Puun myynnin verotus

Venäjän puun­myyn­ti­t­ul­lit nos­ta­vat Suomen met­sien kau­pal­lista arvoa. Hal­li­tus vauhdit­taa tätä arvon­nousua anta­mal­la puun myyn­ti­t­u­loista 50 pros­entin alen­nuk­sen. Arvostelu on kuulem­ma kateut­ta; kyse ei nyt ole tulon­jaos­ta vaan tehtaiden toimin­nan turvaamisesta.

Jos kyse ei olisi tulon­jaos­ta vaan puukau­pan vauhdit­tamis­es­ta, olisi ehkä tul­lut mieleen ulot­taa kiin­teistövero met­sä­maa­han. Joko osana myyn­tiveron helpo­tus­ta tai ihan yksinään.

Ilmas­ton­muu­tos ja luon­non­va­ro­jen ehtymi­nen mullis­ta­vat var­al­lisu­u­den jakau­tu­mista maail­mas­sa luon­non­va­ro­jen arvon noustes­sa. Tähän olisi luo­ta­va tasa-arvoa suo­jel­e­vaa lainsäädäntöä:-aivan eri suun­taista kuin tätä nyt toteutet­ta­va verohelpotus.

31 vastausta artikkeliin “Puun myynnin verotus”

  1. Veronalen­nuk­sen logi­ikkaa ja etenkin siitä käytävän keskustelun täy­del­listä puut­tumista olen itsekin ihme­tel­lyt juuri samas­ta syys­tä. Veronalen­nushan luo vah­van odotuk­sen hin­to­jen nousus­ta ja siten vähen­tää, eikä suinkaan lisää puun tar­jon­taa. Met­sän­o­mis­ta­jat ovat keskimäärin yleen­sä sel­l­aises­sa taloudel­lises­sa tilanteessa ettei heil­lä ole edes tarvet­ta lisära­halle joten pant­taami­nen jatkuu vaik­ka maail­man tap­pi­in. Melko has­sua että suo­ma­lainen ns. “vasem­mis­to” on hiiren hil­jaa asi­as­ta. Puu saataisi­in kyl­lä liik­keelle reip­pail­la veronko­ro­tuk­sil­la ja tarvit­taes­sa vaik­ka pakkol­u­nas­tuk­sil­la jos niin halut­taisi­in. Asia ei kuitenkaan kiin­nos­ta vasem­mis­toa kos­ka eihän meil­lä ole oikeasti kuin yksi ain­oa puolue, vai mitä?

  2. Ehkä vähän off-top­ic, mut­ta menköön.

    Tuo­ta luon­non­va­ro­jen ehtymistä ja niiden arvon nousemista on ennustet­tu jo ainakin yli kolme­sa­taa vuot­ta malthusin ajoista läh­tien. Silti hyödykkei­den hin­to­jen makrotren­di on ollut selvästi laske­va viimeiset sata vuotta: 

    http://www.rba.gov.au/PublicationsAndResearch/Bulletin/bu_apr07/rec_rise_com_prices_long_run_pers.html

    Selvä syy tälle taitaa olla teknolo­gian kehit­tymi­nen ja elin­ta­son noustes­sa kulu­tuk­sen siir­tymi­nen enem­män ja enem­män aineet­tomaan suun­taan. Kum­matkin makrotren­de­jä, joiden kään­tymistä on vaikea uskoa.

    Jot­ta tuo ske­naario hyödykkei­den hin­to­jen nousus­ta tulisi hiukan uskot­tavam­mak­si, niin olisi kiva kuul­la jokin muukin argu­ment­ti kuin “this time it is different”.

  3. Lainaan kun min­ul­la ei ole asi­aan juuri mitään lisättävää:

    SAK:n Olli Kos­ki on samaa mieltä kiin­teistöveros­ta ja epäilee, hie­man piruillen, mut­ta valitet­tavasti aiheesta määräaikaisu­u­den uskot­tavu­ut­ta, http://ollikoski.wordpress.com/2008/07/27/metsamafialla-nayton-paikka/

    Paras kom­ment­ti asi­aan tois­taisek­si asi­aan tähän saak­ka oli tosin met­sät. yo. Mikko Täh­tisen kir­joi­tus Hesarin yleisönosastolla:

    “Mikä estää met­sän­o­mis­ta­jia jäämästä odot­ta­maan seu­raavia vero­helpo­tuk­sia? Mielestäni ei mikään. Mikä oikeut­taa val­tio­val­lan puut­tumisen yksit­täisen teol­lisu­u­de­nalan ongelmi­in? Ei mikään. 

    “On tietenkin ymmär­ret­tävä huoli siitä, että tehtaiden ja lin­jo­jen alasajo aiheut­taa työt­tömyyt­tä, mut­ta töitä tässä maas­sa tekevälle riittää. 

    “Fak­ta on kuitenkin se, että Suomes­ta ei tul­la koskaan viemään yhtään tuk­ki- tai kuitupu­u­ta jalosta­mat­tomana ulko­maille. Mik­sei anneta markki­noiden hoitaa asioita?”
    http://www.hs.fi/digilehti/mielipide/artikkeli/Miksei+anneta+markkinoiden+hoitaa+asioita/1135238163594

    Aiheelli­nen kysymys por­var­i­hal­li­tuk­sel­la. Vihrei­den vas­tui­ta asi­as­sa en osaa arvioi­da, mut­ta ei tälle nyt taput­takkaan voi.

  4. Sama poruk­ka ensin parkuu euron perään, ja kun on saatu vah­va val­u­ut­ta, niin pitää alkaa teko­hen­git­tämään. Mikä ala ei olisi kuses­sa Suomes­sa, jos val­u­u­tan arvo heikkenisi 50 pin­naa muu­ta­maan vuo­teen suh­teessa tärkeisi­in val­u­ut­toi­hin muiden ongelmien painaes­sa lisänä. Kataisen kateus-argu­ment­ti oli odotet­tavis­sa. Enää ei puu­tu kuin van­ha kun­non kom­mu­nisti-heit­to kaikille skeptikoille.

  5. Pakko­han hal­li­tuk­sen oli ihan poli­it­ti­sis­takin syistä jotain tehdä, kun tul­li-kiis­taa ei saatu ratkaistua. En usko vero­helpo­tuk­sel­la ole­van kovin kum­moista vaiku­tus­ta kuin har­voil­la met­sän omis­ta­jille, joiden täy­ty­isi muutenkin aloit­taa hakkaa­maan puitaan.

    Suomen met­säsek­torin kohta­lo on pitkälti Venäjän käsis­sä; jos siel­lä ale­taan tosis­saan kehit­tämään omaa met­sä­te­ol­lisu­ut­ta, niin Suo­mi-fir­mat saa aikamoista kyytiä. Venäläisil­lä on etu­na halvem­mat raa­ka-aineet, ener­gia, työvoima ja etenkin lop­u­ton öljyra­hoit­teinen kas­sa, jon­ka avul­la voidaan val­la­ta markki­nao­suuk­sia tap­pi­oista viis. Samal­la poli­it­ti­nen johto ajaa yri­tys­ten etu­ja, ei tartte paljon päästöra­jo­ja sun mui­ta miettiä.

    Itse uskon ja pelkään, että Venäjän puuin­toilul­la on Suomelle paljon suurem­mat ja ikäväm­mät vaiku­tuk­set kuin yleis­es­ti luullaan.

  6. Mik­si muuten Osmo aina puhut jostain ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta ym. jonkun kiin­teän omaisu­u­den arvon­nousus­ta, joka pitää verot­taa omis­ta­jil­ta pois, tai mui­ta kansalaisia suo­jel­la tältä “epä­tasa-arvoiselta” kehi­tyk­seltä. Mihin tahansa sijoituk­seen sisäl­tyy riske­jä, eikä var­masti vähiten Suomes­sa met­sän omis­tamiseen. Jos nyt met­sän arvo nousee, niin mik­si ihmeessä se pitää verot­taa pois? Pitäisikö myös pörssiosakkei­den arvon noustes­sa vähän extraverot­taa, kun sijoit­ta­jat ovat saa­neet ansioton­ta tuloa?

    Oon tiet­ty itse tästä asi­as­ta samaa mieltä muiden kanssa, eli että veron alen­nus on suht hävytön sik­si, että niin paljon parem­piakin vero­ja olisi keven­net­täväk­si. Tuo Täh­tisen kir­joi­tus oli nappiin.

  7. Omis­tan yli 100 hehtaaria met­sää. Tämä veroale ei aiheuta pelkoa mihinkään älyt­tömi­in puun­hakkuisi­in, vaik­ka veroale olisi 100%. Siihen tarvit­taisi­in paljon isom­mat porkkanat.

    Vaikut­taa kuitenkin siltä, että aika moni keskus­tan kan­nat­ta­ja olisi myymässä juuri tänä vuon­na met­sää, kun juuri nyt myytävästä puus­ta halu­taan repiä ekstra-profiittia.

    Ehkä tämä johtuu talouden eri­tyisen synkistä näkymistä (ihmiset säästävät rahaa pahan päivän var­alle) , joista on aika vähän puhut­tu. Mut­ta se on jo toinen juttu.

  8. Aamun hesaris­sa oli mielipi­dekir­joi­tus joka kar­toit­ti mielestäni hyvin met­sä­te­ol­lisu­u­den ‑ja talouden nykyti­laa: veronalen­nuk­sil­la yritetään vauhdit­taa puukaup­paa jon­ka olete­taan ole­van jumis­sa vain siitä syys­tä, että met­sän­o­mis­ta­jat oli­si­vat halut­to­mia myymään. Tosi­asi­as­sa lop­putuot­tei­den kuten sahatavaran markki­nat ovat ymmärtääk­seni juuri nyt täysin pysähdyk­sis­sä ja sitä kaut­ta osta­jil­la ei ole myöskään syytä vauhdit­taa kauppaa.

    Mie­lenki­in­toista on, että Suomeen on raken­net­tu jär­jetön määrä kap­a­siteet­tia, joka on perus­tunut puh­taasti Venäjältä tule­van raaka­pu­un varaan. Tähän liit­tyvät riskit ovat olleet ilmi­selviä jo pidem­män aikaa. Venäjä on myös viestinyt jo vuosia sit­ten aikeis­taan panos­taa omaan met­sä­te­ol­lisu­u­teen­sa. Nyt kun riskit real­isoitu­vat, niin kaik­ki onkin met­sän­o­mis­ta­jien syytä.

  9. Jos met­sien hakkaamista tue­taan vero­helpo­tuksin, niin loogista kai olisi, että myös run­saaseen paperin kulu­tuk­seen patis­tet­taisi­in rahal­lisin kannustimin.
    Eli kus­tan­nusala, print­ti­me­dia, painet­tu­jen lehtien työn­tek­i­jät, niin san­otut A4-saas­teen tuot­ta­jat, kir­jail­i­jat ja muut vas­taa­vat pan­naan­pa käsi reip­paasti ojoon!
    Mehän tämän alan todel­lisia sankare­i­ta olemme.

  10. Jotain piti hal­li­tuk­sen tehdä ja luvatun vero­helpo­tuk­sen kaltainen ratkaisu tulkit­ti­in met­säalal­la oikeak­si. Mitään takei­ta ei tietenkään ole mallin toimivu­ud­es­ta. Kyt­täys puukaupois­sa jatkuu, jos teol­lisu­us yrit­tää alen­taa hin­to­ja. Toisaal­ta saha­te­ol­lisu­u­den markki­nat ovat nin surke­as­sa jamas­sa, että pakko olisi saa­da puu­ta jalostet­tavak­si halvemmalla.
    Pyöreän puun ulko­maankaup­paa on Suomes­sa har­joitet­tu iät ja ajat molem­pi­in suun­ti­in. Kyl­lä jalostam­a­ton­ta puu­ta viedään tänä vuon­nakin, ainakin Pohjois-Suomes­ta Ruot­si­in. Kaukana takana ei ole aika, jol­loin tukkia rah­dat­ti­in Japani­in asti. Nyt ovat tietysti hin­ta­suh­teet muut­tuneet ja tule­vaisu­u­den näkymät samoin. Kaik­ki kalikat kan­nat­taisi jalostaa koti­maas­sa, jos vain kannattaisi.

  11. Komen­toidaan vileä itse asi­aakin. Eri­tyis­es­ti ihme­tyt­tää se, että keven­nys tehti­in takau­tu­vasti, astuen voimaan jo huhtiku­ul­ta. Joku min­is­teri voisi yrit­tää perustel­la, että miten tämä päätös kan­nusti met­sän­o­mis­ta­jaa myymään met­sään­sä viime huhtikuussa? 

    Ehkä jonkun olisi aika selvit­tää kehit­tyvien maakun­tien suo­mi ry:n taus­ta­henkilöi­den ja muun hal­li­tuk­sen lähipi­irien met­sän­myyn­nit huhti-toukokuulta.

  12. “Jos kyse ei olisi tulon­jaos­ta vaan puukau­pan vauhdit­tamis­es­ta, olisi ehkä tul­lut mieleen ulot­taa kiin­teistövero met­sä­maa­han. Joko osana myyn­tiveron helpo­tus­ta tai ihan yksinään.”

    Ympäri men­nään yhteen tul­laan. Meil­lähän oli vielä joitain vuosia sit­ten pin­ta-alavero­tus met­sille joka pakot­ti ihmiset pitämään huol­ta met­sistä. Se kan­nusti tekemään har­ven­nushakku­utkin kun nuoren met­sän verotkin piti mak­saa. Tämä muutet­ti­in puna­mul­ta-kaudel­la kaupunki­lais-met­sän­o­mis­ta­jien mielik­si myyn­tivero­tuk­sek­si. Nyt sit­ten ihme­tel­lään että mik­si ensi-har­ven­nuk­set jää tekemät­tä.. Mik­si puhutaan kiin­teistöveros­ta, eikö se ole vähän keinotekoisen oloinen tähän tarkoituk­seen. Mik­sei vain yksinker­tais­es­ti pala­ta takaisin van­haan met­sien pinta-alaverotukseen.

    “Ilmas­ton­muu­tos ja luon­non­va­ro­jen ehtymi­nen mullis­ta­vat var­al­lisu­u­den jakau­tu­mista maail­mas­sa luon­non­va­ro­jen arvon noustes­sa. Tähän olisi luo­ta­va tasa-arvoa suo­jel­e­vaa lainsäädäntöä”

    Samal­la muuten nousee kaupunkien kiin­teistö­jen arvot kun liikku­mi­nen kallis­tuu. Kuka­han loisi tähän tasa-arvoa.

  13. Samij:

    “Itse uskon ja pelkään, että Venäjän puuin­toilul­la on Suomelle paljon suurem­mat ja ikäväm­mät vaiku­tuk­set kuin yleis­es­ti luullaan.”

    Niin, jospa men­näänkin siihen, että koko Suomen met­sä­te­ol­lisu­us lakkaa ole­mas­ta. Kuka­han ne met­sät sit­ten käy täältä hake­mas­sa ja mihin hin­taan. Aika karu aja­tus, mut­ta ei mielestäni aivan täysin mah­do­ton. Kan­nat­taisiko sit­tenkin myy­dä nyt kun on vielä osta­ja olemassa?

  14. En ole tästä ihan var­ma, mut­ta ymmärtääk­seni pin­ta-alavero mak­set­ti­in kun­nal­lisveron osalts siihen kun­taan, jos­sa omis­ta­ja asuu. Kiin­teistövero mak­se­taan joka tapauk­ses­sa siihen kun­taan, jos­sa kiin­teistö sijaitsee.

  15. Niin, voidaan tuolle met­sä­maalle tietenkin lätkäistä kiin­teistövero. Se onkin haus­ka tapa paran­taa työl­lisyyt­tä, byrokra­t­ian pyörit­tämiseen kun tarvi­taan muu­ta­ma lisävirkamies. 

    Muuten, vero­lakien mukaan met­sän myyjä saisi vähen­tää tuon “met­säki­in­teistöveron” tulon­hankkimis­menona, joten ain­oa merk­i­tys veron­saa­jille olisi seu­raavaa: osa myyntivoittoverosta
    kir­jau­tuukin “met­säki­in­teistöverona” verotulomonentteihin. 

    Tosin myyn­tivoit­tovero menee val­tion rahakirstu­un, tämä “met­säki­in­teistövero” menisi ilmeis­es­ti suo­raan kunnalle. 

    Min­ulle ei ole koskaan kun­nol­la selvin­nyt mikä tämä puhu­vien papukai­jo­jen vuos­i­tolkul­la tois­ta­ma “arvo­ton arvon­nousu” on? 

    Itse olen pähkäil­lyt lankak­erän kera seu­raa­va: Kun Helsin­gin kaupun­ki raken­nut­ti Kampin alueen, niin tapah­tuiko siinä pros­es­sis­sa arvo­ton arvon­nousu, jon­ka kuit­tasi vuorineu­vos Ilpo Kokki­lan omis­ta­ma yhtiörypäs, vai oliko kysymys vain Helsin­gin kaupun­gin tekemästä huonos­ta sopimuksesta?

  16. Pinta–alaverossa las­ket­ti­in met­sä puh­das tuot­to ja lisät­ti­in se muiden ansio­tu­lo­jen päälle. Siinä saat­toikin hyvä­tu­loisel­la tul­la vero­pros­en­ti aika rankak­si. Jos oli hyvät maapo­h­jat ja puut hakat­tu, oli sem­moi­sen met­sän hal­tu­un saami­nen läh­es katas­trofi. Vuosikym­me­nien vero­hel­vetti ilman että met­sästä olisi tulo­ja. Siihen aikaan puun hin­ta myös sovit­ti­in MTK:n ja met­sä­te­ol­lisu­u­den välil­lä. Met­sän­o­mis­ta­jalle oli sama kenelle möi kun hin­ta kat­sot­ti­in sovi­tus­ta taulukos­ta. Kaik­ki tiesi hin­nan parik­si vuodek­si eteen­päin . Hin­nat oli sovit­tu kuin palkat. Fir­mat sit­ten sopi­vat keskenään kuka osti keneltäkin. Nyt nämä jär­jeste­lyt on kielletty.

  17. En ota kan­taa siihen, mil­lainen vero on paras met­sän­o­mis­ta­jille; kysymys on vaikea, ja jokaises­sa ratkais­us­sa on omat ongelmansa. 

    Mut­ta odot­ta­mat­tomat arvon­nousut tai ainakin osa niistä on hyvä verot­taa pois jo sik­si, että kos­ka ne ovat odot­ta­mat­to­mia, ei kukaan muu­ta käyt­täy­tymistään vero­jen vuok­si. Tämä on kuitenkin eri asia sen kanssa, että verote­taan pois korkeariskisten sijoi­tusten tuot­to. Näitä ei pidä sekoit­taa toisi­in­sa mis­sään nimes­sa. Yhteiskun­ta tarvit­see riskinot­ta­jia jo sik­si, että riski­aver­sio on yleisem­pää. Ihmiset yksilöinä ovat usein keskimäärin huonom­pia sietämään riske­jä kuin olisi kokon­aisu­u­den kannal­ta tehokasta.

  18. Met­sä­talous on muuten siinä mielessä mie­lenki­in­toista taloudel­lista toim­intaa, että moni met­sä­talouden ammat­ti­lainen elää vah­vasti siinä uskos­sa, että korkokan­taa ei tarvitse met­sä­talouden kan­nat­tavu­u­s­ana­lyy­seis­sä ottaa lainkaan huomioon. Logi­ik­ka menee kutakuinkin näin: kos­ka met­sä­talous sitoo niin paljon aikaa (met­sän pääte­hakku­uikä 70–100 vuot­ta), niin korkoa korolle laskel­mat johta­vat met­sä­talouden tarkasteluis­sa pelkki­in koronlaskuleikkeihin.

    Tästä käytän­nön esimerkkinä Kansalli­nen met­säo­hjel­ma (ainakin sen ensim­mäi­nen ver­sio) jos­sa met­sän taloudel­lista tuot­toa on tarkastel­tu mallil­la jos­sa korkokan­naksi olete­taan eksplisi­it­tis­es­ti nolla.

    On ylipäätään kovin kum­mallista, että (yksityis)metsätaloteen, jon­ka suurim­mat ja todel­liset markki­nahäir­iöt liit­tyvät met­sien ole­mas­saoloar­voihin ja niiden riit­tämät­tömään tuotan­toon (eri­tyis­es­ti Etelä-Suomen met­sis­sä), puu­tu­taan val­tio­val­lan osalta edelleen keinoin jot­ka kan­nus­ta­vat tur­vaa­maan vain teol­lisu­u­den puunsaannin.

  19. Minus­ta sana ansioton arvon­nousu on kum­ma­jainen. Kun se liit­tyy maa­han, rantaan tai met­sään, arvon­nousu on ansioton. Mut­ta kun se liit­tyy esim. asun­toon Töölössä, Kallios­sa tai mis­sä tahansa vas­taaval­la alueel­la Suomes­sa, arvon­nousua ei kut­su­ta ansiot­tomak­si. Kummallista.

  20. Tilan­nehan on nyt sel­l­ainen, kun kauhuske­naar­i­ois­sa ennen EMU:a maalailti­in: talous taan­tu­mas­sa tai menos­sa taan­tu­maan, rahapoli­ti­ik­ka men­nyt ja Ruot­si ei euroaluet­ta. Onnek­si on Kataisen kaltaisia arvo­jo­hta­jia, jot­ka ymmärtävät mikä poli­ti­ikan filosofia on: sulle, mulle, sulle, mulle, sulle, mulle…

  21. Mut­ta odot­ta­mat­tomat arvon­nousut tai ainakin osa niistä on hyvä verot­taa pois jo sik­si, että kos­ka ne ovat odot­ta­mat­to­mia, ei kukaan muu­ta käyt­täy­tymistään vero­jen vuoksi. 

    Kukaan ei juuri tosi­aan muu­ta käyt­täy­tymistään odot­tomat­tomien tapah­tu­mien vuok­si, mut­ta nythän ei ole mitenkään odot­tam­a­ton­ta, että sosial­isti ei voi sietää sitä, että jotkut saa­vat jotain ilman hei­dän armoaan ja hyväksyn­tään­sä, joten sat­ut­pa rikas­tu­maan mil­lä taval­la hyvän­sä, on täysin var­maa, että sosial­isti yrit­tää verot­taa sen pois tasa-arvouto­pi­oit­ten­sa toteuttamiseksi.

    Mis­tään ei ensi luke­mal­la, eikä toisel­lakaan, ilmene, mik­si täl­lainen leikkaami­nen olisi “hyvä”. Onko kyseessä moraa­li­nen hyvä? Tun­netusti­han valkoinen lib­er­aali säteilee moraal­ista närkästys­tä kaikesta, mikä on hänestä “epä­tasa-arvoista” ja on valmis tuhoa­maan vaik­ka koko maail­man vain saadak­seen sen tasa-arvoisek­si. Ensi vaikutel­ma lue­tus­ta on tämä.
    Kyseessä voi olla myös konkreet­ti­nen, yhteiskun­nalli­nen “hyvä”, jon­ka tietysti valkoinen lib­er­aali kat­soo ole­van jotain juuri hänen tiedos­saan ole­van luon­non­lain kaltaista, ja vain sokei­den, ymmärtämät­tömien tai paho­jen voivan olla asi­as­ta eri mieltä. Täl­löin implisi­it­tis­es­ti mielestäni viitataan mah­dol­liseen jonkin käyt­täy­tymisen muu­tok­seen, jota joko kan­nate­taan tai vas­tuste­taan, mut­ta ei vain ilmene, kumpaa.

  22. Tiedemies: Tuo odot­tam­a­ton ter­mi kaipaa kyl­lä sitä kysymys­tä, että odot­tam­a­ton kenelle?

  23. Voisiko joku vään­tää rauta­lan­gas­ta miten kiin­teistövero lisää metsänhakkuuta.
    Ihan vain sik­sikö että vero­jen langetes­sa verotet­ta­van täy­tyy saa­da jostain rahaa ja siinä tilanteessa katse hel­posti kohdis­tuu metsään?

  24. Tieteen keinoin on tois­tet­tavasti ja johdon­mukaises­ti havait­tu, että ihmisen toimin­nas­ta päät­tävät emootiot, ja että tosi­asi­as­sa ratkaisut ja päätök­set on tehty jo ennenkuin tietoinen ja ratio­naa­li­nen mieli ne tiedostaa. Jär­ki vain kek­sii peruste­lut ja yrit­tää suun­nitel­la toteu­tuk­sen. Suurel­la toden­näköisyy­del­lä tämä kos­kee myös tiedemiehiä.
    Jos use­at toi­sis­taan riip­pumat­tomat havait­si­jat tois­tu­vasti havait­se­vat joit­tenkin tiedemiesten ajat­telun ole­van moraalisen, emo­tion­aalisen agen­dan ohjaa­man, voisi olla hyödyl­listä miet­tiä, mikä tämä agen­da oikein on, ja mitä tai mil­laisia ovatkaan sitä ohjaa­vat emootiot. Näit­ten ohjaavien emootioit­ten ole­mas­saolokin on nopeasti pääteltävis­sä ole­va, joskaan ei loogi­nen vält­tämät­tömyys, ehkä voimakkain selit­tävä tek­i­jä muuten käsit­tämät­tömille lausumille.

  25. Puun vart­tumi­nen tukik­si (lop­putuot­teek­si) kestää Suomes­sa pyöreät 100 vuot­ta. Siinä ajas­sa ihmis­sukupolvia tulee neljä. Per­in­töverotkin puus­ta mak­se­taan neljään ker­taan. Joka vuosi met­säo­maisu­ud­es­ta mak­se­taan lisäk­si verolu­on­teinen metsänhoitomaksu. 

    Met­sä­talouden tulon­muo­dos­tus siis noi­dat­telee suu­ru­us­lu­okkana mallia, jos­sa joka vuosi mak­se­taan euro ja sadan vuo­den kulut­tua saadaan ker­ral­la takaisin 100 euroa. Met­sä­talouden kiin­teistövero (ent. pin­ta-alavero) on yksinker­tais­es­ti älytön.

  26. Vero­ja kan­nat­taa kerätä sel­l­ai­sista paikoista ja sel­l­aisil­la tavoil­la, että niiden keräämi­nen mah­dol­lisuuk­sien mukaan vain siirtää var­al­lisu­ut­ta paikas­ta toiseen, mut­ta ei hävitä sitä vääristämäl­lä kan­nustin­vaiku­tuk­sia. Esimerkik­si pääo­maa ei voi verot­taa yhtä paljon kuin työtä, kos­ka pääo­man verot­ta­mi­nen vähen­tää säästämistä ja investoin­te­ja ja tuhoaa sitä kaut­ta hyv­in­voin­tia. Työtäkään ei kan­na­ta (tai ei kan­nat­taisi) verot­taa yhtä paljoa kuin tupakoin­tia, viinan­juon­tia ja polt­toainet­ta, kos­ka työtä tehdään vähem­män jos sen hin­ta nousee, tupakkia polte­taan, viinaa juo­daan ja autol­la aje­taan vaik­ka niitä verotettaisiin.

    Täl­lä ei vielä ole mitään tekemistä hyvän tai huonon kanssa ja se on sinän­sä eri asia kuin ns. pigou-vero. Pigou-vero­ja kan­netaan asioista, joista on hait­taa muille, kuten vaik­ka saas­tut­tamis­es­ta, metelöin­nistä, jne. Näi­den vero­jen kohdal­la käyt­täy­tymiseen vaikut­ta­mi­nen on veron yksi tarkoi­tus. Näi­den vero­jen tehtävänä on saa­da markki­nat toim­i­maan parem­min, eli että toim­i­jat joutu­vat kohtaa­maan oman toim­intansa aiheut­tamia kus­tan­nuk­sia. Vasem­mis­to sekoit­taa nämä kak­si toisi­in­sa ja jotkut jopa kuvit­tel­e­vat, että rikas­tu­mises­sa sinän­sä on jotain vikaa, minkä vuok­si siitä pitää verottaa. 

    Odot­ta­mat­tomat tulot kuu­lu­vat siihen ensim­mäiseen kat­e­go­ri­aan. Niil­lä ei ole mitään “hyvää” tai “huonoa” roo­lia. Sosial­is­mista syyt­tämi­nen on tässä yhtey­dessä täysin jär­jetön­tä. Mut­ta se ei ole uuti­nen; Caitili­na ja muut hänen hen­gen­heimo­laisen­sa syyt­tävät “sosial­is­mista” kaikkia niitä, joista eivät pidä, mielip­i­teen sisäl­löl­lä ei luon­nol­lis­es­tikaan ole mitään merk­i­tys­tä asialle.

  27. Lisäisin tuo­hon tiedemiehen kir­joituk­seen vielä sen ver­ran, että vero voi olla “hyvä” kos­ka sen ansios­ta jotakin “huonoa” veroa voidaan pienen­tää. Eli kysymys ei ole siitä, onko ansiot­toman arvon­nousun tai perin­nön verot­ta­mi­nen hyvä, vaan onko se parem­pi kuin tulovero. 

    No, eipä tai­da kan­nat­taa odot­taa, että joku keskimääräi­nen per­in­töveron­va­s­tus­ta­ja kykenisi näin mon­imutkaiseen ajatuk­sen­juok­su­un, vaan seu­raavak­si ale­taan paasaa­maan, että kaik­ki veron leikkauk­set on hyvästä. Ihmis­ten pitäisi jotenkin ymmärtää, että kokon­aisveroast­et­ta ei voi­da laskea vero­ja pienen­tämäl­lä, vaan ain­oas­taan val­tion meno­ja vähentämällä.

  28. Sepe­tus:

    “Voisiko joku vään­tää rauta­lan­gas­ta miten kiin­teistövero lisää metsänhakkuuta.
    Ihan vain sik­sikö että vero­jen langetes­sa verotet­ta­van täy­tyy saa­da jostain rahaa ja siinä tilanteessa katse hel­posti kohdis­tuu metsään?”

    Sinivihreä:

    Juuri tästä on kyse. 

    Met­sä­te­ol­lisu­u­den ongel­mana on se, että met­sän­o­mis­ta­jat ovat nykyään tyyp­il­lis­es­ti ansio­työssä met­säsek­torin ulkop­uolel­la, ja eivät näin ole kiris­tet­tävis­sä myymään puu­tavaraa hin­taan mihin hyvän­sä. Joil­lakin met­sän­o­mis­ta­jil­la on myös luon­non­suo­jelullisia tavoit­tei­ta, jol­loin puu­ta ei edes halu­ta myydä. 

    Kun­non vuo­tu­inen rankaisu­vero pakot­taisi em. ryh­mät myymään puu­tavaraa teol­lisu­udelle käytän­nössä saneluhin­nal­la. Nykyisel­lään per­in­töverot toimi­vat jo samaan tapaan, eli ihmis­ten on pakko haka­ta met­siään saadak­seen per­in­töverot mak­su­un. Väitänkin, että merkit­tävin vas­tus­ta­ja met­sien per­in­töveron pois­toon löy­tyy metsäteollisuudesta.

  29. Asia on juuri niinkuin tcrown sanoo. Lähdin siitä ole­tuk­ses­ta, että menoista päätetään erik­seen ja että ne menot täy­tyy rahoit­taa jotenkin, so. oletin menot kiinteiksi.

    Kokon­aisveroaste ei tosi­aankaan voi pienen­tyä ilman, että meno­ja las­ke­taan. Esimerkik­si val­tion bud­jetin lop­pusum­ma on, lehdestä kun luin, 45.8 mil­jar­dia. Brut­tokansan­tuote on suun­nilleen 180 mil­jar­dia, val­tion osu­us tästä on siis reilu neljännes. Kun­tien osu­us on muis­taak­seni luokkaa 20 pros­ent­tia kansan­tuot­teesta. Yhteen­sä siis vajaa puo­let. Veroaste on väistämät­tä näin suuri, luokkaa 45 prosenttia. 

    Tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että kaikesta työstä, mitä tässä maas­sa tehdään, 45 pros­ent­tia tehdään ns. yhteiseen pus­si­in. Vähän reilu puo­let menee sit­ten yksi­tyiseen kulu­tuk­seen, eli työn­tek­i­jöille ja fir­mo­jen omis­ta­jille ja ulko­maille kulutet­tavak­si (net­tovi­en­ti).

  30. Met­sä­maan kiin­teistövero ei voisi olla tasoltaan kum­moinenkaan, jos myyn­ti­t­u­lo­jen vero­tuskin säi­lytetään niin kuin on toden­näköistä. Sik­si en usko että kiin­teistöverol­la saataisi­in havait­tavaa lisäys­tä aikaisek­si. Jotenkin epäilen että ehdot­taes­saan kiin­teistöveroa met­sä­maalle Osmo ei kuitenkaan tavoit­tele hakkuiden lisäys­tä. Olisi­han se vihreälle vähän outoa.

  31. “Jos kyse ei olisi tulon­jaos­ta vaan puukau­pan vauhdit­tamis­es­ta, olisi ehkä tul­lut mieleen ulot­taa kiin­teistövero metsämaahan.”

    Onko asialle tapah­tunut mitään?

    Voisiko saha­pu­un hin­taa laskea vero­tuk­sel­la. Nyt sahat ovat joutuneet vaikeuksiin.

    Muutenkin saha­pu­un kas­vat­tamista kan­nat­taisi tukea. Se tarkoit­taisi, että met­siä hoidet­taisi­in aivan eri taval­la kuin massapuumetsiä.

    Mas­s­a­pu­u­ta saa eteläisiltä kasvu­vy­ohykkeiltä. Paras valikoitu saha­puu kas­vaa pohjoisen vyöhykkeillä.

    Ja mikä paras­ta, saha­pu­u­talous lopet­taisi avo­hakku­ut kan­nat­ta­mat­tom­i­na ja olisi luon­non­mukaista elikkä vihreää.

Vastaa käyttäjälle Traveller Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.