Liikenne ja ilmastonmuutos

Teks­ti on jul­kais­tu vähän lyhen­net­ty­nä Suo­men Kuva­leh­des­sä nro 31/2008 otsi­kol­la Suo­mi kul­kee kulut­taen. Olen liit­tä­nyt teks­tiin pari kom­ment­tia Kuva­leh­den sivuil­la käy­dyn kes­kus­te­lun pohjalta. 

Läm­mi­tys ja lii­ken­ne ovat Suo­men ongel­ma, kun kan­sain­vä­li­nen yhtei­sö alkaa tosis­saan hil­lit­se­mään ilmas­ton­muu­tos­ta. Teol­li­suu­den pääs­töt ovat asiak­kai­den ongel­ma, sil­lä ratio­naa­li­nen ilmas­to­po­li­tiik­ka pyr­kii hil­lit­se­mään ener­gia­val­tais­ten tuot­tei­den kysyn­tää eikä siir­tä­mään tuo­tan­toa maas­ta toi­seen. Ilmas­to­po­li­tii­kan vai­keus pakot­taa rationaalisuuteen.

Mata­la-ener­gia­ta­lot rat­kai­se­vat läm­mi­tyk­sen ongel­mat. Ne käyt­tä­vät ener­gi­aa läm­mi­tyk­seen mur­to-osan nykyi­ses­tä. Uusis­sa talois­sa se ei mak­sa juu­ri mitään, mut­ta van­han raken­nus­kan­nan kor­jaa­mi­seen uppo­aa työ­tä ja rahaa. Rat­kai­su on kui­ten­kin ole­mas­sa. Lii­ken­ne on hankalampi.

Olem­me ken­ties auto­riip­pu­vai­sin maa Euroo­pas­sa, vaik­ka vii­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten Suo­mi oli lähes auto­ton. Elä­män­ta­pam­me on muu­toin­kin hyvin kul­je­tus­pai­not­tei­nen. Ulko­mail­le mat­kus­taes­sam­me olem­me len­to­lii­ken­teen tai vie­lä enem­män ener­gi­aa haas­kaa­van lai­va­lii­ken­teen varassa.

Auto­lii­ken­teen pääs­tö­jä on help­po pudot­taa kol­man­nek­sel­la siir­ty­mäl­lä ben­sa­pi­hei­hin autoi­hin auto­kan­nan uusiu­tues­sa. Help­poa on myös alen­taa maan­tei­den nopeuk­sia, mut­ta sit­ten onkin jäl­jel­lä han­ka­lam­pi kysy­mys lii­ken­teen mää­räs­tä. Ajam­me päi­vit­täin autol­la kes­ki­mää­rin yli kol­me­kym­men­tä kilo­met­riä. Se on Euroo­pan kär­ki­ta­soa. Mei­dän on har­van asu­tuk­sem­me vuok­si pal­jon vai­keam­pi kor­va­ta autoa jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä kuin vaik­ka­pa ranskalaisten.

Ilman autoa Suo­mes­sa on vai­kea elää muu­al­la kuin suu­rim­mis­sa kau­pun­geis­sa, mut­ta auton roo­li voi­si olla pie­nem­pi. Kuu­lun itse CityCarClu­biin, jos­ta saan Hel­sin­gis­sä kän­ny­kän avul­la auton käyt­töö­ni tar­vit­taes­sa. Auton yhteis­käyt­tö tulee omaa edul­li­sem­mak­si, jos ajaa alle 10 000 km vuo­des­sa. Yhteis­käyt­tö­au­toil­la aje­taan kui­ten­kin pal­jon vähem­män, kos­ka jokai­nen kilo­met­ri mak­saa noin 40 sent­tiä. Niin saa mak­saa omal­la autol­la ajet­taes­sa­kin, mut­ta hin­ta­ra­ken­ne on toi­nen. Kun auto on ostet­tu ja mak­set­tu, kilo­met­ril­le tulee lisä­hin­taa pal­jon vähemmän.

Auto­jen yhteis­käyt­tö on mah­dol­lis­ta vain Hel­sin­gis­sä, jos­sa sitä tar­vi­taan vähi­ten. Hel­sin­ki­läi­sen oli­si käte­vin­tä mat­kus­taa vaik­ka­pa Ylö­jär­vel­le junal­la Tam­pe­reel­le ja siir­tyä siel­tä autoon. Yhteis­käyt­tö­au­to­jen tilaus­jär­jes­tel­mä pitäi­si saa­da avoi­mek­si niin, että ren­kaa­seen voi­si­vat muut­kin yrit­tä­jät liit­tyä. Vas­ta maan­laa­jui­se­na auto­jen yhteis­käyt­tö voi­si mer­kit­tä­väs­ti jär­ke­vöit­tää työn­ja­koa jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen lii­ken­teen välillä.

Suu­ret ajo­ki­lo­met­rim­me eivät ole haja-asu­tusa­lueil­la asu­vien vika, sil­lä hei­tä on vähän. Syy­nä ovat kau­pun­ki­seu­tu­jen sisäi­nen lii­ken­ne. Hel­sin­gin seu­dul­la lii­ken­teen ener­gian­ku­lu­tus on kak­sin­ker­tai­nen tavan­omai­seen euroop­pa­lai­seen suur­kau­pun­kiin ver­rat­tu­na. Muo­tioi­kut vai­kut­ta­vat pal­jon lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­seen. Oulus­sa on asial­lis­ta ajaa pol­ku­pyö­räl­lä, mut­ta Tam­pe­reel­la sitä pide­tään sosi­aa­li­ses­ti alen­ta­va­na. Pra­has­sa ei pyö­riä näe juu­ri lain­kaan, Grazis­sa kaikkialla.

Pol­ku­pyö­rä voi­si olla erin­omai­nen ja ter­veel­li­nen kau­pun­ki­kul­ku­neu­vo, jos sen käyt­tö oli­si sosi­aa­li­ses­ti hyväk­syt­tyä ja jos pukeu­tu­mis­kult­tuu­ri tuki­si pyö­räi­lyä. Kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä fil­la­ri on nopea, melu­ton ja saas­tee­ton, help­po pysä­köi­dä eikä vie auton tavoin tilaa. Fil­la­ril­la kul­kee käte­väs­ti myös 20 kilon ostok­set. Mik­si mark­ki­noil­la ei ole käte­viä kaup­pa­reis­suil­le sopi­via pyörälaukkuja?

Lii­ken­teen mää­rään voi­daan kyl­lä vai­kut­taa, mut­ta usein muut tavoit­teet vetä­vät toi­seen suun­taan. Osa pit­kien työ­mat­ko­jen kus­tan­nuk­sis­ta on pan­tu tasa-arvon nimis­sä yhtei­seen piik­kiin. Tämä hei­ken­tää moti­vaa­tio­ta hank­kia asun­to ja työ­paik­ka lähel­tä toi­si­aan, mikä lisää lii­ken­net­tä aikaa myö­ten. Jul­ki­ses­ta kes­kus­te­lus­ta saa jos­kus kuvan, ettei­vät ihmi­set oli­si lain­kaan vas­tuus­sa työ­mat­ko­jen­sa pituudesta.

Lyhyt­nä­köi­set alue­po­liit­ti­set int­res­sit ovat joh­ta­neet rek­ka­lii­ken­teen sub­ven­tioon. Rekat eivät mak­sa veroi­na edes ties­töl­le aiheut­ta­maan­sa kulu­mis­ta. Rau­ta­tie­kul­je­tuk­sia ei halu­ta suo­sia, kos­ka sen koe­taan ole­van vää­rin nii­tä paik­ka­kun­tia koh­taan, jot­ka eivät ole rata­ver­kon piirissä.

Toi­saal­ta kaik­ki mitä teh­dään rau­ta­tei­den hyväk­si, ei tue juna­lii­ken­teen menes­tys­tä. Juna on hyvä kul­jet­ta­maan suu­ria tava­ra- ja ihmis­mää­riä. Jos rau­ta­tei­tä vaa­di­taan pitä­mään yllä lii­ken­net­tä myös pien­ten mat­kus­ta­ja­mää­rien radoil­la kor­vaa­mat­ta tätä taak­kaa rau­ta­teil­le, hai­ta­taan juna­lii­ken­net­tä sen vah­vim­mil­la alueil­la ja tosia­sias­sa vahin­goi­te­taan rautateitä.

Polt­toai­ne­ku­lut muo­dos­ta­vat nyt noin nel­jän­nek­sen autoi­lun koko­nais­ku­luis­ta, joten ben­san hin­nan kak­sin­ker­tai­tu­mi­nen lisäi­si autoi­lun kus­tan­nuk­sia vain nel­jän­nek­sel­lä. Tämän mukaan suu­ri­kaan öljyn hin­nan­ko­ro­tus ei olen­nai­ses­ti muut­tai­si lii­ken­ne­tot­tu­muk­sia. Saman voi lukea toi­sin päin. Tar­vi­taan todel­la suu­ri hin­nan­ko­ro­tus sopeut­ta­maan polt­toai­neen kulu­tus­ta, jos öljyn tuo­tan­to kään­tyy laskuun.

Lii­ken­teen haas­tee­na on pait­si vähen­tää ener­gian käyt­töään yleen­sä, löy­tää öljyn kor­vaa­ja ener­gian­läh­tee­nä. Aina­kaan ruu­an­tuo­tan­non kans­sa vil­je­ly­alas­ta kil­pai­le­vas­ta pel­to­bio­mas­sas­ta ei sii­hen ole. Jotain mit­ta­suh­teis­ta ker­too, että ihmis­kun­ta kulut­taa hen­keä koh­den päi­väs­sä öljyä noin 20 000 kcal ja ruo­kaa noin 2000 kcal.

Jos akku­tek­nii­kas­sa syn­tyi­si läpi­mur­to ja siir­tyi­sim­me ker­ral­la säh­kö­au­toi­hin, tar­vit­si­sim­me kaik­ki nykyi­set ydin­voi­ma­lam­me tuot­ta­maan säh­köä autoil­le. Toi­nen vaih­toeh­to on tuot­taa säh­kön avul­la vetyä tai muu­ta kei­no­te­kois­ta polt­toai­net­ta. Jos tuu­li- ja aurin­koe­ner­gian osuus säh­kön­tuo­tan­nos­sa nousee olen­nai­ses­ti, säh­kös­tä tulee ajoit­tais­ta yli­tar­jon­taa, kos­ka tuu­li­voi­man teho vaih­te­lee tuu­len muka­na. Ajoit­tai­sen yli­jää­mä­säh­kön voi­si käyt­tää lii­ken­teen polt­toai­nei­den val­mis­tuk­seen.

Lii­ken­teen tule­van ener­gia­läh­teen löy­tä­mi­sel­lä on kii­re, sil­lä lii­ken­teen polt­toai­nei­ta voi val­mis­taa myös kivi­hii­les­tä ja jopa tur­pees­ta. Tämä kak­sin­ker­tais­tai­si hii­li­diok­si­di­pääs­töt öljy­poh­jai­siin polt­toai­nei­siin ver­rat­tu­na. On sil­ti vaa­ra­na, että kivi­hii­li­ben­sa ote­taan käyt­töön, jos muu­ta rat­kai­sua ei ole.

Toi­set ener­gian­tuo­tan­to­muo­dot ovat parem­pia kuin toi­set, mut­ta har­vo­ja poik­keuk­sia lukuun otta­mat­ta kaik­ki ener­gian kulu­tus on yhtä pahaa. Pääs­töt­tö­miä ener­gia­muo­to­ja on joka tapauk­ses­sa tar­jol­la lii­an vähän. Jos saas­tee­ton­ta vesi­säh­köä käyt­tä­vä lisää säh­kön­ku­lu­tus­taan, muut jou­tu­vat käyt­tä­mään enem­män saas­tut­ta­vaa hii­li­säh­köä. Vih­reäl­lä säh­köl­lä käy­tä­vä ane­kaup­pa on ympä­ris­tön kan­nal­ta hyö­dy­tön­tä oman­tun­non rau­hoit­ta­mis­ta, lukuun otta­mat­ta sitä pien­tä osaa, joka todel­la tukee uusiu­tu­van ener­gian­tuo­tan­non lisäämistä.

Len­to­lii­ken­teen mää­räl­li­nen huip­pu maa­il­mas­sa saat­toi ajoit­tua vuo­teen 2007. Polt­toai­neen hinn­an­nousu lisää ener­gia­val­tai­sen len­to­mat­kus­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sia, min­kä lisäk­si oikeu­te­tus­ti on kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta sii­hen, len­to­lii­ken­ne on ollut ilmas­to­po­li­tii­kan vapaa­mat­kus­ta­ja. Edes­ta­kai­nen len­to Brys­se­liin vie noin 220 lit­raa kero­sii­nia. Len­to­li­pun hin­nas­sa on jo lähes 150 euroa pelk­kiä polt­toai­ne­ku­lu­ja, mikä on tuhon­nut hal­pa­len­to­yh­tiöi­den lii­kei­dean tyys­tin. Jos kero­sii­ni oli­si ben­sii­nin hin­tais­ta, polt­toai­ne­ku­lut Brys­se­lin len­nol­ta oli­si­vat noin 330 euroa. Len­to­lii­ken­tees­sä öljyl­le ei ole kor­vaa­vaa polt­toai­net­ta edes suun­nit­teil­la, joten öljyn hinn­an­nousu siir­tyy suo­raan lip­pu­jen hin­toi­hin. Hal­pa­len­to­jen kausi tai­si jää­dä lyhyeksi.

(Tämä herät­ti kes­kus­te­lua Kuva­leh­den net­ti­pals­toil­la, kos­ka Fin­nai­rin pääs­tö­las­ku­rin mukaan polt­toai­neen kulu­tus on täs­tä noin puo­let. Nämä tie­dot ovat VTT:n sivuil­ta osoit­tees­ta http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/index.htm. Tie­dot ovat vähän van­ho­ja. Sen jäl­keen len­to­ko­nei­den täyt­tö­as­te on vähän nous­sut, joten mat­kus­ta­jaa koh­den pääs­tö­lu­vut ovat alen­tu­neet. Fin­nair las­kee kui­ten­kin rajus­ti kotiin päin. Yhtiö on ilmei­ses­ti sälyt­tä­nyt kovin pal­jon pääs­tö­jä rahdille.)

Euroo­pas­sa raken­ne­taan kuu­mei­ses­ti nopei­ta ratayh­teyk­siä kor­vaa­maan len­to­lii­ken­net­tä. Tähän liit­tyy pal­jon myös poli­tiik­kaa. Nopeil­la ratayh­teyk­sil­lä Rans­ka yrit­tää teh­dä Parii­sis­ta Euroo­pan kes­ki­pis­teen. Suo­men panos­tuk­set ovat aika vaa­ti­mat­to­mia. Maas­tam­me tulee entis­tä syr­jäi­sem­pi, jos len­to- ja lai­vayh­tey­det kal­lis­tu­vat olen­nai­ses­ti. Meil­le oli­si elin­tär­keä­tä saa­da nopea ratayh­teys Ber­lii­niin Tal­lin­nas­ta tai mie­luum­min meren ali Hel­sin­gis­tä ennen kuin öljy­va­ro­jen hupe­ne­mi­nen kään­tää len­to­mat­kai­lun jyrk­kään laskuun.

Pal­jon vähem­män on kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta lai­va­lii­ken­teen pääs­töi­hin. Ruot­sin­lai­van polt­toai­neen­ku­lu­tus on mat­kus­ta­jaa koh­den kak­sin­ker­tai­nen len­to­ko­nee­seen näh­den; Hel­sin­gis­tä on pal­jon vas­tuul­li­sem­paa men­nä Tuk­hol­maan len­täen kuin lai­val­la. Lai­va­mat­kai­lua kui­ten­kin tue­taan avo­kä­ti­ses­ti tax­free-eduil­la. Poi­ka­ni osal­lis­tui abi-ris­tei­lyl­le. Kuvit­te­lin, että lai­va ank­ku­roi­si jon­ne­kin Har­ma­jan edus­tal­le, mut­ta sen oli käy­tä­vä ensin Ruot­sin alue­ve­sil­lä, jot­ta siel­lä saa­tai­siin myy­dä nuus­kaa ja sit­ten Ahve­nan­maal­la tax­free-oikeuk­sien vuok­si. Pääs­töt vas­ta­si­vat sitä, että koko poruk­ka oli­si len­nä­tet­ty Parii­siin ja takaisin!

(Myös tämä kiis­tet­tiin Kuva­leh­den sivuil­la ja sanot­tiin, että auto­lau­tat­han kul­jet­ta­vat pää­asias­sa rah­tia ja ihmi­set mene­vät sii­nä sii­vel­lä. Tie­dot omat samas­ta VTT:n läh­tees­tä, jos­sa rah­din osuu­dek­si on las­ket­tu 20 %. Tämä vas­taa ymmär­tääk­se­ni sitä, että rah­ti kul­je­tet­tai­siin rahtialuksilla.)

58 vastausta artikkeliin “Liikenne ja ilmastonmuutos”

  1. Muu­ta­ma näkö­koh­ta noin kar­va­hat­tu­vink­ke­lis­tä kat­sot­tu­na; yli­pää­tään liik­ku­mi­ses­ta ja asu­mi­ses­ta. Samal­la kun moi­ti­taan autoi­lua kau­pun­geis­sa tosin syys­tä­kin, yllät­tä­vän vähäl­le huo­miol­le on jää­nyt tämä suo­ma­lais­ten haa­ve kah­den asun­non pitä­mi­ses­tä (mök­kei­ly), johon var­mas­ti men­nään omal­la autol­la sato­jen kilo­met­rien pää­hän noin puo­len­vuo­den ajan vuo­des­ta. Kak­ko­sa­sun­to kaik­ki­ne muka­vuuk­si­neen sisä­ves­soi­neen ja astian­pe­su­ko­nei­neen ei ole ener­gian kulu­tuk­sen kan­nal­ta ihan mer­ki­tyk­se­tön asia. Ja monas­ti tal­vel­la pide­tään vie­lä mökil­lä pien­tä perus­läm­pöä pääl­lä suo­ral­la säh­kö­läm­mi­tyk­sel­lä hata­ris­sa raken­nuk­sis­sa, ettei vaat­teet kos­tu, mit­kä sin­ne tal­vek­si on jätetty.

    Mök­ki­kult­tuu­ri, mitä Euroo­pas­sa ei juu­ri esiin­ny. En tie­dä kuu­luu­ko se suo­ma­lai­seen luon­tee­seen, että lop­pu­pe­lis­sä ei kum­min­kaan kau­pun­gis­sa viih­dy­tä. Halu­taan eris­täy­tyä jon­ne­kin kor­peen yksin, ja oste­taan varul­ta se vie­rei­nen­kin tont­ti pois, ettei sii­hen vaan kukaan tuli­si. Täl­lä sys­tee­mil­lä ollaan var­mas­ti hajal­laan pit­kin Suomea.

    On tul­lut myös muo­tiin kovas­ti moit­tia len­tä­mis­tä, var­sin­kin suo­ma­lais­ten ete­län­mat­ko­ja tal­vi­sin. Tämän het­ki­set len­to­lii­ken­teen hii­li­diok­si­di­pääs­töt on kak­si pro­sent­tia kai­kis­ta pääs­töis­tä. Len­to­kiin­tees­sä­kin suu­rem­pi ongel­ma tai­taa olla nämä tii­vis­tys­juo­vat ilma­ke­hää läm­mit­tä­vä teki­jä­nä kuin var­si­nai­set hii­li­diok­si­di­pääs­töt, ja sii­hen­kin oli­si ratkaisuja.

    On pal­jon kan­sain­vä­li­siä tut­ki­muk­sia, että poh­jois­maa­lai­set kär­si­vät D- vita­mii­nin puut­tees­ta joh­tuen monis­ta pahois­ta syö­vis­tä aikui­siän dia­bee­tek­ses­tä sydän ja veri­suo­ni­tau­deis­ta ver­rat­tu­na väli­me­ren ihmi­siin. Mah­dol­li­nen iho­syö­pä­vaa­ra ei ole kovin rele­vant­ti täs­sä suh­tees­sa, ja sen­kin voi vält­tää jär­ke­väl­lä käyttäytymisellä.
    Elik­kä lopul­li­sen hii­li­ta­seen kan­nal­ta voi­si olla talou­del­li­sem­paa len­tää aina­kin ker­ran vuo­des­sa ete­lään, ja näin mah­dol­li­ses­ti vält­tää kal­lii­ta ja ener­gi­aa vie­viä hoitoja.

  2. Suo­ma­lais­ta mök­ki­kult­tuu­ria kau­his­tel­laan nyky­ään Nor­jas­sa. Kun nor­ja­lai­nen raken­taa mök­ke­jä, nii­tä tulee sil­leen kivas­ti tas­a­seen pit­kin vuo­ren rin­net­tä ja ran­taan tulee yhtei­nen vene­va­ja, har­voin edes sau­na. Karas­jo­ki­ses­sa Suo­men puo­lel­le on tar­koi­tus lait­taa sato­ja mök­ke­jä tiuk­kaan riviin ran­ta­vii­val­le par­haal­le lohipaikalle. 

    Mai­se­ma on piloil­la ja lohen­ka­las­tus vai­keu­tuu ja muut­tuu aina­kin tun­nel­mal­taan epä­miel­lyt­tä­väk­si. Mitä Nor­jas­sa ei ymmär­re­tä on se, ettei Suo­mes­sa ole lain­kaan lake­ja, joil­la mai­se­man pilaa­mi­nen voi­tai­siin estää. Kun jäte­ve­det ynnä muut asiat on hoi­det­tu, niin mihin­kään ins­tans­siin ei voi valit­taa sii­tä, että suun­ni­tel­ma pilaa jon­kun mai­se­ma­nä­ky­män. Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa ran­ta­la­kiin voi­daan vedo­ta, vaik­ka raken­ta­mi­nen oli­si­kin 100 met­riä kau­em­pa­na, jos mai­se­ma on aakea ja laa­kea, kuten lapissa.

  3. Suu­ret ajo­ki­lo­met­rim­me eivät ole haja-asu­tusa­lueil­la asu­vien vika, sil­lä hei­tä on vähän. Syy­nä ovat kau­pun­ki­seu­tu­jen sisäi­nen liikenne.”

    Tätä minä yri­tin erään toi­sen blo­gin kom­ment­tio­sas­tos­sa täh­den­tää, mut­ta en saa­nut kun­nol­lis­ta vas­taus­ta. Hyvä että se tuli nyt alle­vii­vat­tua täällä.

  4. Lii­ken­teen tule­van ener­gia­läh­teen löy­tä­mi­sel­lä on kiire

    Auton tai pol­ku­pyö­rän saa kul­ke­maan säh­köl­lä ja säh­kön voi tuot­taa uusiu­tu­vil­la energialähteillä. 

    Todel­li­nen huo­li onkin, kenel­lä on varaa vaih­taa säh­kö­au­tooon ja vie­lä niin, että van­ha ben­sa-auto ei jää tuprut­ta­maan jon­kun toi­sen omis­tuk­ses­sa. Sehän ei onnis­tu kuin romut­ta­mal­la tai muut­ta­mal­la auto säh­kö­au­tok­si. Tätä jäl­kim­mäis­tä­hän muu­ta­ma pel­le­pe­lo­ton kyl­lä suunnitteleekin.

    http://www.sahkoautot.fi/autot:saehkoeinen-toyota-corolla

    Ja jos halu­aa var­mis­taa, että oma tuu­li­säh­kö ei pako­ta jota­ku­ta tois­ta osta­maan hii­li­säh­köä, pitää vie­lä ostaa oma tuu­li­myl­ly. Tai liit­tyä tuu­li­myl­ly­osuus­kun­taan tms.

    Vaik­ka suo­ma­lai­set maa­il­man vau­raim­piin kuu­lu­vat­kin, ei tääl­tä­kään mon­taa löy­dy, joka tuol­lai­seen ilo­mie­lin ryh­tyi­si. Pait­si ehkä sit­ten­kin, kun pork­ka­na­na on sen jäl­keen lähes ilmai­nen autoilu.

    Ohi­men­nen sanot­tu­na ei tun­nu jär­ke­väl­tä muut­taa säh­köä vedyk­si sii­nä koh­das­sa kun verk­koon on kyt­ket­ty mil­joo­nia autonakkuja.

  5. Sepe:
    “On pal­jon kan­sain­vä­li­siä tut­ki­muk­sia, että poh­jois­maa­lai­set kär­si­vät D‑vitamiinin puut­tees­ta joh­tuen monis­ta pahois­ta syö­vis­tä aikui­siän dia­bee­tek­ses­tä sydän ja veri­suo­ni­tau­deis­ta ver­rat­tu­na väli­me­ren ihmisiin.”

    Sepe, D‑vitamiinin puu­tok­sen tor­ju­mi­nen ei kyl­la ole kovin hyva perus­te len­taa ete­lan­lo­mal­le. Jos epai­lee puu­tos­ta, D‑vitamiinia voi ottaa ravin­to­li­sa­na pur­kis­ta, tulee huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­mak­si. Se lisaan­ty­nyt iho­sy­opa­ris­ki on kyl­la rele­van­tin­pi ete­lan­mat­kan ter­veys­vai­ku­tus, ottaen huo­mioon kuin­ka usein suo­ma­lai­set ihon­sa polt­ta­vat nail­la reis­suil­la. Tai­ta­vat ete­lan­reis­sut hie­man nakya myos sukupuolitautitilastoissa.

    Mok­kei­lyn ympa­ris­to­vai­ku­tuk­sis­ta olen kans­sa­si tis­mal­leen samaa miel­ta, voi­pi olla etta ener­gian hin­nan nousu tulee hil­lit­se­maan suo­ma­lais­ten mok­kei­lyin­toa. Mokin kustannukset/kayttopaiva nouse­vat monil­la paa­ta­hui­maa­vik­si. Mokin vuo­kraa­mi­nen oli­si monas­ti osta­mis­ta jar­ke­vam­pi vaihtoehto.

  6. Tal­lin­na-Ber­lii­ni ‑rata pitäi­si tosi­aan olla suo­ma­lai­sen lii­ken­ne­po­li­tii­kan kär­ki­ta­voit­tei­ta EU:ssa. Tämä toi­si Suo­men aidos­ti lähel­le Kes­ki-Euroop­paa, kun junaan voi­si Tal­lin­nas­sa hypä­tä illal­la ja herä­tä aamul­la Berl­li­nis­tä. Schen­ge­nin myö­tä rajat­kaan eivät ole häi­rit­se­mäs­sä mat­kan tekoa.

    Tun­ne­liin suh­tau­dun skep­ti­ses­ti. Se oli­si maa­il­man pisin rau­ta­tie­tun­ne­li. Hel­sin­ki ja Tal­lin­na ovat kui­ten­kin hiu­kan pie­nem­män luo­kan kau­pun­ke­ja kuin Parii­si ja Lon­too, joi­den väli­nen tun­ne­liyh­teys on ollut erit­täin vai­kea saa­da kan­nat­ta­vak­si. Tun­ne­li­mil­jar­dit oli­si syy­tä inves­toi­da muu­al­le. Kuin­kas pit­kä vii­vy­tys tuli­si, jos nopea, ran­nik­koa kul­ke­va juna kouk­kai­si­kin Pie­ta­rin kautta?

  7. Times Onli­ne: Raa­ka­öl­jyä bak­tee­rien avul­la ruoasta
    Wired: Öljyä levästä

    Bio­eta­no­li tulee mie­les­tä­ni ole­maan aika­lail­la tuhoon tuo­mit­tu yri­tys, ellei tehok­kuus sii­tä roi­mas­ti para­ne. Sen sijaan jät­tei­den (eri­tyi­ses­ti bio- ja vie­mä­ri­jät­tei­den) käsit­te­ly bio­lo­gi­ses­ti tuo toden­nä­köi­ses­ti aina­kin osa­rat­kai­sun energiaongelmiimme.

    Täs­tä mie­len­kiin­toi­nen esi­merk­ki: Juan Enriquez: Kas­va­te­taan Energiaa

    Olen­kin välil­lä miet­ti­nyt, että mikä on Osmo sinun suh­tau­tu­mi­se­si ns. tek­no­lo­gi­aus­ko­vai­suu­teen? Ihmi­set tun­tu­vat ole­van joko todel­la pes­si­mis­ti­siä tai opti­mis­ti­sia tek­no­lo­gian suh­teen ympä­ris­tö­po­li­tii­kas­sa. Itse nojaan enem­män­kin opti­mis­tien lei­riin. Mit­kä tek­no­lo­giat ovat sinun mie­les­tä­si lupaavimpia?

  8. Suo­mes­sa pitäi­si vain hyväk­syä, että maan­tie­teel­li­ses­ti olem­me kau­ka­na muus­ta maa­il­mas­ta. Emme voi täs­sä kil­pail­la kes­ki-euroop­pa­lais­tan kans­sa. Emme edes Ruot­sin, tai Viron. 

    Tun­ne­lien tai rata­hank­kei­den sijaan oli­si edel­leen kehi­tet­tä­vä tele­vies­tin­tä- ja etä­työ­tek­no­lo­gi­aa, kuten video­neu­vot­te­lu­jär­jes­tel­miä ja nopeam­pia tietoliikenneverkkoja.

    Uuden tek­no­lo­gian ansios­ta liik­ku­mis­ta voi­daan todel­la vähen­tää, voi­tai­siin jo nyt, mut­ta van­hat huo­not tot­tu­muk­set, verot­to­mat mat­ka­päi­vä­ra­hat ja tax­free-ostok­set saa­vat mei­dät mat­kus­te­le­maan toi­sel­le puo­lel­le maa­il­maa kat­so­maan jou­ta­via power­point-esi­tyk­siä jot­ka voi­sim­me yhtä hyvin kat­sel­la omal­la tie­to­ko­neel­la koto­na­kin. Ilman aikae­ro­vä­sy­mys­tä, maha­tau­te­ja, ja lippujonoja.

    Tääl­lä vih­reät iloit­se­vat uudes­ta auto­tek­nii­kas­ta joka vähen­tää pääs­tö­jä 30 prosenttia…sitten kun auto­kan­ta on parin­kym­me­nen vuo­den pääs­tä uusiutunut. 

    Ottai­sit­te uut­ta tek­no­lo­gi­aa käyt­töön ja pysyi­sit­te koto­na niin pääs­töt putoai­si­vat 100 prosenttia.

    Tule­vai­suu­des­sa asun­to­jen hin­nat kau­pun­geis­sa romah­ta­vat, kun ihmi­set muut­ta­vat levot­to­mis­ta, melui­sis­ta, saas­tei­sis­ta ja ahtais­ta kivi­hel­ve­teis­tä maa­seu­dun rau­haan teke­mään etätöitä.

  9. Vas­ta maan­laa­jui­se­na auto­jen yhteis­käyt­tö voi­si mer­kit­tä­väs­ti jär­ke­vöit­tää työn­ja­koa jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen lii­ken­teen välillä.”

    Taas tätä samaa sosia­li­sis­ta kol­lek­tii­vi­sen omis­ta­mi­sen tuo­maa autuutta. 

    SARKASMIVAROITUS ALKAA
    Koti­ta­lous­ko­neet kan­nat­tai­si myös lait­taa yhtei­so­mis­tuk­seen. Aja­tel­kaa­pa, kun yhden ker­ros­ta­lon jokai­ses­sa huo­neis­tos­sa ole­van hel­lan, uunin, pöly­ni­mu­rin, teho­se­koit­ti­men, vibraat­to­rin, kah­vin­keit­ti­men, jää­kaa­pin, pakas­tear­kun, astian- ja pyy­kin­pe­su­ko­neen sijaan ne kaik­ki sijait­si­si­vat kel­la­ris­sa yhteis­ti­las­sa, mikä val­ta­va sääs­tö sii­tä syn­tyi­si­kään! Tele­vi­sio­ta voi­si kat­sel­la yhtei­ses­sä tv-huo­nees­sa, ja taas sääs­tyi­si säh­köä! Ja tele­vi­sioi­den val­mis­ta­mi­seen ja rah­tei­hin kulu­vaa ener­gi­aa! Maal­la voi­tai­siin pala­ta kaik­kien suku­pol­vien asut­ta­mi­seen saman katon alle. Aja­tel­kaa kun miniät oppi­si­vat ano­peil­taan ruo­an­lai­ton jalon tai­don ystä­väl­li­ses­sä ope­tuk­ses­sa ja vävyt ja apet kor­jai­li­si­vat viih­tyi­säs­ti yhdes­sä nau­raen pihapengerryksiä.

    Yövuo­roon mene­vät voi­si­vat pukea päi­vä­vuo­roa pus­ke­vien työ­vaat­teet ja itsea­sias­sa sän­gyt­kin voi­si­vat olla yhteis­käy­tös­sä. Samal­la pois­tui­si­vat Ilta­leh­des­sä mai­nos­te­tut pih­tauson­gel­mat, kun aina kul­loin­kin haluk­kaat ja halut­to­mat parit voi­si­vat bun­ka­ta yhdes­sä. Lap­set voi­tai­siin kas­vat­taa kou­lu­te­tun asian­tun­ti­ja­po­ru­kan voi­min, jol­loin van­hem­mat voi­si­vat kes­kit­tyä työn­te­koon tai lomai­luun, joka on ilmas­tol­li­sis­ta syis­tä toki suotavampaa.

    Kesä­mö­kit voi­si­vat kans­sa olla yhteis­käy­tös­sä. Moni viet­tää aikaa viik­ko­kausia vuo­des­sa pois­sa koto­aan, jol­loin näis­tä kul­loin­kin tyh­jil­lään ole­vis­ta asun­nois­ta voi­tai­siin luo­da mit­ta­va reser­vi esi­mer­kik­si opis­ke­li­joil­le, joi­den vähäi­set tava­rat kul­ki­si­vat näp­pä­räs­ti tara­kal­la aina uuteen asun­toon. Minä voi­sin tul­la teil­le Osmo aina sil­loin kun olet­te mat­koil­la sen sijaan, että jou­dun pitä­mään Hesas­sa kak­kos-asun­toa jat­ku­vas­ti tyhjillään.

    Ja kuka sit­ten pitäi­si kaik­ki yhtei­so­mis­tuk­ses­sa ole­vat tava­rat kun­nos­sa ja huol­let­tui­na? No, sehän oli­si var­mas­ti vain sopi­mus­ky­sy­mys. Kyl­lä­hän ratio­naa­li­nen ihmi­nen yhtei­sen edun nimis­sä var­mas­ti luo­puu itsek­käis­tä tavoit­teis­taan. Ja jos lei­kat­tai­siin alkuun pois vaik­ka­pa puo­let ihmis­kun­nas­ta ja elin­ta­sos­ta, niin kaik­ki tuo­han tun­tui­si jo ylellisyydeltä.

    Tätä­hän on kokeil­tu jo jos­sain päin maa­il­maa. Min­kä­hän­lai­sia tulok­sia siel­tä mah­toi tul­la, onko kenel­lä­kään mitään tietoa?
    SARKASMIVAROITUS PÄÄTTYY

  10. Pari pik­ku­huo­mio­ta:

    Minus­ta tuo Hel­sin­ki — Tuk­hol­ma laiva/lentoken ver­tai­lu las­ke­taan vää­rin. Jos ihmi­nen menee mat­kal­le len­to­ko­neel­la Tuk­hol­man kaut­ta, niin täs­tä toden­nä­köi­ses­ti aiheu­tuu illan­viet­to ja yöpy­mi­nen jot­ka tuot­ta­vat pääs­tö­jä, ja lai­va­mat­ka sisäl­tää nämä. Ymmär­rän toki että tuol­lai­nen las­ken­ta on vaikeaa.

    Tapio Laak­so, kanaa­li­tun­ne­li teh­tiin savi­maa­han, Hel­sin­gis­tä Tal­li­naan pitäi­si olla mel­kein koko mat­ka pien­tä pät­kää Viron ran­ni­kol­la lukuu­not­ta­mat­ta vakaa­ta perus­kal­lio­ta. Eli kus­tan­nuk­set oli­si­vat peri­aat­tees­sa ker­ta­luok­kaa pie­nem­mät. Kiel­täy­dyn kui­ten­kin ole­mas­ta hank­kees­ta mitään miel­tä ennen kuin on parem­mat sel­vi­tyk­set ja hin­ta-arviot, hyvä että ne tehdään.

  11. Tule­vai­suu­des­sa asun­to­jen hin­nat kau­pun­geis­sa romah­ta­vat, kun ihmi­set muut­ta­vat levot­to­mis­ta, melui­sis­ta, saas­tei­sis­ta ja ahtais­ta kivi­hel­ve­teis­tä maa­seu­dun rau­haan teke­mään etätöitä.”

    Olen tääl­lä kes­kel­lä pel­to­ja mar­ras­kuus­sa. Ja tääl­lä saa vie­lä teh­dä töitä!

    Oikeas­ti, ei ole tar­koi­tus moi­via Kemp­pais­ta, mut­ta nämä sinän­sä hyvää tar­koit­ta­vat etä­työ­us­ko­vai­set noin yleen­sä käy­vät her­moil­le. Olen teh­nyt etä­töi­tä, olen teet­tä­nyt nii­tä, olen kehit­tä­nyt nii­hin liit­ty­viä pro­ses­se­ja ja tie­to­jär­jes­tel­miä, ja olen var­ma että aja­tuk­sel­le etä­työn mer­kit­tä­väs­tä lisään­ty­mi­ses­tä ei ole mitään perusteita.

    Kos­ka kysy­mys ei ole tek­nii­kas­ta, eikä sii­tä huu­haa kaa­to­paik­ka­kä­sit­tees­tä eli “asen­teis­ta”. IT-ala, joka nyt ole­tet­ta­vas­ti on tie­to­tek­nii­kan käy­tön edel­lä­kä­vi­jä, on myös maan­tie­teel­li­ses­ti erit­täin kes­kit­ty­nyt­tä muu­ta­mal­la pie­nel­le alu­eel­le niin Suo­mes­sa kuin maa­il­mal­la. Näin mm. sik­si, että vas­toin yleis­tä luu­loa me emme etu­pääs­sä näpyt­te­le konei­siin komen­to­ja, vaan kes­kus­te­lem­me kes­ke­näm­me ja eril­lais­ten sidos­ryh­mien kans­sa sii­tä min­kä­lai­sia komen­to­ja nii­hin pitäi­si näpy­tel­lä. Van­han­ai­kai­nen naa­ma-aika pesee kom­mu­ni­kaa­tion tehok­kuu­des­sa vaih­toeh­dot käy­tän­nös­sä sata nol­la, ei kukaan jär­jes­tä kon­fe­rens­si­pu­he­lua jos mitään vaih­toeh­toa on olemassa.

    Etä­työ sopii teh­tä­viiin jois­sa on sel­keäs­ti mää­ri­tel­ty tulos, ja joi­ta hoi­de­taan itse­näi­ses­ti. Esi­mer­kik­si myyn­ti­mie­het ovat teh­neet etä­töi­tä ennen kuin koko ter­miä kek­sit­tiin. Suu­rin osa työ­teh­tä­vis­tä ei ole täl­lai­sia, ja hyvin har­va toi­men­ku­va koos­tuu val­tao­sin täl­lai­sis­ta tehtävistä.

  12. Läm­mi­tys ja lii­ken­ne ovat Suo­men ongel­ma, kun kan­sain­vä­li­nen yhtei­sö alkaa tosis­saan hil­lit­se­mään ilmastonmuutosta. 

    Tämä onkin hyvä asia! Läm­mi­tys ja lii­ken­ne eivät siis ole­kaan aivan lähi­vuo­si­sa­to­jen ongelmia.. 🙂

    Teol­li­suu­den pääs­töt ovat asiak­kai­den ongel­ma, sil­lä ratio­naa­li­nen ilmas­to­po­li­tiik­ka pyr­kii hil­lit­se­mään ener­gia­val­tais­ten tuot­tei­den kysyn­tää eikä siir­tä­mään tuo­tan­toa maas­ta toiseen. 

    Niil­lä asiak­kail­la on todel­la­kin iso ongel­ma tule­vai­suu­des­sa; siis sii­nä ettei heil­lä, siis meil­lä euroop­pa­lai­sil­la, ole varaa ostaa Aasias­sa val­mis­tet­tu­ja hyö­dyk­kei­tä sen enem­pää kuin tur­hak­kei­ta ja hai­tak­kei­ta­kaan kos­ka teol­li­suu­tem­me ja sen muka­na mak­su­ky­kym­me on siir­ty­nyt sin­ne Aasi­aan ja meil­le on jää­nyt tän­ne ainoas­taan moraa­li­sä­tei­lyä, museoi­ta, rapis­tu­vaa infraa, sotia.. No ehkä joil­la­kin on sen­tään mah­dol­lis­ta ostaa kii­na­lais­ta rih­ka­maa joten eikö­hän kehit­ty­vis­tä maa­kun­nis­ta löy­dy sen­tään tule­vai­suu­des­sa­kin pien­tä spons­sia asian­sa osaa­vil­le poliitikoille..

    Polii­ti­koil­lam­me on kui­ten­kin vie­lä uskoa ja var­mas­ti tie­toa­kin sii­tä että Lee­nin­se­dän tai­ka-arkus­ta, siis meil­tä veron­mak­sa­jil­ta, löy­tyy vie­lä hie­man hil­loa jota voi puris­taa kek­si­mäl­lä uusia maa­il­man­pe­las­tus­ve­ro­ja kuten nuo kulu­tuk­seen liit­ty­vät uutuu­det ovat. Kii­na­lai­sil­ta kun voi­si­kin olla aika paha vaa­tia enää mitään joten kyl­lä mei­dän polii­ti­kot tie­tä­vät paremmin.

    Lop­puo­sa kir­joi­tuk­ses­ta­han oli­kin sit­ten Osmol­le tyy­pil­lis­tä äärim­mäi­sen auto­vi­ha­mie­lis­tä uskon­nol­lis­ta litur­gi­aa. Sel­lais­ta autoa ei ole eikä tule, joka miel­lyt­täi­si Osmoa kos­ka auto itses­sään on sama asia kuin wan­ha keh­no usko­vai­sel­le papil­le. Osmo tie­tää hyvin että koko lii­ken­ne vas­taa vain 20% CO2 pääs­töis­tä ja täs­sä on muka­na niin lai­vat, junat, len­to­ko­neet, bus­sit ja myös ne kuor­ma-autot joil­la vasi­kan­pais­tit ja oste­rit siir­ty­vät Rans­kas­ta Stoc­kal­le mis­tä ne voi eko­loo­gi­ses­ti nou­taa rati­kal­la tai makoi­sat halal-lihat Kana­das­ta len­to­rah­ti­na itä­kes­kuk­sen kaut­ta huip­puo­sa­jien värik­kää­seen ruo­ka­pöy­tään. Osmo ei tie­dä mut­ta Osmo arvaa että suo­ma­lais­ten hen­ki­lö­au­to­jen CO2, rik­ki, hiuk­kas- ja muut pääs­töt saat­ta­vat suu­ruus­luo­kal­taan vas­ta­ta yhtä suur­ta 3. maa­il­man kroo­nis­ta kaa­to­paik­ka­pa­loa tai ken­ties kes­ki­suur­ta Venä­jän kar­ja­lan hiuk­ka­hi­taas­ti sam­mu­tet­tua maas­to­pa­loa mut­ta mitä­pä näis­tä. Tai sii­tä että kii­na­lais­ten vuo­des­sa pau­kut­ta­mien ilo­tu­lit­tei­den rik­ki­pääs­töt ovat suu­rem­mat kuin euroop­pa­lais­ten autojen.. 

    Suo­ma­lai­nen veron­mak­sa­ja on pait­si hyvä­us­koi­nen niin myös 24/7 pro­pa­gan­dan uhri, suo­ma­lais­ta medi­aa on mah­do­ton­ta seu­ra­ta het­keä­kään ilman että mis­tään mitään ymmär­tä­mä­tön toi­mit­ta­jak­si nimi­tet­ty rie­mui­dioot­ti ker­too värä­jä­väl­lä äänel­lä meil­le syn­ti­sil­le että sula­vat jää­vuo­ret hukut­ta­vat tuva­lun ja filip­pii­nien asuk­kaat jo parin vuo­den aika­na. Pan­kaa muu­ten mer­kil­le että itse Osmo­kin on alka­nut puhua ilmas­ton­muu­tok­ses­ta eikä enää läm­piäm­mi­ses­tä. Se onkin vii­sas­ta kos­ka mis­tään läm­piä­mi­ses­tä ei vuo­den 1998 jäl­keen enää oikein voi puhua. Vai mitä?

  13. Esi­tin aiem­min mök­ki­ve­roa. Mök­ki­lii­ken­ne ja mök­kien yllä­pi­to ovat suo­ma­lai­sit­tain iso ympä­ris­tö­jut­tu puhu­mat­ta­kaan luon­non­suo­je­lus­ta. Sitä­pait­si nykyis­ten tal­via­sut­ta­vien mökki/omakotitalojen yllä­pi­to nie­lee ener­gi­aa ja tuot­taa kaasuja.

    Ilmei­ses­ti päät­tä­jil­lä ja muil­la sil­mää­te­ke­vil­lä on itsel­lään mök­ki ja ovat muka­na mök­ki­lii­ken­ne­rum­bas­sa eli hei­dän on on syy­tä olla hil­jaa asias­ta. Hel­pom­pi on syyl­lis­tää työs­sä- (pen­de­löin­ti) ja kau­pas­sa­käyn­ti ilmas­toon­gel­ma­na kuin omat harrastukset.

    Otap­pa Ode esil­le jul­ki­ses­ti kesä­asu­tus ja ilmas­to­muu­tos. Jos otat, veik­kaan että vas­taan­ot­to on syvä hiljaisuus.

    Ensin vin­gu­taan asu­maan kau­pun­kiin ja taa­ja­maan ja sit­ten vin­gu­taan maa­seu­dun rau­haan. Haa­ve punai­nen tupa jär­ven ran­nal­la kau­pun­gin kes­kus­tas­sa on edel­leen tot­ta. Ikä­vä kyl­lä se tupa ja jär­vi ovat usein 200 kilo­met­rin pääs­sä. Kan­na­tan mökkiveroa.

  14. Tra­vel­le­rin teks­ti alkaa olla sel­lais­ta paa­saus­ta, etten oikein itse­kään ymmär­rä, mik­si sitä jul­kai­sen. Tuo perus­tee­ton ja ala­ti tois­tu­va väi­te, jon­ka mukaan ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen on täy­sin kuvi­tel­tua vaa­ti­si jos­kus jon­kin perus­te­lun tuek­seen, ennen kuin sen luke­mi­seen kan­nat­taa mui­den aikaa haaskata.

  15. Jou­ni haastaa: 

    Otap­pa Ode esil­le jul­ki­ses­ti kesä­asu­tus ja ilmastomuutos.”

    Yhdes­tä leh­ti­ju­tus­ta pää­tel­len Osmo käy kyl­lä itse taa­jaan kesämökillään. 

    Että sii­tä ehkä pie­noi­nen varauk­sel­li­suus tähän aiheeseen. 

    Osmo ei itse asu nur­mi­jär­vel­lä (ensim­mäi­nen kir­jain tie­toi­ses­ti pie­ni)… Sil­loin voi rau­has­sa kri­ti­soi­da kyseis­tä elämänmuotoa.

  16. Suvul­la­ni on kesä­mök­ki Sipoos­sa, suun­nil­leen Nur­mi­jär­ven etäi­syy­del­lä Hel­sin­gis­tä. Olen men­nyt sin­ne tänä vuon­na ker­ran autol­la, muu­ten aina fil­la­ril­la. Fil­la­ri on bus­sia nopeampi.

  17. Kyse on elämänmuodosta. 

    Onko jär­ke­vää vaih­taa joka vii­kon­lo­puk­si asuin­paik­kaa tai edes joka toi­sek­si? Kysy­mys jär­ke­vyy­des­tä on voi­mas­sa oli etä­asun­to sit­ten 30 kilo­met­rin tai 300 kilo­met­rin päässä. 

    Pyö­räi­lee­kö tosi­aan koko per­hee­si sin­ne vai oli­ko se hätäi­nen syn­nin­pääs­tö vain itse­si kohdalta?

  18. Kos­ka ihmi­nen käy bio­polt­toai­neel­la, vie­lä fil­la­roin­tia­kin parem­pi vaih­toeh­to oli­si nol­la­pääs­töi­nen auto noil­le mök­ki­reis­suil­le. Riip­puu tosin auton val­mis­tuk­seen, huol­toon ja hävi­tyk­seen käy­te­tys­tä energiasta.

  19. Nol­la­pääs­töi­nen auto? Mik­si ei yhtä hyvin pai­no­voi­man­ku­moa­mis­lai­te ja levi­taa­tio, Pot­te­rin ilmaan­tu­mi­nen tai jotain muu­ta yhtä realistista?

  20. Hei Osmo,
    “Fil­la­ril­la kul­kee käte­väs­ti myös 20 kilon ostok­set. Mik­si mark­ki­noil­la ei ole käte­viä kaup­pa­reis­suil­le sopi­via pyörälaukkuja?”
    mita tulee tava­ran kul­je­tuk­seen pyö­räl­lä, han­ka­la päi­hit­tää tätä:
    http://www.xtracycle.com/

  21. Nol­la­pääs­tö­au­tot (zero emis­sion vehicles) on ihan perus­ka­maa ja nii­tä on ollut ole­mas­sa­kin tois­ta­sa­taa vuotta.
    Pai­no­voi­man­ku­moa­mis­lait­tees­ta en sen sijaan ole kuul­lut kuin tieteiskirjallisuudessa.

    Nol­la­pääs­töi­nen kul­ku­neu­vo ei ajet­taes­sa siis pääs­te­le, kuten nimes­tä­kin voi­si joku pää­tel­lä. Jos nol­la­pääs­töi­sen auton (esim. säh­kö- tai ilma­pai­neau­ton) ener­gia lada­taan uusiu­tu­val­la ener­gial­la, se ei aiheu­ta pääs­tö­jä muutenkaan.

    Se on vähän kuin pur­je­ve­ne mut­ta maal­la, nääs. Toi­vot­ta­vas­ti et pidä pur­je­ve­nei­tä taruolentoina.

  22. Ihmi­nen käy toki bio­polt­toai­neel­la ja vaik­ka ihmi­sen hyö­ty­suh­de on tavat­to­man keh­no, niin “kau­ra­puu­ro­moot­to­ri” kulut­taa jo tyh­jä­käyn­nil­lä niin pal­jon, että joku pyö­räi­ly­reis­su Sipoo­seen ei lisää sen pääs­tö­jä (ver­rat­tu­na koto­na istu­mi­seen) oikeas­taan yhtään.

  23. Työ­mat­ka-ajoa minul­le tulee päi­väs­sä noin vajaat kak­si­sa­taa kilo­met­riä, sil­lä minus­ta on muka­va asua mökil­lä. Minul­la on kau­pun­kia­sun­to parin sadan met­rin pääs­sä työ­pai­kan oves­ta, mut­ta en viih­dy siel­lä. Käy­tän sitä kah­dek­san­kym­men­tä­lu­vun autoa­ni, joka minua sil­lä het­kel­lä sat­tuu miel­lyt­tä­mään. Huvi- ja vir­kis­tys­ajot sit­ten erik­seen lisäk­si, ja nii­tä on pal­jon. Koneen täy­tyy olla vähin­tään kak­si­lit­rai­nen, ja yleen­sä aamui­sin ajan kes­ki­mää­rin sataa­viit­tä­kymp­piä. Ja tämä kaik­ki veron­mak­sa­jien rahoil­la. Mie­les­tä­ni nyky­au­tot ja var­sin­kin Eco­tec II koneet ovat kuo­hit­tu­ja mopoja.

    Hal­jet­kaa vih­reet rai­vos­ta ja kiu­kus­ta, ja fil­la­roi­kaa kat­ke­ruu­den ja kateu­den voi­mal­la pään­ne entis­tä­kin punai­sem­mik­si, mutt­ta täl­le­hän te ette saa yhtään mitään.

  24. Olen tie­tä­vi­nä­ni, että New Yor­kis­sa­kin pai­kal­li­set kau­pun­ki­lai­set eivät omis­ta autoa sen takia, että parkki‑, tun­ne­li- ja sil­ta­mak­sut teke­vät arkia­ja­mi­sen kan­ta­kau­pun­gis­sa kal­liik­si. Mut­ta heil­lä­pä on käy­tet­tä­vis­sään hyvin toi­mi­va jul­ki­nen lii­ken­ne. Ei tar­vit­se men­nä kau­ak­si kodis­taan työhön.

    Lisäk­si New Yor­ki­lai­sil­la on käy­tet­tä­vis­sään vuo­kra-autot kun halua­vat suun­na­ta mat­kan­sa kau­pun­gin ulkopuolelle.

    Että, Osmon City..Car.. onkin vas­taa­va sovel­lus Nyy­joork­ki­lais­ten tapauk­seen, että soi­si sen yleis­ty­vän cityis­sä Suomessakin.

  25. Tra­vel­le­rin teks­ti alkaa olla sel­lais­ta paa­saus­ta, etten oikein itse­kään ymmär­rä, mik­si sitä julkaisen. 

    Miten niin alkaa olla? Aina se sel­lais­ta on kuten puhekin 😀
    Olen kui­ten­kin blo­gin kiin­nos­ta­vin kir­joit­ta­ja ja jne..

    Tuo perus­tee­ton ja ala­ti tois­tu­va väi­te, jon­ka mukaan ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen on täy­sin kuvi­tel­tua vaa­ti­si jos­kus jon­kin perus­te­lun tuek­seen, ennen kuin sen luke­mi­seen kan­nat­taa mui­den aikaa haaskata. 

    Ole­tin ilman muu­ta että tääl­lä tun­ne­taan kaik­kien ilmas­to­än­ky­röi­den väit­teet ilman nii­den tois­toa­kin, mut­ta voin­han näi­tä tähän lait­taa jos se on parem­pi niin.

    Ensik­si, minä uskon lähinn­nä sii­hen mitä itse näen ja koen. En tar­vit­se ilmiöi­den selit­tä­mi­seen auk­to­ri­teet­te­jä enkä kuvit­te­le edes itse ole­va­ni sel­lai­nen. Minä en ole havain­nut ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä enkä meren­pin­nan kohoa­mis­ta. Tähän tie­ten­kin pitää äly­mys­töön kuu­lu­van sanoa että tuo on juu­ri syy mik­sei maal­li­koi­den ja var­sin­kaan vää­rä­us­kois­ten maal­li­koi­den ei pidä sanoa asias­ta mitään.

    Kun Neu­vos­to­liit­to oli vie­lä ole­mas­sa huo­ma­sin siel­lä käy­des­sä­ni suu­riin piir­tein heti että asiat siel­lä oli­vat päin per*että ja myös­kin monet neu­vos­to­kan­sa­lai­set oli­vat tätä miel­tä. Tämä seik­ka ei mil­lään tavoin häi­rin­nyt sil­lois­ta suo­ma­lais­ta äly­mys­töä ja tie­deyh­tei­söä; he muu­ta­mia yhden­kä­den sor­mil­la las­ket­ta­vis­sa ole­via poik­keuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta oli­vat sitä miel­tä että Neu­vos­to­liit­to oli tie­de­mies­ten tie­teel­li­ses­ti joh­ta­ma maa­il­man kehit­ty­nein val­tio ja muun­muas­sa nykyi­nen ulko­mi­nis­te­rim­me Paa­vo Väy­ry­nen oli väi­tös­kir­jas­saan sitä miel­tä että ko. val­tio on ikui­nen. Eikä sit­ten men­nyt kau­aa­kaan kun Boris tan­kin pääl­le kii­pe­si. Minun ei tar­vin­ne sanoa mihin puo­lu­ee­seen tämä äly­mys­tö eri­tyi­sen usein sit­tem­min valui.. eihän?

    Tätä ennen eräs­tä Aadolf Hit­le­riä titu­lee­rat­tiin suo­ma­lai­ses­sa medias­sa mm. ‘Sak­san kan­san nerok­kaak­si joh­ta­jak­si’ ja monet sil­loi­set tie­de­mie­het piti­vät mm. hänen näyt­tä­väs­ti esil­le­tuo­mi­aan rotuop­pe­ja aivan vali­dei­na.. Eikä todel­la­kaan vain tääl­lä vaan ympä­ri maa­il­maa. Minun käsit­tääk­se­ni nekään eivät ole var­si­nai­ses­ti enää trendikkäitä..

    Näi­tä esi­merk­ke­jä kaik­kien tun­te­mas­ta totuu­des­ta aika­naan voi­si lue­tel­la tähän vaik­ka kuin­ka pal­jon. Vai eikö voisikin?

    Mut­ta nii­tä mui­den kek­si­miä syi­tä epäil­lä ettei ne CO2 pääs­töt ehkä ole­kaan syy­nä Pahaan: Ilmas­to on ollut aikai­sem­min läm­pi­mäm­pi ties kuin­ka mon­ta ker­taa vaik­ka autois­ta ei ollut tie­toa­kaan, tätä tus­kin tar­vit­see kenel­le­kää todistaa? 

    Sit­ten se läm­pö­ti­lan kohoa­mi­nen, en nyt aivan nopeas­ti kyen­nyt löy­tä­mään kai­ken­se­lit­tä­vää käp­py­rää, mut­ta täs­sä oli­si nyt teo­rian kans­sa yksi:

    http://www.geocraft.com/WVFossils/ice_ages.html#anchor2108263

    Sii­tä näkee ame­ri­kan läm­pö­ti­lat noin 130 vuo­den ajal­ta ja se hyvin vähäi­nen läm­piä­mi­nen­kin selit­tyy lähin­nä kau­pun­kien kas­vul­la, lisäk­si tuos­ta­kin näkyy se minun mai­nit­se­ma­ni 1998 point­ti jon­ka luu­li­si ole­van kai­kil­le valis­tu­neem­mil­le tut­tu; siis läm­pö­ti­la EI OLE nous­sut vii­mei­sen 10 vuo­den aika­na vaik­ka CO2 pääs­töt sen kun kiih­ty­vät.. Jos ovat niin lait­ta­kaa tie­tä­jät link­kiä.. Eikö nii­den PITÄISI nousta?

    Näyt­ti tuol­la­kin sivus­tol­la ole­van jut­tua myös sii­tä kuin­ka suu­ri tai siis parem­min­kin pie­ni, on ihmi­sen osuus CO2, metaa­ni, typen oksi­dit ja jne pääs­töis­tä. Tark­ko­ja luku­ja minä en pys­ty anta­maan mut­ta sano­taan nyt että aika pal­jon se luo­ma­kun­ta jo pel­käs­tään pas­kan­taa ja pie­rii… eri­lais­ta mätä­ne­mis­pro­ses­seis­ta puhu­mat­ta­kaan. Mut­ta ymmär­tää­hän sen nyt jokai­nen fik­sum­pi (esim. toi­mit­ta­ja); on aivan eri asia jos bio­mas­sa hajo­aa luon­nos­sa ‘sil­lee luon­nol­li­ses­ti’ kuin se että se hajoai­si vaik­ka­pa poltto(aine)kennossa, var­sin­kin jos sil­lä lii­ku­te­taan autoa..

    Muu­ta­mia vuo­sia sit­ten vaka­vail­mei­set tie­de­mie­het ja Huipp­pu­tut­ki­jat esiin­tyi­vät har­va­se päi­vä telk­ka­ris­sa selit­tä­mäs­sä että ÄÄRIMMÄISET SÄÄILMIÖT ovat lisään­ty­neet räjäh­dys­mäi­ses­ti ja tie­ten­kin juu­ri CO2 pääs­tö­jen vuok­si. Voi sitä suo­mi­me­dian vahin­go­ni­lois­ta oma­hy­väi­syyt­tä hur­ri­kaa­ni Kata­ri­nan jäl­keen; mitä­pä me stal­la­ri­toi­mit­ta­jat sanot­tiin, Suu­ri Saa­ta­na saa mais­taa omaa myrk­ky­ään.. Kun ei punai­nen nyrk­ki niin sit­ten vih­reä.. Mis­sä nämä ovat nyt? Siis selit­tä­jät ja ne ÄÄRIMMÄISET SÄÄILMIÖT? Eikö näi­den­kin pitäi­si lisään­tyä koko ajan?

    Kyl­lä­hän näi­tä syi­tä hie­man epäil­lä asioi­ta löy­tyy, eten­kin kun on niin epäi­le­väi­nen luon­ne, ja voin­han nii­tä jos­kus kai­vaa­kin mikä­li se on mah­dol­lis­ta. Joku vamaan halu­aa nos­taa tuon YK:n Ilmas­to­pa­nee­lin (IPCC) suu­rim­mak­si mah­dol­li­sek­si auk­to­ri­tee­tik­si asias­sa. Pel­käs­tään se että se on YK:n alai­nen mer­kit­see sitä että kaik­ki tulok­set ovat 100% poliit­ti­sia ja sil­leen niin­ku sopivia…

  26. Hal­ti Q1 pyö­rä­lauk­ku, tai­si olla kevääl­lä Pris­mas­sa 24,90. Yksin­ker­tai­nen ja toi­mi­va, olen käyt­tä­nyt työ­mat­koil­la ja kaup­pa­reis­suil­la. Toi­nen saman­lai­nen ja Hal­ti Street Pack sel­kään niin mah­tuu suu­rem­man­kin per­heen ostokset.

  27. Huo­mau­te­taan nyt tuos­ta Fin­nair vs. VTT-ver­tai­lus­ta seuraavaa:
    VTT käyt­tää las­kel­mis­saan seu­raa­via kone­tyyp­pe­ja; MD-11, MD82 sekä ATR72

    Fin­nai­rin lai­vas­toon kuu­luu 66 konet­ta, näis­tä seit­se­män on MD-11:siä.
    Fin­nai­rin lai­vas­toon EI kuu­lu yhtään MDee­tä tai ATrää.
    http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_9_9.html

    Fin­nai­rin sivul­ta löy­tyy myös jokai­sen kone­tyy­pin mat­kus­ta­ja­mää­rä sekä suu­rin mah­dol­li­nen polttoainemäärä.
    Minun las­ku­tik­ku­ni näyt­tää kyl­lä pie­nem­piä luku­ja kuin tuo 220 lit­raa per Bry­sell-meno­pa­luu. Täs­sä koh­din joku näsä­vii­sas voi­si kyl­lä huo­maut­taa, että len­to­ko­neis­sa polt­toai­neen kulu­tus mita­taan kilois­sa, ei litroissa.
    (Ympä­ris­tö­vink­ki­nä, kan­nat­taa ver­ra­ta A340 vs. MD-11 kulutus/h. Fin­nai­rin siis kan­nat­tai­si lait­taa nuo MD:t koi­pus­siin nykyis­tä suun­ni­tel­maa nopeam­min. Ehkä näin tulee tapah­tu­maan, kat­so Fin­nai­rin tuo­re osavuosikatsaus.)

    Epäi­len myös, että Osmo on hie­man sot­ke­nut noi­ta ben­sii­nin sekä len­to­pet­roo­lin hin­to­ja. Sikä­li kun olen ymmär­tä­nyt, len­to­pet­roo­li on öljyn­ja­los­ta­moi­den prii­ma­tuo­te, jon­ka vero­ton hin­ta on kai­kis­ta kor­kein. Ero syn­tyy sii­tä, että auto­ben­saa vero­te­taan huo­mat­ta­vas­ti ras­kaam­min kuin lentopetroolia.
    Len­to­pet­roo­li tai­taa olla liki vero­va­paa tuote. 

    Käsit­tääk­se­ni Nes­te Oilin Naan­ta­lin öljyn­ja­los­ta­mo on viri­tet­ty kuo­ri­maan ker­mat mark­ki­noil­ta, eli pro­ses­si on opti­moi­tu juu­ri kor­kea­luok­kai­sel­le len­to­pet­roo­lil­le. Osmo voi halu­tes­saan var­mis­taa asian Hei­di Hau­ta­lal­ta, joka on Nes­te Oilin hal­lin­to­neu­vos­ton puheen­joh­ta­ja. Eikös tämä mer­kit­se len­to­pet­roo­lin epä­suo­raa vero­tus­ta, osa kun kier­tyy val­tion kirs­tuun Nes­te Oilin osinkoina?

  28. Tie­de­mies,

    No kyl­lä­hän rivak­ka pyö­räi­ly suun­nil­leen kol­min­ker­tais­taa kulu­tuk­sen istu­mi­seen nähden. 

    Sii­nä saa taas nee­ke­ri teh­dä kovas­ti töi­tä banaa­ni­vil­jel­mil­lä, ja leh­mä metaa­ni­pääs­tö­jä, että Osmon vir­kis­täy­ty­mi­nen Sipoos­sa onnistuu. 

    Aijai.… miten moraalitonta!

  29. Jou­ni:
    “Ilmei­ses­ti päät­tä­jil­lä ja muil­la sil­mää­te­ke­vil­lä on itsel­lään mök­ki ja ovat muka­na mök­ki­lii­ken­ne­rum­bas­sa eli hei­dän on on syy­tä olla hil­jaa asiasta.”

    Jou­ni, uskoi­sin että kyse on ennem­min­kin sii­tä, että mök­ki­ve­ro oli­si var­sin epä­suo­sit­tu aja­tus kaik­kien puo­luei­den äänes­tä­jien kes­kuu­des­sa. Kokoo­muk­sen, dema­rien ja vih­rei­den äänes­tä­jät tyk­kää mök­keil­lä ja kes­kus­tan sekä RKP:n äänes­tä­jät tyk­kää rikas­tua mök­ki­tont­te­ja myy­mäl­lä. Mök­ki­ve­ron ehdot­ta­mi­nen oli­si aika salet­ti tapa hävi­tä seu­raa­vat vaalit.

  30. Cati­li­na,

    Mikä­hän saa sinut usko­maan, että vih­reä tai sen kum­mem­min min­kään muun­kaan väri­nen hen­ki­lö oli­si sinul­le kateellinen?

    Eikö­hän tääl­lä ole ihmi­siä, joil­la on varaa autoi­hin sekä kesä­mök­kiin ja jot­ka osaa­vat pai­naa kaa­sua siten, että auto kiih­tyy sataan viiteenkymppiin. 

    Eli mis­sä se osio kir­joi­tuk­ses­sa on, joka herät­tää kateut­ta? Hyvin har­va haa­vei­lee aja­van­sa päi­vit­täin 300 kilo­met­riä maan­tie­tä. Itse asias­sa olet­tai­sin sen useim­mis­ta ole­van koh­ta­lai­sen ikävystyttävää.

  31. Minus­ta Tra­vel­le­rin kir­joi­tus oli oikeas­taan aika hyvä, mut­ta ehkä­pä se kuvas­taa­kin perus­ta­van­laa­tuis­ta eroa maa­il­man­ku­vis­sam­me. Tra­vel­ler muis­tut­taa, kuin­ka mie­let­tö­män pie­net Suo­men pääs­töt ovat maa­il­man­laa­jui­ses­ti ja kuin­ka jär­jet­tö­män kal­lis rat­kai­su meil­le on syö­tet­ty. Tra­vel­ler myös muis­tut­taa, että media, jon­ka teh­tä­vä oli­si vah­tia polii­tik­ko­ja, pyl­lis­te­lee kan­sal­le polii­tik­ko­jen muka­na. Pää­mi­nis­te­ri sanoo, että tär­kein hänen näke­män­sä elo­ku­va on Al Goren uskon­no­li­nen julis­tus ja kun puo­let kan­sas­ta pitää tut­ki­mus­ten mukaan ilmas­ton­muu­tos­ta suu­rim­pa­na ongel­ma­na. Jos 500 mil­joo­naa pitää lait­taaa vaik­ka­pa kes­kus­ta­tun­ne­lin raken­ta­mi­seen, jos­ta tuhan­net ihmi­set sai­si­vat raken­ta­mi­sen ajal­ta palk­kaa ja kym­me­net tuhan­net sen jäl­keen päi­vit­täis­tä hyö­tyä, on puna­vih­reä poruk­ka lähes tul­koon bar­ri­ka­deil­la. Kun 500 mil­joo­naa mak­se­taan osin­koi­na ame­rik­ka­lai­sil­le elä­ke­läi­sil­le ilmas­ton­suo­jen nimis­sä, tämä sama poruk­ka hak­kaa kar­vat­to­mia käsi­ään innos­ta hih­kuen. Mis­sä logiikka?

    Kun USA hyök­kä­si Sad­da­min hal­lin­toa vas­taan, tääl­lä pals­tal­la oli­si Osmon kaik­ki puna­vih­reät hän­nys­te­li­jät kir­ku­neet naa­mat punai­si­na sitä, kuin­ka jul­kea ja paha Yhdys­val­lat on. Nyt kun Venä­jä hyök­kää Geor­gian kimp­puun, kukaan ei pahek­su. Ehkä tämä on niin kuin Vih­rei­den Tar­ja Cron­berg tote­si hauk­kues­saan Yhdys­val­tain kans­sa liit­tou­tu­nut­ta Puo­laa sii­tä, että se näkee Venä­jän soti­laal­li­se­na uhka­na. Osmon mai­nit­se­mal­la lis­tal­la Har­ry Pot­te­rin ja levi­taa­tio­ko­nei­den taka­na ovat puis­sa kas­va­va raha, isla­mi­lai­nen lähim­mäi­sen rak­kaus ja rau­hal­li­nen Venä­jä ‑suo­raan siel­lä sosia­lis­tin sokeas­sa pisteessä.

  32. Tie­de­mie­hen kau­ra­moot­to­ri­kom­ment­ti on oikea. Tasa­läm­pöi­set eläi­met kuten ihmi­nen hävit­tä­vät ihon­sa kaut­ta 60 % ener­gias­taan tai­vaan tuu­liin. Tal­vel­la tosin läm­pö tulee huo­ne­läm­mi­tyk­seen, mut­ta kuitenkin.

    En tuo­mit­se mök­kei­lyä, mut­ta haluan, että asias­ta kes­kus­tel­laan ja mök­kia­su­tus ja sen tuo­ma lii­ken­ne ja kak­ko­sa­sun­toon­gel­ma tuo­daan esiin ilmastomuutostalkoissa.

    Ja on tämä myös asu­mis­jut­tu. Kun suu­ret ikä­luo­kat siir­ty­vät tal­via­sut­ta­viin mök­kei­hin­sä, niin kau­pun­kiin jää tyh­jil­leen yksi asun­to suu­rek­si osak­si sulaa kaut­ta. Mut­ta min­käs voit, täm­möis­tä tämä elä­mä on, ker­ta kaik­ki­aan. Mut­ta mök­ki­ve­ros­ta pitää kes­kus­tel­la. Se on yksi ilmas­to­muu­tos jut­tu. Tra­vel­le­ril­ta odo­tan perus­te­lu­ja oppositioajatuksilleen.

    Vii­mei­sim­mäs­sä Vih­reäs­sä Lan­gas­sa saat­taa olla apua Tra­vel­le­rin poh­din­noil­le. Luke­kaa muu­tin se juttu.

  33. Tar­vel­le­rin itsekehua: 

    Olen kui­ten­kin blo­gin kiin­nos­ta­vin kir­joit­ta­ja ja jne..”

    Etpäs ole, vaan Osmo!

  34. Minul­le ei ole oikein val­jen­nut, että mik­si se on niin hir­veän tus­kal­lis­ta yrit­tää elää säästeliäämmin/kestävästi. Oma käsi­tyk­se­ni on, että suu­rim­man syyn täy­tyy olla lais­kuu­des­sa. Onhan se hel­pom­pi seli­tel­lä kuin toi­mia. Ras­vai­mu ennen lenkkiä.

  35. En onnis­tu­nut löy­tä­mään tie­to­ja kero­sii­nin hin­nas­ta, mut­ta kos­ka se on kes­ki­tis­le, ole­tin sen ole­van suun­nil­leen die­se­lin tai siis kevyen polt­to­öl­jyn luok­kaa. Kyse on verot­to­mis­ta tukkuhinnoista,joista puut­tuu myös alv. Juu­ri nuo kes­ki­tis­leet­hän ovat kal­lis­tu­neet vii­me aikoi­na kovasti,koska nii­den kysyn­tä on kas­va­nut ja kos­ka jalos­ta­mo­ja on hidas sää­tää tuot­ta­maan enem­män keskitisleitä. 

    Tähän asti olen jou­tu­nut vähän top­puut­te­le­maan ympä­ris­tö­jär­jes­tö­jen väit­tei­tä len­to­lii­ken­teen pääs­töis­tä, mut­ta tuo Fin­nai­rin pääs­tö­las­ku­ri menee kyl­lä ala­kant­tiin. Noin pal­jon len­to­ko­ne­tek­no­lo­gia ei ole muut­tu­nut kym­me­nes­sä vuo­des­sa eikä VTT las­ke noin väärin. 

    Muut­tu­nut on kuor­mi­tus­suh­de. VTT las­kee 57 pro­sen­tin suh­teel­la ja Fin­nair 75 pro­sen­tin, mikä on kyl­lä vähän opti­mis­ti­nen. Vii­meis­ten paik­ko­jen myy­mi­nen alle kes­ki­mää­räi­se­no­ma­kus­tan­nus­hin­nan on teh­nyt koneis­ta täy­dem­piä ja siten alen­ta­nut pääs­tö­jä mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä kohden.

    Toi­nen ero on, että VTT sälyt­tää koko polt­toai­ne­ku­lun mat­kus­ta­jil­le ja Fin­nair ilmei­ses­ti osan rah­dil­le. En tie­dä, miten se on teh­ty, mut­ta Fin­nai­ril­la on suu­ri hou­ku­tus sälyt­tää se kilo­jen suh­tees­sa, mikä on aivan vää­rin. Oikea oli­si mak­su­jen suh­tees­sa, kos­ka se ker­too, kum­pi menee kum­man sii­vel­lä. Mat­kus­ta­ja­ko­neen rah­dil­le lait­tai­sin oikeas­taan polt­toai­neen­ku­lu­tuk­sek­si vain sen lisä­ku­lu­tuk­sen, joka pai­nos­ta ker­tyy ja kai­ken muun matkustajille.

    VTT on las­ke­nut tie­dot Fin­nai­rin osa­vuo­si­kat­sauk­sis­ta, jol­loin muka­na on yhtiön koko kero­sii­nin kulu­tus. Myös se, joka aiheu­tuu huol­to­len­nois­ta tai tyh­jien konei­den siir­to­len­nois­ta. Myös se, kun kone jou­tuu odot­ta­maan las­keu­tu­mis­lu­paa ilmas­sa. Ne ovat osa lentoliikennettä.

  36. Hesa­ris­sa tänään joku arve­li, että kesä­mö­kit ovat aut­ta­neet ahtaas­ti asu­via suo­ma­lai­sia tar­joa­mal­la asumisväljyyttä. 

    Eri­koi­nen näke­mys. Itse lähes­tyi­sin asi­aa päin­vas­tai­ses­ta näkö­kul­mas­ta: kak­ko­sa­sun­not ovat tär­keä syy sil­le, että suo­ma­lai­set asu­vat ahtaam­min kuin muut. 

    Tavik­sel­la on varaa sijoit­taa asu­mi­seen (tai mihin tahan­sa, jota var­ten pan­kis­ta saa iso­ja lai­no­ja ilman mui­ta vakuuk­sia) var­sin rajal­li­nen mää­rä elä­män­sä aika­na. Jos sii­tä menee vaik­ka vain pari­kym­men­tä pros­saa mökiin tai huvi­laan, on se kai pois kau­pun­kia­sun­non koosta. 

    Se taas vähen­tää kau­pun­ki­lais­jär­ke­ni mukaan neliöi­den tar­jon­taa kau­pun­gis­sa, mikä puo­les­taan nos­taa nii­den neliöi­den hin­taa. Jos hom­ma toi­mii näin, myös sel­lai­nen, joka ei halua kesä­mök­kiä, jou­tuu tyy­ty­mään pie­nem­pään asuntoon.

    Mut­ta ehkä asia on moni­mut­kai­sem­pi kuin äkkiä osaan ymmärtää.

    Ja tie­tys­ti suo­ma­lai­set asu­vat ahtaas­ti muis­ta­kin syis­tä. Ilmas­tol­la on vai­ku­tus (mut­ta ei jos­tain syys­tä Ruot­sis­sa, Kana­das­ta puhu­mat­ta­kaan). Äsket­täi­sen vau­ras­tu­mi­sen takia pää­omia on kasaan­tu­nut vähän­lai­ses­ti. Niin, ja lain­sää­dän­tö ja kaa­voi­tus suo­si­vat keinottelua.

  37. Jot­ta tuo­ta kirjoitti:

    Olen tie­tä­vi­nä­ni, että New Yor­kis­sa­kin pai­kal­li­set kau­pun­ki­lai­set eivät omis­ta autoa”

    Minä taas luo­tan tilas­toi­hin, var­sin­kin US Cen­sus Bureaun teke­mään vuo­del­ta 2000. 

    New­ly relea­sed U.S. Cen­sus data show that 54% of New York City house­holds do not own or lea­se a motor vehicle (down a scant 3% from 1990). Man­hat­ta­ni­tes are the most car-free; 78% of house­holds the­re do not have a vehicle. In the Bronx, the car-free sha­re of house­holds is 60%. Brooklyn is also majo­ri­ty car-free, with 54%. Only Queens and Sta­ten Island have car-free mino­ri­ties: 34% and 20%, respectively.

    Aika nopeas­ti tuos­ta selviää:

    a) 100 — 54 = 46 % talouk­sis­ta on auto. Lähes puo­lel­la siis
    b) Vaih­te­lu on suur­ta eri borough’is­sa. Ei siis ole mitään yhtei­näis­tä newy­or­ki­lais­ta auton omistamattomuuspolitiikkaa.

    Osmo tun­ne­tus­ti on tokais­sut, että ei pidä luot­taa kaik­kiin tilas­toi­hin. Ei siis luo­te­ta tähän­kään vaik­ka väes­tön­las­ken­nas­ta vas­taa­va viras­to on teh­nyt väes­tö­ti­las­to­ja yli 200 vuot­ta kym­me­nen vuo­den välein. 

    Lisäk­si on aika lap­sel­lis­ta ver­ra­ta mitään suo­ma­lais­ta tai edes poh­jois­mais­ta tie­toa maa­il­man suu­rim­pien met­ro­po­lien tie­toi­hin ja ottaa nii­tä ver­tai­lu­koh­dak­si. Se ei vai käy. Ei.

  38. Len­to­lii­ken­teen kulu­tus­las­kel­mis­sa näky­vä ero selit­tyy aina­kin osit­tain sil­lä, että VTT tar­kas­te­lee len­to­lii­ken­net­tä koko­nai­suu­te­na, Fin­nair vain oman yhtiön­sä osalta.
    Fin­nair on yhtiöit­tä­nyt enem­män kulut­ta­vat syöt­tö­len­not tytä­ryh­tiöil­leen (Finncomm) ja muil­le yhtiöil­le ja hyö­tyy täs­sä mie­les­sä pit­kien kau­ko­len­to­jen suur­ten konei­den ja hyvän täyt­tö­as­teen tuo­mas­ta pie­nes­tä omi­nais­ku­lu­tuk­ses­ta. Molem­mat ovat siis oikeas­sa, puhu­vat vain eri asioista.

  39. Osmo ei vaan osaa: 

    En onnis­tu­nut löy­tä­mään tie­to­ja kero­sii­nin hinnasta..”

    Noin 0,9 euroa ilman alvia.

  40. Lapin yli­opis­ton Mat­kai­lun ja lii­ke­toi­min­nan kehi­tys­joh­ta­ja Sep­po Aho kir­joit­taa päi­vän Hesa­ris­sa mök­kei­lyn puo­les­ta. Hän argu­men­toi mm. sen puo­les­ta, että kiris­ty­nees­sä työ­tah­dis­sa toi­nen asun­to lisää pysy­vyy­den tun­net­ta. Tämä on sama asia, mis­tä olen kan­ta­nut huol­ta, kun polii­tik­kom­me eivät ole kovin kiin­nos­tu­nei­ta kan­sa­lais­ten hen­ki­ses­tä hyvin­voin­nis­ta, vaan kan­sa­lai­set näh­dään ensi­si­jai­ses­ti vero-objek­tei­na, joi­den toi­min­taa tulee ohja­ta verotuksella.

    Eri­tyi­ses­ti minua läm­mit­ti Ahon kir­joi­tuk­ses­sa tämä koh­ta, jos­sa Aho lyt­tää Osmon esit­tä­mät unel­mat puutarhakaupungeista:

    Kak­ko­sa­su­mi­sen [siis mök­kei­ly] luon­ne poik­ke­aa suu­res­ti niin sano­tus­ta puu­tar­ha­kau­pun­gin ideas­ta. Puu­tar­ha­kau­pun­gis­sa ihmi­set asu­vat vain yhdes­sä pai­kas­sa, jos­sa ympä­ris­tö on nimen­sä mukai­ses­ti mah­dol­li­sim­man puutarhamainen.

    Suo­men tun­ne­tuim­mat puu­tar­ha­kau­pun­git ovat Kau­niai­nen ja Espoon Tapio­la. Asun­to­jen hin­ta ja väes­tön raken­ne ovat anta­neet alueil­le eli­tis­ti­sen lei­man. Tämän­tyyp­pi­seen asu­mi­seen ei suu­rim­mal­la osal­la suo­ma­lai­sis­ta ole mahdollisuutta.

    Kum­pi­kaan alue ei ole onnis­tu­nut puu­tar­ha­kau­pun­gin ide­aa­lin mukai­ses­ti vähen­tä­mään työ­mat­ka­lii­ken­net­tä, sil­lä kum­mal­la­kaan ei ole riit­tä­väs­ti työ­paik­ko­ja asukkailleen.”

  41. Jos nyt joku halu­aa tar­kat luvut, niin Nes­tel­tä löytyy
    LENTOPOLTTONESTEIDEN OHJEHINNASTO n:o 4/2008
    Hin­nat voi­mas­sa tois­tai­sek­si, sitou­muk­set­ta, 13.6.2008 alkaen.
    Hki-Van­taa alv 22 % 1.076 alv 0% 0.882

    Euroo­pan yhtei­sön direk­tii­vi mää­rit­tää vähim­mäis­ve­ro­ta­sok­si len­to­pet­ro­lil­le 343e 1.000 lit­ral­ta 15°C:n lämpötilassa
    ole­vaa tuo­tet­ta. Veron osuus hin­nas­ta on siis vähin­tään 34,3 c/l

    Eli hin­ta­ta­so ilman vero­luon­toi­sia mak­su­ja oli­si 50c/l.

    Tämä vou­ho­tus len­to­lii­ken­teen pääs­tö­kau­pas­ta näyt­tää olevan
    höl­mö­läis­ten hom­maa. Luo­daan mitä ihmeel­li­sem­piä sys­tee­me­jä, jois­ta Erk­ki­kään ei ota sel­vää. Lisäk­si on aivan var­maa, että moni­mut­kai­ses­sa sys­tee­mis­sä on usei­ta vapaamatkustajia. 

    Jos nyt kunin­gas­a­ja­tus on vähen­tää len­to­pet­roo­lin kulu­tus­ta, niin luu­li­si sen tapah­tu­van kai­kis­ta hel­poi­ten nos­ta­mal­la tuo­ta direk­tii­vin mini­mi­ve­ro­mää­rää. Lät­käs­tään rei­lus­ti vähim­mäis­ta­sok­si euro per lit­ra, niin koh­ta alkaa tai­vaal­ta tip­pua len­to­yh­tiöi­tä kon­kurs­si­pe­sien syliin.

  42. Eli­na, se on kes­ki­no­peus. Sii­nä on pari suo­raa, joil­la voi ajaa kah­ta­sa­taa viit­tä­kymp­piä. Kateu­den aihe on sii­nä, että joku uskal­taa nau­raa ilk­kuen Osmon kal­tai­sil­le onnen tota­li­ta­ris­teil­le. Luu­let­te­ko todel­la, että Osmon ja hänen­kal­tai­sen­sa pri­mus moto­ri­na oli­si joku huo­li ympä­ris­tös­tä tai ilmas­tos­ta, tai tasa-arvos­ta ja oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta? Ei ole. Tuol­lai­nen orgas­ti­nen ala­ti tois­tu­va parok­sys­ma syn­tyy aina hänen mais­ku­tel­les­saan mie­les­sään mah­dol­li­suut­ta, että joku pako­tet­tai­siin johon­kin, että jotain kiel­let­täi­siin tai sää­del­täi­siin, ja mie­lui­ten joku pako­tet­tai­siin halua­maan jotain, mitä Osmo halu­aa hänen halua­van. Tämä­hän on aina se tois­tu­va tee­ma, aina 

    Minä pidän aja­mi­ses­ta, sik­si ajan pal­jon. Kokei­le jos­kus lai­na­ta tai vuo­kra­ta auto, siis oikea auto. Ei mitään ton­nin pai­nois­ten tur­va­va­rus­tein varus­tel­tua ajo­tie­to­ko­neen tur­va­mak­si­moi­maa ja koneel­taan kuo­hit­tua per­he­pulk­kaa, joka vaan ehkä isiä var­ten on muo­toil­tu muka joten­kin aggres­sii­vi­sen näköi­sek­si, mut­ta jos­ta oikeas­ti ei oikein mihin­kään ulko­nä­köä vas­taa­vaan ole. Kokei­le oikea jal­kaa ja koe se tun­ne. Sinä voit kuol­la, mut­ta sinä kuo­let joka tapauk­ses­sa jos­kus, ja kaik­ki sinun tur­val­li­suu­te­si on vain harhaa.

    Te osmot ette saa ihmi­sel­le yhtään mitään. Hal­jet­kaa kiu­kus­ta, mut­ta yhtään mitään te ette saa. Antaa palaa.

  43. Mitä miel­tä olet Olym­pia­lai­sis­ta? Ben­saa ja öljyä palaa ihan mah­dot­to­mat määrät…

  44. Cati­li­na kysyy Eli­nal­ta ja muilta: 

    Luu­let­te­ko todel­la, että Osmon ja hänen­kal­tai­sen­sa pri­mus moto­ri­na oli­si joku huo­li ympä­ris­tös­tä tai ilmas­tos­ta, tai tasa-arvos­ta ja oikeudenmukaisuudesta?”

    Omas­ta puo­les­ta­ni vas­taan: En luule!

    Cati­li­na kehot­taa Eli­naa tien päälle.… :

    Kokei­le jos­kus lai­na­ta tai vuo­kra­ta auto, siis oikea auto.”

    No öh, kröhm.. Saan kik­se­jä vähän eri asiois­ta, mut­ta ei niis­tä sen enem­pää täl­lä koko per­heen palstalla. 

    Cati­li­na luo­kit­te­lee ihmi­siä Osmo-heimoon… 

    Te osmot ette saa ihmi­sel­le yhtään mitään […]”

    Täs­tä Osmo saat­taa louk­kaan­tua enem­män kuin minä 😉

  45. Jori Mon­to­nen Says:
    9. elo­kuu­ta 2008 kel­lo 14.08
    Fin­nair on yhtiöit­tä­nyt enem­män kulut­ta­vat syöt­tö­len­not tytä­ryh­tiöil­leen (Finncomm)
    http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_6.html

    Jori voi tar­kas­taa ohei­ses­ta lin­kis­tä onko Finncomm Fin­na­rin tytä­ryh­tiö! (EI OLE)
    On vali­tet­ta­vaa huo­ma­ta, ettei­vät ihmi­set vai­vau­du luke­maan yri­tys­ten jul­kis­ta tilin­pää­tös­ma­te­ri­aa­lia. Fin­nai­rin tuo­re osa­vuo­si­ra­port­ti ker­too euron, kilon, kilo­met­rin tai hen­ki­lön tark­kuu­del­la fak­tat, jot­ka eroa­vat aika radi­kaa­lis­ti VATT:in laskelmista. 

    Suo­si­tel­ta­vaa luke­mis­ta oli­si myös vaik­ka Finn­li­ne­sin vuo­si­ker­to­mus. Minua suu­res­ti ihme­tyt­tää tämä rau­ta­tiein­toi­lu Tal­lin­nas­ta Ber­lii­niin. Ehkä lap­se­na lei­kin lii­an vähän tshuh-tshuh­leik­ke­jä Viron­nie­mel­lä. Nimit­täin Osmon nenän alta menee joka päi­vä nel­jän kilo­met­rin pitui­nen juna lin­jal­la Hel­sin­ki-Tra­vemün­de-Hel­sin­ki. Juna kyl­jes­sä voi lukea esi­mer­kik­si Finn­la­dy, jon­ka rah­ti­ka­pa­si­teet­ti on 4216 kais­ta­met­riä. Tämä lai­va­kul­je­tus on aivan var­mas­ti luon­to­ys­tä­väl­li­sem­pi rat­kai­su kun juna­kul­je­tus via Baltica. 

    Osmo vähän jo poh­dis­ke­li mikä on oikea tapa koh­dis­taa pääs­töt. Kum­pi vas­taa, mat­kus­ta­jat vai paperirullat? 

    Kata­ja­no­kan lai­tu­ris­sa kään­tyy joka päi­vä Vikin­gin uusin alus Viking XPRS

    1.Lastataan aluk­seen 2.000 mat­kus­ta­jaa, joi­den pai­no mat­ka­ta­va­roi­neen on 100 kiloa. Siis aluk­sel­la on ”bio­mas­saa” 200.000 kiloa.
    2.Otetaan aluk­sen rah­ti­kais­tas­ta käyt­töön alle kym­me­nen pro­sent­tia. Aje­taan kais­tal­le vii­si pape­ri­rul­lil­la las­tat­tua yhdis­tel­mä­rek­kaa. 5*40.000= 200.000 kiloa .

    Kysy­mys kuu­luu, miten pääs­töt pitää jakaa mat­kus­ta­jat vs. rahti?
    a) 200.000 / 200.000 eli puoliksi
    b) 5 / 2.000 eli rah­ti 1/400 eli pääs­töt mat­kus­ta­jien piikkiin
    c) Vii­den yhdis­tel­mä­re­kan rah­ti­mak­sut vs. mat­kus­ta­jien mat­ka­lip­pu­hin­nat. Suh­de tai­taa olla 1/100 pääs­töis­tä rah­dil­le, loput matkustajille.
    d) Kek­si itse parem­pi ratkaisu!

  46. En tie­dä, mitä kom­ment­ti Har­ry Pot­te­rin ilmaan­tu­mi­ses­ta tar­koit­ti. Ole­tan, ettei tar­koi­tet­tu sitä, että Har­ry Pot­ter ilmaan­tui­si neu­vo­maan ihmi­siä, vaan Pot­ter-kir­jois­sa esiin­ty­vää ilmiin­ty­mis­tä (engl. appa­ri­tion), jos­sa voi­daan siir­tyä sil­män­rä­päyk­ses­sä pai­kas­ta toiseen.

    Muis­tan kir­jat aika hämä­räs­ti, mut­ta vaik­ka ilmiin­ty­mi­nen oli­si mah­dol­lis­ta kai­kil­le ihmi­sil­le, se ei uskoak­se­ni rat­kai­si­si lii­ken­neon­gel­mia kat­ta­vas­ti. Ilmiin­ty­mi­seen liit­tyy ris­ke­jä, emmek­kä tie­dä, miten ne kasau­tui­si­vat, jos mil­joo­nat ihmi­set osai­si­vat tai­don. Ilmiin­ty­mi­nen mas­sa­ta­pah­tu­miin, kuten sta­dion­kon­sert­tiin, tus­kin oli­si kovin vai­va­ton­ta. Ehkä sil­lä voi­tai­siin hoi­taa syr­jä­seu­tu­jen ongel­mia (esim. mum­mo ter­veys­kes­kuk­seen), mut­ta mik­si­kään suu­rem­mak­si rat­kai­suk­si sii­tä ei ole.

  47. Lako­si: …onko Finncomm Fin­na­rin tytä­ryh­tiö! (EI OLE) On vali­tet­ta­vaa huo­ma­ta, ettei­vät ihmi­set vai­vau­du luke­maan yri­tys­ten jul­kis­ta tilinpäätösmateriaalia…

    Usko pois Lako­si, ei niis­tä tilin­pää­tös­ma­te­ri­aa­leis­ta totuut­ta löy­dy. Ihan muu­hun tar­koi­tuk­seen nii­tä tehdään.

    Olen­nai­nen asia ei muu­tu mihin­kään. Fin­nair on kuo­ri­nut ympä­ris­tön­kuor­mi­tus­mie­les­sä ker­mat pääl­tä ja sysän­nyt lii­ken­tee­seen­sä vält­tä­mät­tä liit­ty­vät syöt­tö­len­not mui­den len­to­yh­tiöi­den huo­lek­si. Ei ole kau­an sii­tä, kun Fin­nair len­si nämä­kin itse. 

    Ei Fin­nair täs­sä miten­kään vää­rin ole toi­mi­nut. Fin­nai­rin polt­toai­ne­ku­lu­las­kel­mia ei vaan sel­lai­se­naan voi käyt­tää len­to­lii­ken­teen ylei­seen ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­sen arviointiin.

    Lako­si:
    Juna kyl­jes­sä voi lukea esi­mer­kik­si Finn­la­dy, jon­ka rah­ti­ka­pa­si­teet­ti on 4216 kais­ta­met­riä. Tämä lai­va­kul­je­tus on aivan var­mas­ti luon­to­ys­tä­väl­li­sem­pi rat­kai­su kun juna­kul­je­tus via Baltica.

    Hihi­hi! Se on var­maan luon­to­ys­tä­väl­li­nen, mut­ta ei ihmi­sys­tä­väl­li­nen rat­kai­su. Nel­jän kilo­met­rin pitui­nen juna täyn­nä ihmi­siä pimeäs­sä las­ti­ruu­mas­sa. Toi­von har­taas­ti, että täl­lai­ses­sa junas­sa ei ole kis­koil­le pudot­ta­via vessoja.

  48. Ilmiin­ty­mi­nen ei-suo­ta­viin paik­koi­hin voi­daan estää jo nykyi­sel­lä tek­no­lo­gial­la. Onhan esim. Tyly­pah­kan tiluk­set ilmiin­ty­mi­sel­tä suo­jat­tu alue. Tämä ei siis tuli­si muo­dos­tu­maan ongelmaksi. 

    Ilmiin­ty­mi­sen on lan­see­ran­nut aikoi­naan vähem­mäl­le huo­miol­le jää­nyt ank­ka­lin­na­lai­nen Pel­le Pelo­ton, joten Pelot­to­man peri­kun­nan ja Row­lin­gin välil­le on odo­tet­ta­vis­sa mah­dol­li­ses­ti vuo­sia kes­tä­vät repi­vät oikeuskiistat.

  49. Nopeuk­sien pudot­ta­mi­nen EI Suo­mes­sa pudot­tai­si kulu­tus­ta. Suu­rin osa teis­tä on varus­tet­tu 80km/h nopeus­ra­joi­tuk­sel­la, joka nyky­ai­kai­sil­la autoil­la jää opti­mi­ku­lu­tuk­sen osal­ta aivan lii­an alhai­sek­si. Jos kaik­ki 80 ja 100km/h rajoi­tuk­sel­la varus­te­tut tiet muu­tet­tai­siin 90km/h nopeu­teen (ja tätä myös val­vot­tai­siin — sako­tet­tai­siin sekä yli- että ali­no­peuk­sis­ta) alkai­si sääs­töä syntyä.

  50. Se että ilmiin­ty­mi­nen tiet­tyi­hin paik­koi­hin voi­daan estää, ei rii­tä rat­kai­se­maan käy­tän­nön ongel­mia. Toden­nä­köi­ses­ti tuli­si ole­maan paik­ko­ja, joi­hin joi­den­kin ihmis­ten toi­vo­taan ilmiin­ty­vän ja tois­ten eivän. Täys­kiel­lol­la ei voi­tai­si tar­peek­si jous­ta­vas­ti sään­nel­lä ihmis­ten liikkumista. 

    Tämän vuok­si en vie­lä­kään ole var­ma, että ilmiin­ty­mi­sen mah­dol­lis­tu­mi­nen rat­kai­si­si kaik­kia lii­ken­neon­gel­mia. Toki monia yksit­täi­siä ongel­mia, kuten syr­jä­seu­duil­la asu­vien han­ka­luuk­sia, se var­mas­ti helpottaa.

  51. Mie­les­tä­ni perin­tei­ses­ti sana “appa­ri­tion” viit­taa enem­män­kin ei-mate­ri­aa­li­seen ilmiin­ty­mi­seen. Ehkä on mah­dol­lis­ta kehit­tää lai­te, jol­la vain koh­de­hen­ki­lön kuva saa­daan ilmiin­ty­mään huo­mat­ta­vien väli­mat­ko­jen­kin päähän.

  52. Jori Mon­to­sel­le, älä vaan ota sel­vää tosiasioista 😉
    Finn­la­dys­sa on erik­seen 500 hyt­ti­paik­kaa ihmi­sil­le. Lisäksi
    pro­me­na­di­kan­nel­la eli ylim­mäl­lä mat­kus­ta­ja­kan­nel­la sijait­se­vat muun muas­sa Aere, Acqua ja Ter­ra-nimi­set kokous­ti­lat, kak­si poreal­las­ta, sau­nat, kun­to­sa­li, ravin­to­la, kak­si baa­ria, aurin­ko­kan­si ja Sai­lor’s Shop-myymälä.

  53. Lako­si:
    “Kata­ja­no­kan lai­tu­ris­sa kään­tyy joka päi­vä Vikin­gin uusin alus Viking XPRS.

    1.Lastataan aluk­seen 2.000 mat­kus­ta­jaa, joi­den pai­no mat­ka­ta­va­roi­neen on 100 kiloa. Siis aluk­sel­la on ”bio­mas­saa” 200.000 kiloa.”

    Voi olla, että mat­kus­ta­jan kes­ki­pai­no mat­ka­ta­va­roi­den kans­sa jää tuo­hon sataan kiloon. Näi­den mat­kus­ta­jien hou­kut­te­le­mi­sek­si ja mat­ka­li­pun ylet­tö­män hal­van hin­nan kom­pen­soi­mi­sek­si lai­vas­sa on rutos­ti pai­noa: ravin­to­lat, baa­rit, tax freet, huvit­te­lu­ti­lat ja muu hotel­li­pal­ve­lu. Yhä useam­mal­la on kai oma auto muka­na, sekin yleen­sä nimel­li­seen hin­taan. Jos teen saman pitui­sen koti­maan­mat­kan junal­la, hin­ta on hui­keas­ti kor­keam­pi, mut­ta junas­sa ei rah­da­ta tuo­ta yli­mää­räis­tä krää­sää — pait­si tie­tys­ti ne vii­nat, jot­ka vie­dään sata­mas­ta mat­ka­ta­va­ra­na muu­al­le Suomeen.
    (Hert­tai­nen per­hei­dyl­li sata­mas­ta ajal­ta jol­loin alko­ho­lin­tuon­ti vapau­tui: Pari­vuo­tias taa­per­taa, äiti kan­taa vau­vaa ja vetää pyö­rä­kas­sia, isä työn­tää har­taan näköi­se­nä kuk­ku­roil­leen las­tat­tu­ja lastenvaunuja .)

  54. Tuon kai­ken lue­tel­tua­si var­maan jo ymmär­rät, että lai­va­mat­kus­ta­jaa koh­ti täy­tyy las­kea vähän muu­ta­kin kuin mat­ka­ta­va­rat; ton­ni­tol­kul­la raken­tei­ta jokais­ta mat­kus­ta­jaa koh­ti ja mat­kus­ta­jien omat autot pääl­le. Mat­kus­ta­jat eivät todel­la­kaan mene lai­vas­sa rah­din sii­vel­lä. Kyl­lä se VTT on oikeas­ti otta­nut sel­vää tosi­asiois­ta, eikä ne rah­din ja mat­kus­ta­jien ener­gian­ku­lu­tuk­sen jyvi­tyk­set ole hatus­ta revittyjä.

  55. Kon­sul­toin alan asian­tun­ti­jaa, joka esit­ti hal­lit­se­mat­to­man ilmiin­ty­mi­sen rat­kai­suk­si jo käy­tös­sä ole­via port­tia­vai­mia ja eri­tyis­tä suo­ja­muu­raus­ta, jon­ka sisä­puo­lel­le voi ilmiin­tyä vain tie­tyn tun­nuk­sen omaa­va hen­ki­lö (kts. pimeän piirto).

    Kos­ka tek­no­lo­gial­la on uni­ver­saa­li, voi­ma­kas tren­di jat­ku­vas­ti edis­tyä, uskon että uusia sovel­luk­sia ilmiin­ty­mi­sen tii­moil­ta tulee käyt­tööm­me pikem­min kuin osaam­me odottaakaan. 

    Osmon vah­va­na mie­li­pi­de­vai­kut­ta­ja­na tuli­si­kin ottaa pon­nek­kaam­min kan­taa ilmiin­ty­mi­sen kehit­tä­mi­sen puo­les­ta Sit­ran tule­vai­suus­ko­mis­sois­sa, jon­ka jäsen hän on.

  56. Mar­kus sanoi sar­kas­ti­ses­ti “Tele­vi­sio­ta voi­si kat­sel­la yhtei­ses­sä tv-huo­nees­sa, ja taas sääs­tyi­si sähköä!” 

    Mie­les­tä­ni tämä on todel­la hyvä idea, yhtei­set TV huo­neet ker­ros­ta­loi­hin. Meil­lä oli opis­ke­lua­sun­to­las­sa sel­lai­nen, ja vie­lä­kin muis­tan kuin­ka oli hie­noa kat­soa TV:tä ja samal­la kes­kus­tel­la ohjel­mis­ta! Siel­lä kävi monen­moi­sia ihmi­siä ja maa­il­maa paran­net­tiin. Nyky­ään neli­kymp­pi­se­nä pari­ta­los­sa TV kat­se­lua yksin, jos­kus vai­mon kans­sa. Onnel­li­suu­den tun­ne on vähen­ty­nyt yhtei­söl­li­syy­den vähen­tyes­sä. Onnek­si kor­vaa­ja­na on ylei­nen sau­na, jos­sa käyn sil­loin täl­löin (Ker­ros­ta­lo­jen lenk­ki­sau­nat­kin ovat mah­ta­va juttu).

  57. http://koti.phnet.fi/petripaavola/maapallonpelastusoperaatio.html

    Tie­de­mies­ten ja asian­tun­ti­joi­den lausuntoja

    Ilmas­ton­muu­tos luul­tua pahempi

    Tut­ki­muk­set osoit­ta­vat ilmas­ton­muu­tok­sen ole­van huo­nom­mal­la tolal­la kuin mitä ennus­teet ovat sano­neet. Läm­pö­ti­lat ovat nousus­sa ja jää­pei­te sulaa nopeam­min kuin on ennus­tet­tu. Austra­lian koh­dal­la ilmas­ton­muu­tos on hälyt­tä­vää. Seu­rauk­se­na tulee ole­maan lisään­ty­vää kui­vuut­ta sekä suur­pa­lot lisään­ty­vät. Jää­ti­köi­den nopea sula­mi­nen kohot­taa myös meren­pin­nan kor­keut­ta. Ympä­ris­tö­tut­ki­joi­den mie­les­tä Austra­lian hal­li­tuk­sen täy­tyy ottaa vas­tuu­ta ympä­ris­tös­tä. Saas­tut­ta­vaa ener­gi­aa ei tule käyt­tää. On pyrit­tä­vä käyt­tä­mään puh­taam­pia ener­gian­läh­tei­tä ja uut­ta puh­taam­paa tek­no­lo­gi­aa. Mar­ras­kuu 15 2007 abc.net.au/news

    Ilmas­ton­muu­tok­sen moni­muo­toi­suus vai­keut­taa tark­ko­ja ennustuksia

    Was­hing­ton, Loka­kuu. 25 (Xin­hua) Tors­tai­na jul­kais­tiin uusi tut­ki­mus U.S. tie­teen aika­kaus­leh­des­sä, joka osoit­taa ettei­vät ilmas­to­tut­ki­jat kyke­ne mää­rit­te­le­mään arvioi­ta ilmas­ton­mu­tok­sen tule­via vai­ku­tuk­sia. Was­hing­to­nin yli­opis­ton tie­de­mies­ten mukaan on epä­var­maa kuin­ka pal­jon llmas­to tulee läm­pe­ne­mään. Sik­si tuli­si roh­kais­ta poliit­ti­sia päät­tä­jiä teke­mään rat­kai­su­ja sen­si­jaan että odo­te­taan parem­pia tutkimustuloksia.

    Tie­de­mies­ten mukaan epä­var­muus ilmas­ton­muu­tok­sen kehit­ty­mi­ses­sä on todel­la kor­kea, kos­ka ilmas­tom­me meka­nis­mi itses­sään on herk­kä ja riip­puu monis­ta teki­jöis­tä, kuten kas­vi­huo­ne­kaa­suis­ta sekä atmosfää­ris­ten hiuk­kas­ten kor­keam­mas­ta tii­vis­ty­mi­ses­tä, jot­ka hei­jas­ta­vat aurin­gon­va­loa takai­sin ava­ruu­teen. Tie­de­mie­het huo­ma­si­vat että odo­tet­tua enem­män olo­suh­teet tule­vat aiheut­ta­maan ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä, mut­ta suu­rem­pi epä­var­muus on ole­mas­sa sii­tä että kuin­ka pal­jon ilmas­tom­me tulee läm­pe­ne­mään. Tie­de­mie­het kek­si­vät ja tes­ta­si­vat teo­ri­aa, jon­ka usko­taan aut­ta­van ilmas­to­tut­ki­joi­ta ymmär­tä­mään toden­nä­köi­siä eri­lai­sia teki­jöi­tä, jot­ka vai­kut­ta­vat ilmas­tom­me muut­tu­mis­ta. Loka­kuu 26, 2007 news.xinhuanet.com

    Lajien suku­puut­to

    Ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­ma nouse­va läm­pö­ti­la tuhoai­si jopa yli puo­let maa­pal­lon eläinlajeista.Tutkijat ovat pää­ty­neet tut­ki­muk­sis­saan edel­lä ole­vaan lausun­toon. Ilmas­ton­muu­tok­sen (kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen) arvioi­daan nos­ta­van maa­pal­lon läm­pö­ti­laa 1,8 C astees­ta aina 4 C astee­seen saak­ka vuo­si­sa­dan lop­puun men­nes­sä. Maa­pal­lon kohon­nut läm­pö­ti­la tulee hävit­tä­mään suku­puut­toon monia eläin­la­je­ja. Loka­kuu 25, 2007 planetark.org

    MetOf­fice Had­ley Kes­kuk­sen (Englan­ti) tie­de­mie­het ovat vah­vis­ta­neet sen mitä moni on epäil­lyt. Jat­ku­va vii­vyt­te­ly kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si tulee ole­maan vaa­ral­lis­ta, sil­lä sen takia ilmas­ton läm­pö­ti­lan arvioi­daan nouse­van paril­la asteel­la yli arvioiden.

    Glo­baa­li­sen läm­pe­ne­mi­sen odo­te­taan joh­ta­van “ydin­so­dan” kal­tai­seen tilaan. Maa­il­ma on vuo­si­kym­me­niä jäl­jes­sä niis­tä toi­men­pi­teis­tä jot­ka oli­si­vat joh­ta­neet pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen. Sil­ti on yhä maa­il­mas­sa joh­ta­jia, jot­ka vie­lä jos­sit­te­le­vat. Sak­sa tie­dot­taa, että vie aikaa saa­vut­taa Kio­ton sopi­muk­sen tavoit­teet. Austra­lian pää­mi­nis­te­ri halu­aa mie­luum­min “pyr­kiä pää­mää­rään” kuin sitou­tua vähen­tä­mään pääs­tö­jä. Kan­sain­vä­li­nen poli­tiik­ka ontuu eteen­päin sil­lä aikaa kun glo­baa­li läm­pe­ne­mi­nen tiu­ken­taa otet­taan maas­ta, eko­lo­gias­ta, eläi­mis­tös­tä ja ihmis­kun­nas­ta. Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen on kii­ruh­det­ta­va jos aiom­me saa­da säi­ly­te­tyk­si kel­vol­li­set eli­no­lo­suh­teet maa­pal­lol­la. Syys­kuu 10 2007 http://www.climateark.org

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.