Ei kai kukaan kuvittele, että kysymys Eiffel-tornin jonoista olisi kovin merkittävä yhteiskunnallinen kysymys. Se oli tarkoitettu oppikirjaesimerkiksi osoittamaan, että hinta on parempi tapa jakaa niukkuutta kuin preferenssejä huomioimaton arpominen tai jokin ruoskimisen tai jonotuttamisen kaltainen kiusanteko. Valitsin yhdentekevän asian, jotta kukaan ei pääsisi sanomaan, että kyse on perusoikeudesta, johon jokaisella on yhtäläiset oikeudet.
Kovin hyvin ei päde ajatus, että hinnan pitäisi olla tulosidonnainen, jotta torniin pääseminen olisi kaikille yhtä kallis samalla tavalla kuin tulosidonnaiset sakot tekevät rangaistukset köyhille ja rikkaille yhtä ankariksi. Eikö silloin myös ruuan hinnan pitäisi olla tulosidonnainen? Jos kaikki hinnat olisivat tulosidonnaisia, tuloilla ei olisi mitään merkitystä. Lopetetaan siis ansiotulot ja jaetaan kaikille yhtä paljon rahaa ja oletetaan, että ihmiset tekevät työtä vapaa-ehtoisesti. Jokaiselta kykyjensä ja jokaiselle tarpeidensa mukaan!
Jos eristämme Eiffel-tornissa käymisen erilleen muusta maailmasta, silloin voi ajatella, että lisää eriarvoisuutta, jos rikkaat pääsevät rahalla sisään. Kun rikkailla on enemmän rahaa kuin köyhillä, he saavat jotain enemmän kuin köyhät. Kun he maksavat sisäänpääsystä, sen jälkeen heillä on vähän vähemmän rahaa, joten kaiken muun osalta maailma muuttuu marginaalisesti tasa-arvoisemmaksi. Kun estämme heitä maksamasta sisäänpääsystä, heille jää enemmän rahaa ostaa jotain muuta köyhien nenän edestä.
Niinpä yleisesti on järkevää jakaa niukkuutta rahalla, ei jonottamalla eikä arpomalla. On kuitenkin poikkeuksia.
Terveydenhuolto on esimerkki hyödykkeestä, jolla on inhimillisyyden kannalta niin suurta arvoa, ettei ole pidetty oikein jakaa sitä maksukyvyn mukaan; ei ainakaan juhlapuheiden tasolla. Käytännössä olemme luopumineen viime vuosina kaikille yhtäläisestä oikeudesta terveydenhuollon palveluihin.
Lapsen oikeus koulutukseen ei saa riippua vanhempien tulotasosta, koska se on väärin vääristä vanhemmista syntynyttä lasta kohden ja koska se johtaa kansakunnan lahjakkuusvarannon alikäyttöön.
Oikeus rantatonttiin kaupungin keskustassa? Oikeudenmukaisuusmielessä ei ole mitään järkeä arpoa joitakin kunniaköyhiä miljoonan euron arvoisiin asuntoihin. Niillä rahoilla parannetaan paljon tehokkaammin vähävaraisten asumisoloja muuten. On kuitenkin ulkoisvaikutuksiltaan huono asia, jos asuinalueet jakautuvat hyvä- ja huono-osaisten alueisiin. Se kärjistää sosiaalisia ongelmia, johtaa köyhyyden periytymiseen ja on omiaan myös hukkaamaan lahjakkuusreservejä.
Oikeuteen huristella autolla kohti keskustaa ruuhka-aikana pitäisi minusta suhtautua kuin Eiffel-torniin. Jos kaikki eivät mahdu tielle yhtä aikaa, taattakoon sujuva kulku niille, jotka maksavat, sen sijaan, että pannaan kaikki matelemaan yhtäläisesti ruuhkissa.
Olen harvinaisen paljon samaa mieltä tästä Osmon kirjoituksesta, mikäli kyseessä on todellakin jokin rajallinen resurssi. Jos puhutaan niistä rantatonteista hyvillä paikoilla tai vaikkapa edesmenneen taiteilijan töistä niin asian tulee olla näin. Normaalissa tapauksessa tilalle tulee korvaavaa tarjontaa ja kuinka hyvin se kykenee sen korvaamaan riippuu tietenkin henkilöstä; jollekin riittää hyvin se painokuva taulusta tai kuivanmaan mökki.
Se taas mikä on rajallinen resurssi onkin sitten taas aivan toinen juttu. Tietenkin voidaan ajatella että jos Singaporessa tai Lontoossa on liikenneruuhkia niin myös Helsingissä TÄYTYY olla niitä (jos ei ole niin tehdään) ja sitten ne pitää ratkaista aivan kuten em. kaupungeissa on tehty eli maailmanennätystason polttoaine- ja autoveroilla sekä nyt lisäksi Osmon kannattamilla tietulleilla.
En tunne tahoja jotka ovat vastuussa hesan liikennesuunnittelusta, mutta sen sijaan minulla on jonkin verran kokemusta kunnallisesta päätöksenteosta ja hallinnosta. Tämä merkitsee väistämättä sitä että en oikein usko ettei niitä hellsinkin liikenneongelmia voitaisi ratkaista ihan järkevästi jos niin vain haluttaisiin ja suunnittelijat vaihdettaisiin päteviin, ehkäpä ulkomaalaisiin… Minä kun vähän epäilen ettei ne ääritapauksessa jopa ajokortittomat autonvihaaja 60-lukulaiset jotka ovat järjestään saaneet suojatyöpaikkansa jäsenkirjojen perusteella, ole saaneet pätevyyttä Sirola tai edes Paasikivi, Alkio jne. opistoissa tähänkään työhön.
Maallikkokin ymmärtää että järkeviä tapoja vähentää ruuhkia olisi liikenteen pullonkaulojen purku paremmilla järjestelyillä; siis liikennevaloristeysten vähentäminen ja korvaaminen kiihdytysrampeilla, nopeusrajoitusten nostaminen, teiden leventäminen jne. sekä tietenkin järkevällä kaavoituksella. Nykyiset toimet lisäävät eivätkä suinkaan vähennä ruuhkia, asia mitä ei voi olla huomaamatta hesassa ajellessa. Mutta kaikesta huolimatta onnea Osmon yritykseen; pistäkää oikein kunnon tullit sinne 0,5 M asukkaan metropoliinne, en minä niitä maksa 😀
Ei auta laskeskella yhtään millään esimerkillä sitä, että jos rahaa ei ole riittävästi edes peruselämiseen (työttömät työmarkkinatuella ja muilla tukimudoilla). Toki se pätee, että nälkä kasvaa syödessä, ja ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. Tasavertaisuutta käytettävien tulojen ansainnassa ja tuhlailussa ei ole olemassa. Ei ollut edes entisessä Neuvostoliitossa. Ja jos kaikilla olisi sama palkka taikka suhteessa sama palkka ja kulutus, niin sitten ruvettaisiinkin narisemaan, että kun tuo ja tuo yksilö ei kuluta niin kuin yleiset käytännöt ja ohjeet määräävät. Toinen tykkää äidistä ja toinen siskosta — sanottiin ennen vanhaan.
Jos kysymys oli alun perin hyödykkeen jakamisesta näitten pahamaineisten preferenssien mukaan, ei ole millään tavoin älytöntä hyväksyä myös edellisen euron jälkimmäistä euroa suurempi arvo. Kun nyt sitten jostain syystä Eiffelin hissi on alkanut lähestyä kohti maan pintaa, niin ei kai ole muuta tehtävissä kuin alkaa luettelemaan perushyödykkeitä, minkä tekeminen sisältää myös arvostusmomentin. Ja kyllä se itse asiassa taitaa olla niin, että ensin sitä todennäköisemmin ruoan puutteeseen kuolisi kuin terveydenhuollon, jos kumpikin olisi saavuttamattomissa. Olen Soininvaaran kanssa samaa mieltä jonojen ja hintojen keskinäisestä paremmuudesta (mistä ei voi olla edes järkevästi muuta mieltä), mutta mielestäni ei pidä pomppia eri mallien muuttujien kanssa ilman, että tekee selväksi mallin tavoitteet. Meillä on aivan tarpeeksi tätä “arvovapaata” talousteoriaa, jonka käsitys elämästä pohjautuu peruskouluikäisen käsitykseen ratioista. Vaihdannan välineen vaihteleva arvo ei näihin totuuksiin kuulu.
Jotta Travellerin väitteet eivät jäisi elämään,niin korjataan nyt kaksi asiaa. Mikä on maailmanennätystason polttoainevero? Bensaverossa ei taideta olla edes Pohjoismaiden ennätyksessä ja dieselpolttoaineen vero on meillä EU:n häntäpäässä.
Liikenneväylän välityskyky heikkenee kun nopeuksia kasvatetaan.Optimi taitaa olla jossain 40 km/h:n tasolla.
Helsingin liikennesuunnit6telijaty on koulutettu Teknillisessa Korkeakoulussa. Travellerin ajatus purkaa kaupunki autojen tieltä taas ei mene läpi kunnallisessa demokratiassa. Ruuhkia ei juurikaan ole Helsingissä, jossa tiukalla pysäköintipolitiikalla on pidetty autoliikenteen määrä järkevänä vaan Espoossa ja Vantaalla kehäteillä.
Traveller,
Millähän konstein näitä pullonkauloja puretaan vaikkapa yhdellä Helsingin suurimmalla liikenteen kerääjällä, Huopalahdentiellä.. purkamalla talot tien vieriltä?
Sillä tavoin saadaan pullonkaula siirtymään kilometrin eteenpäin Paciuksenkadulle ja jos sinnekin saataisiin kaistoja lisää, niin Manskulla kai viimeistään kohdattaisiin todellinen pullonkaula.
Miksi pitäisi olla jokin kansalaisoikeus tulla tänne saastuttamaan ja viemään tilaa tonni peltiä ympärillään Espoosta ja Kirkkonummelta ? Miksi tämän ympäristöä tuhoavan toiminnan vielä pitäisi olla sujuvaa ja ilmaista?
Usein aamulenkillä katselen autojonoa Haagan liikenneympyrästä eteenpäin. Se matelee kävelyvauhtia, jos sitäkään. Eipä siinä Travellerin nopeusrajoituksen nostoehdotuksen toteutus juurikaan auttaisi.
Ei siinä voi ajatella muuta kuin että ihminen on idiootti. Mutta kai se sitten on kivaa kaivaa nenää ruuhkassa, mikä näyttää olevan suurimman osan pääasiallinen harrastus… Itse en ymmärrä tämän nautinnon päälle.
Tosiasioita polttoaineiden kansainvälisestä hintatasosta
http://www.oil-gas.fi/files/305_Kansainvlisihintatilastoja.pdf
Jokainen voi itse laskea millä tasolla Suomen verot ovat.
Ehkä Helsingin ruuhkat vähenisivät, jos kaupunki asettaisi liikennettä hidastaville katutöille ISON raippaveron.
Tai ei sillä taida olla vaikutusta, katutöitä kun tekee Helsingin kaupungin omistama liikennelaitos, vesilaitos, energialaitos tai rakennusvirasto noin muuten vaan. Lopputulos kun on vaan rahan siirtyminen yhdestä takataskusta toiseen.
P.S. Eivät nämä Helsingin “ruuhkat” ole mitään verrattuna suuren maailman ruuhkiin. Lisäksi ne ruuhkat taitavat olla tuolla sisääntuloväylillä, jotka ovat toisten kaupunkien tonttia.
Katajanokan autolauttojen aiheuttamat hetkelliset liikennetukokset saattavat närästää Vironniemen asukkaita, mutta ei tuo itseäni ole paljoa närästännyt.
Sillä että kertaseutulippu ts. kaupungin rajan ylittäminen kehätiellä julkisella liikenteellä maksaa nyt 3,8 e ja ensi vuonna jo 4 e saattaisi olla joku yhteys siihen, että kehätien suuntaiseksi liikennevälineeksi valitaan henkilöauto.
Lisäksi asiaan vaikuttanee se että kehän varsi itsessään on päämäärä aika harvoille ja kehäteitä pitkin mennään hyvin moniin paikkoihin, jolloin kehäteiden autoliikenteen korvaaminen joukkoliikenteellä on paljon vaikeampi optimointitehtävä kuin keskustan suuntaisen joukkoliikenteen järjestäminen.
Koska poikittaisliikenteen optimointi on vaikeaa, sitä näytetään yritetyn tehdä vasta muutaman vuoden ajan. Olisi mukavampaa, että yritettäisiin ensin kunnolla porkkanaa ja vasta jos se ei auttaisi keppiä. Tässäkin asiassa.
Minkälaisen väylän ja liikennetiheyden optimi on 40km/t? Minkä suhteen optimi?
Määää, myönnän nöyrimmästi etten kykene kilpailemaan Helsingin liikenteeseen ja sen epäilemättä moninaisiin mutta maalaisjärjelle käsittämättömiin ongelmakohtiin liittyvän nippelitiedon määrällä arvoisien kanssakeskustelijoiden kanssa, joten jätä pysyvästi tämän aiheen kommentoimatta. Vaikka sanonkin vielä viimeiseksi että mikäli kaikki PK seudun liikennevalot menisivät rikki ja poliisit lakkoon niin ei siellä mitään ruuhkia olisi.. 😉
Mutta korjaan Osmon erheelliset vätteet etteivät ne jäisi elämään, nyt muistaakseni jo toisen kerran. Saivarrellen voidaan tietenkin sanoa että Suomessa EI OLE maailman korkein polttoainevero koska muutamassa maassa se on vielä muutamia % korkeampi mutta Suomi ja koko Eurooppa kuuluvat siihen maailman eniten verottavien maiden joukkoon joten joku hopeatila tässä vertailussa (kts. ylläoleva oil-gas linkki) ei lohduttane autoliikennettä suoraan tai välillisesti käyttäviä (tarkoitan kaikkia niitä jotka ostavat hyödykkeitä esim. kaupoista eivätkä kasvata kaikkia tarvitsemiaan elintarvikkeita parvekkeella ja pukeudu itsetekemiinsä hamppukangasasusteihin..)
Mitä taas tulee siihen OSmon väitteeseen erityisen alhaisesta dieselin hinnasta niin Suomessahan tämä on ilmeisesti todellakin koko maailman korkein koska täällä peritään raskaan polttoaineveron lisäksi erityistä vuotuista käyttövoimaveroa (vai mikä se dieselvero nyt on nimeltään). Siis keskivertoautoilija ajaa 20 000 km jolloin löpöä kuluu n. 1200 l, siihen d‑vero minimissään n. 600 e jolloin hintaann pitää lisätä 0,5 e/l eli tolkuttoman kallista. Jos ajaa paljon ja paljon kuluttavalla autolla saa polttoaineen hieman halvemmalla, lieneekö sitten erityisen vihreää.… Nyt Osmo saattaa väittää ettei tämä dieselvero kuulu mitenkään tähän vertailuun koska parturillakin on alvi mutta kyllä se kuuluu koska kyseessä on nimen omaan POLTTOAINE vero..
Mumbaissa oli muutama auto liikenteessä intialaisen uudenvuoden eli Diwalin aikaan viime vuoden marraskuulla.
Ihmeen hyvin se silti soljui vaikka tuntui että kaikki 16 miljoonaa mumbaikkia oli matkalla yhtä aikaa. Tosin säännöistä ei kauheasti piitattu, jos sellaisia olikaan.
Niukkuuden jakamisesta ja tulonsiirroista ei Intiassa kauheasti tullut puhuttua, kas kun lähipiiriin ei sattunut yhtään poliitikkoa.
Ruohonjuuri- ja yksilötasolla se tarkoitti kuitenkin darwinistista evoluutioteoriaa hindulaisuudella ryyditettynä:
jokainen taistelee omasta puolestaan, mutta auttaa siinä tuoksinassa myös lähimmäisiään minkä kerkiää.
Päti sekä liikenteessä että kotitaloudessa.
Mitä Intian ja Kiinan talouskasvuun ja päästöpolitiikkaan ilmansaasteiden sun muiden suhteen tulee, olen taas luultavasti yksin:
ok, maapallo ei kestä enempää, mutta millä v*tun oikeudella USA ja länsimaat nostavat itsensä moraaliakselilla paremmiksi? Ihan pikkasenkos meidän hyvinvointi perustuu afrikkalaisten luonnonvarojen riistoon sun muuhun kolonialismiin pitkin planeettaa.
Miksi Kiinalla ja Intialla ei olisi samaa oikeutta vaurastua ns keinolla millä hyvänsä?
On niin helvetin helppoa filosofeerata tulonjaosta, tasa-arvosta ja ilmaston lämpenemisestä kun jääkaappi on täynnä ruokaa, poliisi ei pamputa, bussit kulkevat aikataulujen mukaan ja vaimon ei tarvitse myydä itseään hankkiakseen lapsille koulukirjoja.
Tai lääkkeitä, että ne lapset pysyvät hengissä.
Alan kuulostaa natisevalta vihervanhukselta, mutta väitän yhä että omat teot ja esimerkin voima lähipiirissä vaikuttavat tehokkaammin kuin ylhäältä annetut direktiivit ikinä.
Bussilla ja junalla taas huomennakin, täältä vuokra-asunnostani, sinne minne pitää.
Ruuhkamaksut ovat käsittääkseni aika byrokraattinen projekti, halpaa sen sijaan olisi vaikka kymmenkertaistaa Helsingin asukaspysäköintimaksut ja katsoa mihin se johtaa. Liikenteen ja pysäköintipaikkojen suhteen ei välttämättä mihinkään.
Näin kerätyillä rahoilla voisi kuitenkin vaikka yrittää korjata niitä joukkoliikenteen epäkohtia joista johtuen Helsinkiin, ja jopa Helsingin ydinkeskustaan omalla autolla ylipäätään tullaan. Tuntuu että joukkoliikenteessä on oltava jotain perustavanlaatuista vikaa, yksityisautoilun suosio ruuhkista huolimatta ei muuten oikein ole selitettävissä.
Jos joukkoliikenne todella on rikki, ovat ruuhkamaksut erityisen huono asia koska näin pakotetaan yksityisautoilijat huonomman vaihtoehdon käyttäjiksi.
“Tämä merkitsee väistämättä sitä että en oikein usko ettei niitä hellsinkin liikenneongelmia voitaisi ratkaista ihan järkevästi jos niin vain haluttaisiin ja suunnittelijat vaihdettaisiin päteviin, ehkäpä ulkomaalaisiin”
Pk-seudun ruuhkaongelmia ei voi kyllä ratkaista teitä leventämällä, paitsi jos jyrätään kaikki muu niiden teiden alle. Itse en asu pk-seudulla, mutta koska minulla on liukuva työaika, vältän vapaaehtoisesti ruuhka-aikaa. Jos tiet vetäisivät aina hyvin kuin puoli tuntia ennen/jälkeen pahimman ruuhkan, menisin aina kahdeksaksi ja lähtisin neljältä. Kun minun lailla toimivia on varmasti paljon, liikennemäärät nousevat kunnes ollaan taas tilanteessa, jossa joka paikka on jumissa.
Lakosin linkki oli hyvä. Kiitos siitä. Minä tulkitsin linkin takaa löytyvät tiedot niin, että Travellerin alkuperäinen väittämä piti paikkansa. Voimme lohduttautua sillä, että Alankomaissa bensa on kalliimpaa kuin Suomessa. Toisaalta maa on kooltaan sitä luokkaa, että sen taitaa reipas henkilö pyöräillä päästä päähän saman päivän aikana.
Osmo Soininvaara:
“Liikenneväylän välityskyky heikkenee kun nopeuksia kasvatetaan.Optimi taitaa olla jossain 40 km/h:n tasolla.”
Sinivihreä:
Jos näin on, miksi missään päin maailmaa on käytössä suurempia nopeusrajoituksia kuin 40 km/h. Onko tässä nyt keksitty jotain täysin uutta ja mullisttavaa? Tätä voisi kyllä pikaisesti kokeilla: miten olisi kehä 1 ja Tampereen moottoritie.
Anteeksi nyt sinivihreä, mutta miten voit tulkita Suomen polttoaineveron (bensa ja diesel) olevan maailman suurinta, jos pelkästään bensanverotus on muualla suurempaa. Eikä se, onko jokin suurin vai eikö ole suurin, ole jokseenkin yksikäsitteistä, joka on joko kokonaan väärin tai kokonaan oikein. Jos ei ole suurin, väite että on suurin, on kokonaan väärin.
Se on suurempaa myös Norjassa, joka kai sekin kuuluu maailmaan. Dieselvero on suurempaa melkein kaikissa Länsi-Euroopan maissa.
Todettakoon, että tuossa öljyalan paperissa polttoaineveroksi laskettiin myös arvonlisävero. On oikein laskea mukaan se osa arvonlisäverosta, joka kohdistuu polttoaineveroon, mutta muun yleisverotuksen mukaanotto pitäisi tehdä johdonmukaisesti: jos arvonlisävero myös bensakauppiaan tulovero.
Siinä oli veroksi katsottu myös huoltovarmuusmaksu. Monessa maassa tätä maksua ei ole, vaan maahantuojilla on huoltovarmuusvelvoite. Tämä näkyy verottoman hinnan suurina eroina.
Kannattaa myös ottaa huomioon, että Suomessa ei ole moottoritiemaksuja, vaan nekin razhat peritään polttoaineen hinnassa. Juuri tämän takia erityisesti kuorma-autoliikenne on Suomessa hyvin halpaa verrattuna nyt vaikka autoilun suurmaahan Saksaan, jossa rekkaliikenne maksaa kohtalaisen korkeita tiemaksuja.
Homma taitaa kaatua omaan mahdottomuuteen.
Rikkaat ihmiset ovat pihejä, eivätkä ole valmiit maksamaan mistään ylimääräistä, joka ei ole suoranaisesti omaa.
Rikkailla ihmisillä on vaikutusvalta käytännössä. Joten tuon suuntaisiin päätöksiin yhteiskunnassa heillä on tavalla tai toisella veto-oikeus.
On tietenkin mahdollista, että tehdään järjestelmä, jossa köyhät joutuisivat käytönnössäkin maksamaan maksunsa. Rikkailla on aina tapansa ne kiertää.
Miksi ei kielletä liikennöinti tiettyinä päivinä tietyltä porukalta tietyillä alueilla.
Voisihan ajatella, että kaupungin kestustaan saa ajaa vain vuosimallia 2008 olevilla uusilla autoilla, joiden myyntihinta on 100 000 €. Taatusti vähentää liikennettä…
Nina paasaa sädekehä päänsä päällä:
“Ihan pikkasenkos meidän hyvinvointi perustuu afrikkalaisten luonnonvarojen riistoon sun muuhun kolonialismiin pitkin planeettaa.”
Noh, ihan pikkasenkos se voisi myös perustua kurinalaiseen työntekoon ja oikeudenmukaisen ja demokraattisen yhteiskunnan systemaattiseen rakentamiseen karuissa olosuhteissa.. ? Mutta tämähän on tietysti väärin ajateltu.
Se on aina minusta hieman ristiriitaista, että me länsimaiset ihmiset olemme ihmisoikeuksissa, tasa-arvossa ja OIKEASSA lähimmäisenrakkaudessa eturivissä, vaikka näiden afrikkafanien mielestä olemme muita riistäviä hirviötä.
Ja oikealla lähimmäisenrakkaudella tarkoitan, ettei vastasyntynyttä tyttölasta heitetä jokeen Intian malliin, albiinoja ei tapeta demoneina, lasta ei myydä seksiorjaksi jne… esimerkkejä on loputtomiin.
Ciclista: On aika yleistävää sanoa, että rikkaat on pihejä. Varmasti heillä on jotain ominaisuuksia, joka auttaa varallisuuden keräämisessä. He voivat esim. olla ahkeria, vähään tyytyväisiä, nuukia, säästäväisiä, valppaita, yritteliäitä, rohkeita yms.
En ole kovin hyvä talousmaantieteessä, mutta minulla on kyllä se käsitys, ettei länsimaiden elintaso ole enää kovin riippuvainen Afrikan luonnonvarojen riistosta. Sieltä ei tule oikein mitään, mitä ei voisi korvata — tai mitään sellaista, josta meillä ei olisi varaa maksaa oikeudenmukaista hintaa. Nigeriasta tulee vähän öljyä ja joutuisimme kahvin ja teen kanssa vähäksi aikaa niukkuuden tilaan, jos Afrikka lakkaisi olemasta, mutta siinä kaikki. Ja ruuasta tulisi maailmassa ylituotantoa, koska joka kolmas Afrikassa syöty kalori on tuontitavaraa.
Tämä juuri tekee Afrikan tilanteesta niin toivottoman, koska heillä on kaikissa neuvottelupöydissä huonot kortit. Koko maanosa on paljolti armeliaisuuden varassa.
Eiffel-tornin jono voitaisiin hävittää rakentamalla riittävästi uusia Eiffel-torneja, ehkäpä kaikkiin pääkaupunkeihin yksi ja Pariisiin kaksi. Voisiko EU ottaa asian agendalleen nyt, kun Ranska on puheenjohtaja?
Toinen mahdollisuus olisi resurssien lisäämisen sijaan tehostaa toimintaa. Ehkäpä jonkinlainen jet pack vierailijan selkään?
Joka tapauksessa ongelman pitää antaa paisua niin suureksi, että sen korjaamisen välttämättömyydestä syntyy yksimielisyyden tapainen — tai, ekonomistislangia käyttääkseni, säätelemättömien markkinoiden ulkoisvaikutusten ongelmat yleisesti havaitaan. Niitä korjaamaan taas tarvitaan niin kova tyyppi, että se pystyy viemään ihmisten rahat.
Jotain sen tapaista taitaa lukea yllä, mutta kai sen saa sanoa selkokielelläkin. Minä en nimittäin saa näistä Eiffel-jutuista muuta irti kuin tuon iänikuisen, että usein markkinat toimivat, mutta ei aina, jolloin tarvitaan valtiota.
Taisi olla tämänpäiväisessä hesarissa, että ensimmäistä kertaa kehä kolmoselta autolla Helsinkiin tulevan olisi halvempaa ostaa kausilippu julkisiin. Ero on kyllä todella pieni eikä vielä kannusta jättämään omaa autoa kotiin.
Nyt voisi olla oikea aika laskea julkisten lippujen hintoja, kun polttonesteiden hinta on korkealla eikä laskusta ole tietoa.
Taidettiin samassa jutussa mainita, että yksityisautoilua tuetaan edelleen enemmän kuin julkista. Nurinkurista, sanoisin.
Osmo:
“Niinpä yleisesti on järkevää jakaa niukkuutta rahalla, ei jonottamalla eikä arpomalla. On kuitenkin poikkeuksia.”
Poikkeuksia ei ole. Niukkuus ei katoa juhlapuheilla, vaan jako tapahtuu aina jollain konstilla, ja hintamekanismi on ainoa tehokas tapa jakaa niukat resurssit. Jos haluaa argumentoida tasaisemman tulonjaon puolesta, voi ehdottaa (vastikkeettomia) tulonsiirtoja, mutta sama peruslogiikka pätee kaikissa niukoissa hyödykkeissä.
Terveydenhuollossa jaon logiikkana on ollut yhdistelmä jonottamista ja asiantuntijavaltaa. Ajatus terveydenhuollosta rajattomasti käytettävissä olevana ihmisoikeutena myös piilottaa sen, että osa niukkuudesta on keinotekoista, lainsäädännöllä luotua. Aspiriini maitokauppoihin!
Tomi:
“Minä en nimittäin saa näistä Eiffel-jutuista muuta irti kuin tuon iänikuisen, että usein markkinat toimivat, mutta ei aina, jolloin tarvitaan valtiota.”
Minä taas luen asian siten, että markkinat toimivat usein, mutta valtio ei koskaan.
Catilina Says: “Minkälaisen väylän ja liikennetiheyden optimi on 40km/t? Minkä suhteen optimi?”
Luulen, että tuossa optimoidaan sitä, kuinka monta autoa tunnissa tien läpi voi ajaa, siten että autojen välissä on sopiva turvaväli. Turvaväli pitenee nopeasti ajonopeuksien noustessa ja tämä pienentää tien läpäisyä.
Turvavälin pitenemisen selittää se, että aina, kun nopeus kaksinkertaistuu, jarrutusmatka nelinkertaistuu. Lisäksi myös reagointiaikana kuljettu matka pitenee.
Sinivihreä says: “Jos näin on, miksi missään päin maailmaa on käytössä suurempia nopeusrajoituksia kuin 40 km/h.”
Tietysti sen takia, että tuo 40 km/h nopeusrajoitus edellyttäisi sitä, että tielle olisi tulossa paljon (“lähes loputtomasti”) autoja. Yleensä teillä on autoja kuitenkin sen verran vähän, että tien läpäisyä ei tarvitse optimoida.
Ilmeisesti kuitenkin, kun autojen määrä tiellä kasvaa, alkaa autojen nopeudet lähes luonnostaan lähestymään tuota optimia. Ainakin muistaakseni Juhannusruuhkien aikaan, joillakin tieosuuksilla nopeudet ruuhkien takia laskevat 50 km/h ‑tasolle. Tämä tietysti yksittäistä autoilijaa suuresti ärsyttää, mutta kokonaisuuden kannalta se on vain tehokain tapa selvitä ruuhkasta.
Siinä mielessä Suomikin “riistää” Afrikkaa, että täkäläinen maanviljelijä on valtion ja EU:n erityissuojeluksessa, mikä käytännössä estää afrikkalaisten tuotteiden tuonnin.
Meikäläisille ei olisi kovin suuri juttu taloudellisesti, jos vaikka maanviljely lopetettaisiin kokonaan. Afrikassa taas maanviljely on pääelinkeino, elämän ja kuoleman kysymys.
Oskari Huusko:
“Ilmeisesti kuitenkin, kun autojen määrä tiellä kasvaa, alkaa autojen nopeudet lähes luonnostaan lähestymään tuota optimia.”
Sinivihreä:
Kyllä kai se on pikemminkin niin, että autojen määrän lisääntyessä, autojen nopeudet lähestyvät luonnostaan nollaa. Tuskin kukaan kuitenkaan pitää tavoiteltavana sitä että liikenteessä omaksuttaisiin tuo “luonnollinen” 0 km/h.
Eikös noita eurooppalaisia vallankaappausjunailijoita ole parikin jäänyt lyhyen ajan sisällä Afrikassa kiinni. Olivat vielä sopineet hommasta hyötyvänsä niin ja niin paljon.
Taitaa olla niin, että niistä luonnonvaroista ei oikein kukaan haluaisi maksaa käypää hintaa. Kapitalistithan etsivät koko ajan halvempia kuluja -> halvempaa työvoimaa ja raaka-aineita.
Vastoin yleisiä käsityksiä, en oikeastaan usko, että maanviljelys ja maataloustuotteiden kaupan vapauttaminen kauheasti parantaisi Afrikan tilannetta. Voi olla, että parantaisi vähän, mutta mikään hopealuoti se ei kyllä ole. Kannatan sitä toki, mutta muista syistä.
Nythän Afrikkaan tuodaan nettomääräisesti ruokaa. Jos tuonti tyrehtyisi kun teollisuusmaat leikkaisivat tuotantoaan, ruoan hinta nousisi kyllä ja tuotanto Afrikassa kasvaisi, muttei yhtä paljoa kuin tuonnin vähentyminen. Tämä siis olettaen, että Afrikan sisällä markkinat kuten miten toimivat. Vasta dynaamiset vaikutukset — tuotannon ja logistiikan tehostuminen, markkina-alueiden kehittyminen jne — voivat saada ruoantuotannon todella kasvamaan Afrikassa, mutta niihin menee aikaa väkisinkin.
Ja jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, länsimaiden maataloustuen poisto, joka vääjäämättä nostaisi ruoan hintaa, saisi monet nettovievät maat asettamaan vientirajoituksia ja tulleja ja näin tärvelemään maanviljelijöiden kannustimet tehostaa ja lisätä tuotantoaan. Viimeksi, kun hinnat olivat nousussa, monet isot kehittyvät maatalousmaat kuten Egypti, Argentiina ja Intia kaikki lätkivät ruoalle tuontirajoitteita. Hallinto pelkäsi kai näissä maissa, että viljelijät vaurastuvat kun hinta nousee ja päättivät köyhdyttää mieluummin koko maata tasapuolisuuden nimissä.
Nyt se Travellerin ymmärtämättömyys taas paljastui ja uskottavuus on viimeistään nyt lopullisesti mennyt täälläkin; Osmo löysi toisenkin kärpäsenpaskan kokoisen maan jossa bensa maksaa muutaman centin litra enemmän kuin ‘halavan polttoaineen’ Suomessa. Vinkki Osmolle, etsipä vielä Vatikaanivaltion bensanhinta niin hyvällä onnella suomi ei saa edes mitallia näissä ‘hintaolumppialaisissa’..
Tottapuhuen tässä kiteytyikin ‘Travellerin’ ja Osmon ajattelun ero. Kun minä sanon että Suomessa bensan hinta on ‘maailmanennätysluokkaa’ tarkoitan tarkoitan täällä hieman laajempaa aluetta kuin esimerkiksi huippukallis pohjoiseurooppa. Jos puhutaan bensan hinnasta pitäisi maailma jakaa kulutusalueisiin ja vertailla sitten näitä hintoja. Koska kukaan ei kuitenkaan viitsi sitä tehdä niin minä etten sen nyt tähän:
EU
Pohjois-Amerikka
Etelä-Amerikka
Itäinen Aasia + Australia
Keskinen Aasia
Lähi-Itä
Afrikka
Nyt kysymys kuuluu; kuulummeko ME eurooppalaiset ja suomalaiset kultamitalliluokkaan? Minä väitän että aivan varmasti kuulumme, hinrtavertailun voi tehdä aivan miten vain, painottaen kulutusta taii asukaslukua tai ihan mitä tahansa.
Sitten toinen asia:
ja ruuasta tulisi maailmassa ylituotantoa, koska joka kolmas Afrikassa syöty kalori on tuontitavaraa.
Kun tietää että afrikkalaisten määrä on kolminkertaistunut hyvin lyhyessä ajassa ja kun tietää sen että BKT / asukas on jopa LASKENUT siirtomaariistäjien lähdettyä VAIKKA erityisesti sosialistiset ja demokraattiset maat ovat lähettäneet sinne valtaisasti kehitysapua NIIN eikö tästä vihdoinkin pitäisi vetää jotain johtopäätöksiä?
Eikö poliitikkomme voisi hyödyntää tätä heillä on kaikissa neuvottelupöydissä huonot kortit. casea ihan vain afrikkalaisten omaksi parhaaksi? Vai pääseekö nykytilanteessa liian moni päättäjä ns. nuolemaan sormet?
Ootko Tomi oikeasti sitä mieltä, että on jonkun riistämistä, jos ei suostu ostamaan hänen tuottamiaan tuotteita? Minä luulin aikaisemmin, että vasemmistolaisessa retoriikassa nimen omaan toisen työpanoksen hyväksikäyttämistä pidetään riistämisenä. Esim. että länsimaat riistävät kehittyvien maiden työläisiä, kun nämä valmistavat meille lenkkareita ja vaatteita.
Minusta riistämiseksi ei voi määritellä uusiksi aina kun siltä tuntuu. Jos väitteesi mukaan Eurooppa jättää afrikan oman onnensa nojaan, tätä ei hyvällä tahdollakaan voi pitää riistämisenä.
Tomi,
Olemme demokratian sääntöjen mukaisesti päättäneet subventoida maataloutta ja sitä kautta elintarvikkeiden omavaraisuutta. Se on katsottu kansakunnan eduksi mahdollisten kriisien kohdatessa. Toki tästä moni on eri mieltä, mutta se kai kuuluu demokratian olemukseen.
Sanot, että täkäläinen maanviljelijä on valtion ja EU:n erityissuojeluksessa. Näin on ja pitääkin olla. Eikö valtio ja EU ole olemassa juuri meidän intressiemme suojelemiseksi? Pitäisikö afrikkalaisen maanviljelijän olla Suomen valtion erityissuojeluksessa?
Mikä muuten estää afrikkalaisia maanviljeilijöitä olemasta oman valtionsa tai yhteenliittymiensä erityissuojeluksessa? Jospa hetkeksi herkeäisimme katselemasta afrikkalaisia jonain suojeluntarpeisena alaihmisten laumana ja vaikka antaa heille pienoista vastuuta omasta kehittymisestään kaiken maailman kehitysmaaprojektien ristitulessa.
En tiedä montako rekkalastillista dollareita Afrikkaan on syydetty viimeisten 50 vuoden aikana, mutta varmasti tämän kuvitellun riiston verran. Eiköhän tässä ala olla kolonialismin velka maksettu (Suomi nyt ei mitenkään ole siihen edes ollut osallisena) ja Afrikan hallitusten ihan itse miettiä keinoja tilanteensa parantamiseksi ainaisen testosteronin sävyttämän sotakiihkon sijaan.
Jännä kuulla, että jonkun mielestästä Suomen liikennejärjestelmän ovat suunnitelleet autojen vihaajat. Kiinnostavaa olisi tietää minkälainen se olisi, jos autojen rakastajat olisivat sen suunnitelleet.
Maallikosta on vaan näyttänyt jo kauan siltä, että meillä on aina kauhea puute rahasta ja muista resursseita, mutta kun joku keksii uuden asvaltilla peitettävän paikan, ei enää olla lainkaan köyhiä ja kipeitä, vaan töihin käydään reippaasti ja päättäväisesti.
Tuo poru liikennepolttoaineiden hinnoista on jatkunut vuosikymmeniä, ja lähes yhtä kauan on toisteltu sitä, kuinka hirvittävän kallista bensa on meillä muihin maihin verrattuna.
Edellä huomaa, että asiasta voidaan esittää erilaisia perusteltuja näkemyksiä, vaikka meillä keskustelua ovat hallinneet autojen etujärjestön eli Autoliiton näkemykset.
En ole tutkinut kv. tilastoja tai muuta vastaavaa, mutta ihan arkijärkisellä seurannalla olen tullut siihen tulokseen, ettei se kauhean kallista taida olla.
Tämän voi päätellä siitä, että polttoaineen kulutus ei ole juurikaan vaikuttanut (ennen aivan viime vuosia) ihmisten ratkaisuihin heidän valitessaan ajokkiaan.
Eri autoja vertailtaessa kulutuksesta ei juuri puhuta. Sen sijaan merkitykseltään lähes olemattomat huippunopeudet ja kiihtyvyydet tuntuvat kiinnostavan runsaasti. Ja olennaisin valintaperuste on ilmeisesti edelleen se, minkälaisen kuvan omistajastaan mikin merkki ja malli antaa.
Tietää vannoutunut edesmenneen Skoda 120 LS vm. ‑84:n (kulutus 6 litraa sadalla seka-ajossa) rakastaja.
En ole täysin vakuuttunut tuosta 40km/h nopeudes tehokkuudesta, varsinkaan jos se perustuu turvaväleihin. Etelä-Euroopassa jossa kaikenlaisista säännöistä piitataan Suomea vähemmän ei myöskään pidetä liikenteessä niin kovaa kiinni omista oikeuksista tai turvaväleistä. Seurauksena on tiheä ja soljuva liikennevirta joka kulkee paljon kovempaa kuin 40km/h.
Björk: http://en.wikipedia.org/wiki/Beggar_thy_neighbour
Kauppapolitiikka voi todellakin “riistää” naapurimaata siinä mielessä, että valtio estää kansalaisiaan ostamasta toisesta maasta tuotteita suojellakseen oman maansa tuotantoa. Tämä johtaa vapaakauppaa huonompaan tulokseen molemmissa maissa. Eräissä poikkeustapauksissa, esim. kun kansainvälinen kysyntä joustaa riittävän paljon ja tarjonta vähemmän, saattaa tullin lätkivä maa pystyä kompensoimaan asukkailleen suojatullien negatiivisen vaikutuksen. Näin tasapainotilassa myyjän saama hinta laskee ja ostajien maksama hinta ei nouse, ainakaan paljoa. Tulleilla ulosmitataan myyjän ylijäämää ja se voidaan sitten jakaa omille kansalaisille.
Tätä politiikkaa Osmokin on itseasiassa ehdottanut polttoaineiden kohdalla. Jos öljyn verotus harmonisoitaisiin kautta linjan, lopputuloksena olisi juuri se, että myyjän ylijäämä ulosmitattaisiin kuluttajavaltioiden kassaan. Nyt osa maista pitää veroja korkeana, mikä nostaa kuluttajien hintoja näissä maissa, mutta marginaalikulutus tulee suureksi osaksi kehittyvistä maista, joista osassa polttoaineen kulutusta jopa subventoidaan.
Polttoaineen kova verotus kannattaa Euroopassa silti, koska polttoaineella on kaksi erinomaista ominaisuutta verotettavalle tuotteelle: Sen kulutuksella on negatiivisia ulkoisvaikutuksia (hiilidioksidi, hiukkaspäästöt jne.) ja sen kysyntä ei jousta kauhean paljon. Eli ne maksavat jotka sotkevat ja silti vero ei vääristä markkinoita ihan kauheasti. Sama pätee jossain määrin tupakkaan ja alkoholiin, mutta heikommin, koska näitä on helpompi tuoda omiin tarpeisiin ulkomailta, jolloin kotimainen kysyntä joustaa ja ulkomaiset substituutit tulevat peliin. Polttoainetta on vaikeampi haalia ulkomailta.
Minusta riistoksi voisi määritellä kaiken sellaisen politiikan, joka merkittävästi haittaa tehokkuutta.
T.Sipilä:
“Tuo poru liikennepolttoaineiden hinnoista on jatkunut vuosikymmeniä, ja lähes yhtä kauan on toisteltu sitä, kuinka hirvittävän kallista bensa on meillä muihin maihin verrattuna.”
Sinivihreä:
Johtunee siitä, että bensa on vuosikymmenten ajan ollut Suomessa kallista.
Niin ja minä tulin muuten tänään(kin) pyörällä töihin. En kylläkään rahaa säästääkseni tai maapalloa pelastaakseni, vaan aivan oman terveyden ja hyvinvoinnin vuoksi. Suosittelen muillekin.
Elina:
“Sanot, että täkäläinen maanviljelijä on valtion ja EU:n erityissuojeluksessa. Näin on ja pitääkin olla. Eikö valtio ja EU ole olemassa juuri meidän intressiemme suojelemiseksi? Pitäisikö afrikkalaisen maanviljelijän olla Suomen valtion erityissuojeluksessa?”
Jos EU:ssa tai Suomessa katsottaisiin koko kansan intressejä, niin nykyisenkaltaisesta tuesta luovuttaisiin välittömästi. Kun ei katsota ja koska maanviljelijöiden tunteisiin vetoava propaganda on uponnut kansaan älyttömän hyvin, oma kirjoituksesi on tästä kouluesimerkki, niin maataloustukiin käytetään edelleen aivan jumalattomasti rahaa.
Huoltovarmuus voidaan turvata muutenkin kuin laittamalla valtion rahoilla markkinat sekaisin.
Pelkästään EU-jäsenyyden aiheuttama maatalouden ja maataloustukien uudistus nosti Suomen BKT:a 1.5%. (s.205, EU ja Suomi, ISBN 951–37-3187–1) Mm. elintarvikkeiden hinnat putosivat 11% ensimmäisenä EU-vuonna. Olisiko meidän tilanteemme olennaiseti parempi, jos oltaisiin jatkettu vanhaan mallin jakaen miljarditolkulla tukea maajusseille? Täysin selkeästi ei. Miksi sitten seuraava askel samaan suuntaan olisi yhtään huonompi? Täysin samat perustelut pätevät tässäkin asiassa.
Bensa on halpaa niin kauan kuin hyvien joukkoliikenneyhteyksien Espoosta/Vantaalta/Kauniaisista/Helsingistä ajellaan aivan surutta joka päivä töihin ja 500 metrin päähän kauppaan.
Yksityisautoilun määrään voidaan vaikuttaa erittäin helposti erilaisilla maksuilla ja kielloilla. Miksi näin ei tehdä, onkin sitten eri asia ja poliittinen päätös.
“Kun tietää että afrikkalaisten määrä on kolminkertaistunut hyvin lyhyessä ajassa ja kun tietää sen että BKT / asukas on jopa LASKENUT siirtomaariistäjien lähdettyä VAIKKA erityisesti sosialistiset ja demokraattiset maat ovat lähettäneet sinne valtaisasti kehitysapua NIIN eikö tästä vihdoinkin pitäisi vetää jotain johtopäätöksiä?”
Kehitysapu nykyisessä muodossaan ei toimi? Vai oliko sinulla joitain muitakin johtopäätöksiä vedettävänä?
“Mikä muuten estää afrikkalaisia maanviljeilijöitä olemasta oman valtionsa tai yhteenliittymiensä erityissuojeluksessa?”
Saattaa olla, että olen propagandan uhri, mutta olen ymmärtänyt, että tyypillisesti IMF:n/World Bankin/Lnsimaiden apupaketit ovat asettaneet mm. tuon suojelun puutteen avun edellytykseksi.
Elina
“Mikä muuten estää afrikkalaisia maanviljeilijöitä olemasta oman valtionsa tai yhteenliittymiensä erityissuojeluksessa?”
Maailmanpankki ja IMF ovat estäneet tätä lainaehdoillaan. Lehtitietojen mukaan monet Afrikan hallitukset olisivat panostaneet maatalouteensa enemmän ilman maailmanpankin ja IMF:n sääntöjä.
Maailmanpankin ja IMF:n kirkasotsaisuus mahdollisimman puhdasoppisen kapitalismin edistyksellisestä vaikutuksesta juontanee juurensa kapitalismin ja sosialismin vastakkainasettelusta, jossa kapitalismi osoittautui vahvemmaksi.
Naiivius piilee siinä edelleenkin esiintyvässä ajattelussa, että pitäisi valita joko mahdollisimman puhdasoppinen kapitalismi tai mahdollisimman puhdasoppinen sosialismi. Ikäänkuin molempien parhaista puolista rakennettu synteesi ei olisi paras tai sallittu vaihtoehto yhteiskuntajärjestelmäksi.
Maanteiden optiminopeudesta rautalangasta väännettynä: se optimi tosiaankin on jossain 40 — 60 km/h välillä, ja syy todellakin on autojen käyttämän tilan suhde ajonopeuteen. Korkeammalla nopeudella käytetään enemmän tilaa (ts. autojen välimatkat ovat pidemmät), matalammalla nopeudella vähemmän. 40 — 60 km/h vauhdilla päästään vielä kohtuullisesti eteenpäin, mutta autojen etäisyydet pysyvät lyhyinä, jolloin tieosuudelle mahtuu enemmän autoja — ilman että liikenne kuitenkaan seisoo paikallaan. Onkohan tämä nyt tarpeeksi selkeästi selitetty?
Tarkoitus ei tietenkään ole, että nopeusrajoitus olisi esim. 40 km/h, koska suuren osan vuorokaudesta tietä voi ajaa kovempaakin, mutta se on se optimi, eikä siitä mihinkään pääse.
Millään autoliikenteen suunnittelulla ei voida ratkaista sitä perusongelmaa, että johonkin kohteeseen haluaa autoilla useampi kuin sinne autolla mahtuu. Joukkoliikennevälineet on kehitetty sen ongelman ratkaisemiseksi. Autoilijan täytyy joko hyväksyä se, että autoilijat rajoittavat toistensa autoilumahdollisuuksia omasta määrästään johtuen, tai sitten se, että autoilua säännellään jollain muulla keinolla. Itse kannatan kuitenkin joukkoliikenteen kehittämistä keski-eurooppalaisen mallin mukaiseksi, jolloin se omalla palvelutasollaan houkuttelisi mahdollisimman monen kynnelle kykenevän kyytiinsä. Silloin kaikki voittaisivat.
Osmo, kertoisitko miten Suomessa ollaan luopumassa ihmisten yhtäläisestä oikeudesta terveydenhuollon palveluihin?
Tuota hoetaan vailla mitään kunnon perusteita asialle. Se saa ihmiset oikeasti luulemaan niin. Oikeastihan yksityiseltä puolelta haetaan apua vain helppoihin vaivoihin mikä vähentää julkisen puolen kuormitusta ja on hyvä asia. Yksityistä puolta käytetään suhteellisen tasaisesti kaikissa tuloluokissa ja kyse on enemmän asenteista kuin varallisuudesta. Sitten kun on oikeasti jotain vakavasti vialla köyhät ja rikkaat makaavat julkisessa sairaalassa samoissa sängyissä. Perusteita perättömille väitteille kiitos!
Katso toukokuulta blogikirjoitus “Terveyskeskusten menetetty maine”. Paljon on myös vedottu OECD:lle tehtyyn selvitys, jonka mukaan Suomen terveydenhuolto on tutkittujen maiden joukossa eriarvoisin tai kolmanneksi eriarvoisin mittaustavasta riippuen.
Syynä ei ole yksityissektori vaan työterveyshuolto.
Olin aistivinani sellaista ilmaa, että suomalaisilla ei muka olisi mitään mahdollisuutta vähentää Afrikan nälkää, että omapa on vikansa. Kuitenkin on ihan selkeät rakenteelliset syyt, tullit ja maataloustuet, jotka poistamalla Afrikka vaurastuisi. Pääsy Euroopan markkinoille lisäisi nopeasti maanviljelyä ja sen tuottavuutta.
Miten tämä sopii yhteen huoltovarmuuden kanssa on eri kysymys.
Kauppaa ei kuitenkaan pitäisi vapauttaa kokonaan tai ainakaan kertarysäyksellä, sillä silloin Afrikka saattaisi hävitä enemmän kuin voittaa. (Ja tällä kertaa meikältä löytyy Stiglitzin sitaatti asiasta, jos tuntuu, että vastustan vapaata kauppaa vain afrikkalaisia kiusatakseni.)
Ja kirjoitin “riiston” lainausmerkkeihin ihan tarkoituksella.
Enkä ymmärrä, ajatusta, että olisin vasemmistolainen. Se, että ei ole markkinafundamentalisti, ei tarkoita, että automaattisesti olisi joku kommari. En ole äänestänyt vasemmistoa sitten hurjien nuoruusvuosieni, paitsi pressanvaaleissa.
Liikenteestä sen verran, että etelämpänä voi ajelu olla iloisempaa, kunnes kuolema korjaa. Suomessa lienee maailman turvallisin liikenne mitattuna kuolemilla ajettua matkaa kohden.
Kehitysapu nykyisessä muodossaan ei toimi?
Juuri tätä tarkoitin. Nyt olisi aika se sanoa ääneen.
Vai oliko sinulla joitain muitakin johtopäätöksiä vedettävänä?
Nykymuotoisesta kehitysavusta, joka siis ei ole mitään kehitysapua, vastaavat henkilöt tulisi vaihtaa ja organisaatiot tai vähintään niiden veronmaksajien kustantama rahoitus purkaa. Järjestelmä on perusteiltaan niin sairas ettei mikään säätö enää auta, onhan sitä jo yritetty ties kuinka monta kertaa.
Kaiken kehitysavun ehdoton edellytys pitäisi olla Kiinan malllinen tiukka syntyvyyden säännöstely, muita periaatteita pitäisi olla tullittomuus afrikkalaisille tuotteille sekä jonkinlaisen ryhdikkyyden vaatimus maiden hallinnossa.
Mikäli nämä asiat eivät kiinnosta paikallisia niin mitä me ylipäätään sinne tuppaudumme korruptoimaan, nöyryyttämään, tuhoamaan orastavat markkinat, ns. neuvomaan? Paitsi tietenkin siksi että muutamat valkoihoiset pölvästit saavat moraalisäteillä ja tuntea itsensä hienommaksi ihmiseksi täällä, kerätä poliittisia irtopisteitä lapsellisimmilta äänestäjiltä, saada oma elanto tästä bisneksestä jne jne.. Eivät nämä voi olla syitä lapioida veronmaksajien rahaa mustaan aukkoon.. eihän?
Mitään demokratiaa sinne tuskin saadaan kauniisti sanottuna aivan lähiaikoina, siellä toimii parhaiten malli jossa yksi käskee ja muut tekevät, ja käskijä varastaa ainoastaan kohtuullisesti.. Tämäkin asia on kuitenkin afrikkalaisten, ei meidän.
Ninalle vielä:
Olet häikäistynyt evoluution toimivuudesta hindulaisuudella ryyditettynä.
Tässä kuitenkin ällistyttävä historiallinen tosiasia:
Kautta aikain ihan jokaisessa kulttuurissa on autettu naapuria myös niukkuuden olosuhteissa. Tosin siinä vaiheessa, kun on tehtävä lopullinen valinta, ihminen auttaa itseään tai lastaan. Yleensäpä vielä päinvastaisessa järjestyksessä. Siinä vaiheessa hindulaisuus, kristillisyys tai vain vähemmälle huomiolle jäänyt yleinen inhimillisyys väistyy evoluution lainalaisuuksien tieltä.
Vaikutat kuuluvan niihin, jotka kiertävät silmät kiiluen ihkuilemassa muita kulttuureja, jotka ovat tietysti aina sitä parempia mitä kauempana ne sijaitsevat ja mitä matalampi on BKT.
Itse en kovasti pääse tähän hekumointiin mukaan tahallisesti runneltuja kerjäläislapsia katselemalla. Mutta käsitykseni lähimmäisenrakkaudesta lienee sitten vain erilainen.
Minun ei tarvitse viedä eläkeläisnaapurilleni ruokaa, koska lähimmäisenrakkaus on täällä rakenteellista ja institutionaalistettu. Ruuan tuo kaupungin ateriapalvelu. Tämä ei estä minua käymästä kahvilla rupattelemassa niitä näitä ja vaihtamassa vaikka palanut sulake…
Joka ei näe lähimmäisenrakkautta Suomessa voi vaikka aloittaa asian korjaamisen itsestään.
Traveller:
Mutta kaikesta huolimatta onnea Osmon yritykseen; pistäkää oikein kunnon tullit sinne 0,5 M asukkaan metropoliinne, en minä niitä maksa 😀
Voi olla hiukan hiuksien halkomista, mutta mikäli käsitän oikein niin tulevan metropätkän maksavat Espoo, Helsinki ja valtio. Täten kaikki suomalaiset osallistuvat valtion osuudella eli verorahoilla rahoitukseen.
Tonni käteen syyttelee Maailmanpankkia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa Afrikan tilanteesta.
“Maailmanpankki ja IMF ovat estäneet tätä [Afrikan kehitystä..] lainaehdoillaan.”
Maailmanpankki ja IMF eivät ole varsinaisia hyväntekeväisyysjärjestöjä, joskin strategiaan kuuluu huonossa asemassa olevien valtioiden tukeminen kehitystnäkymien ollessa valoisat tai edes himmeät. Lainaa saa hän/se, joka asiansa edes säällisesti hoitaa. Kotoisasta Nordeasta on huomattavasti vaikeampi saada lainaa.
Esimerkki:
Masa on sössinyt kaikki raha-asiansa jo keskenjääneestä amiksesta lähtien. Paljon on velkaa kertynyt erinäisistä nakkikioskitasoisista tappeluista ja niistä poikineissa oikeudenkäynneissä. Isä saattoi pahoinpidellä juovuspäissään Masaa, ja lapsuus ei ollut muutenkaan auvoinen, mutta monet sukulaiset ovat auttaneet kiperissä tilanteissa. Masa ei tästä ota opikseen, vaan jatkaa itsetuhoista elämäntapaansa.
(Masa=Afrikka, isä=kolonialismi, sukulaiset=länsimaat)
Kuinka monelta heruu sympatiaa Masalle? Heruuko Masalle vähemmän vai enemmän empatiaa ja dollareita kuin Afrikalle? Yleensä ekstrapoloidaan, mutta tein tämän nyt toisin päin.
Tiedemies: Joo kiitti linkistä tuli tosi tarpeeseen. Olinkin tuota ennen täysin vapaakauppaa vastaan. Erityisesti tykkään maataloustuista ja kaikenlaisista tulleista, koska ne on niin hyviä meille suomalaisille. Kyllä siitä kaikki hyötyy, kun saavat kotimaisia maataloustuotteita pöytäänsä.
Minä vastasin vaan tuohon riistosanan käyttöön. Minusta on täysin älytöntä sanoa, että joku riistää toista jos riiston väline on esim. kehitysapu, jolle antaja asettaa ehdon. Kehitysavustahan voi aina kieltäytyä ja tällöin mitään riistoa ei ole. Sama on noiden maataloustukien ja tullien kanssa. Ei se ole riistoa, vaikka aiheuttaakin harmia myös Afrikassa. Tietysti kaikkein suurin kärsijä on niiden tukien maksaja, (tai tullien takia suurempia hintoja maksaja) eli tässä tapauksessa suomalaiset veronmaksajat.
Tulipas hieman luettua väärin tuo Travellerin viesti 🙂
Hyvä, taisin lukea hiukan liikaa rivien välistä ja pelkäsin jotain piilorasistista argumentointia.
Mitä tuohon Kiinan malliseen tiukkaan syntyvyyden säännöstelyyn tulee, niin suosittelen lukemaan Amartya Senin Development as freedom. Kirjassa Sen mm. aika vakuuttavasti argumentoi, miten eräässä intian maakunnassa pystyttiin painamaan alunperin Kiinaa korkeampi syntyvyys viidessätoista vuodessa Kiinaa alemmaksi. Työkaluina ei ollut pakko ja rangaistukset vaan mm. naisten ja tyttöjen koulutus ja pikkulapsien perusterveydenhuollon parantaminen.
Kehitysavun ongelmista taas kannattaa lukaista Thomas Dichterin Despite good intentions.
Afrikkalaisen hyvinvoinnin ratkaisee afrikkalainen ja suomalaisen suomalainen. Suomi vanhana siirtomaana ei ole millään muotoa velkaa kenellekään. Ainoa asia missä voidaan auttaa muita on hallintojärjestelmän kokemusten vieminen, mutta tämäkään tieto ei ole suomalainen keksintö. Vapaakauppa voi olla hyvä tai huono asia, mutta fakta on se, että jos minkäänlaista järjestystä ei ole, kukaan näilläkään sivuilla kirjoittava ei eläkesäästöjään maahan investoi.
Pisti silmään Arho Toikan kommentti, että terveydenhoidossa säädellään niukkuutta jonoilla ja asiantuntijavallalla. En oikein jaksa uskoa, että jonottaminen tuottaa olennaisia säästöjä, sillä se vähentää hoidontarvetta vain sen verran kuin ihmiset joko parantuvat tai kuolevat jonossa. Jonot hoitoon, joka annetaan lopulta kuitenkin, ovat yksinkertaisesti huonoa hallintoa, ja korjattavissa esim. toimivalla ajanvarausjärjestelmällä.
Mitä tulee asiantuntijavaltaan, niin tämä on juuri se perimmäinen syy minkä takia yksityisessä terveydenhoidossa ei ole oikein mitään järkeä. Normaali markkinoilla on erillaisia tuotteita, esim. eri merkkisiä polkupyöriä. Kuluttajien mieltymykset näkyvät niin että haluttujen merkkien hinnat nousevat, joka ohjaa valmistajia tekemään yhä haluttavampia eli parempia pyöriä.
Noin periaatteessa, ja hyvä niin. Koska pyörät ovat sellaisia hyödykkeitä että eri pyörä sopii eri ihmisille.
Mutta voisiko meillä esimerkiksi useampi brändi ohitusleikkauksia ja millä ihmeen perustella kuluttaja valitsisi näiden väliltä? Kun hoitopäätökset tehdään lääketieteellisin perustein, ja itseasiassa niiden tekeminen muilla perusteilla on jopa laitonta, niin on vaikea ymmärtää mitä muuta kuin lisäkustannuksia kilpailu tuottaisi.
Yllä ymmärrän terveydenhuollon aika suppeasti, tarkoituksella. Esimerkiksi pitkäaikaishoito on myös asumisjärjestely, ja olisi luontevaa että sellainen olisi kilpailun piirissä.
Erittelen tuota riistoa vielä hiukan lisää. Minusta riisto viittaa siihen, että joltakin riistetään oikeus. Myyjän oikeus ei ole se, että hän saa myydä tuotetta kuluttajalle vaan se, että hän saa tarjota tuotetta kuluttajalle. Ostajan oikeus on se, että hän saa ostaa tarjottua tuotetta jos haluaa. Valtio siis minun perspektiivistäni riistää kuluttajaa eikä tuottajaa asettaessaan tuontitulleja ja jakaessaan tuotantotukea, koska hän poistaa tämän oikeuden olla ostamatta, jos ei halua. Suomalaiset eivät riistä afrikkalaisia jättäessään heidän tuotteensa ostamatta, koska meillä on siihen oikeus kuluttajina.
Minusta nämä tuet ja tullit on tietysti röyhkeää afrikkalaisten kiusaamista ja pitäisi lopettaa mitä pikimmin.
tpyyluoma: yksityinen terveydenhuolto voi esim. kilpailla hinnalla tai hoidon laadulla.
miten eräässä intian maakunnassa pystyttiin painamaan alunperin Kiinaa korkeampi syntyvyys viidessätoista vuodessa Kiinaa alemmaksi.
Miten lienee tilanne nyt? Epäilen suuresti että tämäkin oli lähinnä kynällä tehty tilastotemppu..
Työkaluina ei ollut pakko ja rangaistukset vaan mm. naisten ja tyttöjen koulutus ja pikkulapsien perusterveydenhuollon parantaminen.
Näitä on parannettu Afrikassa niin kauan kuin siellä on ollut eurooppalaisia. Tulokset ovat nähtävillä.
Kehitysavun ongelmista taas kannattaa lukaista Thomas Dichterin Despite good intentions.
Tunnen luultavasti kaikki keskeiset periaatteet joilla kehitysavusta elantonsa saavat selittävät toimiensa ja rahoituksensa oikeutuksen. Sillä tosiasialla että nämä periaatteet ja teoriat ovat osoittautuneet vääriksi ja toimimattomiksi lukemattomat kerrat ei ole merkitystä. Miksi olisikaan koska rahoitus ei ainoastaan jatku vaan jopa lisääntyy.
Joihinkin maihin on kaadettu niin paljon kehitysapua että nämä peruskoulutus ja terveydenhoito ongelmat ovat pääosin jo ratkenneet, mutta sillä ei ole ollut riittävää vaikutusta maiden väestöräjähdyksen toimintaan vaan tuloksena on ollut varsin ikävävä vaikutus: tyhmimmät lisääntyvät eniten ja edes parempi väri ei pysty täysin kumoamaan tätä valitettavaa vaikutusta väestön ÄO:ään.
Itse uskoisin että Afrikassa alkaa tapahtua myönteistä kehitystä vasta sitten kun Kiina lisää taloudellista vaikutusvaltaansa siellä ja afrikkalaiset huomaavat että hyödykkeitä saadakseen heillä on oltava jotain tarjottavaa. Siis jotain muutakin kuin mielettömän rikas kulttuuri…
Elina:
“Tonni käteen syyttelee Maailmanpankkia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa Afrikan tilanteesta.”
Vastasin vain kysymykseesi siitä mikä estää afrikkalaisia maanviljeilijöitä olemasta oman valtionsa tai yhteen-liittymiensä erityissuojeluksessa.
Todennäköisesti Maailmanpankin ja IMF:n tarjoamat diilit ovat olleet ja ovat ottajilleen edullisempia kuin että he olisivat jättäneet tai jättäisivät ne hyödyntämättä. Ts. maatalouteen ja huoltovarmuuteen liittyvät riskit on otettu muiden hyötyjen saamiseksi.
Toisaalta jokainen rahoittaja pyrkii hallitsemaan tappioriskiään eikä halua osallistua sellaiseen toimintaan, joka tuntuu tämän mielestä liian epävarmalta. Rahoittajan riskinhallinta voi toisaalta pakottaa rahoitettavan kaavamaisempaan toimintamalliin kuin mikä olisi rahoitettavan kannalta optimaalista.
Minusta Afrikan ongelmat juontavat suurelta osin siihen, että siellä ei vain saada oikein aikaiseksi. Ehkäpä taustalla on erään afrikkalaisen lausuman kaltainen ajattelu: eurooppalaisilla on kelloja, mutta meillä afrikkalaisilla aikaa.
Ajattelen edelleen niinpäin, että investomattomuus Afrikkaan ei ole kurjuuden syy, vaan seuraus.
Ei ole järkeä sijoittaa latin latia yhteiskuntiin, jotka ovat läpeensä mätiä ja korruptoituneita, joissa puolet ihmisistä kantaa HIV:a, primitiivinen taikausko on vallalla ja väkivalta rehottaa täysin hallitsemattomana. Ulkopuolelta ei voida ihmeitä tehdä, se on nyt nähty.
Vuosia kestänyt massiivinen ja monipuolinen kehitysapu ei ole vienyt Saharan eteläpuolen Afrikkaa piiruakaan parempaan suuntaan. Eräs tuttuni, joka on toiminut vuosikausia kehitysyhteistyötehtävissä Afrikassa sanoi, että olisi parempi kun koko manner vajoaisi merenpohjaan ja siitä ei koskaan enää kuultaisi mitään.
Kuka muistaa Karin hauskan piirroksen 80-luvulta, jossa valkoisen miehen seurue katselee neekerilauman keskellä pönöttävää kaivoa.
Yksi valkoisista esittelee kaivon avustusprojektin tuotokseksi, johon toinen toteaa: “En tiennytkään, että Kankkula on täällä päin..”
Heh!
Kehitysapu usein haittaa kehitystä ihan samasta syystä kuin luonnonvaroiltaan rikkaat maat tuppaavat olemaan yleensä aika korruptoituneita. Kun jaossa on ns. ilmaista rahaa, resursseja käytetään tästä ilmaisesta rahasta kilpailemiseen, ääritapauksessa sisällissotiin.
Kyllä kehitysapuakin voi antaa toki järkevästi, esimerkiksi kouluttamalla ihmisiä, rakentamalla infraa jne, mutta näissä on tavallaan sama ongelma: jos saa jotain ilmaiseksi, käytetään resursseja siitä kilpailemiseen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Rent-seeking
“Miten lienee tilanne nyt? Epäilen suuresti että tämäkin oli lähinnä kynällä tehty tilastotemppu..”
Kuten todettu, minä vakuutuin. Sen on muistaakseni talouden nobelisti, joten joku muukin taitaa olla vakuuttunut Senin teksteistä. Jos pystyt osoittamaan tuon tilastotempuksi, niin olettaisin, että ainakin minä ja Sen on kovasti kiinnostunut tuosta.
“Tunnen luultavasti kaikki keskeiset periaatteet joilla kehitysavusta elantonsa saavat selittävät toimiensa ja rahoituksensa oikeutuksen.”
Dichter kyllä on saanut elantonsa kehitysavusta vuosikaudet, mutta tuossa kirjassa mielestäni onnistuneesti perustelee mikä nykyisessä kehitysavussa menee pieleen. Tuon kirjan lukemisen jälkeen ainakin minulta hävisi viimeinenkin sympatia kaikenlaisia kummilapsiohjelmia ja “osta vuohi”-kampanjoita kohtaan.
“Joihinkin maihin on kaadettu niin paljon kehitysapua että nämä peruskoulutus ja terveydenhoito ongelmat ovat pääosin jo ratkenneet”
Enpä muista kuulleeni yhdestäkään maasta, jossa kehitysapu olisi nuo ongelmat ratkaissut. Varmaan korjaat tämän puutteen kertomalla joitakin esimerkkejä lähdeviitteineen päivineen?
“Kauppapolitiikka voi todellakin “riistää” naapurimaata siinä mielessä, että valtio estää kansalaisiaan ostamasta toisesta maasta tuotteita suojellakseen oman maansa tuotantoa. Tämä johtaa vapaakauppaa huonompaan tulokseen molemmissa maissa.”
Kun nyt lähdin tähän kirjallisuuden suosittelemiseen, niin Tiedemiehelle voisin tarjota Ha-Joon Changin tuotantoa. Hiukan eri perspektiivi kauniiseen vapaakauppateoriaan.
Changin argumentit ovat minulle tuttuja, ja niin ne ovat kaikille muillekin. Hänhän vetoaa vanhaan “infant industry”- teesiin.
Tässä on yksi ongelma. Chang, amerikkalaishenkiset “markkianatalous“oikeistolaiset ja suurin osa poliittisista päättäjistä, sekä myöskin ilmeisesti ainakin WTO, koplaavat “vapaan” markkinatalouden aina amerikkalaistyyppiseen patenttisuojaan.
Minun mielestäni vapaa kauppa tarkoittaa vapaata kauppaa, ei sitä, että jollakin on monopoli. Patenttisuojan noudattaminen tarkoittaa, että vähemmän kehittyneen maan teollisuus joutuu maksamaan rangaistusluonteisia lisenssimaksuja rikkammalle. Chang itsekin myöntää, että infant-industry- argumentti on validi vain, jos patenttisuojaa noudatetaan.
Minusta köyhiä maita autettaisiin paljon paremmin, jos niille annettaisiin mahdollisuus olla välittämättä länsipatenteista tai niiden ehtoja ainakin löyhennettäisiin.
Björk, jos olet menossa ohitusleikkaukseen, niin millä ihmeen perusteella vertaat usemman tarjoajan laatua? Mitä hintoihin eli kustannuksiin tulee, lääketiede on niin totaalisesti asiantuntijavallan alla (ja hyvä niin) että suhtaudun aika spektisesti siihen että kilpailevalla sairaalalla voisi olennaisesti parempia eli erillaisia tuotantoprosesseja. Tilojenkäyttöä ja hallintoa voi toki tehostaa, mutta ne ovat kuitenkin aika pieni osa kustannuksista (julkisessa järjestelmässä), ja yksityinen terveydenhoito väkisinkin kasvattaisi hallintokuluja.
Jenkkikeskustelussa puhutaan, mielestäni oikein, yhden ja useamman maksajan järjestelmistä yksityisen ja julkisen sijaan, koska tämä on se olennainen asia. Useampi maksaja tuottaa monimutkaisuutta eli vaivaa ja kustannuksia.
Vakuutusyhtiöt voivat käytännössä kilpailla vain kustannuksilla, eli sillä kuka maksaa vähiten korvauksia. Toisaalta lääkärit hoitavat sen mukaan mikä on heistä potilaan terveyden kannalta tarpeellista ja ovat vielä pirun kekseliäitä tekemään hoidoista korvattavia. Käytännössä tämä tuottaa jokaista lääkäriä kohden yhden vakuutustarkastajan yhtiöön ja yhden korvaushakijan sairaalaan tappelemaan keskenään.
Yksityinen vakuutusyhtiö jolla olisi monopoli olisi periaatteessa ihan yhtä tehokas kuin julkinen terveydenhuolto, se vaan voisi laskuttaa mielensä mukaan kun verorahoitus kuitenkin menee kustannusten mukaan.
Kyllä, vetoaa infant industry-teesiin, mutta ennen kaikkea myös osoittaa, että käytännössä kaikki kehittyneet maat ovat olleet vahvasti protektionistisia kehityksen aikana.
Patenttisuojan suurta merkitystä en nyt aivan heti ymmärrä (Täytyy myöntää, että olen vasta aloittanut Changin kirjan lukemisen, ehkä pitäisi lukea loppuun ennen kuin jatkan tästä), tyypillisesti kun patentit ymmärtääkseni koskevat lähinnä kehityksen terävintä kärkeä. Perusterveydenhuollon, koulutuksen, ruoan, auton, junan, laivan ja lentokoneen luulisi pystyvän saamaan aikaiseksi ilman ensimmäistäkään voimassaolevaa patenttia. Tietoliikenteestä en tiedä.
Changin teesi pätee maissa, joissa on ollut patenttisuoja. Esimerkiksi Hollanti ei ollut protektionistinen, mutta siellä patentteja ei kunnioitettu ja se teollistui muiden kanssa samaa tahtia.
Perusterveydenhuolto, koulutus, ruoka, tieverkko, junaradat satamat ja lentokentät eivät vaadi protektionismia. Jos maa haluaa kehittää itse jonkin teknologian, sen täytyy suojella sitä kilpailijoilta. Tähän perustuu infant-industry argumentti. Se ei ole väärä, koska kun Japanilaiset yrittävät tehdä autoja tyhjästä omin neuvoin, niitä ei kukaan ostanut. Vasta kun kotimarkkina oli kehittynyt ja autonvalmistajat siellä saaneet kokeilla siipiään, ne saattoivat lähteä viemään autoja.
Sodanjälkeinen japani on ääriesimerkki tämän tyypisestä protektionismista: valtio heitti ihan konkreettisesti ulkomaiset autonvalmistajat ulos maasta ja maahan ei käytännössä saanut tuoda ulkomaisia autoja.
Sillä on kuitenkin yksi aika keskeinen ongelma: se ei voi toimia kovin monessa maassa, koska jos kaikki tekevät niin, ei kansainvälisiä markkinoita koskaan synny. Japani pystyi siihen, koska muut kävivät jo vapaata kauppaa ja markkinat olivat segmentoituneet, eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin automarkkinoihin.
Hollanti ei esimerkiksi välittänyt Edisonin patenteista, vaan Philips teki hehkulamppuja ilman lisenssiä. Hollannissa ei ollut suojatulleja, vaan kilpailu oli vapaata. Philipsistä tuli yksi maailman suurimpia elektroniikkayrityksiä.
En väitä, että argumentti on täysin väärä ja että vapaakauppa on jotenkin fundamentaalisesti hyvä asia. Väitän vain, että monessa, ehkä useimmassakin, tapauksessa kaupan esteille on vaihtoehtoja, jotka ovat parempia kuin esteet ja rajoitukset.
tpyyluoma: minä en oikein ymmärrä tuosta sinun edellisestä postista mitään, mutta miksi sinun mielestä kilpailutuksen pitäis tapahtua ambulanssin paareilla? Jos on aikaa vertailla, niin sitten voi vaikka katsoa kuolleisuusprosentteja, leikkauksen onnistumisprosentteja, sairaalabakteeritartuntoja yms. tai verrata sairaaloiden oloja: saako olla omassa huoneessa, onko pleikkari, onko Välimäen laatima menü… Ihan samalla tavalla kun nyt yleensäkin vertailee tuotteita toisiinsa.
Minusta on myös aika hupaisa väite, että sairaanhoito olis jotenkin valmis, että siinä ei voi enää kehittyä, koska se on asiantuntijavallan alla. Päinvastoin.
Miksi yksityinen sairaanhoito kasvattaisi hallinnointikuluja? Miten niin olennainen asia on se, että kuinka monta maksajaa on? Julkisessa terveydenhuollossahan kaikki maksaa. Se raha tulee vaan verojen muodossa. Väitätkö, että verojen keräämisestä ei tule kustannuksia?
Vakuutusyhtiöt voivat kilpailla esim. tunnistamalla riskejä paremmin, paremmalla hallinnolla, tehokkaammalla työnteolla, paremmalla sijoitustoiminnalla ja tietysti viimekädessä maksamalla asiakkailleen vähemmän rahaa. Tämä tuskin on mikään merkittävä kilpailuvaltti, koska asiakashan ostaa nimen omaan tätä palvelua vakuutusyhtiöltä.
Björk, pointti ei ollut ettei terveydenhoito kehity, vaan se että kehittyy omalla painollaan jokseenkin riippumatta siitä mitä julkinen valta tai yksityinen omistaja sanoo. Ja tämän takia on vaikea ymmärtää mitä väliä tehokkuuden kannalta on sillä ovatko sairaalat yksityisiä vai julkisia.
Mitä tulee maksajien määrään, kysymys on siitä että julkisessa terveydenhuollossa sairaalalla on yksi taho joka maksaa laskut ja määrittää mistä se maksaa, josta lääkärit tosin viis veisaa. Olettaen että jonkinlainen tuottaja-tilaaja malli on käytössä, jos ei ole niin kulut on yksinkertaisesti budjettirahoituksesta. Tämä on hallinnollisesti verrattain kevyttä.
Yksityisvakuutusvaihtoehdossa, on n kappaletta vakuutusyhtiötä, joilla on kullakin m kappaletta vakuutettukohtaisia korvauskäytäntöjä, joista lääkärit käytännössä viis veisaavat. Se että tämä generoi julmetun byrokratian on päivänselvää. Eräiden arvioiden mukaan kolmannes Yhdysvaltain terveysmenoista menee hallintokuluihin.
Kuluttajien suorittamissa vertailuissa niin sairaaloiden kuin vakuutusten välillä on sama ongelma kuin Liljerankin taannoisessa kommentissa, että pitää vaan löytää toimivat hoitotehon mittarit, niin terveydenhoitoa voi kehittää tehokkaampaan suuntaan. Ei vaan tunnu löytyvän, ja tämä tuskin johtuu yrityksen puutteesta.
Huomautetaan nyt kuitenkin, että on tilanteita joissa jonottaminen on paras ratkaisu. Mikäli et koskaan joudu jonottamaan, niin olet joko Hannu Hanhi tai sitten tarjontapuolella on massiiviset liikaresurssit, jotka joko
a) nostavat hyödykkeen hintaa
b) raiskaavat niukkoja resursseja
Itse olen kävellyt Eiffel-torniin ilman mitään merkittävää jonoa. OS taisi vain suunnitella oman vierailunsa niin huonosti, että joutui jonoon.
tpyyluoma: voitko kuvitella tilannetta, jossa hoitokulut maksaa asiakas eikä vakuutusyhtiö? Jos nimittäin kuvaamasi tilanne on vakuutusyhtiöiden arkea, eli että ne joutuvat palkkaamaan jonkun vahtimaan jokaista lääkäriä, niin oletan vakuutuksen olevan niin kallis, että harva kokee saavansa rahoilleen vastinetta.
Minusta sinun premissi, että lääketieteen kehitys ei riipu sen ulkoisista tekijöistä on niin absurdi, että en halua jatkaa tätä keskustelua. Jos pystyt jotenkin vakuuttavasti perustelemaan, niin sitten joo…
“Itse olen kävellyt Eiffel-torniin ilman mitään merkittävää jonoa. OS taisi vain suunnitella oman vierailunsa niin huonosti, että joutui jonoon.”
Sama kokemus itselläni, tarkemmin ajatellen en muista jonottaneeni mihinkään sitten nuoruusvuosien kun ravintolaan piti päästä 20 asteen pakkasessa vain portsarin kieltävän käden nähdäkseen. Nykyään jos on jonoa, valitsen toisin. En kaipaa eiffeliä, elämyslomaa roomassa, puolen ämmän metropolia, juppiravintolaa enkä jonottamista sormi nenässä sisääntuloväylällä. Pula-aikaan asia oli toisin mutta nykysuomessa jonottaminen on oma valinta.
“Esimerkiksi Hollanti ei ollut protektionistinen, mutta siellä patentteja ei kunnioitettu ja se teollistui muiden kanssa samaa tahtia. ”
Nyt menee ulkomuistista, mutta jos menee pahasti pieleen niin korjaan myöhemmin. Chang totesi, että Sveitsi ja Hollanti olivat merkittävät poikkeukset siinä yleistyksessä, että käytännössä kaikki kehittyneet maat ovat kehittyneet protektionismin suojissa. Näitä yhdistää se, että maat olivat kehityksen kärjessä kehityksensä aikaan. Hollannin tapauksessa maa oli maailman rikkain maa 1600–1700 luvulla, joten maa ei tarvinnut protektionismia, vaan kuten yleensä, vapaa kauppa hyödytti rikkaita maita. 1800-luvulla muut maat alkoivat kehittyä protektionismin turvin, mutta hollanti jatkoi vapaata kauppa ja jopa poisti ne patenttilait. Tästä huolimatta 1800-luvun alusta ensimmäiseen maailmansotaan asti hollannin talouskehitys oli suhteellisen hidasta, ja tuona aikana hollanin ohi pääsi yli puolenkymmentä maata per capita bkt:ssä. Toisen maailmansodan jälkeen hollanti sitten otti lusikan kauniiseen käteen ja alkoi tukea eri tavoin teollisuuttaan, ja pääsi takaisin muiden kelkkaan.
“jos kaikki tekevät niin, ei kansainvälisiä markkinoita koskaan synny.”
Ei kai kukaan ole olettanut, että kaikki samaan aikaan harrastaisivat protektionismia? Rikkailla mailla oli olemassa kansainväliset automarkkinat, ja kun japani pääsi mukaan kehitykseen, niin se avasi automarkkinat.
tcrown: voiko muuten olla niin, että ne olivat kehityksen kärjessä siksi, että eivät olleet protektionistisia?
Minusta tämä yleinen väite, että vapaakaupa hyödyttää rikkaita ei ole uskottava. Kun kaksi osapuolta tekee vapaaehtoisen vaihdon molemmat hyötyvät. Sillä ei ole mitään väliä onko toinen rikas tai toinen köyhä.
Björk, sen verran täytyy vetää tänne päin, että ihan noin yksinkertainen asia ei ole.
Molemmat nimenomaisen kaupan osapuolet hyötyvät, mutta vaihdolla voi olla dynaamisia vaikutuksia, jolloin pidemmällä aikavälillä hyötyä olisi voinut olla enemmän toiselle, jos olisi toiminut toisin.
Infant-industry argumentti perustuu juuri tähän. Eli jos maassa X on hyvää ja viljavaa maata, mutta joita ei ole otettu käyttöön, ensimmäisen sadon tuottaminen voi olla kalliimpi kuin viljan ostaminen ulkomailta. Sensijaan kerätään kookospähkinöitä ja vaihdetaan ne viljaan. Koska pääomamarkkinat ovat kehittymättömät ja pääomaa on vähän, korko on maassa X niin korkea, että myöhempien vuosien sadon kannattavuus ei riitä viljan viljelyyn.
Maassa ei lisäksi ole oikein mitään infraa tms, ja siksi ulkomaisetkin (alhaisemmasta korostaan huolimatta) karttavat maahan X investoimista. Tällöin yksinkertaisin ratkaisu on lätkäistä tuontiviljalle iso tulli, ja näin pakottaa oman maan viljelijät investoimaan kotimaisen maatalouden kehittämiseen. Seuraavana vuonna saadaan omista pelloista jo hyvä sato halvalla ja voidaankin luopua tulleista.
Asia on harvoin näin yksinkertainen, mutta joskus kuitenkin on. Kehittyneemmän teollisuuden kohdalla voi olla, ettei ole pulaa pääomasta, joten korko ei estä investointia, mutta esim. patentit tekevät investoimisesta kotimaahan hyvin kalliin. Kauppakumppanien vihat saa päälleen sekä tulleilla että patentteja rikkomalla, täytyy valita pienemmän pahan tie.
Patenttien rikkominen on “libertaarimpi” vaihtoehto, koska siinä puututaan markkinoiden toimintaan vähemmän. Argumentoin tässä ketjussa tätä kautta vapaakaupan puolesta, mutta asia ei aina ole ihan näin yksioikoinen. Patenttirikkomus voi vähentää luottamusta ja heikentää ulkomaalaisia investointeja enemmän kuin rajattu suojatulli, joten jälkimmäinen on monesti rationaalisempi.
“voiko muuten olla niin, että ne olivat kehityksen kärjessä siksi, että eivät olleet protektionistisia?”
Tietysti voi. Mutta miten tuo teoria sitten selittää sen, että protektionistiset valtiot puskivat ohi?
“Kun kaksi osapuolta tekee vapaaehtoisen vaihdon molemmat hyötyvät.”
Kyllä. Ja kun narkkari piikittää hepoa suoneen niin narkkari vain vapaaehtoisesti vaihtaa pitkän aikavälin hyötyä lyhyen aikavälin hyötyyn, jolloin kokonaishyöty kasvaa, eikö?