Maalle muuttajien syyllistämisestä

Kovin moni on tulkin­nut kir­joituk­siani “Kah­teen ker­taan kah­tia jaet­tu Suo­mi” ja “Pien­taloaluei­den ei tarvitse olla huono­ja” siitä, että syyl­listän maalle muut­tavia. Tämä tulk­in­ta on yksinker­tais­es­ti väärä, kos­ka siinä ei olisi logi­ikkaa. Meil­lä ei jää kaupunkien keskus­tois­sa asun­to­ja tyhjilleen kysyn­nän puut­teen takia, eikä yhdel­läkään YTV-kun­nil­la ole vaikeuk­sia saa­da kun­nan tar­joamia kaavoitet­tu­ja tont­te­ja kau­pak­si. Niin­pä, jos Lahti­nen päät­tää sin­netel­lä korkean asun­to­lainan turvin Töölössä, Lah­tisen on muutet­ta­va Nur­mi­järvelle. Kaupunki­a­sum­ista arvosta­vana toivoisin, että mah­dol­lisim­man moni muut­taisi pois vapaae­htois­es­ti, ettei kaltais­teni tarvitse tehdä sitä pakosta.

Se, mitä kri­ti­soin on kaavoitus ja maapoli­ti­ik­ka, joka ei tar­joa kun­nol­lisia pien­taloaluei­ta läheltä eikä kun­nol­la suun­nitel­tu­ina. Asun­to­jen ja tont­tien hin­nat pal­jas­ta­vat, että ihmiset (keskimäärin) arvosta­vat lähel­lä asum­ista, hyviä palvelu­ja ja tasokas­ta suun­nit­telua. Jos asun­to­ja ei ole järke­vis­sä paikois­sa riittävästi,ei ketään voi syyl­listää siitä, että hän muut­taa jär­jet­tömään paikkaan; pikem­minkin pitäisi kiit­tää uhrautu­mis­es­ta muiden puolesta.

Aja­tus, jon­ka joku heitti,että lopete­taan kaavoitus ja annetaan maan­omis­ta­jien tehdä mitä halu­a­vat, ei oikein sel­l­aise­naan toi­mi. Se edel­lyt­täisi, että maan­omis­ta­ja vas­taisi itse kaikesta, myös koulu­raken­nuk­sista ja päiväkodeista. Se, ettei Van­taa, jol­la on hal­lus­saan paljon järkeväm­min sijoit­tuvaa raken­nus­maa­ta kuin Nur­mi­järvel­lä tai Por­naisil­la, kaavoita sitä, ei johdu siitä, ettei kaupungilla ole varaa ostaa mustet­ta kaavoit­ta­jien kyni­in, vaan siitä, ettei sil­lä ole varaa niihin investoin­tei­hin, joi­ta kun­nan kasvu edel­lyt­tää. Van­taan enti­nen kaupung­in­jo­hta­ja Erk­ki Ranta­la ker­toi min­ulle suullis­es­ti, että hän määräsi virkamiehet huole­hti­maan siitä, ettei kaupun­gin asukasluku kas­va nopeam­min kuin 1,5 pros­ent­tia vuodessa.

Asteikon toises­sa päässä on se, että kehyskun­nat taas tarvit­se­vat uusia veron­mak­sajia oman kun­nal­listalouten­sa pönkittämiseksi.

Tämä kun­nal­listaloudelli­nen hölmöys on ratkaista­va ensimmäiseksi.

Toisek­si kelvol­lis­ten — riit­tävän iso­jen — oma kotialuei­den rak­en­t­a­mi­nen edel­lyt­tää suurisu­un­taisia maapoli­it­tisia toimia, joi­hin kun­nat ovat liian heikko­ja ja joi­ta lain­säädän­tö ei tue. Kyl­lä Nur­mi­järvelle voisi sijoit­taa sen asukas­määrän, jota kun­ta sinne kaavailee, mut­ta mik­si se hajasi­joite­taan kymme­neen “kasvukeskuk­seen”. Näin taataan, ettei yhdel­läkään niistä ole kelvol­lista lähikaup­paa eikä joukkoli­iken­net­tä ole jär­jestet­tävis­sä edes teoriassa.

Mik­si yksi­tyi­nen gryn­deri tekee huonos­ti suun­nitel­tu­ja aluei­ta? Sitä minäkin ihmette­len. Tämä uusi omakoti­boo­mi on niin nuori, etteivät markki­nat ople oikein vielä oppi­neet, eivätkä osta­jat osaa vaa­tia. Ennus­tan, että markki­nat kyl­lä oppi­vat. Joil­takin noista alueista tulee saa­maan asun­to­ja varsin edullisesti.

10 vastausta artikkeliin “Maalle muuttajien syyllistämisestä”

  1. Osmo Soin­in­vaara:

    “… vaan siitä, ettei sil­lä ole varaa niihin investoin­tei­hin, joi­ta kun­nan kasvu edel­lyt­tää. Van­taan enti­nen kaupung­in­jo­hta­ja Erk­ki Ranta­la ker­toi min­ulle suullis­es­ti, että hän määräsi virkamiehet huole­hti­maan siitä, ettei kaupun­gin asukasluku kas­va nopeam­min kuin 1,5 pros­ent­tia vuodessa.

    Asteikon toises­sa päässä on se, että kehyskun­nat taas tarvit­se­vat uusia veron­mak­sajia oman kun­nal­listalouten­sa pönkittämiseksi.”

    Sinivihreä:

    Edel­lä ole­va koh­ta oli mie­lenki­in­toinen. Tulk­itsin sen niin, että maini­tun virkamiehen mielestä Van­taal­la ei ole varaa niihin uusi­in asukkaisi­in, joi­ta ilman kehyskun­nil­la ei ole varaa olla.

  2. Ode: Asteikon toises­sa päässä on se, että kehyskun­nat taas tarvit­se­vat uusia veron­mak­sajia oman kun­nal­listalouten­sa pönkit­tämisek­si. Tämä kun­nal­listaloudelli­nen hölmöys on ratkaista­va ensimmäiseksi.

    Jouni: Niin pitäisi ratkaista, mut­ta tämä ongel­ma taitaa koskea läh­es kaikkia Suomen kun­tia, myös Helsinkiä. Eduskun­ta on mätkinyt kun­nille tehtäviä, joista kaik­ista on kun­tien vaikea selvitä. Tämä on eräs syy siihen, mik­si kun­nat joutu­vat kil­paile­maan asukkaista.

  3. Min­u­akin vähän ihme­tyt­ti noiden kehyskun­tien (tämä puheen­vuoro tuli jostain Inkoon kaltais­es­ta kun­nas­ta Uuden­maan­li­iton val­tu­us­ton kok­ouk­ses­sa) Seli­tyk­siä on useita:

    1) Kun­nat laske­vat väärin. Tässä ei olisi mitään yllättävää.
    2) Kun­nat pelkäävät ikä­jakau­man van­hen­tu­mista ja tästä seu­raavia vaikeuk­sia. Sekin on väärin laskettu,sillä val­tio kor­vaa van­husvoit­toisen väestön hyvin avokä­tis­es­ti. Kun­nat eivät yleen­sä osaa laskea val­tiono­suuk­sia, ja siinä ei ole mitään ihmeel­listä. Yrit­täkää itse!
    3) Kun­nat eivät joudu tekemään palveluin­vestoin­te­ja, kos­ka tavoit­tel­e­vat asukkai­ta, jot­ka eivät käytä palvelu­ja tai palve­lut ovat jo ole­mas­sa, jol­loin kun­nat laske­vat ihan oikein.

    Helsin­gin kun­nal­listalous ei kaipaa uusia asukkai­ta. Parhait­en kaupun­ki men­esty­isi, kun lopet­taisi kaiken uud­is­rak­en­tamisen ja käyt­täisi ne rahat nyky­is­ten asukkaiden eli­nolo­jen paran­tamiseen. Kun­nan vuokrat­alot myytäisi­in sitä mukaa kun ne vapau­tu­vat sään­nöstelystä. Surkeim­mat puret­taisi­in ja kor­vat­taisi­in puis­toil­la. Hitas-jär­jestelmä puret­taisi­in. Sit­ten vain odot­telisi, kun asun­to­jen kohon­nut hin­ta valikoi köy­hät naa­purikun­ti­in ja rikkaat Helsinkiin.

  4. Osmo: Jeps nyt kuul­lostaa parem­mal­ta! Niin kauan, kun kun­nat joutuu itse rak­en­ta­maan sen infran niin kil­pailu ei toi­mi kun­nol­la. Kuitenkin se infra on raken­net­ta­va myös sinne Nur­mi­järvelle. Mik­si se rasit­taa Van­taa­ta muka­mas liikaa, mut­ta on mah­dol­lista Nur­mi­järvel­lä? Voiko tämä johtua siitä, että Nur­mi­järvi hoitaa hom­mansa parem­min kuin Van­taa? Mukana on var­masti osa Nur­mi­jär­ven vapaa­matkus­tamis­es­ta saa­maa etua.
    Noista suurisu­un­tai­sista maapoli­it­ti­sista toimista vielä sen ver­ran, että jos nämä suurem­mat yksiköt on oikeasti tehokkaampia, niin markki­nathan ohjaa­vat sit­ten rak­en­ta­maan niitä ihan ilman mitään suurisu­un­taista visio­ta. Mik­si tätä pitäisit jotenkin johtaa ylhäältä?

  5. Yksi vai­h­toe­hto lisää sille mik­si Van­taa ei halua asukkai­ta ja Nur­mi­järvi haluaa:

    4) Haja-asu­tus on kun­nalle perus­tamiskus­tan­nuk­sil­taan halvem­paa. Jos talo on keskel­lä met­sää ei tarvitse vetää viemäre­itä. Kun säätää asuinalueen tarpeek­si pienek­si ei tarvitse rak­en­taa koulua, ter­veyskeskus­ta, jne. (Sipoo yrit­ti tätä Land­bon kanssa, mut­ta alueesta tuli vahin­gos­sa liian suuri.) Jos joukkoli­iken­teen jär­jestämi­nen on käytän­nössä mah­do­ton­ta, niin ei se juuri mitään mak­sakaan. Tästä on läm­päreet tehty.

    Pitkässä juok­sus­sa tosin saat­taa tul­la kun­nallekin kalli­ik­si, koulukyy­dit, koti­hoito, jne. Mitään kokon­aistaloudel­lista järkeä tässä ei toki ole.

    Ratkaisuna se ei ole aivan ongel­ma­ton, mut­ta jos kun­nal­la olisi velvoite taa­ta hyvä joukkoli­iken­nepalvelu asukkailleen, niin suurin osa näistä ongelmista ratkeaisi. Lisäk­si aiheut­ta­ja mak­saa logi­ikalla, liiken­teessä pitäisi peri­aat­teessa verot­taa kaup­po­ja, palvelui­ta ja työ­paikko­ja, jot­ka sijoit­tumisel­laan aiheut­ta­vat liikennetarpeen.

  6. Ode: Helsin­gin kun­nal­listalous ei kaipaa uusia asukkai­ta. Parhait­en kaupun­ki men­esty­isi, kun lopet­taisi kaiken uud­is­rak­en­tamisen ja käyt­täisi ne rahat nyky­is­ten asukkaiden eli­nolo­jen parantamiseen.

    Jouni: Jos näin on, niin Sipoos­ta han­kit­ta­va maa­pal­s­ta ei vaiku­ta järkevältä jutul­ta. Vai mikä siinä oli motiivina.

  7. Mik­si kaik­ista aina tun­tuu, että sään­töjä pitää lisätä! Ekana tpyy­lu­o­ma var­masti ihan ansiokkaasti järkeilee, että kun­nan velvol­lisu­us rak­en­taa infra tehokkaasti raken­ne­tu­ille alueille rohkaisee rak­en­ta­maan väl­jem­min. Ratkaisuk­si sit­ten ehdote­taan, että jos vielä vähän lisää velvoite­taan jär­jestämään infraa, niin sit­ten ehkä saadaan tiivi­itä aluei­ta. Eikö olisi huo­mat­tavasti parem­pi, yksinker­taisem­pi ja halvem­pi idea lopet­taa tämä kun­nan velvol­lisu­us rak­en­taa se infra, niin että kan­nustin rak­en­taa haja-asu­tusaluei­ta poistuu.

    Tuo­hon Osmon 3) kohtaan, että eikös niitä samo­ja ihmisiä nyt olla houkut­tele­mas­sa niin Van­taan omakoti­taloi­hin kuin Nur­mi­järvellekin? Tiet­ty voi olla, että Nur­mi­järvel­lä on van­ho­ja kyläk­oulu­ja tyhjil­lään ja näi­hin yritetään saa­da täytet­tä, mikä tietysti onkin järkevää enne­min kuin rak­en­taa uusia koulu­ja Vantaalle.

  8. Olen tietyl­lä tasol­la Björkin kanssa samaa mieltä. Rajoi­tusten ja sään­tö­jen lisäämi­nen tuskin aut­taa mitään ja me suo­ma­laiset tyyp­il­lis­es­ti halu­amme aina vain lisätä kon­trol­lia, mut­ta joskus kon­trol­lia voi myös vähen­tää. Ja joskus sään­töjä voi muut­taa niin, että osa van­hoista rajoituk­sista pois­te­taan kun uusia tuo­daan tilalle. 

    Tässä asi­as­sa tosi­aankin voi olla niin, että jos kunnal­ta ote­taan pois velvol­lisuuk­sia tiet­ty­jen (uusien) palvelu­iden tar­joamiseen, niin houku­tus muut­taa pikkukun­taan, jos­sa näitä palvelui­ta ei ole, vähe­nee merkit­tävästi. Nykyisel­lään ihmiset voivat luot­taa siihen, että kävi miten kävi, kun­nan pitää tar­jo­ta päivähoidot jne ainakin lopulta. 

    Kun­tapäät­täjät voi kat­soa pitkäl­lä tähtäimel­lä tämän kan­nat­tavak­si — eli siis huokut­tel­e­vat lisää asukkai­ta siitä huoli­mat­ta, että joutu­vat mak­samaan infraa — mut­ta joskus se, että ei pakote­ta pitkän tähtäi­men ajat­telu­un, voi olla myös hyväk­si. Jos ihmiset eivät voi luot­taa siihen, että kun­nan on pakko lisätä palvelui­ta, he ehkä muut­ta­vat sinne, mis­sä palve­lut varmem­min ovat. Jos kun­nil­la olisi lupa edes vähän kil­pail­la tässä suh­teessa, se voisi olla hyödyk­sikin; en usko, että pien­estä vapaut­tamis­es­ta välit­tömästi seu­raisi mikään “race to the bottom”.

  9. Asum­i­nen ja rak­en­t­a­mi­nen ovat kak­si eri asi­aa. Uusia asun­to­ja pitäisi rak­en­taa vain parhaisi­in paikkoi­hin, mut­ta näitä odotel­lessakin Suomes­sa on riit­tävästi asuntoja.

    Val­tio tai mikä tahansa kun­ta voi halutes­saan kieltää uusien asun­to­jen rak­en­tamisen syr­jäisille paikoille. Se olisi erit­täin kivu­ton­ta ja tehokas­ta ympäristö- ja ener­giapoli­ti­ikkaa. Ja vaik­ka samanaikaises­ti kaupunki­rak­en­t­a­mi­nen olisi hidas­ta, kukaan ei silti jou­tu­isi taivasalle.

  10. Tuo Turkkalon esi­in nos­ta­ma tieto jo ole­mas­sa ole­vien asun­to­jen määrän riit­tävyy­destä on olen­nainen asia. En tiedä tarkkaan, kuin­ka mon­ta asuinkelpoista mut­ta asuma­ton­ta asun­toa Suomes­sa täl­lä het­kel­lä on, mut­ta määrä lie­nee suuri: vähin­tään kym­meniä tuhan­sia, mut­ta ehkä jopa 100 000 — 200 000.
    Piskuises­sa, reilun tuhan­nen asukkaan, Kuh­malah­den kun­nas­sa Pirkan­maal­la kar­toitet­ti­in tilan­net­ta muu­ta­ma vuosi sit­ten. Kun­nas­ta löy­tyi kät­telyssä yli 80 sel­l­aista taloa ja myöhem­min vielä muu­ta­ma lisää. Kuh­malah­den kaltaista muut­to­tap­pi­omaaseu­tua on suuri osa Suomes­ta eli tilanne on hyvin yleinen.
    Maalle asumaan himoit­se­vien kan­nat­taisi ehdot­tomasti inven­toi­da tuo asun­tokan­ta ennen kuin ryhtyy uut­ta rakentamaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.