Venäjän puunmyyntitullit nostavat Suomen metsien kaupallista arvoa. Hallitus vauhdittaa tätä arvonnousua antamalla puun myyntituloista 50 prosentin alennuksen. Arvostelu on kuulemma kateutta; kyse ei nyt ole tulonjaosta vaan tehtaiden toiminnan turvaamisesta.
Jos kyse ei olisi tulonjaosta vaan puukaupan vauhdittamisesta, olisi ehkä tullut mieleen ulottaa kiinteistövero metsämaahan. Joko osana myyntiveron helpotusta tai ihan yksinään.
Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ehtyminen mullistavat varallisuuden jakautumista maailmassa luonnonvarojen arvon noustessa. Tähän olisi luotava tasa-arvoa suojelevaa lainsäädäntöä:-aivan eri suuntaista kuin tätä nyt toteutettava verohelpotus.
Veronalennuksen logiikkaa ja etenkin siitä käytävän keskustelun täydellistä puuttumista olen itsekin ihmetellyt juuri samasta syystä. Veronalennushan luo vahvan odotuksen hintojen noususta ja siten vähentää, eikä suinkaan lisää puun tarjontaa. Metsänomistajat ovat keskimäärin yleensä sellaisessa taloudellisessa tilanteessa ettei heillä ole edes tarvetta lisärahalle joten panttaaminen jatkuu vaikka maailman tappiin. Melko hassua että suomalainen ns. ”vasemmisto” on hiiren hiljaa asiasta. Puu saataisiin kyllä liikkeelle reippailla veronkorotuksilla ja tarvittaessa vaikka pakkolunastuksilla jos niin haluttaisiin. Asia ei kuitenkaan kiinnosta vasemmistoa koska eihän meillä ole oikeasti kuin yksi ainoa puolue, vai mitä?
Ehkä vähän off-topic, mutta menköön.
Tuota luonnonvarojen ehtymistä ja niiden arvon nousemista on ennustettu jo ainakin yli kolmesataa vuotta malthusin ajoista lähtien. Silti hyödykkeiden hintojen makrotrendi on ollut selvästi laskeva viimeiset sata vuotta:
http://www.rba.gov.au/PublicationsAndResearch/Bulletin/bu_apr07/rec_rise_com_prices_long_run_pers.html
Selvä syy tälle taitaa olla teknologian kehittyminen ja elintason noustessa kulutuksen siirtyminen enemmän ja enemmän aineettomaan suuntaan. Kummatkin makrotrendejä, joiden kääntymistä on vaikea uskoa.
Jotta tuo skenaario hyödykkeiden hintojen noususta tulisi hiukan uskottavammaksi, niin olisi kiva kuulla jokin muukin argumentti kuin ”this time it is different”.
Lainaan kun minulla ei ole asiaan juuri mitään lisättävää:
SAK:n Olli Koski on samaa mieltä kiinteistöverosta ja epäilee, hieman piruillen, mutta valitettavasti aiheesta määräaikaisuuden uskottavuutta, http://ollikoski.wordpress.com/2008/07/27/metsamafialla-nayton-paikka/
Paras kommentti asiaan toistaiseksi asiaan tähän saakka oli tosin metsät. yo. Mikko Tähtisen kirjoitus Hesarin yleisönosastolla:
”Mikä estää metsänomistajia jäämästä odottamaan seuraavia verohelpotuksia? Mielestäni ei mikään. Mikä oikeuttaa valtiovallan puuttumisen yksittäisen teollisuudenalan ongelmiin? Ei mikään.
”On tietenkin ymmärrettävä huoli siitä, että tehtaiden ja linjojen alasajo aiheuttaa työttömyyttä, mutta töitä tässä maassa tekevälle riittää.
”Fakta on kuitenkin se, että Suomesta ei tulla koskaan viemään yhtään tukki- tai kuitupuuta jalostamattomana ulkomaille. Miksei anneta markkinoiden hoitaa asioita?”
http://www.hs.fi/digilehti/mielipide/artikkeli/Miksei+anneta+markkinoiden+hoitaa+asioita/1135238163594
Aiheellinen kysymys porvarihallituksella. Vihreiden vastuita asiassa en osaa arvioida, mutta ei tälle nyt taputtakkaan voi.
Sama porukka ensin parkuu euron perään, ja kun on saatu vahva valuutta, niin pitää alkaa tekohengittämään. Mikä ala ei olisi kusessa Suomessa, jos valuutan arvo heikkenisi 50 pinnaa muutamaan vuoteen suhteessa tärkeisiin valuuttoihin muiden ongelmien painaessa lisänä. Kataisen kateus-argumentti oli odotettavissa. Enää ei puutu kuin vanha kunnon kommunisti-heitto kaikille skeptikoille.
Pakkohan hallituksen oli ihan poliittisistakin syistä jotain tehdä, kun tulli-kiistaa ei saatu ratkaistua. En usko verohelpotuksella olevan kovin kummoista vaikutusta kuin harvoilla metsän omistajille, joiden täytyisi muutenkin aloittaa hakkaamaan puitaan.
Suomen metsäsektorin kohtalo on pitkälti Venäjän käsissä; jos siellä aletaan tosissaan kehittämään omaa metsäteollisuutta, niin Suomi-firmat saa aikamoista kyytiä. Venäläisillä on etuna halvemmat raaka-aineet, energia, työvoima ja etenkin loputon öljyrahoitteinen kassa, jonka avulla voidaan vallata markkinaosuuksia tappioista viis. Samalla poliittinen johto ajaa yritysten etuja, ei tartte paljon päästörajoja sun muita miettiä.
Itse uskon ja pelkään, että Venäjän puuintoilulla on Suomelle paljon suuremmat ja ikävämmät vaikutukset kuin yleisesti luullaan.
Miksi muuten Osmo aina puhut jostain ansiottomasta arvonnoususta ym. jonkun kiinteän omaisuuden arvonnoususta, joka pitää verottaa omistajilta pois, tai muita kansalaisia suojella tältä ”epätasa-arvoiselta” kehitykseltä. Mihin tahansa sijoitukseen sisältyy riskejä, eikä varmasti vähiten Suomessa metsän omistamiseen. Jos nyt metsän arvo nousee, niin miksi ihmeessä se pitää verottaa pois? Pitäisikö myös pörssiosakkeiden arvon noustessa vähän extraverottaa, kun sijoittajat ovat saaneet ansiotonta tuloa?
Oon tietty itse tästä asiasta samaa mieltä muiden kanssa, eli että veron alennus on suht hävytön siksi, että niin paljon parempiakin veroja olisi kevennettäväksi. Tuo Tähtisen kirjoitus oli nappiin.
Omistan yli 100 hehtaaria metsää. Tämä veroale ei aiheuta pelkoa mihinkään älyttömiin puunhakkuisiin, vaikka veroale olisi 100%. Siihen tarvittaisiin paljon isommat porkkanat.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että aika moni keskustan kannattaja olisi myymässä juuri tänä vuonna metsää, kun juuri nyt myytävästä puusta halutaan repiä ekstra-profiittia.
Ehkä tämä johtuu talouden erityisen synkistä näkymistä (ihmiset säästävät rahaa pahan päivän varalle) , joista on aika vähän puhuttu. Mutta se on jo toinen juttu.
Aamun hesarissa oli mielipidekirjoitus joka kartoitti mielestäni hyvin metsäteollisuuden -ja talouden nykytilaa: veronalennuksilla yritetään vauhdittaa puukauppaa jonka oletetaan olevan jumissa vain siitä syystä, että metsänomistajat olisivat haluttomia myymään. Tosiasiassa lopputuotteiden kuten sahatavaran markkinat ovat ymmärtääkseni juuri nyt täysin pysähdyksissä ja sitä kautta ostajilla ei ole myöskään syytä vauhdittaa kauppaa.
Mielenkiintoista on, että Suomeen on rakennettu järjetön määrä kapasiteettia, joka on perustunut puhtaasti Venäjältä tulevan raakapuun varaan. Tähän liittyvät riskit ovat olleet ilmiselviä jo pidemmän aikaa. Venäjä on myös viestinyt jo vuosia sitten aikeistaan panostaa omaan metsäteollisuuteensa. Nyt kun riskit realisoituvat, niin kaikki onkin metsänomistajien syytä.
Jos metsien hakkaamista tuetaan verohelpotuksin, niin loogista kai olisi, että myös runsaaseen paperin kulutukseen patistettaisiin rahallisin kannustimin.
Eli kustannusala, printtimedia, painettujen lehtien työntekijät, niin sanotut A4-saasteen tuottajat, kirjailijat ja muut vastaavat pannaanpa käsi reippaasti ojoon!
Mehän tämän alan todellisia sankareita olemme.
Jotain piti hallituksen tehdä ja luvatun verohelpotuksen kaltainen ratkaisu tulkittiin metsäalalla oikeaksi. Mitään takeita ei tietenkään ole mallin toimivuudesta. Kyttäys puukaupoissa jatkuu, jos teollisuus yrittää alentaa hintoja. Toisaalta sahateollisuuden markkinat ovat nin surkeassa jamassa, että pakko olisi saada puuta jalostettavaksi halvemmalla.
Pyöreän puun ulkomaankauppaa on Suomessa harjoitettu iät ja ajat molempiin suuntiin. Kyllä jalostamatonta puuta viedään tänä vuonnakin, ainakin Pohjois-Suomesta Ruotsiin. Kaukana takana ei ole aika, jolloin tukkia rahdattiin Japaniin asti. Nyt ovat tietysti hintasuhteet muuttuneet ja tulevaisuuden näkymät samoin. Kaikki kalikat kannattaisi jalostaa kotimaassa, jos vain kannattaisi.
Komentoidaan vileä itse asiaakin. Erityisesti ihmetyttää se, että kevennys tehtiin takautuvasti, astuen voimaan jo huhtikuulta. Joku ministeri voisi yrittää perustella, että miten tämä päätös kannusti metsänomistajaa myymään metsäänsä viime huhtikuussa?
Ehkä jonkun olisi aika selvittää kehittyvien maakuntien suomi ry:n taustahenkilöiden ja muun hallituksen lähipiirien metsänmyynnit huhti-toukokuulta.
”Jos kyse ei olisi tulonjaosta vaan puukaupan vauhdittamisesta, olisi ehkä tullut mieleen ulottaa kiinteistövero metsämaahan. Joko osana myyntiveron helpotusta tai ihan yksinään.”
Ympäri mennään yhteen tullaan. Meillähän oli vielä joitain vuosia sitten pinta-alaverotus metsille joka pakotti ihmiset pitämään huolta metsistä. Se kannusti tekemään harvennushakkuutkin kun nuoren metsän verotkin piti maksaa. Tämä muutettiin punamulta-kaudella kaupunkilais-metsänomistajien mieliksi myyntiverotukseksi. Nyt sitten ihmetellään että miksi ensi-harvennukset jää tekemättä.. Miksi puhutaan kiinteistöverosta, eikö se ole vähän keinotekoisen oloinen tähän tarkoitukseen. Miksei vain yksinkertaisesti palata takaisin vanhaan metsien pinta-alaverotukseen.
”Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ehtyminen mullistavat varallisuuden jakautumista maailmassa luonnonvarojen arvon noustessa. Tähän olisi luotava tasa-arvoa suojelevaa lainsäädäntöä”
Samalla muuten nousee kaupunkien kiinteistöjen arvot kun liikkuminen kallistuu. Kukahan loisi tähän tasa-arvoa.
Samij:
”Itse uskon ja pelkään, että Venäjän puuintoilulla on Suomelle paljon suuremmat ja ikävämmät vaikutukset kuin yleisesti luullaan.”
Niin, jospa mennäänkin siihen, että koko Suomen metsäteollisuus lakkaa olemasta. Kukahan ne metsät sitten käy täältä hakemassa ja mihin hintaan. Aika karu ajatus, mutta ei mielestäni aivan täysin mahdoton. Kannattaisiko sittenkin myydä nyt kun on vielä ostaja olemassa?
En ole tästä ihan varma, mutta ymmärtääkseni pinta-alavero maksettiin kunnallisveron osalts siihen kuntaan, jossa omistaja asuu. Kiinteistövero maksetaan joka tapauksessa siihen kuntaan, jossa kiinteistö sijaitsee.
Niin, voidaan tuolle metsämaalle tietenkin lätkäistä kiinteistövero. Se onkin hauska tapa parantaa työllisyyttä, byrokratian pyörittämiseen kun tarvitaan muutama lisävirkamies.
Muuten, verolakien mukaan metsän myyjä saisi vähentää tuon ”metsäkiinteistöveron” tulonhankkimismenona, joten ainoa merkitys veronsaajille olisi seuraavaa: osa myyntivoittoverosta
kirjautuukin ”metsäkiinteistöverona” verotulomonentteihin.
Tosin myyntivoittovero menee valtion rahakirstuun, tämä ”metsäkiinteistövero” menisi ilmeisesti suoraan kunnalle.
Minulle ei ole koskaan kunnolla selvinnyt mikä tämä puhuvien papukaijojen vuositolkulla toistama ”arvoton arvonnousu” on?
Itse olen pähkäillyt lankakerän kera seuraava: Kun Helsingin kaupunki rakennutti Kampin alueen, niin tapahtuiko siinä prosessissa arvoton arvonnousu, jonka kuittasi vuorineuvos Ilpo Kokkilan omistama yhtiörypäs, vai oliko kysymys vain Helsingin kaupungin tekemästä huonosta sopimuksesta?
Pinta–alaverossa laskettiin metsä puhdas tuotto ja lisättiin se muiden ansiotulojen päälle. Siinä saattoikin hyvätuloisella tulla veroprosenti aika rankaksi. Jos oli hyvät maapohjat ja puut hakattu, oli semmoisen metsän haltuun saaminen lähes katastrofi. Vuosikymmenien verohelvetti ilman että metsästä olisi tuloja. Siihen aikaan puun hinta myös sovittiin MTK:n ja metsäteollisuuden välillä. Metsänomistajalle oli sama kenelle möi kun hinta katsottiin sovitusta taulukosta. Kaikki tiesi hinnan pariksi vuodeksi eteenpäin . Hinnat oli sovittu kuin palkat. Firmat sitten sopivat keskenään kuka osti keneltäkin. Nyt nämä järjestelyt on kielletty.
En ota kantaa siihen, millainen vero on paras metsänomistajille; kysymys on vaikea, ja jokaisessa ratkaisussa on omat ongelmansa.
Mutta odottamattomat arvonnousut tai ainakin osa niistä on hyvä verottaa pois jo siksi, että koska ne ovat odottamattomia, ei kukaan muuta käyttäytymistään verojen vuoksi. Tämä on kuitenkin eri asia sen kanssa, että verotetaan pois korkeariskisten sijoitusten tuotto. Näitä ei pidä sekoittaa toisiinsa missään nimessa. Yhteiskunta tarvitsee riskinottajia jo siksi, että riskiaversio on yleisempää. Ihmiset yksilöinä ovat usein keskimäärin huonompia sietämään riskejä kuin olisi kokonaisuuden kannalta tehokasta.
Metsätalous on muuten siinä mielessä mielenkiintoista taloudellista toimintaa, että moni metsätalouden ammattilainen elää vahvasti siinä uskossa, että korkokantaa ei tarvitse metsätalouden kannattavuusanalyyseissä ottaa lainkaan huomioon. Logiikka menee kutakuinkin näin: koska metsätalous sitoo niin paljon aikaa (metsän päätehakkuuikä 70-100 vuotta), niin korkoa korolle laskelmat johtavat metsätalouden tarkasteluissa pelkkiin koronlaskuleikkeihin.
Tästä käytännön esimerkkinä Kansallinen metsäohjelma (ainakin sen ensimmäinen versio) jossa metsän taloudellista tuottoa on tarkasteltu mallilla jossa korkokannaksi oletetaan eksplisiittisesti nolla.
On ylipäätään kovin kummallista, että (yksityis)metsätaloteen, jonka suurimmat ja todelliset markkinahäiriöt liittyvät metsien olemassaoloarvoihin ja niiden riittämättömään tuotantoon (erityisesti Etelä-Suomen metsissä), puututaan valtiovallan osalta edelleen keinoin jotka kannustavat turvaamaan vain teollisuuden puunsaannin.
Minusta sana ansioton arvonnousu on kummajainen. Kun se liittyy maahan, rantaan tai metsään, arvonnousu on ansioton. Mutta kun se liittyy esim. asuntoon Töölössä, Kalliossa tai missä tahansa vastaavalla alueella Suomessa, arvonnousua ei kutsuta ansiottomaksi. Kummallista.
Tilannehan on nyt sellainen, kun kauhuskenaarioissa ennen EMU:a maalailtiin: talous taantumassa tai menossa taantumaan, rahapolitiikka mennyt ja Ruotsi ei euroaluetta. Onneksi on Kataisen kaltaisia arvojohtajia, jotka ymmärtävät mikä politiikan filosofia on: sulle, mulle, sulle, mulle, sulle, mulle…
Mutta odottamattomat arvonnousut tai ainakin osa niistä on hyvä verottaa pois jo siksi, että koska ne ovat odottamattomia, ei kukaan muuta käyttäytymistään verojen vuoksi.
Kukaan ei juuri tosiaan muuta käyttäytymistään odottomattomien tapahtumien vuoksi, mutta nythän ei ole mitenkään odottamatonta, että sosialisti ei voi sietää sitä, että jotkut saavat jotain ilman heidän armoaan ja hyväksyntäänsä, joten satutpa rikastumaan millä tavalla hyvänsä, on täysin varmaa, että sosialisti yrittää verottaa sen pois tasa-arvoutopioittensa toteuttamiseksi.
Mistään ei ensi lukemalla, eikä toisellakaan, ilmene, miksi tällainen leikkaaminen olisi ”hyvä”. Onko kyseessä moraalinen hyvä? Tunnetustihan valkoinen liberaali säteilee moraalista närkästystä kaikesta, mikä on hänestä ”epätasa-arvoista” ja on valmis tuhoamaan vaikka koko maailman vain saadakseen sen tasa-arvoiseksi. Ensi vaikutelma luetusta on tämä.
Kyseessä voi olla myös konkreettinen, yhteiskunnallinen ”hyvä”, jonka tietysti valkoinen liberaali katsoo olevan jotain juuri hänen tiedossaan olevan luonnonlain kaltaista, ja vain sokeiden, ymmärtämättömien tai pahojen voivan olla asiasta eri mieltä. Tällöin implisiittisesti mielestäni viitataan mahdolliseen jonkin käyttäytymisen muutokseen, jota joko kannatetaan tai vastustetaan, mutta ei vain ilmene, kumpaa.
Tiedemies: Tuo odottamaton termi kaipaa kyllä sitä kysymystä, että odottamaton kenelle?
Voisiko joku vääntää rautalangasta miten kiinteistövero lisää metsänhakkuuta.
Ihan vain siksikö että verojen langetessa verotettavan täytyy saada jostain rahaa ja siinä tilanteessa katse helposti kohdistuu metsään?
Tieteen keinoin on toistettavasti ja johdonmukaisesti havaittu, että ihmisen toiminnasta päättävät emootiot, ja että tosiasiassa ratkaisut ja päätökset on tehty jo ennenkuin tietoinen ja rationaalinen mieli ne tiedostaa. Järki vain keksii perustelut ja yrittää suunnitella toteutuksen. Suurella todennäköisyydellä tämä koskee myös tiedemiehiä.
Jos useat toisistaan riippumattomat havaitsijat toistuvasti havaitsevat joittenkin tiedemiesten ajattelun olevan moraalisen, emotionaalisen agendan ohjaaman, voisi olla hyödyllistä miettiä, mikä tämä agenda oikein on, ja mitä tai millaisia ovatkaan sitä ohjaavat emootiot. Näitten ohjaavien emootioitten olemassaolokin on nopeasti pääteltävissä oleva, joskaan ei looginen välttämättömyys, ehkä voimakkain selittävä tekijä muuten käsittämättömille lausumille.
Puun varttuminen tukiksi (lopputuotteeksi) kestää Suomessa pyöreät 100 vuotta. Siinä ajassa ihmissukupolvia tulee neljä. Perintöverotkin puusta maksetaan neljään kertaan. Joka vuosi metsäomaisuudesta maksetaan lisäksi veroluonteinen metsänhoitomaksu.
Metsätalouden tulonmuodostus siis noidattelee suuruusluokkana mallia, jossa joka vuosi maksetaan euro ja sadan vuoden kuluttua saadaan kerralla takaisin 100 euroa. Metsätalouden kiinteistövero (ent. pinta-alavero) on yksinkertaisesti älytön.
Veroja kannattaa kerätä sellaisista paikoista ja sellaisilla tavoilla, että niiden kerääminen mahdollisuuksien mukaan vain siirtää varallisuutta paikasta toiseen, mutta ei hävitä sitä vääristämällä kannustinvaikutuksia. Esimerkiksi pääomaa ei voi verottaa yhtä paljon kuin työtä, koska pääoman verottaminen vähentää säästämistä ja investointeja ja tuhoaa sitä kautta hyvinvointia. Työtäkään ei kannata (tai ei kannattaisi) verottaa yhtä paljoa kuin tupakointia, viinanjuontia ja polttoainetta, koska työtä tehdään vähemmän jos sen hinta nousee, tupakkia poltetaan, viinaa juodaan ja autolla ajetaan vaikka niitä verotettaisiin.
Tällä ei vielä ole mitään tekemistä hyvän tai huonon kanssa ja se on sinänsä eri asia kuin ns. pigou-vero. Pigou-veroja kannetaan asioista, joista on haittaa muille, kuten vaikka saastuttamisesta, metelöinnistä, jne. Näiden verojen kohdalla käyttäytymiseen vaikuttaminen on veron yksi tarkoitus. Näiden verojen tehtävänä on saada markkinat toimimaan paremmin, eli että toimijat joutuvat kohtaamaan oman toimintansa aiheuttamia kustannuksia. Vasemmisto sekoittaa nämä kaksi toisiinsa ja jotkut jopa kuvittelevat, että rikastumisessa sinänsä on jotain vikaa, minkä vuoksi siitä pitää verottaa.
Odottamattomat tulot kuuluvat siihen ensimmäiseen kategoriaan. Niillä ei ole mitään ”hyvää” tai ”huonoa” roolia. Sosialismista syyttäminen on tässä yhteydessä täysin järjetöntä. Mutta se ei ole uutinen; Caitilina ja muut hänen hengenheimolaisensa syyttävät ”sosialismista” kaikkia niitä, joista eivät pidä, mielipiteen sisällöllä ei luonnollisestikaan ole mitään merkitystä asialle.
Lisäisin tuohon tiedemiehen kirjoitukseen vielä sen verran, että vero voi olla ”hyvä” koska sen ansiosta jotakin ”huonoa” veroa voidaan pienentää. Eli kysymys ei ole siitä, onko ansiottoman arvonnousun tai perinnön verottaminen hyvä, vaan onko se parempi kuin tulovero.
No, eipä taida kannattaa odottaa, että joku keskimääräinen perintöveronvastustaja kykenisi näin monimutkaiseen ajatuksenjuoksuun, vaan seuraavaksi aletaan paasaamaan, että kaikki veron leikkaukset on hyvästä. Ihmisten pitäisi jotenkin ymmärtää, että kokonaisveroastetta ei voida laskea veroja pienentämällä, vaan ainoastaan valtion menoja vähentämällä.
Sepetus:
”Voisiko joku vääntää rautalangasta miten kiinteistövero lisää metsänhakkuuta.
Ihan vain siksikö että verojen langetessa verotettavan täytyy saada jostain rahaa ja siinä tilanteessa katse helposti kohdistuu metsään?”
Sinivihreä:
Juuri tästä on kyse.
Metsäteollisuuden ongelmana on se, että metsänomistajat ovat nykyään tyypillisesti ansiotyössä metsäsektorin ulkopuolella, ja eivät näin ole kiristettävissä myymään puutavaraa hintaan mihin hyvänsä. Joillakin metsänomistajilla on myös luonnonsuojelullisia tavoitteita, jolloin puuta ei edes haluta myydä.
Kunnon vuotuinen rankaisuvero pakottaisi em. ryhmät myymään puutavaraa teollisuudelle käytännössä saneluhinnalla. Nykyisellään perintöverot toimivat jo samaan tapaan, eli ihmisten on pakko hakata metsiään saadakseen perintöverot maksuun. Väitänkin, että merkittävin vastustaja metsien perintöveron poistoon löytyy metsäteollisuudesta.
Asia on juuri niinkuin tcrown sanoo. Lähdin siitä oletuksesta, että menoista päätetään erikseen ja että ne menot täytyy rahoittaa jotenkin, so. oletin menot kiinteiksi.
Kokonaisveroaste ei tosiaankaan voi pienentyä ilman, että menoja lasketaan. Esimerkiksi valtion budjetin loppusumma on, lehdestä kun luin, 45.8 miljardia. Bruttokansantuote on suunnilleen 180 miljardia, valtion osuus tästä on siis reilu neljännes. Kuntien osuus on muistaakseni luokkaa 20 prosenttia kansantuotteesta. Yhteensä siis vajaa puolet. Veroaste on väistämättä näin suuri, luokkaa 45 prosenttia.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikesta työstä, mitä tässä maassa tehdään, 45 prosenttia tehdään ns. yhteiseen pussiin. Vähän reilu puolet menee sitten yksityiseen kulutukseen, eli työntekijöille ja firmojen omistajille ja ulkomaille kulutettavaksi (nettovienti).
Metsämaan kiinteistövero ei voisi olla tasoltaan kummoinenkaan, jos myyntitulojen verotuskin säilytetään niin kuin on todennäköistä. Siksi en usko että kiinteistöverolla saataisiin havaittavaa lisäystä aikaiseksi. Jotenkin epäilen että ehdottaessaan kiinteistöveroa metsämaalle Osmo ei kuitenkaan tavoittele hakkuiden lisäystä. Olisihan se vihreälle vähän outoa.
”Jos kyse ei olisi tulonjaosta vaan puukaupan vauhdittamisesta, olisi ehkä tullut mieleen ulottaa kiinteistövero metsämaahan.”
Onko asialle tapahtunut mitään?
Voisiko sahapuun hintaa laskea verotuksella. Nyt sahat ovat joutuneet vaikeuksiin.
Muutenkin sahapuun kasvattamista kannattaisi tukea. Se tarkoittaisi, että metsiä hoidettaisiin aivan eri tavalla kuin massapuumetsiä.
Massapuuta saa eteläisiltä kasvuvyohykkeiltä. Paras valikoitu sahapuu kasvaa pohjoisen vyöhykkeillä.
Ja mikä parasta, sahapuutalous lopettaisi avohakkuut kannattamattomina ja olisi luonnonmukaista elikkä vihreää.