Miksi nopeuden rajoitin olisi hyvä

Nopeu­den­ra­joit­in­ta koskevas­sa keskustelus­sa sekoit­tui kak­si asi­aa: toimisiko se ja olisiko se hyvä. Nämä kan­nat­taa pitää eril­lään. Olete­taan, että se toimisi ja olisi ohjel­moitavis­sa niin älykkääk­si, että se sal­lisi myös lyhy­taikaisen rajoituk­sen yli­tyk­sen sil­loin kun se esimerkik­si ohi­tusti­lanteessa on tarpeen. Puhun nyt rajoit­times­ta, joka sopeut­taisi nopeu­den val­lit­se­vaan rajoitukseen. 

Suurim­mat hyödyt tästä saataisi­in taa­jamis­sa, rat­ti­juop­po­jen kohdal­la, takaa-ajoti­lanteis­sa ja ohi­tusten vähen­e­misenä. Hyödyk­si lasken myös sen, että se tek­isi autol­la ajamis­es­ta tylsää.

Asuinkatu­jen viihty­isyys on paran­tunut huo­mat­tavasti, kun nopeusra­joituk­set on las­ket­tu yleis­es­ti kolmeen kymp­pi­in.  Tämä har­mit­taa joitakin autoil­i­joi­ta. Kyse ei voi olla mene­tys­tä ajas­ta, sil­lä siinä on kyse vain sekun­neista, vaan kär­simät­tömyy­destä. Se, että ei voi­da luot­taa nopeusra­joi­tusten toim­intaan, hait­taa eri­tyis­es­ti lap­siper­heitä, jot­ka joutu­vat pitämään palleroisen­sa ”kahle­hdit­tuina” pihapi­iri­in. Kolmea kymp­piä kulke­va auto alkaa olla jo aika vaara­ton, joten jos kaik­ki jou­tu­isi­vat nou­dat­ta­maan nopeusra­joituk­sia, liiken­teen aiheut­ta­ma aiheelli­nen pelko poistuisi.

On san­ot­tu, ettei nopeu­den­ra­joit­in­ta tarvi­ta, kos­ka onnet­to­muudet aiheutu­vat lähin­nä rat­ti­juop­po­jen tört­töilystä. Rat­ti­juop­po on vaar­alli­nen, mut­ta henkilö­vahinkoon johtaneista onnet­to­muuk­sista hei­dän vas­tu­ul­laan taitaa olla alle 20 %, kuolemista vähän enem­män. Rat­ti­juop­po­jen aiheut­ta­mat onnet­to­muudet aiheutu­vat vielä use­am­min kovas­ta nopeud­es­ta kuin selvin päin aje­tut. Rat­ti­juop­po-onnet­to­muuk­sis­sa keskinopeus oli sil­loin 20 km/h korkeampi. Olen tutk­in­ut tätä 1980-luvul­la. Tulos on vaha, mut­ta ymmärtääk­seni tulos pätee yhä. Hei­dän onnet­to­muus­riskin­sä ei johdu huonos­ta ajo­tai­dos­ta. Itse asi­as­sa kohtu­ulli­nen määrä alko­ho­lia paran­taa ajo­taitoa, minkä jokainen voi tes­ta­ta tietokonei­den hur­jastelu­peleis­sä. Suurin syy kohon­neeseen onnet­to­muus­riski­in on liial­lises­sa itse­tun­nos­sa. Sama joukko, joka alkaa kän­nis­sä tap­pale­maan, alkaa uho­ta ratin ääressä. Juuri hei­dät rajoitin panee kuriin.

Rat­ti­juop­po voi tietysti hakkeroi­da rajoit­ti­men toim­i­mat­tomas­ki, mut­ta ei se ihan käden kään­teessä käy. Usein hur­jasteli­jat käyt­tävät varastet­tua autoa, eivätkä pysty varas­taes­saan erot­ta­maan Tehoau­toil­i­jan autoa taviksen autos­ta. Har­va myöskään suun­nit­telee kän­nikeikkaa etukäteen.

Takaa-ajot kohdis­tu­vat suurelta osin varastet­tui­hin autoi­hin. Var­maankin joku voisi pae­ta riko­tun rajoit­ti­men turvin, mut­ta paljon ne tilanteet harv­inais­tu­vat. Ja rak­en­teelli­nen 130 km/h:n huip­punopeus olisi vielä vaikeam­min ohitettavissa.

Kun ylinopeudet pois­tu­vat, pois­tuu myös suuri osa ohi­tus­tarpeesta, kun kaik­ki aja­vat jok­seenkin samaa vauh­tia. Nykyiset nopeusmit­tar­it ovat epälu­otet­tavia, mut­ta jos fil­lari­in saa tähysin tarkan mit­tarin, täy­tyy se olla mah­dol­lista myös auto­jen kohdal­la. Kun ohi­tusten määrä vähe­nee olen­nais­es­ti, para­nee tur­val­lisu­us selvästi.

Oikeut­ta ajaa ylinopeut­ta ei kukaan voi tosis­saan perustel­la aikasäästöil­lä, kos­ka ne ovat varsin mität­tömät, ellei kyse ole suo­ranais­es­ta hur­jastelus­ta, joka taas on muista syistä pois­sa laskuista. Kyse on kovan vauhdin tuomista viihdear­voista. Jos autoilus­ta tehdään tyl­sää, se voi vähen­tää tarpee­ton­ta autol­la ajamista, mikä on vain hyvä. 

 

28 vastausta artikkeliin “Miksi nopeuden rajoitin olisi hyvä”

  1. “Itse asi­as­sa kohtu­ulli­nen määrä alko­ho­lia paran­taa ajo­taitoa, minkä jokainen voi tes­ta­ta tietokonei­den hurjastelupeleissä.”

    Tietäen sen, mitä alko­holi elim­istössä tekee tämä väite vaikut­taa käsit­tämät­tömältä. Tilas­to­ja luke­neena tiedät var­maan mis­sä val­os­sa mais­tis­sa aja­vat niis­sä näyt­täy­tyvät. On var­maan selvää, että pieni määrä alko­ho­lia vaikut­taa pien­esti ja suuri suuresti. On tehty tutkimus, jos­sa alle 0,2 vaikut­taa reak­tio­ta paran­tavasti, mut­ta virheitä kas­vat­tavasti. Selkeästi riskiä kas­vat­ta­va raja on saatu 0,35 kohdalle. 

    Fak­taa asi­as­ta on var­maan mah­do­ton saa­da. Jos väite on, että kohtu­ulli­nen määrä paran­taa ajokykyä, niin mikä on kohtu­ullista? Onko se määränä niin pieni, että on jo vaikeaa havai­ta vaiku­tuk­sia? Mikä on tämä mitat­tu parannus?

    Lähdet­tä kaipaisin.

  2. Linkin Mat­ti Rossi on toimii AA:ssa ja on yleis­lääketi­eteen erikois­lääkäri jol­la on päi­hdelääketi­eteen eri­ty­is­pätevyys, jos jotaku­ta linkin ulkoa­su alkoi epäilyttää. 

    Saman tiedon löytää kyl­lä mm. A‑klinikkasäätiön ja Päi­hdelinkin sivuil­ta, jos ei voi sietää AA:ta

  3. Osmo hukkasi linkin jon­nekin, mut­ta tarkoi­tus oli kom­men­toi­da vaar­al­lista väitet­tä, että alko­holi paran­taa suorituskykyä. 

    Näin alko­holi toimi­ikin alko­holis­teil­la yllät­tävänkin korkeisi­in promillei­hin saak­ka. Sen sijaan ei-alko­holis­til­la vaiku­tus on aina suori­tuskykyä heiken­tävä. Tosin olen jostain lukenut, että todel­la pie­nil­lä määril­lä voi het­kel­lis­es­ti stim­u­loi­da aivo­jaan parem­paan työsken­te­lyyn, mut­ta sil­loin puhutaan alle 0,3 promil­lea eli yhtä keskaria vas­taav­ista määristä.

  4. Viral­lista lähdet­tä min­ul­la ei ole tar­jo­ta, mut­ta käsi­tyk­seni vas­taa BJ:n ja Eli­nan käsi­tys­tä. Yksi lasilli­nen paran­taa reak­tionopeut­ta mon­en kohdal­la, mut­ta sen jäl­keen vaiku­tus on kyl­lä nopeasti päin­vas­tainen. Tämä ei tarkoi­ta että yhden lasil­lisen jäl­keen olisi parem­pi kul­jet­ta­ja. Yhdessäkin lasil­lises­sa on se vika, että moni luulee ole­vansa vielä parem­pi kul­jet­ta­ja kuin on (jotkut eivät tosin tarvitse tähän sitä ensim­mäistäkään lasil­lista) ja moni halu­aa toisen lasillisen.

    Edes tuom­moinen puolen viinip­ul­lon nau­timi­nen ei heiken­nä ajokykyä niin paljon, että se lask­isi keskimääräisen 65-vuo­ti­aan ala­puolelle. Huono ajo­taito ei ole rat­ti­juop­po­jen suurin ongel­ma, vaan alen­tunut itsekontrolli.

    Tutkin asi­aa joskus Liiken­nevaku­u­tusy­hdis­tyk­sen lasku­un (Julka­istu monis­teena “Alko­holi ja liiken­nekuole­ma) joskus 80-luvun alus­sa. Kun tuo­hon aikaan kuolonko­lar­in keskinopeus oli selvin päin ajav­il­la 70 km/h, rat­ti­juopoil­la se oli 90 km/h. Jos rat­ti­ju­jop­po ei juodessaan menet­täisi ajokyvyn ohel­la myös järkeään, hän ei olisi läh­eswkään niin vfaar­alli­nen kuin nyt. Rat­ti­juo­pon onndet­to­muus­ris­ki on muis­taak­seni noin 200-ker­tainen. Ilman tätä riskinot­toaan se olisi ehkä “vain” kymmenkertainen.

    Tutkin myös krapulanssa.ajon riske­jä. Määrit­telin aamukra­pu­laisen kul­jet­ta­jan niin, että hän on liik­keel­lä klo 6–10 ja alko­ho­lia on ver­essä 0,5–1,5 promil­lea. Sitä suurem­mat promillemäärät eivät oikein kuu­luneet määritelmään “kra­pu­la”. Kävi ilmi, että nämä tapaukjset oli­vat koulonko­lareis­sa jopa aliedustet­tuina — toden­näköis­es­ti kos­ka pelas­tushenkilökun­nal­la on onnet­to­muuk­sis­sa muu­takin tekemistä kuin mita­ta veren alko­holip­i­toisu­ut­ta. Mis­sään tapauk­ses­sa he eivät olleet mikään kovin suuri ris­ki. Kra­pu­las­sa kun tuo itse­tun­to ei ole samal­la taval­la kohol­la kuin nmousuhu­malas­sa — piem­minkin päin­vas­toin. Poli­isi oli tuo­hon aikaa havain­nut, että eniten rat­ti­juop­po­ja on liiken­reessä aamuisin ja suun­nit­teli rat­sioi­ta hei­dän kiin­ni saamisek­seen. Tämän tutkimukse n jäl­keen oper­aa­tios­ta luovut­ti­in. Sitä en tiedä, vaikut­tiko tutkimuk­seni asi­aan, vai kek­sivätkö he sen ihan itse.

  5. Olen äärim­mäisen järkyttynyt! 

    Osmo itse sor­tuu tismall­een samaan, jos­ta on jatku­vasti mui­ta kritisoinut. 

    Ei pienessä humalas­sa ajamises­sa mitään vaaraa ole. 1,5:n promillen “kra­pu­las­sa” (minä sanois­in kyl­lä humalas­sa) ajaa varovaisem­min kuin taval­lis­es­ti ja näin ollen vähem­min riskein kuin vaikka­pa yli 65-vuo­tias kus­ki. Puolen pul­lon viinin naut­timis­es­ta ei ole mitään hait­taa, ehkä jopa hyötyä…

    Eikös ihan saman­tyyp­piset peruste­lut olleet ylinopeuk­sienkin puo­lus­ta­jil­la. Kah­ta sataa porhal­ta­va tyyp­pi on taitokus­ki ja tark­ka ja ajan­ta­sainen.…. Ylinopeudet ovat suo­ras­taan hyödyl­lisiä jois­sain tilanteis­sa jne…

  6. Puoli pul­loa viiniä suh­teel­lisen rait­ti­ille kevyelle ihmiselle tuo ihan kun­non humalati­lan ainakin parik­si tun­niksi. Tiedän koke­muk­ses­ta aiko­jen takaa.…

    Vas­tu­u­ton­ta “infor­maa­tio­ta” nyt sin­ul­ta, Osmo. 

    Äimis­te­len, häm­mäste­len ja kauhistelen!

  7. Aineis­tossa, jos­sa oli tuhan­sia kuole­maan johtanei­ta liiken­neon­net­to­muuk­sia, oli noi­ta aamukra­pu­las­sa ajanei­ta vain neljä, vaik­ka se oli määritel­ty noinkin väljästi. Isom­mas­sa humalas­sa ajanei­ta oli kyl­lä. Se 1,5 promillen rajan otin sik­si, että se oli tuol­loin tärkeän rat­ti­juop­umuk­sen raja, eikä promillemääriä ollu­ty koo­dat­tu kovin tarkkaan. Min­u­akin tämä tulos ihme­tyt­ti, mut­ta en ymmär­rä Eli­nan point­tia, että tämä empi­iri­nen havain­to olisi moraali­ton. Se oli empi­iri­nen havainto. 

    Siinä oli myös mie­lenki­in­toinen havain­to, jota en raport­ti­in kiroit­tanut, enkä sik­si sitä enää tarkkaan muista. Jos otet­ti­in nor­maalinopeudel­la aje­tut onnet­to­muudet, jois­sa ylinopeut­ta ei ollut, joukos­sa oli toki rat­ti­juop­po­ja, mut­ta ei kovinkaan paljon. Sen sijaan niis­sä hur­jatelu­vauhdis­sa aje­tu­ista onnet­to­muuk­s­ta huo­mat­ta­va osa oli humalas­sa ajettuja.

  8. Olisiko jotain tietoa mikä osu­us on kul­jet­ta­jien väsymyys liikenne onnettomuuksissa?. 

    Tun­tuu että väsymys on aika mon­en elämän mene­tyk­sen ja vam­mau­tu­misen takana. Jos ver­rataan väsymys ja alko­holi (rät­ti­juop­pumus) niin mikähän mah­taa olla suhde. 

    Var­masti voitaisi­in väit­tää että mon­en väsymyy­den kohdal­la voisi olla “kra­pu­la” tila, ja var­maan niin, mut­ta ajami­nen väsyt­tää fyy­sis­es­ti ja henkises­ti ja vaikut­taa ihmisi­in erilailla. 

    Jotkut ovat “järkyt­tyneitä” kun aje­taan pienessä humalas­sa, mut­ta jotenkin tun­tuu että se ei ole läh­eskään yhtä vaar­al­lista kuin ajaa pienel­lä väsymyydellä.

  9. Onko­han järkevää niput­taa kaikkia rat­ti­juop­pot samaan n‑word tyyliseen kat­e­go­ri­aan, äkkiseltään tulee mieleen tässä jo eri yhteyk­sis­sä maini­tut rattijuoppo-persoonat:

    - Nuori kul­jet­ta­ja, näyt­töhalu, erään­lainen itsetuntokysymys
    — Rapu­lakus­ki, pitää ajaa töi­hin, muuten ei ehdi, jak­sa, kehtaa…
    — Kun­non alko­holisti: mikään ei tun­nu tässä konkurssis­sa enää miltään, antaa men­nä kun on alamäki.
    — Muu syy (kaikissa tilas­tois­sa pitää olla tämäkin vaihtoehto)

    Jos nämä niput­taa yhteen niin tulee hel­posti sel­l­ainen “hukku­miset johtuu jäätelöstä kos­ka jäätelön kulu­tuk­sel­la ja hukku­misil­la on selkeä tilas­tolli­nen kor­re­laa­tio” johtopäätös. Ehkä ne olikin vain man­sikka­jäätelöä syöneet kun hukkui…

  10. Enhän minä nyt siitä ole järkyt­tynyt, että aje­taan humalas­sa. Sit­ten­hän tässä saisi olla järkyt­tynyt vuorokaudet ympäri. Niin taval­lista se on. Tässä ihmette­lyni syyt, jot­ka kyl­lä jo muo­toilin täysin selvästi edellä: 

    Osmo kir­joit­taa totuute­na, että puolen viinip­ul­lon naut­timi­nen ei alen­na ajokykyä kovinkaan paljon. Täl­lainen on aivan vas­tu­u­ton­ta pro­pa­gan­daa. Asia on täysin yksilölli­nen. Puoli pul­loa viiniä tyhjään vat­saan alko­ho­lia epäsään­nöl­lis­es­ti naut­ti­valle tuot­taa hyvinkin ihan kun­non humalan jok­sikin aikaa. Tämän tietävät kaik­ki naiset, jot­ka raskau­den ja ime­tyk­sen ajan ovat raittiita. 

    Tämän peri­odin jäl­keen yksikin viini­lasilli­nen hump­sah­taa päähän, niin että kohisee. Mitä pienem­pi nainen, sitä suurem­pi humpsahdus. 

    En muuten het­keäkään usko tähän “tutkimuk­seen”, jon­ka mukaan 1, 5:n promilleis­sa ajo on vaara­ton­ta, kun se vain tapah­tuu aamu­tun­neil­la. 1,5 promillen juop­umusti­la ei todel­lakaan ole mikään kra­pu­la, muu­ta kuin täysin alko­holisoituneel­la ihmisel­lä, joka pitää yllä vuorokaudet ympäri veren alko­holip­i­toisu­ut­ta kolmes­sa promil­lessa . Kun­non kra­pu­laoireet taviksel­la tule­vat lähempänä nol­laa, vaik­ka har­ras­taisi rajua ryyp­päämistä viikon­lop­puisin ja pien­tä tis­sut­telua arkisin. 

    Vielä vähem­män uskon, että poli­isi olisi tämän “tutkimuk­sen” joh­dos­ta vähen­tänyt rat­saamista viikon­lop­puaa­muisin tai että rat­saamista ylipään­sä olisi vähen­net­ty. Hah ja Pah!

    Osmo taas yrit­tää ilman lähteitä syöt­tää käsit­tämätön­tä potaskaa tyh­mem­mille. Eli lähteitä tänne tästä “tutkimuk­ses­ta” ja sen seu­raa­muk­sista poli­isi­toimes­sa. Eipä tai­da tul­la, sanon jo etukäteen.

  11. Tulk­it­set empi­iristä havain­toa väärin. En minä ole sanonut, että 1,4 npromillen humalas­sa ajami­nen aamul­la on tur­val­lista vaan että niitä ei onnet­to­muusti­lanteessa ole, tai ollut ennen vuot­ta 1981 ainakaan. Aamul­la ei lähde­tä ajoon tuos­sa tilas­sa, mut­ta pienessä mais­tis­sa voidaan lähteä edel­lisen illan jäljiltä. Noi­ta pienessä mais­tis­sa ole­via taas rat­si­ati­eto­jen perus­teel­la olisi pitänyt olla liik­keel­lä paljonkin,mutta onnet­to­muuk­sia ne eivät aiheuta läh­eskään samas­sa suh­teessa kuin iltayössä.

    Jos taas kän­näämistä on jatket­tu koko yö ja liikkelle lähde­tään vas­ta aamuku­udelta, promille­ja näyt­ti ole­van jok­seenkin aina enemmänkin.

    Minä olen humalas­sa ajon suh­teen aivan ehdo­ton ja olen jopa sitä mieltä, ettei alko­holisoitunut saisi ajaa selvin päinkään, kos­ka hänen her­moston­sa ei toi­mi sil­loinkaan kunnolla. 

    Halusin vain sanoa, että rat­ti­juop­po­jenkin tekemi­in onnet­to­muuk­si­in vaikut­taisi huo­mat­tavasti nopeu­den­ra­joitin, joka estäisi heitäkin hur­jastele­mas­ta, vaik­ka se ei estäisi ajamista kokon­aan, kos­ka jär­jen katoami­nen vaikut­taa hei­dän onnet­to­muus­riski­in­sä enem­män kuin ajo­taidon heikkeneminen.

  12. Hmmm! Jaa, sen ver­ran nyt van­ha tutkimus… käytet­ty on siis aineis­toa 70-luvun puolelta. 

    Puhal­lut­ta­mi­nen oli var­maan peri­aat­teil­taan ihan toisen­laista ja tuos­sa voi olla muu­takin aikakau­teen liit­tyvää virhemah­dol­lisu­ut­ta. Olisit voin­ut heti maini­ta, että tutkimus on 30 vuot­ta van­ha, kun vedät samaan syssyyn senkin, että rat­saamista aamuisin on vähen­net­ty ikään kuin se olisi tämän päivän asia. 

    Eiköhän rat­ti­juop­umuk­sista jotain tuoreem­paakin selvi­tys­tä löy­ty­isi? 30 vuot­ta van­haa tutkimus­ta ei auk­torisoi se, että sinä olet tek­i­jä muiden kuin itsesi silmissä. 

    Edelleen janku­tan, että 1,5 promil­lea (miten se muut­tui 1,4:ksi?) ei ole “pienessä mais­tis­sa” ajamista, vaan humalas­sa ajamista. Se on promillemäärä, jon­ka saa keskikokoinen ihmi­nen vereen­sä juo­ma­l­la nopeasti viinip­ul­lol­lisen tai six packin keski­o­lut­ta. Nor­mi-ihmi­nen ei myöskään tunne ole­vansa kra­pu­las­sa tuos­sa tilas­sa, vaik­ka olisikin aamu. 

    Kos­ka tutkimus on noin van­ha, se ei var­maankaan ole netis­sä, mut­ta ker­ro nyt rohkeasti minne se on tehty, niin han­kin paperiver­sion käsi­i­ni. Kyl­lä se jostain hämähäkin­seit­tien keskeltä löy­tyy muumioituneen 70-luku­laisen virkail­i­jan arkistoista.

  13. Mitähän se esimerkik­si on Osmon häikäi­se­vi­in tutkimus­tu­lok­si­in vaikut­tanut, ettei nopeusra­joituk­sia ollut aineis­ton keru­un aikana laisinkaan. 

    On selvää, että kuolonko­lar­ien profi­ili on ollut sil­loin aivan eri­lainen eikä mitenkään ver­rat­tavis­sa tähän päivään. Myös liiken­net­tä on ollut kol­ma­sosa nykyis­es­tä (vai vielä vähemmän?).

  14. Nopeusra­joituk­set tuli­vat vuon­na 1973, joten ne oli­vat suurim­mas­sa osas­sa aineis­toa. En nyt kyl­lä heti kek­si perustelu­ja Eli­nan hypo­teesille, että nopeusra­joi­tusten puut­tumi­nen lisäisi kra­pu­las­sa ajamisen turvallisuutta.

    Tuo min­un “tutkimuk­seni” ei ollut tutkimus alko­holin fys­i­ol­o­gi­sista vaiku­tuk­sista. Se ker­toi vain sen, että aamu­ru­uhkas­sa rat­ti­juopoille tapah­tuu vähän vakavia onnet­to­muuk­sia ja iltayöstä paljon. Se ei selitä tähän syytä, vaan ne jäävät jokaisen itsen­sä päätelötävbäk­si tai muiden tutkimusten varaan.

  15. Puolip­ul­loa punkkua hyvän ater­ian kanssa juo­tu­na on tur­val­lista, ter­veel­lista, ja hyvää mieltä tuot­tavaa. Eikä promil­lit nouse mihinkään (eli ei ylitä 0.2), mut­ta sen aiheut­ta­ma väsymyys.… miten sitä mitataan, kvan­tifioidaan? Tai se menee juomisen piikki­in, vaik­ka sitä se ei ole!

  16. Olen pahoil­lani Osmo, jos tämä kysymys on jo käsitel­ty näis­sä ketjuis­sa, joi­ta en kokon­aisu­udessaan ole jak­sanut lukea, mutta:
    Mitä mieltä olet ylipään­sä lakien nou­dat­tamisen kon­trol­loimis­es­ta? Onko meil­lä lake­ja, joiden nou­dat­tamiseen ei pidä pakot­taa ihmisiä vaan jät­tää heille “vapaus” rikkoa niitä hark­in­tansa perus­teel­la? Mitä mieltä olet kansalaistottelemattomuudesta?

    Minus­ta vaikut­taa siltä, että jos lain rikkomisen mah­dol­lisu­us ote­taan pois tämä aset­taa lain laati­jan korkealle jalustalle, jos­ta hänen on pystyt­tävä laa­ti­maan lake­ja, jot­ka ovat ehdot­ta­masti ja aina tarpeel­lisia. Meil­lä on kuitenkin huo­mat­ta­va määrä lake­ja, jot­ka on laa­dit­tu sik­si, että niiden kokon­ais­vaiku­tus on hyödylli­nen. Yhteiskun­nan hyv­in­voin­nin sum­ma kuitenkin kas­vaa, jos oike­as­sa tilanteessa näitä lake­ja riko­taan. En nyt eri­tyis­es­ti väitä, että tämä nopeusra­joi­tuskon­trol­li kuu­luisi tähän joukkoon, mut­ta min­ua kiin­nos­taa yleinen asen­teesi tähän kysymykseen.

    Mieleeni tulee nopeasti esim. huumausaineita/lääkeaineita koske­vat lait, liiken­neval­o­jen nou­dat­ta­mi­nen, aseenkan­to, pyöräi­ly jalka­käytäväl­lä jne.

  17. Eli päästi­inkö nyt siihen pis­teeseen, jos­sa voidaan tode­ta asen­teen ole­van tärkeintä?

    Kohtu­ullises­sa kän­nis­sä ole­va olisi vielä ihan ok kul­jet­ta­jana, mut­ta asen­nevam­ma pus­kee hel­posti nousuhu­malas­sa esi­in ja riskit kas­va­vat suuresti. Saman­laiset promil­let kra­pu­las­sa pienen­tävät riskiä, sil­lä vaik­ka ajo­taito on heiken­tynyt, niin riskinot­to on pienem­pää? Samas­ta syys­tä var­maan kannabik­sen käyt­täjät ovat aliedustet­tu­ja onnettomuuksissa.

    Mieleeni tuli yksi läh­es ilmainen ja hyvä tapa vähen­tää tört­töi­lyjä liikenteessä.

    Aja­tus lähti siitä, että rat­ti­juop­po voi saa­da ajoko­rtin takaisin sil­lä ehdol­la, että sitoutuu alkolukkoon. Tehdään sama kaa­hareille. Törkeään ylinopeu­teen / liiken­teen vaaran­tamiseen syyl­listyneelle ajoko­rt­ti­in ehto, että ei saa ajaa yli 50kW ajoneu­voa. Aja­tus­ta, vai ei?

  18. Juani­ton laskukaaval­la voi juo­da kak­si ja puoli pul­loa punkkua ja olla lail­lis­es­ti valmi­ina ruori­in. Ellei sit­ten nämä “päiväl­liset” kestä seit­semän tuntia?

    Se on kuules Juani­to ihan sama vetääkö sen punkun saunan takana kalsar­it jalas­sa lenkki­makkara toises­sa kouras­sa vai “päiväl­lisil­lä”. Ällöt­tävä sievis­te­ly on levin­nyt kun­non ryyp­päjien maa­han. Tääl­lä mis­sään päiväl­lisil­lä nau­ti­ta punkkua, Kos­su and go..

    Osmo ei edelleenkään uskalla sanoa, mihin on “tutkimuk­sen­sa” tehnyt, kos­ka pelkää että etsin sen käsi­i­ni ja osoi­tan pahat validi­teetin puutteet.….

  19. Tietenkin rat­ti­juop­umus ja ylinopeus on pahempi asia kuin pelkkä rat­ti­juop­umus… tot­ta kai minä sen ymmärrän. 

    Mut­ta asian vähät­te­ly malli­in: puoli pul­loa viiniä ei vaiku­ta ajokykyyn, on todel­la vaar­al­lista yleistys­tä. Kyl­lä taa­tusti vaikut­taa monil­la ja ehdot­toman negati­ivis­es­ti. Joil­lain posi­ti­ivis­es­ti, kos­ka käsien tärinä, harhanäyt, tolku­ton hikoilu, sairaat itsesyytök­set ja kirkonkel­lo­ja muis­tut­ta­va kumi­na päässä on lakan­nut… He ovat siis alkoholisteja.

  20. Noh, mis­säs nyt viipyy… nämä tutkimuk­sen tilaa­jata­hon tiedot?

    Ei tai­da koko “tutkimus­ta” olla ole­mas­sakaan. Nyt muuten odot­telee aika moni jo mis­tä on kyse.

  21. Eli­na: emme tai­da puhua samaa kieltä. Puhuin ain­oas­taan PUOLESTA pul­losta tuke­van ater­ian kanssa, mikä ei todel­lakaan ole samaa asi­aa kuin tyhjään vat­saan. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa promil­li­ti nou­se­vat aivan eri luokkiin. 

    Se että minä JOSKUS juon ater­ian kanssa puoli pul­loa, EI tee minus­ta tai tois­es­ta alko­holisti. Alko­holis­tit ovat sairai­ta joil­ta ajami­nen pitäisi olla KIELETTY. On ole­mas­sa myös kohtuukäyt­täjiä jot­ka pitäävät jär­ki ja vas­tuu kädessä, myös puolen pul­lon jäl­keen, varsin­ki kun puhal­taa ja huo­maa että… NO PROBLEMA, lain puit­teessa ollaan. 

    Mut­ta sin­un mielestä, tai “laskukaa­van” mukaan: jos juot, olet ajat­telema­ton, vas­tu­u­ton alko­holisti, kaik­ki vaan samaan pus­si­in! Varsi­nainen asenne!!!!

  22. Mon­tako ker­taa se pitää Eli­nalle sanoa. Postaus 5.7.2008 klo 17:40:
    Tutkin asi­aa joskus Liiken­nevaku­u­tusy­hdis­tyk­sen lasku­un (Julka­istu monis­teena “Alko­holi ja liiken­nekuole­ma) joskus 80-luvun alussa. 

  23. Juani­to on sekä oike­as­sa että täysin väärässä. Hänen ajat­te­lu­ta­paansa on kokeil­tu ran­skalaisil­la. Maas­sa on edelleen hyvin yleisenä tapana juo­da ater­ian kanssa viiniä ja ajaa sen jäl­keen autol­la. Rat­ti­juop­pouden rajana oli pitkään 0,8 o/oo, mikä teki mah­dol­lisek­si juo­da ater­ian kanssa pul­lon viiniä — ater­ian kanssa siis, ei tyhjään vatsaan.

    Jos tämä nos­taisi liiken­nekuole­man riskin 200-ker­taisek­si, kuten se Suomes­sa tun­tuu nos­ta­van, onnet­to­muus­luku­jen pitäisi Ran­skas­sa olla aivan tolkut­tomat, kym­meniä ker­to­ja suurem­pia kuin Suomessa. 

    Niin korkei­ta ne eivät ole, mut­ta kuitenkin läh­es kaksinker­taiset Suomeen näh­den. Ran­skas­sa alen­net­ti­in promiller­a­ja 0,5:een, mitä rav­in­to­laelinkeino piti katas­tro­faalise­na, mut­ta sal­li­va kult­tuuri siel­lä edelleen on ja tilas­tot sen mukaisia.

    http://www.ktl.fi/org/esittely/huttunen/liikennekuolemat.pdf

  24. Aha, anteek­si Osmo… tääl­lä tätä tek­stiä riit­tää, niin jäi tuo huomaamatta. 

    Ei se nyt niin vaar­al­lista ole joku asia tois­taa, jos joku kysyy var­ta vasten.

  25. Seu­raavas­sa link­ki mis­sä liiken­neon­net­to­muus tilas­tot vuo­teen 2004. Tilas­tol­liset erot Ran­skan ja Suomen välil­lä eivät ole niin suuria. 

    En todel­lakaan kiista alko­holin ongel­mallisu­u­den liikenne onnet­to­muuk­sis­sa. On jotain kult­tuurisia ero­ja myös jot­ka suo­ras­taan vaikut­ta­vat alko­holin käyt­töön eri mais­sa, ja käyt­täy­tymiseen alko­holin vaiku­tuk­sen alla. 

    Mikä on alko­holin osu­us Ran­skan liikenne onnet­to­muuk­sis­sa, kuin­ka suuri se osu­us on. Mielestäni nämä asi­at on hyvä ottaa huomioon ver­tailus­sa, huoli­mat­ta siitä että alko­holin käyt­tö ei sovi ajamiseen. 

    Ei ole sama ajaa räkäkän­nis­sä suo­ma­laiseen tapaan kuin ajaa pienessä sosi­aali-humalas­sa. Toden­näköis­es­ti olen väärässä, mut­ta kun henkilöko­htainen koke­muk­seni eri kult­tuuris­sa ker­too aivan muu­ta kuin mitä tässä mie­lenki­in­toises­sa keskustelus­sa tulee ilmi.

    http://www.unece.org/trans/main/wp6/pdfdocs/RAS_2007.pdf

  26. Soin­in­vaara, kahlasin nämä ketjut pikaises­ti läpi enkä löytänyt mitään kom­met­tia moot­toripyörien ja mopo­jen nopeuk­si­in. Pitääkö mielestäsi nopeu­den­ra­joitin asen­taa pelkästään autoi­hin vai myös moot­toripyöri­in? Miten se toteutetaan teknis­es­ti moot­toripyöris­sä? Ja entäs virite­ty­il­lä mopoil­la aja­vat 10 — 17 vuo­ti­aat? Pihakatu­jen ja keskus­to­jen 30 ja 40 rajoituk­set ei pahem­min kiin­nos­ta teiniä, joka on virit­tänyt mopon­sa kulke­maan yli 60 tai jopa yli 80 km/h. Laiton­ta, mut­ta silti ne sitä tekee. Jostain syys­tä tämä ei kiin­nos­ta sin­ua ollenkaan, vaan kauhis­telet auto­ja jot­ka liikku­vat 40 nopeudel­la 30 alueel­la ja 50 nopeudel­la 40 alueel­la. Ja entäs te pyöräil­i­jät? 30 on jo niin alhainen nopeus, että sen voi ylit­tää polkupyöräl­läkin. Ja ker­ropas, miten ihmeessä me ennen nopeusra­joituk­sia ja pihakatu­ja syn­tyneet ylipäätään selvisimme aikuisik­si? Ja vieläpä ter­veinä, en muista yhtäkään tapaus­ta perusk­oulu­a­jal­ta jol­loin yhdellekään oppi­laalle olisi tapah­tunut mitään onnet­to­muut­ta auton takia, sen sijaan esim liikun­tatun­nil­la eräs oppi­las kaa­tui huonos­ti jäädytetyl­lä jääken­täl­lä ja löi pään­sä niin pahasti että vieti­in ambu­lanssil­la tajut­tomana keskus­sairaalaan. Eikä ollut ain­oa onnet­to­muus mitä koulus­sa sat­tui. Joten min­un havain­to­jeni mukaan koulu itse on vaar­al­lisem­pi paik­ka kuin koulumat­ka, vaik­ka sitä tääl­lä maal­la useim­mil­la oli yli 10 km, ja alle 5 km matkat tehti­in polkupyöräl­lä tms kun kun­ta mak­soi kyy­dit vain yli 5 km.

Vastaa käyttäjälle Elina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.