Sitra tähtää tiikerinloikkaan energiatehokkuudessa

6 vastausta artikkeliin “Sitra tähtää tiikerinloikkaan energiatehokkuudessa”

1. Reken­nusalal­la­han on kehi­tyk­sessä tiet­tyjä ongelmia, jot­ka johtu­vat siitä, että rak­en­ta­ja ei hyödy pätkääkään siitä, että tehtäisi­in ratkaisu­ja, jot­ka nos­ta­vat rak­en­tamisen kus­tan­nuk­sia, mut­ta säästävät pidem­män päälle kokon­aiskus­tan­nus­ta­soa (ei tarvitse tehdä kor­jauk­sia yms.)

   Nykyään­hän kaik­ki tehdään niin hal­val­la ja huonos­ti kuin mitä iljetään ja mihin säädök­set taipu­vat. Raken­nusy­htiön ei esimerkik­si kan­na­ta tehdä lisäeris­teitä, kos­ka niistä tulee lisäkus­tan­nuk­sia, vaik­ka ne säästäi­sivätkin itsen­sä takaisin muu­ta­man vuo­den lämmityskuluissa.

   Kan­nat­taisi harki­ta jonkin­laista elinkaari­mallia, jota on Suomes­sa onnis­tuneesti toteutet­tu tiehankkeis­sa (nelostie ja toteu­tus­vai­heessa ole­va ykköstie). Rak­en­ta­ja vas­taisi kor­jauskus­tan­nuk­sista ja vas­taav­ista esimerkik­si 30 vuo­den ajan Täl­löin tulisi moti­vaa­tio­ta rak­en­taa toimivia ja help­po­huoltoisia ratkaisu­ja. Läm­mi­tysku­lu­ja täl­lä voisi myös hal­li­ta, jos rak­en­ta­ja vas­taa myös läm­mi­tysku­luista (voitaisi­in tosin tarvi­ta jonkin­laista tasaus­ta, jos joku asukas halu­aa pitää kovin poikkeavaa läm­pöti­laa asunnossaan).

   Kari

   Vastaa

2. Niin­pä, Kari. Rak­en­ta­jat tulisikin velvoit­taa ener­giate­hokkaaseen rak­en­tamiseen. Hurskail­la toiveil­la ei paljon saavuteta.

   Mitä tulee jo ole­mas­sa ole­vi­in pien­taloi­hin paljon on tehtävis­sä. Oman taloni öljynku­lu­tus putoaisi mon­ta kym­men­tä pros­ent­tia. jos saisin kaataa naa­pu­ri­ton­teil­ta pois kaik­ki puoli­tusi­naa taloani pahasti var­jostavaa korkea­ta ja lev­eää puuta.

   Vastaa

3. “Rak­en­ta­jat tulisikin velvoit­taa ener­giate­hokkaaseen rakentamiseen”

   Raken­nus­nor­mit kiristyvät kokoa­jan. Kai ne kiristyvät myös ener­giate­hokku­u­den alal­la eikä pelkästään asum­is­mukavu­u­den (äänieristys jne)?

   Vastaa

4. Huole­nani on sisäil­man laadun heikken­e­m­i­nen, jos asuin­talo­jen ener­giate­hokku­ut­ta ruve­taan yli-innokkaasti aja­maan. Jo täl­lä het­kel­lä omas­sa asuin­talos­sani ilmas­toin­ti on riittämätöntä.

   Vastaa

5. Osmo Soin­in­vaara:

   “Uuden raken­nuskan­nan ener­gianku­lu­tus tulee siis vähen­emään melkois­es­ti – niin paljon, että alkaa olla kyseenalaista, kan­nat­taako niitä liit­tää kaukolämpöön.”

   Sinivihreä:

   Näin juuri. Tule­vaisu­u­den talois­sa suuri osa läm­mön­tarpeesta saadaan tuotet­tua kodin sähkölait­teil­la. Lop­un hoitaa vaikka­pa jous­ta­va ja ympäristöys­tävälli­nen suo­ra sähkölämmitys. 

   Juhana Har­ju:

   “Huole­nani on sisäil­man laadun heikken­e­m­i­nen, jos asuin­talo­jen ener­giate­hokku­ut­ta ruve­taan yli-innokkaasti ajamaan.”

   Sinivihreä:

   Jo nyt ollaan eris­tepak­suuk­sis­sa lähel­lä tilan­net­ta, että raken­nuk­sen rak­en­teet eivät enää tuule­tu siten, että ne pysy­i­sivät kuivina. 

   Yksi ongel­ma on sähkön hin­nan kohoami­nen. Ihmiset pitävät monas­ti hätäpäis­sään koneel­lista ilman­vai­h­toa liian pienel­lä, tai jopa kokon­aan pois­sa päältä, sähköä säästääk­seen. Pul­los­sa ei ole hyvä asua, jos sinne ei välil­lä vai­h­da ilmaa.

   Vastaa

6. Ilmas­toin­ti = Koneelli­nen ilmanjäähdytys. 

   Ilman­vai­h­to on toden­näköis­es­ti oikea ter­mi mitä hait. Ilman­vai­htonormeis­sa on ollut jo pitkään määritelmät min­i­mi ilman­vai­h­don määrästä. Mielestäni ne ovat jopa hive­nen ylisu­uret. Tämä tietysti kos­kee talo­ja jot­ka ovat ilman­vai­h­don osalta oikein tehdyt.

   Tule­vis­sa normeis­sa ei ote­ta kan­taa ilman­vai­h­don määrään, vaan läm­mön tal­teeno­ton minim­i­ta­soa nos­te­taan nor­mi­ta­sol­la 30%–> 50%. Ener­giate­hokku­us ei tarkoi­ta huonoa sisäil­maan vaan päin­vas­toin se paran­taa sitä.

   Vastaa