Puun myynnin verotus

Venä­jän puun­myyn­ti­tul­lit nos­ta­vat Suo­men met­sien kau­pal­lis­ta arvoa. Hal­li­tus vauh­dit­taa tätä arvon­nousua anta­mal­la puun myyn­ti­tu­lois­ta 50 pro­sen­tin alen­nuk­sen. Arvos­te­lu on kuu­lem­ma kateut­ta; kyse ei nyt ole tulon­jaos­ta vaan teh­tai­den toi­min­nan turvaamisesta.

Jos kyse ei oli­si tulon­jaos­ta vaan puu­kau­pan vauh­dit­ta­mi­ses­ta, oli­si ehkä tul­lut mie­leen ulot­taa kiin­teis­tö­ve­ro met­sä­maa­han. Joko osa­na myyn­ti­ve­ron hel­po­tus­ta tai ihan yksinään.

Ilmas­ton­muu­tos ja luon­non­va­ro­jen ehty­mi­nen mul­lis­ta­vat varal­li­suu­den jakau­tu­mis­ta maa­il­mas­sa luon­non­va­ro­jen arvon nous­tes­sa. Tähän oli­si luo­ta­va tasa-arvoa suo­je­le­vaa lainsäädäntöä:-aivan eri suun­tais­ta kuin tätä nyt toteu­tet­ta­va verohelpotus.

31 vastausta artikkeliin “Puun myynnin verotus”

  1. Veron­alen­nuk­sen logiik­kaa ja eten­kin sii­tä käy­tä­vän kes­kus­te­lun täy­del­lis­tä puut­tu­mis­ta olen itse­kin ihme­tel­lyt juu­ri samas­ta syys­tä. Veron­alen­nus­han luo vah­van odo­tuk­sen hin­to­jen nousus­ta ja siten vähen­tää, eikä suin­kaan lisää puun tar­jon­taa. Met­sä­no­mis­ta­jat ovat kes­ki­mää­rin yleen­sä sel­lai­ses­sa talou­del­li­ses­sa tilan­tees­sa ettei heil­lä ole edes tar­vet­ta lisä­ra­hal­le joten pant­taa­mi­nen jat­kuu vaik­ka maa­il­man tap­piin. Mel­ko has­sua että suo­ma­lai­nen ns. “vasem­mis­to” on hii­ren hil­jaa asias­ta. Puu saa­tai­siin kyl­lä liik­keel­le reip­pail­la veron­ko­ro­tuk­sil­la ja tar­vit­taes­sa vaik­ka pak­ko­lu­nas­tuk­sil­la jos niin halut­tai­siin. Asia ei kui­ten­kaan kiin­nos­ta vasem­mis­toa kos­ka eihän meil­lä ole oikeas­ti kuin yksi ainoa puo­lue, vai mitä?

  2. Ehkä vähän off-topic, mut­ta menköön.

    Tuo­ta luon­non­va­ro­jen ehty­mis­tä ja nii­den arvon nouse­mis­ta on ennus­tet­tu jo aina­kin yli kol­me­sa­taa vuot­ta malt­husin ajois­ta läh­tien. Sil­ti hyö­dyk­kei­den hin­to­jen mak­rot­ren­di on ollut sel­väs­ti las­ke­va vii­mei­set sata vuotta: 

    http://www.rba.gov.au/PublicationsAndResearch/Bulletin/bu_apr07/rec_rise_com_prices_long_run_pers.html

    Sel­vä syy täl­le tai­taa olla tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­nen ja elin­ta­son nous­tes­sa kulu­tuk­sen siir­ty­mi­nen enem­män ja enem­män aineet­to­maan suun­taan. Kum­mat­kin mak­rot­ren­de­jä, joi­den kään­ty­mis­tä on vai­kea uskoa.

    Jot­ta tuo ske­naa­rio hyö­dyk­kei­den hin­to­jen nousus­ta tuli­si hiu­kan uskot­ta­vam­mak­si, niin oli­si kiva kuul­la jokin muu­kin argu­ment­ti kuin “this time it is different”.

  3. Lai­naan kun minul­la ei ole asi­aan juu­ri mitään lisättävää:

    SAK:n Olli Kos­ki on samaa miel­tä kiin­teis­tö­ve­ros­ta ja epäi­lee, hie­man piruil­len, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti aihees­ta mää­rä­ai­kai­suu­den uskot­ta­vuut­ta, http://ollikoski.wordpress.com/2008/07/27/metsamafialla-nayton-paikka/

    Paras kom­ment­ti asi­aan tois­tai­sek­si asi­aan tähän saak­ka oli tosin met­sät. yo. Mik­ko Täh­ti­sen kir­joi­tus Hesa­rin yleisönosastolla:

    Mikä estää met­sä­no­mis­ta­jia jää­mäs­tä odot­ta­maan seu­raa­via vero­hel­po­tuk­sia? Mie­les­tä­ni ei mikään. Mikä oikeut­taa val­tio­val­lan puut­tu­mi­sen yksit­täi­sen teol­li­suu­de­na­lan ongel­miin? Ei mikään. 

    On tie­ten­kin ymmär­ret­tä­vä huo­li sii­tä, että teh­tai­den ja lin­jo­jen alas­ajo aiheut­taa työt­tö­myyt­tä, mut­ta töi­tä täs­sä maas­sa teke­väl­le riittää. 

    Fak­ta on kui­ten­kin se, että Suo­mes­ta ei tul­la kos­kaan vie­mään yhtään tuk­ki- tai kui­tu­puu­ta jalos­ta­mat­to­ma­na ulko­mail­le. Mik­sei anne­ta mark­ki­noi­den hoi­taa asioita?”
    http://www.hs.fi/digilehti/mielipide/artikkeli/Miksei+anneta+markkinoiden+hoitaa+asioita/1135238163594

    Aiheel­li­nen kysy­mys por­va­ri­hal­li­tuk­sel­la. Vih­rei­den vas­tui­ta asias­sa en osaa arvioi­da, mut­ta ei täl­le nyt taput­tak­kaan voi.

  4. Sama poruk­ka ensin par­kuu euron perään, ja kun on saa­tu vah­va valuut­ta, niin pitää alkaa teko­hen­git­tä­mään. Mikä ala ei oli­si kuses­sa Suo­mes­sa, jos valuu­tan arvo heik­ke­ni­si 50 pin­naa muu­ta­maan vuo­teen suh­tees­sa tär­kei­siin valuut­toi­hin mui­den ongel­mien pai­naes­sa lisä­nä. Katai­sen kateus-argu­ment­ti oli odo­tet­ta­vis­sa. Enää ei puu­tu kuin van­ha kun­non kom­mu­nis­ti-heit­to kai­kil­le skeptikoille.

  5. Pak­ko­han hal­li­tuk­sen oli ihan poliit­ti­sis­ta­kin syis­tä jotain teh­dä, kun tul­li-kiis­taa ei saa­tu rat­kais­tua. En usko vero­hel­po­tuk­sel­la ole­van kovin kum­mois­ta vai­ku­tus­ta kuin har­voil­la met­sän omis­ta­jil­le, joi­den täy­tyi­si muu­ten­kin aloit­taa hak­kaa­maan puitaan.

    Suo­men met­sä­sek­to­rin koh­ta­lo on pit­käl­ti Venä­jän käsis­sä; jos siel­lä ale­taan tosis­saan kehit­tä­mään omaa met­sä­teol­li­suut­ta, niin Suo­mi-fir­mat saa aika­mois­ta kyy­tiä. Venä­läi­sil­lä on etu­na hal­vem­mat raa­ka-aineet, ener­gia, työ­voi­ma ja eten­kin lopu­ton öljy­ra­hoit­tei­nen kas­sa, jon­ka avul­la voi­daan val­la­ta mark­ki­nao­suuk­sia tap­piois­ta viis. Samal­la poliit­ti­nen joh­to ajaa yri­tys­ten etu­ja, ei tart­te pal­jon pääs­tö­ra­jo­ja sun mui­ta miettiä.

    Itse uskon ja pel­kään, että Venä­jän puu­in­toi­lul­la on Suo­mel­le pal­jon suu­rem­mat ja ikä­väm­mät vai­ku­tuk­set kuin ylei­ses­ti luullaan.

  6. Mik­si muu­ten Osmo aina puhut jos­tain ansiot­to­mas­ta arvon­nousus­ta ym. jon­kun kiin­teän omai­suu­den arvon­nousus­ta, joka pitää verot­taa omis­ta­jil­ta pois, tai mui­ta kan­sa­lai­sia suo­jel­la täl­tä “epä­ta­sa-arvoi­sel­ta” kehi­tyk­sel­tä. Mihin tahan­sa sijoi­tuk­seen sisäl­tyy ris­ke­jä, eikä var­mas­ti vähi­ten Suo­mes­sa met­sän omis­ta­mi­seen. Jos nyt met­sän arvo nousee, niin mik­si ihmees­sä se pitää verot­taa pois? Pitäi­si­kö myös pörs­sio­sak­kei­den arvon nous­tes­sa vähän ext­ra­ve­rot­taa, kun sijoit­ta­jat ovat saa­neet ansio­ton­ta tuloa?

    Oon tiet­ty itse täs­tä asias­ta samaa miel­tä mui­den kans­sa, eli että veron alen­nus on suht hävy­tön sik­si, että niin pal­jon parem­pia­kin vero­ja oli­si keven­net­tä­väk­si. Tuo Täh­ti­sen kir­joi­tus oli nappiin.

  7. Omis­tan yli 100 heh­taa­ria met­sää. Tämä veroa­le ei aiheu­ta pel­koa mihin­kään älyt­tö­miin puun­hak­kui­siin, vaik­ka veroa­le oli­si 100%. Sii­hen tar­vit­tai­siin pal­jon isom­mat porkkanat.

    Vai­kut­taa kui­ten­kin sil­tä, että aika moni kes­kus­tan kan­nat­ta­ja oli­si myy­mäs­sä juu­ri tänä vuon­na met­sää, kun juu­ri nyt myy­tä­väs­tä puus­ta halu­taan repiä ekstra-profiittia.

    Ehkä tämä joh­tuu talou­den eri­tyi­sen syn­kis­tä näky­mis­tä (ihmi­set sääs­tä­vät rahaa pahan päi­vän varal­le) , jois­ta on aika vähän puhut­tu. Mut­ta se on jo toi­nen juttu.

  8. Aamun hesa­ris­sa oli mie­li­pi­de­kir­joi­tus joka kar­toit­ti mie­les­tä­ni hyvin met­sä­teol­li­suu­den ‑ja talou­den nyky­ti­laa: veron­alen­nuk­sil­la yri­te­tään vauh­dit­taa puu­kaup­paa jon­ka ole­te­taan ole­van jumis­sa vain sii­tä syys­tä, että met­sä­no­mis­ta­jat oli­si­vat halut­to­mia myy­mään. Tosia­sias­sa lop­pu­tuot­tei­den kuten saha­ta­va­ran mark­ki­nat ovat ymmär­tääk­se­ni juu­ri nyt täy­sin pysäh­dyk­sis­sä ja sitä kaut­ta osta­jil­la ei ole myös­kään syy­tä vauh­dit­taa kauppaa.

    Mie­len­kiin­tois­ta on, että Suo­meen on raken­net­tu jär­je­tön mää­rä kapa­si­teet­tia, joka on perus­tu­nut puh­taas­ti Venä­jäl­tä tule­van raa­ka­puun varaan. Tähän liit­ty­vät ris­kit ovat olleet ilmi­sel­viä jo pidem­män aikaa. Venä­jä on myös vies­ti­nyt jo vuo­sia sit­ten aikeis­taan panos­taa omaan met­sä­teol­li­suu­teen­sa. Nyt kun ris­kit rea­li­soi­tu­vat, niin kaik­ki onkin met­sä­no­mis­ta­jien syytä.

  9. Jos met­sien hak­kaa­mis­ta tue­taan vero­hel­po­tuk­sin, niin loo­gis­ta kai oli­si, että myös run­saa­seen pape­rin kulu­tuk­seen patis­tet­tai­siin rahal­li­sin kannustimin.
    Eli kus­tan­nusa­la, print­ti­me­dia, pai­net­tu­jen leh­tien työn­te­ki­jät, niin sano­tut A4-saas­teen tuot­ta­jat, kir­jai­li­jat ja muut vas­taa­vat pan­naan­pa käsi reip­paas­ti ojoon!
    Mehän tämän alan todel­li­sia san­ka­rei­ta olemme.

  10. Jotain piti hal­li­tuk­sen teh­dä ja luva­tun vero­hel­po­tuk­sen kal­tai­nen rat­kai­su tul­kit­tiin met­sä­alal­la oikeak­si. Mitään takei­ta ei tie­ten­kään ole mal­lin toi­mi­vuu­des­ta. Kyt­täys puu­kau­pois­sa jat­kuu, jos teol­li­suus yrit­tää alen­taa hin­to­ja. Toi­saal­ta saha­teol­li­suu­den mark­ki­nat ovat nin sur­keas­sa jamas­sa, että pak­ko oli­si saa­da puu­ta jalos­tet­ta­vak­si halvemmalla.
    Pyö­reän puun ulko­maan­kaup­paa on Suo­mes­sa har­joi­tet­tu iät ja ajat molem­piin suun­tiin. Kyl­lä jalos­ta­ma­ton­ta puu­ta vie­dään tänä vuon­na­kin, aina­kin Poh­jois-Suo­mes­ta Ruot­siin. Kau­ka­na taka­na ei ole aika, jol­loin tuk­kia rah­dat­tiin Japa­niin asti. Nyt ovat tie­tys­ti hin­ta­suh­teet muut­tu­neet ja tule­vai­suu­den näky­mät samoin. Kaik­ki kali­kat kan­nat­tai­si jalos­taa koti­maas­sa, jos vain kannattaisi.

  11. Komen­toi­daan vileä itse asi­aa­kin. Eri­tyi­ses­ti ihme­tyt­tää se, että keven­nys teh­tiin takau­tu­vas­ti, astuen voi­maan jo huh­ti­kuul­ta. Joku minis­te­ri voi­si yrit­tää perus­tel­la, että miten tämä pää­tös kan­nus­ti met­sä­no­mis­ta­jaa myy­mään met­sään­sä vii­me huhtikuussa? 

    Ehkä jon­kun oli­si aika sel­vit­tää kehit­ty­vien maa­kun­tien suo­mi ry:n taus­ta­hen­ki­löi­den ja muun hal­li­tuk­sen lähi­pii­rien met­sän­myyn­nit huhti-toukokuulta.

  12. Jos kyse ei oli­si tulon­jaos­ta vaan puu­kau­pan vauh­dit­ta­mi­ses­ta, oli­si ehkä tul­lut mie­leen ulot­taa kiin­teis­tö­ve­ro met­sä­maa­han. Joko osa­na myyn­ti­ve­ron hel­po­tus­ta tai ihan yksinään.”

    Ympä­ri men­nään yhteen tul­laan. Meil­lä­hän oli vie­lä joi­tain vuo­sia sit­ten pin­ta-ala­ve­ro­tus met­sil­le joka pakot­ti ihmi­set pitä­mään huol­ta met­sis­tä. Se kan­nus­ti teke­mään har­ven­nus­hak­kuut­kin kun nuo­ren met­sän verot­kin piti mak­saa. Tämä muu­tet­tiin puna­mul­ta-kau­del­la kau­pun­ki­lais-met­sä­no­mis­ta­jien mie­lik­si myyn­ti­ve­ro­tuk­sek­si. Nyt sit­ten ihme­tel­lään että mik­si ensi-har­ven­nuk­set jää teke­mät­tä.. Mik­si puhu­taan kiin­teis­tö­ve­ros­ta, eikö se ole vähän kei­no­te­koi­sen oloi­nen tähän tar­koi­tuk­seen. Mik­sei vain yksin­ker­tai­ses­ti pala­ta takai­sin van­haan met­sien pinta-alaverotukseen.

    Ilmas­ton­muu­tos ja luon­non­va­ro­jen ehty­mi­nen mul­lis­ta­vat varal­li­suu­den jakau­tu­mis­ta maa­il­mas­sa luon­non­va­ro­jen arvon nous­tes­sa. Tähän oli­si luo­ta­va tasa-arvoa suo­je­le­vaa lainsäädäntöä”

    Samal­la muu­ten nousee kau­pun­kien kiin­teis­tö­jen arvot kun liik­ku­mi­nen kal­lis­tuu. Kuka­han loi­si tähän tasa-arvoa.

  13. Samij:

    Itse uskon ja pel­kään, että Venä­jän puu­in­toi­lul­la on Suo­mel­le pal­jon suu­rem­mat ja ikä­väm­mät vai­ku­tuk­set kuin ylei­ses­ti luullaan.”

    Niin, jos­pa men­nään­kin sii­hen, että koko Suo­men met­sä­teol­li­suus lak­kaa ole­mas­ta. Kuka­han ne met­sät sit­ten käy tääl­tä hake­mas­sa ja mihin hin­taan. Aika karu aja­tus, mut­ta ei mie­les­tä­ni aivan täy­sin mah­do­ton. Kan­nat­tai­si­ko sit­ten­kin myy­dä nyt kun on vie­lä osta­ja olemassa?

  14. En ole täs­tä ihan var­ma, mut­ta ymmär­tääk­se­ni pin­ta-ala­ve­ro mak­set­tiin kun­nal­lis­ve­ron osalts sii­hen kun­taan, jos­sa omis­ta­ja asuu. Kiin­teis­tö­ve­ro mak­se­taan joka tapauk­ses­sa sii­hen kun­taan, jos­sa kiin­teis­tö sijaitsee.

  15. Niin, voi­daan tuol­le met­sä­maal­le tie­ten­kin lät­käis­tä kiin­teis­tö­ve­ro. Se onkin haus­ka tapa paran­taa työl­li­syyt­tä, byro­kra­tian pyö­rit­tä­mi­seen kun tar­vi­taan muu­ta­ma lisävirkamies. 

    Muu­ten, vero­la­kien mukaan met­sän myy­jä sai­si vähen­tää tuon “met­sä­kiin­teis­tö­ve­ron” tulon­hank­ki­mis­me­no­na, joten ainoa mer­ki­tys veron­saa­jil­le oli­si seu­raa­vaa: osa myyntivoittoverosta
    kir­jau­tuu­kin “met­sä­kiin­teis­tö­ve­ro­na” verotulomonentteihin. 

    Tosin myyn­ti­voit­to­ve­ro menee val­tion raha­kirs­tuun, tämä “met­sä­kiin­teis­tö­ve­ro” meni­si ilmei­ses­ti suo­raan kunnalle. 

    Minul­le ei ole kos­kaan kun­nol­la sel­vin­nyt mikä tämä puhu­vien papu­kai­jo­jen vuo­si­tol­kul­la tois­ta­ma “arvo­ton arvon­nousu” on? 

    Itse olen päh­käil­lyt lan­ka­ke­rän kera seu­raa­va: Kun Hel­sin­gin kau­pun­ki raken­nut­ti Kam­pin alu­een, niin tapah­tui­ko sii­nä pro­ses­sis­sa arvo­ton arvon­nousu, jon­ka kuit­ta­si vuo­ri­neu­vos Ilpo Kok­ki­lan omis­ta­ma yhtiö­ry­päs, vai oli­ko kysy­mys vain Hel­sin­gin kau­pun­gin teke­mäs­tä huo­nos­ta sopimuksesta?

  16. Pinta–alaverossa las­ket­tiin met­sä puh­das tuot­to ja lisät­tiin se mui­den ansio­tu­lo­jen pääl­le. Sii­nä saat­toi­kin hyvä­tu­loi­sel­la tul­la vero­pro­sen­ti aika ran­kak­si. Jos oli hyvät maa­poh­jat ja puut hakat­tu, oli sem­moi­sen met­sän hal­tuun saa­mi­nen lähes kata­stro­fi. Vuo­si­kym­me­nien vero­hel­vet­ti ilman että met­säs­tä oli­si tulo­ja. Sii­hen aikaan puun hin­ta myös sovit­tiin MTK:n ja met­sä­teol­li­suu­den välil­lä. Met­sä­no­mis­ta­jal­le oli sama kenel­le möi kun hin­ta kat­sot­tiin sovi­tus­ta tau­lu­kos­ta. Kaik­ki tie­si hin­nan parik­si vuo­dek­si eteen­päin . Hin­nat oli sovit­tu kuin pal­kat. Fir­mat sit­ten sopi­vat kes­ke­nään kuka osti kenel­tä­kin. Nyt nämä jär­jes­te­lyt on kielletty.

  17. En ota kan­taa sii­hen, mil­lai­nen vero on paras met­sä­no­mis­ta­jil­le; kysy­mys on vai­kea, ja jokai­ses­sa rat­kai­sus­sa on omat ongelmansa. 

    Mut­ta odot­ta­mat­to­mat arvon­nousut tai aina­kin osa niis­tä on hyvä verot­taa pois jo sik­si, että kos­ka ne ovat odot­ta­mat­to­mia, ei kukaan muu­ta käyt­täy­ty­mis­tään vero­jen vuok­si. Tämä on kui­ten­kin eri asia sen kans­sa, että vero­te­taan pois kor­kea­ris­kis­ten sijoi­tus­ten tuot­to. Näi­tä ei pidä sekoit­taa toi­siin­sa mis­sään nimes­sa. Yhteis­kun­ta tar­vit­see ris­ki­not­ta­jia jo sik­si, että ris­kia­ver­sio on ylei­sem­pää. Ihmi­set yksi­löi­nä ovat usein kes­ki­mää­rin huo­nom­pia sie­tä­mään ris­ke­jä kuin oli­si koko­nai­suu­den kan­nal­ta tehokasta.

  18. Met­sä­ta­lous on muu­ten sii­nä mie­les­sä mie­len­kiin­tois­ta talou­del­lis­ta toi­min­taa, että moni met­sä­ta­lou­den ammat­ti­lai­nen elää vah­vas­ti sii­nä uskos­sa, että kor­ko­kan­taa ei tar­vit­se met­sä­ta­lou­den kan­nat­ta­vuusa­na­lyy­seis­sä ottaa lain­kaan huo­mioon. Logiik­ka menee kuta­kuin­kin näin: kos­ka met­sä­ta­lous sitoo niin pal­jon aikaa (met­sän pää­te­hak­kuu­ikä 70–100 vuot­ta), niin kor­koa korol­le las­kel­mat joh­ta­vat met­sä­ta­lou­den tar­kas­te­luis­sa pelk­kiin koronlaskuleikkeihin.

    Täs­tä käy­tän­nön esi­merk­ki­nä Kan­sal­li­nen met­sä­oh­jel­ma (aina­kin sen ensim­mäi­nen ver­sio) jos­sa met­sän talou­del­lis­ta tuot­toa on tar­kas­tel­tu mal­lil­la jos­sa kor­ko­kan­nak­si ole­te­taan ekspli­siit­ti­ses­ti nolla.

    On yli­pää­tään kovin kum­mal­lis­ta, että (yksityis)metsätaloteen, jon­ka suu­rim­mat ja todel­li­set mark­ki­na­häi­riöt liit­ty­vät met­sien ole­mas­sao­loar­voi­hin ja nii­den riit­tä­mät­tö­mään tuo­tan­toon (eri­tyi­ses­ti Ete­lä-Suo­men met­sis­sä), puu­tu­taan val­tio­val­lan osal­ta edel­leen kei­noin jot­ka kan­nus­ta­vat tur­vaa­maan vain teol­li­suu­den puunsaannin.

  19. Minus­ta sana ansio­ton arvon­nousu on kum­ma­jai­nen. Kun se liit­tyy maa­han, ran­taan tai met­sään, arvon­nousu on ansio­ton. Mut­ta kun se liit­tyy esim. asun­toon Töö­lös­sä, Kal­lios­sa tai mis­sä tahan­sa vas­taa­val­la alu­eel­la Suo­mes­sa, arvon­nousua ei kut­su­ta ansiot­to­mak­si. Kummallista.

  20. Tilan­ne­han on nyt sel­lai­nen, kun kau­hus­ke­naa­riois­sa ennen EMU:a maa­lail­tiin: talous taan­tu­mas­sa tai menos­sa taan­tu­maan, raha­po­li­tiik­ka men­nyt ja Ruot­si ei euroa­luet­ta. Onnek­si on Katai­sen kal­tai­sia arvo­joh­ta­jia, jot­ka ymmär­tä­vät mikä poli­tii­kan filo­so­fia on: sul­le, mul­le, sul­le, mul­le, sul­le, mulle…

  21. Mut­ta odot­ta­mat­to­mat arvon­nousut tai aina­kin osa niis­tä on hyvä verot­taa pois jo sik­si, että kos­ka ne ovat odot­ta­mat­to­mia, ei kukaan muu­ta käyt­täy­ty­mis­tään vero­jen vuoksi. 

    Kukaan ei juu­ri tosi­aan muu­ta käyt­täy­ty­mis­tään odot­to­mat­to­mien tapah­tu­mien vuok­si, mut­ta nyt­hän ei ole miten­kään odot­ta­ma­ton­ta, että sosia­lis­ti ei voi sie­tää sitä, että jot­kut saa­vat jotain ilman hei­dän armo­aan ja hyväk­syn­tään­sä, joten satut­pa rikas­tu­maan mil­lä taval­la hyvän­sä, on täy­sin var­maa, että sosia­lis­ti yrit­tää verot­taa sen pois tasa-arvou­to­pioit­ten­sa toteuttamiseksi.

    Mis­tään ei ensi luke­mal­la, eikä toi­sel­la­kaan, ilme­ne, mik­si täl­lai­nen leik­kaa­mi­nen oli­si “hyvä”. Onko kysees­sä moraa­li­nen hyvä? Tun­ne­tus­ti­han val­koi­nen libe­raa­li sätei­lee moraa­lis­ta när­käs­tys­tä kai­kes­ta, mikä on hänes­tä “epä­ta­sa-arvois­ta” ja on val­mis tuhoa­maan vaik­ka koko maa­il­man vain saa­dak­seen sen tasa-arvoi­sek­si. Ensi vai­ku­tel­ma lue­tus­ta on tämä.
    Kysees­sä voi olla myös kon­kreet­ti­nen, yhteis­kun­nal­li­nen “hyvä”, jon­ka tie­tys­ti val­koi­nen libe­raa­li kat­soo ole­van jotain juu­ri hänen tie­dos­saan ole­van luon­non­lain kal­tais­ta, ja vain sokei­den, ymmär­tä­mät­tö­mien tai paho­jen voi­van olla asias­ta eri miel­tä. Täl­löin impli­siit­ti­ses­ti mie­les­tä­ni vii­ta­taan mah­dol­li­seen jon­kin käyt­täy­ty­mi­sen muu­tok­seen, jota joko kan­na­te­taan tai vas­tus­te­taan, mut­ta ei vain ilme­ne, kumpaa.

  22. Tie­de­mies: Tuo odot­ta­ma­ton ter­mi kai­paa kyl­lä sitä kysy­mys­tä, että odot­ta­ma­ton kenelle?

  23. Voi­si­ko joku vään­tää rau­ta­lan­gas­ta miten kiin­teis­tö­ve­ro lisää metsänhakkuuta.
    Ihan vain sik­si­kö että vero­jen lan­ge­tes­sa vero­tet­ta­van täy­tyy saa­da jos­tain rahaa ja sii­nä tilan­tees­sa kat­se hel­pos­ti koh­dis­tuu metsään?

  24. Tie­teen kei­noin on tois­tet­ta­vas­ti ja joh­don­mu­kai­ses­ti havait­tu, että ihmi­sen toi­min­nas­ta päät­tä­vät emoo­tiot, ja että tosia­sias­sa rat­kai­sut ja pää­tök­set on teh­ty jo ennen­kuin tie­toi­nen ja ratio­naa­li­nen mie­li ne tie­dos­taa. Jär­ki vain kek­sii perus­te­lut ja yrit­tää suun­ni­tel­la toteu­tuk­sen. Suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä tämä kos­kee myös tiedemiehiä.
    Jos useat toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mat havait­si­jat tois­tu­vas­ti havait­se­vat joit­ten­kin tie­de­mies­ten ajat­te­lun ole­van moraa­li­sen, emo­tio­naa­li­sen agen­dan ohjaa­man, voi­si olla hyö­dyl­lis­tä miet­tiä, mikä tämä agen­da oikein on, ja mitä tai mil­lai­sia ovat­kaan sitä ohjaa­vat emoo­tiot. Näit­ten ohjaa­vien emoo­tioit­ten ole­mas­sao­lo­kin on nopeas­ti pää­tel­tä­vis­sä ole­va, jos­kaan ei loo­gi­nen vält­tä­mät­tö­myys, ehkä voi­mak­kain selit­tä­vä teki­jä muu­ten käsit­tä­mät­tö­mil­le lausumille.

  25. Puun vart­tu­mi­nen tukik­si (lop­pu­tuot­teek­si) kes­tää Suo­mes­sa pyö­reät 100 vuot­ta. Sii­nä ajas­sa ihmis­su­ku­pol­via tulee nel­jä. Perin­tö­ve­rot­kin puus­ta mak­se­taan nel­jään ker­taan. Joka vuo­si met­sä­omai­suu­des­ta mak­se­taan lisäk­si vero­luon­tei­nen metsänhoitomaksu. 

    Met­sä­ta­lou­den tulon­muo­dos­tus siis noi­dat­te­lee suu­ruus­luok­ka­na mal­lia, jos­sa joka vuo­si mak­se­taan euro ja sadan vuo­den kulut­tua saa­daan ker­ral­la takai­sin 100 euroa. Met­sä­ta­lou­den kiin­teis­tö­ve­ro (ent. pin­ta-ala­ve­ro) on yksin­ker­tai­ses­ti älytön.

  26. Vero­ja kan­nat­taa kerä­tä sel­lai­sis­ta pai­kois­ta ja sel­lai­sil­la tavoil­la, että nii­den kerää­mi­nen mah­dol­li­suuk­sien mukaan vain siir­tää varal­li­suut­ta pai­kas­ta toi­seen, mut­ta ei hävi­tä sitä vää­ris­tä­mäl­lä kan­nus­tin­vai­ku­tuk­sia. Esi­mer­kik­si pää­omaa ei voi verot­taa yhtä pal­jon kuin työ­tä, kos­ka pää­oman verot­ta­mi­nen vähen­tää sääs­tä­mis­tä ja inves­toin­te­ja ja tuho­aa sitä kaut­ta hyvin­voin­tia. Työ­tä­kään ei kan­na­ta (tai ei kan­nat­tai­si) verot­taa yhtä pal­joa kuin tupa­koin­tia, vii­nan­juon­tia ja polt­toai­net­ta, kos­ka työ­tä teh­dään vähem­män jos sen hin­ta nousee, tupak­kia pol­te­taan, vii­naa juo­daan ja autol­la aje­taan vaik­ka nii­tä verotettaisiin.

    Täl­lä ei vie­lä ole mitään teke­mis­tä hyvän tai huo­non kans­sa ja se on sinän­sä eri asia kuin ns. pigou-vero. Pigou-vero­ja kan­ne­taan asiois­ta, jois­ta on hait­taa muil­le, kuten vaik­ka saas­tut­ta­mi­ses­ta, mete­löin­nis­tä, jne. Näi­den vero­jen koh­dal­la käyt­täy­ty­mi­seen vai­kut­ta­mi­nen on veron yksi tar­koi­tus. Näi­den vero­jen teh­tä­vä­nä on saa­da mark­ki­nat toi­mi­maan parem­min, eli että toi­mi­jat jou­tu­vat koh­taa­maan oman toi­min­tan­sa aiheut­ta­mia kus­tan­nuk­sia. Vasem­mis­to sekoit­taa nämä kak­si toi­siin­sa ja jot­kut jopa kuvit­te­le­vat, että rikas­tu­mi­ses­sa sinän­sä on jotain vikaa, min­kä vuok­si sii­tä pitää verottaa. 

    Odot­ta­mat­to­mat tulot kuu­lu­vat sii­hen ensim­mäi­seen kate­go­ri­aan. Niil­lä ei ole mitään “hyvää” tai “huo­noa” roo­lia. Sosia­lis­mis­ta syyt­tä­mi­nen on täs­sä yhtey­des­sä täy­sin jär­je­tön­tä. Mut­ta se ei ole uuti­nen; Cai­ti­li­na ja muut hänen hen­gen­hei­mo­lai­sen­sa syyt­tä­vät “sosia­lis­mis­ta” kaik­kia nii­tä, jois­ta eivät pidä, mie­li­pi­teen sisäl­löl­lä ei luon­nol­li­ses­ti­kaan ole mitään mer­ki­tys­tä asialle.

  27. Lisäi­sin tuo­hon tie­de­mie­hen kir­joi­tuk­seen vie­lä sen ver­ran, että vero voi olla “hyvä” kos­ka sen ansios­ta jota­kin “huo­noa” veroa voi­daan pie­nen­tää. Eli kysy­mys ei ole sii­tä, onko ansiot­to­man arvon­nousun tai perin­nön verot­ta­mi­nen hyvä, vaan onko se parem­pi kuin tulovero. 

    No, eipä tai­da kan­nat­taa odot­taa, että joku kes­ki­mää­räi­nen perin­tö­ve­ron­vas­tus­ta­ja kyke­ni­si näin moni­mut­kai­seen aja­tuk­sen­juok­suun, vaan seu­raa­vak­si ale­taan paa­saa­maan, että kaik­ki veron leik­kauk­set on hyväs­tä. Ihmis­ten pitäi­si joten­kin ymmär­tää, että koko­nais­ve­roas­tet­ta ei voi­da las­kea vero­ja pie­nen­tä­mäl­lä, vaan ainoas­taan val­tion meno­ja vähentämällä.

  28. Sepe­tus:

    Voi­si­ko joku vään­tää rau­ta­lan­gas­ta miten kiin­teis­tö­ve­ro lisää metsänhakkuuta.
    Ihan vain sik­si­kö että vero­jen lan­ge­tes­sa vero­tet­ta­van täy­tyy saa­da jos­tain rahaa ja sii­nä tilan­tees­sa kat­se hel­pos­ti koh­dis­tuu metsään?”

    Sini­vih­reä:

    Juu­ri täs­tä on kyse. 

    Met­sä­teol­li­suu­den ongel­ma­na on se, että met­sä­no­mis­ta­jat ovat nyky­ään tyy­pil­li­ses­ti ansio­työs­sä met­sä­sek­to­rin ulko­puo­lel­la, ja eivät näin ole kiris­tet­tä­vis­sä myy­mään puu­ta­va­raa hin­taan mihin hyvän­sä. Joil­la­kin met­sä­no­mis­ta­jil­la on myös luon­non­suo­je­lul­li­sia tavoit­tei­ta, jol­loin puu­ta ei edes halu­ta myydä. 

    Kun­non vuo­tui­nen ran­kai­su­ve­ro pakot­tai­si em. ryh­mät myy­mään puu­ta­va­raa teol­li­suu­del­le käy­tän­nös­sä sane­lu­hin­nal­la. Nykyi­sel­lään perin­tö­ve­rot toi­mi­vat jo samaan tapaan, eli ihmis­ten on pak­ko haka­ta met­si­ään saa­dak­seen perin­tö­ve­rot mak­suun. Väi­tän­kin, että mer­kit­tä­vin vas­tus­ta­ja met­sien perin­tö­ve­ron pois­toon löy­tyy metsäteollisuudesta.

  29. Asia on juu­ri niin­kuin tcrown sanoo. Läh­din sii­tä ole­tuk­ses­ta, että menois­ta pää­te­tään erik­seen ja että ne menot täy­tyy rahoit­taa joten­kin, so. ole­tin menot kiinteiksi.

    Koko­nais­ve­roas­te ei tosi­aan­kaan voi pie­nen­tyä ilman, että meno­ja las­ke­taan. Esi­mer­kik­si val­tion bud­je­tin lop­pusum­ma on, leh­des­tä kun luin, 45.8 mil­jar­dia. Brut­to­kan­san­tuo­te on suun­nil­leen 180 mil­jar­dia, val­tion osuus täs­tä on siis rei­lu nel­jän­nes. Kun­tien osuus on muis­taak­se­ni luok­kaa 20 pro­sent­tia kan­san­tuot­tees­ta. Yhteen­sä siis vajaa puo­let. Veroas­te on väis­tä­mät­tä näin suu­ri, luok­kaa 45 prosenttia. 

    Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että kai­kes­ta työs­tä, mitä täs­sä maas­sa teh­dään, 45 pro­sent­tia teh­dään ns. yhtei­seen pus­siin. Vähän rei­lu puo­let menee sit­ten yksi­tyi­seen kulu­tuk­seen, eli työn­te­ki­jöil­le ja fir­mo­jen omis­ta­jil­le ja ulko­mail­le kulu­tet­ta­vak­si (net­to­vien­ti).

  30. Met­sä­maan kiin­teis­tö­ve­ro ei voi­si olla tasol­taan kum­moi­nen­kaan, jos myyn­ti­tu­lo­jen vero­tus­kin säi­ly­te­tään niin kuin on toden­nä­köis­tä. Sik­si en usko että kiin­teis­tö­ve­rol­la saa­tai­siin havait­ta­vaa lisäys­tä aikai­sek­si. Joten­kin epäi­len että ehdot­taes­saan kiin­teis­tö­ve­roa met­sä­maal­le Osmo ei kui­ten­kaan tavoit­te­le hak­kui­den lisäys­tä. Oli­si­han se vih­reäl­le vähän outoa.

  31. Jos kyse ei oli­si tulon­jaos­ta vaan puu­kau­pan vauh­dit­ta­mi­ses­ta, oli­si ehkä tul­lut mie­leen ulot­taa kiin­teis­tö­ve­ro metsämaahan.”

    Onko asial­le tapah­tu­nut mitään?

    Voi­si­ko saha­puun hin­taa las­kea vero­tuk­sel­la. Nyt sahat ovat jou­tu­neet vaikeuksiin.

    Muu­ten­kin saha­puun kas­vat­ta­mis­ta kan­nat­tai­si tukea. Se tar­koit­tai­si, että met­siä hoi­det­tai­siin aivan eri taval­la kuin massapuumetsiä.

    Mass­a­puu­ta saa ete­läi­sil­tä kas­vu­vy­ohyk­keil­tä. Paras vali­koi­tu saha­puu kas­vaa poh­joi­sen vyöhykkeillä.

    Ja mikä paras­ta, saha­puu­ta­lous lopet­tai­si avo­hak­kuut kan­nat­ta­mat­to­mi­na ja oli­si luon­non­mu­kais­ta elik­kä vihreää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.