Tämä keskustelu nopeudenrajoittimesta on toistaiseksi teoreettista,koska ei tiedetä, onko se teknisesti toteutettavissa, mutta asenteista se kertoo paljon. Minulle moni puheenvuoro on kertonut, että rajoittimelle olisi tarvetta.
Moni on sanonut, että ajatus on toteuttamiskelvoton, koska rajoitin on kierrettävissä. Ihanko totta? Se kai olisi tekona suunnitelmallinen, joten siitä rangaistaisiin sen mukaisesti. Lisäksi asianomainen osoittaa alleviivaten sen, ettei hänestä ole autoa ajamaan, koska hänellä ei ole tarkoituskaan noudattaa liikennesääntöjä. Tämä lisäisi liikenneturvallisuutta merkittävästi, kun näiltä sopeutumattomilta saataisiin kätevästi kortti pois.
Entä kiinnijäämisen riski? Noin 100%. Senhän näkee siitä, että autolla ajetaan ylinopeutta.
Kaikki tekniset vehkeet ovat kierrettävissä. Ei taida olla maailmassa yhtään DVD:tä / CD:tä joiden salaus olisi pitkään pysynyt rikkomattomana. Tällä esimerkillä ajan takaa sitä, että aina löytyy joku joka osaa systeemiä huijata, oli se sitten gps-signaali, tutkanpaljastimen paljastin, digiboksin kaapelikanavat tai musiikkilevyn suojaus.
Kyllä, kaikki noista ovat laittomia, mutta silti niitä käytetään joka ikinen päivä.
“Kiinnijäämisen riski 100%” — sama pätee ilmeisesti sinun mielestäsi tälläkin hetkellä, koska eihän ylinopeutta voi todeta kuin mittaamalla se kyseisellä hetkellä (poliisi & tutka, kameratolppa). Osoittaa jälleen kerran sen, kuinka vieraantunut Osmo on suomen liikenteestä.
Ylinopeudesta ei voi tuomita, ellei sitä ole asianmukaisesti mitattu, mutta kyllä sen havaitsee vähemmästäkin. Jos minä ajan moottoritiellä sataa kahtakymppiä ja joku pyyhältää ohi, aika luotettavasti voi havaita tämän ajaneen ylinopeutta. Sitten vain tarkastamaan auto ja katsomaan, onko rajoitin otettu pois päältä.
En nyt aivan ymmärrä mikä pakottaa ajamaan ylinopeutta, varsinkaan paikoissa joissa joku on näkemässä, vaikka rajoittimen poistaisikin. Ihan samalla tavalla kai uskotaan että tutkanpaljastimen käyttö pakottaa ajamaan ylinopeutta.
Soininvaara says: “Sitten vain tarkastamaan auto ja katsomaan, onko rajoitin otettu pois päältä.”
Aivan, ihanko totta? Pointtini (jonka ilmeisen nohevasti missasit) onkin se, että sinne tien päälle tarvitaan se joku valvomaan ja tarkastamaan.
Ihan yhtälailla, tänäkin päivänä, ilman ideoimiasi nopeudenrajoittimia, voit todeta moottoritiellä kuinka joku ajaa ylinopeutta. Eikö olekin ihmeellistä?
Aloitetaan siitä että itse tiedetään ajavan 120 km/h. Ja sitten voidaan arvioida ajaako muut ylinopeutta. Lain mukaan mittarivirhe ei saa olla alaspäin eli mittari ei saa näyttää todellista nopeutta vähempää. Mutta toistepäin se lienee jossain 5–10% välissä se virhemarginaali.
Normaalin auton mittari laskee nopeuden oletusrenkaiden mukaan, eli jokaisen rengaskoon kehä tunnetaan ja niiden avulla arvataan nopeusmittarinäyttö. Auton mittaria ei kuitenkaan kalibroida renkaiden vaihdon yhteydessä jolloin mittarille on hyvä antaa hiukan optimistinen lukema.
Esim. omalla autolla ajamalla kesä- ja talvirenkailla ajamalla tien poskesa olevalle nopeusnäytölle mittarilukemien ero on noin 6 ‑7 km/h ja talvirenkailla todellinen nopeus mittarinopeuteen verrattuna 100 km/h kohdalla on noin 10 km/h. Eli ajamalla noin 110 mitarinopeutta auto ajaa aika tarkalleen satasta.
Ja joskus kun näkee takaatulijan pyrkivän ohi ns. pahassa paikassa niin tulee otettua jalka pois kaasulta ja laskttua nopeutta. kun nopeuden pudottaa hetkellisesti 90 seitsemäänkymppiin, niin ohituksesta tulee aika lentävä. Ohitettava ajaa lähes 10 m/s kovempaa kuin ohitettava. Siitä tulee vastaantulijalle melkoinen visuaalinen harha.
Eli tästä pääsemekin siihen, että mistä liikenteessä tietää ne jotka ajat laillista maksiminopeutta. Ei mistään. Ja miten silloin ne ns. kovaa ajavat erotellaan. Ei mistään 🙂
Karin vastaväite ei kyllä poista argumenttiani, minkä hän itsekin tietää, mutta pyöräilijänä minua ihmetyttää autojen nopeusmittareiden antiikkisuus. Fillarin nopeusmittari, sellainen joka maksaa ehkäpä 15 euroa, on AINA kalibroitavissa. Kun vaihdan renkaat, mittaan mittarin käsityksen 1000 metrin matkasta. Jos se on vaikkapa 997 metriä, korjaan asetusta kolmella promillella.
Kun vuokraan auton, testaan nopeusmittarin asetukset aina kun nopeusnäyttö tulee vastaan. Minun on vaikea ymmärtää autoilijaa, joka väittää, ettei tiedä oman mittarinsa harhaa.
Eli tästä pääsemekin siihen, että mistä liikenteessä tietää ne jotka ajat laillista maksiminopeutta. Ei mistään. Ja miten silloin ne ns. kovaa ajavat erotellaan. Ei mistään
Tämä argumentoinnin taso on kyllä päätä huimaava. Jos joku kaahaa 30 km/h:n alueella seitsemää kymppiä, ylinopeutta ei voi päätellä MISTÄÄN.
“Karin vastaväite ei kyllä poista argumenttiani, minkä hän itsekin tietää, mutta pyöräilijänä minua ihmetyttää autojen nopeusmittareiden antiikkisuus.”
Auton mittarien antiikkisuuteen on syynä lähinnä lainsäädäntö, joka vaatii että mittari ei saa näyttää koskaan liian vähän, mutta saa näyttää aika reilustikin liikaa. Useissa autoissa on jo ajotietokone, josta näkee oikeamman nopeuden kuin nopeusmittarista. Tarkka mittari vaatisi kuitenkin Karin mainitseman kalibroinnin renkaidenvaihdon jälkeen ja myös renkaiden kulumisen mukaan. GPS-pohjaisella navigoinnilla varustetut autot voisivat tehdä tämän nykyään ihan itsekseen, muissa taas homma vaatii kuljettajalta toimenpiteitä, kuten polkupyörässäkin.
Ilmeisesti tätä mahdollisuutta käyttäjän tekemään kalibrointiin ei haluta sallia koska mittari voisi sitten näyttää liian vähän.
Auton mittari on katsustuksessa tarkistettava laite ja erityisesti kuorma-auton mittari/ajopiirturiyhdistelmä.
Eli kyllähän käyttäjälle saadaan huomattavasti lisämaksuja kun edellytetään renkaiden vaihdon jälkeen mittarin kalibrointia joka tai vaatia nykyään parhaimmilaan auton ajotietokoneen ohjelmointia joka vaatii takuuaikana maahantuojan käyttöä.
Auton rekisteriotteessa on kerrottu renkaiden vaihtoehdot joilla mittäri näyttää lähes oikein. Rengastaulukiden mukaan pystyy myös etsimään kehältään samankaltasia renkaita.
Ja mittarinäytöstä. Niin minäkin testaisin, ainakin jos sattuisi olemaan nopeusnäyttö joka toimii tien vieressä. Eikös ensimmäinen vaihe nopeuden seuraamiseen voisi olla niitä tienviereen tökittäviä nopeusnäyttöjä jotka informoi ylinopeudesta. Ajatteles, laitetaan tien viereen tolppa ja anturi tiehen joka mittaa nopeuden.
Ja hillittömän iso punainen valo kertomaan ylinopeudesta. Ja sitten rikesakkopartio seuraavaksi antamaan jokaiselle punavalolle rikesakon. Tulisi näkyvää valvontaa, häpeää ylinopeuden ajajille, valtiolle lisätuloja ja huomautus ajovirheestä. Kyllä pitkän päälle siperia opettaa.
“Tämä argumentoinnin taso on kyllä päätä huimaava. Jos joku kaahaa 30 km/h:n alueella seitsemää kymppiä, ylinopeutta ei voi päätellä MISTÄÄN.”, sanoo Osmo.
Korjataan väitettä. Maantienopeuksissa hiljaisessa liikenteessä vertailukohtien puuttuessa on erittäin vaikeata havannoida auton ajonopeutta. Silmämääräinen arviointi on hankalaa. Tällöin normaalista ja sallitusta ajonopeudesta poikkeavat nopeudet jäisivät helposti huomaamatta.
Törkeä ylinopeus on kyllä silmin havaittavissa varsinkin pienemmissä nopeuksissa.
Onko tarpeeksi selvästi.
Tämänkö takia tällä asialla on noin hoppu.…?
“Tämänhetkisen arvion mukaan Galileo-satelliittien suunnittelu ja rakentaminen maksaa 1,5 miljardia. Summa on jo sovittu maksettavaksi veronmaksajien pussista. Sen sijaan yksityisen rahan pitäisi tulla mukaan, kun ryhdytään rahoittamaan satelliittien laukaisua. Siihen kuluu runsaat kaksi miljardia euroa.”
http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article32789.ece
Ja kupletin juoni alkaa paljastua.……
“Rahat Galileon pelastamiseen kaivettiin käyttämättömistä maatalouden tukirahoista. Näkyvimmin nyt solmittua sopimusta on vastustanut Saksa.”
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/avaruus/article49365.ece