Hyvä ehdotus Korkeavuorenkadusta

Anu Koske­lal­la on tänään Hesaris­sa hyvä ehdo­tus Korkeavuorenkadun pysäköin­tion­gelmia ajatellen. Alku­peräi­nen huole­nai­he­han oli, että kadun liik­keet kär­si­u­vät, jos asi­akkaat eivät pääse autoil­laan oven eteen, kun ratik­ka vie pysäköin­tipaikat. Aika pieni osa asi­akkaista kyl­lä tulee autol­la, mut­ta jotkut kuitenkin. Muute­taan koko katu käve­lykaduk­si. Sil­loin asi­akkai­ta tulee roimasti enemmän.

Meiltä puut­tuu luon­te­va etelä-pohjois­su­un­tainen käve­ly-yhteys Etelä-Helsingis­sä. Tuos­ta sen saisi!

49 vastausta artikkeliin “Hyvä ehdotus Korkeavuorenkadusta”

  1. Eri­no­mainen aja­tus. Korkeavuorenkadun nykyi­nen käyt­tö pysäköin­tialueena jos­sa on myös läpi­a­jom­ah­dol­lisu­us on sääli alueen viihty­isyyspo­ten­ti­aali­in nähden.

  2. Hyvä ehdo­tus.

    Mitä muuten kuu­luu ajatuk­selle Pohjois-Espan muut­tamis­es­ta käve­lykaduk­si? Katu on jo täl­lä het­kel­lä keskus­tan suosi­tu­in käve­lykatu ja sen houkut­tele­vu­ut­ta voitaisi­in lisätä vielä huo­mat­tavasti, jos autot siir­ret­täisi­in muualle.

    Pohjois-Espan autot voisi siirtää osit­tain vaikka­pa Alek­sille, joka voidaan muut­taa uud­estaan taval­lisek­si kaduk­si. Pimey­dessään ja kolkkoudessaan Alek­si ei kovin monia käveli­jöitä kiinnosta.

  3. Ja jos siihen halu­aa lisää ratikkali­iken­net­tä, niin minus­ta myös ykkö­nen voisi ajaa tuo­ta kaut­ta Tehtaankadulle ja jatkos­sa Her­ne­saa­reen, vaik­ka Töölön­lah­den itäpuol­ta jos on liian päällekkäi­nen ysin kanssa.

  4. Ehdot­toman kan­natet­ta­va idea. Enem­mänkin käve­lykatu­ja soisi ole­van keskus­tas­sa. Ne lisäävät ihmis­ten viihtyvyyt­tä huo­mat­tavasti ja kau­pankäyn­tikin vain vilka­s­tuu, kuten monis­sa Kes­ki-Euroopan kaupungeis­sa huo­maa. Käve­lykeskus­tan pitää olla kuitenkin riit­tävän suuri, jot­ta se todel­la vetäisi ihmisiä ja kaup­po­ja puoleen­sa. Mikään parin kort­telin tynkä ei riitä. Liikkeitäkin pitää olla katu­ta­sos­sa paljon ja mielel­lään run­saasti eri­laisia. Aleksin ongel­ma on kolkkouden lisäk­si pien­ten liikkei­den puute.

    Itse kan­natan koko koko keskus­ta-alueen rajaamista jalankulk­i­joille, pyöräil­i­jöille ja julkiselle liiken­teelle vähin­tään välil­lä Kai­vokatu-Pohjois-Esplana­di ja Man­ner­heim­intieltä Unioninkadulle (maini­tut kadut mukaan­lukien). Valitet­tavasti autoil­i­joiden varpai­ta tal­lot­taisi­in tuos­sa niin pahasti, ettei tämä ole real­is­tis­es­ti mahdollista.

  5. Olisi reilua luk­i­joi­ta kohtaan ker­toa Anu Koske­lan tausta.
    Kunnallisvaaliehdokkaat
    Helsin­gin Vihreät on valin­nut kevään aikana 108 kun­nal­lis­vaaliehdokas­ta. Lop­ut 19 ehdokas­ta val­i­taan 26.8. pidet­tävässä yleiskokouksessa.
    Anu Koskela
    val­tiot. maist., hoitovapaalla
    28
    Ullanlinna

    Muute­taan tuo Man­ner­heim­intie käve­lykaduk­si, saadaan todel­la luon­te­va etelä-pohjoinen käve­lykatu! Kävelin Kallion kir­jas­tos­ta läh­teen kohti Ympyrä­taloa. Voisit kysyä Pekka Sauril­ta kuin­ka mon­ta kuukaut­ta tuo Porthaninkatu on ollut siiv­ot­tomas­sa kun­nos­sa? Pääa­sia kun joillekin taitaa olla, että nyt siinä kul­kee uusi ratikkalin­ja. Kadun kivi­jalka­kaup­pi­aat ovat var­masti tehneet todel­la suuria tap­pi­o­ta tänä vuonna.

    Mikäli Ullan­lin­na käve­lykatu ei tuo alueelle uusia asi­akkai­ta, kuka mak­saa laskun?

  6. “Olisi reilua luk­i­joi­ta kohtaan ker­toa Anu Koske­lan tausta.”

    Tämä tuskin on suuri salaisu­us ottaen huomioon että se Hesarin mielipi­dekir­joi­tus on allekirjoitettu:

    “ANU KOSKELA

    hal­li­tuk­sen jäsen 

    Etelä-Helsin­gin Vihreät ”

  7. RAIDELIIKENNE- JA KÄVELYKATUDOGMATIIKKAA

    Raideli­ikenne on ihan hyvä asia. Mut­ta saman asian voi ajaa myös bus­si. Näen­näis­es­ti sähkäli­ikenne käyt­tää vain kol­masaon bussin ener­gias­ta, mut­ta kos­ka sähkök­ilo­watin tuot­tamiseen tarvi­taan pyörein luvuin kolminker­tainen määrä primääriener­giaa, pun­tit ovat jok­seenkin tasan. Bus­sit — samoin kuin raideli­ikenne — kehit­tyvät ener­giat­aloudel­lisem­mik­si ja puh­taam­mik­si. Myös melua voidaan vähen­tää. Ratik­ka muuten aiheut­taa yllät­tävän paljon ään­tä. (Voin perustel­la, kun olen juuri ollut kok­ouk­ses­sa rav­in­to­las­sa ratikkalin­jan vieressä.)

    Korkeavuorenkadun käve­lykatu ei vält­tämät­tä ole mikään hyvä aja­tus. Se ei joh­da mihinkään eikä liity mihinkään. Iso Roballe­han käve­lykaduk­si muut­tumi­nen oli kuolinisku, vaik­ka sitä ei halu­takaan nähdä. Liäs­ki Korkeavuorenkatu on yksi tärkeistä liiken­neväylistä etelästä pohjoiseen.

    Itse asi­as­sa (ruuh­ka-aiko­jen) ulkop­uolel­la Korke­vuorenkadul­la, kuten muual­lakin eteläi­sisää kaupungi­nosis­sa on yllät­tävän vähän liiken­net­tä. Eikä ydinkeskus­tasa ruuh­ka-aikaankaan yleen­sä ole ruuhkaa. Tun­nu­taan uno­hta­van, että työ­matkali­ikenet­tne lisäk­si meil­lä on
    a s i o i n t i l i i k e n n e t t ä. Jos paikko­ja on usei­ta, eri puo­lil­la kaupunkia ja vielä kul­jetet­tavaa, niin vaikeaa sel­l­aisia on julk­isil­la hoitaa. Asioin­nin yhtey­dessä voi mukavasti käy­dä Korkeavuorenkadul­la vaikka­pa antikvariaatissa.

    MARKKU AF HEURLIN

  8. “myös ykkö­nen voisi ajaa tuo­ta kaut­ta Tehtaankadulle ja jatkos­sa Hernesaareen”

    Tämä luul­tavasti paran­taisi ykkösen luotet­tavu­ut­ta, ratikalla kun on paha tapa jumi­u­tua Olympialai­turin ja Pala­cen välille ruuh­ka-aikaan vaik­ka liiken­nejär­jeste­ly­jen ja ohjeis­tuk­sen tämä teo­ri­as­sa pitäisi estää.

    Her­ne­saa­reen suun­nitel­luil­la asukas/työpaikkamäärillä tosin ykkö­nen seisoisi Tehtaankadun / Munkkisaarenkadun ja Telakkakadun risteyk­sessä kuten kaik­ki muukin.

  9. To TPyy­lu­o­ma
    Hesarin mielipi­dekir­joi­tus on allekirjoitettu:
    “ANU KOSKELA
    hal­li­tuk­sen jäsen
    Etelä-Helsin­gin Vihreät “

    En tien­nyt, että tämä OS:n sivus­to on osa Hesaria.
    Pahoit­te­len virhet­täni. Ilmeis­es­ti kaik­ki heti ryn­tä­sivät kir­jas­toon luke­maan päivän Hesarin kannes­ta kan­teen. Netis­sä hake­mal­la sanaa Koske­la/HS-verkko­sivut, ainakin itse tör­mäsin seu­raavaan tietoon: 

    Korkeavuorenkatu osin kävelykaduksi
    Uusi raiti­olin­ja 9 aloit­ti vastikään liiken­nöin­nin välil­lä Kolmikulma–Itä-Pasila. Alku­peräi­sis­sä suun­nitelmis­sa oli lin­jan jatkami­nen etelässä aina Merikadulle asti, mut­ta tämä kaa­tui eri­tyis­es­ti etelähelsinkiläis­ten autoil­i­joiden ja yrit­täjien vastustukseen.
    21.8.2008 Mielipi­de / HS DIGILEHTI — mak­sulli­nen palvelu

  10. “Eikä ydinkeskus­tasa ruuh­ka-aikaankaan yleen­sä ole ruuhkaa. Tun­nu­taan uno­hta­van, että työ­matkali­ikenet­tne lisäk­si meil­lä on
    a s i o i n t i l i i k e n n e t t ä. Jos paikko­ja on usei­ta, eri puo­lil­la kaupunkia ja vielä kul­jetet­tavaa, niin vaikeaa sel­l­aisia on julk­isil­la hoitaa.”

    Ei tai­da Markku olla keskus­tas­sa ruuh­ka-aikaan. Jonot matel­e­vat pitkin Lönkkaa ja Man­skua. Autot makaa­vat risteyk­sis­sä. Kaikissa 1–2 ihmistä… ja aivan turhaan. 

    Tavaran kul­je­tuk­sia varten on siihen suun­natut palve­lut, kuten tak­sit ja lähet­ti­palve­lut. Mil­lä fir­mal­la on varaa pitää lähet­tipoik­i­na kalli­ita asiantun­ti­joi­ta? Oma­l­la autol­la ei tarvitse keskus­taan tul­la kuin liikun­tara­joit­teis­ten. Julki­nen liikenne kol­men kilo­metrin säteel­lä keskus­tas­ta on erit­täin hyväl­lä tasol­la. Kenel­lä ei ole varaa odot­taa kym­men­tä min­u­ut­tia ratikkaa tai bus­sia? Bonuk­se­na voi lukea maail­mankir­jal­lisu­ut­ta… tai ne kiireiset kokousmuistioitaan. 

    Liityn­täli­iken­net­tä on toki kehitet­tävä entis­es­tään, jot­ta se “vapaus” istua het­ki omas­sa kär­ryssä säi­lyy. Sehän onkin ain­oa vapaus, mitä ihmiset luule­vat omaavansa. 

    Mei­dänkin fir­mas­sa jen­gi tulee Espoos­ta oma­l­la autol­la. On kuulem­ma mukavampi kuun­nel­la Radio Suomen p..a‑k..ka jut­tu­ja, eikä tarvitse olla “kansan” tönit­tävänä. Siinä sit­ten ruuhkas­sa meneekin mukavasti puoli tun­tia kauem­min, kuin julkisilla. 

    Näin viksua kansaa meil­lä pk-seudulla.

  11. Ja edel­liseen kor­jaan nolona: en suinkaan puhunut Radio Suomes­ta vain, kuten ehkä arvaat­tekin Suomipopista.

  12. Aikoinaan Budapestis­sä käy­dessäni 1970-luvul­la, niin muis­taak­seni eläkeläiset var­tioi­vat tuol­loin vuokrak­er­rostalo­jen katu­o­suuk­sien läheisyy­dessä ole­via pysäköin­timittare­i­ta pienel­lä palkki­ol­la pienen eläk­keen­sä jatkok­si. Eikö tässä olisi jonkin­laista perustet­ta säi­lyt­tää pysäköin­tialueet työl­lisyy­den nimessä.

  13. Asioin­ti­like­nent­tä on muutkain kuin tavaroiden ja asi­akir­jo­jen kul­je­tus. J ajoks ne vain täy­tyy hakea itse,

    “Ei tai­da Markku olla keskus­tas­sa ruuh­ka-aikaan. Jonot matel­e­vat pitkin Lönkkaa ja Man­skua. Autot makaa­vat risteyk­sis­sä. Kaikissa 1–2 ihmistä… ja aivan turhaan.”

    Markku on ollut liikkel­lä ruuh­ka-aikaan, vaikak yrit­tääkin sel­l­aista vält­tää. kiinen­tistöalalal joutuu liiku­maan aika paljon eri paikoisa, ja usein mukan on raskas­ta kan­net­tavaa. Ker­ran min­ul­la oli kivimiehen kanssa tapaami­nen Rikhardinkadul­la pe iltapäivänä klo 15.45. Klo 16.00 läh­den Urheilukadulle seu­ravaa asi­aa hoita­maan. 16.20 olin per­il­lä. Ja sit­ten piti men­nä tapaa­maan seu­ralaiseni — hän oli pahasti liikun­tar­joit­teinen, ja nämä matkat oli­vat hänelle tiet­ty henkireikä — ystävää Tilkkaan. mat­ka, 2 km vei 40 minuuttia.

    Mei­ilä oli ker­ran iso remont­ti ydinkeskus­tas­sa. Vietin sil­loin Ris­to Reipas — elämää, ja menin työ­malle klo 7.20. Lähdimme yleen­sä n klo 18. Mat­ka Kirkkon­um­melta per­ille vei vain 35 min­u­ut­tia. Mak­soin mielel­läni parkki­mak­sut (n 24 e/pv), sil­lä kos­ka parkki­mak­sun tkai min­u­lal ooli aina helpot­si saata­vana parkkipaik­ka. Se oli soa logistiikkakustannuksia.

    Menen mielel­läni junalal tia bus­si­lal akupunki­in aian kun se on amh­doll­si­at ja tarkoituk­sen­mukaista. Mut­ta aina se ei ole mahdollista.

  14. Lakosin mukaan min­un olisi pitänyt maini­ta, että Anu Koskela on vihrei­den kun­nal­lis­vaaliehdokas. Syyte piilomainonnasta?

    Tätä ei usko kukaan, mut­ta min­ul­ta jäi huo­maa­mat­ta tuo Anu Koske­lan ehdokku­us. Joskus tun­sin kaik­ki vihreät, nyt heitä on niin paljon, ettei se enää onnis­tu. Olisin toki main­os­tanut hän­tä kun­nal­lis­vaaliehdokkaana, jos olisin sen oival­tanut. En ymmär­rä, miten voisin tukea jonkun kun­nal­lis­vaa­likam­pan­jaa salaa­mal­la sen, että hän on ehdokkaana.

  15. Oletko muuten, Markku, har­ras­tanut ristisanatehtäviä?

  16. Markku af Her­lin: “Eikä ydinkeskus­tasa ruuh­ka-aikaankaan yleen­sä ole ruuhkaa. Tun­nu­taan uno­hta­van, että työ­matkali­ikenet­tne lisäk­si meil­lä on
    a s i o i n t i l i i k e n n e t t ä. Jos paikko­ja on usei­ta, eri puo­lil­la kaupunkia ja vielä kul­jetet­tavaa, niin vaikeaa sel­l­aisia on julk­isil­la hoitaa.”

    Kun ei ole autoa, on ollut pakko hoitaa asioin­tili­ikenne joko julk­isil­la tai pyöräl­lä. Ihan hyvin on sujunut. Tietenkään mitään älyt­tömän painavaa tai isoa ei voi kan­taa käsin/pyörällä, mut­ta jotenkin epäilen, että isos­sa osas­sa asioin­tili­iken­teestä ei kul­jetel­la suuria kolleja.

    Vai olenko ymmärtänyt asioin­nin jotenkin väärin? Onko tässä kyse kul­je­tusyri­tys­ten toim­i­tuk­sista vai yksi­ty­is­ten henkilöi­den eri paikois­sa hoidet­tavista asioista (vuokra­sopimuk­set, kelas­sa käyn­ti, mais­traatis­sa käyn­ti tms)?

    Tietysti on tilantei­ta, jois­sa sitä henkilöau­toa tarvit­see. Se on ihan ymmär­ret­tävää. Mut­ta uskoisin, että Helsinginkin liiken­teestä aika iso osa on peri­aat­teessa “turhaa” mukavu­us­li­iken­net­tä eikä tarpeel­lista asioin­tili­iken­net­tä, jota ei voisi hoitaa ilman autoa.

  17. Markku kuulee outoja:

    “Ratik­ka muuten aiheut­taa yllät­tävän paljon ääntä”

    Eihän ratik­ka aiheuta juuri mitään ään­tä? Märkä asfalt­ti ja auton­renkaat aiheut­ta­vat paljon enem­män… Kyl­lä siel­lä rav­in­to­las­sa on nyt kok­ki kolis­tel­lut kat­tiloi­ta tai jotain muu­ta sel­l­aista. Syytön se ratikkalin­ja on. 

    Minäkin olen ollut käsi­tyk­sessä, että Isol­la Robal­la puti­ikkien myyn­nit kyl­lä heikkenivät käve­lykadun myötä ja kadun ovat kan­soit­ta­neet rav­in­to­lat. Käve­lykatu on kyl­lä Roballe vähän väärä nim­i­tys, kos­ka mis­sään ei saa pelätä yhtä paljon jäävän­sä auton alle kuin siel­lä paket­ti­au­to­ja ja tak­se­ja väistellessään. 

  18. Mielestäni käve­lykatu­jen vaiku­tus­ta katu­ti­laan voisi pohtia tapausko­htais­es­ti, vaik­ka autoilun rajoit­ta­mi­nen sinän­sä onkin kan­natet­tavaa. Itse pidän Korkeavuorenkadus­ta auto­jenkin kanssa enem­män kuin Iso Roobertinkadus­ta, joka on täyn­nä roskia, main­os-stande­jä, sekä kusek­sivia maalaisia. Myös Eerikinkatu on miel­lyt­tävä kävel­lä, vaik­ka seassa muu­ta­ma auto kul­keekin. Lähin­nä kai käve­lykeskus­to­jen ongel­mana on tilan täyt­tämi­nen eri­laisel­la kau­pal­lisel­la tai “elävöit­täväl­lä” toimin­nal­la, joka voisi pahim­mil­laan tärvel­lä Espan kaltaisen his­to­ri­al­lisen katutilan.
    Mielestäni käve­lykadut voisi raja­ta Aleksin poikkikaduille, etenkin Kaupung­in­taloko­rt­telin ns. tyt­tökaduille. Niistähän ollaan muutenkin puuhaa­mas­sa van­haa kaupunkia.

  19. “Markku kuulee outoja:

    “Ratik­ka muuten aiheut­taa yllät­tävän paljon ääntä”

    Eihän ratik­ka aiheuta juuri mitään ään­tä? Märkä asfalt­ti ja auton­renkaat aiheut­ta­vat paljon enem­män… Kyl­lä siel­lä rav­in­to­las­sa on nyt kok­ki kolis­tel­lut kat­tiloi­ta tai jotain muu­ta sel­l­aista. Syytön se ratikkalin­ja on. ”

    En minä kyl­lä mielestäni kuule kuulemat­to­mia. Rav­in­tolan keit­tiö oli aivan muual­la. Met­al­li met­tali vas­ten ja kohtaisen suurii kuor­ma aiheutt­vat sekä kirskun­taa että tärinää. Paik­ka muuten oli Man­skun Chicos, jos­sa on isot ikku­nat, ja ratikat ja bus­sit menevät aivan edestä.

    Ei mil­län pahal­la. Jotenkin vain Eli­nan vas­tauk­ses­ta tuli sel­l­ainen deja vu ‑tunne. 70-luvul­la tais­to­laiset selit­tivät, että väit­teet saasteista Neu­vos­toli­itossa perus­tu­vat vain ais­ti­harhoi­hin, vaik­ka ker­to­ja olisi itse sel­l­aista nähnyt.

  20. Mihin perus­tuu käsi­tys Iso-Roban “kuoliniskus­ta”? Sehän on kuitenkin eloisimpia katu­ja ydinkeskus­tan ulkopuolella.

    Jos joku väit­tää, että esimerkik­si Iso-Roban liikkei­den myyn­ti on vähen­tynyt käve­lykaduk­si muut­tamisen vuok­si, niin nyt fak­taa pöytään. Ei rav­in­tolankaan kan­nat­taisi sijoit­tua sel­l­aiseen paikkaan, mis­sä väki ei liiku. Ja mis­sä väki liikkuu, käy kaup­pa kaikil­la aloil­la. Pait­si ehkä autovuokraa­mon ei kan­na­ta pitää toimis­toaan kävelykadulla.

  21. Antti K,

    Minä en nyt väitä mitään, mut­ta sanoin, että olen siinä käsi­tyk­sessä. Asia selviäisi Roban kaup­pi­asy­hdis­tyk­seltä tietysti, mut­ta en nyt ole asi­as­ta tarpeek­si kiin­nos­tunut, että rupeisin otta­maan selvää ja se menisikin maanantaille. 

    Muis­taak­seni ennen käve­lykat­ua Isol­la Robal­la oli hienom­pia vaateli­ikeit­tä jne., jot­ka sit­ten yksi toisen­sa jäl­keen ovat vai­h­tuneet baareik­si. Baari­in ei tul­la autol­la, kos­ka tarkoi­tus on useim­miten naut­tia alko­ho­lia. Sik­si käve­lykatu sopii main­iosti juuri ravitsemusliikkeille.

  22. Eihän raitio­vaunu ihan äänetön ole, mut­ta suh­teutin melun kumipyöräli­iken­teeseen, jon­ka melu­ta­so on ihan toista luokkaa. Jos Man­skul­la pahim­mak­si mete­lik­si luokit­telee ratikat, niin jonkin asteinen ais­ti­harha siinä on tosi­aan kyseessä. 

    Tässä raitio­vaunu­jen aiheut­ta­mas­ta melus­ta lain­aus seu­raavas­ta tutkimuksesta 

    HELSINGIN KAUPUNKI, EU-MELUSELVITYS
    Tapio Lahti, Benoît Gouatar­bès, Timo Markula
    Insinööri­toimis­to Akukon Oy
    Kor­net­intie 4 A, 00380 HELSINKI
    Tapio.Lahti@akukon.fi

    ” …Eri­tyis­es­ti on huo­mat­ta­va, että samo­jen katu­jen tieli­iken­nemelu on poikkeuk­set­ta vielä selvästi voimakkaam­paa kuin raitio­vaunu­jen melu ja että
    samat asukkaat tule­vat tilas­toiduik­si sekä katumelun vyöhykkeil­lä että raiti­otiemelun vyöhykkeillä
    asuviksi.”

  23. “Raideli­ikenne on ihan hyvä asia. Mut­ta saman asian voi ajaa myös bussi.”

    Juu tuon raiti­olin­ja 9:voisi ihan hyvin ajaa bus­si. pää­sisi saman tien merikadulle asti. Mik­sei täl­laista vai­h­toe­htoa ajatel­tu 9 lin­jas­ta päätettäessä 🙂

  24. Sil­lä välil­lä ajoi bus­si 17, jon­ka suo­sio hiipui pikkuhil­jaa. Matkus­ta­jat arvosta­vat ratikkaa ver­rat­tomasti enem­män kuin bus­sia. Kyse on joukkoli­iken­teen laadus­ta. Ja energiatehokkuudesta.

  25. Lakosi kysyi viime viikol­la: »Voisit kysyä Pekka Sauril­ta kuin­ka mon­ta kuukaut­ta tuo Porthaninkatu on ollut siiv­ot­tomas­sa kunnossa?
    — Ja Pekka Sauri vas­taa: Porthaninkatu on perusko­r­jat­tu pohjia myöten, ja ratikkakisko­ja on vahvis­tet­tu. Työ on sujunut aivan aikataulus­sa. Ei kai Lakosi tarkoi­ta, ettei täl­laisia töitä saisi kaupungis­sa tehdä?

  26. Mukavaa Ode, että pid­it ehdotuksestani.

    Mm. Fer­rarin ja moot­toripyörien pärinää Korkeavuorenkadul­la kuun­nelleena min­ua häm­men­tää argu­ment­ti ratikan kovas­ta metelistä.

    PS. Läm­min kiitos nim­imerkille Lakosi kun­nal­lis­vaaliehdokkuuteni mainostamisesta!

  27. En ymmär­rä tätä halua tehdä käve­lykatu­ja nimeno­maan niistä kaduista, jois­sa ihmiset joutu­vat väis­telemään ratikoi­ta. Alek­san­terinkadus­ta on harmil­lisen vähän iloa, vaik­ka siel­lä auto­ja kul­keekin todel­la vähän. 

    Parem­pi olisi löytää pieniä katu­ja, jot­ka voitaisi­in oikeasti vapaut­taa käve­lykaduik­si siten, että niis­sä voisi pitää kun­nol­lisia kahvila/ravintolaterasseja, luo­da kult­tuuria ja har­joit­taa kaupunkielämää. Käve­lykatu ratikoiden keskel­lä on valitet­tavasti torso.

  28. Viihty­isä kävely/kahvila/terassiympäristö ei tarvitse kadun koko lev­eyt­tä kuten Eerikinkadul­la on onnis­tuneesti todis­tet­tu. Ratikat mah­tu­vat käsit­tääk­seni 6.5 metri­in ihan hyvin, joka jät­tää run­saasti tilaa laidoille.

    Oleel­lisem­pi asia on arkkite­htu­urin ilme katu­ta­sos­sa, joka esimerkik­si Foru­min kul­mil­la Yrjönkadulla/Eerikinkadulla on kohdal­laan. Alek­san­terinkatu puolestaan on ulko­museoon päät­tyvä kuilu, jos­sa kaik­ki on ihmisen mit­takaavas­sa vähän liian isoa viihtymiseen, Senaat­in­tori mukaanlukien.

    Viihty­isyyskom­po­nent­ti on Korkeavuorenkadul­la valmi­ik­si kun­nos­sa, mut­ta kaiken voi kyl­lä huonol­la suun­nit­telul­la pila­ta, tässäkään tapauk­ses­sa ei tarvi­ta kuin ylikorkeat/massiiviset katukivet ja väärä pin­noite niin tun­nel­ma on pilalla.

  29. # Lakosi kir­joit­ti 21.8.2008 kel­lo 15:32

    To TPyy­lu­o­ma
    Hesarin mielipi­dekir­joi­tus on allekirjoitettu:
    “ANU KOSKELA
    hal­li­tuk­sen jäsen
    Etelä-Helsin­gin Vihreät “

    —————-clip—————–

    Korkeavuorenkatu osin kävelykaduksi
    Uusi raiti­olin­ja 9 aloit­ti vastikään liiken­nöin­nin välil­lä Kolmikulma–Itä-Pasila. Alku­peräi­sis­sä suun­nitelmis­sa oli lin­jan jatkami­nen etelässä aina Merikadulle asti, mut­ta tämä kaa­tui eri­tyis­es­ti etelähelsinkiläis­ten autoil­i­joiden ja yrit­täjien vastustukseen.
    21.8.2008 Mielipi­de / HS DIGILEHTI — mak­sulli­nen palvelu”

    En valitet­tavasti pääse luke­maan tuo­ta jut­tua enää. En ole suos­tunut mak­samaan hesar­ille euroa päivässä siitä hyvästä että käyn ker­ran kuukaudessa taris­ta­mas­sa jonkun asian.
    No, min­un piti sil­loin aikanaan kun tuo­ta vouhkat­ti­in kir­joit­taa hesari­in ja kysyä siltä nais­puoliselta yrit­täjältä, joka näyt­ti toimi­van (tai sanoi toimi­vansa) muiden lukuis­ten yrit­täjien äänitorvena.
    Siis piti kysyä, että ketä ne muut yrit­täjät ovat? Olisin vaan pan­nut kaik­ki samantien boikottiin.
    Tämä, ään­i­torvi, esit­teli fak­to­jaan suureen ääneen hesaris­sa ja tote­si asi­akkaiden kaikkoa­van mikäli parkkipaikat viedään ratikan rak­en­tamisen yhtey­dessä. Edelleen sama kaup­pi­aiden edus­ta­ja väit­ti raitio­vau­nun ole­van iso rot­jake, en muista tarkkaa san­muo­toa, mut­ta jotain tuon­ta­paista. Bus­si muka­mas on pieni, kapea ja ket­terä puikkele­hti­maan auto­jen lomassa.
    Korkeavuorenkadulle mah­tu­vat main­iosti ysin ratikan kiskot tuplana. Sen lisäk­si sinne mah­tuu autoli­iken­net­täkin niin halutes­sa, tosin kadun muut­ta­mi­nen käve­lykaduk­si on yksi järke­vimpiä toimia mitä kaupun­gin liiken­teen eteen voidaan tehdä.
    Ysil­in­jan jatkamisen jäl­keen ja mah­dol­lis­ten autoilun rajoit­tamisen jäl­keen tämä ään­i­torvikin saat­taa joutua totea­maan, että liike­vaito on nous­sut. Saat­taa vielä tode­ta, kuten enti­nen palopääl­likkö, että vääräl­lä tavalla.
    Mah­tu­uhan näitä kaupunki­in, siis tarkoi­tan kaikkea uud­is­tus­ta vas­tus­tavia, kaup­po­jen­sa kanssa puuhastele­via, yrit­täjä naisia maailmaan.

  30. PALAUTE RAITIOVAUNULINJAUKSEEN!
    Vas­tus­tan alueen asukkaana, alueen yrit­täjänä, alueen rav­in­toloit­si­jana, liikei­den asi­akkaana, rav­in­toloiden asi­akkaana raitio­vaunuradan rak­en­tamista Korkeavuorenkadulle ja Kapteeninkadulle.
    Korkeavuorenkatu — kapeana katu­na — on ain­ut kan­sain­vä­li­nen pienkaup­pakatu Suomes­sa. Se on ain­ut­laa­tu­inen jonne tul­laan kauem­paakin ostok­sille, rav­in­to­laan, kahvi­laan ja naut­ti­maan ilmapi­iristä. Kaiken tämän tun­nel­man tuhoaisi raitio­vaunukiskot ja raitio­vaunu joka ster­iloisi nyky­tun­nel­man pois­ta­mal­la autot kadul­ta ja kaven­ta­mal­la jalkakäytävät.
    Raiti­oli­ikenne tuhoaisi tämän kaupunkim­iljöön ja muut­taisi ajan myötä kadun toimin­not ei toiv­ot­tuun suuntaan.
    Katu on kapea eikä sal­li raitio­vaunulin­jaa eikä mis­sään muo­dos­sa molem­pi­in suun­taan liiken­nöiviä raitiovaunuja.
    Suun­nitel­tu ympärivuorokau­ti­nen pysähtymiskiel­to kadun itäre­unalle vaikeut­taa merkit­tävästi jäte, bio­jäte, ener­gia­jäte, paperi, pahvi, lasi, vaatek­eräyk­set, liikkei­den tavarankul­je­tuk­set, yri­tys­ten pikalähetyk­set, asukkaiden muut­to- tavara- ja huonekalukul­je­tuk­set sekä rav­in­toloiden ruokakuljetukset.
    Kapeal­la kadul­la, jos­sa erit­täin paljon kävel­lään kadun poik­ki liik­keestä toiseen, on erit­täin vaar­al­lista liiken­nöidä hil­jaisel­la raitio­vaunul­la katukäytävän vier­essä jon­ka suun­nit­teli­jat ehdot­ta­vat kavennettavaksi.
    Suun­nitel­lut raiti­olin­japysäk­it palvel­e­vat melkein poikkeuk­set­ta huonom­min alueen asukkai­ta kuin nykyiset — poikkeuk­se­na Merikadun pysäkki.
    Ehdo­tamme että Merikadun liikenne hoidet­taisi­in nyky­isiä raiti­olin­jo­ja 3 ja 1 uudellen lin­jaa­mal­la tai Her­ne­saaren uut­ta raiti­olin­jaa muut­ta­mal­la. Kaivopuis­tossa on har­voin mas­sa­t­a­pah­tu­mia jot­ka vaa­ti­vat suo­ran raiti­olin­jan keskustaan.
    Alueen liikenne keskus­taan olisi hoidet­ta­va pienem­mil­lä ja kapeam­mil­la bus­seil­la, jot­ka ajaisi­vat use­am­paa kat­ua pitkin kuin suun­nitel­tu raiti­olin­ja. Reit­ti voisi jatkua raiti­olin­jo­ja pitkin rautatiease­malle saak­ka ja näin palvel­la kaikkia jatkoyhteyksiä.
    Kon­sult­ti­selvi­tyk­sen mukaan alueelta pois­tuu 49 pysäköin­tipaikkaa raiti­olin­jauk­sen myötä. Tämä vaikeut­taisi alueel­la asu­vien, etenkin lap­siper­hei­den liikku­mis­tarpei­ta ja lisäsi painei­ta muut­taa alueelta.

    Toivon että mielip­i­teeni ote­taan huomioon asukkaille viihty­isän kaupun­gin suunnittelussa.

  31. “Kaiken tämän tun­nel­man tuhoaisi raitio­vaunukiskot ja raitio­vaunu joka ster­iloisi nyky­tun­nel­man pois­ta­mal­la autot kadul­ta ja kaven­ta­mal­la jalkakäytävät.”

    Kieltämät­tä Mikonkatu on varoit­ta­va esimerk­ki siitä mihin raitio­vaunu käve­lykadul­la johtaa, ja Alek­sikin on kolkko, tosin pääosin johtuen liian korkeista taloista etelässä. Auto­jen pois­tamisen ster­iloivas­ta vaiku­tuk­ses­ta olen vah­vasti eri mieltä.

    Ysin voisi ihan hyvin lin­ja­ta kol­mosen reit­tiä Eiran sairaalan kul­malle ja siitä Laivurinkat­ua Merikadulle, päätepysäkille olisi hyvin tilaa Kaivopuis­ton län­tisen sisäänkäyn­nin edessä.

  32. “on erit­täin vaar­al­lista liiken­nöidä hil­jaisel­la raitio­vaunul­la katukäytävän vieressä”

    Jos­sain vas­tus­ta­jien kir­jelmis­sa olin luke­vani, etta raitio­vaunu on liian meluisa. Nyt se onkin liian hil­jainen. Mie­lenki­in­toista, ettet koe ko. kadun vilka­s­ta autoli­iken­net­ta minkaan­laisek­si uhkak­si kuitenkaan.

    Raiti­oli­ikenne on alka­nut Helsin­gin kan­takaupun­gin alueel­la jo vuosikym­me­nia ennenkuin yksikaan auto on siel­la liikkunut ja ratik­ka kuu­luu aitoon stadi­laiseen miljooseen. Itseasi­as­sa Helsin­ki on kehit­tynyt sel­l­aisek­si kun se nyt on juuri paljolti sen raiti­oli­iken­teen avul­la, bus­sili­ikenne nykyises­sa laa­ju­udessaan tuli vas­ta paljon myohemmin. 

    Minus­ta suun­nan tulee olla selkeasti se, etta mod­erni raiti­oli­i­ikenne on paaasialli­nen joukkoli­iken­nemuo­to Helsin­gin kan­takaupun­gin alueel­la ja niiden kanssa paallekkaisia diesel­bus­sil­in­jo­ja pois­te­taan tai muute­taan johd­in­au­to- eli trollikkalinjoiksi.

    Kokon­aan toinen asia on se, etta esimerkik­si Sak­sas­sa on monis­sa kaupungeis­sa raiti­oli­ikenne johdet­tu maanalle kaupungien ydinkeskus­tois­sa ja muis­sa han­kalis­sa paikois­sa. Noiden kaupunkien his­to­ri­al­li­sis­sa kave­lykeskus­tois­sa ei siis ole minkaan­laista ajoneu­vo- tai raiti­oli­iken­net­ta, mut­ta ihmisia ja liike-ela­maa on paljon. Omas­ta mielestani erit­tain toimi­va ja tyy­likas ratkaisu, mut­ta var­masti “metron­hin­tainen”.

  33. Ihan näin uteliaisu­ud­es­ta, mikä ongel­ma siinä Mikonkadun ratikas­sa spot­tun mielestä on? Ratikkali­iken­teel­lis­es­ti se on ehkä vähän han­kala, mut­ta en minä kaupunkiku­val­lis­es­ti tai kadun toimivu­u­den kannal­ta näe siinä mitään ongelmaa.

    Korkeavuorenkadun autopaikat on minus­ta yhtä tyhjän kanssa, olen jokusen ker­ran yrit­tänyt käy­dä siinä käytet­ty­jen huonekalu­jen liik­keessä autol­la, eikä sinne nytkään saa pysäköi­tyä edes rahal­la. Keskimäärin ratikkapysäkkiä kauem­mak­si olen lop­ul­ta auton saanut. En myöskään usko että Max­ill, Socis tai Sikala pistäi­sivät pahak­seen lev­eäm­pää jalka­käytävää jolle mah­tu­isi sel­l­ainen pari­isi­laisen kokoinen teras­si. Jos tehdään käve­lykatu niin samal­la Laivur­in­puis­ton (vai mikä sen puis­tikon nimi onkaan?) voisi laajentaa.

    Mut­ta asia on joka tapauk­ses­sa paikalli­sista kiin­ni. Täl­laises­sa tapauk­ses­sa minikansanäänestys voisi olla hyvä idea.

  34. Youtuben ratikkavideoista löy­tyy yksi mainio esimerk­ki jalankulk­i­joiden ja ratikan yhteis­pelistä, http://www.youtube.com/watch?v=4n03u7iH6b0

    Mitään täm­möistä, tai vaik­ka video­vas­tauk­ses­sa tuo­hon http://www.youtube.com/watch?v=C1PcIipLd1g silmi­in­pistävää seikkaa ettei ratik­ka ihan oikeasti pysähdy kuin pysäkil­lä, ei voi Helsingis­sä toteut­taa. Syy tähän on Helsin­gin Erikoisolo­suh­teet. Erikoisautoil­i­jat, erikoiskäveli­jät, erikoisas­valt­ti, erikoiskaup­pakadut, erikoisit­sepäisyys… ja pitää vielä muis­taa että päin­vas­toin kuin Mis­sään Muual­la Maail­mas­sa, tääl­lä on pakkas­ta ja usein pimeää.

  35. “Korkeavuorenkadun autopaikat on minus­ta yhtä tyhjän kanssa, olen jokusen ker­ran yrit­tänyt käy­dä siinä käytet­ty­jen huonekalu­jen liik­keessä autol­la, eikä sinne nytkään saa pysäköi­tyä edes rahal­la. Keskimäärin ratikkapysäkkiä kauem­mak­si olen lop­ul­ta auton saanut. En myöskään usko että Max­ill, Socis tai Sikala pistäi­sivät pahak­seen lev­eäm­pää jalka­käytävää jolle mah­tu­isi sel­l­ainen pari­isi­laisen kokoinen teras­si. Jos tehdään käve­lykatu niin samal­la Laivur­in­puis­ton (vai mikä sen puis­tikon nimi onkaan?) voisi laajentaa.”

    Kyl­la nain on ja minakin tulisin noille alueille nimeno­maan joukkoli­iken­teel­la, en mil­laan yksi­ty­isautol­la, jolle on mah­do­ton­ta loy­taa parkkipaikkaa ja jos loy­tyykin, niin se mak­saa moninker­tais­es­ti enem­man kuin joukkoli­iken­nelip­pu. Ja joukkoli­iken­teel­la kun tulen niin voin ottaa vaikka­pa tuopin oluttakin. 

    Korkeavuorenkadun kaut­ta nykyaan erit­tain har­vak­seltaan kulke­va bus­sil­in­ja 16 ei vas­taa mitenkaan mieliku­vaani siita tiheas­ta ja tasokkaas­ta liiken­netar­jonns­ta, jon­ka raiti­olin­ja pystyy parhaim­mil­laan tar­joa­maan. Mielu­um­min jatan tulemat­ta kun keskus­tas­sa tai muual­lakin on paikko­ja parem­pi­en yhteyk­sien var­rel­la. Joku minibus­sil­in­ja ei ole myoskaan sel­l­ainen kon­sep­ti, joka vakavasti houkut­telisi ihmisia jat­ta­maan auton­sa koti­in ja kayt­ta­maan joukkoli­iken­net­ta; mika on mielestani juurikin laadukkaan kaupunki­joukkoli­iken­teen tarkoitus.
    Stadi­lainen kul­kee sporalla.

  36. “Ihan näin uteliaisu­ud­es­ta, mikä ongel­ma siinä Mikonkadun ratikas­sa spot­tun mielestä on?”

    Käve­lykadun luonne muut­tui käve­lyväyläk­si, en osaa sitä sen tarkem­min kuva­ta. Mikonkadus­ta ei nyt niin välik­si, mut­ta olisi tosi sääli jos tämä tapah­tu­isi Korkeavuorenkadun Tarkkam­pu­jankatu-Vuorim­iehenkatu ‑osu­udel­la joka on yksi Helsin­gin maag­isia katu­miljöitä, ja suo­ranainen ihme on että tämä magi­ik­ka kestää nykyisen parkkipaikkakäytön. Hienoin­ta tietysti olisi jos Korkeavuorenkatu-Kapteeninkatu olisi käve­lykat­ua välil­lä Tehtaankatu-Tarkkam­pu­jankatu, jol­loin Vuorim­iehen­puis­tikko liit­ty­isi siihen (läh­es) saumattomasti.

    Se Brnon videopätkä on esimerk­ki käve­lyväylästä, Alek­san­terinkatu olisi juuri tuol­lainen jos ratik­ka ja jalankulk­i­jat siir­ret­täisi­in samaan tasoon. Joku Drot­tning­gatan Tukhol­mas­sa on taas selkeästi kävelykatu.

  37. Ruotsinkielessä oli sana jota en nyt muista, mut­ta jon­ka mielessäni olen kään­tänyt “viihty­isyyshöhäk­si”, ja jol­la tarkoite­taan juuri tuol­laista katu­ti­lan koris­telua kuten Nor­rköpin­gin esimerkissä. Lop­putu­los on sit­ten kuin hal­vas­sa ravintolassa. 

    Kan­nat­taa huo­ma­ta että kyse on kuitenkin keskus­tan suh­teen per­ifeeris­es­tä asuinalueesta jon­ka liiken­ney­htey­det ovat jo nyt kohtu­ulliset, ratikkapysäk­it ovat Tarkk’am­pu­jankadul­la ja Tehtaankadul­la, ja jos halut­taisi­in, saat­taisi yksi pysäk­ki istua vielä Laivurinkadulle suun­nilleen Jääkärinkadun por­taiden kohdalle.

    Osit­tain pait­sios­sa on Tehtaankadun eteläpuo­li­nen alue, mut­ta tämän kor­jaamisek­si pitäisin ysin Laivurinkatu-Merikatu ‑reit­tiä parem­pana vaihtoehtona.

    OT: Pait­sioista puheenollen, joukkoli­iken­ney­htey­det Etelä-Helsingistä Salmisaa­reen (Tam­masaarenkadun toimis­tot, Kaapelite­hdas, Oikeusta­lo, Hiilikadun uudet toimis­tot) ovat kyl­lä surkuhu­paisia, auton nopeuse­tu parhaim­mil­laan kuusinker­tainen nopeim­paan joukkoli­iken­nevai­h­toe­htoon näh­den, joka sekin sisältää yli puo­let matkas­ta kävelyä. 

    Pro­pel­li­hat­tuidea on kol­mas kul­jet­timil­la varustet­tu levyen liiken­teen tun­neli län­simetroa varten louhit­tavien metro­tun­nelien välis­sä, läh­tee lai­tu­ri­ta­sos­ta, jos­sain Oikeustalon paikkeil­la olisi pari hissiä. Ihan sama kon­sep­ti kuin parkkilu­olis­sa jois­sa per­in­teis­es­ti on ajatel­tu HKL:ää asiakaslähtöisemmin.

  38. “Ruotsinkielessä oli sana jota en nyt muista, mut­ta jon­ka mielessäni olen kään­tänyt “viihty­isyyshöhäk­si”, ja jol­la tarkoite­taan juuri tuol­laista katu­ti­lan koris­telua kuten Nor­rköpin­gin esimerkissä. Lop­putu­los on sit­ten kuin hal­vas­sa ravintolassa.”

    Korkeavuorenkadun nykyti­lako on nyt sit­ten viihty­isam­paa kuin tuo Nor­rkopin­gin kave­lykatu, jos­sa raiti­otiekin kulkee? 

    http://www.hs.fi/artikkeli/Korkeavuorenkatu+osin+k%C3%A4velykaduksi/1135238811163
    (Link­ki on muuten taman ketjun alku­perainen jut­tu Hesarissa)

  39. Johan Groten­felt: “Kon­sult­ti­selvi­tyk­sen mukaan alueelta pois­tuu 49 pysäköin­tipaikkaa raiti­olin­jauk­sen myötä. Tämä vaikeut­taisi alueel­la asu­vien, etenkin lap­siper­hei­den liikku­mis­tarpei­ta ja lisäisi painei­ta muut­taa alueelta.”

    Tarkem­min san­ot­tuna, ellen väärin muista, Huvi­lakadun vai­h­toe­hdos­sa 29 kpl ja Neit­syt­pol­un-Kasarmikadun vai­h­toe­hdos­sa 42 tai 67 kpl siitä riip­puen, kuin­ka hyvin rata tehdään ja paljonko tilaa jalankulk­i­joille annetaan tai jätetään. Näin ker­rot­ti­in esit­te­ly- ja keskuste­lu­ti­laisu­udessa eloku­un puolivälissä.

    Saman kon­sult­ti­selvi­tyk­sen mukaan uusi ratikkara­ta “toisi noin kak­si­tuhat­ta matkaa / vrk lisää”. Näin olen kir­joit­tanut muis­ti­in, enkä löy­dä selvi­tys­tä netistä voidak­seni tark­istaa. Tark­ka merk­i­tys tosin jäi min­ulle hämäräk­si: oli­si­vatko nämä kokon­aan uusia joukkoli­iken­nematkus­ta­jia vai sel­l­aisia jot­ka siir­tyvät uudelle radalle joltakin toiselta reitiltä? Kuin­ka moni jät­täisi autoilun väli­in ja kuin­ka moni käve­lyn tai pyöräi­lyn? Kuin­ka moni tek­isi matkan, jota ei muuten tek­isi ollenkaan?

    Arve­len tarkoitet­ta­van, että radan uudel­la osu­udel­la matkus­taisi par­ituhat­ta matkus­ta­jaa päivit­täin. Tuskin tarkoite­taan, että näin moni heti luopuisi autostaan tai että näin mon­ta uut­ta vuosilip­pua oitis ostet­taisin. Silti tuon arvion mukaan huo­mat­ta­va määrä ihmisiä kok­isi jonkin (melko välit­tömän) paran­nuk­sen tai helpo­tuk­sen elämässään. Niin huo­mat­ta­va, että jopa 67 pysäköin­tipaikkaa on siihen ver­rat­tuna aika pien­tä. Lisäk­si joukkoli­iken­teen “yleinen ima­go” (eli luot­ta­mus siihen, että sitä kehitetään ja sil­lä pääsee) oletet­tavasti kohenisi taas hiukan ja vaikut­taisi ajan mit­taan myös laajemmalti.

    Kun ker­ran markki­na­t­aloudessa eletään, sekä asukas- että asioin­tipysäköin­nin hin­taa olisi järkev­in­tä nos­taa niin paljon, että vähenevä kysyn­tä kohtaa supis­tuneen tar­jon­nan. Poikkeuk­sel­lisia tarpei­ta toki voi olla, mut­ta eri­ty­is­lu­vat vaa­ti­vat erityisharkinaa.

    Joukkoli­iken­teeseen tuo sama aja­tus ei sovi, kos­ka kysyn­nän ja tar­jon­nan yhteinen kak­sois­syöksykierre lopet­taa koko palvelun — ja tulos on kaikille ikävä. Yksi­ty­isautoilun kohdal­la tuo­ta riskiä ei ole. Voimme luot­taa siihen, että huolto- ja häly­tysajo­jen vuok­si kadut kuitenkin pide­tään ajokun­toisi­na. Lisäk­si vähem­män tarpeel­lis­ten yksi­ty­isauto­jen pois­tu­mi­nen vähen­tää ruuhkia.

    En väitä, että mikään pakotet­tu elämän­muu­tos olisi vält­tämät­tä kenellekään kiva jut­tu, mut­ta sel­l­aisia me ihmiset ja varsinkin kaupunki­laiset joudumme monin eri tavoin koke­maan. Olisi mukavaa, jos niitä ei tulisi liikaa, mut­ta oikeus käyt­tää ja säi­lyt­tää autoa lähel­lä Helsin­gin ydinkeskus­taa ei liene sen lujem­min perus­tus­lais­sa suo­jat­tu kuin vaikka­pa oikeus säi­lyt­tää lähikaup­pa tai tut­tu maise­ma. Toisaal­ta jokin määrä muu­tok­sia voi myös piristää.

    “Lap­siper­hei­den liikku­mis­tarve” ei saa min­ul­ta suuresti kyyneleitä heru­maan. Olen liikkunut mon­ta vuot­ta julk­isil­la kah­den, kol­men tai neljän pol­venko­rkuisen kanssa ihan minne vain. Kuten myös kär­ryjä työn­täen, pulkkaa vetäen, pyöräillen ja soutaen. Se oli elämää ja seikkailua eikä ensinkään hirveää. Kun itse kakruna asuin Tehtaankadul­la, olin seit­semän­vuo­ti­aana tutus­tunut jo omin päin kaikki­in Helsin­gin ratikkalinjoihin.

    Kukaan pojis­tani ei ole ikinä sanonut, että min­un olisi mielu­um­min pitänyt kuska­ta heitä autol­la pitkin Etelä-Suomea har­ras­tuk­si­in har­va se ilta. En myöskään ole huo­manut, että heistä olisi tul­lut sohvanössöjä. Pikem­minkin päinvastoin.

    Entäpä tämä että ratik­ka “lisäisi painei­ta muut­taa alueelta”? Kir­joit­ta­ja ei voine tosis­saan pelätä, että kort­telit jäi­sivät autioik­si. Jos henkilöko­htaises­sa pun­ni­tuk­ses­sa auto voit­taa asuin­paikan, halukkai­ta autot­to­muu­teen sitoutu­via tilalle muut­ta­jia löy­tyy varmasti.

  40. spot­tu, en ymmär­rä lainkaan miten metrolin­jan suun­tainen kul­jetin aut­taa Salmisaaren ja Etelä-Helsin­gin välisi­in yhteyksiin.

    Jätkäsaaren ja Her­ne­saaren välil­lä pitäisi olla joka yhteys, muuten jälkim­mäi­nen jää puss­in­peräk­si. Län­sisa­ta­ma vaan tekee tämän vaikeak­si, mah­dol­lista sil­taa pitäis aukoa/nostaa jatku­vasti. Ehkä joku pieni laut­ta, joka sahaisi Her­ne­saaren, Larun, Jätkän ja vaik­ka Kaapelite­htaan väliä.

    Real­is­tisem­pi vai­h­toe­hto lie­nee jatkaa esim. Kasia Jätkästä rantaa myöten Tehtaankadulle, Kutosen jatko tuo­ta reit­tiä (suurin piirtein van­ha sata­ma­ra­ta) on vilahdel­lut suun­nitelmis­sa. Tätäkin var­maan joku kek­sii vas­tus­taa, tosin mah­dol­lisel­la reit­il­lä ei mielestäni ole yhtään pysäköintipaikka.

  41. Joku voisi laskea kuin­ka suuri osu­us käve­lyetäisyy­del­lä (600 metriä) ole­vista parkkipaikoista 50 kpl on, veikkaan että kun siitä pyöristää des­i­maalit pois niin vas­taus on 0%. Hie­man myös ihme­tyt­tää että venei­den talvisäi­ly­tys Kaivopuis­ton ran­nas­sa, joka vie hehtaar­i­tolkul­la tilaa, ei vas­taavasti herätä mitään intohimoja.

    Mut­ta kuten san­ot­tu, jos paikalliset ei halua ratikkaa niin se on hei­dän asiansa. Bus­si ei ole minus­ta Punavuoressa/Eirassa real­isti­nen vai­h­toe­hto, kapeil­la ja epä­ta­sail­la kaduil­la sen matkus­tus­mukavu­us on surkea ja matkus­ta­jamäärät sen mukaisia. Kan­takaupun­gin bus­sil­in­jat on jär­jestäen menet­tänyt matkus­ta­jia koko 2000-luvun.

  42. “Korkeavuorenkadun nykyti­lako on nyt sit­ten viihty­isam­paa kuin tuo Nor­rkopin­gin kave­lykatu, jos­sa raiti­otiekin kulkee?”

    Tämä ei nyt onnek­si ole val­in­tati­lanne ruton ja kol­er­an välil­lä, mut­ta jos paikallisil­ta kysyy, luulen etteivät he pidä kovin keskeisenä ongel­mana sitä ettei kadul­la ole raitio­vaunukisko­ja, eri­tyis­es­ti jos sel­l­aiset löy­tyvät 200 metrin päässä pohjoises­sa, län­nessä ja etelässä. Paljon vaikeampi kysymys olisi se vai­h­taako suo­ra bus­sil­in­ja käve­lykatu­un, en minä ainakaan osaisi suo­ral­ta kädeltä päät­tää, kum­mas­sakin on puolensa.

    “spot­tu, en ymmär­rä lainkaan miten metrolin­jan suun­tainen kul­jetin aut­taa Salmisaaren ja Etelä-Helsin­gin välisi­in yhteyksiin.”

    Nopein reit­ti Tehtaankadul­ta Itämerenkadulle metroase­man ympäristöön on yleen­sä 14/14B/10 +metro, vähän riip­puen mis­tä kohtaa lähde­tään. Luon­nol­lis­es­ti 14/14B reitin var­rel­la Tehtaankadun eteläpuolel­la tämä vielä koros­tuu. Kun Ruo­ho­lah­den päässä päästään liuku­por­taat ylös, ollaankin kaukana vähän kaikesta, ja lähde­tään joko kävelemään kohti Salmisaar­ta, odotel­laan 15/8:aa, tai men­nään Porkkalankadulle ja hypätään johonkin ohikulke­vaan bus­si­in. Luk­sus­ta olisi jos lai­tu­ri­ta­sol­ta käsin pää­sisi alit­ta­maan Itämerenkadun ja Porkkalankadun, 15V kävisi samal­la tarpeet­tomak­si. Tam­masaarenkadun toimis­tot eivät tästä tietenkään hyödy yhtään mitään, ain­oas­taan Oikeusta­lo sekä voimalan ja Län­siväylän väli­in jäävä uusi alue, ja ehkä rajoite­tusti Kaapeli+viereinen toimistotalo.

    “Jätkäsaaren ja Her­ne­saaren välil­lä pitäisi olla joka yhteys, muuten jälkim­mäi­nen jää pussinperäksi.”

    Her­ne­saari on puss­in­perä, sille ei voi mitään, se ei hait­taisi ellei sinne ehdoin tah­doin halut­taisi kaavoit­taa asioin­tili­iken­net­tä gen­eroivia toim­into­ja. Her­ne­saarenkadun-Sper­an­skin­tien kohdal­la tun­neli­in sukelta­va ratik­ka joka jatkaisi Kamp­ista Töölön metron lin­jaus­ta pitkin ratkai­sisi asuinalue-puss­in­perän liiken­neon­gel­mat hel­posti, samal­la saataisi­in ratkaisu ris­teil­i­jöi­den Shuttle-liikenteelle.

    “Bus­si ei ole minus­ta Punavuoressa/Eirassa real­isti­nen vai­h­toe­hto, kapeil­la ja epä­ta­sail­la kaduil­la sen matkus­tus­mukavu­us on surkea ja matkus­ta­jamäärät sen mukaisia.”

    Joo, pahim­mil­laan tun­tuu että paikat irtoa­vat ham­paista. Isom­pi ongel­ma on ettei edes lähtöaikataulu pidä ruuh­ka-aikoi­hin, ja Erot­ta­jalle jumi­u­tu­va 16 on hyödytön jos halu­aa Kaartinkaupunkia pidemmälle.

    1. Ymmärtääk­seni alueel­la on varsin suur­ta halua ratikalle. On tot­ta, että jos halu­aa vain ajel­la raitio­vaunul­la, alueelta löy­tyy muitakin, mut­ta moni käyt­tää ratikkaa myös siihen, että on menos­sa jon­nekin. Tietysti kol­moses­sa on se hyvä puoli, että jos on menos­sa Merikadul­ta Stokkalle, siitä ratikas­sa istu­mis­es­ta saa naut­tia pidem­pään kuin ysil­lä, joka suo­ri­u­tuu matkas­ta kiusal­lisen nopeasti… 

      Muuten olen sitä mieltä, että Korkeavuorenkadus­ta pitäisi tehdä käve­lykatu koko matkaltaan.

  43. Käve­lykaduista puhut­taes­sa olisi kiin­nos­tavaa tietää, liit­tyvätkö käve­lyka­tusu­un­nitel­mat johonkin kokonaisuuteen?

    Iso-Roobertinkadus­ta jo näkee, että syr­jem­pään tehty käve­lykatu ei vält­tämät­tä toi­mi. Korkeavuorenkadul­la toki on jo erikois­li­ikkeitä ja kahviloi­ta, jot­ka voivat toimia lähtökohtana. 

    Jot­ta saisi aikaan Helsingillekin toimi­van käve­lykeskus­tan, pitäisi rauhoit­taa käve­lyli­iken­teelle joku jo vilkas kaup­pa- ja rav­in­to­la-alue, joka olisi kooltaan riit­tävä luo­maan posi­ti­ivisen kier­teen. Alek­san­terinkatu olisi muuten pri­ima sijain­nil­taan, mut­ta raiti­olin­jo­jen siirtämi­nen pois käve­lykadun tieltä ei liene real­is­tista. Jos ei aio­ta tyy­tyä pikkupätkien rauhoit­tamiseen käve­lylle (Alek­san­terinkadun poikkikadut, kuten Mikonkatu), vai­h­toe­hdoik­si jäävät Kai­vokatu ja Esplana­dit. Kai­vokatu olisi muuten todel­la hieno, mut­ta taaskin käve­lykatu­jen tiel­lä ovat bus­si- ja raiti­olin­jat, joi­ta on vaikea siirtää muualle.

    Tämä ei tietenkään ole ongel­ma, jos käve­lykat­u­a­jatuk­sen tarkoi­tus on vain vähen­tää henkilöau­toli­iken­net­tä. Jos sen sijaan halu­taan luo­da “olo­huonei­ta” kahvi­lat­erasse­ja ja vapaata/järjestettyä toim­intaa varten, joudu­taan kyl­lä häätämään joukkoliikennekin.

    Tämä ei sit­ten ollut mil­lään taval­la tarkoitet­tu kan­nan­otok­si Korkeavuorenkadun käve­lyka­tu­ideaa vas­taan. Kyseinen suun­nitel­ma on mielestäni eri­tyis­es­ti perustel­tu raiti­olin­jan rak­en­teamisen kannalta.

  44. spot­tu, se että tuom­moi­sel­la muu­ta­man kilo­metrin matkalla joutuu vai­h­ta­maan on surkuhu­paisaa. Se on hidas­ta ja han­kalaa joka tapauk­ses­sa, varsinkin jos tulee tason­va­i­h­to metroon. Helpoin, nopein, edullisin ja mukavin ratkaisu on pois­taa vai­h­to, eli tehdä suo­ra yhteys. Jätkä- ja Her­ne­saaren ratikoiden myötä Tehtaankadul­ta on kiskot Ruo­ho­lah­teen, lop­pu on sit­ten vain linjastojärjestelyjä.

    Esimerkik­si 1A:n ja Kasin voisi etelepäässä yhdis­tää, mik­sei pohjoises­sakin Koske­lan kaut­ta. Tai jotain, lin­jas­to menee joka tapauk­ses­sa uusik­si laa­jen­nusten myötä.

  45. Kai­vokatu olisi muuten todel­la hieno, mut­ta taaskin käve­lykatu­jen tiel­lä ovat bus­si- ja raiti­olin­jat, joi­ta on vaikea siirtää muualle.
    Kai­vokadul­la, pois lukien Kaisaniemenkadulle kään­tyvät, kul­kee bus­seista muis­taak­seni vain 65/66, se on tarvit­taes­sa jär­jestet­tävis­sä pois, ja saat­taa joka tapauk­ses­sa pois­tua Län­simetron myötä. Kai­vokadun ajo­ra­ta on noin 25 metriä lev­eä, tästä kiskot vie noin 6 metriä. Eli en pitäisi niitä ratikoi­ta ja busse­ja kum­moi­se­na ongel­mana. Pyöräkai­stat pitää olla joka tapauk­ses­sa, eli ei siitä ihan yht­enäistä kävelyaluet­ta tule kuitenkaan, kiskot menee samalla.

    Paras täysäkäve­lykatukan­di­daat­ti olisi Pohjois­es­pa. Ei var­jostavia talo­ja, edessä puis­toalue, reunal­la kahviloi­ta, poikkikadut etupäässä kävelykatuja…

  46. Ikävää taas olla skepti­nen, kun peri­aat­teessa kan­natan julk­isia, pyöräi­lyä, ja käve­lykatu­jakin. Mielestäni pitäisi kuitenkin harki­ta tarkkaan mis­sä ja miten per­in­teinen katu­ti­la sul­je­taan autoil­ta. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa tulok­se­na on jäsen­tymätön­tä tilaa, jos­sa roskat,huoltoliikenne ja main­os­tän­dit pilaa­vat maise­man. Sik­si jokin keskeinen ja valmi­ik­si markki­nahu­muinen katu esim. Aleksin tienoil­la toimisi parhait­en. Toinen esimerk­ki ovat Senaat­in­torin “tyt­tökadut” kapeuten­sa joh­dos­ta. Lisäk­si viras­toituneesta alueesta tehdään muutenkin van­haa kaupunkia tur­is­teille. Sen sijaan Korkeavuorenkatu on jo valmi­ik­si luon­te­val­la taval­la elävä, joten mah­dol­lisu­udet virheisi­in lisääntyvät.

    En myöskään tiedä onko käve­lyre­it­ti eteläiseen Helsinki­in aku­utein ongel­ma, kun Korkeavuorenkat­ua tai Kasarmikat­ua voi aivan hyvin kävel­lä nytkin. Tietenkin pyörätiev­erkon täy­den­tämi­nen olisi mukavaa, ettei tarvit­sisi kiertää Viiskul­man kautta.

  47. “Ymmärtääk­seni alueel­la on varsin suur­ta halua ratikalle.”

    Riip­puu alueesta. Merikadul­la var­masti olisikin, mut­ta en usko Kapteeninkadun/Korkeavuorenkadun kaut­ta kulkemisen ole­van heillekään kyn­nyskysymys. Kaavoit­ta­jat aikoinaan piir­sivät nykyisen Laivurinkadun Fredan jat­keek­si muurin kupeeseen, se on alueen luon­te­va liiken­neväylä. Liiken­teeseen pätee vähän sama kuin veteen, sen ohjaami­nen kukku­loiden yli tun­tuu keinotekoiselta.

    “Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa tulok­se­na on jäsen­tymätön­tä tilaa, jos­sa roskat,huoltoliikenne ja main­os­tän­dit pilaa­vat maiseman.”

    Joo, kuten Iso Roba. Senaat­in­torin tur­is­tiko­rt­telien raken­nustapao­hjeis­tuk­sen tarkku­us ja laatu oli rohkai­se­va merk­ki siitä tähän on nyt­tem­min kiin­nitet­ty huomiota.

    Yleisem­min: Välil­lä tun­tuu että Suomes­sa ja Helsingis­säkin har­raste­taan Car­go Cult ‑kaupunkisu­un­nit­telua enem­män kuin muual­la, eli tehdään mekaanis­es­ti välit­tömästi havait­tavis­sa ole­vat asi­at kuten lin­jataan liiken­net­tä, elävöitetään katu­ti­laa, ohjeis­te­taan vähän mate­ri­aale­ja ja raken­nustapaa, toteutetaan ja jäl­keen­päin ihme­tel­lään ettei Car­goa sit­tenkään tul­lut eli ei syn­tynyt sel­l­aista viihty­isää kaupunki­ti­laa mitä asukkaat aidosti arvostaisi­vat. Katu­ti­lan som­mit­telu on tavat­toman paljon mon­imutkaisem­pi asia kuin joku “Stadi­lainen liikkuu spo­ral­la” ‑slo­ganin käytän­nön manifestaatio. 

    Korkeavuorenkadun tapauk­ses­sa muuten kuvalli­nen mielipi­de­vaikut­ta­mi­nen on vah­vasti tarkoi­tushakuista, kuka tahansa kadul­la vähänkään liikku­va tietää ettei kuvan näkymää ole ole­mas­sakaan kuin ehkä teleob­jek­ti­ivil­la Sikalan talon yläk­er­roksista tai jol­lain muul­la vir­i­tyk­sel­lä, jalankulk­i­jan vinkke­listä ylämä­ki rajaa katunäkymän tas­apain­oisek­si (pohjoiseen) ja Sikalan talo yhdessä län­teen kään­tyvän Kapteeninkadun kanssa (etelään).

    “Iso-Roobertinkadus­ta jo näkee, että syr­jem­pään tehty käve­lykatu ei vält­tämät­tä toimi.”

    50 metriä Korkeavuorenkadun eteläpäästä Vuorim­iehen­puis­tikon etelälaidal­la on erään­lainen käve­lykatu, joka ei ole mil­lään taval­la rik­ki. Jos käve­lykadun (Iso Roba) kan­ta­va idea ovat juot­to­lat ja strip­pibaar­it, on johdon­mukaista että katu näyt­tää ulkop­uolelta päivisin selv­in­päin ihan yhtä ankeal­ta kuin juottolatkin.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.