Voiko rajoittimen ohittaa?

Tämä keskustelu nopeu­den­ra­joit­times­ta on tois­taisek­si teoreettista,koska ei tiede­tä, onko se teknis­es­ti toteutet­tavis­sa, mut­ta asen­teista se ker­too paljon. Min­ulle moni puheen­vuoro on ker­tonut, että rajoit­timelle olisi tarvetta.

Moni on sanonut, että aja­tus on toteut­tamiskelvo­ton, kos­ka rajoitin on kier­ret­tävis­sä. Ihanko tot­ta? Se kai olisi tekona suun­nitel­malli­nen, joten siitä ran­gais­taisi­in sen mukaises­ti. Lisäk­si asianomainen osoit­taa alle­vi­ivat­en sen, ettei hänestä ole autoa aja­maan, kos­ka hänel­lä ei ole tarkoi­tuskaan nou­dat­taa liiken­nesään­töjä. Tämä lisäisi liiken­netur­val­lisu­ut­ta merkit­tävästi, kun näiltä sopeu­tu­mat­tomil­ta saataisi­in kätevästi kort­ti pois.

Entä kiin­ni­jäämisen ris­ki? Noin 100%. Sen­hän näkee siitä, että autol­la aje­taan ylinopeutta.

12 vastausta artikkeliin “Voiko rajoittimen ohittaa?”

  1. Kaik­ki tekniset vehkeet ovat kier­ret­tävis­sä. Ei tai­da olla maail­mas­sa yhtään DVD:tä / CD:tä joiden salaus olisi pitkään pysynyt rikko­mat­tomana. Täl­lä esimerkil­lä ajan takaa sitä, että aina löy­tyy joku joka osaa sys­teemiä hui­ja­ta, oli se sit­ten gps-sig­naali, tutkan­pal­jas­ti­men pal­jastin, digi­boksin kaape­likana­vat tai musi­ikkilevyn suojaus.

    Kyl­lä, kaik­ki noista ovat lait­to­mia, mut­ta silti niitä käytetään joka iki­nen päivä.

    “Kiin­ni­jäämisen ris­ki 100%” — sama pätee ilmeis­es­ti sin­un mielestäsi täl­läkin het­kel­lä, kos­ka eihän ylinopeut­ta voi tode­ta kuin mit­taa­mal­la se kyseisel­lä het­kel­lä (poli­isi & tut­ka, kam­er­a­tolp­pa). Osoit­taa jälleen ker­ran sen, kuin­ka vier­aan­tunut Osmo on suomen liikenteestä.

    Vastaa

  2. Ylinopeud­es­ta ei voi tuomi­ta, ellei sitä ole asian­mukaises­ti mitat­tu, mut­ta kyl­lä sen havait­see vähem­mästäkin. Jos minä ajan moot­tori­tiel­lä sataa kah­takymp­piä ja joku pyy­hältää ohi, aika luotet­tavasti voi havai­ta tämän aja­neen ylinopeut­ta. Sit­ten vain tarkas­ta­maan auto ja kat­so­maan, onko rajoitin otet­tu pois päältä.

    Vastaa

  3. En nyt aivan ymmär­rä mikä pakot­taa aja­maan ylinopeut­ta, varsinkaan paikois­sa jois­sa joku on näkemässä, vaik­ka rajoit­ti­men pois­taisikin. Ihan samal­la taval­la kai usko­taan että tutkan­pal­jas­ti­men käyt­tö pakot­taa aja­maan ylinopeutta.

    Vastaa

  4. Soin­in­vaara says: “Sit­ten vain tarkas­ta­maan auto ja kat­so­maan, onko rajoitin otet­tu pois päältä.”

    Aivan, ihanko tot­ta? Point­ti­ni (jon­ka ilmeisen nohev­asti mis­s­a­s­it) onkin se, että sinne tien päälle tarvi­taan se joku valvo­maan ja tarkastamaan.

    Ihan yhtälail­la, tänäkin päivänä, ilman ideoimi­asi nopeu­den­ra­joit­timia, voit tode­ta moot­tori­tiel­lä kuin­ka joku ajaa ylinopeut­ta. Eikö olekin ihmeellistä?

    Vastaa

  5. Aloite­taan siitä että itse tiede­tään aja­van 120 km/h. Ja sit­ten voidaan arvioi­da ajaako muut ylinopeut­ta. Lain mukaan mit­tarivirhe ei saa olla alaspäin eli mit­tari ei saa näyt­tää todel­lista nopeut­ta vähempää. Mut­ta tois­tepäin se lie­nee jos­sain 5–10% välis­sä se virhemarginaali.

    Nor­maalin auton mit­tari las­kee nopeu­den ole­tus­renkaiden mukaan, eli jokaisen ren­gaskoon kehä tun­netaan ja niiden avul­la arvataan nopeusmit­tar­inäyt­tö. Auton mit­taria ei kuitenkaan kali­broi­da renkaiden vai­h­don yhtey­dessä jol­loin mit­tar­ille on hyvä antaa hiukan opti­misti­nen lukema.

    Esim. oma­l­la autol­la aja­mal­la kesä- ja talvirenkail­la aja­mal­la tien poske­sa ole­valle nopeusnäytölle mit­tar­ilukemien ero on noin 6 ‑7 km/h ja talvirenkail­la todel­li­nen nopeus mit­tarinopeu­teen ver­rat­tuna 100 km/h kohdal­la on noin 10 km/h. Eli aja­mal­la noin 110 mitarinopeut­ta auto ajaa aika tarkalleen satasta.

    Ja joskus kun näkee takaat­uli­jan pyrkivän ohi ns. pahas­sa paikas­sa niin tulee otet­tua jal­ka pois kaa­sul­ta ja lask­t­tua nopeut­ta. kun nopeu­den pudot­taa het­kel­lis­es­ti 90 seit­semäänkymp­pi­in, niin ohi­tuk­ses­ta tulee aika lentävä. Ohitet­ta­va ajaa läh­es 10 m/s kovem­paa kuin ohitet­ta­va. Siitä tulee vas­taan­tuli­jalle melkoinen visuaa­li­nen harha.

    Eli tästä pääse­mekin siihen, että mis­tä liiken­teessä tietää ne jot­ka ajat lail­lista mak­siminopeut­ta. Ei mis­tään. Ja miten sil­loin ne ns. kovaa aja­vat erotel­laan. Ei mistään 🙂

    Vastaa

  6. Karin vas­taväite ei kyl­lä poista argu­ment­tiani, minkä hän itsekin tietää, mut­ta pyöräil­i­jänä min­ua ihme­tyt­tää auto­jen nopeusmittarei­den anti­ikkisu­us. Fil­lar­in nopeusmit­tari, sel­l­ainen joka mak­saa ehkäpä 15 euroa, on AINA kali­broitavis­sa. Kun vai­h­dan renkaat, mit­taan mit­tarin käsi­tyk­sen 1000 metrin matkas­ta. Jos se on vaikka­pa 997 metriä, kor­jaan ase­tus­ta kolmel­la promillella.

    Kun vuokraan auton, tes­taan nopeusmit­tarin ase­tuk­set aina kun nopeusnäyt­tö tulee vas­taan. Min­un on vaikea ymmärtää autoil­i­jaa, joka väit­tää, ettei tiedä oman mit­tarin­sa harhaa.

    Vastaa

  7. Eli tästä pääse­mekin siihen, että mis­tä liiken­teessä tietää ne jot­ka ajat lail­lista mak­siminopeut­ta. Ei mis­tään. Ja miten sil­loin ne ns. kovaa aja­vat erotel­laan. Ei mistään

    Tämä argu­men­toin­nin taso on kyl­lä päätä huimaa­va. Jos joku kaa­haa 30 km/h:n alueel­la seit­semää kymp­piä, ylinopeut­ta ei voi päätel­lä MISTÄÄN.

    Vastaa

  8. “Karin vas­taväite ei kyl­lä poista argu­ment­tiani, minkä hän itsekin tietää, mut­ta pyöräil­i­jänä min­ua ihme­tyt­tää auto­jen nopeusmittarei­den antiikkisuus.”

    Auton mit­tarien anti­ikkisu­u­teen on syynä lähin­nä lain­säädän­tö, joka vaatii että mit­tari ei saa näyt­tää koskaan liian vähän, mut­ta saa näyt­tää aika reilustikin liikaa. Useis­sa autois­sa on jo ajoti­etokone, jos­ta näkee oikeam­man nopeu­den kuin nopeusmit­tarista. Tark­ka mit­tari vaatisi kuitenkin Karin mainit­se­man kali­broin­nin renkaiden­vai­h­don jäl­keen ja myös renkaiden kulu­misen mukaan. GPS-poh­jaisel­la nav­igoin­nil­la varuste­tut autot voisi­vat tehdä tämän nykyään ihan itsek­seen, muis­sa taas hom­ma vaatii kul­jet­ta­jal­ta toimen­piteitä, kuten polkupyörässäkin. 

    Ilmeis­es­ti tätä mah­dol­lisu­ut­ta käyt­täjän tekemään kali­broin­ti­in ei halu­ta sal­lia kos­ka mit­tari voisi sit­ten näyt­tää liian vähän.

    Vastaa

  9. Auton mit­tari on kat­sus­tuk­ses­sa tark­istet­ta­va laite ja eri­tyis­es­ti kuor­ma-auton mittari/ajopiirturiyhdistelmä.

    Eli kyl­lähän käyt­täjälle saadaan huo­mat­tavasti lisä­mak­su­ja kun edel­lytetään renkaiden vai­h­don jäl­keen mit­tarin kali­broin­tia joka tai vaa­tia nykyään parhaim­mi­laan auton ajoti­etokoneen ohjel­moin­tia joka vaatii taku­uaikana maa­han­tuo­jan käyttöä.

    Auton rek­iste­ri­ot­teessa on ker­rot­tu renkaiden vai­h­toe­hdot joil­la mit­täri näyt­tää läh­es oikein. Ren­gas­tauluki­den mukaan pystyy myös etsimään kehältään samankalta­sia renkaita. 

    Ja mit­tar­inäytöstä. Niin minäkin tes­taisin, ainakin jos sat­tuisi ole­maan nopeusnäyt­tö joka toimii tien vier­essä. Eikös ensim­mäi­nen vai­he nopeu­den seu­raamiseen voisi olla niitä tien­viereen tökit­täviä nopeusnäyt­töjä jot­ka infor­moi ylinopeud­es­ta. Ajat­te­les, laite­taan tien viereen tolp­pa ja anturi tiehen joka mit­taa nopeuden. 

    Ja hillit­tömän iso punainen valo ker­tomaan ylinopeud­es­ta. Ja sit­ten rike­sakkopar­tio seu­raavak­si anta­maan jokaiselle punaval­olle rike­sakon. Tulisi näkyvää valvon­taa, häpeää ylinopeu­den aja­jille, val­ti­olle lisä­tu­lo­ja ja huo­mau­tus ajovirheestä. Kyl­lä pitkän päälle siperia opettaa.

    Vastaa

  10. “Tämä argu­men­toin­nin taso on kyl­lä päätä huimaa­va. Jos joku kaa­haa 30 km/h:n alueel­la seit­semää kymp­piä, ylinopeut­ta ei voi päätel­lä MISTÄÄN.”, sanoo Osmo.

    Kor­jataan väitet­tä. Maantienopeuk­sis­sa hil­jaises­sa liiken­teessä ver­tailuko­h­tien puuttues­sa on erit­täin vaikea­ta havan­noi­da auton ajonopeut­ta. Silmämääräi­nen arvioin­ti on han­kalaa. Täl­löin nor­maal­ista ja sal­li­tus­ta ajonopeud­es­ta poikkea­vat nopeudet jäi­sivät hel­posti huomaamatta.

    Törkeä ylinopeus on kyl­lä silmin havait­tavis­sa varsinkin pienem­mis­sä nopeuksissa.

    Onko tarpeek­si selvästi.

    Vastaa

  11. Tämänkö takia täl­lä asial­la on noin hoppu.…?

    “Tämän­hetkisen arvion mukaan Galileo-satel­li­it­tien suun­nit­telu ja rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 1,5 mil­jar­dia. Sum­ma on jo sovit­tu mak­set­tavak­si veron­mak­sajien pus­sista. Sen sijaan yksi­tyisen rahan pitäisi tul­la mukaan, kun ryhdytään rahoit­ta­maan satel­li­it­tien laukaisua. Siihen kuluu run­saat kak­si mil­jar­dia euroa.”

    http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article32789.ece

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle KariV Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.