Tuottavuusohjelma toimii typerästi

23 vastausta artikkeliin “Tuottavuusohjelma toimii typerästi”

1. Juus­to­höylä­malli on taa­tusti jär­jetön tässäkin. Parem­minkin ‘kenkää kaikille’ — malli käyt­töön ja sit­ten mietit­täisi­in mitä hyö­tyä ylipäätään tuos­ta joukos­ta on ja löy­tyykö ylipäätään yhtään mitään sel­l­aista mihin noi­ta todel­lisu­udessa tarvit­taisi­in. Vai onko nämä työ­paikat ain­oas­taan luo­tu sik­si että työkyvyt­tömät kepu­lais­ten kakarat pystyt­täisi­in lop­pusi­joit­ta­maan johonkin muualle kuin uun­in­pankolle, ja muut ovat sit­ten sijoit­ta­neet omat pikku val­lanku­mouk­sel­lisen­sa samoi­hin suo­jatöi­hin kiin­tiöi­hin vedoten. 

   Mikäli jotain todel­lista tarvet­ta löy­ty­isi mitä suuresti epäilen, pitäisi henkilöstömäärä aset­taa samalle tasolle kuin esim. Virossa. Kaik­ki Stakesin nol­latutk­i­jat olisi aivan eri­tyisen help­po kor­ja­ta esim. yhdel­lä rompullisel­la sitä niiden kaik­keen sopi­vaa stan­dar­d­iv­it­inää tai jol­lain pup­pu­gen­er­aat­to­ril­la joka tuot­taisi mark­si­laisles­bo­jen, kiin­tiökepu­lais­ten ja muiden stakesin nor­mi­työn­tek­i­jöi­den jär­jet­tömiä ja keskenään ris­tiri­itaisia pseudoti­eteel­lisiä, toki run­sain laina- ja sivistys­sanoin höys­tet­tyjä, lau­sei­ta ja ajatuksia.

   Mut­ta tietysti jos joku­todel­la halua ostaa näiltä jotain muul­la kuin suo­ma­laisl­ta veron­mak­sajil­ta kupa­tu­il­la rahoil­la, niin eikun yksi­ty­is­tetään ihmeessä kaik­ki. Sit­ten­hän nuo voisi­vat lait­taa palk­ka-asiansakin ker­ral­la kun­toon. Todel­li­nen win — win — case siis!

   Vastaa

2. 😀 😀 😀 Ei voi kuin ääneen tyrskiä Trav­el­lerin pakinalle.

   Vastaa

3. Vaikut­taa kyl­lä ker­tomasi mukaan aika idiot­ti­maiselta toiminnalta!

   Vastaa

4. Val­tio­varain­min­is­ter­iön oma kon­sult­ti­selvi­tys tuot­tavu­u­so­hjel­mas­ta on varsin tylyä luettavaa:
   http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20080516Tuotta/name.jsp

   Esimerkik­si ulko­minis­er­iön kehi­tysy­hteistyössä ollaan kum­mallises­sa tilanteessa, kun määrära­hat nou­se­vat, mut­ta uut­ta väkeä ei saa palkata. Tämä johtaa pakkoulkois­tamiseen, joka tulee mon­esti kalli­im­mak­si kuin se, että tehtäisi­in itse.

   Tämä nol­latutk­i­joista vouhkaami­nen on inno­vaa­tioiden aikakaudel­la kovin kiin­toisaa. Minus­ta Jaakko Hämeen-Antti­la on hyvä esimerk­ki siitä, kuin­ka hel­posti täysin turhak­si höpöhöpöhu­man­is­mik­si leimat­ta­van tieteenalan ihmis­es­tä tulee yhtäkkiä kysyt­ty asiantun­ti­ja. Uuden luomises­sa on se vaikea jut­tu, että kyse on nimeno­maan jostain uud­es­ta, mitä ei voi etukä­teen ennus­taa. Tämän päivän nol­latutkimus on huomisen dollaritutkimus.

   Vastaa

5. Tapio Laak­so
   “Esimerkik­si ulko­minis­er­iön kehi­tysy­hteistyössä ollaan kum­mallises­sa tilanteessa, kun määrära­hat nou­se­vat, mut­ta uut­ta väkeä ei saa palkata. Tämä johtaa pakkoulkois­tamiseen, joka tulee mon­esti kalli­im­mak­si kuin se, että tehtäisi­in itse.”

   Onko vält­tämät­tä niin, että tehokkain tapa kehi­tysy­hteistyömäärära­ho­jen käytölle olisi uusien virko­jen perus­t­a­mi­nen? Kun miet­tii tätä Suomen tari­naa, niin Tekes on ollut merkit­tävässä roolis­sa Suomen nos­tamises­sa hitech-maaksi. 

   Jos kehi­tysy­hteistyöl­lä on nimen­sä mukaises­ti tarkoituk­se­na nos­taa jonkin alueen kehi­tys­ta­soa, val­it­sisin alueelta kehit­tyneim­män maan ja perus­taisin sinne Tekesin kaltaisen puljun palvele­maan koko aluet­ta. Paikallisia inno­vaa­tioi­ta paikalliseen tarpeeseen ja vientituotteiksi. 

   Part­ner­ship-kuvioil­la mei­dän inno­vaa­tio­jär­jestelmäämme saataisi­in win-win tilantei­ta ja alkuinvestointi(a) mak­set­tua takaisin. -> Nairo­bi­in Tekes, jos kehi­tysy­hteistyöl­lä halu­taan nos­taa Afrikan kehi­tys­ta­soa, jos tavoite on jokin muu niin sil­loin muu toimenpide.

   Vastaa

6. Pikaises­ti silmäiltynä käy tuos­ta Laak­son linkkaa­mas­ta pdf:stää selväk­si se mikä onkin julk­ishallinnon ikuisu­u­songel­ma. Mikään kun ei oikein tah­do onnis­tua kun kukaan ei oikein osaa mitään tai vielä vähem­män halua ottaa vas­tu­u­ta mis­tään. Suo­ma­laises­sa julk­ishallinnos­sa ollaan aina men­estyt­ty ja luo­tu uraa tsaari­naikuisel­la ohjeel­la: kun ei tee mitään niin ei tee virhet­tä.. On todel­la lapsel­lista olet­taa että joukko joka ei hal­litse tilan­net­ta edes tse­hovi­laisen pysähtyneisyy­den val­lites­sa kykenisi MUUTTAMAAN jotain onnistuneesti. 

   Alas vain koko ros­ka ja uut­ta tilalle, tuos­sa pdf:ssä oli jopa valmi­ik­si hieno ter­mi: kick off — tapaami­nen 🙂 JOS pien­tä osaa näistä appa­raateista ja appa­rat­snikeista todel­lakin tarvi­taan enem­män kuin esim. ter­vey­den­hoitoa, eläkkeitä, työt­tömyysko­r­vauk­sia, toimeen­tu­lo­tukea ja ilmaista koulu­tus­ta, sil­lä eihän meil­lä rahat sen­tään aivan kaik­keen riitä, niin sil­loin on lähdet­tävä liik­keelle puh­taal­ta paperilta.

   Mitä tulee Hämeen-Antti­laan niin hän ei ole mikään stakesin 0‑tutkija vaan var­maankin alansa sinän­sä pätevä pro­fes­sori Helsin­gin yliopis­tossa. Mitä taas tulee hänen kysyn­tään­sä asiantun­ti­jana niin sitä ain­oaa kysyjää, siis punaista verovaroin rahoitet­tua YLE:ä, kiin­nos­taa lähin­nä H‑A:n etukä­teen tiedet­ty vankku­ma­ton mielipi­de islamin uskon suures­ta rauhan­tah­toisu­ud­es­ta ja ara­bi­en muutenkin yliv­er­tais­es­ta sivistyk­ses­tä ja human­is­mista. Mikäli H‑A huo­maa jon­ain päivänä että muu­tos­ta andalu­sialai­sista tee­huoneista ja muista hyvinkin lyhytkestoi­sista lois­teliaam­mista his­to­ri­al­li­sista ajan­jak­soista on tapah­tunut tähän päivään men­nessä, niin hänen kysyn­tän­sä asiantun­ti­jana lop­puu siihen paikkaan. Eihän asiantun­ti­ja toki voi olla Suomes­sa eri mieltä kuin YLE:n tai HS toimittaja.

   Olisin myös todel­la kiin­nos­tunut mil­lä stakesin tutkimuk­sel­la tai mil­lään muul­lakaan toimin­nal­la on tien­at­tu niitä dol­lare­i­ta 🙂 Mikäli laitok­ses­sa olisi joskus har­joitet­tu ulkopoli­it­tista tutkimus­ta niin ehkäpä “lenin­in­pää-ruplia” olisi sit­ten sen­tään tienattu..

   Vastaa

7. Ei ongel­ma ole kuin tuot­tavu­u­den mit­taamises­sa; niin kauan kuin tuo­tok­se­na mitataan sitä, että saako yksikkö bujetis­sa sille ohjatut rahat käytet­tyä, saavute­taan suurin tuot­tavu­us sil­lä, että joku yksinäi­nen sielu työn­tää rahaa silp­puri­in tai polttouuniin. 

   Jos vai joku joskus kat­soisi muu­takin kuin menop­uol­ta, traag­ista puhua tuot­tavu­u­so­hjel­mas­ta, kun tuo­tok­set eivät tun­nu kiin­nos­ta­van VM:a lainkaan. Ain­oa kiin­nos­tuk­sen kohde tuot­tavu­u­so­hjel­mas­sa on, kuin­ka mon­ta htv:tta kul­lakin virastolla/laitoksella/whatever on käytössään… 

   Mitäs sit­ten, kun jos­sain vai­heessa alkaa esim. alus­tur­val­lisu­us heikken­emään, kos­ka vira­nomaisil­ta leikataan tek­i­jöitä joka vuosi? Sit­ten tuo­tok­set alka­vat var­maan kiin­nos­taa ja jumalat­toma­l­la kohul­la ruve­taan etsimään syyl­listä ko. vira­nomaisen suunnal­ta, kun tosi­asi­as­sa jäl­jet johta­vat VM:n kassakaapille.

   Vastaa

8. Edel­lä tarkastelin kehi­tys­tä siis tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen mielessä. Toki muun­laisel­lakin kehi­tyk­sel­lä on merk­i­tys­tä ja siihen voivat sit­ten muut keinot purra parhaiten.

   Vastaa

9. jätän saar­nan siitä kuin­ka täl­laisel­la puuhastelul­la ei ole yhtään mitään tekemistä tehokku­u­den kanssa Tiedemiehelle, mut­ta eikö poli­itikko­jen eikä VM:n pitäisi pri­or­isoi­da? Ja kun he eivät halua vali­ta, niin mitä VM:ltä voi odottaa?

   Tuo­hon spe­si­fiseen ongel­man palvelu­iden myyn­nistä, eikö tätä voi hoitaa perus­ta­mal­la kon­sult­tiy­htiön viras­ton kylkeen?

   Vastaa

10. Koko ohjel­man nimi on orwel­mais­es­ti väärä. Kyse ei ole tuot­tavu­ud­es­ta vaan supis­tamis­es­ta. Tuot­tavu­u­den kanssa sil­lä ei ole mitään tekemistä, kos­ka tuot­tavimpiakin osia val­tion­hallinnos­ta ollaan amputoimassa. 

    Min­un on vaikea ymmärtää, mik­si nup­piluku on VM:lle niin tärkeä. Eikö rahan säästämi­nen riit­täisi? En tunne tarkkaan tuot­tavu­u­so­hjel­man sään­töjä, joten voin olla väärässä. Tätä “tuot­tavu­ut­ta” voisi kuitenkin edis­tää hel­posti sil­lä, että siirtää osan työvoimas­ta kon­sul­teik­si ja ostaa hei­dän työ­panok­sen­sa vaik­ka vähän kalli­im­mal­la. Voihan myös puhe­linkeskuk­sen tai autonkul­jet­ta­jat ostaa ulkop­uoliselta yritykseltä.

    Vastaa

11. “Onko vält­tämät­tä niin, että tehokkain tapa kehi­tysy­hteistyömäärära­ho­jen käytölle olisi uusien virko­jen perustaminen?”

    Kun rahat lisään­tyvät niin esimerkik­si han­kkei­ta pitää suun­nitel­la enem­män. Virko­ja ei siis pidä perus­taa mitenkään val­tavasti, mut­ta muu­ta­ma tarvit­ta­va olisi hyvä voi­da pystyt­tää. Toki olen itse (toisin kuin min­is­teri Väyry­nen) esim. suo­ran bud­jet­tituen kan­nat­ta­ja kehi­tysy­hteistyössä. Samoin rahaa olisi hyvä kanavoi­da enem­män YK-jär­jestö­jen kautta. 

    Melko hyvin muuten menee maal­la, jol­la on noin kehno julk­ishallinto kuin Trav­eller kuvaa.

    Vastaa

12. Peppe­jä ja Saikku­ja Stake­sis­sa tun­tuu riit­tävän. Vuodes­ta vuo­teen työn­tävät sel­l­aista pro­pa­gan­daa tuut­ti­in, että ei voi kuin ihme­tel­lä kir­joit­telun tarkoitusta.

    Vastaa

13. Val­tio käyt­tää raho­ja typerästi. 

    Muis­sa otsikois­sa: koira puri miestä. 

    Jah­ka saadaan oikeat miehet puikkoi­hin, niin täl­lainen törsäys kyl­lä loppuu..

    Vastaa

14. hihi­hi­hi­hi.… mis­sä analo­gia siitä miten saadaan oikeat miehet talu­tushi­h­nan var­teen niin purem­i­nenkin loppuu!

    Vastaa

15. Osmo:

    “Min­un on vaikea ymmärtää, mik­si nup­piluku on VM:lle niin tärkeä. Eikö rahan säästämi­nen riittäisi?”

    Se on VM:lle niin tärkeä, kos­ka VM on miehitet­ty thatch­eris­tisil­la ide­olo­geil­la, joiden per­im­mäisenä päämääränä ei ole rahan säästämi­nen julkisel­la sek­to­ril­la vaan se, ettei mitään julk­ista sek­to­ria olisikaan. Itse asi­as­sa rahan säästämi­nen suo­ras­taan sotisi tätä päämäärää vas­taan, kos­ka se antaa taval­laan epä­suo­rasti takei­ta julkisen sek­torin toim­intaedel­ly­tys­ten ole­mas­saolosta jatkos­sakin, mikä on ide­olo­geille nimeno­maan huono asia.

    Jos halu­taan ihmis­ten ajat­tel­e­van, että “mitään yhteiskun­taa ei ole ole­mas­sakaan”, kuten Thatch­er aikoinaan tote­si, niin sil­loin yhteiskun­tati­eteelli­nen tutkimus on aina jo valmi­ik­si jotakin kiusaan­nut­tavaa ja arve­lut­tavaa, läh­es rikol­lista — täysin riip­pumat­ta siitä, mil­laista se on menetelmiltään ja tulok­sil­taan. Sehän antaa muis­tu­tuk­sen, että tuo väite on val­het­ta, kos­ka olema­ton­ta yhteiskun­taa ei tietenkään ole mah­dol­lista tutkia. Tämä selit­tää osaltaan myös tääl­lä kom­menteis­sa nähdyt kuolan­roiskeet Stakesin ym. suuntaan.

    Vastaa

16. hihi­hi­hi­hi… jos tuo sitaat­ti Tatcher­iltä on aito, niin kiitos! Sain vähän lisää rispek­tiä Tatcher­iäkin kohtaan. Olisko sin­un Sam­po muuten pitäny vielä syyt­tää vähän Fried­ma­nia jos­sain välis­sä, kun nyt jäi jotenkin ont­to olo…

    Vastaa

17. Yhtä julk­isor­gan­isaa­tio­ta jak­san ihail­la. Tässä tyhjän­puhu­misen ja mitään­sanomat­tomien lausun­to­jen ajas­sa, Val­tion­talouden tarkas­tusvi­ras­to on jak­sanut pitää lin­jansa ter­vet­tä järkeä käyt­tävänä organ­isaa­tiona, joka myös tuo perustel­lut näke­myk­sen­sä julk­isu­u­teen. Ehkäpä viras­toa voisi hyö­dyn­tää tässä tuottavuusasiassa.

    Vastaa

18. Hah ha, tuo sinän­sä kau­nis aja­tus että VM on miehitet­ty thatch­eris­tisil­la ide­olo­geil­la, joiden per­im­mäisenä päämääränä ei ole rahan säästämi­nen julkisel­la sek­to­ril­la vaan se, ettei mitään julk­ista sek­to­ria olisikaan on valitet­tavsti väärä. En tunne ketään VM työn­tek­i­jää mut­ta mikäli näin olisi poikkeaisi hei­dän ide­olo­giansa kutakuinkin täysin van­ho­jen puoluei­den poli­itikko­jen ajatuk­sista joten en oikein usko näin ole­van. Kyl­lä se VM:kin ajaa sitä samaa ‘has­sunkuris­ten käveli­jöi­den miin­is­ter­iön’ ja muun pöhöhallinnon jatku­vaa kas­va­tus­ta niinkuin kaik­ki muutkin päät­tävät tahot Suomessa.

    Aikaisem­min tarvit­ti­in ratavar­tioi­ta 10 km välein tarkas­ta­maan rataa, los­si­vahte­ja hinaa­maan ihmisiä vas­taran­nalle, satamis­sa suuret määrät hamp­pare­i­ta kan­ta­maan säkke­jä jne. Enää ei tarvi­ta kos­ka tekni­nen kehi­tys on vähen­tänyt ihmis­ten tarvet­ta. Kaikille ihmisille on päivän selvää ettei sil­lan viereen tarvi­ta ketään istu­maan kopis­sa, pait­si tietysti Laak­so­jen per­heen ihan­ney­hteiskun­nas­sa jos­sa kop­palakki­nen kopis­sais­tu­ja oli ehdot­tomasti yksi yleisim­mistä ammateista 🙂 

    Mik­si siis ei ymmär­retä yksinker­taista tosi­asi­aa ettei nyky­isin todel­lakaan tarvi­ta yhtä paljon ihmisiä paperin­si­irte­lyyn kuin joskus 70 — luvul­la muka­mas tarvit­ti­in! Vaikkei niitä sil­loinkaan kyl­lä kansa tarvin­nut… Mik­si me muka­mas tarvit­sisimme stakesin “tutk­i­joiden” tapaisen kuh­nuri­joukon ker­tomaan meille joka vuosi että Alkon myyn­ti piene­nee kun viinan hin­taa nos­te­taan ja se on sit­ten hyvä asia kun viinaa juo­daan vähem­män. Tai tämä muu mate­ri­aali mitä stakes nykyään syytää.. Vai että oikein yhteiskun­nal­lista tutkimus­ta 🙂 Eipä tai­da tämä stakesin ‘tiede’ täyt­tää edes 2. asteen koulu­tuk­sen (ent. ammat­tik­oulu) opin­näyte­työn vaatimuksia..

    Thatch­er oli suuri euroop­palainen poli­itikko joka osoit­ti mm. sen ettei nais­poli­itikko­jen vält­tämät­tä tarvitse olla ns. kiin­tiö­naisia tai jon­ka ei ole tarvin­nut ruikut­taa itselleen uran pää­tyt­tyä koti­maas­sa veron­mak­sajien kus­tan­ta­maa kallista tyhjän­toimit­ta­jan paikkaa Brys­selistä tai sen saa­mat­ta jäädessä sit­ten vaik­ka venäläis­es­tä kaasuyhtiöstä.

    Vastaa

19. Trav­eller says “mikä onkin julk­ishallinnon ikuisu­u­songel­ma. Mikään kun ei oikein tah­do onnis­tua kun kukaan ei oikein osaa mitään tai vielä vähem­män halua ottaa vas­tu­u­ta mistään.”

    Vaan ongel­ma onkin aivan muual­la. Itse hyp­päsin val­tion hom­mista sivi­ilipuolelle, enkä ole koskaan näh­nyt niin suur­ta kyvyt­tömyyt­tä, surkeaa johtamista ja resurssien haaskausta. 

    Miten on mah­dol­lista, että päivääkään ilman johtamiskoke­mus­ta tul­laan jostain Otaniemestä tai vielä pahempaa Kaup­pako­rkeas­ta ja kuvitel­laan, että nyt laite­taan hom­ma rul­laa­maan? Surkeaa räpis­te­lyä, 60-luvun johtamis­mall­e­ja ja tekotärkeää tuot­tavu­u­den ja tehokku­u­den mantro­jen hokemista. 

    Oli yksinker­tais­es­ti pakko miet­tiä palu­u­ta takaisin. Val­ti­ol­la nimit­täin osa­taan johtaa. Ainakin meil­lä osat­ti­in. Syykin on selvä; johtamiskoke­mus­ta kun kart­tuu vain ihmis­ten ja kokon­aisuuk­sien johtamis­es­ta. Se ei ole kenenkään geeneis­sä valmi­ina, vaik­ka näin ekono­mi kuvitteleekin. 

    Kuinka­han paljon se sivi­ilisek­tori oikeasti tuot­taisi, jollei sinne olisi ladat­tu lau­maa idiottte

    Vastaa

20. En ymmär­rä mik­si OS:n toim­inta STUKin neu­vot­telukun­nas­sa tek­isi kir­joit­ta­jas­ta jäävin. Tämä puheen­jo­hta­ju­us on tietenkin hyvä maini­ta, jot­ta luk­i­ja ruu­va­ta tarvit­ta­vat kor­jausker­toimet suun­taan tai toiseen. Tässä yhtey­dessä lie­nee paikalla pari klikkaus­ta suun­taan plus, plus. 

    Toisaal­ta en ymmär­rä mik­si Korkeavuorenkat­ua koske­vaan avauk­seen ei voin­ut lisätä Anu Koske­lan nimen perään tun­nus­ta (vihr). Kun tieto ilmeis­es­ti oli kuitenkin siteer­a­tus­sa mielipi­dekir­joituk­ses­sa. Jokainen saa sit­ten itse päätel­lä oliko kir­joi­tus osa (Koske­lan )vaa­likam­pan­jaa vai ei. Itse en usko, että kyseinen kir­joi­tus olisi ylit­tänyt Päiväle­hden julka­isukyn­nys­tä, ellei meil­lä olisi kunnallisvaaleja. 

    Vas­taavia kor­jausker­toimia sovel­lan esimerkik­si Ylen pääjo­hta­jan tietotekni­ikkalausumi­in tai Paavon putkimiehenä tekemi­in hitsaussaumoihin.

    Vastaa

21. Art­turi Björk:

    Voin syyt­tää tilauk­ses­ta ketä tahansa mis­tä tahansa — Ronald Rea­gania, Wil­helm Röp­keä, F. A. von Hayekia, James Buchana­nia, Robert Noz­ick­ia, Bar­ry Gold­wa­te­ria, Lud­wig von Mis­esiä tai ketä vain. En kuitenkaan lainkaan ymmär­rä, mik­si min­un pitäisi tässä yhtey­dessä tehdä niin, kun kyse on Suomen val­tion­va­rain­min­is­ter­iön virkamiehistä eikä heistä.

    Thatch­er­in­palvo­jien kan­nat­taa myös muis­taa, että suurista puheista huoli­mat­ta Thatch­er epäon­nis­tui omas­sa han­kkeessaan todel­la surkeasti: hänen val­takaudel­laan julkisen sek­torin osu­us Bri­tann­ian taloud­es­ta suureni, ei suinkaan pienen­tynyt. Aiheesta on kir­joitet­tu kokon­aisia kir­jo­ja; suositelta­va on esim. itsekin kon­ser­vati­ive­ja kan­nat­ta­van Simon Jenk­insin “Account­able to None: The Tory Nation­al­iza­tion of Britain” (1995).

    Vastaa

22. joo heh… nois­sa on kyl­lä aikamoisia yhteiskun­nan­vi­hol­lisia. Lähin­nä tarkoi­tus oli vaan kiin­nit­tää huomio­ta siihen, että tatcheristien salali­it­to Suomen VM:ssä tun­tuu jotenkin epä­to­den­näköiseltä samal­la taval­la kuin Chicagon taloustieteilijöidenkin.

    Vastaa

23. Meil­lä ulko­min­is­ter­iössä muu­ta­ma vuosi sit­ten hallinnol­lisen osastopääl­likkö ker­toi tuot­tavu­u­so­hjel­man esit­te­lyti­laisu­udessa että “pain­o­tan, ketään ei eroteta”.

    Nyt on tul­lut VM:ltä ohje vähen­tää lisää.
    Täl­lä ker­taa paikalla oli hallinno­lisen osas­ton ali­val­tiosi­h­teeri joka ker­toi ensin taustat
    tälle vähentämistarpeelle.
    Sit­ten hän sanoi että virastopalveluyk­sikkö on mm. se jos­ta vähen­netään, siirtämäl­lä henkilökun­taa toisi­in tehtävi­in tai sit­ten ulkois­ta­mal­la. Se että palve­lut ulkois­tet­taisi­in, tulisi kalli­im­mak­si, se logi­ik­ka mikä tässä on menee “korkeal­ta pään yli”.

    Minä olen pohtinyt tätä vähen­nys­touhua ja tullut
    siihen tulok­seen että siinä ei ole mitään muu­ta logi­ikkaa kuin se että näin saadaan työn­tek­i­jöi­den palkko­ja pudotettua.
    Ote­taan nyt esim. valvo­movah­times­tari, hän saa
    täl­lä het­kel­lä brut­tona n. 2000–2200 €/kk.
    Jos hänen tehtävän­sä ulkois­te­taan, on sen työn tek­i­jälle mak­set­ta­va brut­to n. 1500–1700€/kk.
    Tässä kohden on kuitenkin hyvä huo­ma­ta että
    ulkois­t­a­mi­nen tulee veron­mak­sajille kalliimmaksi,
    joku siis vetää välistä tuon rahan, sen saa siis
    palvelun suorit­ta­van fir­man omistaja/osakkaat.
    Kaiken lisäk­si tämän ulkois­te­tun työntekijän
    mah­dol­lis­es­ti pitkän virkau­ran takaa­mat pitkät lomat ovat muis­to vain.
    Että näin meitä kusetetaan.

    Vastaa