­han ei hait­taa mui­ta. Miten perustelu 2 on yhteenso­vitet­tavis­sa tuon elämänkat­so­muk­sen kanssa?

  55. Ok, Tuo­mas

    Ymmär­rän jo, että oop­per­aan pääsee halvem­mal­lakin. Erit­täin yläkant­ti­in ole­va arvioni perus­tui näp­pitun­tu­malle, että liput ovat noin satasen ja siihen oheis­toimin­not päälle, matkat ja väli­aikakon­jak­it. Mut­ta eri­laiset alen­nuk­set ja piip­puhyl­ly­paik­ka pylvään takana päiväkotiryh­män vier­essä laske­vat noinkin roimasti siis hintaa. 

    MUTTA edelleen hin­ta on minus­ta kohtu­u­ton siihen tukeen näh­den, mitä oop­pera saa. Se oli nyt pää­point­ti­ni, ei eksak­ti lipun hin­ta. Kansal­lisoop­pera saa yli 10 pros­ent­tia kaikesta kult­tuurille suun­na­tus­ta val­tion tues­ta.. Yksi Helsingis­sä toimi­va laitos, joka ei edes tee mitään kovin korkeata­soista taidet­ta kan­sain­välisin mittarein. Suomen laadukas taide lymyää ihan muualla. 

    Onko joku tosi­aan sitä mieltä, että tämä on kohtu­ullista? Jos on niin suun­tana on Lapinlahti…

    Tiedemies ver­tasi sum­maan siihen kuin­ka mon­ta ihmishenkeä saataisi­in pelastet­tua tuen määräl­lä. Minä en ver­taa siihen, kos­ka tuol­la ajat­telul­la, ei lop­pu­jen lopuk­si olisi mitään muu­ta kuin ter­vey­den­huoltoa koko yhteiskunnassa. 

    Mut­ta minä ver­taan sitä niihin tuhan­si­in mui­hin laitok­si­in ja pro­jek­tei­hin, jot­ka sin­nit­televät min­im­ibud­jeteil­la kun­ta­lais­ten ilok­si ja virkistykseksi.

  56. “joten sitä voi mu mielestä pitää ihan perustel­lusti epäoikeudenmukaisena.”

    Maail­ma on epäoikeu­den­mukainen. Kuten itsekin tote­sit, niille, jot­ka ovat jo osta­neet asun­non asum­is­taan varten, ei muu­tok­sel­la ole mitään vaiku­tus­ta (pait­si jos myöhem­min vai­h­ta­vat isom­paan, niin väli­ra­ha piene­nee). Mitä niihin speku­loi­ji­in tulee, jot­ka ovat sijoit­ta­neet asun­toi­hin odot­taen arvon­nousua, niin he ovat otta­neet poli­it­tisen riskin, ja olen läpeen­sä kyl­lästynyt niihin, jot­ka halu­a­vat yksi­ty­istää voitot ja sosial­isoi­da tappiot.

    “Sä et vis­si­in usko siihen, et tee muille niin kuin halu­aisit itselle­si tehtävän? Vai meninkö lankaan ja tuo edelli­nen oli vaan sarkasmia?”

    Juuri tuo­hon­han minä uskon. Jos minä vas­tus­tan jotakin, jota suurin osa ihmi­sistä pitää peru­soikeutena, niin mielestäni on oikeus ja kohtu­us, että min­ut pakote­taan kuitenkin osal­lis­tu­maan kus­tan­nuk­si­in. Tietysti pidätän oikeu­den ker­toa mielip­i­teeni äänekkäästi. Enkä usko, että viihty­isin kovin pitkään maas­sa, jon­ka näke­myk­set ihmis­ten peru­soikeuk­sista poikkeaisi­vat merkit­tävästi omistani.

    “Käytän­nössä niitä tehdään läh­es aina tilaustyönä, jol­loin tilaa­ja tilaa mitä tilaa ja insinööri las­kee, mitä määrätään.”

    Sat­tuvasti kuvat­tu läh­es koko his­to­ri­an ajan vallinnut tilanne taide­maail­mas­sa. Vas­ta viimeisen vuo­sisadan aikana on alka­nut ilmestyä kum­malli­nen liike, jon­ka mielestä taiteil­i­joil­la on oikeus (ja läh­es velvol­lisu­us) yhteiskun­nan tuel­la tuot­taa taidet­ta jota kukaan taide-eli­itin ulkop­uolel­la ei halua nähdä.

    Koko lop­pukir­joituk­sesi on lähin­nä kuvaus­ta siitä, mik­si juuri sinä pidä taidet­ta luju­us­laskelmia mie­lenki­in­toisem­pana. Sin­ul­la on täysi vapaus siihen. Se, mitä en hyväksy, on se, että et hyväksy luju­us­laskelmien esteti­ikkaa arvostavia ihmisiä vain eri­laisksi, mut­ta kuitenkin tasaver­taisik­si ihmisik­si, vaan halu­at aset­taa itsesi ylem­mäk­si ja painaa muut alem­mas, jol­loin näil­lä luju­us­lask­i­joil­la on velvol­lisu­us mak­saa sin­un tärkeäm­mät ja parem­mat huvisi.

  57. tcrown: heh… entäs jos estab­lish­mentin taide on val­taa pitävien mielestä peru­soikeus? Eli siinähän protestoit, mut­ta muista kuitenkin, että on mielestäsi oikeus ja kohtu­us, että joudut mak­samaan. Mun mielestä on hyvä aloit­taa siitä, että kenel­läkään ei (edes enem­mistöl­lä) ole val­taa määritel­lä muit­ten peru­soikeuk­sia niiden puolesta.

    Muuten siinä voi käy­dä vaik­ka näin:

    “First they came for the Communists,
    — but I was not a com­mu­nist so I did not speak out.
    Then they came for the Social­ists and the Trade Unionists,
    — but I was nei­ther, so I did not speak out.
    Then they came for the Jews,
    — but I was not a Jew so I did not speak out.
    And when they came for me, there was no one left to speak out for me.”

  58. En nyt oikein ymmär­rä. Jos se oop­pera on niin mah­tavaa, niin mik­si siihen tarvi­taan yhteiskun­nan tukea? Jos se on niin mah­tavaa niin mik­sei oop­peras­sa kävi­jät arvostaisi sitä niin paljon, että ovat valmi­ita mak­samaa lipus­taan sen 160+ e?

  59. Kok o lop­pukir­joituk­sesi on lähin­nä kuvaus­ta siitä, mik­si juuri sinä pidä taidet­ta luju­us­laskelmia mielenkiintoisempana.

    Uno­hdit, että syön myös pikkuvauvoja 

    Huvit­tavaa “järkeilysi” kannal­ta on, että itse olen enem­män insinööri kuin taiteil­i­ja. Suurin osa esim. taide­musi­ik­ista on mielestäni ikävystyt­tävää vingutus­ta, pim­pu­tus­ta ja mölinää, jota tue­taan Suomes­sa aivan liikaa min­unkin verovaroillani. 

    Tietoa sen sijaan taidan suo­ras­taan yliarvostaa.

    Taud­is­tani huoli­mat­ta osaan arvostaa taidet­ta vapaut­ta ja esteet­tisiä arvo­ja hei­jas­ta­vana per­im­mältään kri­it­tisenä, kyseenalais­ta­vana insti­tuu­tiona, ihmiselämän mykkien pakko­jen rajo­ja mur­ta­vana toim­intana (sanoi hän taiteellisesti). 

    Siis ote­taan vielä viiden­nen ker­ran nämä elämää suurem­mat arvot: vapaus, kauneus, kriittisyys. 

    Hienoa siis, että taitei­ta tue­taan, vaikkakin liian usein type­r­ästi, kiel­teisiä ulkois­vaiku­tuk­sia aiheut­taen ja muiden hyvien asioiden kus­tan­nuk­sel­la. Eihän taide tietenkään automaat­tis­es­ti ja aina ole hyvää ja kaunista.

    Olen kuitenkin kiitolli­nen, että sin­un­lais­esi kapea-alaiset ihmiset eivät ole taiteen kohtalosta päät­tämässä ja vapau­den alaa ymmärtämät­tömyyt­tään supistamassa.

    Siinä kyl­lä olet oike­as­sa, että suuret ihmisjoukot ihail­i­si­vat luju­us­laskelmia eri­lai­sis­sa näyt­te­lyis­sä ja kuun­telisi­vat niiden resi­toin­tia val­tavis­sa halleis­sa, jos ei olisi tuo eli­itin sala­juoni tätä nautin­toa kansalta vienyt. Ja mis­sä pystyvät nuoret toiv­ot har­ras­ta­maan luju­us­lasken­taa? Yhtäkään har­joi­tusti­laa ei liene kaupungilta herunut, yhtäkään har­joi­tus­sil­taa ei ole Van­taan­joen ylle kohonnut …

  60. “heh… entäs jos estab­lish­mentin taide on val­taa pitävien mielestä peru­soikeus? Eli siinähän protestoit, mut­ta muista kuitenkin, että on mielestäsi oikeus ja kohtu­us, että joudut maksamaan.”

    Tuo­ta noin, minä sanoin, että jos suurin osa ihmi­sistä pitää jotakin peru­soikeutena, en jos val­taa pitävät pitävät peru­soikeutena. Jos suurin osa ihmi­sistä oikeasti on sitä mieltä, että epämääräi­nen kiljun­ta laval­la on toim­intaa, jota yhteiskun­nan pitää tukea, niin eipä siinä sit­ten mitään. Tuo olisi kuitenkin sen ver­ran pieni asia, että en siitä jak­sa sat­un­naisia keskustelu­ja enem­pää välit­tää. Isom­pi ongel­ma siinä on, niin kuin imp­likoit, että min­ua hiukan epäi­lyt­tää että onko enem­mistö sitä mieltä, että korkeakult­tuuria pitää sub­ven­toi­da. Jos taas enem­mistö alkaa oikeasti vaa­ti­maan min­ulle tärkei­den asioiden pois­tamista, niin kuten todet­tu, tuskin viihty­isin tääl­lä kovin kauaa. Vai mitä itse tek­isit, jos huomen­na heräisit, ja yhtäkkiä selvä enem­mistö suo­ma­lai­sista olisi sitä mieltä, että väki­val­ta on oikeas­t­aan ihan hyväksyt­tävä keino ratkaista isom­mat ja pienem­mät kiistat?

    “Mun mielestä on hyvä aloit­taa siitä, että kenel­läkään ei (edes enem­mistöl­lä) ole val­taa määritel­lä muit­ten peru­soikeuk­sia niiden puolesta.”

    Sinä voit aloit­taa siitä, mut­ta on mielestäni hiukan type­r­ää ummis­taa silmät siltä tosi­asial­ta, että läh­es aina (riit­tävän suuri) enem­mistö määrit­tää peru­soikeudet ja mon­et muut asi­at, aloi­tat sinä jostain muus­ta lähtöko­hdas­ta tai et. (Ja tot­takai, poikkeuk­sia on)

  61. Kulut­ta­jan yli­jäämäl­lä ei tarkoite­ta tätä. Kulut­ta­jan yli­jäämä on mak­se­tun hin­nan ja saadun hyö­dyn ero­tus. Kuvaa­masi lähikau­pan vaiku­tus on posi­ti­ivi­nen ulkoisvaikutus.

    Min­ul­la on ehkä vähän erikoinen tapa mallit­taa asioi­ta mielessäni, mut­ta kyl­lä tuo on puet­tavis­sa myös kulut­ta­jan yli­jäämän muo­toon, mut­ta myön­net­täköön, että muu­ta­man mutkan takana se on. Esimerk­ki oli siis hyvin huonos­ti valit­tu. Niin­pä kir­joitin aiheesta kokon­aan uuden artikke­lin, jos­sa tosin jouduin taas samaan tilanteeseen: samaa ilmiötä voiti­in pitää joko ulkois­vaiku­tuk­se­na tai kulut­ta­jan ylijäämänä.

  62. “Olen kuitenkin kiitolli­nen, että sin­un­lais­esi kapea-alaiset ihmiset eivät ole taiteen kohtalosta päät­tämässä ja vapau­den alaa ymmärtämät­tömyyt­tään supistamassa.”

    Ihan vakavis­saanko luulet, että taiteen tekem­i­nen lop­puisi tai edes vähenisi julkisen tuen loppuessa? 

    Pyytäisin huo­maa­maan, että olen kri­ti­soin­ut lähin­nä sitä, että kult­tuurieli­it­ti on monop­o­lisoin­ut “hyvän kult­tuurin” määrit­telemisen, ja vaatii kuitenkin mui­ta rahoit­ta­maan tämän “hyvän kult­tuurin” tekemisen.

    Miten muuten sitä kri­it­tisyyt­tä edesaut­taa se, että tehdään taidet­ta, jota juuri kukaan ei halua nähdä? 

    “Siinä kyl­lä olet oike­as­sa, että suuret ihmisjoukot ihail­i­si­vat luju­us­laskelmia eri­lai­sis­sa näyt­te­lyis­sä ja kuun­telisi­vat niiden resi­toin­tia val­tavis­sa halleis­sa, jos ei olisi tuo eli­itin sala­juoni tätä nautin­toa kansalta vienyt. Ja mis­sä pystyvät nuoret toiv­ot har­ras­ta­maan luju­us­lasken­taa? Yhtäkään har­joi­tusti­laa ei liene kaupungilta herunut, yhtäkään har­joi­tus­sil­taa ei ole Van­taan­joen ylle kohonnut …”

    Tuskin­pa näin. Eiköhän melko suuri osa niistä, jot­ka sat­tuvat näkemään kauneut­ta luju­us­lasken­nas­sa pysty täyt­tämään kauneu­denkaipu­un­sa työte­htävis­sään, jot­ka toden­näköis­es­ti liit­tyvät luju­us­lasken­taan. Jotenkin luulen, että tämä ei päde niihin, jot­ka saa­vat “kauneu­teen, vapau­teen ja kri­it­tisyy­teen” liit­tyvät elämyk­sen­sä kissan ulosteen heit­tämis­es­tä päälleen. Edelleen korostan, että jos joku tuos­ta naut­tii, niin sen kun, minä en vain halu­aisi rahoit­taa sitä.

  63. Tomin hel­lään iro­nisoin­ti­in luju­us­lasken­nan fanaatikoista ei ole paljon lisät­tävää: Matem­ati­ikan lauseet voivat olla hivelevän kau­ni­ita vihkiy­tynei­den silmis­sä, mut­ta ne jos mitkä ovat eli­itin taidet­ta. Niistä naut­timi­nen vaatii sekä eri­ty­is­lah­jakku­ut­ta että korkeaa koulutusta.

    Taiteesta naut­timiseen ei vält­tämät­tä tarvi­ta kumpaakaan, joskin var­masti nautin­non määrä on suh­teessa pere­htyneisyy­den asteeseen. Sik­si jätin (tai lainaa­mani fik­tio­henkilö oli jät­tänyt) tieteen pois elämän tarkoituk­sen määritelmästä.

    Kaik­ki kun­nia myös pien­imuo­toiselle taiteelle, kuten kamarimusi­ikille. Se on usein taiteena yhtä arvokas­ta, jopa arvokkaam­paa kuin oop­pera. Sitä ja monia mui­ta taiteen alo­ja, kuten vapaiden teat­teriryh­mien toim­intaa pitäisi ilman muu­ta tukea enemmän. 

    En silti luovu siitä väit­tämästä, että Suomes­sa on kohtu­ullista ylläpitää yhtä (maail­man mit­takaavas­sa) keskisu­ur­ta oop­per­at­aloa. Kus­tan­nuk­set ovat kieltämät­tä kovat, ja se taas johtuu pitkälti siitä, että oop­pera on erit­täin työvoimaval­tainen insti­tuu­tio. Jo sadan hen­gen orkesterin palkkakus­tan­nuk­set ovat iso meno­erä, kun muusikoille mak­se­taan hei­dän pitkän koulu­tuk­sen­sa ja rankan työn­sä mukaista palkkaa. Sama kos­kee solis­te­ja ja kuoroa, ja varsi­naisen taiteel­lisen henkilökun­nan lisäk­si oop­pera työl­listää puusep­piä, maalare­i­ta, ompeli­joi­ta ja mon­en­laista tekni­ikan väkeä. Saat­taa olla että Esto­nia-oop­per­an kan­nat­tavu­us perus­tuu selvästi alhaisem­paan palkkatasoon.

    Kyl­lähän oop­per­aa voidaan pitää yht­enä osoituk­se­na ihmisen taipumuk­ses­ta suu­ru­u­den­hul­lu­u­teen. Hul­lu­us vain voi joskus olla äärim­mäisen kiehtovaa.

  64. Tomi,

    LOL 🙂 Luju­us­laskelma­hal­lit.. (repee..)

    Sori tää tein­i­tys, mut­ta kun niitä on kotona kolme niin tart­tuu.… Ei sovi ehkä tälle pal­stalle. Mut nau­rat­ti vaan nyt sikana.

  65. tcrown: joo siis mäkin kyl­lä epäilen aika vah­vasti, että kult­tuurin tukemis­es­ta päät­tää kyl­lä kansa vähem­mistö. Miten tämä todis­te­taan muuten kun anta­mal­la markki­noiden päät­tää siitä mitä tuoetaan on mulle mysteeri.

    En silti ymmär­rä, että miten voit sanoa, että tilanne jos­sa enem­mistö päät­tää vähem­mistön puoles­ta on kat­e­goris­es­ti reilu. Ote­taan 100 kansalaista ja jos­sa pref­er­enssit jakau­tu­vat 49–51 tai 100–0. Kum­mas­sa on hyväksyt­täväm­pää toimia enem­mistön mukaan? Entäs jos ver­rataan sadan kansalaisen 49–51 tilan­net­ta 2000 kansalaisen 1900-100 tilanteeseen? Onko 49–51 tilanne jos­sa toim­i­taan vähem­mistön mukaan paljonkin epäreilumpi kuin 49–51 tilanne, jos­sa toim­i­taan enem­mistön mukaan? Eikö kaik­ista reilun jär­jestelmä ole se mis­sä enem­mistö toimii halu­a­mal­laan taval­la ja vähem­mistö haluamallaan?

    Poli­ti­ikas­sa on vielä se käytän­nön ongel­ma, että me val­it­semme yksit­täisiä ihm­siä sanomaan pref­er­enssin­sä tuhan­sista eri asioista emmekä oikeasti pääse sanomaan omia pref­er­ensse­jämme. Jos täl­lä big gov­er­ment-tiel­lä jatke­taan niin ainakin Sveitsin kaltaiset kansanäänestyk­set pitäis ottaa laa­jamit­taiseen käyttöön.

  66. Pitäisikö val­tion alkaa mak­samaan suo­raa bud­jet­ti­tukea esim.
    HJK:lle, jota se pysty­isi nos­ta­maan itsen­sä edes hie­man suurem­mak­si jalkapalloseuraksi?

  67. Kuulin että Yle aikoo Radion Sin­fo­niaorkesterin lisäk­si perus­taa myös Radion paini­joukkueen. Tas­apain­omielessä siis.

  68. Tässä keskustelusäi­keessä todel­la moni yrit­tää sumut­taa ja sotkea asioi­ta täysin väärin perustein. 

    Kukaan ei ole väit­tänyt, ettei taiteel­la ole arvoa. Osmo esit­ti ne perus­teet, joil­la jotakin mak­se­taan yhteis­es­tä pus­sista. Mielestäni on perustel­tua väit­tää, että iso osa taiteen tues­ta on tätä Osmon nimit­tämää “minkki­turkki­avus­tus­ta”. Vas­taus, että taide ja kult­tuuri ovat päämääriä sinän­sä, ei ker­ro vielä mitään. 

    Minus­ta tun­tuu — oikeas­t­aan tiedän — etteivät näitä “argu­ment­te­ja” (ne eivät oikeasti ole mitään argu­ment­te­ja) esit­tävät eivät tiedä tai ymmär­rä mitä tehokku­us tarkoittaa.

    Arkikielessä tehokku­udel­la tarkoite­taan sitä, että ei laiskotel­la tms. mut­ta talousti­eteessä se ei tarkoi­ta tätä. Laiskot­telu voi olla hyödyl­listä, kos­ka sohval­la makaami­nen on mukavaa. Talousti­eteen ter­mi tehokku­us tarkoit­taa sitä, mikä arkikielessä on käytän­nössä kaikkien sivistynei­den ihmis­ten moraalin yhteinen tek­i­jä: Sitä, ettei tahal­laan hävitetä hyv­in­voin­tia. Se, että taiteen tukem­i­nen on tai ei ole tehokas­ta, riip­puu Osmon esit­tämien ehto­jen toteu­tu­mis­es­ta. Itse väitän edelleen, että meri­it­ti­hyödykear­gu­ment­ti ei kel­lu, kos­ka taidet­ta kulute­taan suh­teet­toman paljon yhteiskun­nan parem­pio­sais­ten parissa. 

    Ulkoishyöt­yargu­ment­ti voi olla pätevä ja se voi jopa tukea esim. kansal­lisoop­per­an kaltaisen mono­li­itin rak­en­tamista. Se, mitä en hyväksy, on väite, jon­ka mukaan jol­lakin eli­it­il­lä olisi jokin jumalalli­nen ilmoi­tus siitä, mikä on hyvää taidet­ta ja että tämän vuok­si juuri sitä pitäisi tukea. Tämä väite on nau­ret­ta­va jo sik­si, että his­to­ri­al­lis­es­ti ja aina tähän päivään asti, oikeasti arvoste­tu­in taide on tehty kyl­lä jotenkin muuten kuin verorahoilla. 

    Joku ver­tasti lujare­i­ta ja Picas­son Guer­ni­caa. Picas­so ei rahoit­tanut maalaus­taan verora­hoil­la. Picas­so tien­asi jo eläesssään isot rahat myymäl­lä maalauk­si­aan. Ne kel­pa­si­vat, kos­ka niistä pidet­ti­in. Tämä aja­tus, että taide on arvokas­ta vain, jos siitä ei oikeasti kukaan halua mak­saa (ja sik­si täy­tyy verora­hoil­la kus­tan­taa) on suo­raan san­ot­tuna irvokas. Se on, ihan samas­sa mielessä kuin aja­tus ikkunoiden rikkomis­es­ta tuot­ta­vana toim­intana, moraaliton.

  69. “En silti ymmär­rä, että miten voit sanoa, että tilanne jos­sa enem­mistö päät­tää vähem­mistön puoles­ta on kat­e­goris­es­ti reilu. ”

    Enhän minä ole väit­tänyt, että tuo olisi reilu tilanne. Päin­vas­toin, totesin, että maail­ma ei ole reilu. Väitin, että se vain on usein noin, riip­pumat­ta siitä onko se reilua vai ei. Jos kansan selvä enem­mistö on sitä mieltä, että väki­val­ta on mukavaa, niin mitä vähem­mistö voi muu­ta tehdä kuin puo­lus­tau­tua, oli demokra­ti­aa tai ei? Olen tyy­tyväi­nen, että voin elää maas­sa, jon­ka asukkaiden enem­mistöl­lä on edes jok­seenkin saman­lainen arvo­maail­ma kuin minulla.

    “Sveitsin kaltaiset kansanäänestyk­set pitäis ottaa laa­jamit­taiseen käyttöön.”

    Edus­tuk­sel­lises­sa demokra­ti­as­sa kansanäänestyk­set pitäisi kieltää perus­tus­lail­la. (Kun­han edus­ta­jien päätök­sen­teko on riit­tävän läpinäkyvää) Kansanäänestyk­sen vaa­timi­nen on sekä äänestäjien että edus­ta­jien työn halveksuntaa.

    “Tomin hel­lään iro­nisoin­ti­in luju­us­lasken­nan fanaatikoista ei ole paljon lisät­tävää: Matem­ati­ikan lauseet voivat olla hivelevän kau­ni­ita vihkiy­tynei­den silmis­sä, mut­ta ne jos mitkä ovat eli­itin taidet­ta. Niistä naut­timi­nen vaatii sekä eri­ty­is­lah­jakku­ut­ta että korkeaa koulutusta.”

    Juuri näin. Silti val­tio tukee tuo­ta taiteen­haaraa mak­samal­la yliopis­tok­oulu­tuk­sen. Mikä on mielestäni oikein, minus­ta on mukavaa kävel­lä sil­lal­la, kun tiedän, että sen suun­nitelleil­la on joku käsi­tys lujuuslaskennasta.

    “Taiteesta naut­timiseen ei vält­tämät­tä tarvi­ta kumpaakaan, joskin var­masti nautin­non määrä on suh­teessa pere­htyneisyy­den asteeseen. Sik­si jätin (tai lainaa­mani fik­tio­henkilö oli jät­tänyt) tieteen pois elämän tarkoituk­sen määritelmästä.”

    Tämä ylim­ielisyys ja elit­is­tisyys ei vain jak­sa lopet­taa häm­mästyt­tämästä. Vakavis­saanko olet sitä mieltä, että eli­itin määrit­telemään taiteeseen pere­htynyt eli­itin jäsen naut­tii taiteestaan enem­män kuin tein­i­tyt­tö joka kuun­telee jotain kau­pal­lista poikabändiä?

    Ei min­ua hait­taa, jos joku pitää oop­peras­ta, mod­ernista taiteesta, teat­ter­ista, Antti Tuiskus­ta, luju­us­lasken­nas­ta, pal­lon potkimisen kat­somis­es­ta tai autol­la ajon kat­somis­es­ta. Mut­ta jos joku tulee ker­tomaan, että min­un pitää tul­la mak­samaan tuo lysti, niin kai min­ul­la on joku oikeus vaa­tia kuul­la jokin muu syy kuin että ko. taiteen­la­jin har­ras­ta­jat pitävät sitä parem­pana kuin mui­ta. (mikä vaikut­taa ole­van tue­tun taiteen har­ras­ta­jien ain­oa argu­ment­ti puet­tuna eri­laisi­in hienoi­hin sanoi­hin.) Eri­tyis­es­ti min­ul­la on oikeus kuul­la, että mitä minä hyö­dyn siitä, että joku muu ko. taiteen­la­jia harrastaa.

  70. Eli­na:
    “Yksi Helsingis­sä toimi­va laitos, joka ei edes tee mitään kovin korkeata­soista taidet­ta kan­sain­välisin mittarein. Suomen laadukas taide lymyää ihan muualla.”
    Onko tässä ongel­mana se että laitos sijait­see Helsingis­sä? Mis­sä sen sit­ten pitäisi olla? Mis­sä se laadukas taide sit­ten lymyää? Ker­ro ihmeessä niin saadaan laa­jem­malle yleisölle tietoon. Itse olen ollut siinä uskos­sa että Kansal­lisoop­pera tekee kan­sain­välis­es­ti aika korkeata­soista taidet­ta. Mihin peru­s­tat tämän näkemyksesi?

    Eli­na:
    “Onko joku tosi­aan sitä mieltä, että tämä on kohtu­ullista? Jos on niin suun­tana on Lapinlahti…”
    No, kyl­lä tämä min­un mielestäni on kohtu­ullista. Ei ole vielä pipolääkärille tarvin­nut mennä.

  71. Taidet­ta on kaut­ta aikain tuet­tu hov­eis­sa ja muiden varakkaiden suo­jeli­joiden tahol­ta ja siten taval­laan yhteisin varoin. Eli ei pidä paikkaansa, että se arvoste­tu­in taide olisi aina sel­l­aista, että taiteil­i­ja on myymäl­lä töitään han­kkin­ut per­heelleen elannon. 

    Tiedemiehen mainit­se­ma Picas­so­han alkoi anheuk­sis­saan tehtail­la kubisi­tisia som­mitelmi­aan ja osaa hänen tuotan­nos­taan pide­täänkin tusi­natavarana. Kyl­lähän niistä silti mak­se­taan, kos­ka hän on nimi.. Mak­set­taisi­in var­masti hänen käyt­tämästään pyyheliinastakin. 

    Taidet­ta voi määritel­lä mon­es­ta näkökul­mas­ta, mut­ta yksi on sen syn­typros­essin riip­pumat­to­muus kau­pal­li­sista intres­seista. Taide syn­tyy muus­ta kuin tarpeesta tehdä rahaa. Tästä uskoisin val­lit­se­van kohta­laisen yksimielisyyden.

  72. Eilen tv-ohjel­mas­sa Viisi kul­maa kos­molo­giaan avaru­ustähti­ti­eteen pro­fes­sori Esko Val­tao­jan vier­aana ollut Pulkki­nen kiteyt­ti tosi hyvin taiteen ja perus­tutkimuk­sen hyö­dyn ihmiskunnalle. 

    Tämä ei ole suo­ran sitaatin tapainenkaan, mut­ta näin minä käsitin sen mitä hän sanoi:

    Ei mikään yhteiskun­ta tuo­ta Nokioi­ta eikä Lin­ux­ia ilman sel­l­aista henkistä ilmapi­ir­iä, joka tuot­taa myös syvimpi­en ihmisyyt­tä koske­vien kysymys­ten tutkimista ja ilmaisua. 

    Luovu­us ja inno­vaa­tiot eivät tule yhteiskun­nista, jois­sa kaik­ki toim­inta tähtää välit­tömään mate­ri­aaliseen hyö­tyyn tai kehon toimin­nan ylläpi­toon. Sik­si perus­tutkimus, filosofia ja taiteen har­joit­ta­mi­nen tuo­vat aina myös aineel­lista hyvinvointia. 

    Ja näin­hän se kaut­ta his­to­ri­an on ollut Anti­ikin Kreikas­ta tähän päivään.

  73. Jos joku kelaisi omia vieste­jään hiukan taak­sepäin hän huo­maisi itse epäilleen­sä sitä, onko taiteel­la arvoa muille kuin eli­it­ille, onko taiteel­la mitään myön­teisiä ulkois­vaiku­tuk­sia jne. Nyt­tem­min tuo häm­men­nys on ilmeis­es­ti häl­ven­nyt ja taiteel­la on kuin onkin jotain yleistä arvoa. Onnittelen.

    Muutenkin kir­joi­tus yllä, jon­ka alus­sa väitetään tänne kir­joit­tavien yrit­tävän sumut­taa ja sotkea tahal­laan asioi­ta, on irvokas seka­sotku väärinkäsi­tyk­siä, juuri sel­l­aisia kuin besser­wis­ser­it luon­non­ti­eteen ja muiden “kovien jätkien” tietei­den puolel­la tup­paa­vat tekemään asioista, joista eivät mitään ymmär­rä. Koke­muk­ses­ta tiedän, että pään kään­tämi­nen kapea-alais­es­ta kir­javi­isaud­es­ta onnis­tuu yleen­sä vas­ta iän tuo­man viisauden myötä, joten en edes yritä.

    San­ot­takoon nyt kuitenkin, että jokainen perusk­oulun käynyt toki ymmärtää, että taidet­ta ei verovaroin tuet­tu sil­loin ennen van­haan jura-kaudel­la, vai mikä kek­si­ai­ka se oli, kun paljon mitään muu­takaan ei tuet­tua. Sil­loin vapaa­ta aika taidet­ta tehti­in mese­naatin rahoil­la ja vähem­män vapaa­ta tilaustöinä. Joku rikkaan per­heen vesakin saat­toi intoutua maalaa­maan kar­tanon maista taulu­ja tai väsäämään runon naa­purin kau­ni­ista Hilde­gardista. Parhaat kykenivät lop­ul­ta elät­tämään itsen­sä taiteel­laan, jos eivät olleet elos­sa pysyäk­seen päät­täneet sit­tenkin suun­tau­tua lan­nan luomiseen taiteen sijaan. Näitä jälkim­mäisiä on tietysti ollut enem­mistö ennen nyky­istä systeemiä.

    Väite siis kuu­luu, että jos jotain asi­aa ei ennen muinoin verovaroin tuet­tu, ei sitä pidä tuke­man nytkään. Irvokas argu­ment­ti tietysti, sil­lä mis­tä me ote­taan se hovi, jolle rahat jotain sota­meno­ja luku­un otta­mat­ta annetaan? Ryhty­isiköhän joku sel­l­ainen, joka tietää kaiken ilmi­selvästi parem­min kuin muut, kuninkaak­si? Tiedän yhden ehdokkaan. Minä voisin ryhtyä maaor­jak­si, kun ker­ran täl­lainen hölmö hölöt­täjä olen 

    Eikä, tcrown, ne sanat mitään hieno­ja ole. Ne vain poikkeaa niistä, mitä olet tot­tunut kuule­maan. Jos minä en ymmär­rä jotain, yritän kovasti olla väit­tämät­tä sitä suo­ral­ta kädeltä hölyn­pö­lyk­si. Har­voin nimit­täin ihmiset ovat niin täysiä pölväste­jä, että pää tuot­taa puh­das­ta siansaksaa.

  74. Ihmette­len kyl­lä osit­tain näke­mys­tä, jos­sa oop­pera erote­taan muista kult­tuur­in­muodoista. Toki se on kalli­im­paa, mut­ta eikö sub­ven­toin­nin tarkoi­tus ole mah­dol­lis­taa har­ras­tus teo­ri­as­sa kaikille? Ja jos joku väit­tää lip­pu­ja kalli­ik­si, voi ver­ra­ta niitä esim. jääkiekko-ottelui­hin tai rock-konsertteihin.
    Mitä tulee elit­ismi­in, niin käsit­tääk­seni esim. ilmainen korkeak­oulu­tus hyödyt­tää fak­tis­es­ti eniten aka­teemista keskilu­okaa. Silti se mah­dol­lis­taa ainakin peri­aat­teesa sosi­aalisen nousun, eli liit­tyy nykyiseen käsi­tyk­seemme tasa-arvosta.
    Itse en ole innokas har­ras­ta­ja, ihmette­len vain välil­lä suo­ma­lais­ten sitkeää pop­ulis­mia. Samal­la logi­ikalla­han julki­nen tele­vi­siotoim­inta voitaisi­in lopet­taa, ja kor­va­ta big broth­er-uusin­noil­la. Tai mitä nyt “kansan” olete­taan tai tode­taan haluavan.Lisäksi kult­tuurin tukemis­esa tulisi huomioi­da myös ker­ran­nais­vaiku­tuk­set. Esim. museot eivät vält­tämät­tä ole kan­nat­tavaa toim­intaa, mut­ta ilmankin on vaikea olla varsinkaan kan­sain­välisessä kilpailussa.

  75. Henk­ka,

    Ei oop­per­aa erote­ta muista kullt­tuurimuodoista, vaan Kansal­lisoop­pera laitok­se­na erote­taan aivan järkyt­tävänä rahareikänä, joka kyl­tymät­tömästi imee kymme­nen pros­ent­tia koko Suomen kult­tuuribud­jetista. Tämänkään jäl­keen ei kuul­la muu­ta kuin val­i­tus­ta sieltä tahol­ta ja mak­se­taan kalli­ita lippuja. 

    Se on minus­ta kohtu­u­ton lohkaisu muutenkin vaa­ti­mat­tomas­ta allokaa­tios­ta kult­tuurille tässä yhteiskunnassa. 

    Sanonko tämän nyt vieläkin epä­selvästi? Kan­natan siis kult­tuurin tukemista. Se on mielestäni jopa vält­tämät­tömyys. Täl­lainen reaal­i­maail­mas­ta omi­in sfäärei­hin­sä pöhöt­tynyt öky-insti­tuu­tio viemässä kaik­ki resurssit on vain mielestäni väärin. 

    Tuo­mas,

    Korostin sijain­tia Helsingis­sä sik­si, että Kansal­lisoop­per­an näytän­nöt ovat esim. lap­pi­laiselle aikamoi­sen uhrauk­sen takana. Reilumpi paik­ka näil­lä val­tio­ta­son investoin­neil­la olisi vaikka­pa Jyväskylä. 

    San­ot, että Kansal­lisoop­pera tuot­taa aika korkeata­soista taidet­ta. Mielestäni nyky­isil­lä megain­vestoin­neil­la tämä ei riitä, vaan laitok­sen pitäisi pystyä tekemään jotain niin veret seisaut­tavaa, että Helsin­ki olisi oop­per­an takia Euroopan ykkös­matkako­htei­ta musi­ikin ystäville. 

    Sanoin, että Kansal­lisoop­pera ei tuo­ta kan­sain­välis­es­ti mitään kovin kum­moista taidet­ta. Edelleen pitäy­dyn tässä näke­myk­sessä, joka on asiantun­ti­joil­ta kuul­tua ja itsekin koettua.

  76. Teille jot­ka halu­at­te, että kult­tuuria tue­taan verovaroista:

    Mitä mieltä olisitte kult­tuuriseteleistä, jot­ka kävis mak­suk­si eri­lai­sista kult­tuuriri­en­noista jot­ka vaik­ka kult­tuuri­m­in­is­ter­iö määrit­telisi? Tässä olisi min­un käsi­tyk­sen mukaan se etu, että hyvän maun kon­trol­loin­ti olisi huo­mat­tavasti vähäisem­pää kuin nykyisel­lään ja kult­tuurin tek­i­jöille tulisi joku vas­tuu siitä, että hei­dän tekemän­sä kult­tuuri kiin­nos­taa yleisöä.

  77. Tomi,

    Kir­joituk­ses­sasi oli kaik­ki niin nap­pi­in, etten­pä pilaa sitä kom­men­toimal­la kauheasti… 🙂

    Tuos­ta taiteen tukemis­es­ta jura-kaudel­la (tai mikä kek­si­ai­ka se nyt olikaan) tuli kyl­lä mieleen, että eipä meil­lä ole tietoa, josko sitä olisi sil­loinkin tuettu. 

    Ehkäpä Las­caux’n taiteli­japoruk­ka hyvinkin pysyi leivässä, kun met­sästämiseen suun­tau­tuneet vähem­min kuvataiteel­lisin kyvyin varuste­tut yhteisön jäsenet toi­vat ruokaa ja juo­maa paletin ääreen… 

    Kyl­lä maalauk­sia var­masti on ihail­tu jo oma­l­la aikakaudel­laankin, kos­ka kukaan ei ole tuhon­nut niitä. Mis­tä sitäkään tietää, mitä komei­ta sävel­lyk­siä on kivikaudel­la kaikunut luolan seinämistä yhtei­sis­sä illan­vi­etois­sa nuo­tion ääressä. Niistä vain ei ole sil­loisen puut­tel­lisen teknolo­gian vuok­si tal­tioin­te­ja jälkipolville. 

    Tiedemiestä olisi tarvit­tu myös—

  78. Äh, sama sumu­tus jatkuu.

    Ihmisen toimin­nal­la on arvoa ihmiselle itselleen, kun ihmi­nen sitä toim­intaansa tekee vapaae­htois­es­ti tai arvoa muil­la, jos siitä muut saa­vat iloa. Taide on näitä “muut saa­vat iloa”, ja Eli­na, mielestäni ihan oikein, esit­ti, että se on myös sel­l­a­ias­ta, jos­ta tek­i­jä itse saa iloa. 

    Tämä jo itsessään tarkoit­taa, että taidet­ta kyl­lä tehtäisi­in ilman verora­ho­ja. Se ei vielä takaa, että taidet­ta tehtäisi­in tarpeek­si, kos­ka voi olla, että taidet­ta kan­nat­taa sub­ven­toi­da, kos­ka siitä on vielä enem­män iloa kuin mitä siitä muut ovat valmi­ita mak­samaan. Eli siitä naut­ti­vat nekin, jot­ka eivät pysty mak­samaan tai sen ole­mas­sao­lo tuot­taa mieli­hyvää muillekin kuin niille, jot­ka siihen käyt­tävät aikaa ja rahaa. Esimerkkinä tästä jälkim­mäis­es­tä voi olla vaikka­pa arkkite­htu­uri tai johonkin julkiseen tilaan sijoitet­tu kuva tms. taide. 

    Mut­ta: ei ole ole­mas­sa mitään “yleistä arvoa”, siis jotain sel­l­aista, joka olisi arvoa jollekin muulle kuin joillekin ihmisille. (Tai ehkä eläimille, onhan meil­lä säädök­set eläin­ten pidos­ta ja hyvä niin!) Se, että joku eli­itin hän­nys­telijä määrit­telee tarkem­min selit­tämät­tömän “taiteen” ja sanoo sil­lä ole­van “kult­tuurista arvoa” ei vielä itsessään tarkoi­ta mitään.

  79. “Ehkäpä Lascaux’n taiteli­japoruk­ka hyvinkin pysyi leivässä, kun met­sästämiseen suun­tau­tuneet vähem­min kuvataiteel­lisin kyvyin varuste­tut yhteisön jäsenet toi­vat ruokaa ja juo­maa paletin ääreen…”

    Eihän kukaan nyt oo väit­tänyt, että taiteesta ei kan­nat­taisi mak­saa. Keskustelua käy­dään siitä, että kan­nat­taako ihmisiä pakot­taa mak­samaan taiteesta.

  80. “Nyt­tem­min tuo häm­men­nys on ilmeis­es­ti häl­ven­nyt ja taiteel­la on kuin onkin jotain yleistä arvoa. Onnittelen.”

    Jos viit­taat min­un kir­joituk­si­i­ni, niin olen yrit­tänyt pitää eroa taiteen ja julkises­ti tue­tun eli­it­ti­taiteen välil­lä. Aivan samal­la taval­la kuin pidän tärkeänä, että yhteiskun­ta sub­ven­toi liikun­ta­paikko­ja taval­lisille ihmisille, pidän tärkeänä, että yhteiskun­ta sub­ven­toi kult­tuuri­in liit­tyviä har­ras­tus­mah­dol­lisuuk­sia taval­lisille ihmisille. Ja en siis tarkoi­ta kult­tuurin kat­somista vaan tekemistä. Samal­la taval­la kuin pidän huip­pu-urheilun tukemista jär­jet­tömänä, pidän kult­tuurieli­itin sub­ven­toimista järjettömänä.

    “Väite siis kuu­luu, että jos jotain asi­aa ei ennen muinoin verovaroin tuet­tu, ei sitä pidä tuke­man nytkään. ”

    Kir­javi­isaana var­maan ymmär­rät hakkaavasi olk­iukkoa? Väite kuu­luu, että taide-eli­itin taidet­ta ei pidä tukea ellei sil­lä ole posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia (niin kuin ei mitään muu­takaan). Taidet­ta on aiem­min syn­tynyt ilman tukia, joten argu­ment­ti, että taide ja kult­tuuri jotenkin häviää, jos ne taiteil­i­ja-apu­ra­haa saa­vat taiteil­i­jat eivät enää saakaan tukia, on järjetön.

    “Eikä, tcrown, ne sanat mitään hieno­ja ole. Ne vain poikkeaa niistä, mitä olet tot­tunut kuule­maan. Jos minä en ymmär­rä jotain, yritän kovasti olla väit­tämät­tä sitä suo­ral­ta kädeltä hölynpölyksi.”

    Minä en tiedä minkälaista rauta­lankaa min­un pitää vään­tää, mut­ta min­ua ei kiin­nos­ta pätkääkään mik­si sinä pidät eli­it­ti­taidet­ta hienona ja parem­pana kuin mon­en muun arvosta­mat asi­at. Näitä argu­ment­te­ja olet kir­joit­tanut kap­palekau­pal­la. Se, mikä min­ua kiin­nos­taa, on mah­dol­liset eli­it­ti­taiteen posi­ti­iviset ulkois­vaiku­tuk­set, eli mitä hyö­tyä min­ulle on siitä että sin­un päälle­si heit­etään kissan ulostet­ta taiteen nimis­sä? Voi olla, että epähuomios­sa olen ohittanut/unohtanut kom­ment­te­ja, mut­ta tois­taisek­si ain­oa, joka on edes yrit­tänyt tuol­laisia argu­ment­te­ja esit­tää on Elina:

    “Ei mikään yhteiskun­ta tuo­ta Nokioi­ta eikä Lin­ux­ia ilman sel­l­aista henkistä ilmapi­ir­iä, joka tuot­taa myös syvimpi­en ihmisyyt­tä koske­vien kysymys­ten tutkimista ja ilmaisua. 

    Luovu­us ja inno­vaa­tiot eivät tule yhteiskun­nista, jois­sa kaik­ki toim­inta tähtää välit­tömään mate­ri­aaliseen hyö­tyyn tai kehon toimin­nan ylläpi­toon. Sik­si perus­tutkimus, filosofia ja taiteen har­joit­ta­mi­nen tuo­vat aina myös aineel­lista hyvinvointia.”

    Johon minä voin jopa läh­es­tulkoon yhtyä. Sil­lä pienel­lä tarken­nuk­sel­la, että mielestäni tärkeää on huole­htia taval­lis­ten ihmis­ten elämän laadus­ta ja har­ras­tus­mah­dol­lisuuk­sista, ei jonkun pienen itsepäisen sisään­päin­lämpiävän porukan elin­ta­sos­ta joka väit­tää tietävän­sä mikä on oikeaa taidet­ta ja mikä ei.

  81. Ter­vei­den elämän­tapo­jen edis­tämi­nen ei kyl­lä sisäl­lä sel­l­aista ulkoishyö­tyä kuin useim­mat ihmiset kuvit­tel­e­vat. Viimeiset elin­vuodet tule­vat ter­vey­den­huol­lolle kalli­ik­si joka tapauk­ses­sa, ja peruster­veetkin ihmiset kuor­mit­ta­vat ter­vey­den­huoltoa jonkin ver­ran joka vuosi. Mitä kauem­min nämä elävät, sitä enemmän.

    Liha­vat ja tupakoi­vat tule­vat juuri lyhyen elinikän­sä takia ter­vey­den­huol­lolle halvem­mak­si kuin ei-liha­vat tai ei-tupakoi­jat, vaik­ka hei­dän lihavu­u­den ja tupakoin­nin aiheut­tamien sairauk­sien hoito vähän maksaakin.

    http://medicine.plosjournals.org/perlserv/?request=get-document&doi=10.1371/journal.pmed.0050029

    Eläke­jär­jestelmä tuo oman lisän­sä tähän laskel­maan, luulis­in­pa että esimerkik­si tupak­ka vie enem­män eläke­vu­osia kuin työvuosia. 

    Alko­holi saat­taa olla veron­mak­sajille turmi­ol­lisem­pi, kos­ka se vie myös työpäiviä. Kovat huumeet tap­pa­vat käsit­tääk­seni lähin­nä ihmisiä, joi­ta on juuri koulutet­tu tois­takym­men­tä vuot­ta ja jot­ka eivät ole vielä anta­neet juuri mitään yhteiskun­nalle takaisin.

    En vas­tus­ta esimerkik­si tupakoin­nin rajoit­tamista, mut­ta mietin vain, miten kansan­taloutemme kestäisi, jos kaik­ki tupakoi­jat yhtäkkiä lakkaisi­vat tupakoimas­ta ja liha­vat lihomas­ta. Jos tupakoin­nin vähen­tämi­nen onnis­tuu, hyvä niin, mut­ta toiv­ot­tavasti meil­lä on myös varaa vas­ta­ta seu­rauk­sista! Hol­ho­taan vaan, mut­ta ei yritetä naamioi­da sitä ulkoishyödyksi.

  82. Tähän viimeiseen huo­maut­taisin, että ter­vey­den­huoltokus­tan­nuk­set eivät ole mikään oikea “ulkois­vaiku­tus”. Ne näyt­tävät siltä, kos­ka meil­lä on julkises­ti rahoitet­tu ter­vey­den­huolto, mut­ta teo­reet­tis­es­ti tarkastel­tuna se ei ole ulkoisvaikutus.

    Ihmis­ten ter­vey­del­lä on posi­ti­ivi­nen ulkois­vaiku­tus. Ter­veitä ihmisiä on mukavampi kat­sel­la ja niiden kanssa on mukavampi jutel­la. Toiset ihmiset tun­te­vat myötä­tun­toa sairai­ta kohtaan, joten sairaiden pahal­la olol­la on negati­ivi­nen ulkoisvaikutus. 

    Se on tot­ta, että ter­vey­den­huol­lon kulu­ja min­i­moitaes­sa, tupakoin­ti ei ole mikään paha peikko.

  83. “Mut­ta: ei ole ole­mas­sa mitään “yleistä arvoa”, siis jotain sel­l­aista, joka olisi arvoa jollekin muulle kuin joillekin ihmisille.”

    Näin saat­taa olla, tai sit­ten ei. Tämän­lainen ajat­telu on kuitenkin uskon­non tai maail­mankat­so­muk­sen piiri­in kuu­lu­va asia, ei mikään fakta.

    Kari

  84. Kysymyk­set elämää suurem­mista asioista tosi­aan kuu­lu­vat uskon­non piiri­in. Sivistynyt, seku­laari yhteiskun­ta ei ota kan­taa uskon­nol­lisi­in asioi­hin. Suo­mi ei ole sivistys­val­tio tässä mielessä.

  85. Tiedemies: Viitat­en tuo­hon kulut­ta­jan yli­jäämäkeskustelu­un, niin minä ymmärsin sen niin, että sin­un mielestä väki­val­ta­mo­nop­o­lil­la on oikeus tehdä mitä se vaan kyke­nee tekemään ja se todel­lakin kyke­nee otta­maan kan­taa uskon­nol­lisi­in kysymyk­si­in. Minus­takaan sivistynyt, seku­laari yhteiskun­ta ei niin tee, vaan antaa jokaiselle jäsenelleen oikeu­den vapaae­htois­es­ti valita.

  86. Se, että on oikeus tehdä jotain, ei tarkoi­ta, että niin pitäisi tehdä. Min­ul­lakin on oikeus kiroil­la julkisel­la paikalla ja tehdä vaik­ka mitä type­r­ää, mut­ta se ei tarkoi­ta, että olen sivistynyt, jos niin teen.

Vastaa käyttäjälle Tuomas Saloniemi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.