Niukkuuden jakamisesta

Ei kai kukaan kuvit­te­le, että kysy­mys Eif­fel-tor­nin jonois­ta oli­si kovin mer­kit­tä­vä yhteis­kun­nal­li­nen kysy­mys. Se oli tar­koi­tet­tu oppi­kir­jae­si­mer­kik­si osoit­ta­maan, että hin­ta on parem­pi tapa jakaa niuk­kuut­ta kuin pre­fe­rens­se­jä huo­mioi­ma­ton arpo­mi­nen tai jokin ruos­ki­mi­sen tai jono­tut­ta­mi­sen kal­tai­nen kiusan­te­ko. Valit­sin yhden­te­ke­vän asian, jot­ta kukaan ei pää­si­si sano­maan, että kyse on perus­oi­keu­des­ta, johon jokai­sel­la on yhtä­läi­set oikeudet.

Kovin hyvin ei päde aja­tus, että hin­nan pitäi­si olla tulos­i­don­nai­nen, jot­ta tor­niin pää­se­mi­nen oli­si kai­kil­le yhtä kal­lis samal­la taval­la kuin tulos­i­don­nai­set sakot teke­vät ran­gais­tuk­set köy­hil­le ja rik­kail­le yhtä anka­rik­si. Eikö sil­loin myös ruu­an hin­nan pitäi­si olla tulos­i­don­nai­nen? Jos kaik­ki hin­nat oli­si­vat tulos­i­don­nai­sia, tuloil­la ei oli­si mitään mer­ki­tys­tä. Lope­te­taan siis ansio­tu­lot ja jae­taan kai­kil­le yhtä pal­jon rahaa ja ole­te­taan, että ihmi­set teke­vät työ­tä vapaa-ehtoi­ses­ti. Jokai­sel­ta kyky­jen­sä ja jokai­sel­le tar­pei­den­sa mukaan!

Jos eris­täm­me Eif­fel-tor­nis­sa käy­mi­sen eril­leen muus­ta maa­il­mas­ta, sil­loin voi aja­tel­la, että lisää eriar­voi­suut­ta, jos rik­kaat pää­se­vät rahal­la sisään. Kun rik­kail­la on enem­män rahaa kuin köy­hil­lä, he saa­vat jotain enem­män kuin köy­hät. Kun he mak­sa­vat sisään­pää­sys­tä, sen jäl­keen heil­lä on vähän vähem­män rahaa, joten kai­ken muun osal­ta maa­il­ma muut­tuu mar­gi­naa­li­ses­ti tasa-arvoi­sem­mak­si. Kun estäm­me hei­tä mak­sa­mas­ta sisään­pää­sys­tä, heil­le jää enem­män rahaa ostaa jotain muu­ta köy­hien nenän edestä.

Niin­pä ylei­ses­ti on jär­ke­vää jakaa niuk­kuut­ta rahal­la, ei jonot­ta­mal­la eikä arpo­mal­la. On kui­ten­kin poikkeuksia.

Ter­vey­den­huol­to on esi­merk­ki hyö­dyk­kees­tä, jol­la on inhi­mil­li­syy­den kan­nal­ta niin suur­ta arvoa, ettei ole pidet­ty oikein jakaa sitä mak­su­ky­vyn mukaan; ei aina­kaan juh­la­pu­hei­den tasol­la. Käy­tän­nös­sä olem­me luo­pu­mi­neen vii­me vuo­si­na kai­kil­le yhtä­läi­ses­tä oikeu­des­ta ter­vey­den­huol­lon palveluihin.

Lap­sen oikeus kou­lu­tuk­seen ei saa riip­pua van­hem­pien tulo­ta­sos­ta, kos­ka se on vää­rin vää­ris­tä van­hem­mis­ta syn­ty­nyt­tä las­ta koh­den ja kos­ka se joh­taa kan­sa­kun­nan lah­jak­kuus­va­ran­non alikäyttöön.

Oikeus ran­ta­tont­tiin kau­pun­gin kes­kus­tas­sa? Oikeu­den­mu­kai­suus­mie­les­sä ei ole mitään jär­keä arpoa joi­ta­kin kun­nia­köy­hiä mil­joo­nan euron arvoi­siin asun­toi­hin. Niil­lä rahoil­la paran­ne­taan pal­jon tehok­kaam­min vähä­va­rais­ten asu­mi­so­lo­ja muu­ten. On kui­ten­kin ulkois­vai­ku­tuk­sil­taan huo­no asia, jos asui­na­lu­eet jakau­tu­vat hyvä- ja huo­no-osais­ten aluei­siin. Se kär­jis­tää sosi­aa­li­sia ongel­mia, joh­taa köy­hyy­den periy­ty­mi­seen ja on omi­aan myös huk­kaa­maan lahjakkuusreservejä.

Oikeu­teen huris­tel­la autol­la koh­ti kes­kus­taa ruuh­ka-aika­na pitäi­si minus­ta suh­tau­tua kuin Eif­fel-tor­niin. Jos kaik­ki eivät mah­du tiel­le yhtä aikaa, taat­ta­koon suju­va kul­ku niil­le, jot­ka mak­sa­vat, sen sijaan, että pan­naan kaik­ki mate­le­maan yhtä­läi­ses­ti ruuhkissa.

71 vastausta artikkeliin “Niukkuuden jakamisesta”

  1. Olen har­vi­nai­sen pal­jon samaa miel­tä täs­tä Osmon kir­joi­tuk­ses­ta, mikä­li kysees­sä on todel­la­kin jokin rajal­li­nen resurs­si. Jos puhu­taan niis­tä ran­ta­ton­teis­ta hyvil­lä pai­koil­la tai vaik­ka­pa edes­men­neen tai­tei­li­jan töis­tä niin asian tulee olla näin. Nor­maa­lis­sa tapauk­ses­sa tilal­le tulee kor­vaa­vaa tar­jon­taa ja kuin­ka hyvin se kyke­nee sen kor­vaa­maan riip­puu tie­ten­kin hen­ki­lös­tä; jol­le­kin riit­tää hyvin se pai­no­ku­va tau­lus­ta tai kui­van­maan mökki.

    Se taas mikä on rajal­li­nen resurs­si onkin sit­ten taas aivan toi­nen jut­tu. Tie­ten­kin voi­daan aja­tel­la että jos Sin­ga­po­res­sa tai Lon­toos­sa on lii­ken­ne­ruuh­kia niin myös Hel­sin­gis­sä TÄYTYY olla nii­tä (jos ei ole niin teh­dään) ja sit­ten ne pitää rat­kais­ta aivan kuten em. kau­pun­geis­sa on teh­ty eli maa­il­ma­nen­nä­tys­ta­son polt­toai­ne- ja auto­ve­roil­la sekä nyt lisäk­si Osmon kan­nat­ta­mil­la tietulleilla.

    En tun­ne taho­ja jot­ka ovat vas­tuus­sa hesan lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­ta, mut­ta sen sijaan minul­la on jon­kin ver­ran koke­mus­ta kun­nal­li­ses­ta pää­tök­sen­teos­ta ja hal­lin­nos­ta. Tämä mer­kit­see väis­tä­mät­tä sitä että en oikein usko ettei nii­tä hell­sin­kin lii­ken­neon­gel­mia voi­tai­si rat­kais­ta ihan jär­ke­väs­ti jos niin vain halut­tai­siin ja suun­nit­te­li­jat vaih­det­tai­siin päte­viin, ehkä­pä ulko­maa­lai­siin… Minä kun vähän epäi­len ettei ne ääri­ta­pauk­ses­sa jopa ajo­kor­tit­to­mat auton­vi­haa­ja 60-luku­lai­set jot­ka ovat jär­jes­tään saa­neet suo­ja­työ­paik­kan­sa jäsen­kir­jo­jen perus­teel­la, ole saa­neet päte­vyyt­tä Siro­la tai edes Paa­si­ki­vi, Alkio jne. opis­tois­sa tähän­kään työhön. 

    Maal­lik­ko­kin ymmär­tää että jär­ke­viä tapo­ja vähen­tää ruuh­kia oli­si lii­ken­teen pul­lon­kau­lo­jen pur­ku parem­mil­la jär­jes­te­lyil­lä; siis lii­ken­ne­va­lo­ris­teys­ten vähen­tä­mi­nen ja kor­vaa­mi­nen kiih­dy­tys­ram­peil­la, nopeus­ra­joi­tus­ten nos­ta­mi­nen, tei­den leven­tä­mi­nen jne. sekä tie­ten­kin jär­ke­väl­lä kaa­voi­tuk­sel­la. Nykyi­set toi­met lisää­vät eivät­kä suin­kaan vähen­nä ruuh­kia, asia mitä ei voi olla huo­maa­mat­ta hesas­sa ajel­les­sa. Mut­ta kai­kes­ta huo­li­mat­ta onnea Osmon yri­tyk­seen; pis­tä­kää oikein kun­non tul­lit sin­ne 0,5 M asuk­kaan met­ro­po­liin­ne, en minä nii­tä maksa 😀

  2. Ei auta las­kes­kel­la yhtään mil­lään esi­mer­kil­lä sitä, että jos rahaa ei ole riit­tä­väs­ti edes perus­e­lä­mi­seen (työt­tö­mät työ­mark­ki­na­tuel­la ja muil­la tuki­mu­doil­la). Toki se pätee, että näl­kä kas­vaa syö­des­sä, ja ei ne suu­ret tulot, vaan pie­net menot. Tasa­ver­tai­suut­ta käy­tet­tä­vien tulo­jen ansain­nas­sa ja tuh­lai­lus­sa ei ole ole­mas­sa. Ei ollut edes enti­ses­sä Neu­vos­to­lii­tos­sa. Ja jos kai­kil­la oli­si sama palk­ka taik­ka suh­tees­sa sama palk­ka ja kulu­tus, niin sit­ten ruvet­tai­siin­kin nari­se­maan, että kun tuo ja tuo yksi­lö ei kulu­ta niin kuin ylei­set käy­tän­nöt ja ohjeet mää­rää­vät. Toi­nen tyk­kää äidis­tä ja toi­nen sis­kos­ta — sanot­tiin ennen vanhaan.

  3. Jos kysy­mys oli alun perin hyö­dyk­keen jaka­mi­ses­ta näit­ten paha­mai­neis­ten pre­fe­rens­sien mukaan, ei ole mil­lään tavoin äly­tön­tä hyväk­syä myös edel­li­sen euron jäl­kim­mäis­tä euroa suu­rem­pi arvo. Kun nyt sit­ten jos­tain syys­tä Eif­fe­lin his­si on alka­nut lähes­tyä koh­ti maan pin­taa, niin ei kai ole muu­ta teh­tä­vis­sä kuin alkaa luet­te­le­maan perus­hyö­dyk­kei­tä, min­kä teke­mi­nen sisäl­tää myös arvos­tus­mo­men­tin. Ja kyl­lä se itse asias­sa tai­taa olla niin, että ensin sitä toden­nä­köi­sem­min ruo­an puut­tee­seen kuo­li­si kuin ter­vey­den­huol­lon, jos kum­pi­kin oli­si saa­vut­ta­mat­to­mis­sa. Olen Soi­nin­vaa­ran kans­sa samaa miel­tä jono­jen ja hin­to­jen kes­ki­näi­ses­tä parem­muu­des­ta (mis­tä ei voi olla edes jär­ke­väs­ti muu­ta miel­tä), mut­ta mie­les­tä­ni ei pidä pomp­pia eri mal­lien muut­tu­jien kans­sa ilman, että tekee sel­väk­si mal­lin tavoit­teet. Meil­lä on aivan tar­peek­si tätä “arvo­va­paa­ta” talous­teo­ri­aa, jon­ka käsi­tys elä­mäs­tä poh­jau­tuu perus­kou­lui­käi­sen käsi­tyk­seen ratiois­ta. Vaih­dan­nan väli­neen vaih­te­le­va arvo ei näi­hin totuuk­siin kuulu.

  4. Jot­ta Tra­vel­le­rin väit­teet eivät jäi­si elämään,niin kor­ja­taan nyt kak­si asi­aa. Mikä on maa­il­ma­nen­nä­tys­ta­son polt­toai­ne­ve­ro? Ben­sa­ve­ros­sa ei tai­de­ta olla edes Poh­jois­mai­den ennä­tyk­ses­sä ja die­sel­polt­toai­neen vero on meil­lä EU:n häntäpäässä.

    Lii­ken­ne­väy­län väli­tys­ky­ky heik­ke­nee kun nopeuk­sia kasvatetaan.Optimi tai­taa olla jos­sain 40 km/h:n tasolla. 

    Hel­sin­gin liikennesuunnit6telijaty on kou­lu­tet­tu Tek­nil­li­ses­sa Kor­kea­kou­lus­sa. Tra­vel­le­rin aja­tus pur­kaa kau­pun­ki auto­jen tiel­tä taas ei mene läpi kun­nal­li­ses­sa demo­kra­tias­sa. Ruuh­kia ei juu­ri­kaan ole Hel­sin­gis­sä, jos­sa tiu­kal­la pysä­köin­ti­po­li­tii­kal­la on pidet­ty auto­lii­ken­teen mää­rä jär­ke­vä­nä vaan Espoos­sa ja Van­taal­la kehäteillä.

  5. Tra­vel­ler,

    Mil­lä­hän kons­tein näi­tä pul­lon­kau­lo­ja pure­taan vaik­ka­pa yhdel­lä Hel­sin­gin suu­rim­mal­la lii­ken­teen kerää­jäl­lä, Huo­pa­lah­den­tiel­lä.. pur­ka­mal­la talot tien vieriltä? 

    Sil­lä tavoin saa­daan pul­lon­kau­la siir­ty­mään kilo­met­rin eteen­päin Paciuk­sen­ka­dul­le ja jos sin­ne­kin saa­tai­siin kais­to­ja lisää, niin Mans­kul­la kai vii­meis­tään koh­dat­tai­siin todel­li­nen pullonkaula. 

    Mik­si pitäi­si olla jokin kan­sa­lai­soi­keus tul­la tän­ne saas­tut­ta­maan ja vie­mään tilaa ton­ni pel­tiä ympä­ril­lään Espoos­ta ja Kirk­ko­num­mel­ta ? Mik­si tämän ympä­ris­töä tuhoa­van toi­min­nan vie­lä pitäi­si olla suju­vaa ja ilmaista? 

    Usein aamu­len­kil­lä kat­se­len auto­jo­noa Haa­gan lii­ken­neym­py­räs­tä eteen­päin. Se mate­lee käve­ly­vauh­tia, jos sitä­kään. Eipä sii­nä Tra­vel­le­rin nopeus­ra­joi­tuk­sen nos­toeh­do­tuk­sen toteu­tus juu­ri­kaan auttaisi. 

    Ei sii­nä voi aja­tel­la muu­ta kuin että ihmi­nen on idioot­ti. Mut­ta kai se sit­ten on kivaa kai­vaa nenää ruuh­kas­sa, mikä näyt­tää ole­van suu­rim­man osan pää­asial­li­nen har­ras­tus… Itse en ymmär­rä tämän nau­tin­non päälle.

  6. Tosi­asioi­ta polt­toai­nei­den kan­sain­vä­li­ses­tä hintatasosta
    http://www.oil-gas.fi/files/305_Kansainvlisihintatilastoja.pdf
    Jokai­nen voi itse las­kea mil­lä tasol­la Suo­men verot ovat. 

    Ehkä Hel­sin­gin ruuh­kat vähe­ni­si­vät, jos kau­pun­ki aset­tai­si lii­ken­net­tä hidas­ta­vil­le katu­töil­le ISON raippaveron.
    Tai ei sil­lä tai­da olla vai­ku­tus­ta, katu­töi­tä kun tekee Hel­sin­gin kau­pun­gin omis­ta­ma lii­ken­ne­lai­tos, vesi­lai­tos, ener­gia­lai­tos tai raken­nus­vi­ras­to noin muu­ten vaan. Lop­pu­tu­los kun on vaan rahan siir­ty­mi­nen yhdes­tä taka­tas­kus­ta toiseen. 

    P.S. Eivät nämä Hel­sin­gin “ruuh­kat” ole mitään ver­rat­tu­na suu­ren maa­il­man ruuh­kiin. Lisäk­si ne ruuh­kat tai­ta­vat olla tuol­la sisään­tu­lo­väy­lil­lä, jot­ka ovat tois­ten kau­pun­kien tonttia.

    Kata­ja­no­kan auto­laut­to­jen aiheut­ta­mat het­kel­li­set lii­ken­ne­tu­kok­set saat­ta­vat näräs­tää Viron­nie­men asuk­kai­ta, mut­ta ei tuo itseä­ni ole pal­joa närästännyt.

  7. Sil­lä että ker­ta­seu­tu­lip­pu ts. kau­pun­gin rajan ylit­tä­mi­nen kehä­tiel­lä jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä mak­saa nyt 3,8 e ja ensi vuon­na jo 4 e saat­tai­si olla joku yhteys sii­hen, että kehä­tien suun­tai­sek­si lii­ken­ne­vä­li­neek­si vali­taan henkilöauto. 

    Lisäk­si asi­aan vai­kut­ta­nee se että kehän var­si itses­sään on pää­mää­rä aika har­voil­le ja kehä­tei­tä pit­kin men­nään hyvin moniin paik­koi­hin, jol­loin kehä­tei­den auto­lii­ken­teen kor­vaa­mi­nen jouk­ko­lii­ken­teel­lä on pal­jon vai­keam­pi opti­moin­ti­teh­tä­vä kuin kes­kus­tan suun­tai­sen jouk­ko­lii­ken­teen järjestäminen.

    Kos­ka poi­kit­tais­lii­ken­teen opti­moin­ti on vai­ke­aa, sitä näy­te­tään yri­te­tyn teh­dä vas­ta muu­ta­man vuo­den ajan. Oli­si muka­vam­paa, että yri­tet­täi­siin ensin kun­nol­la pork­ka­naa ja vas­ta jos se ei aut­tai­si kep­piä. Täs­sä­kin asiassa.

  8. Min­kä­lai­sen väy­län ja lii­ken­ne­ti­hey­den opti­mi on 40km/t? Min­kä suh­teen optimi?

  9. Määää, myön­nän nöy­rim­mäs­ti etten kyke­ne kil­pai­le­maan Hel­sin­gin lii­ken­tee­seen ja sen epäi­le­mät­tä moni­nai­siin mut­ta maa­lais­jär­jel­le käsit­tä­mät­tö­miin ongel­ma­koh­tiin liit­ty­vän nip­pe­li­tie­don mää­räl­lä arvoi­sien kans­sa­kes­kus­te­li­joi­den kans­sa, joten jätä pysy­väs­ti tämän aiheen kom­men­toi­mat­ta. Vaik­ka sanon­kin vie­lä vii­mei­sek­si että mikä­li kaik­ki PK seu­dun lii­ken­ne­va­lot meni­si­vät rik­ki ja polii­sit lak­koon niin ei siel­lä mitään ruuh­kia olisi.. 😉

    Mut­ta kor­jaan Osmon erheel­li­set vät­teet ettei­vät ne jäi­si elä­mään, nyt muis­taak­se­ni jo toi­sen ker­ran. Sai­var­rel­len voi­daan tie­ten­kin sanoa että Suo­mes­sa EI OLE maa­il­man kor­kein polt­toai­ne­ve­ro kos­ka muu­ta­mas­sa maas­sa se on vie­lä muu­ta­mia % kor­keam­pi mut­ta Suo­mi ja koko Euroop­pa kuu­lu­vat sii­hen maa­il­man eni­ten verot­ta­vien mai­den jouk­koon joten joku hopea­ti­la täs­sä ver­tai­lus­sa (kts. yllä­ole­va oil-gas link­ki) ei loh­dut­ta­ne auto­lii­ken­net­tä suo­raan tai välil­li­ses­ti käyt­tä­viä (tar­koi­tan kaik­kia nii­tä jot­ka osta­vat hyö­dyk­kei­tä esim. kau­pois­ta eivät­kä kas­va­ta kaik­kia tar­vit­se­mi­aan elin­tar­vik­kei­ta par­vek­keel­la ja pukeu­du itse­te­ke­miin­sä hamppukangasasusteihin..) 

    Mitä taas tulee sii­hen OSmon väit­tee­seen eri­tyi­sen alhai­ses­ta die­se­lin hin­nas­ta niin Suo­mes­sa­han tämä on ilmei­ses­ti todel­la­kin koko maa­il­man kor­kein kos­ka tääl­lä peri­tään ras­kaan polt­toai­ne­ve­ron lisäk­si eri­tyis­tä vuo­tuis­ta käyt­tö­voi­ma­ve­roa (vai mikä se die­sel­ve­ro nyt on nimel­tään). Siis kes­ki­ver­toau­toi­li­ja ajaa 20 000 km jol­loin löpöä kuluu n. 1200 l, sii­hen d‑vero mini­mis­sään n. 600 e jol­loin hin­taann pitää lisä­tä 0,5 e/l eli tol­kut­to­man kal­lis­ta. Jos ajaa pal­jon ja pal­jon kulut­ta­val­la autol­la saa polt­toai­neen hie­man hal­vem­mal­la, lie­nee­kö sit­ten eri­tyi­sen vih­re­ää.… Nyt Osmo saat­taa väit­tää ettei tämä die­sel­ve­ro kuu­lu miten­kään tähän ver­tai­luun kos­ka par­tu­ril­la­kin on alvi mut­ta kyl­lä se kuu­luu kos­ka kysees­sä on nimen omaan POLTTOAINE vero..

  10. Mum­bais­sa oli muu­ta­ma auto lii­ken­tees­sä intia­lai­sen uuden­vuo­den eli Diwa­lin aikaan vii­me vuo­den marraskuulla.

    Ihmeen hyvin se sil­ti sol­jui vaik­ka tun­tui että kaik­ki 16 mil­joo­naa mum­baik­kia oli mat­kal­la yhtä aikaa. Tosin sään­nöis­tä ei kau­heas­ti pii­tat­tu, jos sel­lai­sia olikaan.

    Niuk­kuu­den jaka­mi­ses­ta ja tulon­siir­rois­ta ei Intias­sa kau­heas­ti tul­lut puhut­tua, kas kun lähi­pii­riin ei sat­tu­nut yhtään poliitikkoa.

    Ruo­hon­juu­ri- ja yksi­lö­ta­sol­la se tar­koit­ti kui­ten­kin darwi­nis­tis­ta evo­luu­tio­teo­ri­aa hin­du­lai­suu­del­la ryyditettynä:
    jokai­nen tais­te­lee omas­ta puo­les­taan, mut­ta aut­taa sii­nä tuok­si­nas­sa myös lähim­mäi­si­ään min­kä kerkiää.
    Päti sekä lii­ken­tees­sä että kotitaloudessa.

    Mitä Intian ja Kii­nan talous­kas­vuun ja pääs­tö­po­li­tiik­kaan ilman­saas­tei­den sun mui­den suh­teen tulee, olen taas luul­ta­vas­ti yksin:

    ok, maa­pal­lo ei kes­tä enem­pää, mut­ta mil­lä v*tun oikeu­del­la USA ja län­si­maat nos­ta­vat itsen­sä moraa­liak­se­lil­la parem­mik­si? Ihan pik­ka­sen­kos mei­dän hyvin­voin­ti perus­tuu afrik­ka­lais­ten luon­non­va­ro­jen riis­toon sun muu­hun kolo­nia­lis­miin pit­kin planeettaa.
    Mik­si Kii­nal­la ja Intial­la ei oli­si samaa oikeut­ta vau­ras­tua ns kei­nol­la mil­lä hyvänsä?

    On niin hel­ve­tin help­poa filo­so­fee­ra­ta tulon­jaos­ta, tasa-arvos­ta ja ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä kun jää­kaap­pi on täyn­nä ruo­kaa, polii­si ei pam­pu­ta, bus­sit kul­ke­vat aika­tau­lu­jen mukaan ja vai­mon ei tar­vit­se myy­dä itse­ään hank­kiak­seen lap­sil­le koulukirjoja.

    Tai lääk­kei­tä, että ne lap­set pysy­vät hengissä.

    Alan kuu­los­taa nati­se­val­ta viher­van­huk­sel­ta, mut­ta väi­tän yhä että omat teot ja esi­mer­kin voi­ma lähi­pii­ris­sä vai­kut­ta­vat tehok­kaam­min kuin ylhääl­tä anne­tut direk­tii­vit ikinä.

    Bus­sil­la ja junal­la taas huo­men­na­kin, tääl­tä vuo­kra-asun­nos­ta­ni, sin­ne min­ne pitää.

  11. Ruuh­ka­mak­sut ovat käsit­tääk­se­ni aika byro­kraat­ti­nen pro­jek­ti, hal­paa sen sijaan oli­si vaik­ka kym­men­ker­tais­taa Hel­sin­gin asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­sut ja kat­soa mihin se joh­taa. Lii­ken­teen ja pysä­köin­ti­paik­ko­jen suh­teen ei vält­tä­mät­tä mihinkään.

    Näin kerä­tyil­lä rahoil­la voi­si kui­ten­kin vaik­ka yrit­tää kor­ja­ta nii­tä jouk­ko­lii­ken­teen epä­koh­tia jois­ta joh­tuen Hel­sin­kiin, ja jopa Hel­sin­gin ydin­kes­kus­taan omal­la autol­la yli­pää­tään tul­laan. Tun­tuu että jouk­ko­lii­ken­tees­sä on olta­va jotain perus­ta­van­laa­tuis­ta vikaa, yksi­tyi­sau­toi­lun suo­sio ruuh­kis­ta huo­li­mat­ta ei muu­ten oikein ole selitettävissä.

    Jos jouk­ko­lii­ken­ne todel­la on rik­ki, ovat ruuh­ka­mak­sut eri­tyi­sen huo­no asia kos­ka näin pako­te­taan yksi­tyi­sau­toi­li­jat huo­nom­man vaih­toeh­don käyttäjiksi.

  12. Tämä mer­kit­see väis­tä­mät­tä sitä että en oikein usko ettei nii­tä hell­sin­kin lii­ken­neon­gel­mia voi­tai­si rat­kais­ta ihan jär­ke­väs­ti jos niin vain halut­tai­siin ja suun­nit­te­li­jat vaih­det­tai­siin päte­viin, ehkä­pä ulkomaalaisiin”

    Pk-seu­dun ruuh­kaon­gel­mia ei voi kyl­lä rat­kais­ta tei­tä leven­tä­mäl­lä, pait­si jos jyrä­tään kaik­ki muu nii­den tei­den alle. Itse en asu pk-seu­dul­la, mut­ta kos­ka minul­la on liu­ku­va työ­ai­ka, väl­tän vapaa­eh­toi­ses­ti ruuh­ka-aikaa. Jos tiet vetäi­si­vät aina hyvin kuin puo­li tun­tia ennen/jälkeen pahim­man ruuh­kan, meni­sin aina kah­dek­sak­si ja läh­ti­sin nel­jäl­tä. Kun minun lail­la toi­mi­via on var­mas­ti pal­jon, lii­ken­ne­mää­rät nouse­vat kun­nes ollaan taas tilan­tees­sa, jos­sa joka paik­ka on jumissa.

  13. Lako­sin link­ki oli hyvä. Kii­tos sii­tä. Minä tul­kit­sin lin­kin takaa löy­ty­vät tie­dot niin, että Tra­vel­le­rin alku­pe­räi­nen väit­tä­mä piti paik­kan­sa. Voim­me loh­dut­tau­tua sil­lä, että Alan­ko­mais­sa ben­sa on kal­liim­paa kuin Suo­mes­sa. Toi­saal­ta maa on kool­taan sitä luok­kaa, että sen tai­taa rei­pas hen­ki­lö pyö­räil­lä pääs­tä pää­hän saman päi­vän aikana.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Lii­ken­ne­väy­län väli­tys­ky­ky heik­ke­nee kun nopeuk­sia kasvatetaan.Optimi tai­taa olla jos­sain 40 km/h:n tasolla.” 

    Sini­vih­reä:

    Jos näin on, mik­si mis­sään päin maa­il­maa on käy­tös­sä suu­rem­pia nopeus­ra­joi­tuk­sia kuin 40 km/h. Onko täs­sä nyt kek­sit­ty jotain täy­sin uut­ta ja mul­list­ta­vaa? Tätä voi­si kyl­lä pikai­ses­ti kokeil­la: miten oli­si kehä 1 ja Tam­pe­reen moottoritie.

  14. Anteek­si nyt sini­vih­reä, mut­ta miten voit tul­ki­ta Suo­men polt­toai­ne­ve­ron (ben­sa ja die­sel) ole­van maa­il­man suu­rin­ta, jos pel­käs­tään ben­san­ve­ro­tus on muu­al­la suu­rem­paa. Eikä se, onko jokin suu­rin vai eikö ole suu­rin, ole jok­seen­kin yksi­kä­sit­teis­tä, joka on joko koko­naan vää­rin tai koko­naan oikein. Jos ei ole suu­rin, väi­te että on suu­rin, on koko­naan väärin.

    Se on suu­rem­paa myös Nor­jas­sa, joka kai sekin kuu­luu maa­il­maan. Die­sel­ve­ro on suu­rem­paa mel­kein kai­kis­sa Län­si-Euroo­pan maissa. 

    Todet­ta­koon, että tuos­sa öljy­alan pape­ris­sa polt­toai­ne­ve­rok­si las­ket­tiin myös arvon­li­sä­ve­ro. On oikein las­kea mukaan se osa arvon­li­sä­ve­ros­ta, joka koh­dis­tuu polt­toai­ne­ve­roon, mut­ta muun yleis­ve­ro­tuk­sen mukaan­ot­to pitäi­si teh­dä joh­don­mu­kai­ses­ti: jos arvon­li­sä­ve­ro myös ben­sa­kaup­pi­aan tulovero.

    Sii­nä oli verok­si kat­sot­tu myös huol­to­var­muus­mak­su. Mones­sa maas­sa tätä mak­sua ei ole, vaan maa­han­tuo­jil­la on huol­to­var­muus­vel­voi­te. Tämä näkyy verot­to­man hin­nan suu­ri­na eroina.

    Kan­nat­taa myös ottaa huo­mioon, että Suo­mes­sa ei ole moot­to­ri­tie­mak­su­ja, vaan nekin raz­hat peri­tään polt­toai­neen hin­nas­sa. Juu­ri tämän takia eri­tyi­ses­ti kuor­ma-auto­lii­ken­ne on Suo­mes­sa hyvin hal­paa ver­rat­tu­na nyt vaik­ka autoi­lun suur­maa­han Sak­saan, jos­sa rek­ka­lii­ken­ne mak­saa koh­ta­lai­sen kor­kei­ta tiemaksuja. 

  15. Hom­ma tai­taa kaa­tua omaan mahdottomuuteen.
    Rik­kaat ihmi­set ovat pihe­jä, eivät­kä ole val­miit mak­sa­maan mis­tään yli­mää­räis­tä, joka ei ole suo­ra­nai­ses­ti omaa.
    Rik­kail­la ihmi­sil­lä on vai­ku­tus­val­ta käy­tän­nös­sä. Joten tuon suun­tai­siin pää­tök­siin yhteis­kun­nas­sa heil­lä on taval­la tai toi­sel­la veto-oikeus.
    On tie­ten­kin mah­dol­lis­ta, että teh­dään jär­jes­tel­mä, jos­sa köy­hät jou­tui­si­vat käy­tön­nös­sä­kin mak­sa­maan mak­sun­sa. Rik­kail­la on aina tapan­sa ne kiertää.
    Mik­si ei kiel­le­tä lii­ken­nöin­ti tiet­tyi­nä päi­vi­nä tie­tyl­tä poru­kal­ta tie­tyil­lä alueilla.
    Voi­si­han aja­tel­la, että kau­pun­gin kes­tus­taan saa ajaa vain vuo­si­mal­lia 2008 ole­vil­la uusil­la autoil­la, joi­den myyn­ti­hin­ta on 100 000 €. Taa­tus­ti vähen­tää liikennettä…

  16. Nina paa­saa säde­ke­hä pään­sä päällä: 

    Ihan pik­ka­sen­kos mei­dän hyvin­voin­ti perus­tuu afrik­ka­lais­ten luon­non­va­ro­jen riis­toon sun muu­hun kolo­nia­lis­miin pit­kin planeettaa.”

    Noh, ihan pik­ka­sen­kos se voi­si myös perus­tua kuri­na­lai­seen työn­te­koon ja oikeu­den­mu­kai­sen ja demo­kraat­ti­sen yhteis­kun­nan sys­te­maat­ti­seen raken­ta­mi­seen karuis­sa olo­suh­teis­sa.. ? Mut­ta tämä­hän on tie­tys­ti vää­rin ajateltu. 

    Se on aina minus­ta hie­man ris­ti­rii­tais­ta, että me län­si­mai­set ihmi­set olem­me ihmi­soi­keuk­sis­sa, tasa-arvos­sa ja OIKEASSA lähim­mäi­sen­rak­kau­des­sa etu­ri­vis­sä, vaik­ka näi­den afrik­ka­fa­nien mie­les­tä olem­me mui­ta riis­tä­viä hirviötä. 

    Ja oikeal­la lähim­mäi­sen­rak­kau­del­la tar­koi­tan, ettei vas­ta­syn­ty­nyt­tä tyt­tö­las­ta hei­te­tä jokeen Intian mal­liin, albii­no­ja ei tape­ta demo­nei­na, las­ta ei myy­dä sek­sior­jak­si jne… esi­merk­ke­jä on loputtomiin.

  17. Ciclis­ta: On aika yleis­tä­vää sanoa, että rik­kaat on pihe­jä. Var­mas­ti heil­lä on jotain omi­nai­suuk­sia, joka aut­taa varal­li­suu­den kerää­mi­ses­sä. He voi­vat esim. olla ahke­ria, vähään tyy­ty­väi­siä, nuu­kia, sääs­tä­väi­siä, valp­pai­ta, yrit­te­liäi­tä, roh­kei­ta yms.

  18. En ole kovin hyvä talous­maan­tie­tees­sä, mut­ta minul­la on kyl­lä se käsi­tys, ettei län­si­mai­den elin­ta­so ole enää kovin riip­pu­vai­nen Afri­kan luon­non­va­ro­jen riis­tos­ta. Siel­tä ei tule oikein mitään, mitä ei voi­si kor­va­ta — tai mitään sel­lais­ta, jos­ta meil­lä ei oli­si varaa mak­saa oikeu­den­mu­kais­ta hin­taa. Nige­rias­ta tulee vähän öljyä ja jou­tui­sim­me kah­vin ja teen kans­sa vähäk­si aikaa niuk­kuu­den tilaan, jos Afrik­ka lak­kai­si ole­mas­ta, mut­ta sii­nä kaik­ki. Ja ruu­as­ta tuli­si maa­il­mas­sa yli­tuo­tan­toa, kos­ka joka kol­mas Afri­kas­sa syö­ty kalo­ri on tuontitavaraa.

    Tämä juu­ri tekee Afri­kan tilan­tees­ta niin toi­vot­to­man, kos­ka heil­lä on kai­kis­sa neu­vot­te­lu­pöy­dis­sä huo­not kor­tit. Koko maan­osa on pal­jol­ti arme­liai­suu­den varassa.

  19. Eif­fel-tor­nin jono voi­tai­siin hävit­tää raken­ta­mal­la riit­tä­väs­ti uusia Eif­fel-tor­ne­ja, ehkä­pä kaik­kiin pää­kau­pun­kei­hin yksi ja Parii­siin kak­si. Voi­si­ko EU ottaa asian agen­dal­leen nyt, kun Rans­ka on puheenjohtaja?

    Toi­nen mah­dol­li­suus oli­si resurs­sien lisää­mi­sen sijaan tehos­taa toi­min­taa. Ehkä­pä jon­kin­lai­nen jet pack vie­rai­li­jan selkään?

    Joka tapauk­ses­sa ongel­man pitää antaa pai­sua niin suu­rek­si, että sen kor­jaa­mi­sen vält­tä­mät­tö­myy­des­tä syn­tyy yksi­mie­li­syy­den tapai­nen — tai, eko­no­mis­tis­lan­gia käyt­tääk­se­ni, sää­te­le­mät­tö­mien mark­ki­noi­den ulkois­vai­ku­tus­ten ongel­mat ylei­ses­ti havai­taan. Nii­tä kor­jaa­maan taas tar­vi­taan niin kova tyyp­pi, että se pys­tyy vie­mään ihmis­ten rahat.

    Jotain sen tapais­ta tai­taa lukea yllä, mut­ta kai sen saa sanoa sel­ko­kie­lel­lä­kin. Minä en nimit­täin saa näis­tä Eif­fel-jutuis­ta muu­ta irti kuin tuon iäni­kui­sen, että usein mark­ki­nat toi­mi­vat, mut­ta ei aina, jol­loin tar­vi­taan valtiota.

  20. Tai­si olla tämän­päi­väi­ses­sä hesa­ris­sa, että ensim­mäis­tä ker­taa kehä kol­mo­sel­ta autol­la Hel­sin­kiin tule­van oli­si hal­vem­paa ostaa kausi­lip­pu jul­ki­siin. Ero on kyl­lä todel­la pie­ni eikä vie­lä kan­nus­ta jät­tä­mään omaa autoa kotiin.

    Nyt voi­si olla oikea aika las­kea jul­kis­ten lip­pu­jen hin­to­ja, kun polt­to­nes­tei­den hin­ta on kor­keal­la eikä las­kus­ta ole tietoa.

    Tai­det­tiin samas­sa jutus­sa mai­ni­ta, että yksi­tyi­sau­toi­lua tue­taan edel­leen enem­män kuin jul­kis­ta. Nurin­ku­ris­ta, sanoisin.

  21. Osmo:
    “Niin­pä ylei­ses­ti on jär­ke­vää jakaa niuk­kuut­ta rahal­la, ei jonot­ta­mal­la eikä arpo­mal­la. On kui­ten­kin poikkeuksia.”

    Poik­keuk­sia ei ole. Niuk­kuus ei katoa juh­la­pu­heil­la, vaan jako tapah­tuu aina jol­lain kons­til­la, ja hin­ta­me­ka­nis­mi on ainoa teho­kas tapa jakaa niu­kat resurs­sit. Jos halu­aa argu­men­toi­da tasai­sem­man tulon­jaon puo­les­ta, voi ehdot­taa (vas­tik­keet­to­mia) tulon­siir­to­ja, mut­ta sama perus­lo­giik­ka pätee kai­kis­sa niu­kois­sa hyödykkeissä.

    Ter­vey­den­huol­los­sa jaon logiik­ka­na on ollut yhdis­tel­mä jonot­ta­mis­ta ja asian­tun­ti­ja­val­taa. Aja­tus ter­vey­den­huol­los­ta rajat­to­mas­ti käy­tet­tä­vis­sä ole­va­na ihmi­soi­keu­te­na myös pii­lot­taa sen, että osa niuk­kuu­des­ta on kei­no­te­kois­ta, lain­sää­dän­nöl­lä luo­tua. Aspi­rii­ni maitokauppoihin!

    Tomi:
    “Minä en nimit­täin saa näis­tä Eif­fel-jutuis­ta muu­ta irti kuin tuon iäni­kui­sen, että usein mark­ki­nat toi­mi­vat, mut­ta ei aina, jol­loin tar­vi­taan valtiota.”
    Minä taas luen asian siten, että mark­ki­nat toi­mi­vat usein, mut­ta val­tio ei koskaan.

  22. Cati­li­na Says: “Min­kä­lai­sen väy­län ja lii­ken­ne­ti­hey­den opti­mi on 40km/t? Min­kä suh­teen optimi?”

    Luu­len, että tuos­sa opti­moi­daan sitä, kuin­ka mon­ta autoa tun­nis­sa tien läpi voi ajaa, siten että auto­jen välis­sä on sopi­va tur­va­vä­li. Tur­va­vä­li pite­nee nopeas­ti ajo­no­peuk­sien nous­tes­sa ja tämä pie­nen­tää tien läpäisyä. 

    Tur­va­vä­lin pite­ne­mi­sen selit­tää se, että aina, kun nopeus kak­sin­ker­tais­tuu, jar­ru­tus­mat­ka nelin­ker­tais­tuu. Lisäk­si myös rea­goin­tiai­ka­na kul­jet­tu mat­ka pitenee. 

    Sini­vih­reä says: “Jos näin on, mik­si mis­sään päin maa­il­maa on käy­tös­sä suu­rem­pia nopeus­ra­joi­tuk­sia kuin 40 km/h.”

    Tie­tys­ti sen takia, että tuo 40 km/h nopeus­ra­joi­tus edel­lyt­täi­si sitä, että tiel­le oli­si tulos­sa pal­jon (“lähes loput­to­mas­ti”) auto­ja. Yleen­sä teil­lä on auto­ja kui­ten­kin sen ver­ran vähän, että tien läpäi­syä ei tar­vit­se optimoida. 

    Ilmei­ses­ti kui­ten­kin, kun auto­jen mää­rä tiel­lä kas­vaa, alkaa auto­jen nopeu­det lähes luon­nos­taan lähes­ty­mään tuo­ta opti­mia. Aina­kin muis­taak­se­ni Juhan­nus­ruuh­kien aikaan, joil­la­kin tie­o­suuk­sil­la nopeu­det ruuh­kien takia las­ke­vat 50 km/h ‑tasol­le. Tämä tie­tys­ti yksit­täis­tä autoi­li­jaa suu­res­ti ärsyt­tää, mut­ta koko­nai­suu­den kan­nal­ta se on vain teho­kain tapa sel­vi­tä ruuhkasta.

  23. Sii­nä mie­les­sä Suo­mi­kin “riis­tää” Afrik­kaa, että täkä­läi­nen maan­vil­je­li­jä on val­tion ja EU:n eri­tyis­suo­je­luk­ses­sa, mikä käy­tän­nös­sä estää afrik­ka­lais­ten tuot­tei­den tuonnin. 

    Mei­kä­läi­sil­le ei oli­si kovin suu­ri jut­tu talou­del­li­ses­ti, jos vaik­ka maan­vil­je­ly lope­tet­tai­siin koko­naan. Afri­kas­sa taas maan­vil­je­ly on pää­e­lin­kei­no, elä­män ja kuo­le­man kysymys.

  24. Oska­ri Huusko:

    Ilmei­ses­ti kui­ten­kin, kun auto­jen mää­rä tiel­lä kas­vaa, alkaa auto­jen nopeu­det lähes luon­nos­taan lähes­ty­mään tuo­ta optimia.”

    Sini­vih­reä:

    Kyl­lä kai se on pikem­min­kin niin, että auto­jen mää­rän lisään­tyes­sä, auto­jen nopeu­det lähes­ty­vät luon­nos­taan nol­laa. Tus­kin kukaan kui­ten­kaan pitää tavoi­tel­ta­va­na sitä että lii­ken­tees­sä omak­sut­tai­siin tuo “luon­nol­li­nen” 0 km/h.

  25. Eikös noi­ta euroop­pa­lai­sia val­lan­kaap­paus­ju­nai­li­joi­ta ole pari­kin jää­nyt lyhyen ajan sisäl­lä Afri­kas­sa kiin­ni. Oli­vat vie­lä sopi­neet hom­mas­ta hyö­ty­vän­sä niin ja niin paljon.
    Tai­taa olla niin, että niis­tä luon­non­va­rois­ta ei oikein kukaan haluai­si mak­saa käy­pää hin­taa. Kapi­ta­lis­tit­han etsi­vät koko ajan hal­vem­pia kulu­ja -> hal­vem­paa työ­voi­maa ja raaka-aineita.

  26. Vas­toin ylei­siä käsi­tyk­siä, en oikeas­taan usko, että maan­vil­je­lys ja maa­ta­lous­tuot­tei­den kau­pan vapaut­ta­mi­nen kau­heas­ti paran­tai­si Afri­kan tilan­net­ta. Voi olla, että paran­tai­si vähän, mut­ta mikään hopea­luo­ti se ei kyl­lä ole. Kan­na­tan sitä toki, mut­ta muis­ta syistä.

    Nyt­hän Afrik­kaan tuo­daan net­to­mää­räi­ses­ti ruo­kaa. Jos tuon­ti tyreh­tyi­si kun teol­li­suus­maat leik­kai­si­vat tuo­tan­to­aan, ruo­an hin­ta nousi­si kyl­lä ja tuo­tan­to Afri­kas­sa kas­vai­si, mut­tei yhtä pal­joa kuin tuon­nin vähen­ty­mi­nen. Tämä siis olet­taen, että Afri­kan sisäl­lä mark­ki­nat kuten miten toi­mi­vat. Vas­ta dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set — tuo­tan­non ja logis­tii­kan tehos­tu­mi­nen, mark­ki­na-aluei­den kehit­ty­mi­nen jne — voi­vat saa­da ruo­an­tuo­tan­non todel­la kas­va­maan Afri­kas­sa, mut­ta nii­hin menee aikaa väkisinkin. 

    Ja jos van­hat mer­kit pitä­vät paik­kaan­sa, län­si­mai­den maa­ta­lous­tuen pois­to, joka vää­jää­mät­tä nos­tai­si ruo­an hin­taa, sai­si monet net­to­vie­vät maat aset­ta­maan vien­ti­ra­joi­tuk­sia ja tul­le­ja ja näin tär­ve­le­mään maan­vil­je­li­jöi­den kan­nus­ti­met tehos­taa ja lisä­tä tuo­tan­to­aan. Vii­mek­si, kun hin­nat oli­vat nousus­sa, monet isot kehit­ty­vät maa­ta­lous­maat kuten Egyp­ti, Argen­tii­na ja Intia kaik­ki lät­ki­vät ruo­al­le tuon­ti­ra­joit­tei­ta. Hal­lin­to pel­kä­si kai näis­sä mais­sa, että vil­je­li­jät vau­ras­tu­vat kun hin­ta nousee ja päät­ti­vät köyh­dyt­tää mie­luum­min koko maa­ta tas­a­puo­li­suu­den nimissä.

  27. Nyt se Tra­vel­le­rin ymmär­tä­mät­tö­myys taas pal­jas­tui ja uskot­ta­vuus on vii­meis­tään nyt lopul­li­ses­ti men­nyt tääl­lä­kin; Osmo löy­si toi­sen­kin kär­pä­sen­pas­kan kokoi­sen maan jos­sa ben­sa mak­saa muu­ta­man cen­tin lit­ra enem­män kuin ‘hala­van polt­toai­neen’ Suo­mes­sa. Vink­ki Osmol­le, etsi­pä vie­lä Vati­kaa­ni­val­tion ben­san­hin­ta niin hyväl­lä onnel­la suo­mi ei saa edes mital­lia näis­sä ‘hin­taolumppia­lai­sis­sa’..

    Tot­ta­pu­huen täs­sä kitey­tyi­kin ‘Tra­vel­le­rin’ ja Osmon ajat­te­lun ero. Kun minä sanon että Suo­mes­sa ben­san hin­ta on ‘maa­il­ma­nen­nä­tys­luok­kaa’ tar­koi­tan tar­koi­tan tääl­lä hie­man laa­jem­paa aluet­ta kuin esi­mer­kik­si huip­pu­kal­lis poh­joi­seu­roop­pa. Jos puhu­taan ben­san hin­nas­ta pitäi­si maa­il­ma jakaa kulu­tusa­luei­siin ja ver­tail­la sit­ten näi­tä hin­to­ja. Kos­ka kukaan ei kui­ten­kaan viit­si sitä teh­dä niin minä etten sen nyt tähän:

    EU
    Pohjois-Amerikka
    Etelä-Amerikka
    Itäi­nen Aasia + Australia
    Kes­ki­nen Aasia
    Lähi-Itä
    Afrikka

    Nyt kysy­mys kuu­luu; kuu­lum­me­ko ME euroop­pa­lai­set ja suo­ma­lai­set kul­ta­mi­tal­li­luok­kaan? Minä väi­tän että aivan var­mas­ti kuu­lum­me, hinr­ta­ver­tai­lun voi teh­dä aivan miten vain, pai­not­taen kulu­tus­ta taii asu­kas­lu­kua tai ihan mitä tahansa.

    Sit­ten toi­nen asia:

    ja ruu­as­ta tuli­si maa­il­mas­sa yli­tuo­tan­toa, kos­ka joka kol­mas Afri­kas­sa syö­ty kalo­ri on tuontitavaraa. 

    Kun tie­tää että afrik­ka­lais­ten mää­rä on kol­min­ker­tais­tu­nut hyvin lyhyes­sä ajas­sa ja kun tie­tää sen että BKT / asu­kas on jopa LASKENUT siir­to­maa­riis­tä­jien läh­det­tyä VAIKKA eri­tyi­ses­ti sosia­lis­ti­set ja demo­kraat­ti­set maat ovat lähet­tä­neet sin­ne val­tai­sas­ti kehi­tys­a­pua NIIN eikö täs­tä vih­doin­kin pitäi­si vetää jotain johtopäätöksiä?

    Eikö polii­tik­kom­me voi­si hyö­dyn­tää tätä heil­lä on kai­kis­sa neu­vot­te­lu­pöy­dis­sä huo­not kor­tit. casea ihan vain afrik­ka­lais­ten omak­si par­haak­si? Vai pää­see­kö nyky­ti­lan­tees­sa lii­an moni päät­tä­jä ns. nuo­le­maan sormet? 

  28. Oot­ko Tomi oikeas­ti sitä miel­tä, että on jon­kun riis­tä­mis­tä, jos ei suos­tu osta­maan hänen tuot­ta­mi­aan tuot­tei­ta? Minä luu­lin aikai­sem­min, että vasem­mis­to­lai­ses­sa reto­rii­kas­sa nimen omaan toi­sen työ­pa­nok­sen hyväk­si­käyt­tä­mis­tä pide­tään riis­tä­mi­se­nä. Esim. että län­si­maat riis­tä­vät kehit­ty­vien mai­den työ­läi­siä, kun nämä val­mis­ta­vat meil­le lenk­ka­rei­ta ja vaatteita.
    Minus­ta riis­tä­mi­sek­si ei voi mää­ri­tel­lä uusik­si aina kun sil­tä tun­tuu. Jos väit­tee­si mukaan Euroop­pa jät­tää afri­kan oman onnen­sa nojaan, tätä ei hyväl­lä tah­dol­la­kaan voi pitää riistämisenä.

  29. Tomi,

    Olem­me demo­kra­tian sään­tö­jen mukai­ses­ti päät­tä­neet sub­ven­toi­da maa­ta­lout­ta ja sitä kaut­ta elin­tar­vik­kei­den oma­va­rai­suut­ta. Se on kat­sot­tu kan­sa­kun­nan eduk­si mah­dol­lis­ten krii­sien koh­da­tes­sa. Toki täs­tä moni on eri miel­tä, mut­ta se kai kuu­luu demo­kra­tian olemukseen. 

    Sanot, että täkä­läi­nen maan­vil­je­li­jä on val­tion ja EU:n eri­tyis­suo­je­luk­ses­sa. Näin on ja pitää­kin olla. Eikö val­tio ja EU ole ole­mas­sa juu­ri mei­dän int­res­siem­me suo­je­le­mi­sek­si? Pitäi­si­kö afrik­ka­lai­sen maan­vil­je­li­jän olla Suo­men val­tion erityissuojeluksessa?

    Mikä muu­ten estää afrik­ka­lai­sia maan­vil­jei­li­jöi­tä ole­mas­ta oman val­tion­sa tai yhteen­liit­ty­mien­sä eri­tyis­suo­je­luk­ses­sa? Jos­pa het­kek­si her­keäi­sim­me kat­se­le­mas­ta afrik­ka­lai­sia jonain suo­je­lun­tar­pei­se­na alaih­mis­ten lau­ma­na ja vaik­ka antaa heil­le pie­nois­ta vas­tuu­ta omas­ta kehit­ty­mi­ses­tään kai­ken maa­il­man kehi­tys­maa­pro­jek­tien ristitulessa. 

    En tie­dä mon­ta­ko rek­ka­las­til­lis­ta dol­la­rei­ta Afrik­kaan on syy­det­ty vii­meis­ten 50 vuo­den aika­na, mut­ta var­mas­ti tämän kuvi­tel­lun riis­ton ver­ran. Eikö­hän täs­sä ala olla kolo­nia­lis­min vel­ka mak­set­tu (Suo­mi nyt ei miten­kään ole sii­hen edes ollut osal­li­se­na) ja Afri­kan hal­li­tus­ten ihan itse miet­tiä kei­no­ja tilan­teen­sa paran­ta­mi­sek­si ainai­sen tes­tos­te­ro­nin sävyt­tä­män sota­kiih­kon sijaan.

  30. Jän­nä kuul­la, että jon­kun mie­les­täs­tä Suo­men lii­ken­ne­jär­jes­tel­män ovat suun­ni­tel­leet auto­jen vihaa­jat. Kiin­nos­ta­vaa oli­si tie­tää min­kä­lai­nen se oli­si, jos auto­jen rakas­ta­jat oli­si­vat sen suunnitelleet.
    Maal­li­kos­ta on vaan näyt­tä­nyt jo kau­an sil­tä, että meil­lä on aina kau­hea puu­te rahas­ta ja muis­ta resurs­sei­ta, mut­ta kun joku kek­sii uuden asval­til­la pei­tet­tä­vän pai­kan, ei enää olla lain­kaan köy­hiä ja kipei­tä, vaan töi­hin käy­dään reip­paas­ti ja päättäväisesti.
    Tuo poru lii­ken­ne­polt­toai­nei­den hin­nois­ta on jat­ku­nut vuo­si­kym­me­niä, ja lähes yhtä kau­an on tois­tel­tu sitä, kuin­ka hir­vit­tä­vän kal­lis­ta ben­sa on meil­lä mui­hin mai­hin verrattuna.
    Edel­lä huo­maa, että asias­ta voi­daan esit­tää eri­lai­sia perus­tel­tu­ja näke­myk­siä, vaik­ka meil­lä kes­kus­te­lua ovat hal­lin­neet auto­jen etu­jär­jes­tön eli Auto­lii­ton näkemykset.
    En ole tut­ki­nut kv. tilas­to­ja tai muu­ta vas­taa­vaa, mut­ta ihan arki­jär­ki­sel­lä seu­ran­nal­la olen tul­lut sii­hen tulok­seen, ettei se kau­hean kal­lis­ta tai­da olla.
    Tämän voi pää­tel­lä sii­tä, että polt­toai­neen kulu­tus ei ole juu­ri­kaan vai­kut­ta­nut (ennen aivan vii­me vuo­sia) ihmis­ten rat­kai­sui­hin hei­dän vali­tes­saan ajokkiaan.
    Eri auto­ja ver­tail­taes­sa kulu­tuk­ses­ta ei juu­ri puhu­ta. Sen sijaan mer­ki­tyk­sel­tään lähes ole­mat­to­mat huip­pu­no­peu­det ja kiih­ty­vyy­det tun­tu­vat kiin­nos­ta­van run­saas­ti. Ja olen­nai­sin valin­ta­pe­rus­te on ilmei­ses­ti edel­leen se, min­kä­lai­sen kuvan omis­ta­jas­taan mikin merk­ki ja mal­li antaa.
    Tie­tää van­nou­tu­nut edes­men­neen Sko­da 120 LS vm. ‑84:n (kulu­tus 6 lit­raa sadal­la seka-ajos­sa) rakastaja.

  31. En ole täy­sin vakuut­tu­nut tuos­ta 40km/h nopeu­des tehok­kuu­des­ta, var­sin­kaan jos se perus­tuu tur­va­vä­lei­hin. Ete­lä-Euroo­pas­sa jos­sa kai­ken­lai­sis­ta sään­nöis­tä pii­ta­taan Suo­mea vähem­män ei myös­kään pide­tä lii­ken­tees­sä niin kovaa kiin­ni omis­ta oikeuk­sis­ta tai tur­va­vä­leis­tä. Seu­rauk­se­na on tiheä ja sol­ju­va lii­ken­ne­vir­ta joka kul­kee pal­jon kovem­paa kuin 40km/h.

  32. Björk: http://en.wikipedia.org/wiki/Beggar_thy_neighbour

    Kaup­pa­po­li­tiik­ka voi todel­la­kin “riis­tää” naa­pu­ri­maa­ta sii­nä mie­les­sä, että val­tio estää kan­sa­lai­si­aan osta­mas­ta toi­ses­ta maas­ta tuot­tei­ta suo­jel­lak­seen oman maan­sa tuo­tan­toa. Tämä joh­taa vapaa­kaup­paa huo­nom­paan tulok­seen molem­mis­sa mais­sa. Eräis­sä poik­keus­ta­pauk­sis­sa, esim. kun kan­sain­vä­li­nen kysyn­tä jous­taa riit­tä­vän pal­jon ja tar­jon­ta vähem­män, saat­taa tul­lin lät­ki­vä maa pys­tyä kom­pen­soi­maan asuk­kail­leen suo­ja­tul­lien nega­tii­vi­sen vai­ku­tuk­sen. Näin tasa­pai­no­ti­las­sa myy­jän saa­ma hin­ta las­kee ja osta­jien mak­sa­ma hin­ta ei nouse, aina­kaan pal­joa. Tul­leil­la ulos­mi­ta­taan myy­jän yli­jää­mää ja se voi­daan sit­ten jakaa omil­le kansalaisille.

    Tätä poli­tiik­kaa Osmo­kin on itsea­sias­sa ehdot­ta­nut polt­toai­nei­den koh­dal­la. Jos öljyn vero­tus har­mo­ni­soi­tai­siin kaut­ta lin­jan, lop­pu­tu­lok­se­na oli­si juu­ri se, että myy­jän yli­jää­mä ulos­mi­tat­tai­siin kulut­ta­ja­val­tioi­den kas­saan. Nyt osa mais­ta pitää vero­ja kor­kea­na, mikä nos­taa kulut­ta­jien hin­to­ja näis­sä mais­sa, mut­ta mar­gi­naa­li­ku­lu­tus tulee suu­rek­si osak­si kehit­ty­vis­tä mais­ta, jois­ta osas­sa polt­toai­neen kulu­tus­ta jopa subventoidaan. 

    Polt­toai­neen kova vero­tus kan­nat­taa Euroo­pas­sa sil­ti, kos­ka polt­toai­neel­la on kak­si erin­omais­ta omi­nai­suut­ta vero­tet­ta­val­le tuot­teel­le: Sen kulu­tuk­sel­la on nega­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia (hii­li­diok­si­di, hiuk­kas­pääs­töt jne.) ja sen kysyn­tä ei jous­ta kau­hean pal­jon. Eli ne mak­sa­vat jot­ka sot­ke­vat ja sil­ti vero ei vää­ris­tä mark­ki­noi­ta ihan kau­heas­ti. Sama pätee jos­sain mää­rin tupak­kaan ja alko­ho­liin, mut­ta hei­kom­min, kos­ka näi­tä on hel­pom­pi tuo­da omiin tar­pei­siin ulko­mail­ta, jol­loin koti­mai­nen kysyn­tä jous­taa ja ulko­mai­set subs­ti­tuu­tit tule­vat peliin. Polt­toai­net­ta on vai­keam­pi haa­lia ulkomailta. 

    Minus­ta riis­tok­si voi­si mää­ri­tel­lä kai­ken sel­lai­sen poli­tii­kan, joka mer­kit­tä­väs­ti hait­taa tehokkuutta.

  33. T.Sipilä:

    Tuo poru lii­ken­ne­polt­toai­nei­den hin­nois­ta on jat­ku­nut vuo­si­kym­me­niä, ja lähes yhtä kau­an on tois­tel­tu sitä, kuin­ka hir­vit­tä­vän kal­lis­ta ben­sa on meil­lä mui­hin mai­hin verrattuna.”

    Sini­vih­reä:

    Joh­tu­nee sii­tä, että ben­sa on vuo­si­kym­men­ten ajan ollut Suo­mes­sa kallista. 

    Niin ja minä tulin muu­ten tänään(kin) pyö­räl­lä töi­hin. En kyl­lä­kään rahaa sääs­tääk­se­ni tai maa­pal­loa pelas­taak­se­ni, vaan aivan oman ter­vey­den ja hyvin­voin­nin vuok­si. Suo­sit­te­len muillekin.

  34. Eli­na:
    “Sanot, että täkä­läi­nen maan­vil­je­li­jä on val­tion ja EU:n eri­tyis­suo­je­luk­ses­sa. Näin on ja pitää­kin olla. Eikö val­tio ja EU ole ole­mas­sa juu­ri mei­dän int­res­siem­me suo­je­le­mi­sek­si? Pitäi­si­kö afrik­ka­lai­sen maan­vil­je­li­jän olla Suo­men val­tion erityissuojeluksessa?”

    Jos EU:ssa tai Suo­mes­sa kat­sot­tai­siin koko kan­san int­res­se­jä, niin nykyi­sen­kal­tai­ses­ta tues­ta luo­vut­tai­siin välit­tö­mäs­ti. Kun ei kat­so­ta ja kos­ka maan­vil­je­li­jöi­den tun­tei­siin vetoa­va pro­pa­gan­da on upon­nut kan­saan älyt­tö­män hyvin, oma kir­joi­tuk­se­si on täs­tä kou­lue­si­merk­ki, niin maa­ta­lous­tu­kiin käy­te­tään edel­leen aivan juma­lat­to­mas­ti rahaa. 

    Huol­to­var­muus voi­daan tur­va­ta muu­ten­kin kuin lait­ta­mal­la val­tion rahoil­la mark­ki­nat sekaisin. 

    Pel­käs­tään EU-jäse­nyy­den aiheut­ta­ma maa­ta­lou­den ja maa­ta­lous­tu­kien uudis­tus nos­ti Suo­men BKT:a 1.5%. (s.205, EU ja Suo­mi, ISBN 951–37-3187–1) Mm. elin­tar­vik­kei­den hin­nat puto­si­vat 11% ensim­mäi­se­nä EU-vuon­na. Oli­si­ko mei­dän tilan­teem­me olen­nai­se­ti parem­pi, jos oltai­siin jat­ket­tu van­haan mal­lin jakaen mil­jar­di­tol­kul­la tukea maa­jus­seil­le? Täy­sin sel­keäs­ti ei. Mik­si sit­ten seu­raa­va askel samaan suun­taan oli­si yhtään huo­nom­pi? Täy­sin samat perus­te­lut päte­vät täs­sä­kin asiassa.

  35. Ben­sa on hal­paa niin kau­an kuin hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien Espoosta/Vantaalta/Kauniaisista/Helsingistä ajel­laan aivan surut­ta joka päi­vä töi­hin ja 500 met­rin pää­hän kauppaan.

    Yksi­tyi­sau­toi­lun mää­rään voi­daan vai­kut­taa erit­täin hel­pos­ti eri­lai­sil­la mak­suil­la ja kiel­loil­la. Mik­si näin ei teh­dä, onkin sit­ten eri asia ja poliit­ti­nen päätös.

  36. Kun tie­tää että afrik­ka­lais­ten mää­rä on kol­min­ker­tais­tu­nut hyvin lyhyes­sä ajas­sa ja kun tie­tää sen että BKT / asu­kas on jopa LASKENUT siir­to­maa­riis­tä­jien läh­det­tyä VAIKKA eri­tyi­ses­ti sosia­lis­ti­set ja demo­kraat­ti­set maat ovat lähet­tä­neet sin­ne val­tai­sas­ti kehi­tys­a­pua NIIN eikö täs­tä vih­doin­kin pitäi­si vetää jotain johtopäätöksiä?”

    Kehi­tys­a­pu nykyi­ses­sä muo­dos­saan ei toi­mi? Vai oli­ko sinul­la joi­tain mui­ta­kin joh­to­pää­tök­siä vedettävänä?

    Mikä muu­ten estää afrik­ka­lai­sia maan­vil­jei­li­jöi­tä ole­mas­ta oman val­tion­sa tai yhteen­liit­ty­mien­sä erityissuojeluksessa?”

    Saat­taa olla, että olen pro­pa­gan­dan uhri, mut­ta olen ymmär­tä­nyt, että tyy­pil­li­ses­ti IMF:n/World Bankin/Lnsimaiden apu­pa­ke­tit ovat aset­ta­neet mm. tuon suo­je­lun puut­teen avun edellytykseksi.

  37. Eli­na
    “Mikä muu­ten estää afrik­ka­lai­sia maan­vil­jei­li­jöi­tä ole­mas­ta oman val­tion­sa tai yhteen­liit­ty­mien­sä erityissuojeluksessa?”

    Maa­il­man­pank­ki ja IMF ovat estä­neet tätä lai­naeh­doil­laan. Leh­ti­tie­to­jen mukaan monet Afri­kan hal­li­tuk­set oli­si­vat panos­ta­neet maa­ta­lou­teen­sa enem­män ilman maa­il­man­pan­kin ja IMF:n sääntöjä. 

    Maa­il­man­pan­kin ja IMF:n kir­ka­sot­sai­suus mah­dol­li­sim­man puh­da­sop­pi­sen kapi­ta­lis­min edis­tyk­sel­li­ses­tä vai­ku­tuk­ses­ta juon­ta­nee juu­ren­sa kapi­ta­lis­min ja sosia­lis­min vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta, jos­sa kapi­ta­lis­mi osoit­tau­tui vahvemmaksi. 

    Naii­vius pii­lee sii­nä edel­leen­kin esiin­ty­väs­sä ajat­te­lus­sa, että pitäi­si vali­ta joko mah­dol­li­sim­man puh­da­sop­pi­nen kapi­ta­lis­mi tai mah­dol­li­sim­man puh­da­sop­pi­nen sosia­lis­mi. Ikään­kuin molem­pien par­hais­ta puo­lis­ta raken­net­tu syn­tee­si ei oli­si paras tai sal­lit­tu vaih­toeh­to yhteiskuntajärjestelmäksi.

  38. Maan­tei­den opti­mi­no­peu­des­ta rau­ta­lan­gas­ta vään­net­ty­nä: se opti­mi tosi­aan­kin on jos­sain 40 — 60 km/h välil­lä, ja syy todel­la­kin on auto­jen käyt­tä­män tilan suh­de ajo­no­peu­teen. Kor­keam­mal­la nopeu­del­la käy­te­tään enem­män tilaa (ts. auto­jen väli­mat­kat ovat pidem­mät), mata­lam­mal­la nopeu­del­la vähem­män. 40 — 60 km/h vauh­dil­la pääs­tään vie­lä koh­tuul­li­ses­ti eteen­päin, mut­ta auto­jen etäi­syy­det pysy­vät lyhyi­nä, jol­loin tie­o­suu­del­le mah­tuu enem­män auto­ja — ilman että lii­ken­ne kui­ten­kaan sei­soo pai­kal­laan. Onko­han tämä nyt tar­peek­si sel­keäs­ti selitetty?

    Tar­koi­tus ei tie­ten­kään ole, että nopeus­ra­joi­tus oli­si esim. 40 km/h, kos­ka suu­ren osan vuo­ro­kau­des­ta tie­tä voi ajaa kovem­paa­kin, mut­ta se on se opti­mi, eikä sii­tä mihin­kään pääse.

    Mil­lään auto­lii­ken­teen suun­nit­te­lul­la ei voi­da rat­kais­ta sitä perus­on­gel­maa, että johon­kin koh­tee­seen halu­aa autoil­la useam­pi kuin sin­ne autol­la mah­tuu. Jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neet on kehi­tet­ty sen ongel­man rat­kai­se­mi­sek­si. Autoi­li­jan täy­tyy joko hyväk­syä se, että autoi­li­jat rajoit­ta­vat tois­ten­sa autoi­lu­mah­dol­li­suuk­sia omas­ta mää­räs­tään joh­tuen, tai sit­ten se, että autoi­lua sään­nel­lään jol­lain muul­la kei­nol­la. Itse kan­na­tan kui­ten­kin jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mis­tä kes­ki-euroop­pa­lai­sen mal­lin mukai­sek­si, jol­loin se omal­la pal­ve­lu­ta­sol­laan hou­kut­te­li­si mah­dol­li­sim­man monen kyn­nel­le kyke­ne­vän kyy­tiin­sä. Sil­loin kaik­ki voittaisivat.

  39. Osmo, ker­toi­sit­ko miten Suo­mes­sa ollaan luo­pu­mas­sa ihmis­ten yhtä­läi­ses­tä oikeu­des­ta ter­vey­den­huol­lon palveluihin? 

    Tuo­ta hoe­taan vail­la mitään kun­non perus­tei­ta asial­le. Se saa ihmi­set oikeas­ti luu­le­maan niin. Oikeas­ti­han yksi­tyi­sel­tä puo­lel­ta hae­taan apua vain help­poi­hin vai­voi­hin mikä vähen­tää jul­ki­sen puo­len kuor­mi­tus­ta ja on hyvä asia. Yksi­tyis­tä puol­ta käy­te­tään suh­teel­li­sen tasai­ses­ti kai­kis­sa tulo­luo­kis­sa ja kyse on enem­män asen­teis­ta kuin varal­li­suu­des­ta. Sit­ten kun on oikeas­ti jotain vaka­vas­ti vial­la köy­hät ja rik­kaat makaa­vat jul­ki­ses­sa sai­raa­las­sa samois­sa sän­gyis­sä. Perus­tei­ta perät­tö­mil­le väit­teil­le kiitos!

  40. Kat­so tou­ko­kuul­ta blo­gi­kir­joi­tus “Ter­veys­kes­kus­ten mene­tet­ty mai­ne”. Pal­jon on myös vedot­tu OECD:lle teh­tyyn sel­vi­tys, jon­ka mukaan Suo­men ter­vey­den­huol­to on tut­kit­tu­jen mai­den jou­kos­sa eriar­voi­sin tai kol­man­nek­si eriar­voi­sin mit­taus­ta­vas­ta riippuen.
    Syy­nä ei ole yksi­tyis­sek­to­ri vaan työterveyshuolto.

  41. Olin ais­ti­vi­na­ni sel­lais­ta ilmaa, että suo­ma­lai­sil­la ei muka oli­si mitään mah­dol­li­suut­ta vähen­tää Afri­kan näl­kää, että oma­pa on vikan­sa. Kui­ten­kin on ihan sel­keät raken­teel­li­set syyt, tul­lit ja maa­ta­lous­tuet, jot­ka pois­ta­mal­la Afrik­ka vau­ras­tui­si. Pää­sy Euroo­pan mark­ki­noil­le lisäi­si nopeas­ti maan­vil­je­lyä ja sen tuottavuutta. 

    Miten tämä sopii yhteen huol­to­var­muu­den kans­sa on eri kysymys.

    Kaup­paa ei kui­ten­kaan pitäi­si vapaut­taa koko­naan tai aina­kaan ker­ta­ry­säyk­sel­lä, sil­lä sil­loin Afrik­ka saat­tai­si hävi­tä enem­män kuin voit­taa. (Ja täl­lä ker­taa mei­käl­tä löy­tyy Stiglitzin sitaat­ti asias­ta, jos tun­tuu, että vas­tus­tan vapaa­ta kaup­paa vain afrik­ka­lai­sia kiusatakseni.)

    Ja kir­joi­tin “riis­ton” lai­naus­merk­kei­hin ihan tarkoituksella. 

    Enkä ymmär­rä, aja­tus­ta, että oli­sin vasem­mis­to­lai­nen. Se, että ei ole mark­ki­na­fun­da­men­ta­lis­ti, ei tar­koi­ta, että auto­maat­ti­ses­ti oli­si joku kom­ma­ri. En ole äänes­tä­nyt vasem­mis­toa sit­ten hur­jien nuo­ruus­vuo­sie­ni, pait­si pressanvaaleissa.

    Lii­ken­tees­tä sen ver­ran, että ete­läm­pä­nä voi aje­lu olla iloi­sem­paa, kun­nes kuo­le­ma kor­jaa. Suo­mes­sa lie­nee maa­il­man tur­val­li­sin lii­ken­ne mitat­tu­na kuo­le­mil­la ajet­tua mat­kaa kohden.

  42. Kehi­tys­a­pu nykyi­ses­sä muo­dos­saan ei toimi? 

    Juu­ri tätä tar­koi­tin. Nyt oli­si aika se sanoa ääneen.

    Vai oli­ko sinul­la joi­tain mui­ta­kin joh­to­pää­tök­siä vedettävänä? 

    Nyky­muo­toi­ses­ta kehi­ty­sa­vus­ta, joka siis ei ole mitään kehi­tys­a­pua, vas­taa­vat hen­ki­löt tuli­si vaih­taa ja orga­ni­saa­tiot tai vähin­tään nii­den veron­mak­sa­jien kus­tan­ta­ma rahoi­tus pur­kaa. Jär­jes­tel­mä on perus­teil­taan niin sai­ras ettei mikään sää­tö enää auta, onhan sitä jo yri­tet­ty ties kuin­ka mon­ta kertaa.

    Kai­ken kehi­ty­sa­vun ehdo­ton edel­ly­tys pitäi­si olla Kii­nan mall­li­nen tiuk­ka syn­ty­vyy­den sään­nös­te­ly, mui­ta peri­aat­tei­ta pitäi­si olla tul­lit­to­muus afrik­ka­lai­sil­le tuot­teil­le sekä jon­kin­lai­sen ryh­dik­kyy­den vaa­ti­mus mai­den hallinnossa. 

    Mikä­li nämä asiat eivät kiin­nos­ta pai­kal­li­sia niin mitä me yli­pää­tään sin­ne tup­pau­dum­me kor­rup­toi­maan, nöy­ryyt­tä­mään, tuhoa­maan oras­ta­vat mark­ki­nat, ns. neu­vo­maan? Pait­si tie­ten­kin sik­si että muu­ta­mat val­koi­hoi­set pöl­väs­tit saa­vat moraa­li­sä­teil­lä ja tun­tea itsen­sä hie­nom­mak­si ihmi­sek­si tääl­lä, kerä­tä poliit­ti­sia irto­pis­tei­tä lap­sel­li­sim­mil­ta äänes­tä­jil­tä, saa­da oma elan­to täs­tä bis­nek­ses­tä jne jne.. Eivät nämä voi olla syi­tä lapioi­da veron­mak­sa­jien rahaa mus­taan auk­koon.. eihän?

    Mitään demo­kra­ti­aa sin­ne tus­kin saa­daan kau­niis­ti sanot­tu­na aivan lähiai­koi­na, siel­lä toi­mii par­hai­ten mal­li jos­sa yksi käs­kee ja muut teke­vät, ja käs­ki­jä varas­taa ainoas­taan koh­tuul­li­ses­ti.. Tämä­kin asia on kui­ten­kin afrik­ka­lais­ten, ei meidän.

  43. Ninal­le vielä: 

    Olet häi­käis­ty­nyt evo­luu­tion toi­mi­vuu­des­ta hin­du­lai­suu­del­la ryyditettynä. 

    Täs­sä kui­ten­kin ällis­tyt­tä­vä his­to­rial­li­nen tosiasia:

    Kaut­ta aikain ihan jokai­ses­sa kult­tuu­ris­sa on autet­tu naa­pu­ria myös niuk­kuu­den olo­suh­teis­sa. Tosin sii­nä vai­hees­sa, kun on teh­tä­vä lopul­li­nen valin­ta, ihmi­nen aut­taa itse­ään tai las­taan. Yleen­sä­pä vie­lä päin­vas­tai­ses­sa jär­jes­tyk­ses­sä. Sii­nä vai­hees­sa hin­du­lai­suus, kris­til­li­syys tai vain vähem­mäl­le huo­miol­le jää­nyt ylei­nen inhi­mil­li­syys väis­tyy evo­luu­tion lai­na­lai­suuk­sien tieltä. 

    Vai­ku­tat kuu­lu­van nii­hin, jot­ka kier­tä­vät sil­mät kii­luen ihkui­le­mas­sa mui­ta kult­tuu­re­ja, jot­ka ovat tie­tys­ti aina sitä parem­pia mitä kau­em­pa­na ne sijait­se­vat ja mitä mata­lam­pi on BKT

    Itse en kovas­ti pää­se tähän heku­moin­tiin mukaan tahal­li­ses­ti run­nel­tu­ja ker­jä­läis­lap­sia kat­se­le­mal­la. Mut­ta käsi­tyk­se­ni lähim­mäi­sen­rak­kau­des­ta lie­nee sit­ten vain erilainen. 

    Minun ei tar­vit­se vie­dä elä­ke­läis­naa­pu­ril­le­ni ruo­kaa, kos­ka lähim­mäi­sen­rak­kaus on tääl­lä raken­teel­lis­ta ja ins­ti­tu­tio­naa­lis­tet­tu. Ruu­an tuo kau­pun­gin ate­ria­pal­ve­lu. Tämä ei estä minua käy­mäs­tä kah­vil­la rupat­te­le­mas­sa nii­tä näi­tä ja vaih­ta­mas­sa vaik­ka pala­nut sulake… 

    Joka ei näe lähim­mäi­sen­rak­kaut­ta Suo­mes­sa voi vaik­ka aloit­taa asian kor­jaa­mi­sen itsestään.

  44. Tra­vel­ler:

    Mut­ta kai­kes­ta huo­li­mat­ta onnea Osmon yri­tyk­seen; pis­tä­kää oikein kun­non tul­lit sin­ne 0,5 M asuk­kaan met­ro­po­liin­ne, en minä nii­tä maksa 😀

    Voi olla hiu­kan hiuk­sien hal­ko­mis­ta, mut­ta mikä­li käsi­tän oikein niin tule­van met­ro­pät­kän mak­sa­vat Espoo, Hel­sin­ki ja val­tio. Täten kaik­ki suo­ma­lai­set osal­lis­tu­vat val­tion osuu­del­la eli vero­ra­hoil­la rahoitukseen.

  45. Ton­ni käteen syyt­te­lee Maa­il­man­pank­kia ja Kan­sain­vä­lis­tä valuut­ta­ra­has­toa Afri­kan tilanteesta. 

    Maa­il­man­pank­ki ja IMF ovat estä­neet tätä [Afri­kan kehi­tys­tä..] lainaehdoillaan.”

    Maa­il­man­pank­ki ja IMF eivät ole var­si­nai­sia hyvän­te­ke­väi­syys­jär­jes­tö­jä, jos­kin stra­te­gi­aan kuu­luu huo­nos­sa ase­mas­sa ole­vien val­tioi­den tuke­mi­nen kehi­tyst­nä­ky­mien olles­sa valoi­sat tai edes him­meät. Lai­naa saa hän/se, joka asian­sa edes sääl­li­ses­ti hoi­taa. Kotoi­sas­ta Nor­deas­ta on huo­mat­ta­vas­ti vai­keam­pi saa­da lainaa. 

    Esi­merk­ki:

    Masa on sös­si­nyt kaik­ki raha-asian­sa jo kes­ken­jää­nees­tä amik­ses­ta läh­tien. Pal­jon on vel­kaa ker­ty­nyt eri­näi­sis­tä nak­ki­kios­ki­ta­soi­sis­ta tap­pe­luis­ta ja niis­tä poi­ki­neis­sa oikeu­den­käyn­neis­sä. Isä saat­toi pahoin­pi­del­lä juo­vus­päis­sään Masaa, ja lap­suus ei ollut muu­ten­kaan auvoi­nen, mut­ta monet suku­lai­set ovat aut­ta­neet kipe­ris­sä tilan­teis­sa. Masa ei täs­tä ota opik­seen, vaan jat­kaa itse­tu­hois­ta elämäntapaansa. 

    (Masa=Afrikka, isä=kolonialismi, sukulaiset=länsimaat)

    Kuin­ka monel­ta heruu sym­pa­ti­aa Masal­le? Heruu­ko Masal­le vähem­män vai enem­män empa­ti­aa ja dol­la­rei­ta kuin Afri­kal­le? Yleen­sä ekstra­po­loi­daan, mut­ta tein tämän nyt toi­sin päin.

  46. Tie­de­mies: Joo kiit­ti lin­kis­tä tuli tosi tar­pee­seen. Olin­kin tuo­ta ennen täy­sin vapaa­kaup­paa vas­taan. Eri­tyi­ses­ti tyk­kään maa­ta­lous­tuis­ta ja kai­ken­lai­sis­ta tul­leis­ta, kos­ka ne on niin hyviä meil­le suo­ma­lai­sil­le. Kyl­lä sii­tä kaik­ki hyö­tyy, kun saa­vat koti­mai­sia maa­ta­lous­tuot­tei­ta pöytäänsä.

    Minä vas­ta­sin vaan tuo­hon riis­to­sa­nan käyt­töön. Minus­ta on täy­sin äly­tön­tä sanoa, että joku riis­tää tois­ta jos riis­ton väli­ne on esim. kehi­tys­a­pu, jol­le anta­ja aset­taa ehdon. Kehi­ty­sa­vus­ta­han voi aina kiel­täy­tyä ja täl­löin mitään riis­toa ei ole. Sama on noi­den maa­ta­lous­tu­kien ja tul­lien kans­sa. Ei se ole riis­toa, vaik­ka aiheut­taa­kin har­mia myös Afri­kas­sa. Tie­tys­ti kaik­kein suu­rin kär­si­jä on nii­den tukien mak­sa­ja, (tai tul­lien takia suu­rem­pia hin­to­ja mak­sa­ja) eli täs­sä tapauk­ses­sa suo­ma­lai­set veronmaksajat.

  47. Tuli­pas hie­man luet­tua vää­rin tuo Tra­vel­le­rin viesti 🙂

  48. Hyvä, tai­sin lukea hiu­kan lii­kaa rivien välis­tä ja pel­kä­sin jotain pii­lo­ra­sis­tis­ta argumentointia. 

    Mitä tuo­hon Kii­nan mal­li­seen tiuk­kaan syn­ty­vyy­den sään­nös­te­lyyn tulee, niin suo­sit­te­len luke­maan Amar­tya Senin Deve­lop­ment as free­dom. Kir­jas­sa Sen mm. aika vakuut­ta­vas­ti argu­men­toi, miten erääs­sä intian maa­kun­nas­sa pys­tyt­tiin pai­na­maan alun­pe­rin Kii­naa kor­keam­pi syn­ty­vyys vii­des­sä­tois­ta vuo­des­sa Kii­naa alem­mak­si. Työ­ka­lui­na ei ollut pak­ko ja ran­gais­tuk­set vaan mm. nais­ten ja tyt­tö­jen kou­lu­tus ja pik­ku­lap­sien perus­ter­vey­den­huol­lon parantaminen. 

    Kehi­ty­sa­vun ongel­mis­ta taas kan­nat­taa lukais­ta Tho­mas Dich­te­rin Des­pi­te good intentions.

  49. Afrik­ka­lai­sen hyvin­voin­nin rat­kai­see afrik­ka­lai­nen ja suo­ma­lai­sen suo­ma­lai­nen. Suo­mi van­ha­na siir­to­maa­na ei ole mil­lään muo­toa vel­kaa kenel­le­kään. Ainoa asia mis­sä voi­daan aut­taa mui­ta on hal­lin­to­jär­jes­tel­män koke­mus­ten vie­mi­nen, mut­ta tämä­kään tie­to ei ole suo­ma­lai­nen kek­sin­tö. Vapaa­kaup­pa voi olla hyvä tai huo­no asia, mut­ta fak­ta on se, että jos min­kään­lais­ta jär­jes­tys­tä ei ole, kukaan näil­lä­kään sivuil­la kir­joit­ta­va ei elä­ke­sääs­tö­jään maa­han investoi.

  50. Pis­ti sil­mään Arho Toi­kan kom­ment­ti, että ter­vey­den­hoi­dos­sa sää­del­lään niuk­kuut­ta jonoil­la ja asian­tun­ti­ja­val­lal­la. En oikein jak­sa uskoa, että jonot­ta­mi­nen tuot­taa olen­nai­sia sääs­tö­jä, sil­lä se vähen­tää hoi­don­tar­vet­ta vain sen ver­ran kuin ihmi­set joko paran­tu­vat tai kuo­le­vat jonos­sa. Jonot hoi­toon, joka anne­taan lopul­ta kui­ten­kin, ovat yksin­ker­tai­ses­ti huo­noa hal­lin­toa, ja kor­jat­ta­vis­sa esim. toi­mi­val­la ajanvarausjärjestelmällä.

    Mitä tulee asian­tun­ti­ja­val­taan, niin tämä on juu­ri se perim­mäi­nen syy min­kä takia yksi­tyi­ses­sä ter­vey­den­hoi­dos­sa ei ole oikein mitään jär­keä. Nor­maa­li mark­ki­noil­la on eril­lai­sia tuot­tei­ta, esim. eri merk­ki­siä pol­ku­pyö­riä. Kulut­ta­jien miel­ty­myk­set näky­vät niin että halut­tu­jen merk­kien hin­nat nouse­vat, joka ohjaa val­mis­ta­jia teke­mään yhä halut­ta­vam­pia eli parem­pia pyöriä.

    Noin peri­aat­tees­sa, ja hyvä niin. Kos­ka pyö­rät ovat sel­lai­sia hyö­dyk­kei­tä että eri pyö­rä sopii eri ihmisille.

    Mut­ta voi­si­ko meil­lä esi­mer­kik­si useam­pi brän­di ohi­tus­leik­kauk­sia ja mil­lä ihmeen perus­tel­la kulut­ta­ja valit­si­si näi­den välil­tä? Kun hoi­to­pää­tök­set teh­dään lää­ke­tie­teel­li­sin perus­tein, ja itsea­sias­sa nii­den teke­mi­nen muil­la perus­teil­la on jopa lai­ton­ta, niin on vai­kea ymmär­tää mitä muu­ta kuin lisä­kus­tan­nuk­sia kil­pai­lu tuottaisi.

    Yllä ymmär­rän ter­vey­den­huol­lon aika sup­peas­ti, tar­koi­tuk­sel­la. Esi­mer­kik­si pit­kä­ai­kais­hoi­to on myös asu­mis­jär­jes­te­ly, ja oli­si luon­te­vaa että sel­lai­nen oli­si kil­pai­lun piirissä.

  51. Erit­te­len tuo­ta riis­toa vie­lä hiu­kan lisää. Minus­ta riis­to viit­taa sii­hen, että jol­ta­kin riis­te­tään oikeus. Myy­jän oikeus ei ole se, että hän saa myy­dä tuo­tet­ta kulut­ta­jal­le vaan se, että hän saa tar­jo­ta tuo­tet­ta kulut­ta­jal­le. Osta­jan oikeus on se, että hän saa ostaa tar­jot­tua tuo­tet­ta jos halu­aa. Val­tio siis minun pers­pek­tii­vis­tä­ni riis­tää kulut­ta­jaa eikä tuot­ta­jaa aset­taes­saan tuon­ti­tul­le­ja ja jakaes­saan tuo­tan­to­tu­kea, kos­ka hän pois­taa tämän oikeu­den olla osta­mat­ta, jos ei halua. Suo­ma­lai­set eivät riis­tä afrik­ka­lai­sia jät­täes­sään hei­dän tuot­teen­sa osta­mat­ta, kos­ka meil­lä on sii­hen oikeus kuluttajina.

    Minus­ta nämä tuet ja tul­lit on tie­tys­ti röyh­ke­ää afrik­ka­lais­ten kiusaa­mis­ta ja pitäi­si lopet­taa mitä pikimmin.

  52. tpyy­luo­ma: yksi­tyi­nen ter­vey­den­huol­to voi esim. kil­pail­la hin­nal­la tai hoi­don laadulla.

  53. miten erääs­sä intian maa­kun­nas­sa pys­tyt­tiin pai­na­maan alun­pe­rin Kii­naa kor­keam­pi syn­ty­vyys vii­des­sä­tois­ta vuo­des­sa Kii­naa alem­mak­si.

    Miten lie­nee tilan­ne nyt? Epäi­len suu­res­ti että tämä­kin oli lähin­nä kynäl­lä teh­ty tilastotemppu..

    Työ­ka­lui­na ei ollut pak­ko ja ran­gais­tuk­set vaan mm. nais­ten ja tyt­tö­jen kou­lu­tus ja pik­ku­lap­sien perus­ter­vey­den­huol­lon parantaminen. 

    Näi­tä on paran­net­tu Afri­kas­sa niin kau­an kuin siel­lä on ollut euroop­pa­lai­sia. Tulok­set ovat nähtävillä.

    Kehi­ty­sa­vun ongel­mis­ta taas kan­nat­taa lukais­ta Tho­mas Dich­te­rin Des­pi­te good intentions. 

    Tun­nen luul­ta­vas­ti kaik­ki kes­kei­set peri­aat­teet joil­la kehi­ty­sa­vus­ta elan­ton­sa saa­vat selit­tä­vät toi­mien­sa ja rahoi­tuk­sen­sa oikeu­tuk­sen. Sil­lä tosia­sial­la että nämä peri­aat­teet ja teo­riat ovat osoit­tau­tu­neet vää­rik­si ja toi­mi­mat­to­mik­si luke­mat­to­mat ker­rat ei ole mer­ki­tys­tä. Mik­si oli­si­kaan kos­ka rahoi­tus ei ainoas­taan jat­ku vaan jopa lisääntyy.

    Joi­hin­kin mai­hin on kaa­det­tu niin pal­jon kehi­tys­a­pua että nämä perus­kou­lu­tus ja ter­vey­den­hoi­to ongel­mat ovat pää­osin jo rat­ken­neet, mut­ta sil­lä ei ole ollut riit­tä­vää vai­ku­tus­ta mai­den väes­tö­rä­jäh­dyk­sen toi­min­taan vaan tulok­se­na on ollut var­sin ikä­vä­vä vai­ku­tus: tyh­mim­mät lisään­ty­vät eni­ten ja edes parem­pi väri ei pys­ty täy­sin kumoa­maan tätä vali­tet­ta­vaa vai­ku­tus­ta väes­tön ÄO:ään.

    Itse uskoi­sin että Afri­kas­sa alkaa tapah­tua myön­teis­tä kehi­tys­tä vas­ta sit­ten kun Kii­na lisää talou­del­lis­ta vai­ku­tus­val­taan­sa siel­lä ja afrik­ka­lai­set huo­maa­vat että hyö­dyk­kei­tä saa­dak­seen heil­lä on olta­va jotain tar­jot­ta­vaa. Siis jotain muu­ta­kin kuin mie­let­tö­män rikas kulttuuri…

  54. Eli­na:
    “Ton­ni käteen syyt­te­lee Maa­il­man­pank­kia ja Kan­sain­vä­lis­tä valuut­ta­ra­has­toa Afri­kan tilanteesta.” 

    Vas­ta­sin vain kysy­myk­see­si sii­tä mikä estää afrik­ka­lai­sia maan­vil­jei­li­jöi­tä ole­mas­ta oman val­tion­sa tai yhteen-liit­ty­mien­sä erityissuojeluksessa.

    Toden­nä­köi­ses­ti Maa­il­man­pan­kin ja IMF:n tar­joa­mat dii­lit ovat olleet ja ovat otta­jil­leen edul­li­sem­pia kuin että he oli­si­vat jät­tä­neet tai jät­täi­si­vät ne hyö­dyn­tä­mät­tä. Ts. maa­ta­lou­teen ja huol­to­var­muu­teen liit­ty­vät ris­kit on otet­tu mui­den hyö­ty­jen saamiseksi.

    Toi­saal­ta jokai­nen rahoit­ta­ja pyr­kii hal­lit­se­maan tap­pio­ris­ki­ään eikä halua osal­lis­tua sel­lai­seen toi­min­taan, joka tun­tuu tämän mie­les­tä lii­an epä­var­mal­ta. Rahoit­ta­jan ris­kin­hal­lin­ta voi toi­saal­ta pakot­taa rahoi­tet­ta­van kaa­va­mai­sem­paan toi­min­ta­mal­liin kuin mikä oli­si rahoi­tet­ta­van kan­nal­ta optimaalista.

  55. Minus­ta Afri­kan ongel­mat juon­ta­vat suu­rel­ta osin sii­hen, että siel­lä ei vain saa­da oikein aikai­sek­si. Ehkä­pä taus­tal­la on erään afrik­ka­lai­sen lausu­man kal­tai­nen ajat­te­lu: euroop­pa­lai­sil­la on kel­lo­ja, mut­ta meil­lä afrik­ka­lai­sil­la aikaa.

  56. Ajat­te­len edel­leen niin­päin, että inves­to­mat­to­muus Afrik­kaan ei ole kur­juu­den syy, vaan seuraus. 

    Ei ole jär­keä sijoit­taa latin latia yhteis­kun­tiin, jot­ka ovat läpeen­sä mätiä ja kor­rup­toi­tu­nei­ta, jois­sa puo­let ihmi­sis­tä kan­taa HIV:a, pri­mi­tii­vi­nen tai­kaus­ko on val­lal­la ja väki­val­ta rehot­taa täy­sin hal­lit­se­mat­to­ma­na. Ulko­puo­lel­ta ei voi­da ihmei­tä teh­dä, se on nyt nähty. 

    Vuo­sia kes­tä­nyt mas­sii­vi­nen ja moni­puo­li­nen kehi­tys­a­pu ei ole vie­nyt Saha­ran ete­lä­puo­len Afrik­kaa pii­rua­kaan parem­paan suun­taan. Eräs tut­tu­ni, joka on toi­mi­nut vuo­si­kausia kehi­ty­syh­teis­työ­teh­tä­vis­sä Afri­kas­sa sanoi, että oli­si parem­pi kun koko man­ner vajoai­si meren­poh­jaan ja sii­tä ei kos­kaan enää kuul­tai­si mitään. 

    Kuka muis­taa Karin haus­kan piir­rok­sen 80-luvul­ta, jos­sa val­koi­sen mie­hen seu­rue kat­se­lee nee­ke­ri­lau­man kes­kel­lä pönöt­tä­vää kaivoa. 

    Yksi val­koi­sis­ta esit­te­lee kai­von avus­tus­pro­jek­tin tuo­tok­sek­si, johon toi­nen tote­aa: “En tien­nyt­kään, että Kank­ku­la on tääl­lä päin..”

    Heh!

  57. Kehi­tys­a­pu usein hait­taa kehi­tys­tä ihan samas­ta syys­tä kuin luon­non­va­roil­taan rik­kaat maat tup­paa­vat ole­maan yleen­sä aika kor­rup­toi­tu­nei­ta. Kun jaos­sa on ns. ilmais­ta rahaa, resurs­se­ja käy­te­tään täs­tä ilmai­ses­ta rahas­ta kil­pai­le­mi­seen, ääri­ta­pauk­ses­sa sisällissotiin. 

    Kyl­lä kehi­tys­a­pua­kin voi antaa toki jär­ke­väs­ti, esi­mer­kik­si kou­lut­ta­mal­la ihmi­siä, raken­ta­mal­la infraa jne, mut­ta näis­sä on taval­laan sama ongel­ma: jos saa jotain ilmai­sek­si, käy­te­tään resurs­se­ja sii­tä kilpailemiseen. 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Rent-seeking

  58. Miten lie­nee tilan­ne nyt? Epäi­len suu­res­ti että tämä­kin oli lähin­nä kynäl­lä teh­ty tilastotemppu..”

    Kuten todet­tu, minä vakuu­tuin. Sen on muis­taak­se­ni talou­den nobe­lis­ti, joten joku muu­kin tai­taa olla vakuut­tu­nut Senin teks­teis­tä. Jos pys­tyt osoit­ta­maan tuon tilas­to­tem­puk­si, niin olet­tai­sin, että aina­kin minä ja Sen on kovas­ti kiin­nos­tu­nut tuosta. 

    Tun­nen luul­ta­vas­ti kaik­ki kes­kei­set peri­aat­teet joil­la kehi­ty­sa­vus­ta elan­ton­sa saa­vat selit­tä­vät toi­mien­sa ja rahoi­tuk­sen­sa oikeutuksen.”

    Dich­ter kyl­lä on saa­nut elan­ton­sa kehi­ty­sa­vus­ta vuo­si­kau­det, mut­ta tuos­sa kir­jas­sa mie­les­tä­ni onnis­tu­nees­ti perus­te­lee mikä nykyi­ses­sä kehi­ty­sa­vus­sa menee pie­leen. Tuon kir­jan luke­mi­sen jäl­keen aina­kin minul­ta hävi­si vii­mei­nen­kin sym­pa­tia kai­ken­lai­sia kum­mi­lap­sioh­jel­mia ja “osta vuohi”-kampanjoita kohtaan.

    Joi­hin­kin mai­hin on kaa­det­tu niin pal­jon kehi­tys­a­pua että nämä perus­kou­lu­tus ja ter­vey­den­hoi­to ongel­mat ovat pää­osin jo ratkenneet”

    Enpä muis­ta kuul­lee­ni yhdes­tä­kään maas­ta, jos­sa kehi­tys­a­pu oli­si nuo ongel­mat rat­kais­sut. Var­maan kor­jaat tämän puut­teen ker­to­mal­la joi­ta­kin esi­merk­ke­jä läh­de­viit­tei­neen päivineen?

    Kaup­pa­po­li­tiik­ka voi todel­la­kin “riis­tää” naa­pu­ri­maa­ta sii­nä mie­les­sä, että val­tio estää kan­sa­lai­si­aan osta­mas­ta toi­ses­ta maas­ta tuot­tei­ta suo­jel­lak­seen oman maan­sa tuo­tan­toa. Tämä joh­taa vapaa­kaup­paa huo­nom­paan tulok­seen molem­mis­sa maissa.” 

    Kun nyt läh­din tähän kir­jal­li­suu­den suo­sit­te­le­mi­seen, niin Tie­de­mie­hel­le voi­sin tar­jo­ta Ha-Joon Chan­gin tuo­tan­toa. Hiu­kan eri pers­pek­tii­vi kau­nii­seen vapaakauppateoriaan.

  59. Chan­gin argu­men­tit ovat minul­le tut­tu­ja, ja niin ne ovat kai­kil­le muil­le­kin. Hän­hän veto­aa van­haan “infant industry”- teesiin. 

    Täs­sä on yksi ongel­ma. Chang, ame­rik­ka­lais­hen­ki­set “markkianatalous“oikeistolaiset ja suu­rin osa poliit­ti­sis­ta päät­tä­jis­tä, sekä myös­kin ilmei­ses­ti aina­kin WTO, koplaa­vat “vapaan” mark­ki­na­ta­lou­den aina ame­rik­ka­lais­tyyp­pi­seen patenttisuojaan. 

    Minun mie­les­tä­ni vapaa kaup­pa tar­koit­taa vapaa­ta kaup­paa, ei sitä, että jol­la­kin on mono­po­li. Patent­ti­suo­jan nou­dat­ta­mi­nen tar­koit­taa, että vähem­män kehit­ty­neen maan teol­li­suus jou­tuu mak­sa­maan ran­gais­tus­luon­tei­sia lisens­si­mak­su­ja rik­kam­mal­le. Chang itse­kin myön­tää, että infant-industry- argu­ment­ti on vali­di vain, jos patent­ti­suo­jaa noudatetaan.

    Minus­ta köy­hiä mai­ta autet­tai­siin pal­jon parem­min, jos niil­le annet­tai­siin mah­dol­li­suus olla välit­tä­mät­tä län­si­pa­ten­teis­ta tai nii­den ehto­ja aina­kin löyhennettäisiin.

  60. Björk, jos olet menos­sa ohi­tus­leik­kauk­seen, niin mil­lä ihmeen perus­teel­la ver­taat usem­man tar­joa­jan laa­tua? Mitä hin­toi­hin eli kus­tan­nuk­siin tulee, lää­ke­tie­de on niin totaa­li­ses­ti asian­tun­ti­ja­val­lan alla (ja hyvä niin) että suh­tau­dun aika spek­ti­ses­ti sii­hen että kil­pai­le­val­la sai­raa­lal­la voi­si olen­nai­ses­ti parem­pia eli eril­lai­sia tuo­tan­to­pro­ses­se­ja. Tilo­jen­käyt­töä ja hal­lin­toa voi toki tehos­taa, mut­ta ne ovat kui­ten­kin aika pie­ni osa kus­tan­nuk­sis­ta (jul­ki­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä), ja yksi­tyi­nen ter­vey­den­hoi­to väki­sin­kin kas­vat­tai­si hallintokuluja.

    Jenk­ki­kes­kus­te­lus­sa puhu­taan, mie­les­tä­ni oikein, yhden ja useam­man mak­sa­jan jär­jes­tel­mis­tä yksi­tyi­sen ja jul­ki­sen sijaan, kos­ka tämä on se olen­nai­nen asia. Useam­pi mak­sa­ja tuot­taa moni­mut­kai­suut­ta eli vai­vaa ja kustannuksia.

    Vakuu­tus­yh­tiöt voi­vat käy­tän­nös­sä kil­pail­la vain kus­tan­nuk­sil­la, eli sil­lä kuka mak­saa vähi­ten kor­vauk­sia. Toi­saal­ta lää­kä­rit hoi­ta­vat sen mukaan mikä on heis­tä poti­laan ter­vey­den kan­nal­ta tar­peel­lis­ta ja ovat vie­lä pirun kek­se­liäi­tä teke­mään hoi­dois­ta kor­vat­ta­via. Käy­tän­nös­sä tämä tuot­taa jokais­ta lää­kä­riä koh­den yhden vakuu­tus­tar­kas­ta­jan yhti­öön ja yhden kor­vaus­ha­ki­jan sai­raa­laan tap­pe­le­maan keskenään. 

    Yksi­tyi­nen vakuu­tus­yh­tiö jol­la oli­si mono­po­li oli­si peri­aat­tees­sa ihan yhtä teho­kas kuin jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to, se vaan voi­si las­kut­taa mie­len­sä mukaan kun vero­ra­hoi­tus kui­ten­kin menee kus­tan­nus­ten mukaan.

  61. Kyl­lä, veto­aa infant industry-tee­siin, mut­ta ennen kaik­kea myös osoit­taa, että käy­tän­nös­sä kaik­ki kehit­ty­neet maat ovat olleet vah­vas­ti pro­tek­tio­nis­ti­sia kehi­tyk­sen aikana. 

    Patent­ti­suo­jan suur­ta mer­ki­tys­tä en nyt aivan heti ymmär­rä (Täy­tyy myön­tää, että olen vas­ta aloit­ta­nut Chan­gin kir­jan luke­mi­sen, ehkä pitäi­si lukea lop­puun ennen kuin jat­kan täs­tä), tyy­pil­li­ses­ti kun paten­tit ymmär­tääk­se­ni kos­ke­vat lähin­nä kehi­tyk­sen terä­vin­tä kär­keä. Perus­ter­vey­den­huol­lon, kou­lu­tuk­sen, ruo­an, auton, junan, lai­van ja len­to­ko­neen luu­li­si pys­ty­vän saa­maan aikai­sek­si ilman ensim­mäis­tä­kään voi­mas­sao­le­vaa patent­tia. Tie­to­lii­ken­tees­tä en tiedä.

  62. Chan­gin tee­si pätee mais­sa, jois­sa on ollut patent­ti­suo­ja. Esi­mer­kik­si Hol­lan­ti ei ollut pro­tek­tio­nis­ti­nen, mut­ta siel­lä patent­te­ja ei kun­nioi­tet­tu ja se teol­lis­tui mui­den kans­sa samaa tahtia. 

    Perus­ter­vey­den­huol­to, kou­lu­tus, ruo­ka, tie­verk­ko, juna­ra­dat sata­mat ja len­to­ken­tät eivät vaa­di pro­tek­tio­nis­mia. Jos maa halu­aa kehit­tää itse jon­kin tek­no­lo­gian, sen täy­tyy suo­jel­la sitä kil­pai­li­joil­ta. Tähän perus­tuu infant-industry argu­ment­ti. Se ei ole vää­rä, kos­ka kun Japa­ni­lai­set yrit­tä­vät teh­dä auto­ja tyh­jäs­tä omin neu­voin, nii­tä ei kukaan osta­nut. Vas­ta kun koti­mark­ki­na oli kehit­ty­nyt ja auton­val­mis­ta­jat siel­lä saa­neet kokeil­la sii­pi­ään, ne saat­toi­vat läh­teä vie­mään autoja. 

    Sodan­jäl­kei­nen japa­ni on äärie­si­merk­ki tämän tyy­pi­ses­tä pro­tek­tio­nis­mis­ta: val­tio heit­ti ihan kon­kreet­ti­ses­ti ulko­mai­set auton­val­mis­ta­jat ulos maas­ta ja maa­han ei käy­tän­nös­sä saa­nut tuo­da ulko­mai­sia autoja. 

    Sil­lä on kui­ten­kin yksi aika kes­kei­nen ongel­ma: se ei voi toi­mia kovin mones­sa maas­sa, kos­ka jos kaik­ki teke­vät niin, ei kan­sain­vä­li­siä mark­ki­noi­ta kos­kaan syn­ny. Japa­ni pys­tyi sii­hen, kos­ka muut kävi­vät jo vapaa­ta kaup­paa ja mark­ki­nat oli­vat seg­men­toi­tu­neet, euroop­pa­lai­siin ja ame­rik­ka­lai­siin automarkkinoihin.

    Hol­lan­ti ei esi­mer­kik­si välit­tä­nyt Edi­so­nin paten­teis­ta, vaan Phi­lips teki heh­ku­lamp­pu­ja ilman lisens­siä. Hol­lan­nis­sa ei ollut suo­ja­tul­le­ja, vaan kil­pai­lu oli vapaa­ta. Phi­lip­sis­tä tuli yksi maa­il­man suu­rim­pia elektroniikkayrityksiä. 

    En väi­tä, että argu­ment­ti on täy­sin vää­rä ja että vapaa­kaup­pa on joten­kin fun­da­men­taa­li­ses­ti hyvä asia. Väi­tän vain, että mones­sa, ehkä useim­mas­sa­kin, tapauk­ses­sa kau­pan esteil­le on vaih­toeh­to­ja, jot­ka ovat parem­pia kuin esteet ja rajoitukset.

  63. tpyy­luo­ma: minä en oikein ymmär­rä tuos­ta sinun edel­li­ses­tä pos­tis­ta mitään, mut­ta mik­si sinun mie­les­tä kil­pai­lu­tuk­sen pitäis tapah­tua ambu­lans­sin paa­reil­la? Jos on aikaa ver­tail­la, niin sit­ten voi vaik­ka kat­soa kuol­lei­suus­pro­sent­te­ja, leik­kauk­sen onnis­tu­mis­pro­sent­te­ja, sai­raa­la­bak­tee­ri­tar­tun­to­ja yms. tai ver­ra­ta sai­raa­loi­den olo­ja: saa­ko olla omas­sa huo­nees­sa, onko pleik­ka­ri, onko Väli­mäen laa­ti­ma menü… Ihan samal­la taval­la kun nyt yleen­sä­kin ver­tai­lee tuot­tei­ta toisiinsa.

    Minus­ta on myös aika hupai­sa väi­te, että sai­raan­hoi­to olis joten­kin val­mis, että sii­nä ei voi enää kehit­tyä, kos­ka se on asian­tun­ti­ja­val­lan alla. Päinvastoin.

    Mik­si yksi­tyi­nen sai­raan­hoi­to kas­vat­tai­si hal­lin­noin­ti­ku­lu­ja? Miten niin olen­nai­nen asia on se, että kuin­ka mon­ta mak­sa­jaa on? Jul­ki­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa­han kaik­ki mak­saa. Se raha tulee vaan vero­jen muo­dos­sa. Väi­tät­kö, että vero­jen kerää­mi­ses­tä ei tule kustannuksia?

    Vakuu­tus­yh­tiöt voi­vat kil­pail­la esim. tun­nis­ta­mal­la ris­ke­jä parem­min, parem­mal­la hal­lin­nol­la, tehok­kaam­mal­la työn­teol­la, parem­mal­la sijoi­tus­toi­min­nal­la ja tie­tys­ti vii­me­kä­des­sä mak­sa­mal­la asiak­kail­leen vähem­män rahaa. Tämä tus­kin on mikään mer­kit­tä­vä kil­pai­lu­valt­ti, kos­ka asia­kas­han ostaa nimen omaan tätä pal­ve­lua vakuutusyhtiöltä.

  64. Björk, point­ti ei ollut ettei ter­vey­den­hoi­to kehi­ty, vaan se että kehit­tyy omal­la pai­nol­laan jok­seen­kin riip­pu­mat­ta sii­tä mitä jul­ki­nen val­ta tai yksi­tyi­nen omis­ta­ja sanoo. Ja tämän takia on vai­kea ymmär­tää mitä väliä tehok­kuu­den kan­nal­ta on sil­lä ovat­ko sai­raa­lat yksi­tyi­siä vai julkisia.

    Mitä tulee mak­sa­jien mää­rään, kysy­mys on sii­tä että jul­ki­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa sai­raa­lal­la on yksi taho joka mak­saa las­kut ja mää­rit­tää mis­tä se mak­saa, jos­ta lää­kä­rit tosin viis vei­saa. Olet­taen että jon­kin­lai­nen tuot­ta­ja-tilaa­ja mal­li on käy­tös­sä, jos ei ole niin kulut on yksin­ker­tai­ses­ti bud­jet­ti­ra­hoi­tuk­ses­ta. Tämä on hal­lin­nol­li­ses­ti ver­rat­tain kevyttä.

    Yksi­tyis­va­kuu­tus­vaih­toeh­dos­sa, on n kap­pa­let­ta vakuu­tus­yh­tiö­tä, joil­la on kul­la­kin m kap­pa­let­ta vakuu­tet­tu­koh­tai­sia kor­vaus­käy­tän­tö­jä, jois­ta lää­kä­rit käy­tän­nös­sä viis vei­saa­vat. Se että tämä gene­roi jul­me­tun byro­kra­tian on päi­vän­sel­vää. Eräi­den arvioi­den mukaan kol­man­nes Yhdys­val­tain ter­veys­me­nois­ta menee hallintokuluihin.

    Kulut­ta­jien suo­rit­ta­mis­sa ver­tai­luis­sa niin sai­raa­loi­den kuin vakuu­tus­ten välil­lä on sama ongel­ma kuin Lil­je­ran­kin taan­noi­ses­sa kom­men­tis­sa, että pitää vaan löy­tää toi­mi­vat hoi­to­te­hon mit­ta­rit, niin ter­vey­den­hoi­toa voi kehit­tää tehok­kaam­paan suun­taan. Ei vaan tun­nu löy­ty­vän, ja tämä tus­kin joh­tuu yri­tyk­sen puutteesta.

  65. Huo­mau­te­taan nyt kui­ten­kin, että on tilan­tei­ta jois­sa jonot­ta­mi­nen on paras rat­kai­su. Mikä­li et kos­kaan jou­du jonot­ta­maan, niin olet joko Han­nu Han­hi tai sit­ten tar­jon­ta­puo­lel­la on mas­sii­vi­set lii­ka­re­surs­sit, jot­ka joko
    a) nos­ta­vat hyö­dyk­keen hintaa
    b) rais­kaa­vat niuk­ko­ja resursseja

    Itse olen kävel­lyt Eif­fel-tor­niin ilman mitään mer­kit­tä­vää jonoa. OS tai­si vain suun­ni­tel­la oman vie­rai­lun­sa niin huo­nos­ti, että jou­tui jonoon.

  66. tpyy­luo­ma: voit­ko kuvi­tel­la tilan­net­ta, jos­sa hoi­to­ku­lut mak­saa asia­kas eikä vakuu­tus­yh­tiö? Jos nimit­täin kuvaa­ma­si tilan­ne on vakuu­tus­yh­tiöi­den arkea, eli että ne jou­tu­vat palk­kaa­maan jon­kun vah­ti­maan jokais­ta lää­kä­riä, niin ole­tan vakuu­tuk­sen ole­van niin kal­lis, että har­va kokee saa­van­sa rahoil­leen vastinetta.
    Minus­ta sinun pre­mis­si, että lää­ke­tie­teen kehi­tys ei rii­pu sen ulkoi­sis­ta teki­jöis­tä on niin absur­di, että en halua jat­kaa tätä kes­kus­te­lua. Jos pys­tyt joten­kin vakuut­ta­vas­ti perus­te­le­maan, niin sit­ten joo…

  67. Itse olen kävel­lyt Eif­fel-tor­niin ilman mitään mer­kit­tä­vää jonoa. OS tai­si vain suun­ni­tel­la oman vie­rai­lun­sa niin huo­nos­ti, että jou­tui jonoon.”

    Sama koke­mus itsel­lä­ni, tar­kem­min aja­tel­len en muis­ta jonot­ta­nee­ni mihin­kään sit­ten nuo­ruus­vuo­sien kun ravin­to­laan piti pääs­tä 20 asteen pak­ka­ses­sa vain port­sa­rin kiel­tä­vän käden näh­däk­seen. Nyky­ään jos on jonoa, valit­sen toi­sin. En kai­paa eif­fe­liä, elä­mys­lo­maa roo­mas­sa, puo­len ämmän met­ro­po­lia, jup­pi­ra­vin­to­laa enkä jonot­ta­mis­ta sor­mi nenäs­sä sisään­tu­lo­väy­läl­lä. Pula-aikaan asia oli toi­sin mut­ta nyky­suo­mes­sa jonot­ta­mi­nen on oma valinta.

  68. Esi­mer­kik­si Hol­lan­ti ei ollut pro­tek­tio­nis­ti­nen, mut­ta siel­lä patent­te­ja ei kun­nioi­tet­tu ja se teol­lis­tui mui­den kans­sa samaa tahtia. ”

    Nyt menee ulko­muis­tis­ta, mut­ta jos menee pahas­ti pie­leen niin kor­jaan myö­hem­min. Chang tote­si, että Sveit­si ja Hol­lan­ti oli­vat mer­kit­tä­vät poik­keuk­set sii­nä yleis­tyk­ses­sä, että käy­tän­nös­sä kaik­ki kehit­ty­neet maat ovat kehit­ty­neet pro­tek­tio­nis­min suo­jis­sa. Näi­tä yhdis­tää se, että maat oli­vat kehi­tyk­sen kär­jes­sä kehi­tyk­sen­sä aikaan. Hol­lan­nin tapauk­ses­sa maa oli maa­il­man rik­kain maa 1600–1700 luvul­la, joten maa ei tar­vin­nut pro­tek­tio­nis­mia, vaan kuten yleen­sä, vapaa kaup­pa hyö­dyt­ti rik­kai­ta mai­ta. 1800-luvul­la muut maat alkoi­vat kehit­tyä pro­tek­tio­nis­min tur­vin, mut­ta hol­lan­ti jat­koi vapaa­ta kaup­pa ja jopa pois­ti ne patent­ti­lait. Täs­tä huo­li­mat­ta 1800-luvun alus­ta ensim­mäi­seen maa­il­man­so­taan asti hol­lan­nin talous­ke­hi­tys oli suh­teel­li­sen hidas­ta, ja tuo­na aika­na hol­la­nin ohi pää­si yli puo­len­kym­men­tä maa­ta per capi­ta bkt:ssä. Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen hol­lan­ti sit­ten otti lusi­kan kau­nii­seen käteen ja alkoi tukea eri tavoin teol­li­suut­taan, ja pää­si takai­sin mui­den kelkkaan. 

    jos kaik­ki teke­vät niin, ei kan­sain­vä­li­siä mark­ki­noi­ta kos­kaan synny.”

    Ei kai kukaan ole olet­ta­nut, että kaik­ki samaan aikaan har­ras­tai­si­vat pro­tek­tio­nis­mia? Rik­kail­la mail­la oli ole­mas­sa kan­sain­vä­li­set auto­mark­ki­nat, ja kun japa­ni pää­si mukaan kehi­tyk­seen, niin se ava­si automarkkinat.

  69. tcrown: voi­ko muu­ten olla niin, että ne oli­vat kehi­tyk­sen kär­jes­sä sik­si, että eivät olleet protektionistisia?

    Minus­ta tämä ylei­nen väi­te, että vapaa­kau­pa hyö­dyt­tää rik­kai­ta ei ole uskot­ta­va. Kun kak­si osa­puol­ta tekee vapaa­eh­toi­sen vaih­don molem­mat hyö­ty­vät. Sil­lä ei ole mitään väliä onko toi­nen rikas tai toi­nen köyhä.

  70. Björk, sen ver­ran täy­tyy vetää tän­ne päin, että ihan noin yksin­ker­tai­nen asia ei ole.

    Molem­mat nimen­omai­sen kau­pan osa­puo­let hyö­ty­vät, mut­ta vaih­dol­la voi olla dynaa­mi­sia vai­ku­tuk­sia, jol­loin pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä hyö­tyä oli­si voi­nut olla enem­män toi­sel­le, jos oli­si toi­mi­nut toisin.

    Infant-industry argu­ment­ti perus­tuu juu­ri tähän. Eli jos maas­sa X on hyvää ja vil­ja­vaa maa­ta, mut­ta joi­ta ei ole otet­tu käyt­töön, ensim­mäi­sen sadon tuot­ta­mi­nen voi olla kal­liim­pi kuin vil­jan osta­mi­nen ulko­mail­ta. Sen­si­jaan kerä­tään koo­kos­päh­ki­nöi­tä ja vaih­de­taan ne vil­jaan. Kos­ka pää­oma­mark­ki­nat ovat kehit­ty­mät­tö­mät ja pää­omaa on vähän, kor­ko on maas­sa X niin kor­kea, että myö­hem­pien vuo­sien sadon kan­nat­ta­vuus ei rii­tä vil­jan viljelyyn. 

    Maas­sa ei lisäk­si ole oikein mitään infraa tms, ja sik­si ulko­mai­set­kin (alhai­sem­mas­ta koros­taan huo­li­mat­ta) kart­ta­vat maa­han X inves­toi­mis­ta. Täl­löin yksin­ker­tai­sin rat­kai­su on lät­käis­tä tuon­ti­vil­jal­le iso tul­li, ja näin pakot­taa oman maan vil­je­li­jät inves­toi­maan koti­mai­sen maa­ta­lou­den kehit­tä­mi­seen. Seu­raa­va­na vuon­na saa­daan omis­ta pel­lois­ta jo hyvä sato hal­val­la ja voi­daan­kin luo­pua tulleista.

    Asia on har­voin näin yksin­ker­tai­nen, mut­ta jos­kus kui­ten­kin on. Kehit­ty­neem­män teol­li­suu­den koh­dal­la voi olla, ettei ole pulaa pää­omas­ta, joten kor­ko ei estä inves­toin­tia, mut­ta esim. paten­tit teke­vät inves­toi­mi­ses­ta koti­maa­han hyvin kal­liin. Kaup­pa­kump­pa­nien vihat saa pääl­leen sekä tul­leil­la että patent­te­ja rik­ko­mal­la, täy­tyy vali­ta pie­nem­män pahan tie.

    Patent­tien rik­ko­mi­nen on “liber­taa­rim­pi” vaih­toeh­to, kos­ka sii­nä puu­tu­taan mark­ki­noi­den toi­min­taan vähem­män. Argu­men­toin täs­sä ket­jus­sa tätä kaut­ta vapaa­kau­pan puo­les­ta, mut­ta asia ei aina ole ihan näin yksioi­koi­nen. Patent­ti­rik­ko­mus voi vähen­tää luot­ta­mus­ta ja hei­ken­tää ulko­maa­lai­sia inves­toin­te­ja enem­män kuin rajat­tu suo­ja­tul­li, joten jäl­kim­mäi­nen on mones­ti rationaalisempi.

  71. voi­ko muu­ten olla niin, että ne oli­vat kehi­tyk­sen kär­jes­sä sik­si, että eivät olleet protektionistisia?”

    Tie­tys­ti voi. Mut­ta miten tuo teo­ria sit­ten selit­tää sen, että pro­tek­tio­nis­ti­set val­tiot pus­ki­vat ohi?

    Kun kak­si osa­puol­ta tekee vapaa­eh­toi­sen vaih­don molem­mat hyötyvät.”

    Kyl­lä. Ja kun nark­ka­ri pii­kit­tää hepoa suo­neen niin nark­ka­ri vain vapaa­eh­toi­ses­ti vaih­taa pit­kän aika­vä­lin hyö­tyä lyhyen aika­vä­lin hyö­tyyn, jol­loin koko­nais­hyö­ty kas­vaa, eikö?

Vastaa käyttäjälle Artturi Björk Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.