Tuulivoima on huono uutinen sähkölämmitystaloille?

Helsin­gin ener­gian omis­ta­ma Mankala Oy ja ja Eteläpo­h­jan­maan voima perus­ti­vat kevääl­lä Mer­itu­uli Oy:n rak­en­ta­maan Off­shore-tekni­ikalla tuulivoimaa 1000–2000 MW:n edestä. For­tum on ilmoit­tanut havit­tel­e­vansa noin tuhan­nen megawatin tuulipuis­toa. Molem­mat odot­ta­vat val­tion tukipäätök­siä, jot­ka nyt näyt­tävät toteu­tu­van syöt­tö­tar­if­fin muo­dos­sa. Sit­ten tarvi­taan enää ympäristölu­vat ja vuokra­sopimus val­tion meri­aluei­ta isän­nöivän met­sähal­li­tuk­sen (sic!) kanssa.

Jos Suomen ran­nikoille nousee todel­la yli seit­semän­sa­taa 150 metrin korkuista tuulivoimalaa, on se ymmärtääk­seni huono uuti­nen sähköläm­mi­tys­talouk­sille. Tuulivoima on luon­nos­taan teho­häirikkö — nol­las­ta kolmeen tuhanteen megawat­ti­in ja takaisin hal­lit­se­mat­tomasti. Sähköläm­mi­tys on saman­lainen teho­häirikkö. Molem­mat tarvit­se­vat tuek­seen säätövoimaa, eli käytän­nössä säädet­tävää vesivoimaa. Tässä ne kil­pail­e­vat samas­ta resurssista. Säädet­tävän tehon arvo tulee nouse­maan ja tämä on huono uuti­nen sähköläm­mi­tys­talouk­sille. Talvel­la korkea­paineen aikana paukku­pakkasil­la sähkö tulee ole­maan kallista ja jotenkin tämä ongel­ma siir­retään kulut­ta­jan maksettavaksi.

41 vastausta artikkeliin “Tuulivoima on huono uutinen sähkölämmitystaloille?”

  1. Suomes­sa on lukuisa joukko talouk­sia, jois­sa käytet­ty ener­gia tuote­taan hiilid­iok­sidia run­saasti tuot­tavil­la kivi­hi­ilel­lä ja maakaa­sul­la. Jos ja kun päästöt­tömään ener­giaan siir­tymis­es­tä syn­tyy lisäkus­tan­nuk­sia, niin kai ne kus­tan­nuk­set on syytä viime kädessä vyöryt­tää hiilid­iok­sidia tuot­tavalle ener­giantuotan­nolle, jos halu­taan ehkäistä ilmastonmuutosta.

  2. Ehdotan: ladat­ta­vat hybrid­it ja sähköau­tot vapaak­si ran­gais­tusveroista ja Akul­la toimi­vat sähköbus­si isoimpi­in kaupunkei­hin. Sähköä myyn­ti­in min­uutin mukaisel­la markkinahinnalla.

  3. Eikös tämä ole oikeas­t­aan hyvä jut­tu. Ohjaa paukku­pakkasil­la käyt­tämään vai­h­toe­htoisia läm­mi­tysjut­tu­ja ja samal­la ohjaa rak­en­tamista ja kor­jaus­rak­en­tamista ener­giate­hokkaasem­paan suuntaan. 

    Pien­taloa­sukki­na nyky­isinkin jo sähkönku­lu­tus­ta tasa­taan puuläm­mi­tyk­sel­lä sekä tehdään kor­jaus­rak­en­t­a­mi­nen siten että raken­nus toimii raken­nusteknis­es­ti sekä energiateknisesti.

    Pas­si­ivi- ja nol­laen­er­giat­alo­jen negati­ivi­nen piirre taitaa olla se, että ne kaipaa­vat ener­giaa jäähdyt­tämiseen kesäaikaan.

    Ja onhan se hyvä olla pien­talos­sa vai­h­toe­htoinen läm­mi­tys­menetelmä, kos­ka yleen­sä talvel­la koval­la lumisateel­la tms. sähköt pätkii. 

    Kaik­ki vai­h­toe­htoinen ener­gia pitäisi hyö­dyn­tää eikä nähdä peikkona.

  4. Kun säätövoima kallis­tuu, luulisi että into kehit­tää keino­ja ener­gian varas­toimiseen kas­vaisi. Eikö nyt olisi hyvä sauma käyt­tää verovaro­jakin vaik­ka vedyn tuotan­non tutkimiseen.

    Kol­la­jan tai Vuo­tok­sen kan­nat­tavu­us­laskel­mat ainakin rupea­vat näyt­tämään parem­mil­ta, kun säätövoiman hin­ta kasvaa?

  5. “Ehdotan: ladat­ta­vat hybrid­it ja sähköau­tot vapaak­si ran­gais­tusveroista ja Akul­la toimi­vat sähköbus­si isoimpi­in kaupunkeihin.”

    No, sähköau­toista mak­set­ta­va die­selvero (tai käyt­tövoimavero kai se nyky­isin on) on sinän­sä kyl­lä hölmö ja osoit­taa lähin­nä vero­tuk­sen ole­van puh­taasti fiskaal­ista, eikä esimerkik­si ympäristöperustaista.

    Mut­ta näistä sähköau­toista. En pidä mitenkään itses­tään­selvänä, että ne ovat eri­tyisen hyvä idea. Ongel­man muo­dosta­vat akut, nekun ovat kalli­ita ja painavia. Ener­giaku­lu­tuk­sen kannal­ta ei tun­nu järkevältä nos­taa auto­jen mas­saa. Ben­san kor­vaamiselle on ole­mas­sa eri­laisia vai­h­toe­hto­ja, kuten biodiesel, vety ja kaa­su. Kaikissa on omat ongel­mansa, eikä ole mitenkään selvää, mikä niistä osoit­tau­tuu parhaak­si. Tämän vuok­si vero­tuk­sen tulisi olla läpinäkyvää ja markki­noiden tulisi antaa hoitaa homma.

    Mitä tulee sähköbus­sei­hin, niin niis­säkin akut ovat ongel­ma. Tämä voidaan ratkaista esimerkik­si vir­ta­jo­htimin (trol­lik­ka), mut­ta sit­ten herääkin kysymys, että eikö samal­la kan­nat­taisi lait­taa niille värkeille kiskot… Jonkin­lainen hybridikin saat­taisi olla toimi­va ratkaisu. Aje­taan sähköl­lä kaupungis­sa ja dieselil­lä tai vas­taaval­la kauem­pana, jol­loin min­i­moidaan paikallis­ten päästö­jen haitat.

    Jotenkin minus­ta kuitenkin tun­tuu, että olisi kus­tan­nuste­hokkaam­paa min­i­moi­da hiilid­iok­si­idin käyt­töä ensin muista toimin­noista kuin liiken­teestä, kos­ka liiken­teessä ener­gian kul­je­tus on myös suuri ongel­ma ja polt­toneis­teille kil­pailuky­is­ten vai­h­toe­hto­jen löytämi­nen on vaikeaa.

    “Sähköä myyn­ti­in min­uutin mukaisel­la markkinahinnalla.”

    Peri­aat­teessa kus­tan­nusten läpinäkyvyys olisi hyvä asia. Mut­ta. Sähkönku­lu­tuk­sen tark­ka mit­taami­nen ja lasku­tus on melko kallista suh­teessa sähkön hin­taan. Ei ole mitenkään selvää, että nyky­istä tarkem­pi hin­tamäärit­te­ly paran­taisi jär­jestelmän toim­intaa niin merkit­tävästi, että se perustelisi investoin­nit mit­taus- ja laskutusmekanismeihin.

    Toisek­seen, sähköverkon toimin­nan kannal­ta min­uutin­tark­ka hin­noit­telu on myös jär­jetön, kos­ka niin pienet piik­it tasoit­tuvat joka tapauk­ses­sa jär­jestelmän hitau­den vuok­si. Viimekädessä sähkökonei­den liike-ener­giaa syötetään takaisin verkkoon. Tun­ti­ta­sol­la vaiku­tus­ta toki voisi ollakin (lisävoimalaa ei ehkä tarvit­sisi käynnistää).

    Kari

  6. Tiedemies, akuil­la toimi­van bus­si on sinän­sä teknis­es­ti yksinker­tainen, trol­likoi­ta jot­ka aja­vat osan aikaa akuil­la on ole­mas­sa, eikä se kuulem­ma juuri sen vaikeam­paa ole kuin että ote­taan akku­ja kyyti­in. Mut­ta tässä se on ongel­ma, että bus­sia päin­vas­toin kuin henkilöau­toa aje­taan koko päivän ajan eli sähköbus­si ottaa tasais­es­ti vir­taa verkos­ta. Trol­likat on sinän­sä ihan var­teenotet­ta­va kul­je­tus­muo­to reit­eille jot­ka halu­taan sähköistää ja joil­la ei ole edes ratikan vaa­timia matkustajamääriä.

    Muutenkin, jos kysyn­nän vai­htelui­ta halu­aa hoitaa akuil­la, niin mitä järkeä niitä on kul­jet­taa pyörillä?

    Pohjo­is­mais­sa on se erikoispi­ire, että johtuen vesivoiman suures­ta osu­ud­es­ta säätöka­p­a­siteet­tia on run­saasti. Tämän takia myös sähköläm­mi­tys on ver­rat­taen edullista. VTT arvioi muis­taak­seni että 20% sähköstä voitaisi­in Nord­Poolin alueel­la tuot­taa tuulivoimal­la ilman että tämä tuot­taisi suurem­pia ongelmia. Eikä alueel­lis­es­ti hajautet­tu tuulivoima korkeil­la avomer­imyl­ly­il­lä nyt ihan nol­las­ta sataan heilu.

    Tosin, jos ja kun meil­lä on yhteiseu­roop­palaiset sähkö­markki­nat, ainakin eteläm­pänä merkit­tävässä määrin aurinkosähköä jon­ka tuotan­to vai­htelee vuorokau­den ajan mukaan, sekä samoin merkit­tävässä määrin tuulivoimaa jon­ka tuotan­to vai­htelee sään mukaan jonkun ver­ran, ja enem­män ydin­voimaa joka ei jous­ta kysyn­nän mukaan niin tuos­ta vesivoimas­ta tulee kovin kallis­ar­voinen resurssi. Toki voidaan varas­toi­da sähköä vaik­ka pump­paa­mal­la vet­tä, mut­ta tämä maksaa.

    Se vesivoiman kansal­lis­t­a­mi­nen ei tun­nu tarkem­min ajatellen yhtään hul­lum­mal­ta idealta.

  7. KariV: oon pere­htynyt jonkun ver­ran noi­hin pas­si­iv­i­taloi­hin ja mulle on jäänyt sel­l­ainen käsi­tys, että ne yliläm­pen­e­misongel­mat voi kyl­lä ratkaista rak­en­teel­lis­es­ti, eli suo­jaa­mal­la ikkunoi­ta auringonva­l­ol­ta kesäisin. (Ja tietysti muitakin raken­nuk­sen pin­to­ja, jos­ta läm­pö siir­tyy hel­posti sisätiloihin.)

    Toiv­otaan, että sähköy­htiöt kek­sivät tehokkaan keinon siirtää tämä säätövoiman pula kulut­ta­jien hin­toi­hin ja toiv­otaan, että val­tio ei pako­ta fos­si­il­isil­la tuot­ta­jia maksumiehiksi.

  8. Ode kir­joit­ti:
    “Tuulivoima on luon­nos­taan teho­häirikkö — nol­las­ta kolmeen tuhanteen megawat­ti­in ja takaisin hallitsemattomasti.”

    Hei! Tämähän on vastapuolen argu­ment­ti ja siten täyt­tä hölynpölyä.

    Yksit­täi­nen tuulivoimala voi käyt­täy­tyä kuvaa­mal­lasi taval­la, mut­ta tuulivoima tuotan­tona ei niin tee. Mei­dän sähkö­markki­na-alueen kokoista tyven­tä ei kai ole koskaan mete­o­rolo­gian his­to­ri­an aikana havait­tu. Se on siis selvästi harv­inaisem­pi ilmiö kuin ydin­voimalan poksahdus.

    Tuulivoima tarvit­see säätövoimaa mut­ta suuret ydin­voimayk­siköt tarvit­se­vat var­avoimaa. Molem­pia varten on siis raken­net­ta­va ylimääräistä kapasiteettia.

    Tuulivoiman inte­groimis­es­ta sähköverkkoon ja sen säätöte­hon tarpeesta aidosti kiin­nos­tunei­den kan­nat­taa lukea Holt­tisen väitöskir­ja aiheesta.

  9. Öh. Ei niil­lä bus­seil­la ajet­taisi kuin akut tyhjik­si ja sit­ten varikolle. Akut ladataan sil­loin kun sähköä on tarpeeksi.

  10. Tun­nus­tan. Läm­mitän sähköl­lä enkä varaa kuin käyt­töve­den yöl­lä. Jos on yksinker­tainen ja kohtu­uhin­tainen keino siir­tyä minuutti/ tun­ti­lasku­tuk­seen, se sopii. Yritän sil­loin läm­mit­tää kalli­in sähkön aikana enem­män puilla.

    On esitet­ty tois­takin keinoa: sitoudun siihen, että ostan pakkaspäiv­inäkin vain tietyn kilowattituntimäärän/ vuorokausi, eli lisävoimaloi­ta ei tarvitse min­un takiani käyn­nistää. Tämäkin vai­h­toe­hto kävisi.

    Tekni­ikan miehet ja naiset! Kumpiko vai­h­toe­hto olisi helpompi/ halvem­pi toteut­taa? Vai olisiko joku muu keino leika­ta sähköläm­mi­tyk­sen kulutushuippuja?

    Touko Met­ti­nen

    PS: En ole ihan var­ma, onko sähköläm­mi­tys nyt itse saatanas­ta — ympäristökuorma­han riip­puu siitä, mil­lä tavoin se sähkö tuote­taan. Mut­ta onhan se myön­net­tävä, että töpselisähkö on ihan liian jalostet­tu tuote niinkin triv­i­aali­in hom­maan kuin läm­mi­tyk­seen. (Vrt. pari klapia tietokoneeseen, kun rupeaa surffaamaan.)

  11. Hei! Tämähän on vastapuolen argu­ment­ti ja siten täyt­tä hölynpölyä.
    Tämä Pekka Raukon tapa päätel­lä on aivan jär­jetön, mut­ta valitet­ta­van yleinen. Siis että jos väite tuke vastapuolen argu­men­toin­tia, se on automaat­tis­es­ti väärin.

    Teho­häiriköin­ti on tuulivoiman ongelma,emmekä pääse sitä pakoon kieltämäl­lä sen. On vain niin, että sähköläm­mi­tys ja tuulivoima eivät oikein mah­du samaan verkkoon. Min­ulle se merk­it­see, että sähköläm­mi­tyk­sen tulee pikkuhil­jaa väistyä. Ja hyvä niin.

  12. En ole ihan var­ma, onko sähköläm­mi­tys nyt itse saatanas­ta — ympäristökuorma­han riip­puu siitä, mil­lä tavoin se sähkö tuotetaan.
    Voisitko lukea uud­estaan uud­estaan artikke­lin “Maaläm­pö vai kaukoläm­pö.” Yritin siinä sanoa, että kaik­ki sähkönku­lu­tus käyt­tää aina viimeistä voimalaitos­ta ja että se on melkein aina (ja aina läm­mi­tyskau­den aikana) kivi­hi­ililauhde­voima. Niin­pä 1000 kWh sähköläm­pöä kulut­taa 2400 kWh kivi­hi­iltä. Niin kauan kun tätä argu­ment­tia ei ole kumottu,katson, että se on voimassa.

  13. Sinivihreä loi­he lausumaan:
    Suomes­sa on lukuisa joukko talouk­sia, jois­sa käytet­ty ener­gia tuote­taan hiilid­iok­sidia run­saasti tuot­tavil­la kivi­hi­ilel­lä ja maakaa­sul­la. Jos ja kun päästöt­tömään ener­giaan siir­tymis­es­tä syn­tyy lisäkus­tan­nuk­sia, niin kai ne kus­tan­nuk­set on syytä viime kädessä vyöryt­tää hiilid­iok­sidia tuot­tavalle ener­giantuotan­nolle, jos halu­taan ehkäistä ilmastonmuutosta.

    Myös sinivihreän kan­nat­taa lukea uud­estaan artikke­li “Maaläm­pö vai kaukolämpö” 

    Kuulin uuti­sista, että hal­li­tuk­sel­la on aikei­ta rankaista kivi­hi­ilel­lä tuotet­tua ener­giaa. Minus­takin se on hyvä asia. Sähkön hin­ta määräy­tyy viimeisen voimalaitok­sen mukaan, joka melkein aina toimii kivi­hi­ilel­lä. Kun kivi­hi­iltä ran­gais­taan, kaiken sähkönku­lu­tuk­sen hin­ta nousee, kuten oikein onkin. Mitää eri­ty­is­toimia ei tarvi­ta, kos­ka markki­namekanis­mi siirtää laskun eri läm­mi­tys­muo­to­jen käyt­täjille oikeu­den­mukaises­sa suh­teessa. Kivi­hi­ilikaukoläm­pöä käyt­tävä kulut­taa net­tomääräis­es­ti kivi­hi­iltä 340 Kwh jokaista käyt­tämään­sä tuhat­ta kilo­wat­ti­tun­tia kohden ja sähköläm­mit­täjä 2400 kWh tuhat­ta kilo­wat­ti­tun­tia kohden.

    Helsingis­sä muo­dos­tuu mie­lenki­in­toinen hin­noit­telu­on­gel­ma kaupun­gin pääpolt­toaineesta maakaa­sus­ta, kos­ka maakaa­sukaukoläm­mön käyt­täjä oikeas­t­aan alen­taa hiilid­iok­sidipäästöjä ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, että koko voimala sul­je­taan kaukoläm­mön tarpeen kadot­tua ja puut­tu­va sähkö tuote­taan kivi­hi­ililauh­teel­la. Minus­ta tässäkin tapauk­ses­sa kaukoläm­pö tulee hin­noitel­la kivi­hi­ilikaukoläm­mön mukaan samas­ta syytä kuin sähkö hin­noitel­laan kivi­hi­ililauh­teen mukaan.

  14. Tuulivoiman tehon tasaamiseen voidaan kaiketi käyt­tää vauhtipyörätekni­ikkaa. Koitin googl­ta fly­wheel wind pow­er, mut­ta kovin painavaa tietoa tekni­ikan toimivu­ud­es­ta en löytänyt. Nyky­is­ten lait­tei­den pitäisi pitää ener­giansa todel­la hyvin, mut­ta en löytänyt tietoa kuin­ka hyvin.

    Joku mainit­si akkubus­sit ja vauhtipyörät on ainakin ratikois­sa van­ha aja­tus. Vauhtipyörät ovat kaiketi parem­pi vai­h­toe­hto siinä mielessä, että kaik­ki jar­ru­tusen­er­gia saadaan helpom­min tal­teen, kos­ka ei tarvi­ta akku­jen latau­saikaa vaan suurel­la tehol­la voidaan kiihdyt­tää pyörää het­kel­lis­es­ti. Lisäk­si häviöt ener­gian­muun­nok­sis­sa pitäisi olla aika olemattomia.

    Maan allekin kaivet­tuna omas­sa pihas­sa sel­l­ainen ener­giantasaa­ja saat­taisi olla turhan järeä ja tasajän­nitet­tä niistä kai ulos tulee ja vai­h­tosähkök­si muutet­taes­sa hyö­ty­suhde on aika huono. Tosin läm­mök­si­hän sekin muuttuisi. 

    Voi tosin olla aika turhaa täl­lainen höpinä… onhan tuulivoimaloiden rak­en­ta­jat jo kaikkia vai­h­toe­hto­ja punninneet

  15. “Teho­häiriköin­ti on tuulivoiman ongelma,emmekä pääse sitä pakoon kieltämäl­lä sen. On vain niin, että sähköläm­mi­tys ja tuulivoima eivät oikein mah­du samaan verkkoon. Min­ulle se merk­it­see, että sähköläm­mi­tyk­sen tulee pikkuhil­jaa väistyä. Ja hyvä niin.”

    Tuulivoiman eräs ongel­ma on säätövoiman tarve, vaik­ka nyt sitä Suomes­sa viime aikoina on hie­man liioitel­tukin. Tämä totta.

    Sen sijaan sähköläm­mi­tyk­sel­lä ja sähköläm­mi­tyk­sel­lä on eron­sa. Kiin­teistöko­htainen suo­ra (varaam­a­ton) sähköläm­mi­tys vaatii tehopi­ikkin­stä, sen sijaan kaukoläm­pöverkkoon laite­tut sähkö­vas­tuk­set kor­jaa­vat tal­teen sen tuulivoiman mikä pitäisi ajaa alas yli­tuotan­toti­lanteessa. Tan­skas­sa eräs tärkeim­mistä keinoista tuulivoiman integrointiin.

    Niin, ja pohjo­is­maises­sa huip­pukuor­mati­lanteessa tuulivoima tuot­taa enem­män kuin vuosikeskite­hon­sa. Tästä on monivuo­tista dataa. 

    Ja vielä: van­hoi­hin suo­rasähköläm­mi­tys­taloi­hin yhdis­telmä pel­let­ti­tak­ka + ilmaläm­pöpump­pu on harkin­nan arvoinen.

  16. Osmo: “Voisitko lukea uud­estaan uud­estaan artikke­lin “Maaläm­pö vai kaukoläm­pö.” Yritin siinä sanoa, että kaik­ki sähkönku­lu­tus käyt­tää aina viimeistä voimalaitosta…”

    Ok. Luin ja allekir­joi­tan. Ja myön­nän toki, että käytän­nössä kaik­ki muut läm­mi­tys­ta­vat ovat sähköläm­pöä fik­sumpia. Ainakin vähän.

    Käytän­nössä jotkut (esim. minä) asu­vat nyt sel­l­aises­sa talos­sa, että he eivät ilman kohtu­ut­toman suuria investoin­te­ja vai­h­taa mihinkään fik­sumpaan läm­mi­tyk­seen ainakaan kovin nopeasti. Sik­sipä otin asi­ak­seni pohtia joitakin malle­ja siihen, kuin­ka mei­dät hölmöt sähköläm­mit­täjät saataisi­in lem­peäl­lä taval­la lopet­ta­maan tämä ilmake­hän turha lämmittäminen.

    Jo mainit­tu aja­tus oli tuo Tiedemiehen mainit­se­ma tarkem­pi lasku­tus. Se luot­taa markki­noi­hin ja voisi kuvitel­la, että jos sähköläm­mi­tyski­in­teistöis­sä olisi joku liiken­neva­lo-indikaat­tori keit­tiön seinässä, joka ilmoit­taisi aina, kun sähkön hin­ta on siinä vai­heessa, että toinenkin Inkoo käyn­nis­tetään, niin ihmiset rupeaisi­vat haeskele­maan vil­la­sukkia ja laske­maan huonelämpötilaa.

    Toinen sähkönku­lu­tuk­sen leikkuri olisi se ennal­ta sovit­tu: jos sähkö­sopimus­ta tehdessään voisi (halvem­man hin­nan toimies­sa porkkanana) sitoutua siihen, että ei ole huip­pu­pakkasil­la mukana kuin normiku­lu­tuk­sel­laan, se toisi saman vaiku­tuk­sen: ainakin osa sähköläm­mit­täjistä mielu­um­min palelisi tai läm­mit­täisi kak­lu­uneil­laan ja puk­isi lisää vil­laa päälle.

    Nämä ovat siis siir­tymäku­den (10 — 20 v.) hätäa­pua — kepeil­lä ja porkkanoil­la sit­ten koko uud­is­raken­nuskan­ta ja iso osa myös ole­mas­sa ole­vaa kotia sit­ten muutet­taisi­in vähem­män saastuttaviksi.

    Kyl­lä minäkin lupaan muut­taa koti­ni lämi­tys­muodon heti, kun kep­piä tulee riit­tävästi. Mut­ta oletko var­ma, ettei se min­un hel­vetin­moinen lisälasku­ni muu­tu optioik­si hyville johtajille?

    Touko Met­ti­nen

  17. Yksit­täi­nen tuulivoimala voi käyt­täy­tyä kuvaa­mal­lasi taval­la, mut­ta tuulivoima tuotan­tona ei niin tee. Mei­dän sähkö­markki­na-alueen kokoista tyven­tä ei kai ole koskaan mete­o­rolo­gian his­to­ri­an aikana havait­tu. Se on siis selvästi harv­inaisem­pi ilmiö kuin ydin­voimalan poksahdus.

    Tan­skan mit­takaavas­sa näyt­tää esi­in­tyvän use­an päivän tyveniä putkia, joiden aikana tuulivoimaloista irtoaa sähköä ehkä kymme­ne­sos­al­la mak­simite­hos­ta. (http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2004/P554.pdf sivu 42)

  18. Jos nämä suuret tuulivoima­puis­tot tule­vat Suomen­lahdelle ja Merenkurkku­un, ei ole kovinkaan harv­inainen tilanne, että molem­mis­sa on yhtäaikaa tyyn­tä. Tai vaik­ka vain toises­sa olisi,aikamoinen teho siinä jää pois. Tämä ei tee tuulivoimas­ta hyödytön­tä eikä jär­jetön­tä, mut­ta se haas­taa miet­timään, miten teho­ja tasa­taan. Siihen ei tuo helpo­tus­ta sähköläm­mi­tys, kos­ka paukku­pakkaset ovat yleen­sä korkea­paineen aikana ja korkea­paine merk­it­see tyyn­tä säätä. 

    En tien­nytkään, että Tan­skas­sa ylimääräisel­lä tuulisähköl­lä läm­mitetään kaukoläm­pövet­tä. Toiv­ot­tavasti tämä tapah­tuu pienis­sä aluelämpökeskuksissa,joissa ei ole sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­toa. Muuten säästö pri­maariener­gias­sa taitaa jäädä aika vaa­ti­mat­tomak­si. Tietysti voisi ajatel­la, että jos on 200 MW ylimääräistä tehoa, aje­taan kokon­aan alas kivi­hi­ili­vastapainevoimala, joka tuot­taa 66 MW sähköä ja 133 MW läm­pöä, jol­loin säästetään noin 220 MW kivi­hi­iltä. Siis jos KAIKKI lauhde­voimalat on jo ajet­tu alas. Voimaloiden koneis­tot eivät vaan oikein pidä paineen vaihtelusta. 

    Tun­neit­tain vai­h­tu­va sähkön hin­ta ja kan­nustin puuläm­mi­tyk­seen korkean hin­nan aikana on hyvä ratkaisu. Sekin toimii, että alen­netaan läm­pöti­laa paukku­pakkasil­la. Varaavaan sähköläm­mi­tyk­seen voi asen­taa paljon isom­mat läm­pöakut, joil­la pär­jää vaik­ka viikon. 

    On esitet­ty pump­pu­voimalaitok­sia — siis että hal­van sähkön aikana vet­tä pumpataan ylöspäin ja kalli­in sähkön aikana juok­sute­taan voimalan läpi alaspäin. Tämä lie­nee parem­pi kuin eri­laiset vauhtipyörät tai vieter­it. Mut­ta vähän mit­talu­ok­ista. Jos hyväksytään, että tuon pump­pu­voimalan käyt­tämän altaan pin­ta vai­htelee kymme­nen metriä ja korkeuseroa on 50 m, altaan pin­ta-alan on olta­va melkein 20 neliök­ilo­metriä, jot­ta vuorokau­den mit­tainen 1000 MW:n ylite­ho saataisi­in varas­toiduk­si. Aikanaan pump­pu­voimalaa suun­nitelti­in Kes­ki-Suomeen Vaarun­vuorelle, mut­ta se ei saanut ympäristöväeltä mitenkään varauk­se­ton­ta kannatusta. 

    Jos siir­rymme pikkuhil­jaa ben­sa-autoista sähkö- tai vetyau­toi­hin, voidaan akku­ja lada­ta hal­van sähkön aikaan. Vedyn (tai metaanin?) tuotan­nos­sa tämä on helpom­paa, kos­ka tarvi­taan paljon akku­ja tasaa­maan kulu­tus­ta vaikka­pa vain viikon ajalla. 

    Voisi olla myös kemi­ante­ol­lisu­u­den yksinker­taisia mut­ta ener­giasyöp­pöjä pros­esse­ja, jot­ka voidaan hel­posti sam­mut­taa ja taas käyn­nistää sähkön hin­tati­lanteen mukaan. Alu­mi­in­isu­la­tot oli­si­vat täl­laisia, mut­ta ne sopinevat silti parem­min Islanti­in, jos­sa sähkö on hal­paa aina.

  19. “En tien­nytkään, että Tan­skas­sa ylimääräisel­lä tuulisähköl­lä läm­mitetään kaukolämpövettä.”

    Tarken­netaan että vielä ei toimi­ta näin, mut­ta kun Tan­s­ka nos­taa tuulivoiman osu­u­den 50%:iin niin myös tämä on vai­h­toe­hto. Eräs toinen on merivesiäm­pöpumpuil­la tuotet­tu kaukoläm­pö. Val­in­ta riip­puu vuo­tuis­es­ta käyttöajasta.

  20. Sähköpisnes on kyl­lä hieno laji (ainakin jos omis­taa vesivoimaa), kos­ka tuot­ta­jan kan­nat­taa aina vaa­tia ympäristöteko­ja. Kun sähkön kysyn­nän kasvul­la ei näytä ole­van mitään rajaa, niin olisiko mil­lään muo­toa mah­dol­lista saa­da aikaisek­si sitä veroa, jol­la kulut­ta­jakin pää­sisi hyö­tymään näistä tuot­ta­jan ympäristö­teoista esimerkik­si keveäm­män työn­vero­tuk­sen muodossa.

  21. Osmo Soin­in­vaara:

    “Min­ulle se merk­it­see, että sähköläm­mi­tyk­sen tulee pikkuhil­jaa väistyä. Ja hyvä niin.”

    Sinivihreä:

    :). Muis­tu­u­pa mieleen erään kaukoläm­pöy­htiön tj:n totea­mus, kun hän taan­noin sanoi, että sähkö on tule­vaisu­u­den läm­mi­tys­muo­to. Mikäpä siinä. Uudet ener­giate­hokkaat talot yhdis­tet­tynä sähköläm­mi­tyk­sen jous­tavu­u­teen ja tarkku­u­teen. Eipä tai­da parem­paa löytyä. 

    Sitä vas­toin hiileen ja kaa­su­un perus­tu­va ener­giantuotan­to taitaa jatkos­sa olla kovil­la. Ilman pilaami­nen kun ei oikein ole pop. Toisaal­ta kaukoläm­pöä ei vielä yleen­sä hin­noitel­la markki­nae­htois­es­ti, joten sil­lä on erään­lainen sosi­aa­li­nen tehtävä ali­hin­noitel­tuna perushyödykkeenä.

  22. Tuos­ta voisi jotenkin päätel­lä, että Helsin­gin ener­gia tuot­taisi tap­pi­o­ta myy­dessään ali­hin­taista ener­giaa. Voit­toa tulee ihan sikana, jos­ta yhtiötä on syytet­ty jopa monop­o­li­hin­noit­telun käytöstä ja kaukoläm­mön ylihinnoittelusta.

  23. Osmo Soin­in­vaara:

    “Tuos­ta voisi jotenkin päätel­lä, että Helsin­gin ener­gia tuot­taisi tap­pi­o­ta myy­dessään ali­hin­taista energiaa.”

    Sinivihreä:

    Ei se, että ei markki­nahin­noit­tele tuotet­taan mak­simi­in, tarkoi­ta tietenkään sitä, että tek­isi tap­pi­o­ta. Ei toki. Markki­nahin­nan ala­puolel­la voi ener­giali­ike­toimin­nas­sa tehdä ihan mukavasti voit­toa, mut­ta nos­ta­mal­la hin­tansa ns. markki­noiden määrit­tämälle tasolle, tekee vielä paljon enem­män voit­toa. Vrt. esim. For­tu­min hinnoittelu.

    Kaupunkien omis­ta­mat ener­giayri­tyk­set nou­dat­tel­e­vat varsin pitkälle kaukoläm­pöhin­noit­telua (pätee osin myös sähköön) joka perus­tuu ener­gian tuotan­tokus­tan­nuk­si­in, kaupunkien rahan­tarpeeseen ja “sosi­aaliseen” ele­ment­ti­in. Näistä kuitenkin ollaan siir­tymässä yhä enem­män pain­ot­ta­maan kaupunkien rahan­tarvet­ta (lop­u­ton) ja perus­teena tuleville hin­nan­nousuille voidaan käyt­tää esimerkik­si ener­gian hin­nan­nousua eri­laisil­la markki­na­paikoil­la, kuten sähköpörssissä.

  24. Ööö… Tarkkaan­ot­taen markki­nahin­ta — jos se on oikein markki­noil­la muo­dos­tunut — on sel­l­ainen, että sil­lä kyl­lä tuot­taa ns. liike­taloudel­lista voit­toa, mut­ta ei kuitenkaan mitään kovin suuria riskiko­r­jat­tu­ja tuot­to­ja pääo­ma­lle. Jos markki­nahin­nan alle voi tuot­taa voit­toa niin, että pääo­man riskiko­r­jat­tu tuot­to on val­lit­se­vaa korko­ta­soa suurem­pi, niin markki­noille tulee lisää tarjontaa.

    Sähkön kohdal­la näin ei kuitenkaan ole, ja sil­loin kun näin ei ole, on vähän harhaan­jo­htavaa puhua “markki­nahin­nan alit­tavas­ta” hin­nas­ta. Syy on se, että uudet toim­i­jat eivät tuos­ta vaan voi puskea sähköä verkkoon vaik­ka se kan­nat­taisi. Näin mar­gin­aa­li­nen sähkön­tuot­ta­ja on yleen­sä lauhde­voimala. Tämähän on se syy, mik­si Ode on niin rajusti puhunut sähköläm­mi­tys­tä vas­taan. Sähköläm­mi­tys tuot­taa kulu­tuk­seen piikke­jä, jot­ka täy­tyy tuot­taa hiililauhteella. 

    Tuulivoima tuot­taa piikke­jä myös, mut­ta ei kulu­tuk­seen, vaan tuotan­toon. Tuulivoima ei yleen­sä voi olla se mar­gin­aa­li­nen voiman­lähde, joten pahim­mil­laan tuotan­non ja kulu­tuk­sen väliset mak­simierot kas­va­vat. Tämä lisää lauhde­voiman kysyn­tää. Tämä tun­tuu tuulivoimaen­tu­si­asteille intu­ition vas­taiselta, mut­ta siinä ei ole sinän­sä mitään ihmeellistä. 

    Pelkään, että syöt­tö­tar­if­fi on huono sub­ven­tion muo­to. Parem­pi olisi korko­tu­ki tms. tuulivoimain­vestoin­neille, kos­ka se vähen­täisi pääo­ma­l­ta vaa­dit­tavaa tuot­toa ja tek­isi tuulivoimain­vestoin­neista houkut­tel­e­vampia sotke­mat­ta sähkömarkkinoita.

  25. Ylimääräi­nen sähkö kan­nat­taisi ehkä hyvinkin muut­taa vedyk­si, pros­es­si on erit­täin yksinker­tainen ja nopeasti käyn­nis­tet­tävis­sä. Itse vedyn varas­toin­ti on han­kalaa joten se olisi teknis­es­ti, vaan ei poli­it­tis­es­ti kos­ka met­si­in ja soille mädän­tyessään bio­mas­sa niiqu ei silleen pala ja siir­ry sitte myrkyl­lisenä CO2ena ilmake­hään , viisas­ta sitoa hiileen jol­loin tuot­teena olisi täl­läi­nen 3. supol­ven vai mikä se nyt oli non­food biopolttoaine. 

    Mikäli Suomeen todel­lakin raken­netaan lähivu­osi­na 2000 — 3000 MW tuulivoimaka­p­a­siteet­tia, mitä en kyl­läkään usko, niin olisi tietysti näin veron­mak­sa­jana toiv­ot­tavaa ettei noi­ta sähköä_akkuihin_varastoijia olisi sil­loin eduskun­nas­sa enem­mistöä.. Ei vaik­ka kehi­tyt­tyneistä maakun­nista löy­ty­isi kuin­ka hala­paa kiinalaista super­akkua ja vähän vielä viksulle vaalirahaakin..

  26. “On vain niin, että sähköläm­mi­tys ja tuulivoima eivät oikein mah­du samaan verkkoon. Min­ulle se merk­it­see, että sähköläm­mi­tyk­sen tulee pikkuhil­jaa väistyä.”

    Onko näin, ja jos on, mitä se merk­it­see enem­mistölle? Kuulen ydin­voimakokoomus­lais­ten taput­ta­van kar­vaisia käsiään.

    Tuulivoiman vaiku­tus sähkön hin­taan on vuosi­ta­sol­la pieni. Muis­taak­seni pro­fes­sori Lund TKK:lta las­ki, että kuu­den­nen ja seit­semän­nen ydin­voimalan kor­vaami­nen tuulivoimal­la vaikut­taisi koti­talouk­sien sähkölasku­un vain 3 % ver­ran. Sähköläm­mi­tys­talos­sa tuo luku olisi var­maan suurem­pi, mut­ta riip­puuko sähköläm­mi­tyk­sen kohta­lo juuri tästä kysymyksestä?

    “Voisi olla myös kemi­ante­ol­lisu­u­den yksinker­taisia mut­ta ener­giasyöp­pöjä pros­esse­ja, jot­ka voidaan hel­posti sam­mut­taa ja taas käyn­nistää sähkön hin­tati­lanteen mukaan.”

    Suomen teol­lisu­us on valmis­tau­tunut säätämään sähkönku­lu­tus­taan seisaut­ta­mal­la jonkin ver­ran tuotan­toa parik­si pakkaspäiväk­si, pörssisähkön ollessa kalleim­mil­laan. Tätä säätömah­dol­lisu­ut­ta ei ole joudut­tu käyt­tämään. Tarvit­seeko sen olla help­poa — riip­puu keneltä kysytään.

  27. Sähkönkäytön jatku­va lisään­tymi­nen on merk­ki sähkön uusista käyt­tö­tavoista ja sil­lä kor­vataan usein myös tehot­tomampia ener­gioi­ta. Pelkän tuotan­non tehokku­u­den lisäk­si tulee kat­soa miten lop­pukäytön tehokku­us on hoidettu.
    Sähköau­to olisi esimerkik­si jo nyky­isin ener­giankäytössään ener­giapi­hein, onhan tavalli­nen auton­moot­tori yksi ener­giate­hot­tomim­mista koneista. Sähkö sovel­tuu eri­no­mais­es­ti ja monipuolis­es­ti myös läm­mi­tyk­seen, tämän osoit­taa se suo­sio, minkä se läm­mi­tys­muo­tona on saanut. Sähkö on parhai­ta läm­mi­tystapo­ja haja-asu­tusalueil­la. Puu toimii var­aläm­mi­tyk­senä, vaik­ka ekol­o­gis­es­ti kestäv­in­tä olisi käyt­tää sovel­tu­va puu raken­nus­ma­te­ri­aali­na eikä polt­taa sitä. Polt­tamisen ohjeis­tus ja opas­tus vaan pitää toteut­taa. Kostei­den tilo­jen sähkölat­tialäm­mi­tyk­sis­säkin sähkö on ener­giapi­heim­min ohjat­tavis­sa ole­va ener­gia ter­mostaat­tikytkimien ja kel­lo­jen avul­la. Kätevyyshän on syy, että kaukoläm­mi­tys­talois­sakin käytetään lat­tiois­sa sähkölämmitystä.
    Tilas­to­jen mukaan on sähköläm­mit­täjän ener­giankäyt­tö varsin kohtu­ullista tasoa. Vesikier­toisen muun läm­mi­tyk­sen käyt­tämä ener­giamäärä ver­rat­tuna sähköläm­mi­tyk­sen vas­taavaan omi­naisku­lu­tuk­seen on yleen­sä kaksinkertainen.
    Uusim­mista ener­giati­las­toista las­ket­tuna Suomen pien­talo­jen sähköläm­mi­tyk­sessä kuluu ener­giaa noin 20 kilo­wat­ti­tun­tia per kuu­tio, kun asuinker­rostalo­jen läm­mi­ty­sen­er­gian kulu­tus on noin 40 kilo­wat­ti­tun­tia per kuu­tio. Yleis­es­ti tutkimuk­sis­sa ja ver­tailuis­sa mui­hin läm­mi­tystapoi­hin tehdään vielä se virhe, että sähköläm­mit­täjän kokon­aisku­lu­tuk­ses­ta ei pois­te­ta muun taloussähkön osu­ut­ta. Tämä vähen­net­tävä osu­us on noin kol­mannes koko kulu­tuk­ses­ta, esimerkik­si kokon­aisku­lu­tuk­sen ollessa 18 000 kilo­wat­ti­tun­tia, menee läm­mi­tyk­sessä ja lämpimän käyt­töve­den teossa noin 12 000 kilowattituntia.

    CO2 ‑päästömielessä tulee tarkastel­la käytet­tyjä kokon­aisen­er­giamääriä ja mil­lä taval­la ener­gia on tuotet­tu, huip­puti­lan­nea­jat tehon­tarvemielessä ovat taas huolto­var­muusasioi­ta. Nämä tulee hoitaa erik­seen, kos­ka huip­puaikana käyte­tyt ener­giat eivät ole kovin iso­ja. Uudet tun­tilu­en­takelpoiset sähkömit­tar­it mah­dol­lis­ta­vat hin­tao­h­jauk­sen käyt­tööno­ton, mikä on myös hyvä keino huip­pu­jen tasaamiseen.
    Selvi­tys­ten mukaan suurimpia huip­pu­jen aiheut­ta­jia ovat käyt­töve­den varaa­jat, jot­ka kytkey­tyvät samoi­hin aikoi­hin päälle.

  28. Käsit­tääk­seni Nor­jas­sa “ylimääräi­nen” sähkö pump­paa vet­tä takaisin padon yläpuolelle. Onnis­tu­isi kai Suomes­sakin eikä hom­ma voi ihan jär­jetön­tä voi olla, vaik­ka var­maankin parem­piakin hyö­ty­suh­teen keino­ja on luvas­sa ehkä vedyssä. 

    Uusim­mas­sa Econ­o­mistis­sa on muuten jut­tusar­ja uusista ener­gialähteistä ja sen sel­l­ais­es­ta. Tuulivoimaa käsit­televä artikkeli
    http://www.economist.com/surveys/displaystory.cfm?story_id=11565667
    pistää pitkälti toivon­sa älykkäisi­in verkkoi­hin, jot­ka automaat­tis­es­ti lopet­ta­vat sähkö­jakelun sovit­tui­hin kohteisi­in kulu­tus­pi­ikkien aikana.

    Olisiko järkevää kopla­ta tuulimyl­lyt maat­alous­poli­ti­ikkaan? Eli maa­jus­sit saisi­vat rahaa ruuan tuot­tamisen sijas­ta tuulimyl­ly­istä. Tuulimyl­ly tuot­taisi kai selvästi enem­män kuin pel­to, tai pikem­min se ei tuh­laisi yhtä paljon ja tulisi autet­tua siinä sivus­sa Afrikkaakin. Poli­it­tis­es­ti juuri täl­lainen uusi investoin­ti­tu­ki olisi ainakin help­po sekä kotomaas­sa että EU:ssa, luulisin. Ener­gia­te­ol­lisu­us kyl­lä taitaisi urput­taa kil­pailu­ti­lanteen vääristämisestä.

  29. Tästä ketjus­ta puut­tuu kolme viestiä, jot­ka suo­dat­ti­meni oli jostain syys­tä tulkin­nut spam­mik­si. Min­un piti palaut­taa ne, mut­ta pain­oin väärää painiket­ta ja ne tuhou­tu­i­v­at lopullisesti.

  30. Tuhoutuneessa viestis­sä Tapio Laak­so sanoi, että sähköverkkoon mah­tuu 10 % tuulivoimaa ilman uuden­säätövo­man tarvet­ta. Jos Mer­itu­uli rak­en­taa 2000 MW ja For­tum 1300 MW, on se ymmärtääk­seni yli 20 %.

    Mut­ta ongel­ma on ratkaistavissa.

  31. Ode
    “Voisi olla myös kemi­ante­ol­lisu­u­den yksinker­taisia mut­ta ener­giasyöp­pöjä pros­esse­ja, jot­ka voidaan hel­posti sam­mut­taa ja taas käyn­nistää sähkön hin­tati­lanteen mukaan. Alu­mi­in­isu­la­tot oli­si­vat täl­laisia, mut­ta ne sopinevat silti parem­min Islanti­in, jos­sa sähkö on hal­paa aina.”

    Ymmärtääk­seni joitakin toim­into­ja tehtail­la aje­taan ylös ja alas enere­gian hin­to­jen mukaan.

  32. Aika has­sua, että kaukoläm­pöön liitet­ty­i­hin ker­rostaloi­hin raken­netaan vielä tänä päivänä suo­ral­la sähkäläm­mi­tyk­sel­lä toimi­va mukavu­us­lat­tialäm­mi­tys kosteisi­in tiloi­hin. Tämä voitaisi­in toki tehdä vesikier­toise­na, jol­loin se hyö­dyn­täisi kaukoläm­pöä. Olisi­han se hie­man kalli­impi, mut­ta lisäin­vestoin­ti mak­saisi itsen­sä aika pian takaisin. Lisäk­si kaukoläm­pöön liitet­ty­jen ker­rostalo­jen huoneis­toko­htaisien ilman­vai­h­toko­jei­den jälk­iläm­mi­tys­pat­ter­it toimi­vat poikkeuk­set­ta sähköl­lä. Nehän toimi­vat juuri kovimpi­en pakkas­ten aikaan suo­ral­la sähköläm­mi­tyk­sel­lä 500–1000W jokaises­sa asun­nos­sa. Pitäisiköhän määräyk­siä kiris­tet­täessä puut­tua tähänkin epäkohtaan.

  33. Insinööri, muutin juuri riv­i­taloon johon puuhataan vesikier­toista lat­tialäm­mi­tys­tä kylp­pärei­hin sit­ten kun niitä muutenkin uusi­taan, eli on tähän ongel­maan herät­ty taloy­htiöis­sä. Ja toisaal­ta, vaik­ka olisi sähkölat­tialäm­mi­tys, niin läm­mön­läh­teenä on edelleen myös vesikiertopatteri.

    Mut­ta varsi­nais­es­ta aiheesta, en voi vält­tyä huomi­ol­ta että tämä keskustelu taitaa kolkutel­la osal­lis­tu­jien teknisen tietämyk­sen rajo­ja, allekir­joit­tanut mukaan lukien. Alle­ol­e­vaa toiv­ot­tavasti joku osaaavampi korjaa.

    Osmol­ta menee tarkem­min ajatellen eri sää­tovoiman tarpeet sekaisin. Se että sähköläm­mi­tys tuot­taa huimia kulu­tus­pi­ikke­jä joi­ta ei voi hoitaa oikein muul­la kuin hiililauh­teel­la tai kaa­su­tur­bi­inil­la on täysin tot­ta, mut­ta tämä kos­kee vain lyhyehköjä talvipätk­iä. Tuulivoiman tuotan­to taas heit­tele­htii ympäri vuoden.

    Sähkön varas­toin­ti jol­la voitaisi­in hoitaa nuo talvipi­ik­it edel­lyt­täisi tapaa varas­toi­da sähköä kuukausik­si, muu­ta­man päivän tyvenet lienevät lähempänä vuorokau­den sisäl­lä tapah­tu­vaa vai­htelua, joka tietääk­seni hoide­taan pitkälle käyt­tämäl­lä vesivoimaa enem­män päivällä.

    Ydin­voimas­sa on saman tapaiset ongel­mat kun se ei jous­ta kysyn­nän mukaan. Sähköläm­mi­tys on ongel­ma joka tapauk­ses­sa, ydin- tai tuulivoimaa, tai ei kumpaakaan.

    Sähkön varas­toin­ti ei sinän­sä ole vaikeaa, mut­ta sen tekem­i­nen kus­tan­nuste­hokkaasti on. Vedyn tuot­tamises­sa elek­trolyysil­lä hyö­ty­suhde on muis­taak­seni 50%, myös akuis­sa on muun­noshävikkiä ja ne ovat kalli­ita. Tehokas vesipump­paamo taas edel­lyt­täisi sel­l­aisia korkeusero­ja joi­ta meiltä ei oikein löy­dy. Jotain muis­tan luke­neeni sel­l­ais­es­ta kon­sep­tista jos­sa käytet­täisi­in van­ho­ja kaivoskuilu­ja, eli pumpat­taisi­in sieltä vet­tä pois ja val­utet­taisi­in tur­bi­inin läpi takaisin…

  34. Insinööri: Osaatko selit­tää mis­tä sit­ten johtuu, että näitä sähköläm­mi­tyk­siä käytetään kaukoläm­pöön liite­tyis­sä talois­sa, jos ker­ta investoin­ti mak­saa itsen­sä takaisin aika pian? Olisiko määräyk­siä kiris­tet­täes­sa kuitenkin hyvä säi­lyt­tää valin­nan vara, eikä pakot­taa ihmisiä ratkaisui­hin, jot­ka eivät ole heille järkeviä

  35. Osmo on laat­in­ut otsikon sen ver­ran epämääräis­es­ti, että aiheesta voi kir­joit­taa vähän mitä sat­tuu, joten… Sähkö kuu­luu polt­to­moot­torin, rokot­tei­den, antibioot­tien ja ehkäisyp­il­lerin kanssa sar­jaan maail­man parhaat keksinnöt.

    Mut­ta yhtä ongel­maa ei ole ratkaistu, sähkön varas­toin­tia. Sil­loin kun tuulimyl­lyn ropel­li pyörii täysil­lä tai ullivesi vir­taa, niin auringon ener­giaa val­uu hukkaan.

    Tääl­lä joku heit­ti ajatuk­sen tuuliener­gian sit­o­mista vetyyn. Hieno aja­tus (samaan sar­jaa kuu­luu auringon suo­ran säteilyn sit­o­mi­nen vetyyn). Tässä saataisi­in kak­si kär­pästä, jopa kolme, samal­la iskul­la. Ensin­näkin ener­gia tal­teen ja siitä auton tankki­in ja talon läm­mi­tyk­seen polt­toainet­ta. Kol­mat­ta kär­pästä en nyt tähän hätään keksi.

  36. Tuulivoimakeskustelus­sa min­ua häir­it­see tämä: vas­tus­ta­jat sanovat, että ener­giaa saadaan jos sat­tuu tuule­maan ja puolta­jat sanovat, että Suomen kokoises­sa maas­sa aina jos­sakin tuulee. Tähän se sit­ten jää.

    MIk­si asi­aa ei tutki­ta? Kumpikaan puoli ei min­un mielestäni ole täl­laisi­in tutkimuk­si­in vedonnut.

    Voi olla, että pelkät mete­o­rol­o­giset tiedotkin riit­täi­sivät, mut­ta voisi olla hyvä, jos sinne olete­tun tuulimyl­lyn paikalle (ja jopa oikeaan korkeu­teen) vietäisi­in oikei­ta pro­pelle­ja, jot­ka pari vuot­ta keräi­sivät dataa sieltä oikeas­ta paikas­ta. Näitä etäkäyt­töisiä tuu­liasemia kun olisi käytössä muu­ta­ma sata, voisi keskustelu hiukan nytkähtää eteen­päin. Tiedot yhteen ja ver­tailu­un mm. samanaikaisen sähkönku­lu­tuk­sen kanssa, niin näk­isimme, olisiko tuulivoima häirikkö vai kom­pen­soisi­vatko ne tois­t­en­sa piikit.

    Olisi­han sel­l­ainen kallis, toki — mut­ta hal­pa sel­l­ainen vekotin olisi oikeaan tuulimyl­lyyn ver­rat­tuna. Ja siirrettävissä.

    Touko Met­ti­nen

  37. Tähän kohtaan kuu­luisi huokaus.

    Sähköä ei kan­na­ta käyt­tää pääasial­lise­na yleisenä läm­mi­tys­läh­teenä vaik­ka sähköä saataisi­inkin varas­toitua. Poikkeuk­se­na ehkä tilanne, jos­sa kaik­ki ener­gia tuote­taan auringonva­l­ol­la tms. Syynä on se, että kaikessa ener­giantuotan­nos­sa syn­tyy hukkaläm­pöä. Minkään sähkön­tuotan­to­pros­essin hyö­ty­suhde ei ole 1. 

    Esimerkik­si niin kauan kuin ydin­voimaa käytetään — toiv­ot­tavasti vielä pitkään — on suo­ras­taan rikol­lista, että sen hukkaläm­pöä (jota tulee luokkaa kak­si kol­ma­sosaa ener­gias­ta) ei puh­taasti poli­it­ti­sista syistä voi­da käyt­tää hyödyk­si oikein mis­sään tai mitenkään. Sen­si­jaan se pus­ke­taan mereen, mis­sä siitä on lähin­nä haittaa.

  38. Lat­tialäm­mi­tyk­sessä käytetään sähköä, kos­ka lat­tialäm­mi­tys ei varsi­nais­es­ti läm­mitä (tai sil­lä ei ole ainakaan tarkoi­tus läm­mit­tää) sitä tilaa, jos­sa se on. Sen tarkoi­tus on läm­mit­tää vain se lat­t­ian pin­ta ns. mukavu­us­läm­pöön. Kyl­lä siel­lä kylpy­huoneis­sa edelleen on ne läm­pö­pat­ter­it seinillä. 

    Kun huone on muuten läm­min, muka­va lat­tialäm­mi­tys saadaan hyvinkin alhaisel­la tehol­la aikaisek­si. Ainakin meil­lä 12 neliöisen kylpyti­lan lat­tialäm­mitin on mak­simite­holtaan sel­l­aisen 700 wat­tia, ja riit­tää varsin hyvin.

  39. Kyl­lä mukavu­us­lat­tialäm­mi­tys läm­mit­tää osaltaan asun­toa. 700 wat­tia riit­tää läm­mit­tämään use­am­man mata­laen­er­gia asun­non ‑20 asteen pakkasella.
    Kaukoläm­möl­lä toteutet­tu vesikier­toinen lat­tialäm­mi­tys on kus­tan­nuste­hokkain tapa läm­mit­tää märkäti­lat, jos se on liitet­ty kaukolämpöverkkoon.

  40. Osmo Soin­in­vaara Says:
    26. kesäku­u­ta 2008 kel­lo 21.45

    ““Hei! Tämähän on vastapuolen argu­ment­ti ja siten täyt­tä hölynpölyä.”
    Tämä Pekka Raukon tapa päätel­lä on aivan jär­jetön, mut­ta valitet­ta­van yleinen.”

    Sor­ry. “Argu­ment­ti­ni” olisi luon­nol­lis­es­ti kaivan­nut jonkin iro­ni­aa kuvaa­van hymiön, mut­ta sor­ru­in jälleen pitämään tyylila­jia liian ilmeisenä.

    Mei­dän sähkö­markki­namme eivät sijoitu Suomen­lah­den ja Perämeren väli­in. Puhu­mat­takaan siitä, että ne sijait­si­si­vat Tan­skas­sa. Sik­si sel­l­ais­es­ta kuvit­teel­lis­es­ta tilanteesta on melko hyödytön­tä keskustella.

  41. “Mei­dän sähkö­markki­namme eivät sijoitu Suomen­lah­den ja Perämeren väli­in. Puhu­mat­takaan siitä, että ne sijait­si­si­vat Tan­skas­sa. Sik­si sel­l­ais­es­ta kuvit­teel­lis­es­ta tilanteesta on melko hyödytön­tä keskustella”

    jep noin mäkin asi­aa alus­sa ajat­telin mut­ta näin se ei ole, tuulivoima ei tarvitse paljoa säätövoimaa. lisäk­si suomes­sa tuulis­in­ta on talvel­la jol­loin sähkönku­lu­tuskin on suur­in­ta. tutus­tu tarkem­min tuulivoimaan, siinä on potentiaalia

Vastaa käyttäjälle Touko Mettinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.