Minä typerys!

Jut­ta Urpi­lainen on ehdot­tanut ruuan arvon­lisäven alen­nuk­sen peru­mista ja saman rahan käyt­tämistä pien­i­t­u­loisille suun­nat­tuun veronalen­nuk­seen. Päämin­is­teri leimasi esi­tyk­sen type­r­äk­si. Ilmoit­taudun type­r­yk­sek­si, sil­lä minus­ta Urpi­laisen esi­tys on pitkästä aikaa ensim­mäi­nen järkevä.

Pien­i­t­u­loisille suun­natut veronalen­nuk­set suun­tau­tu­vat pien­i­t­u­loisille, ruuan arvon­lisävero ei suun­taudu oikein min­nekään. Satakomitean työkin olisi paljon helpom­paa, jos olisi käytet­tävis­sä rahaa pien­i­t­u­lois­t­en veronalennuksiin.

Työt­tömät ja eläkeläiset eivät ruuan alv-alen­nuk­ses­ta hyödy juuri lainkaan, kos­ka se leikataan heiltä pois indeksin kaut­ta. Poru siitä nousee, kun tämä valke­nee eläkeläisjärjestöille.

Kun keskusta­laiset tätä ruuan alv-alea eniten aja­vat, he var­maankin kuvit­tel­e­vat sen lisäävän koti­mais­ten elin­tarvikkei­den menekkiä. Tuskin kuitenkaan on tarkoi­tus, että yli­pain­oiset suo­ma­laiset alka­vat syödä enem­män. Tarkoi­tus on siis, että he syövät kallimpaa. Alv-ale kannustaa:
— vai­h­ta­maan kasvikset lihaan
— suosi­maan einek­siä peruselin­tarvikkei­den sijasta
— suosi­maan ruokaa, jota on kul­jetet­tu paljon — siis tuon­tiruokaa koti­mais­ten kus­tan­nuk­sel­la — kos­ka alen­nus kohdis­tuu myös kuljetuskustannuksiin
— suosi­maan eksoot­tisia ulko­maan­herkku­ja, kos­ka kallis ruo­ka on tämän jäl­keen vähem­män kallista.
— suosi­maan kotona syömistä rav­in­to­laru­uan kus­tan­nuk­sel­la ja sitä, että rav­in­to­las­sa valmis­tet­tu ruo­ka syödään kotona tai puis­ton­penkil­lä, kos­ka myös näin saa alv-alen­nuk­sen. Rav­in­to­laruoka­han jää 22 pros­entin veron piiriin.
Pien­i­t­u­loisille suun­nat­tu veroale paran­taisi pien­i­t­u­lois­t­en ase­maa suo­raan ja kohen­taisi työllisyyttä.

133 vastausta artikkeliin “Minä typerys!”

  1. Herää siis kysymys, että istu­vatko ne type­r­yk­set itse asi­as­sa hallituksessa…

  2. Piti vielä lisätä, että Katainen ja Van­hanen kyl­lä vaikut­ta­vat suht’ ylim­ielisiltä (=type­r­iltä) ainakin Hesarin mukaan, kun ovat oikein “luen­noi­neet” Urpi­laiselle kansan­talousti­eteestä, kun on men­nyt noin type­r­iä ehdot­tele­maan. Harmil­lis­es­ti Urpi­lainen ei ilmeis­es­ti ole lyönyt luu­ta huono­jen pro­fes­sorien­sa kurkkuun.

  3. Mis­tä läh­tien koti­mainen vai­h­toe­hto on ollut halvem­pi kuin ulko­mainen — ainakaan kau­pan hyl­lyl­lä? Kalli­im­paa ulko­maista ei useim­miten edes vaivaudu­ta tuo­maan maa­han. ALV-ale siis suosii kotimaista.

    Pien­i­t­u­lois­t­en veroale pitäisi suun­na­ta työ­tu­loi­hin, jot­ta se kohen­taisi työl­lisyyt­tä, eli työt­tömät ja eläkeläiset jäi­sivät edelleen nuole­maan näppejään.

  4. “suosi­maan ruokaa, jota on kul­jetet­tu paljon — siis tuon­tiruokaa koti­mais­ten kus­tan­nuk­sel­la — kos­ka alen­nus kohdis­tuu myös kuljetuskustannuksiin”

    Eikös se halvin ruo­ka ole perunoi­ta luku­unot­ta­mat­ta usein ulko­maista? Joten jos olete­taan, että veroale suo­sisi kalli­im­paa ruokaa, niin se suo­sisi sil­loin koti­maista. Ei tai­da kul­je­tuskus­tan­nuk­set olla useinkaan niin kovin merkit­tävässä osassa.

  5. Aio­taan­han vero­tus­ta alen­taa 1,1 mil­jardil­la vähin­tään muutenkin. Tosin riit­täkö tuo näis­sä olois­sa muu­ta kuin inflaa­tio­tark­istuk­seen. Mut­ta ruuan alv:n laskuhan hiil­lit­see inflaa­tio­ta jonkun ver­ran. Kuitenkin tuon 1,1 mil­jar­dia­han voisi kohdis­taa pien­i­t­u­loisi­in, jos kokoomus suos­tuu (tuskin). SDP taas pois­taisi palvelumak­sut, se jos mikä on typerää.

  6. Täältä tulee yksi type­r­ys lisää.
    Ruoan alv:n alen­t­a­mi­nen on käsit­tääk­seni aika epä­sol­i­daari­nen. Vaik­ka se lask­isi köy­himpi­en kulu­ja muu­ta­mal­la eurol­la kuukaudessa, saisi­vat parem­pit­u­loiset jopa kym­me­nien euro­jen edun. Eli lnja on sama kuin kaikissa aikaisem­mis­sakin “kaikille” suun­na­tuis­sa veroaleissa.
    Vero­jen pois­t­a­mi­nen alim­mil­ta tuloil­ta on hyvin van­ha idea. Mon­et köy­hyysasiantun­ti­jat ovat esit­täneet sitä muis­taak­seni koko laman jälkeisen ajan. On nimit­täin aika jär­jetön­tä, että vero­ja mak­sa­neet ihmiset joutu­vat hake­maan toimeentulotukea.
    Kyl­lä kaik­ki pien­i­t­u­loiset (raja vaikka­pa siinä, että on oikeutet­tu toimeen­tu­lo­tu­keen) ansait­se­vat tuloveron pis­ton riip­pumat­ta siitä saa­vatko he esimerkik­si palkkaa vai sairaspäivärahaa.
    Myös suurem­pi käteen jäänyt sairaspäivära­ha paran­taa työl­lisyyt­tä, kos­ka lisära­ha käytetään tuot­tei­den ja palveluit­ten han­kkiseen. Niitä puolestaan jonkun pitää työnään tuottaa.

  7. Kaikkein lihav­impia ovat pien­i­t­u­loisim­mat. Siis­pä en yhtään tajua logi­ikkaa, jon­ka mukaan kasvikset vai­h­tu­isi­vat einek­si­in ja liha­jalosteisi­in alvin alentues­sa. Asi­as­ta on tutkimus­ta ja eniten pitkälle jalostet­tu­ja epäter­veel­lisiä tuot­tei­ta käyt­tävät alem­man sosi­aalilu­okan ihmiset: sipse­jä, einek­siä, makkaroi­ta jne. Mik­si he yhtäkkiä löytäi­sivät munakoisot ja kesäkurpit­sat hal­ven­tuneen nakkipaketin tilalle. Kyse on val­is­tu­mat­to­muud­es­ta, ei niinkään hinnasta.Mitä korkeampi sosioekonomi­nen sta­tus, sitä enem­män lau­tasel­la kasviksia, kalaa ja ym. 

    Eli Osmon teesit eivät päde. Alvin alennnus on minus­ta ok, mut­ta minus­ta se pitäisi toteut­taa valikoiden ja suun­nat­en alen­nuk­set ter­veel­lisille elin­tarvikkeille. Tuot­teille pitäisi laskea jonkin­lainen ter­veel­lisyysin­dek­si. Roskan hin­ta saa nous­ta puolestani vaik­ka vaik­ka kolminker­taisek­si. Mil­lä tässä muuten mak­se­taan hoito, kun joka toinen sairas­taa kakkostyypin dia­betes­ta tätä menoa tulevaisuudessa.

  8. ALV-keskustelu osoit­taa mei­dän lain­säädän­tö­valmis­telun tason, mei­dän poli­it­tisen jär­jestelmän tason, mei­dän lehdis­tön tason ja mei­dän yhteiskun­tati­etei­den tason. Koko yhteiskun­ta on eriskum­mallises­sa intres­si­seitis­sä, joka ei ole pelkästään sat­tuman tulosta. Hel­vetin kuse­tus­ta koko ajan, oli­pa ala mikä tahansa. Ei hyvältä näytä tulevaisuus.

  9. Kuin­ka real­is­tista on olet­taa, että alv-ale siir­tyy edes suurelta osin ruuan hin­taan eikä vain kaup­pi­aiden taskuihin?

  10. Joo, eli tääl­lä on näköjään varsi­nainen idioot­tien keskusteluk­er­ho. Toisaal­ta ruoan ALV on niin huono idea, että sil­lä parem­man kor­vaa­van veroalen­nuk­sen ehdot­ta­mi­nen ei vaa­di suuri kykyjä. Voi vaik­ka kierrättää:

    Täy­sis­tun­non pöytäkir­ja PTK 132/2001 vp 

    132. TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2001 kel­lo 16.30
    N:o 182) Kun­nal­lisvero­tuk­sen perusvähennys 

    Antti Kalliomä­ki /sd: Puhemies! Viikon­va­i­h­teen Poh­jalainen-lehdestä huo­masin keskus­tan vara­puheen­jo­hta­jan Jäät­teen­mäen miet­teet koskien sitä, miten köy­hien asi­aa pitäisi ajaa. Hän esit­tää kun­nal­lisvero­tuk­sen perusvähen­nyk­sen nos­tamista 30 000 markkaan nykyis­es­tä 8 000 markasta.

    No, me tiedämme, että kun­tien talous, rahoi­tuskyky ja palve­lut ovat aivan ratkai­se­via pien­i­t­u­lois­t­en toimeen­tu­lon kannal­ta. Tämä Jäät­teen­mäen esi­tys tarkoit­taisi kun­tien vero­tu­loi­hin yli 6 mil­jardin markan tap­pi­o­ta, siis noin 10 pros­ent­tia vero­tu­loista, ja paljon muu­takin. Nyt heit­täisin kysymyk­sen min­is­teri Niinistölle:

    Mis­tä hänen mielestään on kotoisin tämä keskus­tan esi­tys? (Nau­rua)

    Val­tio­varain­min­is­teri Sauli Niin­istö: Arvoisa puhemies! Ei ainakaan sieltä ed. Jäät­teen­mäen naa­purikun­nas­ta Laihialta.

    Niin kuin tote­sitte, sil­loin kun men­nään kun­nal­lisvero­tuk­sen alara­jaan, puhutaan nopeasti varsin suurista sum­mista. Min­ua on vähän häm­mästyt­tänyt tämä keskustelu siinä suh­teessa, että ei aivan huo­ma­ta, että sehän menee kaikkien tulon­saa­jien, veron­mak­sajien, eduk­si, jol­loin­ka se hyö­typros­ent­ti, jon­ka sit­ten köy­hin väestö saisi ver­rat­tuna rahamäärään, jäisi aika pieneksi.

    Halu­aisin muis­tut­taa, että jonkin ver­ran tätä on hal­li­tuk­sen toimes­ta har­rastet­tu siinä muo­dos­sa, että tulon­hankkimis­es­ta aiheutunei­den meno­jen automaat­tivähen­nyk­seen on tul­lut lisäyk­siä, ei tosin nyt tässä budjettiesityksessä.

    Antti Kalliomä­ki /sd: Puhemies! Ed. Jäät­teen­mäen esi­tys ei sisäl­lä vielä eläkeläis­ten osu­ut­ta. Minä en tiedä, paljonko se tek­isi, mut­ta min­is­teri var­maan voi ker­toa, kuin­ka paljon lisää se markois­sa merkitsisi.

    Val­tio­varain­min­is­teri Sauli Niin­istö: Arvoisa puhemies! Se esi­tys on nyt sit­ten siinä määrin mieliku­vi­tuk­selli­nen, että tätä ei ole koskaan edes las­ket­tu valmi­ik­si, mut­ta kyl­lä siihen usei­ta mil­jarde­ja saman tien voi lisätä.

    Meil­lähän on puu­tut­tu kun­nal­lisvero­tuk­seen jatku­vasti kun­nal­lisvero­tuk­sen tulon­hankkimisvähen­nyk­sen kaut­ta, joka sekin on lieven­tänyt aika paljon nimeno­maan kun­nal­lisvero­tuk­sen alapäätä.

    Mau­ri Pekkari­nen /kesk: Arvoisa puhemies! Tääl­lä on näköjään käyn­nis­sä täl­laiset yleiset naisen hakka­jaiset, kun asianomainen ei ole itse paikan pääl­lä. Edus­ta­jat hal­li­tuk­sen eri puo­lil­ta hakkaa­vat nyt henkilöä, (Ed. Jaakon­saari: Ei, vaan keskustel­laan veropoli­ti­ikas­ta!) joka ei ole paikalla, mut­ta se kuu­luu retoriikkaan.

    Ensin­näkin, asi­a­han ei, min­is­teri Niin­istö, ole niin kuin te san­otte, että ansio­tu­lon vähen­nys menisi kaikille saman suun­taise­na. Hyö­ty­hän asteit­tain häviää pois, eli tämän pyy­dän ensin­näkin saa­da kor­ja­ta siihen, mikä tässä oli keskustelus­sa esillä.

    Mitä sit­ten tulee muu­toin siihen, voidaanko vero­tuk­sen kaut­ta toimia asi­as­sa, niin minus­takin, jos on perusvähen­nyk­ses­tä kysymys, se on vähän toinen asia. Ansio­tulovähen­nys on se tapa, jol­la voidaan, jos halu­taan ojen­taa kät­tä pien­i­t­u­loisille, ja pitäisi totis­es­ti ojen­taa. Nyt te annat­te kaik­ista suurim­mat veronkeven­nyk­set markkamääris­sä nimeno­maan kaik­ista suu­rit­u­loisim­mille. Se on mei­dän mielestämme väärin. Jos poli­it­tista tah­toa on, tekni­ik­ka löy­tyy siihen, että voidaan veronkeven­nys­varaa kohden­taa pieni- ja keski­t­u­loisille, (Puhemies kop­ut­taa) ja sitä vara­puheen­jo­hta­ja Jäät­teen­mä­ki on pohjim­mil­taan aivan var­masti tarkoittanut.

    Val­tio­varain­min­is­teri Sauli Niin­istö: Arvoisa puhemies! Me olemme tain­neet tässä käy­dä keskustelua vara­puheen­jo­hta­ja Jäät­teen­mäen ajatuk­sista, ja on hyvin tasa-arvoista, että niihin suh­taudu­taan tasa-arvois­es­ti tääl­lä ja niitäkin voidaan ottaa keskustelun kohteeksi.

    Te viit­t­a­sitte siihen, että kun­nal­lisvero­tuk­sen ansio­tulovähen­nys ikään kuin liukuu pois. Hyvä, se liukuu pois niiltä, jot­ka ansait­se­vat enem­män, mut­ta kun me puhum­mekin köy­him­mistä, heille­hän se nimeno­maan suun­tau­tuu täysimääräisenä. Eikö se olekaan oikein? (Ed. Pekkari­nen: Se on oikein!) — No, mik­si arvostelitte sitä.

    Hannes Man­ni­nen /kesk: Arvoisa puhemies! Lip­posen toisen hal­li­tuk­sen ohjel­mas­sa san­o­taan, että ansio­tulovähen­nyk­ses­tä aiheutu­va kun­tien veromene­tys kor­vataan val­tion varoista. Jos hal­li­tus nou­dat­taa ohjel­maa — jota se ei tähän men­nessä ole nou­dat­tanut tältä osin — eivät kun­nat joudu tästä kär­simään. Toivon, että tämä ote­taan huomioon, kos­ka on eri­laisia tapo­ja ja tämä on ain­oa tapa antaa pien­i­t­u­loisim­mille veron­huo­jen­nuk­sia siinä mitas­sa kuin he tarvit­se­vat. Nythän hal­li­tus on vyöryt­tänyt pro­gres­si­ivis­es­ta veros­ta, kun se on vero­tus­ta alen­tanut, jakoveron puolelle elikkä pien­i­t­u­lois­t­en mak­set­tavak­si kun­nal­lisveron muodossa.

    Mau­ri Pekkari­nen /kesk: Arvoisa puhemies! Min­is­teri Niin­istö on nokkela: ilman muu­ta näin. Mut­ta ei nyt kan­nat­taisi kään­tää lehteä ihan nurin päin ja yrit­tää lukea sit­ten sieltä. Ker­roin nimeno­maan teille, että toisin kuin te väi­titte, ansio­tulovähen­nyk­sen anti todel­lakin, mitä suu­rit­u­loisem­pi­in men­nään, kui­h­tuu pois, ja se on aivan oikein. Se on sosi­aal­isin tapa antaa, nimeno­maan ojen­taa kät­tä kaik­ista pien­i­t­u­loisim­mille. Me olemme keskus­tas­sa vaati­neet, että pitäisi nimeno­maan toimia taval­la, joka antaa veronkeven­nys­varas­ta enem­män pien­i­t­u­loisille ihmisille ja vähem­män suu­rit­u­loisille. Nyt te vasem­mis­toli­iton mukana ollessa annat­te kaik­ista suu­rit­u­loisim­mille kaik­ista eniten. Se ei mei­dän mielestämme ole ihan oikein.

    Val­tio­varain­min­is­teri Sauli Niin­istö: Arvoisa puhemies! Poli­it­tista retori­ikkaa on Suomes­sa ker­ran onnis­tuneesti, viime kun­nal­lis­vaalien alla, käy­ty sil­lä taval­la, että yritetään jotenkin jakaa suo­ma­lainen ihmi­nen, että val­tio on viholli­nen ja kun­ta on ystäväsi. Julki­nen sek­tori on täysin yhtä. Jos ajatel­laan, niin kuin ed. Man­ni­nen sanoi, että val­tion pitää sit­ten kom­pen­soi­da, help­po­han on kun­nal­lisvero­ja alen­taa, kyl­lä vaan. Mut­ta täl­lä het­kel­lä val­tio jou­tu­isi kom­pen­soimaan mene­tyk­set kun­nille otta­mal­la velak­si rahaa itse. (Ed. Zyskow­icz: Ei se kepun huoli ole!) Luulen, että niin lyhyt­näköi­nen ei voi olla, etteikö ymmär­rä sitä kun­tien tahol­ta kat­sot­tuna, että jos se kump­pani samas­sa veneessä on korvi­aan myöten velois­sa eli val­tio, niin eivät kun­natkaan pidem­män päälle hyvin voi. (Ed. Pekkari­nen: Mut­ta te annoitte kaikkein suu­rit­u­loisim­mille keven­nyk­set!) Ette te voi mitenkään tul­la suo­ma­laisille selit­tämään, että te olette vain kun­ta­lainen mut­ta ette Suomen kansalainen samal­la. Me olemme valitet­tavasti molempia.

    Toinen vara­puhemies: Kysymys on lop­pu­un käsitelty

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt_132_2001_182_p.shtml

  11. Tässä taitaa olla kysymys siitä, että ruoan ALV-ale on osa hal­li­tu­so­hjel­man tas­apain­oa eikä siitä että tämä yksit­täi­nen päätös olisi eri­tyisen järkevä. Kun muut ovat myön­tyneet ruoan ALV-aleen, ruoan ALV-alen kan­nat­ta­jat ovat myön­tyneet muiden toivo­muk­si­in. Jos tämä päätös puret­taisi­in, pitäisi mon­et muutkin asi­at repiä auki. Jot­ta näin ei tarvit­sisi tehdä, Katainen ja Van­hanen nimit­tivät Urpi­laista type­r­yk­sek­si. Toisel­la lail­la raken­netus­sa hal­li­tu­so­hjel­man kokon­aisu­udessa Urpi­laisen ehdo­tuk­set var­maan kel­paisi­vat Kataiselle ja Vanhasellekin. 

    Läh­es kaik­ki ymmärtävät nykyään, että kan­nustin­loukut kan­nat­taa purkaa. Sitä ei kuitenkaan niin laa­jalti ymmär­retä, että vaik­ka kan­nustin­loukko­jen purkami­nen pidem­män päälle säästää resursse­ja, niin lyhyel­lä tähtäimel­lä se edel­lyt­tää resurssien kohden­tamista pien­i­t­u­lois­t­en efek­ti­ivisen rajaveron alentamiseksi.

  12. Jut­ta Urpi­laisen ehdo­tus ruoan ALV:in laskemis­es­ta on tarkoituk­seltaan hyvä, mut­ta hänen ehdot­ta­mansa kun­nal­lisveron perusvähen­nys­ra­jan nos­t­a­mi­nen ei ole tehokkain keino pien­i­t­u­lois­t­en ase­man parantamiseen. 

    Jos halu­taan tukea pien­i­t­u­loisia ja työl­lisyyt­tä niin eikö olisi yksinker­taisem­paa vain laskea vähän tien­aavien tuloveroa. Kaikkein pien­i­t­u­loisim­math­an eivät nyky­isinkään mak­sa kun­nal­lisveroa (Kun­taveron perusvähen­nys nyt 1480€).

    Laa­jem­min vero­tuk­ses­sa pitäisi mah­dol­lisuuk­sien mukaan siir­tyä työn vero­tuk­ses­ta kulut­tamisen verot­tamiseen ja tämä ruoan ALV:in alen­t­a­mi­nen on askel aivan vas­takkaiseen suuntaan.

  13. Urpi­laisen ehdo­tus oli ihan fik­sua keskustapoli­ti­ikkaa, mut­ta mutta.

    En ilmoit­taudu type­r­yk­sek­si. Kan­natan laadukas­ta koulu­tus­ta ja ter­vey­den­huoltoa kaikille. Jos joku vaatii veronalen­nuk­sia heikoil­la perusteil­la, min­un on voita­va vas­tus­taa niitä esit­tämät­tä samaan hen­gen­ve­toon toista saman­su­u­ruista veronalennusta.

  14. “- suosi­maan kotona syömistä rav­in­to­laru­uan kus­tan­nuk­sel­la ja sitä, että rav­in­to­las­sa valmis­tet­tu ruo­ka syödään kotona tai puis­ton­penkil­lä, kos­ka myös näin saa alv-alen­nuk­sen. Rav­in­to­laruoka­han jää 22 pros­entin veron piiriin.”

    Ja kun kau­pan auki­o­lo vapau­tuu yhä, onkin tilanne se, että kaupunkikeskus­to­jen rav­in­to­lat tyh­jenevät, kun väki kaa­haa jum­boi­hin. Rav­in­to­laan ei men­nä, vaik­ka sun­nun­taina laiskot­taisi, sil­lä kau­pat rak­en­ta­vat nyt kiivaa läm­pötiske­jä, jos­ta saakin 10 % ‑yksikköä edullisem­min sapuskat mukaansa. 

    Auki­olosta:
    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/07/13233&ext=rss

  15. Olen ruuan alv:n laskemis­es­ta samaa mieltä kuin keskus­ta (ja nyt­tem­min kokoomus), mut­ta en niinkään köy­hiä aut­taak­seni vaan sik­si että vero­tu­lot pitäisi kerätä siten, että kansalaisia ohjat­taisi­in ter­veisi­in elämän­tapoi­hin ja rankaistaisi­in huonoista.
    Alko­holin ja tupakan vero­tus­ta voitaisi­in nos­taa vielä huo­mat­tavasti ylöspäin. Olen siis asi­as­ta samaa mieltä kuin Eli­na: Karkkivero ja muu vas­taa­va pitäisi kek­siä ja pian. 

    En ole mikään eri­tyisen markkin­ausko­vainen, mut­ta luulisi, että jos Kesko myy entiseen hin­taan tuot­teen­sa ja S‑ryhmä las­kee hin­to­jaan vero­jen laskun takia niin asi­akkaat asioisi­vat enem­män S‑ryhmän kaupois­sa, jol­loin Keskon olisi pakko laskea hin­to­jaan. Toki muil­lakin tavoil­la voi asi­akkaista tapel­la kuin hin­nat kuten esimerkik­si palve­lu­ta­so, tuot­tei­den esillepano, mut­ta täl­lä ei liene Suomen kah­den ketjun välil­lä mitään väliä, kos­ka kau­pat ovat niin saman­laisia, että ei niitä meinaa mil­lään erot­taa toisistaan.

  16. Ruoan arvon­lisäveroa ei tietenkään tulisi laskea tässä tilanteessa vaan pikem­minkin päin­vas­toin kos­ka lihavu­ushan se on suurin kansan­ter­vey­delli­nen ongel­ma alko­holis­min jäl­keen Suomes­sa. Onhan se jotenkin huvit­tavaa että MUOVIp­ul­loi­hin pakat­tu moit­tee­ton elin­tarvike­laat­ua ole­va RUOKAöljy mak­saa saman kuin nafta.. 

    Alvinkin tasos­ta ylipäätään voitaisi­in keskustel­la maas­sa jon­ka veroaste on 5. korkein maail­mas­sa mut­ta se edel­lyt­täisikin arvokeskustelua johon poli­itikkomme eivät pysty; on paljon helpom­paa VAATIA asioi­ta ilman minkään­laista aiko­mus­ta niiden toteut­tamiseen ja luot­taa sit­ten kiitol­lisu­u­den velas­sa ole­van pöhöhallinnon elät­tien tukeen vaaleissa. 

    Kaik­ki mah­dol­liset veronalen­nuk­set tulisi suun­na­ta pien­i­t­u­lois­t­en ansioiden vero­tuk­sen alen­tamiseen ja sit­ten muiden ansio­tu­lo­jen alen­tamiseen. Harkin­nan­varaiset sosi­aal­i­huol­lon avus­tuk­set olisi lakkautet­ta­va ja suurim­mat avus­tuk­set tutkit­ta­va. Olisi myös hyvä että ns. kehi­tysavun kanssa tekemi­sis­sä ole­vien poli­itikko­jen ja virkami­esten sekä hei­dän lähipi­irien­sä yllät­tävät vauras­tu­miset tutkit­taisi­in kunnolla..

  17. Veli-Mat­ti Par­ta­nen Says:
    “Laa­jem­min vero­tuk­ses­sa pitäisi mah­dol­lisuuk­sien mukaan siir­tyä työn vero­tuk­ses­ta kulut­tamisen verottamiseen”

    Laa­jem­min vero­tuk­ses­sa pitäisi siir­tyä pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­seen. Ja työtä ei pitäisi verot­taa kuten pääomatuloa.

  18. Rav­in­toon ja ter­veysasioi­hin jol­lain taval­la pere­htyneenä olen kyl­lä sitä mieltä, että Osmo (ja mm. Eli­na) ovat tässä pahasti hakoteil­lä. Ruoan ALV:n laskemista tarvi­taan kolmes­ta syystä:

    (1) Helpot­ta­maan pien­i­t­u­loisimpi­en taloudel­lista asemaa.

    (2) Ohjaa­maan koko kansan kulu­tuskäyt­täy­tymistä siihen suun­taan, että ter­veel­lisem­piä ruokia on varaa ostaa.

    (3) Hillit­semään inflaatiota.

    Ruuan ALV:n laskem­i­nen (itse asi­as­sa kan­natan sen pois­tamista kokon­aan) aut­taa kaikkein heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien tilan­net­ta, kos­ka kaikkein köy­him­mät, joiden tilan­net­ta ruoan hin­nan­nousu on kos­ket­tanut kaikkein pahim­min, eivät mak­sa tuloveroa. 

    Eräs sosioekonomisia ter­vey­sero­ja selit­tävät tek­i­jä on se, että kaikkein köy­him­mil­lä ei yksinker­tais­es­ti ole varaa ostaa ter­veel­listä ruokaa. Hyvin pienet tulot (esimerkik­si kansaneläk­keel­lä tai toimeen­tu­lotuel­la elämi­nen) pakot­taa käytän­nössä osta­maan sel­l­aista ruokaa, jon­ka ener­giati­heys on suuri ja rav­in­toaineti­heys pieni. Toisin sanoen köy­hillä on varaa epäter­veel­liseen maka­roni­in ja sok­eri­in, mut­ta ei ter­veel­lisi­in salaat­tei­hin ja marjoihin. 

    Eli­na kat­soi köy­hien paino-ongelmien johtu­van pelkästä val­is­tu­mat­to­muud­es­ta, mut­ta ei se ihan niin ole. On usei­ta tutkimuk­sia, jot­ka osoit­ta­vat, että köy­hillä ei yksinker­tais­es­ti ole varaa ter­veel­liseen ruokaan. Raf­fi­noitu­jen ruok­ien run­saam­man syömisen on sään­nön­mukaises­ti osoitet­tu ole­van yhtey­dessä paino-ongelmiin. 

    Mut­ta ruoan ALV:n alen­t­a­mi­nen ohjaisi myös koko kansan ruoka­tot­tumuk­sia suurem­paan vihannesten ja hedelmien käyt­töön. Toisin kuin Osmo väit­tää, kaik­ki peruselin­tarvikkeet eivät ole halpoja!

    Lisäk­si ruoan ALV.n alen­t­a­mi­nen olisi täl­lä het­kel­lä erit­täin hyvä keino tor­jua kas­vavaa inflaatiota.

  19. Kun­nal­lisveron alen­t­a­mi­nen vähen­tää kun­tien tulo­ja ja saman tien heiken­tää las­ten sairaiden ja van­hus­ten ase­maa. Eli­nan heit­tämä aja­tus ter­veel­lisen ruuan veronalen­nuk­ses­ta on hyvä jut­tu, mut­ta ei tai­da oikein hel­posti onnis­tua. Tek­isi mieli kään­tää tämä niin päin, että lihalle ja liha­rasvoille hait­tavero. Kansa pysy­isi lai­hempana ja ruokaa riit­täisi enem­män kaikille.

  20. Turkka­lo: kan­natatko muuten laadukas­ta koulu­tus­ta ja ter­vey­den­huoltoa muille ain­oas­taan omil­la rahoil­lasi vai myös tois­t­en rahoilla? 

    Min­ul­lakaan ei nimit­täin ole mitään laadukas­ta koulu­tus­ta ja ter­vey­den­huoltoa vas­taan. En kuitenkaan kan­na­ta sitä, että toisia ihmisä pakote­taan mak­samaan toisille laadukas­ta koulu­tus­ta ja ter­vey­den­huoltoa. Vapaae­htois­es­ti se on tietysti mitä jaloin tapa käyt­tää varallisuuttaan.

  21. “Min­ul­lakaan ei nimit­täin ole mitään laadukas­ta koulu­tus­ta ja ter­vey­den­huoltoa vas­taan. En kuitenkaan kan­na­ta sitä, että toisia ihmisä pakote­taan mak­samaan toisille laadukas­ta koulu­tus­ta ja terveydenhuoltoa.”

    Ongel­ma täl­laiselle puheelle on, että sel­l­aista jär­jestelmää ei olekaan, jos­sa täl­laista pakot­tamista ei tapah­tu­isi. Jos esimerkik­si Suomen julki­nen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä puret­taisi­inkin, niin esimerkik­si työ­nan­ta­jien yksi­tyis­es­ti jär­jestämä työter­veyshuolto jäisi ennalleen — nyky­het­keen ver­rat­tuna vain moninker­tais­es­ti kuor­mit­tuneena. Ja työter­veyshuol­lon kus­tan­nuk­set luon­nol­lis­es­tikin nor­maalin kansan­talousti­eteen kohtaan­to-opin mukaises­ti siir­tyvät näi­den työ­nan­ta­jien tuot­tamien tavaroiden ja palvelu­iden hintoihin.

    Lisäk­si, kuten USA:n esimerk­istä näemme, yksi­tyiselle sek­to­rille pain­ot­tuvaa ter­vey­den­huolto­jär­jestelmää luon­nehti­vat kartel­lit ja tehot­to­muus, joka saa aikaan Suomea huonom­man kansan­ter­vey­den noin kaksinker­taisel­la ter­vey­den­hoit­o­meno­jen BKT-osu­udel­la. USA:ssa kymmenet miljoonat pien­i­t­u­loiset joutu­vat joka päivä kau­pas­sa käy­dessään mak­samaan välil­lis­es­ti rikkaiden ter­vey­den­huol­losta, mut­ta eivät saa itse mitään vasti­neek­si. Eikö se ole pakot­tamista jos mikä?

    Samal­la ilmoit­taudun yhdek­si type­r­yk­sek­si muiden joukkoon ja kiin­nitän myös huomio­ta siihen, kuin­ka Mat­ti Van­hanen tun­tuu tätä nykyä oikein pon­nis­tel­e­van, jot­ta olisi Osmon kanssa mah­dol­lisim­man usein eri mieltä. HS:n mukaan Van­hanen on nyt nimit­täin vaat­in­ut suo­ma­lais­ten työa­jan lisäämistä nykyis­es­täkin, kun taas Osmo on tun­netusti kir­joit­tanut kokon­aisen kir­jan, jos­sa perustelee, mik­si sitä kan­nat­taisi radikaal­isti lyhentää…

  22. Men­nään hie­man perse edel­lä puuhun, jos laite­taan hal­valle lihalle hait­taveroa. Eikö ennem­min kan­nat­taisi vähen­tää sen tuotantotukea?

  23. Toisin sanoen köy­hillä on varaa epäter­veel­liseen maka­roni­in ja sok­eri­in, mut­ta ei ter­veel­lisi­in salaat­tei­hin ja marjoihin. 

    Ha ha, tässäpä kitey­tyi koko uusavut­tomien uus­vasem­mis­to­lais­ten (ns. vihr) ajat­telu. Voi voi kun sos­sun avus­tuk­set eivät riitä aina stock­an herkku­un; sieltä kun ostaisi vähän niili­nahven­ta ja siitä kun vielä tek­isi sushia niin jopa olisi suvait­se­van­vihreä ja kevyt olo.. Mut­ta toki Juhana ja vieraskir­jan muutkin Virheet de Röda — puolueen äänestäjät tietäävät kyl­lä; uusi raikas sos.dem puheen­jo­hta­ja on luvan­nut jo pois­taa verot, mak­sut ja korot­taa vielä sos­sun avus­tuk­sia joten nyt Osmoseni tarkkana.. 

    Itse muis­tan lähin­nä näin alu­mi­inilusik­ka suus­sa syn­tyneenä henkilönä main­iosti sen että meil­lä näitä mainit­tu­ja ’halpis’hyödykkeitä ei syö­ty kovinkaan usein, kos­ka ne oli­vat niin KALLIITA! Mar­jo­ja kyl­läkin syöti­in läpi vuo­den, aivan kuten oma per­heeni syö nykyäänkin, eikä niitäkään ole rahal­la ostet­tu.. Itse asi­as­sa lähdem­mekin juuri nyt ’han­kki­maan’ mustikoi­ta ja kanttarelle­ja. Ilmaiseksi.

  24. Juhana Har­ju,

    Olin siis sitä mieltä, että ruuan alvia pitää toisaal­la nos­taa ja toisaal­la laskea. Näin vero­tuo­ton ei tarvitse pudo­ta sent­tiäkään, vaan ker­tymä voisi olla reilusti isompikin. 

    Konkreet­tis­ten kansan­ter­vey­del­lis­ten ja ‑taloudel­lis­ten hyö­ty­jen lisäk­si on yksinker­tais­es­ti reilua, että ter­veyten­sä epäter­veel­lisil­lä elin­tarvikkeil­la tuhoa­vat joutu­vat mak­sum­iehik­si samoin kuin alko­holin väärinkäyt­täjät ja tupakoitsijat. 

    Kyl­lä yli­paino johtuu muus­ta kuin, että syö pääasi­as­sa tiheäen­er­gistä ruokaa. Mik­si ihmeessä sitä tiheäen­er­gistä pitäisi syödä yli tarpeen? En jak­sa uskoa, että kukaan on lihot­tanut itseään maka­ronil­la. Keit­e­tyssä maka­ro­nis­sa on 95 kcal/100 g. Eli sitä pitäisi pis­tel­lä napaansa päivässä noin kolme litraa saadaak­seen keskikokoisen miehen tarvit­se­man ener­giamäärän ja huom! siis TARVITSEMAN, lihomiseen vaa­di­taan vielä ylimääräi­nen kup­po­nen päivit­täin tätä herkkua.…

    Jokainen voi tehdä päivit­täisel­lä ruokakaup­pareis­sul­laan valai­se­vaa kent­tä­tutkimus­ta. Tutkailka­a­pa kas­sajonos­sa edessä ole­van Tuke­vais­ten per­heen ostoskär­ryä. Siel­lä on litra­tolkul­la limu­ja, eri­laisia maustet­tu­ja jugurt­te­ja, vanukkai­ta, pus­seit­tain snacks-tuot­tei­ta, tuplakek­si­paket­te­ja, puolen kilon karkki­pusse­ja jne. Takana ole­val­la Läskilän pariskun­nal­la puolestaan pari mäyräkoiraa, pakaster­an­skik­sia, gril­li­tas­su­ja ja eineslihapullia. 

    Jos todel­la on niin köy­hä, että kärvis­telee 20 sentin maka­roni­pussin kanssa, niin toden­näköis­es­ti siinä kohtaa on jo kohta­laisen mata­la rasvaprosenttikin.

  25. Nyt ihmettelemme, kos­ka vih­doin joku val­tame­dioista huo­maa, mis­tä on kysymys. Otsikkoe­hdo­tuk­seni sin­ulle, Hesarin toimittaja: 

    “Keskus­tan vaa­ti­ma ruuan veroalen­nus hyödyt­tää yllät­täen ruuan tuottajia”

    “Ruuan veroale ei kohtele kaikkia tasaveroisesti”

    “Verokarhun raatelemia — tutkimuk­sen mukaan ihmiset mak­sa­vatkin kaik­ki verot”

    “Suo­ma­lais­ten vero­jen ulkois­t­a­mi­nen onnis­tunut huonos­ti — sveit­siläisil­lä selvästi alhaisem­pi veroprosentti”

    Onko tun­te­muk­seni muuten oikea; Hesarin toimit­ta­jat hake­vat jutu­nai­hei­ta eri­tyisen usein Soin­in­vaaran blogista?

  26. En muuten tajua tätä ainaista kouhkaamista salaateista joka jumalan tuutista. Kurkus­sa ja salaatin­le­hdis­sä ei ole juuri mitään rav­in­toar­voa. Kolme ämpäril­listä saa kauhoa jotain ruco­laa ennenkuin päivit­täi­nen c‑vitamiiinin tarve on täyttynyt. 

    Mei­dän per­heessä salaatit ovat pääosin kesäruokaa ja talvel­la suosi­taan ihan mui­ta kasviksia. Lap­sillekin kan­nat­taa pien­estä pitäen upot­taa kasvikset ruokaan. Eri­laisi­in laatikoi­hin, patoi­hin, grati­inei­hin, munakkaisi­in, keit­toi­hin, kastikkeisi­in jne. aina iso osa kasviksia. On myyt­ti, että kasvis­ten rav­in­toar­vo heikkenisi kypsen­net­täessä varsinkin jos keit­in­vesi käytetään johonkin ruuan osaan. Ain­oas­taan c‑vitamiinia hai­h­tuu, mut­ta sitä nyt nor­maaliruokavali­ol­la tulee hedelmistä ja tuore­me­huista täysin riittävästi. 

    Tuorekaksviksia voi sit­ten lait­taa vähän lau­tasen reunalle näön vuok­si, kos­ka tekeväthän ne annok­sen kau­ni­ik­si ja houkut­tel­e­vak­si. Muu­ta­ma pirteän näköi­nen papri­ka- ja kurkkusi­ivu. Yleen­sähän per­heis­sä vingutaan, etteivät lapset syö kasviksia. Lau­tasel­la on sit­ten nakke­ja ja muu­sia ja vier­essä kylmä lant­tupala tms. Eipä mait­taisi minullekaan. 

    Ja mitä tulee hin­taan, niin pakas­teesta saa parin sadan gram­man pusse­ja eri­laisia vihan­nessekoituk­sia 30–50 sentin yksikköhin­taan, joten enpä sanoisi kalli­ik­si. Ei kai nyt jotain jäävuorisalaat­tia (lue vet­tä) kan­na­ta sydän­talvel­la ostaa veret seisaut­tavaan kilohintaan. 

    Tätä siis tarkoi­tan val­is­tu­mat­to­muudel­la: Ei vain osa­ta rak­en­taa järkevää ruokavalio­ta vähäl­lä rahal­la, ei tun­neta rav­in­toar­vo­ja ja energiapitoisuuksia.

  27. “HS:n mukaan Van­hanen on nyt nimit­täin vaat­in­ut suo­ma­lais­ten työa­jan lisäämistä nykyisestäkin, ”

    Onkin erikoista tämä, että suo­ma­laisen pitäisi jatkaa työpäivään­sä voidak­seen elää yhä enem­män ALI omien varo­jen­sa. Kaup­patase­han on yli­jäämäi­nen ja sil­loin rahoita­mme muiden rellestämistä, emmekä saa tääl­lä itsellemme kohtu­ullista eli­na­soa, johon kuu­luu myös kohtu­ulli­nen työaika.

    Onkin aivan käsit­tämätön­tä, että pääo­mat on viety ja omaisu­us myy­ty niin tasan tarkkaan, että tarvi­taan ulko­maisia kaivosy­htiöitä, mukaan lukien Yara, aukaise­maan vaikka­pa Sok­lin kaivos, joka tuot­taa maail­man puh­tain­ta lan­noite­fos­faat­tia viedäk­seen sen jon­nekin muualle. 

    Suomes­ta on nähtävästi halut­tu tehdä uusi siir­tomaa, jos­ta saa raa­ka-ainei­ta ja työtä edullisin ehdoin. Lisäk­si Suomes­ta halu­taan tehdä kun­non ydinvoimapuisto.

    Pääo­mat­u­lo­jen suh­teen Suo­mi lie­nee jo melkoinen veroparati­isi ja on tahal­laan jät­tänyt verot­ta­mat­ta ulko­maille mak­set­tavia osinko­ja edullisin verosopimuksin ja vain jät­tämäl­lä nou­dat­ta­mat­ta omia lake­jaan. Vero­tap­pio on ollut mil­jardin vuodessa pelk­istä suo­ma­laisvi­ra­nomais­ten lain­rikko­muk­sista ilman verosopimusten vaiku­tus­ta. (Esimerkik­si englan­ti­lainen ei sovi­tusti mak­sa veroa suo­ma­laisosak­keen osin­gos­ta kuin 6%!)

    Mit­takaavaa voi hah­motel­la siitä, että pörssistämme yli puo­let on ulko­maalais­ten käsissä. 

    Laite­taan nyt vielä lop­puhuipen­nuk­sek­si se, että samaan aikaan meil­lä kat­so­taan viisaak­si mak­saa luokaa 6–7% bud­jetista maat­alous­tu­keen. Ei muuten mut­ta tääl­lä ei mikään kas­va kun­nol­la vaik­ka lan­noit­taisi mil­lä. Valo- ja läm­pö­sum­ma ovat pienet, samoin tilakoko, 34 ha pel­toa ja 47 ha metsää/tila. (Yksin luokkaa 150 ha met­sää riit­tää anta­maan leivän.)

    Onkin oikeas­t­aan hävet­tävää, että ärhen­telemme tääl­lä muu­tamista köy­hien pen­no­sista ‑alvista- kun rois­tot ja rökäleet put­saa­vat koko kansan ja val­tion lui­ta myöten. Mut­ta toisalta, eihän meil­lä ole kuin murut jaet­tavak­si, joten annetaan men­nä, her­rat var­maan antaa tupakkia.

  28. “(1) Helpot­ta­maan pien­i­t­u­loisimpi­en taloudel­lista asemaa.”

    Eikö Osmon point­ti juuri ollut, että pien­i­t­u­lois­t­en ase­man paran­tamiseen on parem­piakin keino­ja kuin ruaan alv-alen­t­a­mi­nen? Esimerkik­si juuri pien­i­t­u­loisille kohdis­te­tut veronalen­nuk­set tai muut sosi­aalietuuk­sien korotukset.

    “(2) Ohjaa­maan koko kansan kulu­tuskäyt­täy­tymistä siihen suun­taan, että ter­veel­lisem­piä ruokia on varaa ostaa.”

    Var­maan on tilantei­ta, että köy­hillä ei ole varaa syödä ter­veel­lis­es­ti. Tämä tilanne ei kuitenkaan ratkea tehokkaasti, alen­ta­mal­la kaiken ruuan alv:ia. tehokkaam­paa olisi alen­taa vain ter­veel­lisen ruuan veroa. Samal­la tulisi ohjat­tua ruokailu­tot­tumuk­sia muutenkin. Alvin alen­nuk­sen voisi kohden­taa esimerkik­si pelkästää kasvis­ten, vihannesten, mar­jo­jen, hedelmien ja lihan veron kevennyksiin. 

    Samal­la Osmon ja muiden maalailemat rav­in­to­la puolen ongel­mat pienenisivät.

    Toisaal­ta nyt, kun ruuan alvil­la ale­taan leikkimään niin sitä voisi myös korot­taa esimerkik­si karkkien, chpisien, kek­se­jen ja paljon sok­e­ria sisältävien juomien osalta. Itseasi­as­sa alko­holi­tuot­tei­den kaltainen paljousalen­nuskiel­toon olisi muka­va tör­mätä myös karkkihyllyllä…

  29. Trav­el­ler­ille:

    Toivoisin asial­lisem­paa kir­joit­telua nimit­te­lyn sijaan.

    Eli­nalle:

    Toisin kuin väität, salaatit ja muut ovat rav­in­toaineti­heimpiä ruokia. Niis­sä on rav­in­toainei­ta sisältämään­sä ener­giamäärään näh­den enem­män kuin muis­sa ruo­ka-aineis­sa. Lehtivi­han­nek­set kuu­lu­vat todel­lakin ruo­ka-aineisi­in, joi­ta kaikil­la pitäisi olla varaa syödä.

    Oskari Huuskolle:

    (1) Kaikkein köy­him­mät eivät mak­sa tuloveroa. Sikäli veronalen­nuk­sista, joi­ta Urpi­lainen ja Soin­in­vaara ehdot­ta­vat ruuan ALV:n alen­tamisen sijaan, ei ole apua köyhimmille.

    (2) Voi olla vaikeaa saavut­taa poli­it­tista kon­sen­sus­ta ruuan ALV:n alen­tamisen kohden­tamiseen ain­oas­taan ter­veel­lisimp­inä pidet­ty­i­hin elin­tarvikkeisi­in. En esimerkik­si ole sin­unkaan kanssasi samaa mieltä siitä, että kaik­ki nuo luet­tele­masi elin­tarvikkeet oli­si­vat sel­l­aisia, joi­hin se alen­nus tulisi kohdis­taa. (Jos kohden­net­tuun alen­tamiseen men­täisi­in, ruuan ALV:tä pitäisi mielestäni pois­taa sel­l­aisil­ta ruo­ka-aineil­ta, joi­ta syödään ter­vey­del­liseltä kannal­ta liian vähän. Näitä ovat näke­myk­seni mukaan vihan­nek­set, mar­jat, hedelmät, pähk­inät, palkokasvit ja kala.) 

    Suomes­sa­han oli makeisvero, mut­ta se joudut­ti­in pois­ta­maan EU-sään­nösten vastaisena.

  30. Voisi kuvitel­la, että ruoan alvin alen­nuk­ses­ta hyö­tyvät eniten ne, jot­ka sitä esit­tävätkin. Keskustapuolue, tuot­ta­jat, elin­tarvike­te­ol­lisu­us ja kauppa.

  31. Noupati: Ehdo­tuk­ses­ti tarkoit­taa suun­nilleen samaa, kuin että säästämistä ei pidä suosia. Autu­ai­ta ovat he, jot­ka kulut­ta­vat heti kaiken var­al­lisu­u­den mitä onnis­tu­vat työl­lään ansaitsemaan.

  32. Noupati: vähän lisää. Jos sinä kaipailet Suomeen niitä pääo­mia, jot­ka täältä on muka­mas viety, että tarvi­taan niitä kaivoisy­htiöitä, niin sit­ten pitää nimen omaan alen­taa pääo­mavero­tus­ta eikä kas­vat­taa sitä. Sin­un argu­men­tit on sisäis­es­ti ristiriitaisia.

    Kaup­pataseen yli­jäämämme ker­too siitä, että elämme ali varo­jemme, mut­ta se on hyvä asia! Täl­löin meille kerään­tyy pääo­mia, joi­ta lainaa­mal­la ja käyt­tämäl­lä tuotan­toon me ansait­semme tule­vaisu­udessa vielä enem­män. Mik­si ihmeessä halu­aisimme kaup­pataseen alijäämää?

  33. Täysin otsikon ulkopuolelta.
    Vas­taap­pa Osmo tähän,
    että olisitko ottanut työministerin
    “pallin” vas­taan, josko sitä olisi
    sin­ulle aikoinaan tarjottu.
    Ja josko tar­jot­ti­in, niin miksi
    et sitä vastaanottanut.

  34. Juhana Har­julle:

    Köy­him­mätkin mak­sa­vat kun­nal­lisveroa, köy­himpiä eläkeläisiä luku­unot­ta­mat­ta. On ole­mas­sa tekni­ik­ka, jol­la kun­nal­lisveron alen­nus tehdään niin, että se menee val­tion, ei kun­tien mak­set­tavak­si. Eläkeläiset eivät ruuan alv-veron alen­tamis­es­ta hyödy, kos­ka se ote­taan heiltä pois indek­si­tark­istuk­sen myötä. Hei­dän osaltaan järkecv­in­tä olisi käyt­tää rahat eläk­keen nos­tamiseen esimerkik­si taku­ueläk­keen kautta.

    Ruuan alv:n eriyt­tämi­nen ter­veel­lisyy­den mukaan on pait­si EU-sään­nösten vas­taista, myös teknis­es­ti aivan toiv­o­ton­ta. Miten ohjel­moisitte mar­ketin kassakoneen?

    Makeisvero ei ollut alv:n koro­tus vaan valmis­tevero, joka ei ole EU-sään­nösten vas­tainen. EU ei pitänyt siitä, että koti­mainen ksyl­i­toli oli vapautet­tu siitä, kos­ka piti tätä syr­jivänä. Suo­mi olisi voin­ut säi­lyt­tää makeisveron, jos olisi ulot­tanut sen ksylitolimakeisiin.

  35. min­is­terin tehtävistä ei yleen­sä kieltäy­dytä, mut­ta en ole nim­imerkin “vas­taa­pa Osmo tähän” kysymyk­seen uhran­nut het­kenkään pohd­in­taa, kos­ka tehtävää ei olisi voitu tar­jo­ta min­ulle mitenkään, kun en ollut ehdokkaana. Henkilöko­htaiseen elämääni pesti ei olisi sopin­ut lainkaan.- kos­ka se olisi ollut raskas niin min­ulle kuin min­is­ter­iön virkamiehillekin. Niin mon­es­ta asi­as­ta olen min­is­ter­iön käytän­nöis­sä eri mieltä.

  36. Osmo kir­joit­ti:

    “Köy­him­mätkin mak­sa­vat kun­nal­lisveroa, köy­himpiä eläkeläisiä luku­unot­ta­mat­ta. On ole­mas­sa tekni­ik­ka, jol­la kun­nal­lisveron alen­nus tehdään niin, että se menee val­tion, ei kun­tien maksettavaksi.”

    Saatko tuon käytän­nössä läpi, vai käykö tässä niin, että ruoan ALV:n alen­tamista vas­tus­taes­sasi ja niille epäkäytän­nöl­lisiä vai­h­toe­hto­ja ideoidessasi kumpikaan ei toteudu?

    Osmo kir­joit­ti:

    “Eläkeläiset eivät ruuan alv-veron alen­tamis­es­ta hyödy, kos­ka se ote­taan heiltä pois indek­si­tark­istuk­sen myötä. Hei­dän osaltaan järkecv­in­tä olisi käyt­tää rahat eläk­keen nos­tamiseen esimerkik­si taku­ueläk­keen kautta.”

    Eihän ruoan ALV sen­tään 100 pros­ent­tia indek­seis­sä paina. Jos ruoan osu­us indek­sis­sä on esimerkik­si 30 pros­ent­tia (?), eläkeläisiltä ote­taan takaisin ain­oas­taan 30 pros­ent­tia siitä hyödys­tä, jon­ka he saisi­vat ruoan ALV:n alentamisesta.

    Osmo kir­joit­ti:

    “Ruuan alv:n eriyt­tämi­nen ter­veel­lisyy­den mukaan on pait­si EU-sään­nösten vas­taista, myös teknis­es­ti aivan toiv­o­ton­ta. Miten ohjel­moisitte mar­ketin kassakoneen?”

    Se on hyvin help­poa. Jo täl­lä het­kel­lä kaup­paketjut tilas­toi­vat eri tuot­tei­den myyn­tiä hyvin tarkasti ja tietävät mitä kulut­ta­jat osta­vat. Kau­pat pysty­i­sivät täl­lä het­kel­lä pro­filoimaan hyvin tarkasti yksit­täisiäkin asi­akkai­ta hei­dän ostosten­sa mukaan. Siihen ver­rat­tuna ALV:llisten ja ALV:ttömien tuot­tei­den erot­telu olisi hyvin helppoa.

  37. Juhana,

    Lehtivi­han­nek­si­in kuu­luu mm. pinaat­ti ja maiss­in­tähkät. Eli tosi paljon heit­televät rav­in­toar­vot tässä luokas­sa, joka perus­tuu kasvin mui­hin ominaisuuksiin. 

    http://www.fineli.fi/foodclass.php?classif=igclass&class=vegleaf&lang=fi

    Tarkoitin nyt salaat­tia siinä merk­i­tyk­sessä, että ihmiset syövät sveitsin­leik­keen, ran­skan­pe­runat ja jälkkärik­si viiner­in ja suo­vat itselleen syn­nin­päästön sil­lä, että ovat syöneet sata gram­maa salaat­tia alku­palak­si. Sel­l­ainen on täysin silmän lumet­ta ja ter­vey­den kannal­ta yhdentekevää. 

    Jot­ta lehti­salaatista saisi edes päivät­täisen c‑vitamiiniannoksensa, sitä pitäisi syödä kokon­ainen kilo puhu­mat­takaan muista rav­in­toaineista. Aika kani­i­ni pitäisi olla puput­ta­maan ruokatun­nil­la, jot­ta tämä onnistuisi. 

    Nokko­nen on muuten lehtivi­han­nek­sista aivan pinaatin veroinen rav­in­topom­mi. Eikös niitä saa riip­iä tien­poskesta nälkään­sä niin paljon kuin huvit­taa, ei liene rauhoitet­tu kasvi, heh!

    Että siitä vain kaik­ki köy­hät nokkosia keräämään. Bus­silip­puakaan ei tarvitse, kos­ka nokkosia riit­tää joka kul­mal­la kaupungissakin. 

    Muis­tat­teko, kuin­ka hoikkia oli­vat tänne saa­pu­vat soma­lit 90-luvun alus­sa? Nyt heis­sä on lihavia silmämääräis­es­ti ihan samas­sa suh­teessa kuin kantaväestössäkin. 

    Tämän veikeän teo­ri­an (köy­hyys = epäter­veelli­nen ruo­ka = lihavu­us) mukaan heil­lä oli siis taloudel­lis­es­ti paljon parem­mat olta­vat Neuvostoliitossa. 

    ???

  38. “Miten ohjel­moisitte mar­ketin kassakoneen?”

    No, höh… eiköhän keinot halutes­sa löy­dy. Mikä tuos­sa nyt voi olla vaikeaa… viivakood­i­in eri ker­roin eri tuotteille. 

    Mut­ta jos se ker­ran on EU-vas­taista, niin ei sit­ten. Joka tapauk­ses­sa täysin hurskastelua luul­la, että köy­hien kun­nal­lisveron alen­nuk­ses­ta tule­vat rahat meni­sivät ter­veel­lisem­pään ruokaan. En usko siihen het­keäkään yleisel­lä tasolla.

  39. Miten muuten Urpi­lainen on aikonut paika­ta ehdo­tuk­sen­sa tuot­ta­man loven kun­tien taloudessa?

    Olenko kyyni­nen vai miten minus­ta tun­tuu, että tämä on taas jokin silmänkään­tötemp­pu, jon­ka pienituloiset/keskituloiset mak­sa­vat jotenkin peiton tois­es­ta päästä.

  40. Talouden oppikir­jas­ta otet­tua. Ihmi­nen on ratio­naa­li­nen eläin, pait­si syömisen, yri­tyk­sen jatkamisen ja autoilun osalta. Eriävä kulu­tusvero­tus ei saa vääristää kulut­ta­jan val­in­to­ja, pait­si ruoas­sa. Vero­tus ei saa vääristää val­in­taa yrit­täjyy­dessä, pait­si per­in­tövero­tuk­ses­sa. Veropo­h­jan on olta­va laa­ja, jot­ta vero­pros­en­tit on mah­dol­lista pitää alhaisi­na, pait­si ruoan osalta. Pien­i­t­u­lois­t­en vero­tus­ta on keven­net­tävä alen­ta­mal­la kaikkien vero­tus­ta. Tulo­ero­ja on ihan hyvä kaven­taa, mut­ta tulovero­tuk­sen alen­nus­ta ja sosi­aal­i­tur­van nos­tamista pelkästään pieni tuloisille ei voi­da hyväksyä, kos­ka se kohdis­tu­isi pelkästään pien­i­t­u­loisi­in. Riip­pumat­tomat yliopis­tot ja tuomiois­tuimet ovat tärkeitä yhteiskun­nan kokon­aise­dun kannal­ta, sik­si niiden itsenäisyys tulee lopet­taa. Julki­nen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä on tutkimusten mukaan tehokkaampi kuin yksi­tyi­nen, sik­si julki­nen ter­vey­den­huolto on yksi­ty­is­tet­tävä. Apteekki­laitos ja tak­si on lib­er­al­isoita­va, kos­ka sään­te­ly vas­taa tarkoi­tus­taan. Poli­ti­ikan ja liike-elämän suh­teet ovat ongel­ma, pait­si osu­uskau­pas­sa. Sähkö­markki­noiden ongelmi­in ei voi puut­tua, kos­ka sähkö­markki­noil­la kil­pailua on vaikea saa­da aikaan. Markki­noiden tulee antaa ran­gaista huonoista valin­noista, pait­si pank­in­jo­hta­jia. blää, blää, blää

  41. “kos­ka tehtävää ei olisi voitu tar­jo­ta min­ulle mitenkään, kun en ollut ehdokkaana”

    Ehdokkaana mihin? Eduskun­taan? Ei se ole mikään min­is­terik­si pyytämisen edel­ly­tys, vai onko?

  42. Yksi hyvä idean, jon­ka pohtimisen kaut­ta saat­taisi löy­tyä ratkaisu­ja järkevään ruoan verot­tamiseen, olisi ottaa huomioon eri ruo­ka-aineisi­in sitoutuneet veroista mak­se­tut maataloustuet.
    En jak­sa tähän hätään tark­istaa, mut­ta olen kuul­lut, että eläin­tuotan­to lohkaisee jopa 80 pros­ent­tia kaik­ista tukiaisista.
    Täl­löin olisi kai loogista laskea kasvis­peräisen ruoan hin­to­ja, jos ker­ran niitä alv:n alen­tamisen kaut­ta halu­taan pienen­tää. Eläin­tuot­teille nykyi­nen alv., kasvikun­nan tuot­teil­ta vaik­ka kokon­aan pois.
    Tätä ei tosin Keskus­ta eikä MTK hyväksy, mut­ta ter­veysvaa­timusten kanssa se sopii var­maan aika hyvin yksi­in, varsinkin, jos eläin­ras­vat vielä sakkoverotet­taisi­in erikseen.
    Sinän­sä tämäkään ei köy­himpiä auta, mut­ta saat­taisi suun­na­ta ruoka­tot­tumuk­sia parem­paan päin.
    Sinän­sä köy­hyys ja epäter­veelli­nen ruo­ka eivät ehkä kuu­lu yhteen muuten kuin per­in­teen kaut­ta. Parem­pit­u­loiset ihmiset seu­raa­vat enem­män ruo­ka-asioi­ta koske­vaa tiedot­tamista, eivätkä osta pelkästään sitä samaa makkaraa, mikä oli hyvää jo lapsuuaikoina.
    Ter­veelli­nen kasvis­ruo­ka ei mielestäni ole kallista. Esimerkik­si juurek­set ja tuon­ti­hedelmät ovat häkel­lyt­tävän halpo­ja, samoin esimerkik­si koti­maiset herneet. On läh­es jär­jelle käsit­tämätön­tä miten kilo kui­v­at­tu­ja ruoka­h­erneitä mak­saa niin vähän. Herne on kaiken lisäk­si rav­it­se­muk­sel­listi hyvä raa­ka-aine ja myös yllät­tävän monikäyt­töi­nen oli­pa sen hin­nas­sa alv tai ei.

  43. Type­r­yk­siä kaik­ki jot­ka eivät ehdo­ta polt­toaineen vero­tuk­sen alen­tamista. Osa ruuan hin­nan nousus­ta­han johtuu tuotan­to- ja kul­je­tuskus­tan­nusten nousus­ta, siis polt­toaineen hin­nan nousus­ta. Joten hal­vas­ta polt­toaineesta hyö­ty­i­sivät pien­i­t­u­lois­t­en autoil­i­joiden lisäk­si myös ne joil­la ei ole autoa ollenkaan. Samoin kaiken muunkin ener­gian vero­tus­ta voisi alen­taa, kaup­po­jen pakasteal­taat ym syövät aika paljon sähköä, ei kaup­pias sitä omas­ta pus­sis­taan mak­sa vaan siirtää tuot­tei­den hin­toi­hin. Ja asun­to­jen läm­mi­tyskus­tan­nuk­set ovat Suomes­sa korkeat ihan riip­pumat­ta mil­lä muodol­la läm­mit­tää. Joten jos köy­hien ja yleen­säkin kansalais­ten elämää halut­taisi­in helpot­taa, se pitäisi aloit­taa polt­toainei­den ja yleen­säkin ener­gian vero­tuk­sen alen­tamis­es­ta. Ruuan alvin kanssa puuhastelu on näperte­lyä, mut­ta ei tuo tulovero­jen kanssa näperte­ly ole yhtään fik­sumpaa. Varsinkin kun eihän sil­lä vero­pros­en­til­la mitään oste­ta vaan käteen jääväl­lä net­topal­ka­lla, joka taas riip­puu brut­topalka­s­ta. Ja työt­tömil­lä ym on mah­dol­lisu­us saa­da vero­ton­ta asum­is­tukea KELAl­ta ja vero­ton­ta toimeen­tu­lo­tukea sos­sus­ta, joten ei heillekään ole sil­lä pros­en­til­la väliä, kos­ka asum­istuen ja toimeen­tu­lotuen piene­m­i­nen syö sen net­to­tu­lo­jen kasvun jos tulovero­pros­ent­tia alennetaan.

  44. “Ruuan alv:n eriyt­tämi­nen ter­veel­lisyy­den mukaan on pait­si EU-sään­nösten vas­taista, myös teknis­es­ti aivan toiv­o­ton­ta. Miten ohjel­moisitte mar­ketin kassakoneen?

    Makeisvero ei ollut alv:n koro­tus vaan valmis­tevero, joka ei ole EU-sään­nösten vas­tainen. EU ei pitänyt siitä, että koti­mainen ksyl­i­toli oli vapautet­tu siitä, kos­ka piti tätä syr­jivänä. Suo­mi olisi voin­ut säi­lyt­tää makeisveron, jos olisi ulot­tanut sen ksylitolimakeisiin.”

    En tunne EU:n sään­nök­siä vähääkään, mut­ta ymmärtääk­seni aikanaan Suomes­sa oli sok­erivero. Ainakin se on onnis­tut­tu toteut­ta­maan aiem­min, niin eiköhän se onnis­tu­isi nytkin (teknis­es­ti). Tulk­it­seeko EU sok­eriveron aspar­taamia, hedelmä­sok­e­ria ja sato­ja mui­ta makeu­tu­sainei­ta suosivana?

  45. Pikaisen pohdin­nan jäl­keen tun­tu­isi vähin­täänkin kum­malliselta jos EU ei hyväksy­isi sok­eriveroa syr­jivyy­den perus­teel­la. Täl­löin esimerkik­si alko­ho­liv­ero suo­sisi kaikkia mui­ta päi­hteitä kahvista alka­en ja ben­si­inivero dieselin käyttöä.

  46. Eli­na:

    “Konkreet­tis­ten kansan­ter­vey­del­lis­ten ja ‑taloudel­lis­ten hyö­ty­jen lisäk­si on yksinker­tais­es­ti reilua, että ter­veyten­sä epäter­veel­lisil­lä elin­tarvikkeil­la tuhoa­vat joutu­vat mak­sum­iehik­si samoin kuin alko­holin väärinkäyt­täjät ja tupakoitsijat.”

    Kuten Eli­nakin, kan­natan myös ter­veel­lisem­män ruuan suosimista verotuksella. 

    Lihavu­u­den ja tupakoin­nin vaiku­tuk­set ter­vey­den­hoitokus­tan­nuk­si­in eivät kuitenkaan vält­tämät­tä mene niin kuin maalaisjär­jel­lä olisi oletet­tavis­sa. Äsket­täin julka­istun hol­lan­ti­lais­tutkimuk­sen mukaan (Plos Med­i­cine, 2008 Feb;5(2):e29), jos­ta Tiede-lehtikin mainit­si, yli­pain­ois­t­en ja tupakoivien ter­vey­den­hoitokus­tan­nuk­set ovat itse asi­as­sa keskimäärin pienem­mät kuin tupakoimat­tomil­la lai­he­li­ineil­la. Ihan siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että tupakoit­si­jat ja liha­vat kuol­e­vat nuorempina.

  47. On muuten mie­lenki­in­toista, että sil­loin kun on kysymys köy­hien ase­man paran­tamis­es­ta, asia tor­pataan sään­nön­mukaises­ti jäämäl­lä kiis­telemään menet­te­ly­tavoista. Ruoan ALV:n alen­t­a­mi­nen vs. vähim­mäise­tuuk­sien kohot­ta­mi­nen on täl­lainen menettelytapakiista.

    Rikkaimpia hyödyt­tävä var­al­lisu­usveron pois­to sen sijaan hoide­taan sukke­lasti läpihuutojuttuna.

    Rin­nas­tus osoit­taa, että olen­naista yhteiskun­nal­lis­ten uud­is­tusten läpivi­en­nis­sä on poli­it­ti­nen tah­to. Kun poli­it­tisen val­lan ytimessä todel­la tah­do­taan toteut­taa jokin uud­is­tus, asia viedään läpi hyvin nopeasti. Se voidaan tarvit­taes­sa viedä läpi vaik­ka lisäbud­jetil­la hoide­tul­la rahoituk­sel­la muu­ta­mas­sa kuukaudessakin. Jos köy­himpi­en ase­maa todel­la halut­taisi­in paran­taa, se voitaisi­in tehdä hyvin nopeasti.

  48. Jos halu­taan hait­tavero, pitää pystyä vas­taa­maan juristinkestävästi kysymyk­si­in mitä verote­taan, mik­si ja miten. Epäter­veel­lisen ruoan kovem­man ALVin kohdal­la mihinkään näistä kysymyk­sistä ei ole kun­nol­lista vastausta.

    Ei ole­mas­sa epäter­veel­lisiä ruo­ka-ainei­ta, vain epäter­veel­lisiä ruokavalioi­ta, ja nämäkin ovat epäter­veel­lisiä vain suh­teessa muhin elämän­tapoi­hin, henkilöhis­to­ri­aan ja geeniper­imään. Jos on taipumus­ta sydan­sairauk­si­in tai kohon­nut koles­teroli, niin tulee vält­tää eläin­rasvo­ja, mut­ta jos ei niin mik­si pitäisi? Siä­pait­si ruo­ka-aineet ovat ter­veel­lisem­piä suh­teessa toisi­in­sa, voin kor­vaami­nen oli­iviöjyl­lä on var­maan hyvä asia, mut­ta entä jos se kor­vaa kasviksista saatavaa energiaa?

    Ter­veysvaiku­tuk­set eivät myöskään ole yksiselit­teisiä. Jos on taipumus­ta kihti­in niin ei kan­na­ta syödä kalaa, mut­ta toisaal­ta kalaras­vat ovat hyväk­si. Kasvis­ten syömi­nen on hyvästä, mut­ta yletön perunan pop­simi­nen ilmeis­es­ti ei, samoin hedelmiäkin voi tietääk­seni syödä liikaakin. Ei ole lainkaan selvää mitä pitäisi verot­taa ja mitä ei.

    Ja mik­si? Ruokavalio on hyvin mon­imutkainen yhdis­telmä yksilön gas­tronomi­sis­taa miel­tymyk­sistä, enem­män tai vähem­män perustel­tu­ja usko­muk­sista ruoan ter­veysvaiku­tuk­sista, eet­ti­sistä ja uskon­nol­li­sista käsi­tyk­sistä, sekä taloudel­lis­es­ta mah­dol­lisuuk­sista. Julki­nen val­ta voi aut­taa asia tuot­ta­mal­la ja jaka­mal­la parem­paa tietoa, sekä lisäämäl­lä yksilön val­in­tamah­dol­lisuuk­sia ostovoimaa paran­ta­mal­la. Keskusjo­htoista rav­in­to-ohjaus­ta on har­rastet­tu elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den ja ter­veysvi­ra­nomais­ten yhteis­toim­intana, ja tulok­set hirvittää.

    Myös ter­veel­lisem­män ruoan, jota emme siis osaa määritel­lä ja jon­ka syön­tiä emme osaa edis­tää, kansan­taloudelli­nen hyö­ty on vähin­täänkin epä­selvä asia. Jotain ker­tonee se että vaku­u­tusy­htiöt, jot­ka kutenkin mak­sa­vat ihan oikeina euroina hoitoku­lu­ja ja työkyvyt­tömyysko­r­vauk­sia, poh­jaa­vat mak­sun­sa sukupuoleen ja ikään, ei ruokavalioon.

    Teknis­es­ti, tähän saak­ka jokaiki­nen muu­tos kas­sajär­jestelmi­in on ollut hyvin kallis ja vaikea, viimeisim­pänä siruko­rt­tien käyt­töönot­to. Ja jos meil­lä on vaik­ka juus­tol­la yksi ALV-kan­ta ja kukkakaalil­la toinen, niin miten las­ke­taan valmi­ina oste­tun kukkakaaligrati­inin ALV?

  49. Juhanalle; en mielestäni nimitel­lyt sin­ua enkä ainakaan tarkoit­tanut henkilöidä asi­aa mitenkään. Nap­pasin vain nopeasti sen kitey­tyk­sen sat­tumal­ta juuri sin­un tek­stistäsi, mut­ta yhtä hyvin olisin löytänyt vas­taa­van mon­es­ta muustakin.

    Yhteen­ve­t­ona voisin sanoa että kun tätäkin ketjua lukee niin ei voi tul­la muuhun tulok­seen kuin että juuri vastik­keet­tomat tulon­si­ir­rot ovat syynä kaik­keen pahaan. Yli­pain­oiset, mie­len­ter­veysongel­maiset ja alko­holisoituneet (ennen niitä san­ot­ti­in laiskoik­si..) ihmiset paina­vat syvän jalan­jälken­sä äiti maan pintaan!

    On aivan nau­ret­tavaa lähteä olet­ta­muk­ses­ta jos­sa ilmeis­es­ti ain­oas­taan ihovärin­sä perus­teel­la suo­ma­lainen laiskot­tel­e­va uusavu­ton juop­poläs­ki olet­taa saa­vansa vastik­keet­ta eri­laisia tulon­si­ir­to­ja yli 1000 e/kk kun samaan aikaan hänen kär­sivä vel­jen­sä ja sis­aren­sa saa­nee esim. Afrikas­sa korkein­taan muu­tamia euro­ja kuukaudessa. 

    Olisikin mie­lenki­in­toista tietää mitä de Virheet aiko­vat tehdä tämän Suomes­sa asu­van joukon ekol­o­gisen jalan­jäl­jen pienetämisek­si? Sehän ei siis todel­lakaan pienene jos tulon­si­ir­to­ja lisätään joten..

  50. Lain­aus Hesarista Eli­nalle ja muillekin:

    Kun­tali­iton Vuoren­to: Urpi­laisen ehdo­tus voisi kan­nus­taa töihin
    Julka­istu: 17:29
    Han­na Kaarto
    HELSINGIN SANOMAT 

    Sdp:n puheen­jo­hta­jan Jut­ta Urpi­laisen ehdot­ta­ma kun­taveron perusvähen­nyk­sen rajan nos­to voisi kan­nus­taa uut­ta pien­i­t­u­loista väkeä työelämään. Näin arvioi suun­nit­telupääl­likkö Rei­jo Vuoren­to Kun­tali­iton kun­tat­alouden yksiköstä.
    Urpi­lainen ehdot­ti ruoan arvon­lisäveron alen­nuk­sen peru­mista ja kun­taveron perusvähen­nyk­sen rajan nos­toa keskivi­ikon Helsin­gin Sanomis­sa. Urpi­laisen mukaan val­tio voisi kom­pen­soi­da veronkeven­nyk­sen kun­nille ruoan arvon­lisäveroaleen vara­tu­ista rahoista.
    Kun­nal­lisveron perusvähen­nyk­sen saamista edel­lyt­tävä vuosi­t­u­lo­jen alara­ja on nyt 1 480 euroa.
    “Jos alara­jaa nos­tet­taisi­in, moni voisi men­nä töi­hinkin, kun saisi ansai­ta enem­män”, Vuoren­to sanoo.

  51. Suomes­sa­han oli makeisvero, joka kos­ket­ti alu­nalkuaan kaikkia makeisia. Sit­ten joku koul­u­lainen kek­si ehdot­taa (oliko­han luokkaretkel­lä eduskun­nas­sa), että jos pois­taisi sen xyl­i­toli-makeisil­ta ja eduskun­ta näin säätikin (tästä oli aikanaan paljon jut­tu­ja lehdis­sä). Sor­bitoli yms. makeisille vero jäi. 

    Tämän jäl­keen Suo­mi liit­tyi EU:hun ja xyl­i­toli­makeis­ten makeisverova­pau­den kat­sot­ti­in suo­si­van suo­ma­laista xyl­i­to­lia sor­bitolin ja muiden EU:ssa tuotet­tu­jen sok­erinko­rvikkei­den kus­tan­nuk­sel­la (ei ollut kuulem­ma tarpeek­si tieteel­lis­es­ti todis­tet­tu, että nimeno­maa xyl­i­tol pysäyt­tää happohyökkäyksen).

    Pelkkä sok­erivero? Siinä menevät sit­ten mehut, limut, jäätelöt, pul­lat ja kakut ja mihin kaik­keen sitä sok­e­ria käytetään. Kan­nat­taako­han keinotekoisia makeu­tu­sainei­ta (pl. xyl­i­tol) vero­tuk­sel­lis­es­ti suosia? Kai niis­säkin omat sivu­vaiku­tuk­sen­sa ovat?

    Juu, ja ei se use­am­man ALV-pros­entin ohjel­moimi­nen mar­ketin kas­sakoneeseen todel­lakaan ole mikään kovin mon­imutkainen asia.

  52. juhana Har­julle
    1) eläkeläiset hyö­tyvät ruuan alv-alen­nuk­ses­ta, jos ruuan osu­us on hei­dän kulu­tusko­ris­taan enem­män kuin koko maakun­nas­sa. Näin taitaa olla, mut­ta merkityksettömö

    Ruuan alv:n ohjel­moimi­nen käy kyl­lä, kun ensin joku on jakanut tuhan­net artikke­lit hyviksi­in ja pahik­si­in Tässä on se ongelma.

    HK:n sini­nen = pahis, mut­ta entä lind­strömin pihvi?
    Sok­eri pahis, mut­ta entä peruna, jon­ka ruuan­su­la­tus muut­taa välit­tömästi rypälesokeriksi?

    Tästä käytäisi­in oikeut­ta loputtomasti

  53. Osmo kir­joit­ti:

    “Ruuan alv:n ohjel­moimi­nen käy kyl­lä, kun ensin joku on jakanut tuhan­net artikke­lit hyviksi­in ja pahik­si­in Tässä on se ongelma.

    HK:n sini­nen = pahis, mut­ta entä lind­strömin pihvi?”

    Alen­nus tulisi rajoit­taa vihan­nek­si­in, mar­joi­hin, hedelmi­in, pähk­inöi­hin, palkokasvei­hin ja kalaan. Ehdok­si se, että niitä ei olisi käsitel­ty mil­lään taval­la. Korkein­taan pakas­t­a­mi­nen ja paloit­telu sal­lit­taisi­in, mut­ta ei muuta.

  54. Ai, Osmo tarkoit­tikin kas­sako­neo­hjelmis­ton “speksaus­ta” vaik­ka kir­joit­tikin kas­sakoneen ohjel­moimis­es­ta. Se speksaus ei olekaan ihan triv­i­aalia, mut­ta se ei liity mitenkään enää ohjel­moimiseen. Samat ongel­mat tuli­si­vat vas­taan, vaik­ka kas­sal­la hin­nat las­ket­taisi­in käyt­tämäl­lä kynää ja paperia.

  55. Osmo says: “Ruuan alv:n eriyt­tämi­nen ter­veel­lisyy­den mukaan on pait­si EU-sään­nösten vas­taista, myös teknis­es­ti aivan toiv­o­ton­ta. Miten ohjel­moisitte mar­ketin kassakoneen?”

    Ter­ve­tu­loa 2000 luvulle Osmoseni, laskun jakami­nen eri ALV pros­ent­tei­hin on ollut ihan stan­dard­ikäytän­tö jo vuosia. Esim. Turun Carib­ia yöpymisen lasku: hotel­li­huone 8% verokan­nal­la, mini­baarin vesip­ul­lo 17% ja terassin oluset yms. 22%.

  56. Hyvä, käytin väärää ter­miä. Teen arvon­lisäveroil­moituk­sen ker­ran kuus­sa, joten tun­nen kyl­lä sen omi­naisu­udet. Ongel­ma on siinä, miten määritel­lään ter­veelli­nen elin­tarvike ja kuka luokit­telee kaik­ki kau­pas­sa myytävät tuhan­net tuot­teet. Juhana Har­jun rajaus­esi­tys on yksi, mut­ta ei riida­ton eikä ehkä edes järkevä. Joku halu­aisi siihen myös mar­jame­hut, toinen ras­vat­toman maid­on. Se, ettei elin­tarviket­ta saisi pakas­tamista luku­unot­ta­mat­ta käsitel­lä mitenkään, voi osoit­tau­tua hölmöksi.
    Vil­ja ja juurek­set? Leipä? Onko pakkaami­nen käsit­te­lyä? Kui­v­atut herneet? Säilö­tyt pavut? Pähk­inäi­nen mys­li? Purkitet­tu sil­li. Mik­sei loh­ta saa fileroi­da kau­pas­sa tai myy­dä savustet­tuna? Onko mäti “kala”.
    Liike­vai­h­tovero­jär­jestelmä tuot­ti aikanaan jatku­vaa käräjöin­tiä. Hau­takivi (tavara)verollinen, mut­ta jos hau­takiv­en kaiver­rus tehti­in hau­dal­la, se onkin palvelu ja vero­ton. Samaa sotkua ei halu­ta takaisin.

  57. Osmo:

    “HK:n sini­nen = pahis, mut­ta entä lind­strömin pihvi?”

    Luokit­telua ei var­mas­tikaan voi teh­da nain simp­pelisti. Mut­ta enta­pa jos tehtaisi­in pistey­tys­jar­jestel­ma, joka perus­tu­isi para­me­trei­hin, joil­la on tutk­i­tusti ter­veysvaiku­tuk­sia. Mii­nus­pis­tei­ta tulisi jos ruual­la on korkea ener­giapi­toisu­us mas­sayk­sikkoa kohden, paljon trans- tai elain­rasvo­ja, korkea gly­keem­i­nen indek­si etc. ja toisaal­ta plus­saa tulisi kuidus­ta, vita­mi­ineista ym. Las­ke­taan plus­sat ja miinuk­set yhteen ja vede­taan esim. sel­l­ainen cut­off etta huonoin kol­mannes saa korote­tun alvin ja paras kol­mannes alen­netun alvin. Ja jokaiseen tuot­teeseen sel­vasti nakyvi­in mihin kat­e­go­ri­aan se kuu­luu. Kulut­ta­jan lisak­si sys­tee­mi motivoisi myos ruoan­tuot­ta­jia teke­maan valmis­ruoista terveellisempia.

  58. “Se, ettei elin­tarviket­ta saisi pakas­tamista luku­unot­ta­mat­ta käsitel­lä mitenkään, voi osoit­tau­tua hölmöksi.”

    Otta­mat­ta mitenkään kan­taa elin­tarvikkei­den ter­veel­lisyy­teen tai niiden arvon­lisävero­tuk­seen, niin on pan­ta­va merkille, miten Osmo käyt­täy­tyy läh­es vas­taavasti kuin Van­hanen, joka haukkui Urpi­laisen ehdo­tus­ta “type­r­äk­si”. Osmo vain käyt­tää usein sanaa “hölmö”. Miten “type­rä” ja “hölmö” eroa­vat merkitykseltään?

    Ylim­ielisyy­den aste on kum­mas­sakin sanas­sa aivan sama ja kieli­ti­eteil­i­jät voisi­vat jopa kut­sua noi­ta syn­onyymeik­si. Hedelmäl­lisen keskustelun avain on aina deba­toi­jien keskinäi­nen kun­nioi­tus ja sil­loin sanavalin­nat ovat tärkeässä asemassa.

  59. Tääl­lä mm. Osmo epäilee, ettei yksiselit­teistä vero­tus­mall­ia löy­ty­isi eli­natarvikkei­den ter­veeel­lisyy­den kiis­tanalaisu­u­den vuoksi. 

    Mis­täpä vero­tuk­ses­ta koskaan olisimme saumat­tomasti yhtä mieltä? Mis­tään jär­jestelmästä emme saa sel­l­aista, että täy­delli­nen kon­sen­sus val­lit­sisi. Se ei saa kuitenkaan estää yrit­tämästä, eikö vain? 

    Kos­ka jotain on yritet­tävä, ennen kuin lihavu­u­songel­ma sanan­mukaises­ti lev­iää käsi­in. Ennen van­hu­u­teen liitet­tyyn kakkostyypin dia­betek­seen sairas­tu­vat nykyään yleis­es­ti nelikymp­piset, jopa enenevässä määrin lapset. 

    Tässä ote stakesin dialogi-lehdestä: 

    “Dia­betek­sen hoito tulee mak­samaan Suomes­sa kol­men vuo­den kulut­tua suo­ri­na kuluina 3,3 mil­jar­dia euroa ja eri­laisi­na lisäku­luina 1,8 mil­jar­dia, las­kee pro­fes­sori Tero Kan­gas. Pelkkä yhden taudin hoito vie siis yli neljän­nek­sen koko ter­veyssek­torin rahoista. ”

    Kiis­ta­ton­ta on, että lihavu­us on kakkostyypin dia­betek­sen suurin riskitek­i­jä. Lihavu­us on myös päätek­i­jä tuki- ja liikun­taelin­sairauk­sis­sa, osatek­i­jä monis­sa syövis­sä ja sydän ‑ja verisuonisairauksissa. 

    Joten mielestäni huoli, että joku syö liikaa hedelmiä (tpyy­lu­o­ma) on hie­man saivartelu­un sor­tu­mista… Tietysti ihan mitä vain voi syödä liikaa, mut­ta kyse on nyt siitä, että saataisi­in kuri­in selkeästi epäter­veel­lis­ten artikkelei­den liikasyönti. 

    On myös tot­ta, etteivät jokaikiseen ihmiseen kaik­ki vaiku­ta samoin. Mut­ta kuten niin mon­es­sa muis­sakin asiois­sa, on tässäkin tyy­dyt­tävä keskiar­voihin. Ruokavalion­sa juurek­sille, vihan­nek­sille, ras­vat­tomille maito­tuot­teille, kalalle ja koko­jyvävil­jalle perus­ta­va henkilö on keskimäärin hoikem­pi ja ter­veem­pi kuin pullahiiri.…

  60. Tässä kom­ment­tiketjus­sa on use­asti esitet­ty “ter­veel­lisen ruoan” alvin alentamista.

    Aivan äsket­täin valmis­tui kolmea ruokavalio­ta ver­tail­e­va tutkimus, jos­sa län­si­mainen viral­lis­su­osi­tusten mukainen vähäras­vainen vai­h­toe­hto osoit­tau­tui epäterveellisimmäksi.

    Tiety­istä epäter­veel­li­sistä syömi­sistä lienevät kaik­ki samaa mieltä: kark­it, sip­sit, naksut, limut, kek­sit… Toisin sanoen niiden hait­ta- tai ran­gais­tusvero voisi onnis­tua parem­min kuin ter­veel­lisyy­den suosiminen.

    Tietok­il­pailu:

    Seu­raav­ista toinen ate­ria on ter­veelli­nen, toinen epäter­veelli­nen. Kumpi ja mik­si? Ja kumpi on viral­lis­ten rav­in­to­su­osi­tusten mukainen?
    1) uunilo­h­ta ja perunoita,
    2) uunilo­h­ta ja parsakaalia

    Juhana Har­ju kir­joit­ti tosi osu­vasti ja oikein: “On muuten mie­lenki­in­toista, että sil­loin kun on kysymys köy­hien ase­man paran­tamis­es­ta, asia tor­pataan sään­nön­mukaises­ti jäämäl­lä kiis­telemään menet­te­ly­tavoista. Ruoan ALV:n alen­t­a­mi­nen vs. vähim­mäise­tuuk­sien kohot­ta­mi­nen on täl­lainen menet­te­ly­ta­paki­ista. Rikkaimpia hyödyt­tävä var­al­lisu­usveron pois­to sen sijaan hoide­taan sukke­lasti läpi­hu­u­to­jut­tuna. Rin­nas­tus osoit­taa, että olen­naista yhteiskun­nal­lis­ten uud­is­tusten läpivi­en­nis­sä on poli­it­ti­nen tah­to. Kun poli­it­tisen val­lan ytimessä todel­la tah­do­taan toteut­taa jokin uud­is­tus, asia viedään läpi hyvin nopeasti. Se voidaan tarvit­taes­sa viedä läpi vaik­ka lisäbud­jetil­la hoide­tul­la rahoituk­sel­la muu­ta­mas­sa kuukaudessakin. Jos köy­himpi­en ase­maa todel­la halut­taisi­in paran­taa, se voitaisi­in tehdä hyvin nopeasti.”

  61. Seu­raa­va ehdo­tuk­seni saat­taa kuu­lostaa mon­imutkaiselta, mut­ta ihmi­nen on pystynyt haas­tavimpi­inkin suorituk­si­in tieteen ja teknolo­gian alal­ta. Sik­si uskon, että tämä olisi toteutet­tavis­sa siinä mis­sä moni muukin asia. 

    Vähit­täiskau­pas­sa myytäville tuot­teille las­ket­taisi­in indek­siluku, joka ottaisi huomioon tuot­teen rav­in­toar­von per ener­giati­heys, jalostus­pros­essin pitu­u­den, pakkauk­sen kier­rätet­tävyy­den, ja logis­ti­ikan. Mikäli ekol­o­gista näkökul­maa ei halu­ta mukaan, niin sit­ten kolme viimeistä kohtaa voi jät­tää pois. 

    Näin saaduin luvuin tuot­teet jaet­taisi­in esim. viiteen luokkaan. Näin vitoslu­okas­sa olisi vaikka­pa Sak­saas­ta tuo­tu valmisham­puri­lainen, joka on pakat­tu kovaan muovipakkauk­seen ja ykkös­lu­okas­sa koti­mainen herne ja sip­uli irtomyynnissä. 

    Rav­in­toar­vo mitat­taisi­in vita­mi­inien, hiv­en- ja kiven­näi­sainei­den, hyvälaa­tu­is­ten rasvo­jen, suolan ja lisä­tyn sok­erin määrästä. 

    Hiil­i­hy­draateista ollaan nykyään vähän erim­ielisiä, mut­ta kai siitä on yksimielisyys, että mitä mata­lampi glykedeem­i­nen indek­si, sitä parem­pi. Peruna ei siis pää­sisi ykkös­lu­okkaan, vaan ehkä kakkoseen. 

    Perunan täy­del­liseen pan­naan lait­tamista minä nyt en oikein ymmär­rä. Perunaa on syö­ty tässä maas­sa moninker­tainen määrä sil­loin kuin lihavu­us oli liki tun­tem­aton­ta. Ruot­salaiset syövät täl­läkin het­kel­lä 20 pros­ent­tia enem­män perunaa kuin suo­ma­laiset ja ovat olen­nais­es­ti hoikem­pia, joskin tämäkin kansakun­ta on lihomas­sa huolestuttavasti. 

    Mitään jär­jestelmää ei toki saa aukot­tomak­si ja aina joku tuot­ta­ja tietysti kok­isi tulleen­sa väärin kohdel­luk­si. Mut­ta kuten jo edel­lisessä kom­men­tis­sani sanoin: Jotain tässä on yritettävä.… 

    Otan tyr­määvää kri­ti­ikkiä vas­taan, mut­ta mieluiten siten, että kir­joit­ta­jal­la itsel­lään olisi jotain rak­en­tavia ehdo­tuk­sia hillit­tömän lihavu­usepi­demi­an ehkäisemisek­si. Varus­mi­esten paino on nous­sut seit­semän kiloa kah­denkymme­nen vuo­den sisään pitu­u­den pysyessä ennal­laan. Kyl­lä häly­tyskel­lo­jen pitäisi soi­da niin, että päässä kumisee…

  62. Trav­eller,

    Tuo de Virheet on ihan väärin vit­sail­tu, se on Virheet, de Röda..

    Ja nyt nau­run pyrskähdyk­siä, kiitos!

  63. Itse joskus pyörit­telin päässäni yli­paino-ongel­man ratkaisuk­si veroa ener­giamäärän mukaan. Ihmi­nen­hän peri­aat­teessa käyt­tää, ainakin “nor­maalil­la” ruokavali­ol­la, suun­nilleen kaiken syömän­sä ener­gian taval­la tai toisel­la, ja yli­paino syn­tyy siitä, että enem­män ener­giaa syödään kuin käytetään. Ener­giamäärä olisi puoluee­ton mit­tari, joka voidaan aina määrit­tää (ja määritetään useim­miten nykyäänkin jo)

    Mut­ta ei tuokaan ongel­ma­ton ole. Esimerkik­si paljon urheilua har­ras­ta­vat (kulut­ta­vat paljon ener­giaa) jou­tu­isi­vat eri­ar­voiseen ase­maan, vaik­ka eivät lihoisi tai epäter­veel­lis­es­ti eläisikään.

    Toinen ongel­ma, joka muo­dos­tu­isi on dynaamiset vaiku­tuk­set. Teol­lisu­us alka­isi var­maankin tuot­taa tuot­tei­ta, jot­ka paina­vat paljon, mut­ta sisältävät vähän tai ei ollenkaan ener­giaa. En oikein pidä ajatuk­ses­ta, kun jo nykyi­nen ter­veysfa­sis­mikin on onnis­tunut aiheut­ta­maan sen, että suo­ma­laiset syövät maail­man maut­tom­inta moskaa. Tämä ei ilmeis­es­ti kuitenkaan aiheuta halut­tua vaiku­tus­ta, eli ter­veel­lisem­piä elin­tapo­ja, sil­lä yli­paino on Suomes­sa suurem­pi ongel­ma kuin mais­sa jois­sa ruo­ka jopa mais­tuu hyvälle (Euro­statin tilas­to­jen mukaan Suomes­sa on yli­pain­ois­ia yli 50 % väestöstä kun vaik­ka Ran­skas­sa, Tan­skas­sa tai Ital­ias­sa vain 30 — 40 %).

    Kari

  64. Sel­l­ainenkin on jol­lakin tarkku­udel­la las­ket­tavis­sa, kuin ekologi­nen jalan­jäl­ki lau­tasel­la. Eläin­peräisille tuot­teille se on tietysti selvästi isom­pi kuin kasvi­tuot­teille. Voiskos sitä alvia suun­na­ta myös tämän mukaan.

  65. Eli­na on sitä mieltä, että saivarte­len kun sanon että hedelmiä voi syödä liikaa. Tarkoitin kuitenkin että mitä tahansa voi syödä liikaa, tai ylipään­sä ei ole ole­mas­sa mitään oikeaa ruokavalio­ta sinän­sä, vaan se mitä tulisi syödä riip­puu yksilön fys­i­olo­gias­ta ja elin­tavoista. Lisäk­si ruokavalion täy­tyy täyt­tää muitakin kuin rav­it­se­muk­sel­lisia kri­teere­jä, olkoonkin että laadukkaista tuor­eista raa­ka-aineista tehty ruo­ka on usein kaikin tavoin hyvää. ALV-kan­nan karkeusta­sol­la hyvä- ja huono­laa­tuisen ruoan erot­ta­mi­nen on täysin mah­do­ton tehtävä.

    Ja mik­si suo­ma­laiset liho­vat? Alko­ho­lil­la on var­maan oma osuuten­sa, mut­ta toisaal­ta jos kulu­tus on kas­vanut keskimäärin litran, niin tämä tarkoitaa 7 kilo­kalo­ria vuodessa, jol­la ei oikein voi juuri selit­tää väestön keskipain­on nousua. Ruokavalion muu­tok­set eivät myöskään tue mässäi­ly­teo­ri­aa, vaikka­pa sok­erin ja rasvo­jen kulu­tus on laskenut tai pysynyt samana niin kauan kun tilas­to­ja on tehty, kts. esim. http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/ravitsemus/kalvosarjoja/ruoankulutuksen_trendit/

    Veikkaan että väestön lihomisen selit­tää vähen­tynyt ark­ili­ikun­ta. Ark­ili­ikun­nan vähen­e­m­i­nen liit­tyy autoilu­un kasvu­un sekä suo­raan, men­nään autol­la eikä kävel­lä edes ase­malle, että välil­lis­es­ti, autoys­täväl­lisessä ympäristössä ei keskimäärin ole yhteistä pihaa mis­sä potkia pal­loa tai kat­ua mis­sä käp­päil­lä. Kaavoitús on kansanterveystyötä.

    Ja mitä tulee nuori­son sok­eri- ja ras­vatankkauk­seen, niin onko se nyt mikään ihme että limut mais­tu­vat, kun koulus­sa tar­jot­ta­va ns. oikea ruo­ka on parhaim­mil­laan mau­ton­ta? En syytä koulun keit­täjiä, ei jol­lain alle kahdel­la eurol­la per ate­ria ihmeitä tehdä. Pikaises­ti päässä lask­ien arva­tu­il­la luvuil­la, 500 miljoon­alle voisi nos­taa tuon sum­man ainakin yli seit­semään euroon. En tiedä mon­tako des­i­maalia tämä vaikut­taisi keskimääräiseen pain­oin­dek­si­in, mut­ta saataisi­in ehkä kas­vatet­tua uusi sukupolvi joka arvostaa kun­non lounas­ta, mikä olisi huo­mat­tavasti tärkeämpi asia. Ruokakult­tuuri oppiaineeksi!

  66. Tàmà alv-keskustelu on sikàli hakoteil­là, ettà moni tun­tuu tarkoit­ta­van valmis­teveroa, kun puhuu alv:stà. Valmis­teveron voi lait­taa maisille siten, ettà se on osa herne-mais­si-paprikan hin­taa, mut­ta alv-jàr­jestelmàssà tuol­la pus­sil­la on tasan yksi alv, joko hyviksen tai pahik­sen. Alv ei vaikut­taisi rav­in­to­laruokaan eikà tyò­paikkaruokailu­un, kos­ka sen vero on aina 22 %, mut­ta valmis­tevero sakot­taisi epàter­veistà ruo­ka-aineista ravintolassakin.

    Anteek­si skan­di­en outo ilmi­a­su. Kir­joi­tan Ital­ias­ta, jonne inter­rail-matkamme on edennyt.

  67. Onko tämä ole­tus, että köy­hät yms. jot­ka syövät epäter­veel­listä ruokaa ovat tyh­miä, eivät osaa pun­ni­ta val­in­to­jaan ja tarvit­se­vat sik­si ohjaus­ta parem­pi­in elin­tapoi­hin mei(l)tä viisaam­mil­ta mitenkään perusteltavis­sa? Eikö jokaisen ruokavalio ole yksi­ty­isa­s­ia, kun­han siitä mak­se­taan käytet­ty­jen resurssien suh­teessa? Ihmisil­lä, jot­ka liho­vat voi olla aivan hyvät peruste­lut lihomiselleen. He saat­ta­vat esimerkik­si naut­tia ruoan syömis­es­tä paljon, pelätä pula-aiko­ja, lievit­tää suru­aan jne.
    Yhteiskun­ta tai val­tio ei omista ruumi­ita­mme, joten eiköhän me voi­da antaa ihmis­ten tehdä niil­lä mitä halu­a­vat. JOS meitä vaivaa se, että lihavu­ud­es­ta seu­raavia sairauk­sia hoide­taan yhtei­sistä varoista ruo­ka-ainei­den hait­taveroa huo­mat­tavasti täs­mäl­lisem­pi lääke tähän on lopet­taa näi­den elin­ta­so­sairauk­sien hoito julkisel­la puolella.

  68. Pari kom­ment­tia.

    juu­pa juu: “SDP taas pois­taisi palvelumak­sut, se jos mikä on typerää.”

    On toki voin­ut men­nä ohi, mut­ta tietääk­seni SDP ei ole pois­ta­mas­sa palvelumak­su­ja. Urpi­lainen olisi peru­ut­tanut palvelumak­su­jen koro­tuk­set, jon­ka hal­li­tus ajoi läpi.

    Päivähoit­o­mak­su­jen pois­tos­ta toki on puoluekok­ouk­sen päätös ja sitä aje­taan. Sivu­men­nen sanoen häm­mäste­len, mil­laisil­la argu­menteil­la tämä ehdo­tus on tyr­mät­ty. Esimerkik­si kan­nustin­loukku­jen kannal­ta asi­aa ei ole käsitel­ty lainkaan, minkä luulisi ole­van nykyisenkin hal­li­tus­po­h­jan intressissä.

    Mainit­takoon myös, että päivähoit­o­mak­su­jen pois­to mak­saisi noin puo­let ruoan ALV:n pudot­tamiseen verrattuna.

    Ari Aal­to­nen: “En ole mikään eri­tyisen markkin­ausko­vainen, mut­ta luulisi, että jos Kesko myy entiseen hin­taan tuot­teen­sa ja S‑ryhmä las­kee hintojaan…”

    Tätä mantraa hal­li­tuk­sen poikakolmikko Katainen-Van­hanen-Wallin vil­jeli yht­enään ‘opet­taes­saan Urpi­laiselle kansan­talousti­eteen perustei­ta’. Vähin­tään omi­tu­ista (en sano lapsel­lista, ettei tule san­omista type­r­äk­si haukku­mis­es­ta) se oli sik­si, että kymme­nen min­u­ut­tia aiem­min oli todet­tu kah­den kaup­paketjun hal­lit­se­van 75% suo­ma­lais­es­ta vähittäiskaupasta.

    Hal­li­tuk­sen lin­ja sit­ten olikin, että ‘mikäli hin­nat eivät laske viit­tä pros­ent­tia, vai­h­takaa kaup­paa!’ Mihin sitä kaup­paa sit­ten vai­hde­taan, kun 200 kilo­metrin säteel­lä ei ole kuin S- tai K‑kauppoja?

    Nythän elin­tarvikkei­den hin­nan nousu on jo ollut kiivaam­paa kuin muual­la EU:ssa, onko tämä sik­si, että suuret kaup­paketjut nos­ta­vat hin­to­jaan etu­pain­ot­teis­es­ti voidak­seen ALV:n alen­nuk­sen jäl­keen niitä laskea? Vai onko vain kyse siitä, että kartel­lis­sa hin­nat yksinker­tais­es­ti ovat korkeampia?

    Eli­na: “Miten muuten Urpi­lainen on aikonut paika­ta ehdo­tuk­sen­sa tuot­ta­man loven kun­tien taloudessa?”

    Urpi­lainen saa vas­ta­ta itse omas­ta puolestaan, mut­ta kiin­nit­täisin huomio­ta ensin­näkin siihen, että ruoan ALV-alen­nus mak­saa val­ti­olle 500 miljoon­aa euroa. Toisek­si siihen, että ymmärtääk­seni jo nyt val­ti­ol­ta siir­retään tulo­ja kun­nille. Kol­man­nek­si siihen, että mikäli halu­amme pitää val­tion ja kun­tien taloudet täysin toi­sis­taan eril­lään, voimme täl­lä sekun­nil­la lopet­taa ‘Suo­mi on rikkaampi kuin koskaan’ ‑puheet.

    Ruoan ALV-alen­nus on etu­ryh­mäpoli­ti­ikkaa parhaim­mil­laan (tai rumim­mil­laan, miten vain). Alen­nus­ta perustel­laan kovasti “sosi­aal­isin perustein”, mut­ta har­voin viiden pros­ent­tiyk­sikön tuloveron alen­nus­ta kaikille tulolu­okille perustel­laan sosiaalisena.

    En oikein ole päässyt per­ille, mitä Kepu kaup­pasi Kokoomuk­selle saadak­seen tämän han­kkeen hal­li­tu­so­hjel­maan. Kokoomuk­sen verolin­jauk­si­in alvin alen­nus nimit­täin sopii huonos­ti; se ei luo ensim­mäistäkään työ­paikkaa, ei kan­nus­ta työn­tekoon, ja sotii vas­taan lin­jaus­ta kulu­tuk­sen verot­tamis­es­ta työn­teon sijaan.

  69. Suomes­sa voi sian­li­han alv olla 22% ja vihannesten 0%. Silti Puo­las­sa tuotet­tu “tan­skalainen” sian­li­ha olisi hal­paa. Kaup­pi­aat markki­noi­vat kil­van tar­jouskinkku­ja ja kyljyk­siä sisään­ve­to­tuot­teina — ja moni ostaa jopa enem­män kuin tarvit­sisi. Ns. -,99 tuot­tei­den ost­a­mi­nen miet­timät­tä kuin­ka mon­ta sent­tiä siinä voit­taa oikeasti, saati miten ter­veel­listä se on, näyt­tää toimi­van ihan hyvin. Jos ei toimisi, ei näitä tar­jouk­sia olisi.
    Jät­tip­ul­lo limua on halvem­pi kuin tuore­me­hu tai maitoli­tra. Jos kulut­ta­ja juok­see sokeasti vain hin­nan perässä, saa mitä tilaa.

  70. Kysymyk­set:

    1. Keski­t­u­loisen (pien­i­t­u­loinen per hen­ki) suurper­heen elät­täjänä min­ua ei hirveästi läm­mitä pien­i­t­u­lois­t­en veronalen­nus alv-alen­nuk­sen sijaan. Ruoan alv:in alen­t­a­mi­nen aut­taisi lap­siper­heitä sitäkin enemmän.

    Ja kuten min­is­teit Van­hanen ja Katainen ovat huo­maut­ta­neet, eivät aivan pien­i­t­u­loisim­mat mak­sa vero­ja. Sen sijaan keski­t­u­loinen mak­saa kovat pro­gres­siot riip­pumat­ta ela­tusvelvol­lis­ten määrästä.

    2. Kun ker­ran ruoan alv:n pitämi­nen ennal­laan tun­tuu niin hyvältä vai­h­toe­hdol­ta, eikö vielä parem­pi tilanne saavutet­taisi kun sitä nos­tet­taisi­in oikein kunnolla.

  71. Taidan kallis­tua Har­jun kan­nalle syys­tä, että tulovero­helpo­tus kohdis­tu­isi vain työssäkäyvi­in, joiden ase­ma on lähtöko­htais­es­ti tur­vat­tu, kun taas ruoan valikoi­va alvin pois­to suo­sisi eri­tyis­es­ti lap­siper­heitä, joiden suh­teelli­nen ase­ma Suomes­sa on eri­tyisen heikko, ja joiden ravin­non laatu on pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä eri­tyisen tärkeä kansan­taloudel­lis­es­tikin vaikut­taes­saan suo­raan tule­vi­in ter­vey­den­hoitoku­lui­hin. Itse tosin lisäisin alvit­tomi­in tuot­teisi­in kaikessa epäekol­o­gisu­udessaan myös tuoreen lihan syys­tä, että varsinkin van­huk­sil­la ja lap­sil­la pro­tei­inin saan­ti on yleis­es­ti riit­tämätön­tä. Riit­tävän run­sas pro­tei­inin­saan­ti ehkäisee mm. yli­pain­oa, eikä ole real­is­tista että koko kansa ryhty­isi pescov­eg­eik­si. Kallis liha ohjaa kulu­tus­ta halpamakkaroihin.

  72. Nyt on sin­ul­la Tpyy­lu­o­ma yksiköt sekaisin… kaiva­pa perusk­oulun fysi­ikan kir­ja esiin. 

    Kilo­kalori ei ole yhtä kuin kalori… Jos juon puh­taak­si alko­ho­lik­si muutet­tuna litran nestet­tä vuodessa enem­män kuin kulu­tuk­seni sal­lii, kerään kehooni noin kilon ras­vaa. Kym­men­nessä vuodessa tämä on kymmenkertaistunut. 

    Eikö tämä väestö­ta­sol­la tunnu?

  73. Ruuan ALV:n alen­nuk­ses­ta noin 2/3 menee medi­aan­i­t­u­loa enem­màn tien­aav­ille ja 1/3 kòy­him­màlle puo­likkaalle vàestòstà. Taloudel­lisia ero­ja tasaa­vana se on aika heikko keino.
    Kaik­ki pien­i­t­u­loiset mak­sa­vat kun­nal­lisveroa, luku­unot­ta­mat­ta elàkelàisià, joiden osalta taas suun­nitel­laan taku­uelàket­tà paran­ta­maan hei­dàn asemaansa.

  74. Min­ulle kysymys ei ole vain tulon­jaos­ta vaan myös ja eri­tyis­es­ti rav­it­se­muk­ses­ta. Kan­nuste­taanko esim. lap­siper­heitä ter­veel­lisem­pi­in val­in­toi­hin. Mon­et lap­siper­heet ovat nimel­lis­es­ti varsin hyvä­tu­loisia, silti ruok­abud­jet­ti on kir­sitet­ty tai joudut­tu kiristämään niukaksi.

  75. Art­turi Björk:

    “Onko tämä ole­tus, että köy­hät yms. jot­ka syövät epäter­veel­listä ruokaa ovat tyh­miä, eivät osaa pun­ni­ta val­in­to­jaan ja tarvit­se­vat sik­si ohjaus­ta parem­pi­in elin­tapoi­hin mei(l)tä viisaam­mil­ta mitenkään perusteltavis­sa? Eikö jokaisen ruokavalio ole yksi­ty­isa­s­ia, kun­han siitä mak­se­taan käytet­ty­jen resurssien suhteessa?”

    Peri­aat­teessa on yksi­ty­isa­s­ia. Näyt­täisi kuitenkin siltä, että val­taos­alle ihmi­sistä lihavu­us ei ole tietoinen val­in­ta. Suurin osa lihav­ista ihmi­sistä halu­aisi olla lai­hempia, mut­ta eivät pysty lai­h­tu­maan (pysyvästi). Eli ohjauk­selle näyt­täisi ole­van tarvet­ta, ohjeita­han ei ole pakko nou­dat­taa, jos ei halua. 

    Las­ten lihavu­us onkin sit­ten eri jut­tu, kos­ka siinä ei ole kyse yksilön omista valin­noista, vaan van­hempi­en valin­nat pitkälti määrit­televät lapsen ruokailu­tot­tumuk­set. Jos on lapse­na lihotet­tu, on aikuise­na hyvin vaikeaa päästä eroon liikak­ilo­ista. Eli las­ten lihot­ta­jien kohdal­la kan­natan selvästi tiukem­paa yhteiskun­nan ohjaus­ta. Lihot­ta­ja­van­hem­mille tulisi mielestäni antaa rav­it­se­mus­neu­von­taa ja heille tulisi ker­toa lap­su­usiän aikana han­ki­tun yli­pain­on seu­rauk­sista. Kuu­lostaa ter­veysfa­sis­mil­ta, mut­ta lapsel­la on olta­va oikeus ter­veeseen aikuisuuteen. 

    “JOS meitä vaivaa se, että lihavu­ud­es­ta seu­raavia sairauk­sia hoide­taan yhtei­sistä varoista ruo­ka-ainei­den hait­taveroa huo­mat­tavasti täs­mäl­lisem­pi lääke tähän on lopet­taa näi­den elin­ta­so­sairauk­sien hoito julkisel­la puolella.”

    Tämä ei tule käytän­nössä onnis­tu­maan, ellemme sit­ten päätä kokon­aan lopet­taa julk­ista ter­vey­den­hoitoa. Lihavu­us ALTISTAA useille sairauk­sille (mm. tyypin 2 dia­betes), mut­ta on hyvin han­kalaa yksiselit­teis­es­ti osoit­taa mil­loin sairaus on seu­raus­ta elin­tavoista. Esim. dia­betes voi puh­je­ta myös nor­maali­pain­oiselle ter­veitä elin­tapo­ja nou­dat­tavalle ihmiselle.

  76. “JOS meitä vaivaa se, että lihavu­ud­es­ta seu­raavia sairauk­sia hoide­taan yhtei­sistä varoista ruo­ka-ainei­den hait­taveroa huo­mat­tavasti täs­mäl­lisem­pi lääke tähän on lopet­taa näi­den elin­ta­so­sairauk­sien hoito julkisel­la puolella.”

    Kyl­lä, tuo on täs­mäl­lisem­pi lääke. Ongel­ma vain on se, että ainakaan minä en halua asua yhteiskun­nas­sa, jos­sa sairaalan oven taakse jätetään ihmisiä kitu­maan mis­tään syystä. 

    Paljon inhim­mil­lisem­pi ratkaisu on (vaikkakin hiukan vähem­män täs­mälli­nen), että niitä ihmis­ten käyt­täy­tymis­mall­e­ja, jot­ka yleis­es­ti tiede­tään ter­vey­den­hoitokus­tan­nuk­sia (tai mik­sei mitä tahansa mui­ta yhteisiä kus­tan­nuk­sia) kohot­taviksi, verote­taan niin, että näi­den käyt­täy­tymis­mall­ien har­ras­ta­jat lop­pu­jen lopuk­si itse mak­sa­vat kohon­neet kustannukset.

  77. Eli­na, kiitos kor­jauk­ses­ta olet oike­as­sa, ja tämä kalo­ri­lasken­ta ei ole min­un vahvuuk­siani. Tarkoitin että 7 kilo(kilo)kaloria… Tok­i­han se ker­tyy, mut­ta tuo on kuitenkin kai alle pros­ent­ti ravin­non kokonaisenergiamäärästä.

  78. Tuo­ta, oppia ikä kaik­ki, mut­ta eikö eläkkeistä mak­se­ta kunnallisveroa???

  79. Per­heel­liselle:

    Ruoan ALV:in alen­tamisen hyvä puoli on se, että se paran­taa yhden kovaa pro­gres­sio­ta mak­sa­van tulon­saa­jan per­hei­den asemaa. 

    Tässä voi kuitenkin speku­loi­da, että rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den purkami­nen pien­i­t­u­lois­t­en veronalen­nusten (ja hei­dän palkko­jen­sa nimel­lisko­ro­tusten samanaikaisen hillit­semisen) avul­la vähen­täisi tarvet­ta mak­saa työt­tömyysko­r­vauk­sia, jol­loin kaiken­tu­lois­t­en vero­tus­ta olisi varaa alentaa. 

    Nämä ovat jos­sain määrin arvokysymyk­siäkin. Itse koen rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den Suomen ykkö­songel­mak­si, joka aiheut­taa kovan vero­tuk­sen ja siitä huoli­mat­ta resurssip­u­lan monis­sa yhteyk­sis­sä. Tästä syys­tä mm. per­heen elät­tämi­nen on Suomes­sa kalli­im­paa kuin mata­lam­man rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den maissa.

    Per­hei­den välit­tömään arkeen ruoan ALV:in alen­nus kuitenkin vaikut­taa suo­raan ja se voidaan heti osoit­taa, ja sil­lä saa hel­posti ääniä. Rak­en­tei­den kor­jaami­nen on hitaam­paa, kipu tulee heti ja hyö­ty myöhem­m­min. Sik­si muu­tosvas­tar­in­ta on kovaa ja rak­en­tei­den kor­jaami­nen vaikeaa. 

    Voimatas­apain­omielessä Kepu käyt­ti neu­vot­telu­voimansa ruoan ALV:iin. Se olisi voin­ut käyt­tää sen johonkin muuhunkin, mut­ta Kepun (ja sen kan­nat­ta­jien) kannal­ta tuo oli suo­ravi­ivais­in­ta ja tehokkain­ta. Hehän yritt­tivät aikaisem­min työre­formia, mut­ta siitä tuli sel­l­ainen huu­to, että nyt kan­nat­ti tehdä jotain helpom­paa, kun nyt on niin hyvät ajatkin ettei ole pakko ratkoa vaikeimpia ongelmia.

  80. Eli­na: Ei se ihan noinkaan mene. Jos lihot kilon, myös ener­gian kulu­tuk­sesi kas­vaa. Jos­sain vai­heessa kulu­tat sen ver­ran ener­giaa, että se aiem­min ylimääräi­nen viinal­i­tra ei enää liho­ta. Ts. et lihoisi 10 vuodessa kym­men­tä kiloa tuol­la metodil­la. Sin­un pitäisi jos­sain vai­heessa alkaa juo­da vielä enemmän. 

    Art­turi: “Ihmisil­lä, jot­ka liho­vat voi olla aivan hyvät peruste­lut lihomiselleen. He saat­ta­vat esimerkik­si naut­tia ruoan syömis­es­tä paljon, pelätä pula-aiko­ja, lievit­tää suru­aan jne.”

    Hyvät peruste­lut?? Ain­oa “hyvä” peruste lihoa on sel­l­ainen geenistö, jol­la lihomista ei voi vält­tää. Kaik­ki muut perus­teet ovat pohjim­mil­taan tekosy­itä. Tot­ta, on ole­mas­sa esimerkik­si loh­tusyöjiä, mut­ta kyseessä on opit­tu tapa, jos­ta voi yhtä lail­la oppia pois. Ruoas­ta voi naut­tia myös lihomat­ta, joten sekin peruste on aika heikko.

    Useim­mat yli­pain­oiset ihmiset eivät halu­aisi olla yli­pain­ois­ia. Kos­ka lai­h­dut­ta­mi­nen on vaivail­loisem­paa kuin pain­on säi­lyt­tämi­nen, nimeno­maan jälkim­mäis­es­tä pitäisi huolehtia.

  81. Älkää nyt hyvät ihmiset ainakaan kau­pan keskit­tymisen takia vas­tus­tako ruoan veroalen­nus­ta. Meil­lä on puikois­sa miehet, jot­ka ovat keksi­neet ongel­maan ratkaisun: vapaute­taan auki­oloa­jat. Mis­tä näitä riittää???

  82. Arawn,

    Joo, tiedän kyl­lä. Laitoin vähän mutkat suorik­si ja point­ti oli oikaista tpyy­lu­o­maa kaloriasiassa. 

    Itse asi­as­sa henkilön viiden kilon mas­san lisäys nos­taa perusku­lu­tus­ta vuorokaudessa noin 420 kJ, joten äkkiähän tuo litra absolu­ut­tista alko­ho­lia on kulu­tuk­ses­sa kom­pen­soitu pain­on­nousul­la. Mut­ta on täl­läkin kuitenkin väestö­ta­sol­la merk­i­tys­tä, kos­ka moni­han on jo alun perin liika­pain­oinen. Ja onhan alko­holin lisään­tyväl­lä kulu­tuk­sel­la kosolti muitakin hait­to­ja kuin painonnousu

    On tietysti vielä muis­tet­ta­va, että har­va naut­tii alko­holin­sa pir­tu­na tai Lasoli­na pal­jaal­taan. Juo­ma sisältää aina muitakin ener­gian­lähteitä pait­si jos kit­taa kos­su­vis­syä. Eli se on lai­h­dut­ta­jan var­ma val­in­ta per­skän­nin suunnitteluvaiheessa.

  83. Osmo,

    Lap­sil­isä on aikansa elänyt jäänne ties miltä vuosisadalta. 

    Monis­sa per­heis­sä tuki menee vält­tämät­tömyyk­si­in: las­ten har­ras­tuk­si­in, vaat­teisi­in, ihan ruokaankin. Tämähän on ollutkin alku­peräi­nen tarkoitus. 

    Toi­sis­sa per­heis­sä lapselle kerätään yhteiskunnal­ta pesä­mu­na, joka 17-vuo­ti­aana on lähem­mäs 30 000 euroa. Mik­si ihmeessä täl­lainen sub­ven­tio per­heille, jot­ka varsin hyvin pystyvät elät­tämään lapsen­sa omin voimin ja hyvinkin?

    Niille lap­siper­heille enem­män tukea, jot­ka sitä aidosti tarvit­se­vat. Las­ten eri­ar­voisu­us on viime kädessä koko yhteiskunnal­ta pois.

  84. Ville,

    Olen täysin samaa mieltä las­ten lihot­ta­jista. Pieni läp­päisy on krim­i­nal­isoitu, mut­ta lapsen­sa saa täysin vapaasti pahoin­pidel­lä läh­es liikun­takyvyt­tömäk­si vääräl­lä ruokavali­ol­la. Lihavu­us tuhoaa myös lapsen psyykkisen ter­vey­den vielä paljon tehokkaam­min kuin aikuisen, kos­ka lapset arvot­ta­vat toisi­aan aikuisia vahvem­min fyy­sisen suori­tuskyvyn perus­teel­la. Myös tytöt tekevät tätä, vaik­ka omi­naisu­us liitetään enem­män poikiin. 

    Pihapi­iris­sämme on lap­si, joka on niin liha­va, ettei enää osal­lis­tu juok­suleikkei­hin. On ymmär­ret­tävää, että hänel­lä ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta “men­estyä” leikissä ja tietysti juok­sem­i­nen on hänelle äärim­mäisen epämiel­lyt­tävän tun­tu­ista. Niin­pä hän istuskelee vier­essä tois­t­en leikke­jä katsellen. 

    Eikö tämä ole lastensuojeluasia..?

    (ps. en hyväksy las­ten läp­simistäkään, jos sen kuvan saa kir­joituk­sen alusta)

  85. “Ruuan ALV:n alen­nuk­ses­ta noin 2/3 menee medi­aan­i­t­u­loa enem­màn tien­aav­ille ja 1/3 kòy­him­màlle puo­likkaalle vàestòstà.”

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää miten tämä on las­ket­tu (vai onko veikkaus). Jos nelilap­sisen per­heen huolta­jana kuu­lun medi­aan­i­t­u­loa enem­män tien­aavaan osaan, niin onko johtopäätök­senä, että min­un tai peräti kaikkien per­heen­jäsen­ten osalta alv-alen­nus kat­so­taan kohdis­tu­van tähän hyvä­tu­lois­t­en osaan. Vero­tuk­sen (val­tion) pro­gres­sio ja jäl­jelle jäävä net­to­tu­lo per per­heen­jäsen pitää huolen siitä, että väit­tämä on työssäkäyvien lap­siper­hei­den osalta hyvin harhaanjohtava.

  86. Lap­sil­isien korot­ta­mi­nenkaan ei vät­tämät­tä kohdis­tu juuri parem­paan rav­in­toon. Tulon­si­ir­rot ja minim­i­toimeen­tu­lo on tärkeä teema siinän­sä, mut­ta se raha on kor­vamerk­it­semätön­tä ja voi val­ua yhtä hyvin isom­paan asun­toon, kalli­im­paan autoon, loma­matkaan tai light­sidukkaan kuin niihin lehtivihanneksiin.

  87. Keskeisin rav­it­se­muk­selli­nen ongel­ma Suomes­sa on kasvis­ten olema­ton kulu­tus. Kun samaan aikaan yli­paino on kas­va­va ongel­ma, alvin alen­nus ravin­neköy­histä kaloripom­meista olisi jär­jetön. Sik­si alvin mah­dolli­nen alen­nus tulisi kohden­taa ter­veysvaikut­teisi­in mut­ta vähäen­er­gisi­in tuot­teisi­in, jot­ka liian monel­la jäävät osta­mat­ta kuten Har­ju edel­lä hah­mot­teli. Vaik­ka yksit­täisiä rajat­a­pauk­sia jäisikin, niin malli olisi kuitenkin kokon­aisu­udessaan yksinker­tainen ja paran­taisi mah­dol­lisuuk­sia ter­veyt­tä edis­tävään rav­in­toon. Saadun hyö­dyn määrä olisi sit­ten jokaisen valit­tavis­sa niil­lä ostosvalin­noil­la, tulota­sos­ta riippumatta.

  88. Osmo on täysin oike­as­sa tuos­sa ns. ter­veel­lisen ruoan määrit­te­lyn vaikeud­es­ta. Mikäli tätä edes yritet­täisi­in olisi tulok­se­na ain­oas­taan lop­u­ton riite­ly eri­lais­ten biodyy­namis­ten hörhö­jen sun muiden viherve­g­aanien ja toisaal­ta asi­aa hie­man tun­te­vien välille. Mikäli pidet­täisi­in ehdot­toman tärkeänä jonkin­laista ohjaus­ta voitaisi­in esim. vehnä­jauho­ja ja rav­in­torasvo­ja hait­taverot­taa koska­pa niiden lihot­ta­va vaiku­tus on kiis­ta­ton ja ne ovat nyt niin halpoja.

    Jos halu­aa tähänkin asi­aan per­spek­ti­iviä niin kan­nat­taa tutus­tua myös men­nei­den vuosikym­menten rav­in­to­su­osi­tuk­si­in, min­ul­la on esimerkik­si 40- luvul­ta ole­va rav­in­to-opas joka kehot­taa syömään ja etenkin syöt­tämään lap­sille voita ja kanan­mu­nia 😀 Nyky­isin taas vas­tuste­taan eri­laisia tran­srasvo­ja ja ylipäätään elin­tarvikkei­den raskas­ta pros­es­soin­tia, joten ei voi kuin tode­ta että ympyrä alkaa sulkeutua.

    Ylipäätään kaikkien “kevyt” tuot­tei­den etu ihmisille on melko kyseenalaista. Aivan kuten tuol­la aiem­minkin joku osu­vasti sanoi niin mon­esti par­il­la salaatin­le­hdel­lä oste­taan syn­nin­päästä jollekin sveitsin­leik­keelle; mik­si huo­maankaan tässä selvää analo­giaa esim. ilmas­toaneisi­in, ns. kehi­tys­a­pu­un, ammat­tik­er­jäläisille annet­tui­hin almui­hin, UFF tai Green­pea­cen tapaisille liikeyri­tyk­sille mak­set­tui­hin syn­nin­päästö­mak­sui­hin jne. Has­sua, eikö totta? 

    Toisek­si jokainen on var­masti huo­man­nut kau­pan kas­sajonos­sa seisoes­saan että myös dieet­til­imut / siider­it / ylipäätään “kevyt“elintarvikkeet ovat ns. lähiö­valaiden suures­sa suo­sios­sa.. joten tiedä sit­ten miten niil­lä voi nor­maali-ihmi­nenkään laihtua.

    Itse en kuitenkaan syyl­listäisi lihavia ihmisiä. On tot­ta että hei­dän sairausku­lun­sa ovat suurem­mat vuodessa kuin lai­hempi­en, mut­ta olen kutakuinkin var­ma että koko elin­iän huomioivis­sa laskelmis­sa he ovat yhteiskun­nalle tuot­tavampia kuin urheil­e­vat hoikkik­set. Kun van­hene­va tupakoi­va ja alkoa käyt­tänyt suo­ma­lais­mies kuolee yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la teh­dyn 40 vuo­den työu­ran jäl­keen koh­ta eläk­keelle siir­tymisen­sä jäl­keen, on val­tion kas­saan kiilah­tanut taa­tusti suurem­pi sum­ma rahaa kuin viimeis(t)en vuo­den hoitoon on mennyt. 

    Tätä voi sit­ten ver­ra­ta esim. urheil­e­vaan, hoikkaan, 100 % verovaroil­la koko “työ“uransa ylläpi­det­tyyn ja kallispalkkaiseen yliasi­amieheen joka ei ole eläessään tehnyt mitään mis­tä olisi veron­mak­sajille jotain mitat­tavis­sa ole­vaa hyö­tyä.. Ei tai­da olla juurikaan iloa veron­mak­sa­jalle tämän pierun­pidät­täjän pitkästä elämästä, vai mitä?

  89. Olin Poris­sa 17.7 toimeen­tu­lo­tur­va tutuksi-seminaarissa.Siellä Pent­ti Ara­järvi esit­ti juuri tuo­ta kun­nal­lisvero­tuk­sen alara­jan nos­toa korot­ta­mal­la tulonhankkimisvähennystä.Samalla Ara­järvi pain­ot­ti sitä, että val­tion tulee kom­pen­soi­da kun­nille vero­tu­lo­jen mene­tys täysimääräisenä.Hän pain­ot­ti sitä, että tämän toimen­piteen ansios­ta tarve toimeen­tu­lotuen hakemiseen vähe­nee ja sosi­aal­i­toi­mi pystyy keskit­tymään niihin asioi­hin joi­hin se on tarkoitet­tukin , eli aut­ta­maan niitä kansalaisia jot­ka eivät syys­tä tai tois­es­ta pysty hoita­maan asioitaan.
    Ara­jär­ven ehdo­tus on melkein sama kuin Vasem­mis­toli­iton perus­tu­lo­ma­lli, jos­sa alle 10000 euron tulot oli­si­vat verova­pai­ta ja vero­tus olisi saman­laista, pro­gres­si­ivista kaikille tuloille-siis myös omaisuustuloille.
    Minus­ta tämä olisi oikeu­den­mukainen ja hyv­in­voin­tia tur­vaa­va ratkaisu.Se myös vapaut­taisi henkilökun­taa tärkeämpi­in tehtäviin.Nythän on niin, että esimerkik­si sosi­aalivi­ra­nomaiset joutu­vat keskit­tymään asi­akkaan­tu­lo­jen tark­istamiseen ja esim. 50 euron toimeen­tu­lo­tu­ki mak­saa 200–300 euroa hallintokuluina.Ratkaisu olisi myös inhimil­lis­es­ti oikein.Se lopet­taisi työt­tömien ja muiden pien­i­t­u­lois­t­en hypyt­tämisen luukul­ta luukulle ja olisi piristys­ruiske liike-elämälle koti­maisen kysyn­nän kasvun myötä.Vähenevä byrokra­tia toisi säästöjä jot­ka osaltaan rahoit­taisi­vat tätä toimenpidettä.
    Kun­tien talout­ta olisi muutenkin autet­ta­va jot­ta palvelun­tar­jon­ta säi­ly­isi ja kehittyisi.Hyvinvointi on suurin omaisu­utemme eikä sitä saisi hukata.

  90. Lap­sil­isä on aikansa elänyt jäänne ties miltä vuosisadalta. 

    Kyl­lä Osmo oli oike­as­sa tässäkin asi­as­sa; lap­sil­isä on yksinker­tais­es­ti hallinnoitavis­sa ole­va ja yksiselit­tein­sen tarkasti kohden­net­tu tuki lap­siper­heille, yksin­huolta­jille ja jopa ela­tusvelvol­lisille kos­ka pienen­täähän se ruokon suuruutta..

    Monis­sa per­heis­sä tuki menee vält­tämät­tömyyk­si­in: las­ten har­ras­tuk­si­in, vaat­teisi­in, ihan ruokaankin. Tämähän on ollutkin alku­peräi­nen tarkoitus.

    Toi­sis­sa per­heis­sä lapselle kerätään yhteiskunnal­ta pesä­mu­na, joka 17-vuo­ti­aana on lähem­mäs 30 000 euroa. Mik­si ihmeessä täl­lainen sub­ven­tio per­heille, jot­ka varsin hyvin pystyvät elät­tämään lapsen­sa omin voimin ja hyvinkin? 

    No voi hyvä­nen aika; mikä tahansa raha menee näi­hin vält­tämät­tömyyk­si­in, jol­loin lap­si on mielestäni jopa onnel­lises­sa ase­mas­sa. Jos jotkut van­hem­mat säästävät ne lap­sil­isät kakaroilleen, niin näi­den wan­hanaikaisten lap­sil­isien pois­ton jäl­keen he luul­tavasti säästäi­sivät sit­ten tomaateista, salaatin­le­hdis­tä ja pakaste­si­lakoista säästyneitä raho­ja heille.. Valitet­ta­van monis­sa per­heis­sä vain rahat kun käytetään suurelta osin viinaan, savukkeisi­in ja jopa huumeisi­in eivätkä he sijoit­taisi sen enem­pää las­ten­sa hyv­in­voin­ti­in vaik­ka ne ter­veel­liset lasivil­las­sa kas­vate­tut, tuon­tif­os­faateil­la rav­i­tut, euroop­palais­ten veron­mak­sajien rahoil­la suo­raan ja epä­suo­raan tue­tut ja orjatyövoimal­la hoide­tut tuhan­sia kilo­me­tre­jä rekall­la kul­jete­tut Espan­jan Tomaatit oli­si­vat aivan kokon­aan verot­to­mia.. (Uno­hta­mat­ta sitä että espan­jalaiset pump­paa­vat liikaa poh­javet­tä orjatomaat­tien­sa kastelu­un ja pilaa­vat näin oman ympäristön­sä.. mut­ta onhan EU:ssa sen­tään eräs Hölömölä jon­ka veron­mak­sa­jat kiire­htävät epäilemät­tä apuun..) 

    On lisäk­si ole­mas­sa alati lisään­tyvä joukko muuten vain holtit­to­mia van­hempia jot­ka törsäävät suh­teet­toman suuren osan la(sten)psen hoita­miseen tarvit­tavista rahoista esim. pelei­hin, fos­si­il­isia polt­toainei­ta tuh­laavi­in rantaloma‑, pyhi­in­vael­lus- ja koti­maas­sakäyn­ti­matkoi­hin sekä autoi­hin, satel­li­it­tianten­nei­hin, vir­ta­syöp­pöi­hin jät­titelkkarei­hin ja mui­hin sta­tussym­bol­ei­hin vaikkei heil­lä todel­lakaan olisi siihen varaa! Mikäli kyseessä ovat työssäkäyvät van­hem­mat asi­aa ei tietenkään voi arvostel­la, mut­ta yhteiskun­taan on myös syn­nytet­ty huo­mat­ta­van suuri joukko näitä uusavut­to­mia syr­jäy­tyjiä joiden ongel­mat eivät todel­lakaan ratkea näi­den per­hei­den lisärahoituksella! 

    Niille lap­siper­heille enem­män tukea, jot­ka sitä aidosti tarvit­se­vat. Las­ten eri­ar­voisu­us on viime kädessä koko yhteiskunnal­ta pois. 

    Tuos­sa­han tuo tuli yllä.. mut­ta lisään vielä että ihmiset eivät ole eivätkä tule ole­maan sama­nar­voisia. Yksi on tyh­mä, toinen viisas, kol­mas sairas, neljäs pääsee rikkaisi­in naimisi­in jne jne. Näin se nyt vain on, eikö niin?

  91. Trav­eller,

    Tietysti mikä tahansa raha menee las­ten vält­tämät­tömyyk­si­in. Jos lapsen perus­tarpeista ei huole­hdi­ta, edessä on lastensuojelutoimenpiteet. 

    Kyse olikin siitä, tuleeko yhteiskun­nan tukea per­heitä, jois­sa kuukausit­taista lap­sil­isää ei tarvi­ta lapsen elatuk­seen ja se menee esim. lapsen yliop­pi­laslah­jana saa­maan autoon. 

    Tämä ei ole mikään asia, jos­sa ollaan oike­as­sa tai väärässä, vaan näke­my­sero. Et voi sanoa min­ulle, että Osmo on oike­as­sa, vaan että olet hänen kanssaan samaa mieltä. Jummaratko?

    Eli: Onko yhteiskun­ta oikea taho kus­tan­ta­maan 18-vuo­ti­aalle auton? Vieläpä sille 18-vuo­ti­aalle, jol­la muutenkin menee taloudel­lis­es­ti hyvin. Minus­ta lapsen saami­nen sinäl­lään ei ole mikään syy tuki­in, vaan verovaroista kerä­tyn tuen perus­tana pitäisi aina olla aito tarve. 

    Mut­ta jos tämä malli sin­un ja Osmon mielestä on oikein, niin näin sit­ten tei­dän mielestänne. Osmo on var­maan otet­tu samanmielisyydestäsi… 

    .

  92. Jatkan Trav­el­ler­ille,

    Omi­s­tat siis 40-luvul­ta rav­in­to-oppaan. Tran­sras­vat ovat sikäli huono esimerk­ki, että 40-luvul­la niitä ei ollut ole­mas­sa. Tai ainakaan niiden ole­mas­saolosta ei tiedetty?

    Kuten muis­sakin asiois­sa, on rav­in­to- ja lääketi­eteessä toimit­ta­va tämän het­kisen tiedon varas­sa. Tiede on itsen­sä kor­jaa­va ja kumu­loitu­va jär­jestelmä, joten huolestut­tavaa­han olisi, jos mikään ei olisi muut­tunut 40-luvul­ta läh­tien. Jotkut asi­at ovat kom­plisoituneet ja juuri rasvoista käy­dään sitä kiivain­ta keskustelua. Jois­sain asiois­sa on tosi­aan kier­ret­ty kehää. 

    Lop­pu­jen lopuk­si monista perusasioista ollaan täl­lä het­kel­lä kuitenkin ver­rat­en yksimielisiä. Vihreät vihan­nek­set, mon­et värikkäät mm. tomaat­ti, mar­jat, juurek­set (pois­sulkien peruna), koko­jyvävil­ja, etenkin kau­ra ja ruis, ras­vat­tomat maito­tuot­teet, ras­vainen kala ja juok­se­vat kasvisöljyt ovat ter­veyt­tä edistäviä. 

    Saivartelua on nyt väit­tää, että asiantun­ti­jat nyt oli­si­vat niin kauhean tukkan­uot­tasil­la perusasioista. Eivät ole. Soraäänet ovat yksit­täisiä, mut­ta usein tietysti kovaäänisiä kuten vaikka­pa ilmastonmuutosasiassa. 

    Olen Mirkan kanssa aivan samaa mieltä, että jär­jetön­tä on kohdis­taa alen­nus pitkälle jalostet­tuun, rav­in­toköy­hään ja lihot­tavaan moskaan. Tämähän johtaa vain siihen, että niihin miel­tynyt ryh­mä ostaa niitä enemmän.

    Kalli­is­sa tuot­teis­sa­han alen­nus tun­tuu paljon suurem­mal­ta, eikö niin? Porkkanan kilo­hin­nan laskua 17 pros­en­til­la tuskin edes huo­maa… Jos alvia las­ke­taan kokon­aisu­udessaan kaikelta suuhun pan­taval­ta, niin sitä ei pidä tehdä ollenkaan. Lapsetkin saa­vat viikko­ra­hal­laan viiden­nek­sen enem­män karkkia. Hyvä juttuko?

  93. Eli­na: Tuo kaipaa­masi tarve­hark­in­taisu­us lap­sil­isään vain pahen­taa jo ole­mas­saole­via kan­nustin­loukku­ja. Tarve­hark­in­taisu­ud­es­ta ylipäätään pitäisi päästä eroon. Sen lisäk­si, että tarve­hark­in­ta aiheut­taa taloudel­lista tehot­to­muut­ta, yksilö­ta­sol­la siitä seu­raa vah­vaa tarpeet­to­muu­den tun­net­ta ja siten syr­jäy­tymistä. (Mitenköhän kään­täisin empow­er­ment-käsit­teen vas­tako­hdan suomeksi?)

  94. Kasvis­ten suosimis­es­ta vero­tuk­ses­sa vielä. Ensin­näkin suo­ma­lais­ten kasvis­ten kulu­tus on kas­vanut koko ajan, http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/ravitsemus/kalvosarjoja/ruoankulutuksen_trendit/kasvikunnan_tuotteiden_kulutus/ Onko kansan­ter­veys paran­tunut vastaavasti?

    Toisek­si, käytän­nössä suo­ma­laiset syövät tehokas­vatet­tu­ja, pitkään säilöt­tyjä, raskaasti pros­es­soitu­ja, makeutet­tu­ja kasviksia ras­van kera. Ravin­nos­ta huolestunei­den lem­pi-inhok­it, vir­voitusjuo­mat ja ran­skalaiset perunat, ovat muuten kasvistuotteita.

    Jos halu­aa paran­taa kaikin tavoin suo­ma­laista ruokaa niin kan­nat­taa lopet­taa elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den sub­ven­toin­ti. Ei edes mak­sa mitään, päinvastoin.

  95. Vaik­ka tekeil­lä ole­va ALV:in alen­nus menisi kokon­aisu­udessaan ruokatuot­tei­den hin­toi­hin, se ei alen­taisi niitä kuin 4,3 %. Kos­ka nuo hin­nat ovat vuodessa nousseet paljon enem­män ja nousu­painei­ta on edelleen, vähänkään pidem­mässä kat­san­nos­sa tuo lähin­nä lai­men­taa hin­to­jen nousua. Jos kau­pas­ta oste­tun ruoan osu­us kulut­tahin­tain­dek­sis­sä olisi 15 %, tuon veronalen­nuk­sen inflaa­tio­ta hillit­sevä vaiku­tus olisi 0,65 % ‑yksikköä.

  96. Tämä ei ole mikään asia, jos­sa ollaan oike­as­sa tai väärässä, vaan näke­my­sero. Et voi sanoa min­ulle, että Osmo on oike­as­sa, vaan että olet hänen kanssaan samaa mieltä. Jummaratko? 

    Olisi tietenkin kohteliaam­paa lisätä joka lauseeseen ’’min­un mielestäni’ mut­ta nää vuo­datuk­set venyvät jo muutenkin. Jos luk­isit vas­tauk­siani ajatuk­sen kanssa niin huo­maisit itsekin että olen taval­lis­es­ti oike­as­sa ja jopa Osmokin on joskus oikeassa 😀

    Kyse olikin siitä, tuleeko yhteiskun­nan tukea per­heitä, JNE 

    Tämä olikin jo kokon­aan toinen asia ja TÄMÄ on toki puh­das mielipi­dea­sia. Minä voisin olla sitä mieltä että jokainen hoitakoon itse kakaransa kun on ne ker­ran hom­man­nutkin. Näin muuten toimii maail­man väestön hyvin suuri ENEMMISTÖ ja näin toimit­ti­in meil­läkin vielä vähän aiem­min. Voiko enem­mistö ja vieläpä etnis­es­ti rikas sel­l­ainen sit­ten olla väärässä? JOS olisin tätä mieltä niin olisin aivan yhtä oike­as­sa kuin sinäkin, vai mitä?

    Sinä kuten niin moni muukin ihmi­nen tänä päivänä kuvit­telee että jos­sain on joku taika­pu­urokat­ti­la jos­ta jae­taan man­naa kaikille, ja ain­oa asia mis­tä pitää huole­htia on se että kaik­ki saa­vat oman pienen mut­ta samankokoisen kauhal­lisen­sa. Tämä hert­tainen lapsenusko sit­ten pitää valitet­tavasti matit ja jyrk­it val­las­sa. Asia ei ole näin, ja jos ker­ran on niin mis­sä tämä kat­ti­la sijait­see? Voidaan ajatel­la että maamme met­sät oli­si­vat täl­lainen kat­ti­la mut­ta hal­li­tus, mukaan luet­tuna myös Virheet de Ultra­BraHögern – puolue on luo­mas­sa met­sän­o­mis­ta­jista verova­paa­ta yhteiskun­talu­okkaa, joten eipä tule enää rahoi­tus­ta siitäkään suun­nas­ta. Kaik­ki tulon­si­ir­rot siis mak­samme ME, taval­liset veronmaksajat.

    Eli: Onko yhteiskun­ta oikea taho kus­tan­ta­maan 18-vuo­ti­aalle auton? Vieläpä sille 18-vuo­ti­aalle, jol­la muutenkin menee taloudel­lis­es­ti hyvin. 

    Eivät veron­mak­sa­jat ole sitä sen enem­pää kus­tan­ta­neet kuin muu­takaan tulon­si­ir­toa, per­he on vain kohden­tanut lap­sil­isän autoon, mut­ta yhtä hyvin he oli­si­vat voineet kohden­taa siihen jotkut muut rahat joten en ymmär­rä mik­si sinä olet katk­era? Mis­tä Sinä ylipäätään tiedät että per­he osti lap­sil­isil­lä sen auton? Voihan olla että se per­he otti lainaa sitä varten ja vale­hteli vain sin­ulle asi­as­ta saadak­seen itselleen hyvän mielen 🙂

    Minus­ta lapsen saami­nen sinäl­lään ei ole mikään syy tuki­in, vaan verovaroista kerä­tyn tuen perus­tana pitäisi aina olla aito tarve. 

    Mikä ettei näinkin mut­ta itse tuk­isin lap­siper­heitä lap­sil­isil­lä aiem­min selit­tämistä syistä. Ylipäätään tuo ‘aito tarve’ pitäisi määritel­lä kiireel­lis­es­ti uusik­si; hyvin mon­et ihmiset saa­vat vasti­kee­ton­ta rahaa esimerkik­si eri­lais­ten harkin­nan­varais­ten tukien muo­dos­sa tai suuren lap­si­lau­maan vedoten enem­män kuin veron­mak­sajien mielestä on sopi­vaa. Asi­aa kyl­lä pyritään kaikin keinoin salaile­maan mut­ta sieltä se totu­us jostain ulkoa vielä löytyy. .

    Tran­sras­vat ovat sikäli huono esimerk­ki, että 40-luvul­la niitä ei ollut ole­mas­sa. Tai ainakaan niiden ole­mas­saolosta ei tiedetty? 

    Tää on hyvä, pidä tää 😀 Juu, ennen ei tosi­aan ollut niin paljon metabo­liaon­gelmia, aller­giaa ja mui­ta luu­lo- ja pierutaute­ja. Niitä ei oltu KEKSITTY sil­loin! Voi voi kun olin lapselli­nen, tietysti näi­den yleistymi­nen johtuu ili­mas­ton muu­tok­ses­ta! Tot­ta­puhuen John Stein­beck ker­too eräässä kir­jas­saan aller­gioiden ja muiden vaivo­jen lisäään­tymis­es­tä tun­tipalkan funk­tiona hyvin. En nyt muista ulkoa sitä tarkalleen mut­ta idea on tämä; Sinä olet (toivoak­seni) ter­ve nyt, mut­ta jos sin­ul­la onkin tule­vaisu­udessa ‘jalko­je­si välis­sä’ kova­palkkainen Ilmas­ton­tutk­i­ja tai vaikka­pa Green­pea­cen varain­hank­in­nan­jo­hta­ja kär­sitte niin sinä kuin pilt­tisikin mon­en­lai­sista aller­gioista, selit­tämät­tömistä kivuista ja tuntemuksista.

    Siis pois katkeru­us, ulkona on läm­mintä nyt sen Suomen kesän ver­ran eli viikon!

  97. Eli­na:
    “Kyse olikin siitä, tuleeko yhteiskun­nan tukea per­heitä, jois­sa kuukausit­taista lap­sil­isää ei tarvi­ta lapsen elatuk­seen ja se menee esim. lapsen yliop­pi­laslah­jana saa­maan autoon.
    Tämä ei ole mikään asia, jos­sa ollaan oike­as­sa tai väärässä, vaan näke­my­sero. Et voi sanoa min­ulle, että Osmo on oike­as­sa, vaan että olet hänen kanssaan samaa mieltä. Jummaratko?
    Eli: Onko yhteiskun­ta oikea taho kus­tan­ta­maan 18-vuo­ti­aalle auton? Vieläpä sille 18-vuo­ti­aalle, jol­la muutenkin menee taloudel­lis­es­ti hyvin. Minus­ta lapsen saami­nen sinäl­lään ei ole mikään syy tuki­in, vaan verovaroista kerä­tyn tuen perus­tana pitäisi aina olla aito tarve.
    Mut­ta jos tämä malli sin­un ja Osmon mielestä on oikein, niin näin sit­ten tei­dän mielestänne. Osmo on var­maan otet­tu samanmielisyydestäsi…”

    Minus­ta lap­sil­isä voitaisi­in lopet­taa ja hoitaa las­ten elämän tukem­i­nen muil­la keinoin, parem­mal­la päivähoidol­la, perusk­oul­ul­la jne. Köy­himpi­en tukem­i­nen voitaisi­in tehdä muul­la tavoin kuin lapsilisillä.
    Mut­ta ei ole real­is­tista kuvitel­la, että lap­sil­isät lopetet­taisi­in. Kun ne ovat ole­mas­sa, on taloudel­lis­in­ta mak­saa ne tuloista riip­pumat­ta ja hoitaa tulo­ero­jen tasaus vero­tuk­sel­la. Mikään viimeisen päälle räätälöi­ty lisien por­ras­tus ei olisi sen oikeu­den­mukaisem­pi — aina jää väli­in­putoa­jia ja aina on keplot­telijoi­ta, mutkikkaas­sa sys­tee­mis­sä enem­män kuin yksinker­taises­sa. Tulo­rajo­jen valvon­ta johtaisi saman­laiseen kyt­täyk­seen ja paperiso­taan kuin muutkin tulosi­don­naiset tuet (jot­ka ovat niin mutkikkai­ta, että moni niihin oikeutet­tu ei oikeuk­si­aan edes tiedä) ja olisi kallista byrokratiaan.

    Jos ihmisil­lä on enem­män rahaa kuin he peruselämiseen tarvit­se­vat, he voivat sijoit­taa lap­sil­isät las­ten tileille tai käyt­tää lisät suo­raan las­ten tarpeisi­in ja sijoit­taa muun ylimääräisen vaik­ka osakkeisi­in. Las­ten tul­lessa yliop­pi­laik­si heil­lä on joka tapauk­ses­sa sama raha käytet­tävis­sä siihen autoon. Ihan sama mis­tä rahat tule­vat. Pro­gres­si­ivi­nen vero­tus leikkaa tulo­ja sen ver­ran kuin yhteiskun­nas­sa on siihen tahtoa.

  98. Trav­eller luulee kaikenlaista:

    “[…] mik­si sinä olet katk­era? Mis­tä Sinä ylipäätään tiedät että per­he osti lap­sil­isil­lä sen auton? ”

    Miten sinä ylipäätään tiedät, että olen katk­era? Mis­tä sinä tiedät, mitä ensi vuon­na kir­joit­ta­va poikani saa yliop­pi­laslah­jak­si. Päät­teletkö jostain, että sukumme on köy­hä. Totaalisen väärin menee…

    Yksi type­r­im­mistä kor­te­ista on vetää aina tuo kateus ja katkeru­us esi­in, jos toinen pitää jotain jär­jestelmää epäoikeu­den­mukaise­na. Lap­sil­isät on todel­la kallis sys­tee­mi. Kolmi­lap­sises­sa per­heessä tuki on 340 euroa kuus­sa. Val­tio mak­saa 1,5 mil­jar­dia lap­sil­is­inä vuosittain. 

    Mielestäni en kir­joit­tanut mis­tään tietys­tä per­heestä, mut­ta tämä tapaus oli kyl­lä mielessä: Jut­telin tässä yhden munkkiniemeläisen per­heenisän kanssa vastikään ja hän nau­reske­li, että koko tili johon van­him­man lapsen lap­sil­isät oli ohjat­tu oli uno­htunut vuosikausik­si. Niil­lä sit­ten ostet­ti­in auto nuorukaiselle. Tun­tui kuin olisi voit­tanut sen arpa­jai­sis­sa, hän sanoi…

  99. Peruna tai vir­voitusjuo­mat eivät luokit­telus­sa kuu­lu kasviksi­in. Peruna kuu­luu tärkkelyskasvei­hin (sta­ples) ei varsi­naisi­in kasviksi­in (veg­eta­bles) eikä sitä myöskään las­ke­ta mukaan kasviksia puoli kiloa päivässä ‑suosi­tuk­seen.
    Kasvis­ten kulu­tuk­sel­la on selvä kor­re­laa­tio ter­vey­teen, pien­estä kasvus­ta huoli­mat­ta Suo­mi on molem­mis­sa edelleenkin län­tisen Euroopan hännillä.

  100. Eli­na: Tämä ei ole mikään asia, jos­sa ollaan oike­as­sa tai väärässä, vaan näke­my­sero. Et voi sanoa min­ulle, että Osmo on oike­as­sa, vaan että olet hänen kanssaan samaa mieltä.

    Tämä on jok­seenkin turhaa seman­ti­ikkaa ja arkielämän kie­lenkäytössäkään ei kukaan käytä kieltä näin. Olet väärässä ihan siinä sel­l­aises­sa mielessä kuin yleen­sä väärässä ollaan: Lap­sil­isä joko on tai ei ole aikansa elänyt tai tehokas. Asi­as­ta voi olla mon­taa mieltä, mut­ta jotkut mielip­i­teet ovat sikäli “vääriä”, että ne perus­tu­vat virheel­liselle käsi­tyk­selle talouden ja ihmis­ten toimin­nas­ta. Esimerkik­si sin­un käsi­tyk­sesi virheel­lis­es­ti olet­taa, että per­heen tulot jotenkin jakau­tu­vat erik­seen kor­vamerkit­ty­i­hin lap­sil­isi­in tms.

  101. Eli­na, tuo lista ter­veyt­tä edis­tävistä ruo­ka-aineista ei todel­lakaan ole sel­l­ainen, että siitä voitaisi­in olla yksimielisiä. Yksimielisyys ei myöskään riitä: pitäisi myös olla tieteel­listä näyt­töä eri ruok­ien ter­veel­lisyy­destä tai epäter­veel­lisyy­destä. Koko­jyvävil­ja on ter­veel­listä, jos sitä ver­rataan kuorit­tuun vil­jaan. Toisaal­ta on ole­mas­sa tieteel­listä näyt­töä siitä, että nimeno­maan viljo­jen syömi­nen aiheut­taa liikali­havu­ut­ta ja 2‑tyypin dia­betestä. Lukuis­ten tutkimusten mukaan maid­on ras­va näyt­tää ole­van ter­veel­listä ja suo­jaa­van sydän­taudeil­ta (vaik­ka se mar­gari­inite­htaan man­neki­i­ni olisikin aivan toista mieltä). Juok­se­vat kasvisöljyt voivat olla ter­veel­lisiä, mut­ta vain tuor­eina ja suo­raan pul­losta nau­tit­tuna. Ihmisen elim­istö tuot­taa lähin­nä laar­dia, joten pekonin pitäisi tietysti naut­tia ter­veysru­uan verokohtelusta.

    No, jäl­jel­lä ovat siis värikkäät ja vihreät kasvikset sekä ras­vainen kala.

  102. Eli­na hyvä, min­un mielestäni kir­joituk­ses­tasi huokui jonkin­lainen katkeru­us ja olenkin vil­pit­tömästi iloinen jos niin ei ollutkaan, vaan kan­noit huol­ta ain­oas­taan val­tion bud­jet­ti­tas­apain­os­ta tms. Kysymys taas siitä onko 1,5 mil­jar­dia paljon tai vähän riip­puu mielestäni aivan mitä arvostamme. Itse löytäisin hel­posti val­tion bud­jetista meno­ja, jot­ka ovat min­un mielestäni sekä suuria että turhia. Paljon turhempia kuin suo­ma­lais­ten lap­siper­hei­den tukeminen.

  103. Tiedemies,

    Onko jokin asia oikeu­den­mukaista vai ei, on aina arvoväit­tämä, ei tosi­asi­aväit­tämä. MIELESTÄNI on epäoikeu­den­mukaista, että varakkaat ihmiset saa­vat vastik­keet­toman tulon­si­ir­ron vain sik­si, että ovat sat­tuneet kutemaan ilman ehkäisyvälinettä. 

    Ei arkikielessä sen kum­menkin kuin mis­sään muus­sakaan kielessä, voi sanoa, että olen tässä oike­as­sa tai väärässä. Tämä ei todel­lakaan ole turhaa seman­ti­ikkaa, vaan keskustelun/argumentoinnin perusasioi­ta. Fak­ta- ja arvoväit­tämien eroa har­joitel­laan sitkeästi perusk­oulus­sa jo alaluokilla. 

    Lap­sil­isä on ylimääräi­nen, irralli­nen sum­ma, joka ei vaiku­ta vero­pro­gres­sioon tai mihinkään mui­hinkaan tulon­si­ir­toi­hin toimeen­tu­lo­tukea luku­un ottamatta. 

    Mikäli lap­sil­isä on koske­mat­tomana vuosikau­sia korkeako­rkoisel­la tilil­lä ja sil­lä oste­taan jos­sain vai­heessa jotain (esim. auto), jota muu­toin ei ostet­taisi, niin eikö tämä täytä kor­vamerkin­nän tunnusmerkit? 

    Eli minkä virheen nyt teen? 

    (Vai­h­doin nim­imerkkiä hie­man arvo­val­taisem­paan, jot­ta voisin päästä lähem­mäk­si Tiedemiehen statusta. )

  104. Kuntsa

    Juu­pa juu… Kau­ra­pu­uroa ja ruisleipäähän syömäl­lä tässä liho­taan ja sairas­tu­taan diabetekseen. 

    Lev­ität nyt ihan väärää tietoa. Asia on aivan päin­vas­toin. Koko­jyvävil­jaa suositel­laan metabolisen oirey­htymän ehkäisyssä esim. tässä: 

    http://www.tohtori.fi/?page=6771267&id=7106060

    Ja metabo­li­nen oirey­htymähän on kakkostyypin dia­betek­sen suurin riskitekijä.

  105. Eli­na, oikeu­den­mukaisu­us on tietenkin aina sopimuskysymys ja sel­l­aise­na tietenkin mielipideasia. 

    Sen­si­jaan olet väärässä väit­täessäsi, että yhteiskun­ta on kus­tan­ta­nut jollekin auton sik­si, että lap­sil­isät on ohjat­tu ties minne ja sit­ten ostet­tu pojalle auto. Lap­sil­isä on raha, joka mak­se­taan laps­es­ta ja se annetaan van­hem­mille. Van­hem­mat sen auton ovat osta­neet. Voi toki olla, ettei sitä autoa olisi ostet­tu, jos ei olisi ollut lap­sil­isiä, mut­ta tämä on silti saivartelua. Van­hem­mat sen päätök­sen ovat tehneet, mitä niil­lä rahoil­la tehdään. Tässä tapauk­ses­sa van­hem­mat ovat päät­täneet ostaa auton. Mon­es­sa muus­sa per­heessä jotain muuta.

    Oikeu­den­mukaisu­uskysymys tässä voi olla, mut­ta se ei ole se, jon­ka sinä väität sen ole­van, eli olet väärässä, hah­mo­tat asian väärin, ts. taval­la, jota nor­maalis­sa kie­lenkäytössä pide­tään virheel­lisenä, ei-totu­u­den­mukaise­na. Kysymyk­sesi tässä jäl­keen­päin — siis se, että onko oikein että lap­sil­isiä mak­se­taan kaikille — on var­mas­tiki­noikeu­den­mukaisu­uskysymys, ja se on se, joka tuleekin esit­tää. Mut­ta anek­doot­tisi ei perustel­lut mitään. 

    Ja mitä tulee mielip­i­teeseesi siitä, että se on epäoikeu­den­mukaista, olet toki oikeutet­tu siihen mielip­i­teeseesi. Mielestäni olet väärässä siinäkin, kos­ka kysymyk­sesi voi kään­tää niin, että onko yhteiskun­nan sit­ten oikeu­den­mukaista ran­gaista rikkai­ta siitä, että nämä tekevät lap­sia ja palki­ta köy­hiä? Ja onko oikeu­den­mukaista se, että köy­hien kan­nat­taa tehdä lap­sia puh­taasti taloudel­li­sista syistä? 

    Ihmiset reagoi­vat kan­nus­timi­in. Jos yhteiskun­ta kan­nus­taa köy­hiä lisään­tymään ja varakkai­ta pidät­täy­tymään las­ten­teosta, niin näin ihmiset myös pidem­män päälle käyt­täy­tyvät. Oikeu­den­mukaisu­us ei saa olla kiin­ni siitä, mitä “tarkoite­taan”, vaan siitä, mikä on lop­putu­los. Jos lop­putu­los on, että päi­hdeon­gel­maiset tekevät lap­sia, jot­ta saisi­vat sos­sus­ta enem­män rahaa ja lap­sil­isät päälle, niin se täy­tyy ottaa huomioon kun oikeu­den­mukaisu­ut­ta pun­ni­taan. Tässäkin mielessä mielipi­de voi olla väärä. Ja sin­un mielip­i­teesi on. Min­un mielestäni, ja mon­en muunkin.

  106. “Mikäli lap­sil­isä on koske­mat­tomana vuosikau­sia korkeako­rkoisel­la tilil­lä ja sil­lä oste­taan jos­sain vai­heessa jotain (esim. auto), jota muu­toin ei ostet­taisi, niin eikö tämä täytä kor­vamerkin­nän tunnusmerkit?”
    Lap­sil­isä on tarkoitet­tu las­ten tarpeisi­in. Mikään laki ei kuitenkaan sano miten se on käytet­tävä. Yhteiskun­ta siis ei ole viral­lis­es­ti kor­vamerkin­nyt sitä. Van­hem­mat, jot­ka eivät tarvitse sitä las­ten­sa elät­tämiseen tai hem­mot­telu­un tai johonkin siltä väliltä, toisi­naan kor­vamerk­it­sevät sen ties mis­tä tun­nesy­istä korkeako­rkoiselle tilille. Ihan sama sum­ma säästy­isi sille tilille, jos he ostaisi­vat maitoa ja leipää lap­sil­isäl­lä tai kus­tan­ta­isi­vat musi­ikkiopis­ton, kiekkotreen­it tms. Auto sit­ten ostet­taisi­in ei-lapsilisä-tililtä.
    Kos­ka en usko vieläkään, että lap­sil­isät pois­tet­taisi­in, toivon niiden tule­van verotet­tavak­si tulok­si, jol­loin pro­gres­sio söisi ne suurituloisilta.
    Jos jokin tulo­ra­ja laitet­taisi­in, mikä se sit­ten olisi? Haet­taisi­inko lisiä vuosit­tain kuten nyt asum­is­tukea? Vai käytäisi­inkö sos­sus­sa täyt­tämässä anomuk­sia aina lap­sil­isä­tarpeen iskettyä?
    Nyt vaan Hyssälä on heit­tänyt ehdo­tuk­sen, että opiske­li­jatkin alka­isi­vat kutea ilman kun­non ehkäisyä. (Kaik­ki tietämäni pen­skat — niin köy­hien kuin rikkaiden — ovat saa­neet alkun­sa sil­lä metodil­la tai lääketi­eteen avulla.)

  107. Tiedemies ja Annukka, 

    Puhumme nyt vähin­täänkin kahdes­ta eri asi­as­ta (ehkä jopa viidestä.)

    Asia 1.

    On ole­mas­sa lap­sil­isäjär­jestelmä, joka takaa tietyn kuukausit­tain tule­van raha­sum­man van­hempi­en tilille niin pääjo­hta­ja Mikael Lil­iuk­selle Eiras­sa kuin karaokemes­tarittarelle Malminkar­tanos­sa. Näin on kun­han vain mieli­hyväpe­ri­aatet­ta on nou­datet­tu ja kort­su jäänyt Mersun/Toyotan han­skalokeroon.… Tämä on ole­mas­sa ole­va tosiasia. 

    Täl­löin toki sata euroa on käytet­tävis­sä ihan miel­tymys­ten mukaan. Voi ostaa pari drinksua rakas­ta­jattarelleen Via Vene­tol­la tai kumo­ta omaan lärvi­in 25 tuop­pia Kar­tano-Pubis­sa ostar­il­la. Jos hyvin käy, niin lap­si saa uudet skeit­tikengät.. tai auton. Ei kuu­lu meille! En kri­ti­soin­ut lap­sil­isän käyt­töä sinän­sä, vaan järjestelmää. 

    Asia 2.

    Minä pidän koko jär­jestelmää vääränä. Ei ole mielestäni järkeä mak­saa hyvin toimeen­tuleville ihmisille tukea siitä, että ovat toteut­ta­neet alkukan­taista viet­tiään lisääntyä. 

    Huoli siitä, että päi­hdeon­gel­maiset rupeisi­vat tehtaile­maan lap­sia lap­sil­isien toivos­sa lie­nee turhanaikainen. Lap­sil­isä kat­taa laps­es­ta koitu­via meno­ja iästä riip­puen korkein­taan 50 pros­ent­tia. Lap­si ei ain­oas­taan syö ja tarvitse vaatteita 

    Lapsen kanssa tarvit­see isom­man asun­non, käyt­tää enem­män sähköä, ter­veyspalvelui­ta jne. Lapsen kanssa men­nään Puuhamaa­han, Lintsille, Mäkkäri­in ja lap­si har­ras­taa kaiken­laista kallista. Muuten­han se rep­pana syrjäytyy. 

    Huoli myös siitä, että varakkaat ihmiset jät­täi­sivät lapset tekemät­tä ilman lap­sil­isää lie­nee yhtä turhanaikainen. Lap­si tehdään arkaai­sista biol­o­gi­sista ja psykol­o­gi­sista syistä eli halus­ta ja toiveesta jatkaa elämää. Ei kukaan, ei köy­hä eikä rikas lap­sia rahas­ta tee… 

    Elämää olen näh­nyt mon­elta kan­til­ta, mut­ta en ole moi­seen ilmiöön tör­män­nyt muu­ta kuin net­tien keskustelu­pal­stoil­la muiden syytteilyinä. 

    (Ja huom. Olen siis Jumalatar, vaik­ka se ei ahdas­mieliseen tieteel­liseen maail­manku­vaan sopisikaan 🙂 )

  108. Mirkalle:

    Särähti kor­vaan täl­lainen päivän uutisissa:
    “Vihan­nek­sista on tul­lut täl­lä vuosi­tuhan­nel­la uusi kau­pan sisään­heit­to­tuote. Vihannesten kulu­tus on kolminker­tais­tunut 25 vuodessa ja on edelleen kasvus­sa.” http://www.yle.fi/uutiset/24h/id97477.html

    Edelleenkin, mis­sä tämä näkyy kansan­ter­veysti­las­tois­sa? En ollenkaan epäile etteikö tuor­ei­den kasvis­ten syömi­nen olisi tutk­i­tusti ter­veel­listä, siis jos ne syödään tuoreena ja sel­l­aise­naan. Epäilen edelleen vah­vasti, että kasvis­ten syömi­nen niin kuin suo­ma­laiset niitä käytän­nössä syö tuskin on niin kovin terveellistä.

    Jonkin­lainen indikaat­tori siitä miten ruo­ka-ainei­ta oikeasti syödään on web­bi. Jos kir­joit­taa googleen “kukkakaali resep­ti”, ensim­mäisenä tulee kukkakaaligrati­i­ni. Entäs kurkku? Kurkku­var­sisel­lerikeit­to, joka vaikut­taa herkulliselta, mut­ta ei nyt varsi­nais­es­ti terveelliseltä.

    Porkkanalaatikko ei sinän­sä ole has­sumpaa mil­lään kri­teer­il­lä, tosin harvem­min sitä pelkkään maitoon tehdään. Ver­tailun vuok­si, ensim­mäisek­si haulle “por­saankyljys resep­ti” tul­lut Havai­jin por­saankyljys ei näytä kovin houkut­tel­e­val­ta ja epäilen makuakin, mut­ta ei tuo ker­mas­sa keit­et­ty­i­hin kasviksi­in ver­rat­tuna niin epäter­veel­liseltä vaikuta.

  109. Lap­sil­isän tarkoi­tus on tasoit­taa tulo­ero­ja lapset­tomien ja lapsel­lis­ten pariskun­tien välil­lä. Ei sen ole tarkoi­tus tukea nimeno­maa köy­hiä lap­siper­heitä, vaan kan­nus­taa itse kutakin lapsen tekoon. Ei sitä silti keski­t­u­loinenkaan omilleen pääse, vaan joutuu mak­sa­jak­si: jo päivähoit­o­mak­su on kaksinker­tainen suh­teessa lap­sil­isään (vaikkei katakaan kaikkia päivähoidon kuluja).

    Jos joku halu­aa omista tulois­taan (joi­hin lap­sil­isäkin sisäl­tyy) säästää lapselleen satasen kuus­sa, niin hänel­lä on siihen täysi oikeus. Täl­lainen ihmi­nen mak­saa kum­minkin enem­män kuin satasen kuus­sa vero­ja val­ti­olle, joten siinä mielessä on ihan turha puhua yhteiskun­nan kus­tan­ta­mas­ta autos­ta, jos näil­lä säästöil­lä sit­ten aikanaan oste­taan auto.

  110. Eli­na: Tämä lause tohtori.fi’n uutises­sa pal­jas­taa koko jujun: “Sen sijaan puhdis­te­tun vil­jan, kuten valkoisen vehnä­jauhon kulu­tus kohot­ti paas­tov­eren­sok­e­ria ja metabolisen oirey­htymän riskiä.” Aivan var­masti valkoisen paah­toleivän vai­h­t­a­mi­nen koko­jyvään oli muu­tos parempaan! 

    Se ei kuitenkaan tarkoi­ta, että leipä olisi opti­maal­ista rav­in­toa. Kakkos­di­a­betes­ta voi ehkäistä ja hoitaa sel­l­aisel­la ravin­nol­la, joka ei nos­ta veren­sok­e­ria — leipää se rav­in­to ei ole. Ikävä vain, että sen jäl­keen kun insuli­inilääk­i­tyk­sen teknolo­gia kehitet­ti­in huip­pu­un­sa, halu­taan ravin­nol­la varmis­taa että kakkosetkaan eivät ilman insuli­inia selviä määräämäl­lä (kyl­lä, sitä sanaa voi tosi­aan käyt­tää) ruokavalio, jol­la veren­sok­eri saadaan raket­ti­mais­es­ti tähti­ti­eteel­lisi­in lukemiin.
    Vesti Niels­enin kir­joit­ta­ma tutkimus­taan esit­televä artikke­li: http://www.medikament.nu/PDF-filer/9–10-04/diabetes.pdf
    Aivan äsket­täin valmis­tui Karl­sham­nista pitkäaikaisseu­ran­tatutkimus, jon­ka tulok­set osoit­ti­vat edelleen veren­sok­e­ria nos­ta­mat­toman ruokavalion suo­tu­isat vaikutukset. 

    Toisin sanoen peruna ja ruisleipä ovat yhden hyvä mut­ta toisen kuolema.

  111. En ole tur­is­mi­in liit­tyvistä syistä johtuen päässyt oikein kom­men­toimaan tääl­lä käy­tyä keskkustalua. Tuos­ta lap­sil­isät pois rikkail­ta halu­an sanoa kuitenkin jotain:

    Aja­tus nousee keskustelu­un noin kak­si ker­taa vuodessa ja aina se kumo­taan samoin argu­mentein ja sit­ten se nousee taas.

    Lap­sil­isän tulo­hark­in­tas on sama asia kuin että lap­siper­heil­lä olisi tulo­harkuit­se­ma­ton lap­sil­isä ja vähän korkeampi vero­pro­gres­sio niin, että riit­tävän suu­rit­u­loisil­ta tuo lap­sil­isä verotet­taisi­in pois. Eli­nan (Jumalatas) argu­ment­ti oli, että nuo rikkaat lap­siper­heet ovat niin riakkai­ta, että niil­lä on tähän varaa. Hyvä rikkai­ta lap­siper­heitä voi siis verot­taa enem­män, mut­ta mik­si vain rikkai­ta lap­siper­heitä. Mik­si ei rikkai­ta lapset­to­mia pare­ja ja sinkkuja?

    Aja­tus, että lap­sil­isä olisi tulon­si­ir­to, jol­la lapset­tomat tuke­vat (oikeudet­tomasti) lap­siper­heitä, ei kestä lähempää tarkastelua. Lap­siper­heet nimit­täin tuke­vat lapset­to­mia. Koko mei­dän eläke­jär­jestelmämme perus­tuu siihen, että lapset mak­sa­vat edel­lisen sukupol­ven eläk­keet. Oikeas­t­aan eläke siis kuu­luisi vain niille, joil­la on lap­sia. Se, että lapset­tomatkin saa­vat eläk­keen, on val­ta­va tulon­si­ir­to lap­siper­heiltä lapset­tomille. Sak­sas­sa (jos­ta juuri kir­joi­tan) on vakavis­saan että lapset­tomil­ta perit­täisi­in eril­listä eläkemaksua.

  112. Anna-Liisa,

    Opti­maalises­sa ruokavalios­sa ei jokaisen yksit­täisen suu­palan tarvitse olla opti­maa­li­nen. Ihmi­nen tarvit­see muu­takin kuin parsakaalia jo henkisenkin hyv­in­voin­nin vuoksi. 

    Kor­jasin nyt tämän väite­tyn kakkostyypin dia­betek­sen ja koko­jyvävil­jan käytön posi­ti­ivisen yhtey­den negatiiviseksi. 

    Leipä on vain yksi koko­jyvävil­jan käyt­tö­muo­to, usein vah­vasti suo­lat­tu ja säilön­täaineinen. Valmi­ik­si viipaloiduis­sa paah­toleivis­sä on muuten usein yllät­tävän paljon ras­vaa, jopa yli neljä pros­ent­tia. Tämä on sama osu­us kuin pakas­times­ta löy­tyvis­sä ranskanperunoissa.

  113. Miehille ja naisille lapsen saan­ti ei ole tasa-arvoinen asia. Sik­si olisi minus­ta väärin, että eläke määräy­ty­isi miehellekin lap­silu­vun mukaan. 

    Käytän­nössä äiti (ja äidin työ­nan­ta­ja) vas­taa edelleen lapsen­saan­nin kus­tan­nuk­sista. Tärkeätä olisi tasa­ta kulut äidin ja isän kesken. 

    Kol­men lapsen per­heessä äiti on pois työelämästä ainakin kolme vuot­ta, usein 5–7, mak­simis­saan jopa 9 vuot­ta, mikäli las­ten ikäerot ovat isot eikä halua jät­tää vuo­den, kah­den ikäistä päiväkoti­in. Naisen tulota­so jää tämän vuok­si alhaisem­mak­si ja eläke pienemmäksi.

  114. (Kos­ka kukaan ei suos­tunut otta­maan käyt­töön uut­ta, mielestäni min­ulle varsin osu­vaa nim­imerkkiä, on pakko tyy­tyä tähän arkiseen Eli­naan, kiit­ti vaan kaikille… 🙁 )

    Tämä on nyt ihan off-top­ic, mut­ta tuli lap­sil­i­sistä mieleen: 

    Las­ten saan­ti­in suh­taudu­taan nykyään aivan eri tavoin kuin vielä 80-luvul­la. Lap­si on pro­jek­ti ja tarkkaan suun­nitel­tu juttu. 

    Minus­ta on esimerkik­si pöyristyt­tävää, että suuri osa (12 pros­ent­tia) abort­te­ja tehdään jo yhden lapsen äideille, kos­ka ei halu­ta panos­taa lapsen­hoitoon. Onhan pikku­lapsen ja vau­van hoito rasit­tavam­paa kuin pelkän vauvan. 

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Abortteja+tehd%C3%A4%C3%A4n+yh%C3%A4+enemm%C3%A4n+pikkulasten+%C3%A4ideille/1135237685519

    Syn­ny­tyshetket suun­nitel­laan kel­lon tarkku­udel­la, vaa­di­taan keis­arin­leikkauk­sia loma­matko­jen takia jne. Parin abortin jäl­keen voidaan sit­ten yli kolmikymp­pis­inä olla vaa­ti­mas­sa hedelmöi­tyshoito­ja, kun parhaim­man hedelmäl­lisyy­den aika naisel­la on aut­ta­mat­ta ohi. 

    Täl­laista toim­intaa tulisi voi­da jotenkin sank­tioi­da. Abort­te­ja tehdään noin 10 000 vuosit­tain Suomes­sa eli joka kuudes lap­si jää syntymättä. 

    Net­ti on muuten tupat­en täyn­nä keskustelu­ja, jois­sa lapset­tomat itkevät kuin­ka mak­sa­vat lap­siper­hei­den kulu­ja kohtu­ut­tomasti. Väärinkäsi­tys on todel­la yleinen.

  115. Vähähiuk­sise­na tiedän että etelän aurinko polt­taa, mikä selit­täneee seu­raa­van: “Lap­siper­heet nimit­täin tuke­vat lapset­to­mia. Koko mei­dän eläke­jär­jestelmämme perus­tuu siihen, että lapset mak­sa­vat edel­lisen sukupol­ven eläk­keet. Oikeas­t­aan eläke siis kuu­luisi vain niille, joil­la on lapsia.”

    Ensin­näkin, eläke­jär­jestelmä jos­sa edelli­nen sukupolvi mak­saa seu­raavien eläk­keet, ja sitä seu­raa­va taas hei­dän, on erään­lainen kier­tokir­je. Ja se on sitä sukupolvelta toiselle, eikä isältä pojalle. Oikeu­tus eläk­keeseen syn­tyy siitä, että on mak­sanut edel­lisen sukupol­ven eläkkeet.

    Toisek­si, lisään­tymi­nen ei tuo­ta veron­mak­sajia. Se että lap­sia syn­tyy on vält­tämätön ehto sille että tule­via veron­mak­sajia on, mut­ta ei mil­lään muo­toa riit­tävä ehto. Siihen tarvi­taan koulu­tus­ta, infra­struk­tu­uria, yri­tys­toim­intaa, ter­vey­den­hoitoa, jne. eli lyhyesti yhteiskunta.

    Lap­sil­isä sinän­sä ei ole kovin kiin­nos­ta­va kysymys, se nyt on kuitenkin vain yksi mekanis­mi muiden joukos­sa mil­lä tue­taan lap­siper­heitä. Olen­naista on sub­ven­tion kokon­ais­ta­so ja kohdentuminen.

    Kiin­nos­tavampi kysymys on mik­si lap­siper­heitä tue­taan. Jos halu­taan edis­tää lisään­tymistä, niin tehokkaampi mekanis­mi olisi ker­tako­r­vaus. Kan­nus­tavu­us­näkökul­mas­ta tämän muuten pitäisi määritelmäl­lis­es­ti olla sitä suurem­pi mitä suurem­mat tulot. Halv­in­ta olisi jakaa vial­lisia ehkäisyvälineitä.

    Jos taas halu­taan tukea lap­siper­hei­den toimeen­tu­loa, niin kysymys siitä mik­si hyvin toimeen­tule­via per­heitä pitäisi tukea on kieltämät­tä aiheelli­nen. Meil­lä on tiet­tyjä tukimuo­to­ja, ainakin asum­is­tu­ki, jos­sa ote­taan huomioon per­heen koko ja tulot, peri­aat­teessa tukia voisi virit­tää tähän suuntaan.

    Käytän­nössä tämän voi uno­htaa, kos­ka maan tapa on että johonkin yleis­es­ti surkuteltavaan ryh­mään vetoa­mal­la suurem­pi ryh­mä kerää itselleen etu­ja. Maat­alous­tukea suur­sikatiloille ja eines­te­ol­lisu­udelle perustel­laan pienvil­jeli­jöi­den surkeal­la tilanteel­la, lap­sil­isiä keski­t­u­loisille ydin­per­heille yksin­huolta­jien toimeen­tu­lo-ongelmil­la, ruuan ALV-alen­nus­ta ruoan suurel­la osu­udel­la kansaneläkeläis­ten tuloista, asun­to­lain­o­jen verovähen­nyk­siä joil­la sub­ven­toidaan keskilu­okan omaisu­u­den arvoa ensi­a­sun­non osta­jien raha­pu­lal­la, jne.

    Aina löy­tyy joku ker­takaikkisen rep­pana joka sat­tuu kuu­lumaan itselleen rahaa kert­tävän kanssa samaan ryh­mään. Net­ti­ad­dik­tio, jän­netupin­tule­hdus, ja ome­navar­ta­lo ovat kauhei­ta vaivo­ja, vaadin meille it-immeisil­lä välit­tömästi kuntou­tus­lo­mia troop­pi­sises­sa telekom­mu­nikaa­tio­va­paas­sa ympäristössä!

    Se että toimet ei kohden­nu niihin joiden hyväk­si niitä ker­ro­taan tehtävän ei todel­lakaan johdu siitä ettei niitä osat­taisi kohden­taa. Niin kauan kuin eri ryh­mät ovat suht tas­a­puolis­es­ti edustet­tu­ja poli­it­tises­sa päätök­sen­teossa tässä ei sinän­sä ole mitään epä­tas­a­puolista. (Tämä on myös vas­taus kysymyk­seen mik­sei Helsingis­sä voi järkevä ihmi­nen äänestää keskustapuoluetta.)

    Köy­hätkin saa­vat aina kuitenkin jotain, ja joku arvo sil­läkin on että voidaan teesken­nel­lä että tässä sitä tehdään mas­si­ivisia tulon­si­ir­to­ja köy­hem­mille. Ongel­ma on vaan siinä kun keskiver­topalka­nsaa­ja mak­saa tuhan­nen mutkan kaut­ta itselleen etu­ja niin kokon­aisveroaste nousee, mikä johtaa ylikireisi­in rajaveroasteisiin.

  116. Ode:“Lapsiperheet nimit­täin tuke­vat lapset­to­mia. Koko mei­dän eläke­jär­jestelmämme perus­tuu siihen, että lapset mak­sa­vat edel­lisen sukupol­ven eläk­keet. Oikeas­t­aan eläke siis kuu­luisi vain niille, joil­la on lap­sia. Se, että lapset­tomatkin saa­vat eläk­keen, on val­ta­va tulon­si­ir­to lap­siper­heiltä lapset­tomille. Sak­sas­sa (jos­ta juuri kir­joi­tan) on vakavis­saan että lapset­tomil­ta perit­täisi­in eril­listä eläkemaksua.”
    — Tai mitä jos lap­siper­heet kus­tan­ta­isi­vat lapsen­sa kaik­ki menot sinä aikana, kun tämä vielä on yhteiskun­nas­sa saama­puolel­la. Lap­sukaiset sit­ten aikanaan hoitaisi­vat ja mak­saisi­vat omien van­hempi­en­sa eläk­keet. Lapset­tomat voisi­vat kerätä rahaa omi­in eläk­er­a­has­toi­hin­sa. Ja vero­tus ei tietenkään tun­tisi lap­sivähen­nyk­siä eikä muu­takaan turhaa tukea jaeltaisi kenellekään.
    Yhdyn Eli­naan siinä, että lap­sia har­va taitaa tehdä yhteiskun­nan tai edes omien eläkkei­den­sä vuok­si. Kyl­lä se vau­vaku­ume (ja vahin­got) on enem­pi itsekäs tauti.

  117. Eli­na. Et ‘kor­jan­nut’ väitet­tä vaan toi­s­tat virheel­listä laa­jalle, jopa viral­lis­es­ti, levin­nyt­tä harhakäsitystä.

    Kyse ei tietenkään ole leipä­palas­ta vaan hiil­i­hy­draateista. Dia­beetikoiden häiri­in­tynyt sok­e­ri­aineen­vai­h­dun­ta ei kykene käsit­telemään hiil­i­hy­draat­te­ja. Dia­beetikon viral­lises­sa saat­to­hoi­dos­sa hei­dän ruokavalion­sa määrätään koos­t­u­vak­si voit­top­uolis­es­ti hiil­i­hy­draateista, ja asia ‘kor­jataan’ sit­ten insuliinilla.

    Mainit­set sekä paah­toleivän että ran­skan­pe­runan ras­van. Sikäli osut vahin­gos­sa oikeaan, että molem­mat — jos paah­toleipäkin on kau­pas­ta ostet­tu eikä itse leiv­ot­tu — sisältävät ihmiselle hyvin haitallista (tap­paa 50 000 ihmistä vuosit­tain EU:ssa: http://www.norden.org/webb/news/news.asp?lang=4&id=7613) teol­lis­es­ti valmis­tet­tua keinotekoista tran­sras­vaa, jon­ka käyt­tö on kiel­let­ty ainakin rav­in­to­laruoas­sa (Kali­for­nia, New York) tai jopa kokon­aan (Tan­s­ka).

    Luon­non­ras­vat eivät sen sijaan ole ihmiselle haitallisia.

    Vaikka­pa ruot­salais­lääkärei­den blo­geista löy­tyy tiedet­tä ensi alku­un (http://blogg.passagen.se/dahlqvistannika/?anchor=lista_p%C3%A5_vetenskapliga_studier sekä http://www.kostdoktorn.se/?page_id=31).

  118. Kakkostyypin dia­betes­ta hoide­taan usein pelkäl­lä ruokavali­ol­la. Tämän aikustyypin dia­betek­sen ollessa kyseessä elim­istö kyl­lä pystyy käsit­telemään hiil­i­hy­draat­te­ja, mut­ta dieetis­sä suosi­taan pitkäketjuisia hiilare­i­ta eli esim. ruista. Näin dia­betes ei vält­tämät­tä etene eikä elim­istön tilaa kor­jail­la insuliinilla. 

    http://www.diabetes.fi/diabtiet/hoitsuos/ruokvali/rvalio22.htm

    Sekoit­tanet ykköstyypin dia­betek­seen? Siinähän insuli­inia pitää lisätä kehoon ulkop­uolelta välit­tömästi taudin puh­jet­tua. Tämähän sairaus iskee usein jo lap­si­in ja riskitek­i­jöitä ei tiede­tä. Suomes­sa ykköstyypin dia­betes on yleis­in­tä maailmassa. 

    Alun perin ei edes muuten ollut kyse dia­beetikon ruokavalios­ta, vaan riskitek­i­jöi­den ehkäisys­tä. Metabo­li­aan suositel­laan koko­jyväviljo­ja. Siitä kirjoitin. 

    Tääl­lä vaivaa se, ettei välitetä lukea toisen kom­ment­te­ja huolel­la enkä väitä että itse olisin siitä syn­nistä vapaa… Mis­sään kohden en antanut rav­in­to­su­osi­tuk­sia dia­betek­sen hoitoon. 

    Mikäli nyt mielestäsi esim. dia­beetikkoy­hdis­tys ja lääkärili­it­to levit­tää väärää tietoa, on paras ottaa sinne yhteyt­tä eikä kitistä epämääräisil­lä ex-kansane­dus­ta­jien blo­geil­la. Sehän on skan­daal­i­maista, että kymmenet tuhan­net dia­beetikot saa­vat väärät ohjeet sairaut­en­sa hoitoon.

  119. En uskaltaisi nyt toitot­taa totuute­na tuo­ta “luon­nol­liset ras­vat ovat ter­veel­lisiä”. Maitorasvo­jen ja lihan ras­van osalta kyl­lä vielä val­taosin ollaan sitä mieltä, että ne edis­tävät sydän- ja verisuonitauteja. 

    Tästä on kyl­lä jatku­vaa käden­vään­töä ja tutkimus­ta pukkaa…, tiedän kyllä.

  120. Hiil­i­hy­draat­tiketjun pitu­us ei valitet­tavasti ratkaise vaiku­tus­ta veren­sok­eri­in. Esim tavalli­nen kau­palli­nen ruisleipä tai näkkileipä on jopa valkoista pöytä­sok­e­ria pahempi veren­sok­erin nos­ta­ja. Tätä vain ei saa sanoa ääneen.

    Väärää tietoa siis todel­lakin levitetään ja pahen­netaan ongel­maa, joka kos­kee jo puol­ta miljoon­aa suo­ma­laista. Kakkos­di­a­betek­sen hoito vie lei­jo­nanosan ter­vey­den­huol­lon menoista, ja niil­lä rahoil­la on otta­jansa. Raakaa bisnestä ihmis­ten ter­vey­den kus­tan­nuk­sel­la siis, kun vai­h­toe­htona olisi ilmainen ja tehokas hoito “van­hanaikaiseen” tapaan hiil­i­hy­draat­te­ja rajoit­taval­la ruoavaliolla.

  121. Eli­na, en todel­lakaan sekoi­ta dia­betestyyppe­jä. Myös kakkoses­sa voidaan joutua insuli­inilääk­i­tyk­seen, jos tau­ti äityy pahak­si. Nuo kak­si oirei­den perus­teel­la samal­la nimel­lä nimet­tyä tau­tia eivät ole sama tau­ti lainkaan. Otit sinä dia­betek­sen puheek­si sen kan­nan­ot­tosi yhtey­dessä, että alv-poli­ti­ikalla pitäisi ihmisiä ohja­ta ter­veel­lisem­pään ravintoon.

    Etab­lisse­mentin käsi­tyk­siä vas­taan soti­vat kan­nan­ot­toni eivät tarkoi­ta etten tietäisi ja tun­tisi etab­lisse­mentin käsi­tyk­siä. Olen aivan taa­tusti tietoinen kaik­ista viral­li­sista rav­it­se­mus­su­osi­tuk­sista; yleis­ten kansan­val­is­tusle­hdykäis­ten ja muiden val­is­tuskir­joi­tusten lisäk­si (joi­ta min­ulle linkkaat) olen kahlannut hyvän joukon rav­it­se­mus­tutkimuk­sia ja muu­ta kirjallisuutta. 

    Hyvä että olet tietoinen siitä, että rav­it­se­muk­ses­ta käy­dään käden­vään­töä. Ruot­sis­sa on käyn­nis­sä kaikissa päiväle­hdis­sä noteer­at­tu rav­it­se­mus­so­ta, johon osal­lis­tu­vat kaik­ki ylimpiä vira­nomaisia ja pro­fes­so­ri­asiantun­ti­joi­ta myöten. Viral­liset tahot ovat alka­neet hiukan antaa perik­si. Suomes­sa ollaan hip­i­hil­jaa, ei edes uutisia julkaista. 

    Esimerkik­si otet­takoon vähem­män into­hi­mo­ja herät­tävä tekno­tran­sras­vakysymys, jos­ta ollaan aika yhtä mieltä, olet­taisin. Tai siis rah­vas on, me olemme. Suomen vira­nomais­ten tran­sras­valausun­not ovat järkyt­täviä: “Suomes­sa ei levitemar­gari­ineis­sa saa käyt­tää teol­lisia tran­srasvo­ja, ja sik­si suo­ma­lainen ei saa keino­tran­sras­vaa ravin­nos­saan. Sik­si asia ei ole ongel­ma Suomes­sa.” Mis­sä todel­lisu­udessa nämä rav­it­se­musasiantun­ti­jat oikein elävät? Enem­mistö suo­ma­lai­sista syö puo­li­valmi­ita ruokavalmis­tei­ta, einek­siä, kau­pas­ta ostet­tu­ja leivon­naisia ja kek­se­jä, valmis­ran­skan­pe­runoi­ta, jäätelöä, rav­in­to­laruokaa — toisin sanoen kaikessa mitä he syövät on teol­lista tran­sras­vaa. Vain siinä leivälle sipais­tavas­sa mar­gari­inis­sa ei ole. Suo­ma­lainen suo­ras­taan etsii kau­pan pakasteal­taas­ta kasvi­ras­va­jäätelöä, kos­ka hänelle on vale­hdel­tu että se on ter­veel­listä. Tran­sras­va­ton­ta jäätelöä en ole löytänyt kuin kah­ta sikakallista merkkiä, joi­ta ei moni kaup­pa myy.

    Eli­na, olet aivan oike­as­sa siinä, että on skan­daal­i­maista, että kymmenet tuhan­net dia­beetikot saa­vat väärät ohjeet sairaut­en­sa hoitoon. Se on rikollista.

  122. Dia­beetikoiden rav­in­to­su­osi­tus on laa­jamit­tainen rikos. Se on merkit­tävä uhka koko ter­vey­den­hoidolle ja jopa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nalle. Kansan­taloudel­lis­es­ti kysymys on aivan toista luokkaa kuin lapsilisät.

  123. Jouni,

    Lap­sil­isä mak­se­taan lähi­huolta­jalle. Kah­den samas­sa taloudessa asu­van van­hem­man per­heessä äidille tai isälle tai yhteiselle tilille. 15-vuo­tias voi myös itse nos­taa lap­sil­isän­sä, mikäli tähän on van­hempi­en suostumus. 

    Mis­tä olet saanut päähäsi, että sukupuolen mukaan..?

  124. Mikäli minä kok­isin jonkun asian ehdot­toman yhteiskun­nal­lis­es­ti merkit­tävänä ja suo­ras­taan (Mirkan sanoin) rikol­lise­na niin tek­isin jotain muu­ta kuin notkuisin vaah­toa­mas­sa siitä jon­nin joutavil­la nettipalstoilla. 

    Anna-Liisa,

    Uskon kyl­lä hyvin, ettei sin­ulle tarvitse opet­taa ykkös- ja kakkostyypin dia­betek­sen eroa. Kuten ei min­ullekaan, mikä on hiilihydraatti. 

    En myöskään mitenkään “vahin­gos­sa” osunut paah­toleipä ja ran­skis ‑kom­men­tis­sani oikeaan, kos­ka en mitenkään ollut aiko­muk­ses­sakaan ottaa kan­taa rasvo­jen laatuun. 

    Ajat­telin vain tätä alku­peräistä keskustelu­nai­het­ta jos­sain ketjun puo­lessa välis­sä: Ovatko köy­hät lihavia köy­hyyt­tään vai tietämät­tömyyt­tään. Jos otan Itik­ses­tä sat­un­nais­es­ti sata käytävän tal­laa­jaa syyni­in ja kysyn onko pakaster­an­skan­pe­runois­sa vai paah­toleivässä enem­män ras­vaa, niin veikkaan että tulos on sitä mitä tekin veikkaatte. 

    Aina tietysti voi olla joku älypää mukana, joka hif­faa ettei tuol­laista kysyt­täisi, ellei se olisi se epäuskot­ta­va vai­h­toe­hto. Kyse­ly­tutkimusten tek­i­jät uno­hta­vat muuten usein tämän…

  125. Eli­na, otan mielel­läni vas­taan ideoita, mitä muu­ta voin tehdä kuin metelöidä jon­nin­joutavil­la net­ti­pal­stoil­la. Ilok­seni huo­masin, että Antti Heikkilän kir­joit­ta­ma kir­ja dia­betek­sen rav­it­se­mushoi­dos­ta on päässyt Akateemisen/Stockmannin kan­ta-asi­akas­tar­jouk­seen. Hänen polemisoi­va kir­joi­tustyylin­sä jakaa mielip­iteitä, mut­ta asi­at siinä lienevät suun­nilleen oikein ja yleis­ta­juises­sa muodossa. 

    Ole­tan, että köy­hät ovat lihavia sekä köy­hyyt­tään että tietämät­tömyyt­tään. Juuri sik­si ter­veel­lisimpi­en elin­tarvikkei­den täs­mäveroale edis­täisi kansan­ter­veyt­tä jatoisi säästöä terveydenhoitokustannuksissa.

    Tpyy­lu­o­ma­lle: Kasvus­ta huoli­mat­ta vihannesten kulu­tus on edelleen täysin riit­tämätön­tä ja län­tisen Euroopan alhaisimpia.

  126. Eipä kai tässä sen kum­mem­pia ideoita tarvi­ta kuin tutk­i­javerkos­to­jen luomi­nen ja nor­maali tieteelli­nen käytän­tö: yhteyk­siä saman­mielis­ten tutk­i­joiden kesken ja apu­ra­ho­jen haku, tutkimus, artikkelei­den julka­isu ja siten vaikut­ta­mi­nen päät­täji­in. Nämä on kek­sit­ty jo ennen minua. 

    Toki hyvä keino on myös kir­joitel­la näkyvil­lä foo­rumeil­la kiper­iä kom­ment­te­ja, mut­ta jos nyt OIKEASTI halu­aa vaikut­taa asioi­hin, niin se ei riitä. 

    Kyl­lä viralli­nen koul­ulääketiede muut­taa kan­to­jaan, kun vain tarpeek­si vaku­ut­tavaa evi­denssiä löy­tyy. Niin kauan kuin ei kan­sain­välistä tiedey­hteisöä tyy­dyt­tävää näyt­töä ole, on varmem­paa pitäy­tyä val­lat­se­val­la kan­nal­la ja nou­dat­taa sen mukaisa käytäntöjä. 

    Tämä ei tarkoi­ta, että sen het­ken tieto olisi vält­tämät­tä oikea. Se voi olla tule­vaisu­u­den “oikea” tieto. Sitä vain emme vielä voi tietää. 

    Jos halu­aa olla edel­läkävi­jä, voi tutus­tua uusi­in teo­ri­oi­hin. Tässä yksi esimerk­ki: indigolapset: 

    http://www.kolumbus.fi/lootuskirja/indigolapset.htm

    Mir­ka kertoo: 

    “Ilok­seni huo­masin, että Antti Heikkilän kir­joit­ta­ma kir­ja dia­betek­sen rav­it­se­mushoi­dos­ta on päässyt Akateemisen/Stockmannin kanta-asiakastarjoukseen.”

    Heh, ilmeis­es­ti kukaan ei ostanut sitä normaalihinnalla.… 

    Tai sit­ten Stock­mann myy van­hen­tunut­ta tavaraa taat­tuun tyyliinsä.

  127. Mainit­tu kir­ja on kyl­läkin tuore, en ole edes näh­nyt sitä vielä. Olet­ta­muk­seni perus­tu­vat aiem­min kirjoittamaansa.

  128. Eli­na, hiil­i­hy­draatit ovat rav­it­se­muskeskustelu­iden kuuma peruna (pun intend­ed) maail­man­laa­juis­es­ti. Ei ole kyse uud­es­ta asi­as­ta. Tois­tasa­taa vuot­ta sit­ten tehdyt havain­not (http://fi.wikipedia.org/wiki/William_Banting ) ovat alka­neet saa­da tieteel­listä todis­tus­po­h­jaa, jos­ta syys­tä niistä on leimah­tanut rav­it­se­muk­ses­ta kiin­nos­tunei­den sekä asiantun­ti­ja-ammat­ti­lais­ten että maal­likoiden kesku­udessa suuri väit­te­ly — muual­la kuin Suomes­sa, jos­sa väit­te­lyä käy­dään lähin­nä jon­nin­joutavil­la net­ti­foo­rumeil­la. Etab­lisse­ment­ti eli viral­lis­ta­hot pitävät kynsin ham­pain kiin­ni van­has­ta litur­gias­ta, joka ei kuitenkaan lep­ää niin vankalla tieteel­lisel­lä poh­jal­la kuin on luul­tu — ilmeis­es­ti myös etab­lisse­ment­ti itse on luul­lut, se myön­net­täköön. Eri­tyis­es­ti laitosruokaa varten laa­di­tut viral­liset rav­it­se­mus­su­osi­tuk­set on tehty halvim­man mukaan, jos­ta syys­tä vuosikym­me­nien saatossa niiden poh­jal­ta on nous­sut kokon­ainen asiantun­ti­jata­ho­ja rahoit­tanut ja rahoit­ta­va teol­lisu­u­de­nala (esim. murot). Jokainen voi kuvitel­la, miten help­poa täl­laisen litur­gian kumoami­nen on, jos­sa on taloudel­lisia intresse­jä takana.

    GK-ruok­ien (ensin vain GI-) saa­ma tun­nus­tus rav­it­se­musam­mat­ti­lais­tenkin kesku­udessa on merk­ki siitä, että pien­tä liikah­dus­ta on tapah­tunut (GK = gly­keem­i­nen kuor­ma, engl. GL, glycemic load; GI = gly­keem­i­nen indeksi).

    Kun on analysoitu niitä tutkimuk­sia, joi­ta esitetään län­si­mais­ten rav­it­se­mu­so­hjei­den perus­tak­si, on havait­tu, että niiden tulkin­nat ovat olleet kyseenalaisia. Eri­tyis­es­ti olen seu­ran­nut Ruot­sis­sa käytävää debat­tia, kos­ka ruot­salainen elämän­muo­to on lähel­lä suo­ma­laista. Siltä var­al­ta että asia kiin­nos­taa muitakin, annan linkin koos­t­eeseen lääkäri Andreas Een­feldtin ja Karolin­s­ka Insti­tutetin pedi­atri­ikan pro­fes­sori Claude Mar­cusin välil­lä myös Läkar­tid­nin­genis­sä eli Ruotsin lääkärile­hdessä käy­dys­tä väit­telystä: http://www.kostdoktorn.se/?p=619 (tuo blogikir­joi­tus on luon­nol­lis­es­ti Kost­dok­torin eli Een­feldtin oman kan­nan värit­tämä, mut­ta väit­te­lyn viimeaikaiset kään­teet siitä kyl­lä näkee). Een­feldt on tivan­nut Mar­cusil­ta näyt­töä vähäras­vaisen ja run­sashi­il­i­hy­draat­tisen ruokavalion perus­tak­si. Kuten aikaisem­min kir­joitin, väit­telyssä ovat Ruot­sis­sa olleet mukana maan korkeim­mat tahot lääk­in­töhal­li­tus­ta myöten. Tai no, lääk­in­töhal­li­tus ei tietenkään ole väitel­lyt, mut­ta antanut vuosikausien tutkin­nan jäl­keen vapaut­tavia lausun­to­ja vähähi­il­i­hy­draat­tisia rav­in­to­su­osi­tuk­sia yli­pain­ois­ille dia­betespoti­lailleen antaneille lääkäreille, joista rav­it­se­muster­apeu­tit ovat tehneet kan­telu­ja, tun­ne­tu­im­pana tapauk­se­na nju­run­dalais­lääkäri Anni­ka Dahlqvist.

    Jospa edes dia­beetikko­jen ruokavalio­su­osi­tuk­set saataisi­in järjellisemmiksi!

    Tässä blogikir­joituk­ses­sa esi­in nousseeseen teemaan palatak­seni: ennen kuin rav­it­se­mus­su­osi­tusväit­te­ly on käy­ty lop­pu­un ja noteer­at­tu myös Suomes­sa, ei pitäisi ruve­ta veroil­la tuke­maan viral­lis­ter­veel­lisiä ruoka-aineita.

Vastaa käyttäjälle _o/ täälla kans Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.