Jos presidentti tulisi uskoon?

50 vastausta artikkeliin “Jos presidentti tulisi uskoon?”

1. Hem­metin hienoa, Osmo! Nyt alat läh­estyä sitä fiilistä, joka min­ul­la on, kun seu­raan teitä ilmas­toUSKO­vaisia! Juuri noin minäkin koen tei­dät. Ehdot­tomasti kan­natan sitä, että päätök­set perus­tu­vat USKOn sijas­ta tutkit­tuun tietoon.

   Halo­nen­han luik­erteli jotenkin niin vas­tates­saan ateis­mis­taan, että hänen “suh­teen­sa jumalaan on läheinen mut­ta yksityisasia”.

   Vastaa

2. Kauhee­ta. Tähän tulee ainakin 200 kom­ment­tia, elleivät ihmiset mykisty.

   Vastaa

3. Ei kai fem­i­nis­mi ole uskon­li­ike, eihän.

   Vastaa

4. Tarkem­min ajatellen kysymyk­seni oli type­rä. Eduskun­ta säätää lain pres­i­dentin erot­tamis­es­ta, hyväksyy sen kiireel­lisek­si 5/6 enem­mistöl­lä, hal­li­tus tar­joaa sitä pres­i­dentin allekir­joitet­tavak­si, pres­i­dent­ti käyt­tää veto-oikeut­ta, asia palaa eduskun­taan, joka hyväksyy sen uud­estaan ja pres­i­dentin on se pakko allekir­joit­taa — tai ainakin se tulee voimaan joka tapauksessa.

   Vastaa

5. Miten Markus voi syyt­tää ilmas­tousko­vaisik­si niitä, jot­ka tukeu­tu­vat tiedemiesten ylivoimaiseen enem­mistöön, kun hän itse USKOO tietävän­sä asian kaikkia mui­ta paremmin.

   Vastaa

6. Eikö kansan pitäisi tuon vuok­si vali­ta mah­dol­lisim­man fik­su pres­i­dent­ti, sel­l­ainen joka ei hurah­taisi äärili­ikkeisi­in, oli kyseessä sit­ten uskon­to tai jokin muu aate?

   Entä jos skien­tolo­gia tai vas­taa­va alka­isi vah­vasti rekryämään ihmisiä eduskun­nas­ta tai hal­li­tuk­ses­ta? Mitä me sit­ten tekisimme?

   Aina voi vikistä kun se korkeam­mal­la pallil­la istu­va tekee tyh­miä päätök­siä. Tai kun enem­mistö tekee tyh­miä päätök­siä. Mitä siinä pieni ihmi­nen voi tehdä muu­ta kuin vikistä.

   Vastaa

7. Oli­pa Odelta mie­lenki­in­toinen avaus pres­i­dentin val­taoikeusasi­aan. Uskon­to on kuitenkin vaan yksi addik­tio muiden joukos­sa. Voi olla, että joku pres­sa voi siihenkin koukku­un jäädä, mut­ta, mut­ta, ehkä leik­ki leikkinä.… Paljon vakavam­min otet­ta­va addik­tio on val­ta. Me Kekkosen ajan eläneet tiedämme sen.

   Voisin kuvitel­la, että kau­nais­es­ta Lip­pos­es­ta olisi voin­ut tul­la uusi Kekko­nen. Mut­ta näyt­tääpä noi­ta val­lan­hi­mon piirteitä esi­in­tyvän myös puolue­tover­il­la Halosel­la. Sivu­men­nen sanoen myös poli­ti­ik­ka voi olla yksi addik­tion ala. Mut­ta onnek­si sil­lä ken­täl­lä riit­tää kilpailijoita.

   Näitä hurauk­sia vas­taan ain­oa suo­jau­tu­miskeino on par­la­men­taris­mi. Jos kansa halu­aa pres­san, niin saakoon tah­ton­sa läpi. Sille pres­salle riit­täköön Ruotsin kuninkaan tyyp­piset val­taoikeudet. Nyt pitää hal­li­tuk­sen painaa lujaa, että saadaan lop­ul­ta pres­sas­ta vapaa parlamentarismi.

   Vastaa

8. Uskon­veljien sekä sis­arien pitää kuitenkin täyt­tää muodol­liset pätevyys­vaa­timuk­set. Tämä taitaa olla esteenä huru-ukko­jen valtamonopolille. 

   Paljon mie­lenki­in­toisem­paa on vaik­ka pohtia rotarien verkostoja.
   Hei­dän jäsen­vaa­timuk­sen­sa ovat aika vaa­ti­mat­tomat: “Jäseniksi ote­taan hyvä­maineisia kansalaisia, joil­la on johta­va ase­ma omas­sa ammattikunnassaan.”

   On mie­lenki­in­toista havai­ta, että organ­isaa­tios­ta, jon­ka Suomen osas­ton perus­ta­ja­jäsen on mm Ris­to Ryti, löy­tyy erit­täin niukasti doku­men­taa­tio­ta. Esimerkik­si Helsin­gin Rotaryk­lu­bin kun­ni­a­jäsenyys näyt­täisi kuu­lu­van automaat­tis­es­ti Helsin­gin kaupung­in­jo­hta­jan virkaetuihin.

   http://www.rotary.fi/jasenyys.htm
   http://www.helsinginrotaryklubi.fi/index.htm

   Vastaa

9. Osmo, laitoit nyt vähän sano­ja suuhu­ni. Minä EN USKO tietäväni asioi­ta parem­min — sinä käytit samas­sa lauseessa käsitet­tä “usko ilmas­ton­muu­tok­seen”. Usko­vaisen ja ei-usko­vaisen ero on pitkälti siinä, että usko­vainen ihmi­nen hyväksyy uskon­sa sisältämät epälo­ogisetkin asiat.

   Mitään ylivoimaista tiedemiesten enem­mistöä ei ole, kuten kir­joi­tat, tuke­mas­sa näke­mys­tä, jon­ka mukaan ihmisen aiheut­ta­mat hiilid­iok­sidipäästöt aiheut­taisi­vat läm­pen­e­mistä. Oletet­tavasti viit­taat yleis­es­ti vil­jel­tyyn hoke­maan, että IPCC:n raportin valmis­telus­sa mukana ole­vat (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=288652&lan=FI) yli 2.000 “ilmas­to­tutk­i­jaa” ovat san­gen yksimielisiä raportin oikeel­lisu­ud­es­ta. Tässä yhtey­dessä on tavak­si tul­lut myös viita­ta Albert Ein­steinin kuu­luisaan lausah­duk­seen, ettei hän tarvitse tiedemiesten enem­mistöä teo­ri­ansa taakse, vaan yksikin riit­tää, joka osoit­taa sen vääräksi.

   Mitään yksimielisyyt­tä itse aiheesta ei 2.500 tiedemiestä kuitenkaan edus­ta, minkä voit itse käy­dä kat­so­mas­sa esimerkik­si Peti­tion Pro­jectin koti­sivuil­ta(http://www.petitionproject.org/), jos­sa on myös Fred­er­ick Seitzin selkeä saatekir­je esil­lä. Myös demanddebate.com (http://www.demanddebate.com/ipcc_survey.pdf) lyt­tää yleisen usko­muk­sen kon­sen­suk­ses­ta. Myös yksit­täisiä irtiot­to­ja tutk­i­joiden omil­la nimil­lä tulee jatku­vasti (http://www.bolivarmonews.com/articles/2008/08/06/opinion/doc4898eae10f5f4404246133.txt).

   Mukavaa, että olet kiin­nos­tunut aiheesta — valitet­tavaa on, ettei uskosi anna perik­si tosi­a­sioille. Kiitok­sia kuitenkin siitä, että tar­joat mah­dol­lisu­u­den ja kan­nu­s­tat luk­i­joitasi pere­htymään itsenäis­es­ti aiheeseen esimerkik­si antamieni linkkien kautta.

   Kuten aiem­minkin jo kir­joitin, ilmastopoli­ti­ikkaa ohjaa­va Yhteen­ve­to poli­it­tisille päät­täjille on uus-sosial­isti­nen ideamyl­ly, jon­ka his­to­ria tulee sysäämään samaan koi­pus­si­in kuin Tais­telu­ni, Pääo­ma ja Pieni punainen kir­ja. Voidaan sit­ten yhdessä eläkepäivil­lämme mökkinne ver­an­nan kiikkus­tuolis­sa kein­u­en poltel­la niitä kami­inas­sa läm­mit­tääk­semme van­ho­ja luita­mme. Poltet­tavaa riit­tää var­maan hau­taan saakka.

   Thomas Hux­ley puki asian osu­vasti sanoik­si: Tieteen suuri trage­dia on se, että ruma tosi­a­sia rikkoo kau­ni­in teorian.

   Vastaa

10. Uusi perus­tus­la­ki on mielestäni epäon­nis­tunut, olisi pitänyt selkeästi päät­tää onko pres­i­dent­ti vähämerk­i­tyk­sel­lis­ten val­tiopäämi­esten ja diplo­maat­tien kahvit­ta­ja sekä tietysti maakun­takier­roksil­laan hyvää mieltä kansan pari­in levit­tävä lähin­nä kult­tuurin asi­aa aja­va todel­li­nen koko kansan pres­sa.. Vai sit­ten henkilö jol­la on todel­lista val­taa amerikan tai Ran­skan tapaan. Yleen­sä kun mikään puolit­tainen ei oikein toimi..

    Mielestäni kekkosen kausi osoit­ti pres­i­dent­ti­val­taisen hallinnon ongel­mat joten ehkä se toimii parem­min suures­sa kuin pienessä maas­sa kos­ka pienessä maas­sa on yksinker­tais­es­ti mah­dol­lista tun­tea henkilöko­htais­es­ti “kaik­ki” (joil­la on jotain merkitystä..)

    Vastaa

11. Olen ymmärtänyt, että täl­lä het­kel­lä on min­is­ter­inä pres­i­dentin kanssa eri “uskon­lahkon” kuu­lu­va ihmi­nen, joka tah­too kor­va­ta min­is­ter­iön­sä johta­van virkamiehen omaan “lahkoon­sa” kuu­lu­val­la jäsenellä.

    Mis­sä on se peri­aat­teelli­nen ero, jos pres­i­dent­ti toimisi samoin?

    Vastaa

12. Non­i­in! Jään mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan Tav­jan perustelu­ja sisäasi­ain­min­is­ter­iö kansliapäällikkönimityksessä.
    Vielä ei tiede­tä, meneekö sairau­den vai jonkin uskon­non piikkiin.

    Vastaa

13. Ei kai pres­sa mikään jumala ole. Sitä­pait­si JOKU ne nim­i­tyk­set aina tekee! Kuka sit­ten sanoon­sen kuka on se oikea. Itseäni hie­man ihme­tyt­tää sel­l­ainen, että virkaa hoita­va ei sitä saa/voi jatkaa, vaan siihen vai­hde­taan jonkun kaveri. Se kuu­lostaa enem­mäkin poli­it­tiselta peliltä…
    Vai tarvi­taako näis­sä virois­sa yleesäkään mitään oppimista ja sopeu­tu­mista, joka tutk­i­tusti vaa­ti­vas­sa tehtävässä vie 3–6 vuotta.

    PS. Ilmas­toasi­at ovat 70% uskona­sioi­ta. Toki se ei estä toim­i­mas­ta vaik­ka var­muu­den vuoksi.

    Vastaa

14. “Kuten aiem­minkin jo kir­joitin, ilmastopoli­ti­ikkaa ohjaa­va Yhteen­ve­to poli­it­tisille päät­täjille on uus-sosial­isti­nen ideamyl­ly, jon­ka his­to­ria tulee sysäämään samaan koi­pus­si­in kuin Tais­telu­ni, Pääo­ma ja Pieni punainen kirja.”

    Toiv­otaan näin. Itse en kuitenkaan perus­taisi maail­man suh­tau­tu­mista ilmas­tonkysymyk­seen hurskaille toiveille. Jo riit­tävä epäilys on tämän kokolu­okan asiois­sa syy toimia, kos­ka toim­i­mat­to­muu­den kus­tan­nuk­set kas­va­vat niin järkyt­tävän kokoisiksi.

    Kyse ei myöskään ole vain ilmas­tos­ta vaan koko maa­pal­lon ekosys­teemin suo­jelemis­es­ta. Ilmas­ton­muu­tos­ta hillit­sevät toimen­piteet suo­jel­e­vat ekosys­teemiä myös muul­la tavoin kun­han ne toteutetaan oikein. Kyse on siis puh­taas­ta ilmas­ta, puh­taas­ta vedestä, luon­non mon­imuo­toisu­ud­es­ta, met­sien suo­jelus­ta, kalakan­noista, luon­non­va­ro­jen riit­tävyy­destä jne.

    Esimerkik­si ener­giankäytön tehost­a­mi­nen on maa­pal­lon kannal­ta tärkeä ja hyvä asia joka tapauk­ses­sa. Samoin uusi­u­tu­vien ener­gia­muo­to­jen kehit­tämi­nen. Kumpikin aut­taa meitä myös lisäämään vau­raut­ta myös siel­lä, mis­sä sitä ei vielä ole riittävästi.

    Vastaa

15. Markus:
    “Mitään ylivoimaista tiedemiesten enem­mistöä ei ole, kuten kir­joi­tat, tuke­mas­sa näke­mys­tä, jon­ka mukaan ihmisen aiheut­ta­mat hiilid­iok­sidipäästöt aiheut­taisi­vat lämpenemistä.” 

    Markus, linkissä G8-maid­en sekä viiden muun maan tiedeakatemioiden lausun­to ilmastonmuutoksesta:

    http://www.nationalacademies.org/includes/climatechangestatement.pdf

    Nation­al Acad­e­my of Sci­ences (USA) ja Roy­al Soci­ety (UK) ovat kak­si maail­man arvoste­tu­in­ta ja arvo­val­tais­in­ta tiedeakatemi­aa. Val­taosa maail­man parhaista tutk­i­joista on näi­den tiedeakatemioiden jäseniä. Tämä on yksiselit­teisin ja yksimielisin kan­nan­ot­to, mitä maail­man tiedey­hteisön on mah­dol­lista tehdä.

    Vastaa

16. Tässä alla on lista tieteel­li­sistä yhteisöistä, jot­ka Wikipedi­an mukaan hyväksyvät teo­ri­an ihmis­ten vaiku­tuk­ses­ta ilmas­ton läm­peämiseen — itse läm­peämistähän ei kai kukaan kiellä. 

    Näkyy siel­lä ole­van joku muukin kuin IPCC.

    Joo, tiedän, salali­it­toon­han ne kaik­ki kuu­lu­vat. Veikkaan, että asial­la ovat sosial­is­tit, Irakin sodan vas­tus­ta­jat tai pakko­ruotsin kan­nat­ta­jat. Tai ehkä ne kaik­ki vaan on niin hel­vetin tyhmiä.

    (Joo, järkeväm­pää olisi olla reagoimat­ta, jos ei halua noi­hin jaar­ituk­si­in kan­nus­taa ‚mut­ta kun blo­gin pitäjä itsekin vas­tailee ahkerasti…)

    * 1.1 Inter­gov­ern­men­tal Pan­el on Cli­mate Change (IPCC) 2007
    * 1.2 Inter­A­cad­e­my Council
    * 1.3 Joint sci­ence acad­e­mies’ state­ment 2008
    * 1.4 Joint sci­ence acad­e­mies’ state­ment 2007
    * 1.5 Joint sci­ence acad­e­mies’ state­ment 2005
    * 1.6 Joint sci­ence acad­e­mies’ state­ment 2001
    * 1.7 Inter­na­tion­al Coun­cil of Acad­e­mies of Engi­neer­ing and Tech­no­log­i­cal Sciences
    * 1.8 Euro­pean Acad­e­my of Sci­ences and Arts
    * 1.9 Net­work of African Sci­ence Academies
    * 1.10 Nation­al Research Coun­cil (US)
    * 1.11 Euro­pean Sci­ence Foundation
    * 1.12 Amer­i­can Asso­ci­a­tion for the Advance­ment of Science
    * 1.13 Fed­er­a­tion of Amer­i­can Scientists
    * 1.14 World Mete­o­ro­log­i­cal Organization
    * 1.15 Amer­i­can Mete­o­ro­log­i­cal Society
    * 1.16 Roy­al Mete­o­ro­log­i­cal Soci­ety (UK)
    * 1.17 Aus­tralian Mete­o­ro­log­i­cal and Oceano­graph­ic Society
    * 1.18 Cana­di­an Mete­o­ro­log­i­cal and Oceano­graph­ic Society
    * 1.19 Cana­di­an Foun­da­tion for Cli­mate and Atmos­pher­ic Sciences
    * 1.20 Inter­na­tion­al Union for Qua­ter­nary Research
    * 1.21 Amer­i­can Qua­ter­nary Association
    * 1.22 Stratig­ra­phy Com­mis­sion of the Geo­log­i­cal Soci­ety of London
    * 1.23 Inter­na­tion­al Union of Geo­desy and Geophysics
    * 1.24 Inter­na­tion­al Union of Geo­log­i­cal Sciences
    * 1.25 Euro­pean Geo­sciences Union
    * 1.26 Cana­di­an Fed­er­a­tion of Earth Sciences
    * 1.27 Geo­log­i­cal Soci­ety of America
    * 1.28 Amer­i­can Geo­phys­i­cal Union
    * 1.29 Amer­i­can Astro­nom­i­cal Society
    * 1.30 Amer­i­can Insti­tute of Physics
    * 1.31 Amer­i­can Phys­i­cal Society
    * 1.32 Amer­i­can Chem­i­cal Society
    * 1.33 Engi­neers Aus­tralia (The Insti­tu­tion of Engi­neers Australia)
    * 1.34 Fed­er­al Cli­mate Change Sci­ence Pro­gram (US)
    * 1.35 Amer­i­can Sta­tis­ti­cal Association

    Vastaa

17. Ai niin, sama Wikipedi­an artikke­li mainit­see yhden “ei kan­taa otta­van” tieteel­lisen yhteisön, mut­ta ei tiedä yhtäkään kansal­lis­es­ti tai kan­sain­välis­es­ti merkit­tävää yhteisöä, joka vas­tus­taisi teo­ri­aa. Siis nyt kun viimeinen tiedos­sa ollut, Amer­i­can Asso­ci­a­tion of Petro­le­um Geol­o­gists, on kään­tänyt kelkkansa.

    Eli sinne nyt vain, Markus, lisäilemään lähtei­den kera niitä lukuisia taho­ja, jot­ka eivät teo­ri­aan ihmisen vaiku­tuk­ses­ta ilmas­ton läpen­e­miseen usko.

    Vastaa

18. Keskus­ta-Kokoomus lin­ja­han on aivan selvästi tekemässä “puhdis­tuk­sia” poli­i­sis­sa ja sen yläpuolel­la ole­vis­sa tahois­sa. Var­maan muual­lakin halli­nos­sa tapah­tuu vas­taavaa. Että kun poli­it­ti­nen tas­apaino muut­tuu, niin demokra­ti­as­sa sit­ten romute­taankin kaik­ki enti­nen. Siinä mielessä paska­hom­ma, kun mikään kansalaista lähel­lä ole­va asia ei ase­tu aloilleen. Jopa lin­ja-auto­jen vuorot rukataan uusik­si sen mukaan, mil­lainen hallinto kul­loinkin on. Las­ten päivähoit­o­mak­sutkin muut­tuu sen mukaan, mil­lainen poli­it­ti­nen johto mil­loinkin kun­nas­sa vallitsee.

    Vastaa

19. Jos uskomme ilmas­ton­muu­tok­sen toteu­van, vaik­ka vähän lievem­mässäkin muo­dos­sa, niin mei­dän pitäisi muu­tok­sen hidas­tamisen lisäk­si tehdä suo­jaavia toimenpiteitä.

    Jo kah­den metrin meren­pin­nan nousu edel­lyt­tää radikaale­ja toimen­piteitä Suomen rannikkokaupungeissa.
    Mallia voi ottaa Hol­lan­nista, jos­sa näitä asioi­ta suun­nitel­laan yli sadan vuo­den aikajänteellä.

    Min­ul­la on sel­l­ainen mutu, että kaik­ki pumpat­tavis­sa ole­va öljy tul­laan pump­paa­maan. Kyse on vain aikataulusta.
    Aasian nou­se­vat taloudet eivät suos­tu tin­kimään talouskasvus­taan ilmas­ton­muu­tok­sen hidastamiseksi.
    Viimek­si täl­lainen puheen­vuoro tuli Inti­as­ta ja minä ymmär­rän heitä.

    Aasian autois­tu­mi­nen, kodinkoneis­tu­mi­nen ja teol­lis­tu­mi­nen aiheut­ta­vat sel­l­aisen ener­gianku­lu­tuk­sen nousun, että sitä ei uusi­u­tuvil­la ener­gian­lähteil­lä tuoteta.

    Eli pitäisikö siihen meren­pin­nan nousu­un valmis­tau­tua ja miten?

    Vastaa

20. Niin, Kekkone­han oli lesta­di­o­lainen, otti vas­taan veljien lähetys­töjä ja suosi omi­aan: Miet­tunen oli veli myös. Paa­vo V on hänkin Jumalan val­it­se­ma. Ja noin kym­menkun­ta muu­ta kansane­dus­ta­jaa on samas­ta liik­keestä. Itse asi­as­sa he johta­vat keskus­taa ja siis Suomea.

    Ai ettekö ole tien­neet? No eivät­pä he vakau­mus­taan julkises­ti kuu­lu­ta: saat­taa vaikka­pa veli-Sukarin aut­ta­mi­nen kaava­hankkeis­saan käy­dä kiusal­lisek­si, jos täl­lainen kytken­tä — käytän­nössä molem­min puo­li­nen voimakas lojaal­isu­usvelvoite — löydettäisiin.

    Vastaa

21. Pekka,

    Se peri­aat­telli­nen ero on siinä, että pres­i­den­til­lä on ylin val­ta ja YKSIN ja siinä ei kel­lään ole nokan koputtamista.…

    Vastaa

22. Eli­na,

    Entä jos se olisi min­is­ter­il­lä ja YKSIN, eikä siinä olisi kenel­läkään nokan koputtamista

    Vastaa

23. Sivul­la 46 on kart­ta Helsin­gin keskus­tas­ta kah­den metrin meren­pin­nan nousun jälkeen. 

    http://www.gsf.fi/projects/astra/sites/download/E_96_Uudenmaan_rannikkoalueiden_yleispiirteinen_tulvakartta.pdf

    Suomes­sa vaiku­tuk­set oli­si­vat aika pienet, Etelä-Suomes­sa palat­taisi­in 400 vuot­ta van­haan tilanteeseesn, Poh­jan­maal­la parisa­taa vuot­ta van­haan. Ran­nikoil­la nuorim­matkin kaupunkien kesku­s­tat lienevät van­hempia. Eikä parin metrin “tul­va­muurin” rak­en­t­a­mi­nen sinne tänne muualle olisi taloudel­lis­es­ti kovin kova ponnistus. 

    Mut­ta tul­va­herkem­mil­lä — ja köy­hem­mil­lä — alueil­la sato­jen miljoonien, jos ei mil­jar­di­en, ihmis­ten pitää pae­ta (IPCC:n mukaan), jos vain olisi joku paik­ka minne.

    Vastaa

24. Tomi:
    “Joo, tiedän, salali­it­toon­han ne kaik­ki kuu­lu­vat. Veikkaan, että asial­la ovat sosial­is­tit, Irakin sodan vas­tus­ta­jat tai pakko­ruotsin kannattajat.” 

    Sosial­is­tithan ovat pelkkiä juok­supoikia. Kaiken tämän takana on kukka­hat­tutä­tien maail­man­laa­juinen salaliitto.

    Vastaa

25. “Eli pitäisikö siihen meren­pin­nan nousu­un valmis­tau­tua ja miten?”

    Helsingis­sä ainakin ollaan laa­ti­mas­sa (ellei ole jo valmis) suun­nitel­maan, jol­la varaudu­taan tul­vi­in. Ohjel­maan kuu­luu myös maan korot­ta­mi­nen tiety­il­lä alueil­la. Kaupungis­sa­han oli joku vuosi sit­ten läheltäpi­ti­ti­lanne, kun talvimyrskyn aikana vesi nousi todel­la korkealle. Ei ollut mon­es­ta sen­tistä kiin­ni niin vesi olisi ollut metrotunnelissa.

    Vastaa

26. Joskus noin vuon­na 1991 sain kaupung­in­mhal­li­tuk­ses­sa läpi kan­nan, jon­ka mukaan Helsin­ki varautuu metrin meren­pin­nan nousu­un. Lop­putu­lok­sen voi nähdä, kun kat­soo pres­i­dentin lin­nan edestä torille päin. Kaup­pa­tori jatket­ti­in tuo­hon aikaan Kata­janokalle päin. Kata­janokan puoli on metrin korkeam­mal­la kuin Kaup­pa­tori. Tuo­ta en sen­tään tarkoit­tanut. Ei se meren­pin­ta niin nopeasti nouse.

    Nyt­tem­min tuo­ta päätöstä on ymmärtääk­seni muutet­tu niin, että Helsin­ki varautuu uusien aluei­den kaavoituk­ses­sa kah­den metrin meren­pin­nan nousu­un. Olen­naista on tietysti rak­en­taa viemäristö niin, ettei meri ala vir­ra­ta viemäre­itä pitkin kel­larei­hin — tai metrotunneliin. 

    Vastaa

27. “Joskus noin vuon­na 1991 sain kaupung­in­mhal­li­tuk­ses­sa läpi kan­nan, jon­ka mukaan Helsin­ki varautuu metrin meren­pin­nan nousuun”

    Talvi 89–90 oli leu­to ja sateinen ja syys­myrskyt uhka­si­vat nous­ta kaup­pa­to­rille, jota varus­miehet suo­ja­si­vat hiekkasäkein. Ei 1991 puhut­tu yleis­es­tä meren­pin­nan nousus­ta, joka aiheu­tu­isi ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, vaan puhut­ti­in tul­vara­joista. Minus­ta tuo haiskahti vähän vihrei­den irtopis­tei­den noukkimiselta…

    “Helsin­ki varautuu uusien aluei­den kaavoituk­ses­sa kah­den metrin meren­pin­nan nousuun.”

    Siis ilmas­ton­muu­tok­sen taki­ako? Älytöntä.

    Vastaa

28. Vaik­ka Markus ei puhunut tuol­loin meren pin­nan nousus­ta ilmas­ton­muu­tok­sen takia — eikä näytä ymmärtävän vaaran vakavu­ut­ta vieläkään — minä kyl­lä tein tuon ehdo­tuk­sen ilmas­ton­muu­tok­sen takia. Se oli sil­loin täysin tiedos­sa ole­va asia, vaikkei se lehdis­töä vielä kiinnostanutkaan.

    Vastaa

29. Otsikko on, Jos presidet­ti tulisi uskoon, mut­ta keskustelu on siir­tynyt veden pin­nan nousu­un Helsingis­sä. No, onhan siinä se pres­san­lin­na var­maan uhat­tuna, mut­ta ei se nyt uskona­sia sen­tään enää ole.

    Vastaa

30. Koh­ta on siis 18 vuot­ta men­nyt — kauanko sitä nousua pitää vielä odot­taa? Ettei vaan ole saman­lainen nousu kuin sil­lä uimar­il­la, joka nousi aal­lon­po­h­jal­ta pinnalle.

    Toteat, etten minä ymmär­rä asian vakavu­ut­ta. Minäpä teen vas­takysymyk­sen, että ymmär­rätkö sinä asian jotenkin parem­min kuin vaikka­pa Tsekin pres­i­dent­ti Vaclav Klaus? Voisit Osmo oman uskot­tavu­ute­si takia kyl­lä myön­tää, että maail­mas­sa on val­ta­va määrä merkit­tävis­sä ase­mis­sa ja täy­sis­sä jär­jis­sään ole­via ihmisiä, jot­ka eivät usko koko ilmas­ton­muu­tosteo­ri­aan. Jos et ihan oikeasti tunne ketään, niin minä mielel­läni esit­te­len sin­ulle muutaman.

    Vastaa

31. jouni lundqvist ehti näköjään välis­sä jo tode­ta ettei se ole uskon asia…

    Siitähän koko keskustelu lähti liik­keelle, että taitaapi edelleen olla.

    Vastaa

32. Kyl­lä se uskonasi­ak­si muut­tuu, kun Halosen tulee kävel­lä vet­ten päällä.…

    Vastaa

33. Pekka,

    Ajat­telin siis, että min­is­terin voisi erot­taa kuten nytkin. Epälu­ot­ta­mus riit­täisi. Näin­hän tässä aika hil­jat­tain kävi. 

    Jos min­is­terin val­taoikeudet oli­si­vat pres­san luokkaa, niin sit­ten­hän tietenkään ei olisi mitään eroa.

    Vastaa

34. Tääl­lä on liikkunut kaiken­laista ilmas­ton­muu­tosskep­tikkoa, osa jopa uhoten jonkun­lai­sista vedonlyön­neistä. Voisi­vatko nämä skep­tikot nyt lait­taa pikkuhil­jaa (pop­ulis­tisil­ta haiskah­taville) usko­muk­silleen jotain lihaa luiden ympärille. Hyvin määritel­tyjä veto­ja, ja ker­toimet niin, että uskallat­te lait­taa mah­dol­liselle häviöl­lenne merkit­tävän sum­man rahaa. 

    Jollei noi­ta veto­ja ala kuu­lumaan, niin voita­neen vetää johtopäätös, että pal­stan skep­tikot eivät sen enem­pää tiedä mitään asi­as­ta mis­tä huutel­e­vat kuin seiso sano­jen­sa takana. Siis tyhjää haukku­via rakkikoiria.

    Vastaa

35. Markus:
    “Ei 1991 puhut­tu yleis­es­tä meren­pin­nan nousus­ta, joka aiheu­tu­isi ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, vaan puhut­ti­in tul­vara­joista. Minus­ta tuo haiskahti vähän vihrei­den irtopis­tei­den noukkimiselta…

    “Helsin­ki varautuu uusien aluei­den kaavoituk­ses­sa kah­den metrin meren­pin­nan nousuun.”

    Siis ilmas­ton­muu­tok­sen taki­ako? Älytöntä.”

    - En arvaile, miten Markus on vält­tynyt kuule­mas­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja mah­dol­lis­es­ta meren­pin­nan nousus­ta. Noi­hin aikoi­hin naa­puri­ni (eivät vihre­itä) laskeske­li­v­at, että pahim­mil­laan vesi voisi nous­ta talomme etuovelle.
    On kai parem­pi varautua laskelmien mukaiseen veden­pin­nan nousu­un, oli syy mikä tahansa, kuin paikkail­la tul­vavahinko­ja huonoon paikkaan raken­net­tuis­sa talois­sa. Sitähän on viime vuosi­nakin tehty niin Helsingis­sä kuin muual­la Suomessa.

    Vastaa

36. Toiv­ot­tavasti Osmo julkaisee tämän, kos­ka aihe on jo loppuunkäsitelty.

    tcrown,
    minä en kek­si yhtään hyvää perustet­ta sille, mik­si löisin vetoa kanssasi. Osmon kanssa vedon lyön­nis­sä on mui­ta tek­i­jöitä, kuten mah­dol­lisu­us vaikut­taa poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon ja julk­isu­usar­vo. Sin­ul­la ei oletet­tavasti ole kumpaakaan, vaik­ka enhän minä sitä tietenkään voi kuin arvailla.

    Toisek­si, mis­tään merkit­tävästä sum­mas­ta tässä asi­as­sa on type­r­ää lyödä vetoa, kos­ka uhkapeli on sairas ajatuk­se­nakin. Saat puolestani lyödä isostakin sum­mas­ta vetoa, mut­ta se onnis­tuu vain lyömäl­lä use­am­man ihmisen kanssa — ei yhden eli min­un. Venäläiset fyysikot tutk­i­jat Gali­na Mash­nich ja Vladimir Bashkirt­sev löivät 10.000 vetoa brit­tiläisen ilmas­to­tutk­i­jan James Annanin kanssa. Kään­ny hei­dän puoleen­sa, jos halu­at lisähaastetta.

    Ker­roin muokataan, niin IPCC ker­too ilmas­ton­muu­tok­sen ole­van yli 90%:n toden­näköisyy­del­lä ihmisen aiheut­ta­maa. Niin­pä sin­un ker­toime­si on luokkaa 1:1,05 ja min­un 1:8,5. (Täl­löin vedon jär­jestäjä net­toaa molem­mis­sa lop­putule­mis­sa “riit­tävästi”).

    Vedon ehdot ovat yksinker­taiset; seu­raa­van kymme­nen vuo­den aikana kasvi­huoneilmiö (keskeinen maa­pal­lon keskiläm­pöti­laa nos­ta­va tek­i­jä on ihmisen toimin­nan aiheut­ta­mat hiilid­iok­sidipäästöt) ei tule saa­maan empi­iristä todis­tu­saineis­toa. Käytän­nössä empi­irisen todis­tu­saineis­ton painavu­u­den arvioin­ti on han­kala toteut­taa. Veikkaan, että siinä joudu­taan nojaa­maan kolmeen puolueet­tomaan eri alan korkeaan asiantun­ti­jaan (saanut muil­ta tutk­i­joil­ta viit­tauk­sia omi­in julka­isui­hin­sa), joista kumpikin val­it­semme yhden ja he keskenään kolmannen.

    Tässähän sitä alka­isi olla ainek­set kasas­sa. Luul­tavasti tcrown­in seu­raa­va kom­ment­ti on, että ker­roin on väärä, mut­ta sille minä en mah­da mitään, että “markki­nat” (IPCC) ovat mitä ovat (>90% tod.näk). Soi­ta IPCC:lle ja käske madal­taa todennäköisyyttä 🙂

    Vastaa

37. En tietenkään odota, että pää­sisin oikeasti kenenkään kanssa lyömään vetoa. Syynä se, että tois­taisek­si imp­likoimil­lanne ker­toimil­la ja järkevil­lä aikaväleil­lä on erit­täin vaikea kon­struoi­da vetoa käytän­nössä, jos­sa voisin luot­taa että vastapuoli hävitessään nou­dat­taisi velvoitteitaan.

    Se, mitä olisin halun­nut saa­da selville (ilmeisen turhaan), ker­toimia, jol­la sinä peri­aat­teessa olisit valmis lyömään vetoa. Min­ua ei kiin­nos­ta tässä yhtey­dessä ipcc:n tar­joa­mat ker­toimet, vaan sinun.

    Ilmas­toskep­tikko­jen taval­lisia argu­ment­te­ja on, että havaitut muu­tok­set ilmas­tossa mah­tu­vat luon­nol­lisen vai­htelun piiri­in, tai esimerkik­si auringon akti­ivi­su­us selit­tää suuren osan noista vaihteluista.

    Min­ua ei nyt kiin­nos­ta tässä vähääkään syyt mik­si meren pin­ta voisi nous­ta seu­raavien kym­me­nien vuosien aikana. Syy voi olla ihmisen aiheut­ta­ma muu­tos, auringonpilkut tai mikä tahansa. Sinä pidät tuon toden­näköisyyt­tä niin pienenä, että siihen ei kan­na­ta varautua. Suurin osa ihmi­sistä ottaa vaku­u­tuk­sia tapah­tu­mia varten, joiden toden­näköisyys on alle pros­ent­ti, joten jos nyt arvaan oikein, että olet jotakin muu­ta kuin pakol­lisen liiken­nevaku­u­tuk­sen mak­sanut vaku­u­tusy­htiölle viime aikoina, niin sin­un pitäisi olla valmis kanssani vaikka­pa vetoon, jos­sa jos meren­pin­ta nousee yli 5 cm 30 vuodessa, mak­sat min­ulle 100 000 euroa, ellei, mak­san sin­ulle 1 000 euroa. Ellet suos­tu, et käyt­täy­dy rationaalisesti.

    “Toisek­si, mis­tään merkit­tävästä sum­mas­ta tässä asi­as­sa on type­r­ää lyödä vetoa, kos­ka uhkapeli on sairas ajatuksenakin.”

    Het­ki­nen, nyt en oikein ymmär­rä. “Ilmas­tousko­vaisethan” juuri ovat sitä mieltä, että tuo uhkapeli isoil­la sum­mil­la on sairas aja­tus, ja sinä muiden skep­tikko­jen kanssa olet ollut valmis tuo­ta uhkapeliä pelaa­maan. Nimeno­maan isoil­la sum­mil­la. Voi olla, että toden­näköisyys metrien veden­nousulle on pieni, mut­ta jos häviät tuos­sa uhkapelis­sä, niin eipä tai­da eläkesäästösi riit­tää noiden tap­pi­oiden kattamiseen.

    Vastaa

38. Uskon­not tulisi krim­i­nal­isoi­da ja usko­vat määrätä pakko­hoitoon — vih­doinkin joku ajaa mei­dän omil­la aivoil­lamme ajat­tele­vien ihmis­ten etua.

    Vastaa

39. Jot­ta kukaan ei käsit­täisi asi­aa väärin, en ole NN:n kanssa samaa mieltä.

    Vastaa

40. Markus, voisitko määritel­lä, mikä on riit­tävä toden­näköisyys ihmisen aiheut­ta­malle ilmas­ton­muu­tok­selle, jot­ta sen ris­ki olisi mielestäsi ratio­naal­ista ottaa huomioon poli­it­tises­sa päätök­sen­teossa. Määrit­telisitkö myös, kuka tai ketkä oli­si­vat mielestäsi oikei­ta ihmisiä arvioimaan tämän todennäköisyyden.

    Vastaa

41. Kansli­apääl­likkö Vil­ja­nen voisi vapaae­htois­es­ti kan­taa vas­tu­un farssista nimeltä “Sähköi­nen henkilöko­rt­ti” . Jos henkilöko­rt­tisekoilulle pitäisi etsiä vas­tu­ulli­nen virkamies, niin itse en kek­si kuka muu se voisi olla, kuin sisämin­is­ter­iön kansliapäällikkö? 

    Vil­ja­nen kun oli myös ennen nyky­istä virkaansa VRK:n pääjohtaja.
    http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=33855&tyyppi=1

    P.S eVi­ron seu­raavis­sa vaaleis­sa on mah­dol­lista äänestää yhdis­telmäl­lä kännykkä+henkilökortti. Mitä tämä mak­soi? Miljoona kru­unua eli noin 61.000e.

    Vastaa

42. Kuten tääl­lä on jo todet­tukin, tieteen kent­tä on jo osoit­tanut laa­jin­ta mah­dol­lista tieteel­listä kon­sen­sus­ta, minkä wikipedi­an lis­taa selaile­mal­la voi hel­posti tode­ta. Se, että jostakin päin maail­maa löy­tyy täysi­järk­isiä toisi­na­jat­telijoi­ta on täysin nor­maali tilanne eikä sen avul­la voi­da esit­tää että “tieteel­listä kon­sen­sus­ta” ei ole. Vas­taa­va kon­sen­sus löy­tyy suh­teel­lisu­us­te­o­ri­oiden, kvant­timekani­ikan ja evoluu­tio­teo­ri­an kohdal­lakin vaik­ka on ole­mas­sa täysi­järk­isiä ihmisiä jot­ka ovat moi­set teo­ri­at torjuneet.

    Vastaa

43. Karl Marx­in Pääo­ma ei muuten kuu­lu mihinkään koin­pus­si­in! Kyl­lä se tar­joaa varsin perusteisi­in menevän ana­lyysin kap­i­tal­is­mista ja sen laeista — jotkä peri­aat­teil­taan eivät ole mihinkään muuttuneet.
    Par­ta-Kallen ana­lyysin arvon tun­tee ainakin Osmo — luulisin…

    Vastaa

44. Miehet, miehet…

    Olen­nainen kysymys on se, että mil­lä pätevyyspe­rusteil­la Anne Holm­lundista tehti­in sisäministeri?
    Siis eihän se tumpe­lo ole ollut eläis­sään mis­sään tekemi­sis­sä min­is­ter­iön­sä duu­nien kanssa!
    Ceeveetä löy­tyy täältä, eduskun­nan sivulta:
    http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/630/cv.htm

    Kansli­apääl­likön tehtävänku­vaan kuu­luu by the way seuraavaa:
    ” Kansli­apääl­likkö johtaa, kehit­tää ja valvoo min­is­ter­iön ja sen hallinnon­alan toim­intaa. Kansli­apääl­likkö vas­taa min­is­ter­iön toimin­nas­ta ja huole­htii, että sen tehtävät hoide­taan tulok­sel­lis­es­ti. Lisäk­si kansli­apääl­likkö mm. huole­htii lain­säädän­nön valmis­telun laadus­ta ja vas­taa min­is­ter­iön hallinnon­alan organ­isaa­tios­ta ja sen kehittämisestä.”

    TIETENKÄÄN yliop­pi­las­merkono­mi, papan per­heyri­tyk­sen prins­es­sa, soti­lasko­ti­ak­ti­ivi, nuorkaup­paka­mar­i­lainen ja Ulvi­lan Iso Tum­ma (kok) Holm­lund ei kykene sulat­ta­maan sitä, että pätevä, vikkelä-älyi­nen ja ter­hak­ka sos­de­mi-daa­mi jää vah­ti­maan ter­ri­er­inä tumpelo­Tu­u­lan touhuja!

    Tar­ja, pidä punatukkainen pääsi ja nim­itä vaan Viljanen.

    *Ja seu­raavak­si veisaam­mekin sit­ten var­jelus­ta ettei maatamme johtaisi vas­taisu­udessa salo­lais­syn­tyiset rul­laluis­teli­jat tai muutkaan Turku-Kaa­ri­na-akselil­la viihtyvät ex-ministerit.…*

    Vastaa

45. Osmo Soin­in­vaara:

    “Entä, jos pres­i­dent­ti hurah­taa johonkin ääri­lahkoon ja alkaa nimit­tää korkeimpi­in virkoi­hin vain uskonveljiään?” 

    Sinivihreä:

    Tuo kai lie­nee maan tapa. Omaan viiteryh­mään kuu­lu­via nos­te­taan monas­ti oman edun nimis­sä. Val­lan hajaut­ta­mi­nen ja läpinäkyvät menet­te­ly­ta­vat lienevät parhai­ta keino­ja estää liial­liset ylilyön­nit näis­sä asioissa.

    Vastaa

46. Sen ver­ran hil­jaista ollut vedonlyön­tien kanssa, että voita­neen tur­val­lis­es­ti päätel­lä, että pal­stan pahim­mat skep­tikot pitävät veden pin­nan nousun toden­näköisyyt­tä suurem­mak­si kuin yksi pros­ent­ti. Taitaa olla turha odot­taa perustelu­ja, mik­si yli pros­entin toden­näköisyy­del­lä tapah­tu­vaan kalli­iseen tapah­tu­maan ei saisi varautua halvoil­la toimen­piteil­lä kuten kaavoituksella.

    Kuten arvelin, tyhjää haukku­via rakkikoiria.

    Vastaa

47. “Sen ver­ran hil­jaista ollut vedonlyön­tien kanssa, että voita­neen tur­val­lis­es­ti päätel­lä, että pal­stan pahim­mat skep­tikot pitävät veden pin­nan nousun toden­näköisyyt­tä suurem­mak­si kuin yksi pros­ent­ti. Taitaa olla turha odot­taa perustelu­ja, mik­si yli pros­entin toden­näköisyy­del­lä tapah­tu­vaan kalli­iseen tapah­tu­maan ei saisi varautua halvoil­la toimen­piteil­lä kuten kaavoituksella.

    Kuten arvelin, tyhjää haukku­via rakkikoiria.”

    “Ilmas­ton­muu­tok­seen varautu­mi­nen” tulee mak­samaan maail­man­taloudelle tuhan­sia mil­jarde­ja. Huonon tieteen ja rikkaan mieliku­vi­tuk­sen tuot­ta­mat uhkaku­vat voi toki arvioi­da vieläkin kalli­im­mik­si ja tältä poh­jal­ta oikeut­taa tulos­sa ole­vaa politiikkaa.
    Taloudelli­nen puoli on silti itsel­leni tois­si­jainen argu­ment­ti vaikkakaan ei suinkaan merk­i­tyk­setön. Vielä paljon huolestuneem­pi olen pait­si sivu­vaiku­tuk­sista (ilmas­to­hys­ter­ian liet­so­ma bioen­er­giabu­u­mi ruokakri­isi­in 75% :sti syylli­nen maail­man­pankin arvion mukaan) niin eri­tyis­es­ti yleis­maail­mallisen fokuk­semme kohdis­tu­mis­es­ta vain tietokonemod­el­loin­nis­sa elävään “uhkaku­vaan”, todel­lis­ten ongelmien kustannuksella.

    Seu­raavas­sa lukemia google-haku­tu­lok­sista tämän asi­ain­ti­lan mit­ta­suhtei­den osoittamiseksi:

    site:bbc.co.uk

    “cli­mate change” noin 534 000 osumaa

    over­pop­u­la­tion noin 1200 osumaa

    “water short­age” 12100 osumaa

    bio­di­ver­si­ty 10600 osumaa

    vas­taavasti,

    site:hs.fi

    ilmas­ton­muu­tos 13400 osumaa

    liikakan­soi­tus 407 osumaa

    vesip­u­la 183 osumaa

    “luon­non mon­imuo­toisu­us” 200 osumaa

    *

    Kun vuon­na 2030 ihme­tel­lään mik­si edeltänyt sukupolvi ei tehnyt enem­pää liikakan­soituk­sen hillit­semisek­si, vesip­u­lan ehkäisemisek­si tai luon­non­mon­imuo­toisu­u­den tur­vaamisek­si, ja siten edesaut­toi val­tavien ympäristö- ja human­i­taaris­ten ongelmien ja peru­ut­ta­mat­tomien mene­tys­ten syn­tyä, niin selkeää osaseli­tys­tä voi lähteä hake­maan siitä, että kyseiset ongel­mat eivät tarpeek­si merkit­tävästi mah­tuneet huomiokenttäämme.

    Tuon tilan — ajan, resurssien, pääo­man, huomion (…) ollessa rajal­lisia — oli val­lan­nut “ilmas­ton­muu­tos”.

    Ylläol­e­va, ja usein tois­tet­tu, kom­ment­ti läh­es täy­del­lis­es­tä tieteel­lis­es­tä kon­sen­suk­ses­ta on virheelli­nen. Behav­ior­is­mil­la oli aikanaan “enem­mistön” “tiede­maail­mas­ta” tuki takanaan. Se ei tarkoi­ta, etteikö behav­ior­is­mi olisi ollut pitkälti huonoa tiedet­tä. Tai etteikö “tab­u­la rasa” olisi pitkälti huonoa tiedet­tä. Näitä esimerkke­jä on lukuisia.

    Pelkästään edel­lis­ten kuukausien aikana on julka­istu run­saasti ver­tais­arvioitua tutkimus­ta, joka kyseenalais­taa IPCC-“konsensuksen”. Niin ilmas­tom­a­llinnuk­sen luotet­tavu­ud­es­ta, maankäytön muu­tosten merkit­tävyy­destä (jota IPCC on aliarvioin­ut), teol­lisu­us­päästö­jen merk­i­tyk­ses­tä Aasi­as­sa (eri­tyis­es­ti yöläm­pötiloille) jne.
    Tämän lisäk­si men­neen vuo­sisadan läm­pöti­larekon­struk­tioiden luotet­tavu­ud­es­ta on virin­nyt erit­täin merkit­tävä keskustelu, jota ilmas­to­tutk­i­ja Joseph D. Aleo yhteen­vetää seu­raavas­sa: http://climatesci.org/2008/08/11/guest-weblog-a-comment-on-the-report-unified-synthesis-product-global-climate-change-in-the-united-states-by-joseph-d-aleo/

    Men­neen vuo­sisadan läm­pen­e­mistä on yliarvioitu n. 30–50%. Huomioi tutkimusvi­it­tei­den run­sas lukumäärä, sekä argu­ment­tien johdonmukaisuus.

    Har­va tietää, että use­ampi koti­maas­saan korkeasti pro­filoitunut venäläi­nen tutk­i­ja on kuluneen kesän aikana kyseenalais­tanut IPCC:n totuuk­sia CO2-ilmas­tokri­i­sistä, tai että vuo­den 2008 alkupuolisko on ollut poikkeuk­sel­lisen kylmä (Aasi­as­sa oli kylmin talvi yli 100 vuo­teen) tai että Antark­tik­sen jää­mas­sa on kas­vanut merkit­tävästi, tai että Hock­ey Stickin (IPCC:n kan­siku­vakäyrän) lop­ulli­nen vääräk­si todis­t­a­mi­nen tapah­tui Bristle­cone-män­ty­jen epälu­otet­tavu­u­den ilmas­tomittareina todis­tamisen myötä. Näistä ei saa raflaavia otsikoi­ta toisin kuin suo­ma­laisen sci­fi-kir­jail­i­jan eksoot­tis­es­ta Grön­lan­nin matkasta.

    “Kon­sen­sus” on heiken­tynyt val­tavasti edel­lis­ten 5 vuo­den aikana. Tämä todel­lisu­us ei kuitenkaan ole vielä yltänyt “yleiseen tietoisu­u­teen”. Tässä ei ole edes kysymys mielip­i­teestä vaan selkeästi toden­net­tavas­ta asianti­las­ta. IPCC-pros­es­sille keskeis­es­ti merk­i­tyk­selli­nen tiedemies — ja edelleenkin kyl­lä co2-leikkauk­sia kan­nat­ta­va — tote­si ettei hän enää kykene sanomaan että “the sci­ence is set­tled”. Tiedät­tekö ken­estä on kyse?

    “Ilmas­toskep­ti­sis­mi” ei todel­lakaan ole “tyhjää haukku­via rakkikoiria” vaan paljon vahvem­min tieteel­lisyy­teen (ver­i­fikaa­tio, fal­si­fikaa­tio, perustelu­vas­tuu, läpinäkyvyys, valmius avoimeen väit­te­lyyn) poh­jaavaa kuin ilmastohysteria.
    Tämäkin on selkeästi toden­net­tavis­sa. Seu­raavas­sa yhteen­ve­to em. surullisen kuu­luisan “Hock­ey Stickin” tari­nas­ta joka osaltaan toden­taa em. väitet­tä: http://bishophill.squarespace.com/blog/2008/8/11/caspar-and-the-jesus-paper.html

    Tämä debaat­ti on vas­ta alka­mas­sa ja lop­ul­ta perustelu­vas­tu­ulli­nen, läpinäkyvä tieteel­lisyys tulee nouse­maan pin­nalle. Siihen voi kuitenkin men­nä vielä vuosia. 

    Inter­net-nim­imerkkien välil­lä vedonlyön­te­jä on turha jär­jestää, mut­ta tun­te­mani todel­lisen henkilön kanssa olisin valmis lyömään vetoa seuraavasta:

    a) Ilmas­tosen­si­ti­ivisyys on alle IPCC:n alim­man arvion (1.5C) — aikaskaalo­jen joh­dos­ta aiem­pi rajamerk­ki valit­ta­va (tai vedonlyön­tivoitot kuit­tavaat lapsen­lapsemme), san­o­taan siis että: Globaalit läm­pöti­lat eivät nouse yli 0.5C nykyiseen näh­den vuo­teen 2035 mennessä

    b) Ilmas­ton­muu­tos tulee väistymään keskeisen globaalin agen­dan paikalta vuo­teen 2025 men­nessä (ja julkises­sa yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa tul­laan tule­vien 10–40 vuo­den aikana puimaan sitä mik­si emme riit­tävästi varautuneet vesip­u­laan ja bio­di­ver­si­teetin häviämiseen, ja olisiko liikakan­soituk­sen hillit­semisen puoles­ta ollut enem­män tehtävis­sä ja mikä “ilmas­ton­muu­tok­sen” osamerk­i­tys tälle oli — tämä lisäys ei merkityksellinen).

    San­o­taan esim. 3000e jos tun­tisin sin­ut netin ulkop­uolel­la, tcrown? Paljoa enem­mästä en löisi vetoa jo ihan peri­aatesy­istä. Vedonlyön­ti pitäisi toki jär­jestää kir­jal­lis­es­ti, ulkop­uolis­ten todis­ta­mana ja sitovasti.

    Vastaa

48. Tar­ja, pidä punatukkainen pääsi ja nim­itä vaan Viljanen. 

    Ollos huo­leti, kyl­lä tar­ja pitää pait­si pään­sä niin myös rahansa:

    http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/08/688189

    Noin jäävi ei voi olla kuin kepulainen 😀

    Vastaa

49. Ymmär­ränkö oikein, että siis halu­aisit lyödä vetoa ker­toimel­la 1:1? Eli jos läm­pöti­la nousee yli 0,5 astet­ta, häviät, ja mak­sat min­ulle 3000 euroa, ellei, voitat ja mak­san sin­ulle sen 3000?

    Eipä tai­da vetoa syn­tyä. Ensin­näkin, sisäl­läni asu­va pieni ilmas­toag­nos­tikko ei vielä ole täysin vaku­ut­tunut ilmas­ton­muu­tok­sen todel­lisu­ud­es­ta ja toisek­si riski­aver­sioni jo tuon suu­ru­us­lu­okan sum­mil­la vaatii selvästi itsel­leni suo­tu­isia ker­toimia. Eli palataan vaik­ka siihen 1:100 keroimeen. Jos voitan, mak­sat 3000 euroa, jos häviän, mak­san 30 euroa. Miltä kuu­lostaa? Jos olet var­ma ilmas­ton­muu­tok­sen perät­tömyy­destä, niin tar­jol­la olisi 30 euroa ilmaista rahaa. 

    No, kiin­nos­tavaa tässä ei kuitenkaan ole min­ulle sopi­vat ker­toimet, vaan se, että sinä skep­tikkona tar­joat ker­toimia, jot­ka ker­to­vat, että koet ilmas­ton­muu­tok­sen toden­näköisyy­dek­si 50%. Jos skep­tikotkin pitävät toden­näköisyyt­tä tuol­laise­na, niin eiköhän ole vähin­täänkin perustel­tua varautua muu­tok­seen kalli­il­lakin toimenpiteillä.

    Vas­taus kysymyk­seen, mik­si mui­hin esit­tämi­isi vakavi­in ongelmi­in kiin­nitetään vähem­män huomio­ta, on inho­re­al­is­tisen help­po. Kukaan ei vielä ole keksinyt, miten poli­itikot pää­si­sivät jaka­maan muiden ihmis­ten raho­ja val­tion bud­jetin ulkop­uolelta (päästökaup­pa ja syöt­tö­tar­if­fit) noiden ongelmien varjolla.

    Vastaa

50. Van­ho­ja veisuit­ahan nämä, mut­ta kun kesäkom­ment­te­ja lukee nyt joulun pimey­den saa­pues­sa ilman lyhtyjä, niin Vil­jasen val­in­ta oli ihan ookoo.

    Holm­lundista kom­men­toimi­nen taitaakin sit­ten jäädä.

    Ei sen puoleen, ihan mielel­läni minä Atarin ja/tai KRPn miehiä kahvit­telisin, van­hanapi­ikana ja tälvi­isii aamuyöstä.

    Mut­ta tietokoneesta en taa­tusti luovu edes arkus­sa! Tosinört­ti rus­taa viimeiset Twit­ter­itkin maan alta :))

    eli asee­ton­ta joulua vaan kaikille toiv­ot­taa neiti Bee

    Vastaa