Tuulivoima on huono uutinen sähkölämmitystaloille?

Hel­sin­gin ener­gian omis­ta­ma Man­ka­la Oy ja ja Ete­lä­poh­jan­maan voi­ma perus­ti­vat kevääl­lä Meri­tuu­li Oy:n raken­ta­maan Offs­ho­re-tek­nii­kal­la tuu­li­voi­maa 1000–2000 MW:n edes­tä. For­tum on ilmoit­ta­nut havit­te­le­van­sa noin tuhan­nen megawa­tin tuu­li­puis­toa. Molem­mat odot­ta­vat val­tion tuki­pää­tök­siä, jot­ka nyt näyt­tä­vät toteu­tu­van syöt­tö­ta­rif­fin muo­dos­sa. Sit­ten tar­vi­taan enää ympä­ris­tö­lu­vat ja vuo­kra­so­pi­mus val­tion meria­luei­ta isän­nöi­vän met­sä­hal­li­tuk­sen (sic!) kanssa.

Jos Suo­men ran­ni­koil­le nousee todel­la yli seit­se­män­sa­taa 150 met­rin kor­kuis­ta tuu­li­voi­ma­laa, on se ymmär­tääk­se­ni huo­no uuti­nen säh­kö­läm­mi­tys­ta­louk­sil­le. Tuu­li­voi­ma on luon­nos­taan teho­häi­rik­kö — nol­las­ta kol­meen tuhan­teen megawat­tiin ja takai­sin hal­lit­se­mat­to­mas­ti. Säh­kö­läm­mi­tys on saman­lai­nen teho­häi­rik­kö. Molem­mat tar­vit­se­vat tuek­seen sää­tö­voi­maa, eli käy­tän­nös­sä sää­det­tä­vää vesi­voi­maa. Täs­sä ne kil­pai­le­vat samas­ta resurs­sis­ta. Sää­det­tä­vän tehon arvo tulee nouse­maan ja tämä on huo­no uuti­nen säh­kö­läm­mi­tys­ta­louk­sil­le. Tal­vel­la kor­kea­pai­neen aika­na pauk­ku­pak­ka­sil­la säh­kö tulee ole­maan kal­lis­ta ja joten­kin tämä ongel­ma siir­re­tään kulut­ta­jan maksettavaksi.

41 vastausta artikkeliin “Tuulivoima on huono uutinen sähkölämmitystaloille?”

  1. Suo­mes­sa on lukui­sa jouk­ko talouk­sia, jois­sa käy­tet­ty ener­gia tuo­te­taan hii­li­diok­si­dia run­saas­ti tuot­ta­vil­la kivi­hii­lel­lä ja maa­kaa­sul­la. Jos ja kun pääs­töt­tö­mään ener­gi­aan siir­ty­mi­ses­tä syn­tyy lisä­kus­tan­nuk­sia, niin kai ne kus­tan­nuk­set on syy­tä vii­me kädes­sä vyö­ryt­tää hii­li­diok­si­dia tuot­ta­val­le ener­gian­tuo­tan­nol­le, jos halu­taan ehkäis­tä ilmastonmuutosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Eikös tämä ole oikeas­taan hyvä jut­tu. Ohjaa pauk­ku­pak­ka­sil­la käyt­tä­mään vaih­toeh­toi­sia läm­mi­tys­jut­tu­ja ja samal­la ohjaa raken­ta­mis­ta ja kor­jaus­ra­ken­ta­mis­ta ener­gia­te­hok­kaa­sem­paan suuntaan. 

    Pien­ta­loa­suk­ki­na nykyi­sin­kin jo säh­kön­ku­lu­tus­ta tasa­taan puu­läm­mi­tyk­sel­lä sekä teh­dään kor­jaus­ra­ken­ta­mi­nen siten että raken­nus toi­mii raken­nus­tek­ni­ses­ti sekä energiateknisesti.

    Pas­sii­vi- ja nol­lae­ner­gia­ta­lo­jen nega­tii­vi­nen piir­re tai­taa olla se, että ne kai­paa­vat ener­gi­aa jääh­dyt­tä­mi­seen kesäaikaan.

    Ja onhan se hyvä olla pien­ta­los­sa vaih­toeh­toi­nen läm­mi­tys­me­ne­tel­mä, kos­ka yleen­sä tal­vel­la koval­la lumi­sa­teel­la tms. säh­köt pätkii. 

    Kaik­ki vaih­toeh­toi­nen ener­gia pitäi­si hyö­dyn­tää eikä näh­dä peikkona.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Kun sää­tö­voi­ma kal­lis­tuu, luu­li­si että into kehit­tää kei­no­ja ener­gian varas­toi­mi­seen kas­vai­si. Eikö nyt oli­si hyvä sau­ma käyt­tää vero­va­ro­ja­kin vaik­ka vedyn tuo­tan­non tutkimiseen.

    Kol­la­jan tai Vuo­tok­sen kan­nat­ta­vuus­las­kel­mat aina­kin rupea­vat näyt­tä­mään parem­mil­ta, kun sää­tö­voi­man hin­ta kasvaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Ehdo­tan: ladat­ta­vat hybri­dit ja säh­kö­au­tot vapaak­si ran­gais­tus­ve­rois­ta ja Akul­la toi­mi­vat säh­kö­bus­si isoim­piin kaupunkeihin.”

    No, säh­kö­au­tois­ta mak­set­ta­va die­sel­ve­ro (tai käyt­tö­voi­ma­ve­ro kai se nykyi­sin on) on sinän­sä kyl­lä höl­mö ja osoit­taa lähin­nä vero­tuk­sen ole­van puh­taas­ti fis­kaa­lis­ta, eikä esi­mer­kik­si ympäristöperustaista.

    Mut­ta näis­tä säh­kö­au­tois­ta. En pidä miten­kään itses­tään­sel­vä­nä, että ne ovat eri­tyi­sen hyvä idea. Ongel­man muo­dos­ta­vat akut, nekun ovat kal­lii­ta ja pai­na­via. Ener­gia­ku­lu­tuk­sen kan­nal­ta ei tun­nu jär­ke­väl­tä nos­taa auto­jen mas­saa. Ben­san kor­vaa­mi­sel­le on ole­mas­sa eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja, kuten bio­die­sel, vety ja kaa­su. Kai­kis­sa on omat ongel­man­sa, eikä ole miten­kään sel­vää, mikä niis­tä osoit­tau­tuu par­haak­si. Tämän vuok­si vero­tuk­sen tuli­si olla läpi­nä­ky­vää ja mark­ki­noi­den tuli­si antaa hoi­taa homma.

    Mitä tulee säh­kö­bus­sei­hin, niin niis­sä­kin akut ovat ongel­ma. Tämä voi­daan rat­kais­ta esi­mer­kik­si vir­ta­joh­ti­min (trol­lik­ka), mut­ta sit­ten herää­kin kysy­mys, että eikö samal­la kan­nat­tai­si lait­taa niil­le vär­keil­le kis­kot… Jon­kin­lai­nen hybri­di­kin saat­tai­si olla toi­mi­va rat­kai­su. Aje­taan säh­köl­lä kau­pun­gis­sa ja die­se­lil­lä tai vas­taa­val­la kau­em­pa­na, jol­loin mini­moi­daan pai­kal­lis­ten pääs­tö­jen haitat.

    Joten­kin minus­ta kui­ten­kin tun­tuu, että oli­si kus­tan­nus­te­hok­kaam­paa mini­moi­da hii­li­diok­sii­din käyt­töä ensin muis­ta toi­min­nois­ta kuin lii­ken­tees­tä, kos­ka lii­ken­tees­sä ener­gian kul­je­tus on myös suu­ri ongel­ma ja polt­to­neis­teil­le kil­pai­lu­kyis­ten vaih­toeh­to­jen löy­tä­mi­nen on vaikeaa.

    Säh­köä myyn­tiin minuu­tin mukai­sel­la markkinahinnalla.”

    Peri­aat­tees­sa kus­tan­nus­ten läpi­nä­ky­vyys oli­si hyvä asia. Mut­ta. Säh­kön­ku­lu­tuk­sen tark­ka mit­taa­mi­nen ja las­ku­tus on mel­ko kal­lis­ta suh­tees­sa säh­kön hin­taan. Ei ole miten­kään sel­vää, että nykyis­tä tar­kem­pi hin­ta­mää­rit­te­ly paran­tai­si jär­jes­tel­män toi­min­taa niin mer­kit­tä­väs­ti, että se perus­te­li­si inves­toin­nit mit­taus- ja laskutusmekanismeihin.

    Toi­sek­seen, säh­kö­ver­kon toi­min­nan kan­nal­ta minuu­tin­tark­ka hin­noit­te­lu on myös jär­je­tön, kos­ka niin pie­net pii­kit tasoit­tu­vat joka tapauk­ses­sa jär­jes­tel­män hitau­den vuok­si. Vii­me­kä­des­sä säh­kö­ko­nei­den lii­ke-ener­gi­aa syö­te­tään takai­sin verk­koon. Tun­ti­ta­sol­la vai­ku­tus­ta toki voi­si olla­kin (lisä­voi­ma­laa ei ehkä tar­vit­si­si käynnistää).

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Tie­de­mies, akuil­la toi­mi­van bus­si on sinän­sä tek­ni­ses­ti yksin­ker­tai­nen, trol­li­koi­ta jot­ka aja­vat osan aikaa akuil­la on ole­mas­sa, eikä se kuu­lem­ma juu­ri sen vai­keam­paa ole kuin että ote­taan akku­ja kyy­tiin. Mut­ta täs­sä se on ongel­ma, että bus­sia päin­vas­toin kuin hen­ki­lö­au­toa aje­taan koko päi­vän ajan eli säh­kö­bus­si ottaa tasai­ses­ti vir­taa ver­kos­ta. Trol­li­kat on sinän­sä ihan var­tee­no­tet­ta­va kul­je­tus­muo­to rei­teil­le jot­ka halu­taan säh­köis­tää ja joil­la ei ole edes rati­kan vaa­ti­mia matkustajamääriä.

    Muu­ten­kin, jos kysyn­nän vaih­te­lui­ta halu­aa hoi­taa akuil­la, niin mitä jär­keä nii­tä on kul­jet­taa pyörillä?

    Poh­jois­mais­sa on se eri­kois­pii­re, että joh­tuen vesi­voi­man suu­res­ta osuu­des­ta sää­tö­ka­pa­si­teet­tia on run­saas­ti. Tämän takia myös säh­kö­läm­mi­tys on ver­rat­taen edul­lis­ta. VTT arvioi muis­taak­se­ni että 20% säh­kös­tä voi­tai­siin Nord­Poo­lin alu­eel­la tuot­taa tuu­li­voi­mal­la ilman että tämä tuot­tai­si suu­rem­pia ongel­mia. Eikä alu­eel­li­ses­ti hajau­tet­tu tuu­li­voi­ma kor­keil­la avo­me­ri­myl­lyil­lä nyt ihan nol­las­ta sataan heilu.

    Tosin, jos ja kun meil­lä on yhtei­seu­roop­pa­lai­set säh­kö­mark­ki­nat, aina­kin ete­läm­pä­nä mer­kit­tä­väs­sä mää­rin aurin­ko­säh­köä jon­ka tuo­tan­to vaih­te­lee vuo­ro­kau­den ajan mukaan, sekä samoin mer­kit­tä­väs­sä mää­rin tuu­li­voi­maa jon­ka tuo­tan­to vaih­te­lee sään mukaan jon­kun ver­ran, ja enem­män ydin­voi­maa joka ei jous­ta kysyn­nän mukaan niin tuos­ta vesi­voi­mas­ta tulee kovin kal­li­sar­voi­nen resurs­si. Toki voi­daan varas­toi­da säh­köä vaik­ka pump­paa­mal­la vet­tä, mut­ta tämä maksaa.

    Se vesi­voi­man kan­sal­lis­ta­mi­nen ei tun­nu tar­kem­min aja­tel­len yhtään hul­lum­mal­ta idealta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. KariV: oon pereh­ty­nyt jon­kun ver­ran noi­hin pas­sii­vi­ta­loi­hin ja mul­le on jää­nyt sel­lai­nen käsi­tys, että ne yli­läm­pe­ne­mi­son­gel­mat voi kyl­lä rat­kais­ta raken­teel­li­ses­ti, eli suo­jaa­mal­la ikku­noi­ta aurin­gon­va­lol­ta kesäi­sin. (Ja tie­tys­ti mui­ta­kin raken­nuk­sen pin­to­ja, jos­ta läm­pö siir­tyy hel­pos­ti sisätiloihin.)

    Toi­vo­taan, että säh­köyh­tiöt kek­si­vät tehok­kaan kei­non siir­tää tämä sää­tö­voi­man pula kulut­ta­jien hin­toi­hin ja toi­vo­taan, että val­tio ei pako­ta fos­sii­li­sil­la tuot­ta­jia maksumiehiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Ode kir­joit­ti:
    “Tuu­li­voi­ma on luon­nos­taan teho­häi­rik­kö — nol­las­ta kol­meen tuhan­teen megawat­tiin ja takai­sin hallitsemattomasti.”

    Hei! Tämä­hän on vas­ta­puo­len argu­ment­ti ja siten täyt­tä hölynpölyä.

    Yksit­täi­nen tuu­li­voi­ma­la voi käyt­täy­tyä kuvaa­mal­la­si taval­la, mut­ta tuu­li­voi­ma tuo­tan­to­na ei niin tee. Mei­dän säh­kö­mark­ki­na-alu­een kokois­ta tyven­tä ei kai ole kos­kaan meteo­ro­lo­gian his­to­rian aika­na havait­tu. Se on siis sel­väs­ti har­vi­nai­sem­pi ilmiö kuin ydin­voi­ma­lan poksahdus.

    Tuu­li­voi­ma tar­vit­see sää­tö­voi­maa mut­ta suu­ret ydin­voi­mayk­si­köt tar­vit­se­vat vara­voi­maa. Molem­pia var­ten on siis raken­net­ta­va yli­mää­räis­tä kapasiteettia.

    Tuu­li­voi­man integroi­mi­ses­ta säh­kö­verk­koon ja sen sää­tö­te­hon tar­pees­ta aidos­ti kiin­nos­tu­nei­den kan­nat­taa lukea Holt­ti­sen väi­tös­kir­ja aiheesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Tun­nus­tan. Läm­mi­tän säh­köl­lä enkä varaa kuin käyt­tö­ve­den yöl­lä. Jos on yksin­ker­tai­nen ja koh­tuu­hin­tai­nen kei­no siir­tyä minuutti/ tun­ti­las­ku­tuk­seen, se sopii. Yri­tän sil­loin läm­mit­tää kal­liin säh­kön aika­na enem­män puilla.

    On esi­tet­ty tois­ta­kin kei­noa: sitou­dun sii­hen, että ostan pak­kas­päi­vi­nä­kin vain tie­tyn kilowattituntimäärän/ vuo­ro­kausi, eli lisä­voi­ma­loi­ta ei tar­vit­se minun takia­ni käyn­nis­tää. Tämä­kin vaih­toeh­to kävisi.

    Tek­nii­kan mie­het ja nai­set! Kum­pi­ko vaih­toeh­to oli­si helpompi/ hal­vem­pi toteut­taa? Vai oli­si­ko joku muu kei­no lei­ka­ta säh­kö­läm­mi­tyk­sen kulutushuippuja?

    Tou­ko Mettinen

    PS: En ole ihan var­ma, onko säh­kö­läm­mi­tys nyt itse saa­ta­nas­ta — ympä­ris­tö­kuor­ma­han riip­puu sii­tä, mil­lä tavoin se säh­kö tuo­te­taan. Mut­ta onhan se myön­net­tä­vä, että töp­se­li­säh­kö on ihan lii­an jalos­tet­tu tuo­te niin­kin tri­vi­aa­liin hom­maan kuin läm­mi­tyk­seen. (Vrt. pari kla­pia tie­to­ko­nee­seen, kun rupe­aa surffaamaan.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Hei! Tämä­hän on vas­ta­puo­len argu­ment­ti ja siten täyt­tä hölynpölyä.
    Tämä Pek­ka Rau­kon tapa pää­tel­lä on aivan jär­je­tön, mut­ta vali­tet­ta­van ylei­nen. Siis että jos väi­te tuke vas­ta­puo­len argu­men­toin­tia, se on auto­maat­ti­ses­ti väärin.

    Teho­häi­ri­köin­ti on tuu­li­voi­man ongelma,emmekä pää­se sitä pakoon kiel­tä­mäl­lä sen. On vain niin, että säh­kö­läm­mi­tys ja tuu­li­voi­ma eivät oikein mah­du samaan verk­koon. Minul­le se mer­kit­see, että säh­kö­läm­mi­tyk­sen tulee pik­ku­hil­jaa väis­tyä. Ja hyvä niin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. En ole ihan var­ma, onko säh­kö­läm­mi­tys nyt itse saa­ta­nas­ta — ympä­ris­tö­kuor­ma­han riip­puu sii­tä, mil­lä tavoin se säh­kö tuotetaan.
    Voi­sit­ko lukea uudes­taan uudes­taan artik­ke­lin “Maa­läm­pö vai kau­ko­läm­pö.” Yri­tin sii­nä sanoa, että kaik­ki säh­kön­ku­lu­tus käyt­tää aina vii­meis­tä voi­ma­lai­tos­ta ja että se on mel­kein aina (ja aina läm­mi­tys­kau­den aika­na) kivi­hii­li­lauh­de­voi­ma. Niin­pä 1000 kWh säh­kö­läm­pöä kulut­taa 2400 kWh kivi­hiil­tä. Niin kau­an kun tätä argu­ment­tia ei ole kumottu,katson, että se on voimassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Sini­vih­reä loi­he lausumaan:
    Suo­mes­sa on lukui­sa jouk­ko talouk­sia, jois­sa käy­tet­ty ener­gia tuo­te­taan hii­li­diok­si­dia run­saas­ti tuot­ta­vil­la kivi­hii­lel­lä ja maa­kaa­sul­la. Jos ja kun pääs­töt­tö­mään ener­gi­aan siir­ty­mi­ses­tä syn­tyy lisä­kus­tan­nuk­sia, niin kai ne kus­tan­nuk­set on syy­tä vii­me kädes­sä vyö­ryt­tää hii­li­diok­si­dia tuot­ta­val­le ener­gian­tuo­tan­nol­le, jos halu­taan ehkäis­tä ilmastonmuutosta.

    Myös sini­vih­reän kan­nat­taa lukea uudes­taan artik­ke­li “Maa­läm­pö vai kaukolämpö” 

    Kuu­lin uuti­sis­ta, että hal­li­tuk­sel­la on aikei­ta ran­kais­ta kivi­hii­lel­lä tuo­tet­tua ener­gi­aa. Minus­ta­kin se on hyvä asia. Säh­kön hin­ta mää­räy­tyy vii­mei­sen voi­ma­lai­tok­sen mukaan, joka mel­kein aina toi­mii kivi­hii­lel­lä. Kun kivi­hiil­tä ran­gais­taan, kai­ken säh­kön­ku­lu­tuk­sen hin­ta nousee, kuten oikein onkin. Mitää eri­tyis­toi­mia ei tar­vi­ta, kos­ka mark­ki­na­me­ka­nis­mi siir­tää las­kun eri läm­mi­tys­muo­to­jen käyt­tä­jil­le oikeu­den­mu­kai­ses­sa suh­tees­sa. Kivi­hii­li­kau­ko­läm­pöä käyt­tä­vä kulut­taa net­to­mää­räi­ses­ti kivi­hiil­tä 340 Kwh jokais­ta käyt­tä­mään­sä tuhat­ta kilowat­ti­tun­tia koh­den ja säh­kö­läm­mit­tä­jä 2400 kWh tuhat­ta kilowat­ti­tun­tia kohden.

    Hel­sin­gis­sä muo­dos­tuu mie­len­kiin­toi­nen hin­noit­te­luon­gel­ma kau­pun­gin pää­polt­toai­nees­ta maa­kaa­sus­ta, kos­ka maa­kaa­su­kau­ko­läm­mön käyt­tä­jä oikeas­taan alen­taa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ver­rat­tu­na vaih­toeh­toon, että koko voi­ma­la sul­je­taan kau­ko­läm­mön tar­peen kadot­tua ja puut­tu­va säh­kö tuo­te­taan kivi­hii­li­lauh­teel­la. Minus­ta täs­sä­kin tapauk­ses­sa kau­ko­läm­pö tulee hin­noi­tel­la kivi­hii­li­kau­ko­läm­mön mukaan samas­ta syy­tä kuin säh­kö hin­noi­tel­laan kivi­hii­li­lauh­teen mukaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Tuu­li­voi­man tehon tasaa­mi­seen voi­daan kai­ke­ti käyt­tää vauh­ti­pyö­rä­tek­niik­kaa. Koi­tin googl­ta flyw­heel wind power, mut­ta kovin pai­na­vaa tie­toa tek­nii­kan toi­mi­vuu­des­ta en löy­tä­nyt. Nykyis­ten lait­tei­den pitäi­si pitää ener­gian­sa todel­la hyvin, mut­ta en löy­tä­nyt tie­toa kuin­ka hyvin.

    Joku mai­nit­si akku­bus­sit ja vauh­ti­pyö­rät on aina­kin rati­kois­sa van­ha aja­tus. Vauh­ti­pyö­rät ovat kai­ke­ti parem­pi vaih­toeh­to sii­nä mie­les­sä, että kaik­ki jar­ru­tuse­ner­gia saa­daan hel­pom­min tal­teen, kos­ka ei tar­vi­ta akku­jen latausai­kaa vaan suu­rel­la tehol­la voi­daan kiih­dyt­tää pyö­rää het­kel­li­ses­ti. Lisäk­si häviöt ener­gian­muun­nok­sis­sa pitäi­si olla aika olemattomia.

    Maan alle­kin kai­vet­tu­na omas­sa pihas­sa sel­lai­nen ener­gian­ta­saa­ja saat­tai­si olla tur­han järeä ja tasa­jän­ni­tet­tä niis­tä kai ulos tulee ja vaih­to­säh­kök­si muu­tet­taes­sa hyö­ty­suh­de on aika huo­no. Tosin läm­mök­si­hän sekin muuttuisi. 

    Voi tosin olla aika tur­haa täl­lai­nen höpi­nä… onhan tuu­li­voi­ma­loi­den raken­ta­jat jo kaik­kia vaih­toeh­to­ja punninneet

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Teho­häi­ri­köin­ti on tuu­li­voi­man ongelma,emmekä pää­se sitä pakoon kiel­tä­mäl­lä sen. On vain niin, että säh­kö­läm­mi­tys ja tuu­li­voi­ma eivät oikein mah­du samaan verk­koon. Minul­le se mer­kit­see, että säh­kö­läm­mi­tyk­sen tulee pik­ku­hil­jaa väis­tyä. Ja hyvä niin.”

    Tuu­li­voi­man eräs ongel­ma on sää­tö­voi­man tar­ve, vaik­ka nyt sitä Suo­mes­sa vii­me aikoi­na on hie­man lii­oi­tel­tu­kin. Tämä totta.

    Sen sijaan säh­kö­läm­mi­tyk­sel­lä ja säh­kö­läm­mi­tyk­sel­lä on eron­sa. Kiin­teis­tö­koh­tai­nen suo­ra (varaa­ma­ton) säh­kö­läm­mi­tys vaa­tii teho­piik­kins­tä, sen sijaan kau­ko­läm­pö­verk­koon lai­te­tut säh­kö­vas­tuk­set kor­jaa­vat tal­teen sen tuu­li­voi­man mikä pitäi­si ajaa alas yli­tuo­tan­to­ti­lan­tees­sa. Tans­kas­sa eräs tär­keim­mis­tä kei­nois­ta tuu­li­voi­man integrointiin.

    Niin, ja poh­jois­mai­ses­sa huip­pu­kuor­ma­ti­lan­tees­sa tuu­li­voi­ma tuot­taa enem­män kuin vuo­si­kes­ki­te­hon­sa. Täs­tä on moni­vuo­tis­ta dataa. 

    Ja vie­lä: van­hoi­hin suo­ra­säh­kö­läm­mi­tys­ta­loi­hin yhdis­tel­mä pel­let­ti­tak­ka + ilma­läm­pö­pump­pu on har­kin­nan arvoinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Osmo: “Voi­sit­ko lukea uudes­taan uudes­taan artik­ke­lin “Maa­läm­pö vai kau­ko­läm­pö.” Yri­tin sii­nä sanoa, että kaik­ki säh­kön­ku­lu­tus käyt­tää aina vii­meis­tä voimalaitosta…”

    Ok. Luin ja alle­kir­joi­tan. Ja myön­nän toki, että käy­tän­nös­sä kaik­ki muut läm­mi­tys­ta­vat ovat säh­kö­läm­pöä fik­sum­pia. Aina­kin vähän.

    Käy­tän­nös­sä jot­kut (esim. minä) asu­vat nyt sel­lai­ses­sa talos­sa, että he eivät ilman koh­tuut­to­man suu­ria inves­toin­te­ja vaih­taa mihin­kään fik­sum­paan läm­mi­tyk­seen aina­kaan kovin nopeas­ti. Sik­si­pä otin asiak­se­ni poh­tia joi­ta­kin mal­le­ja sii­hen, kuin­ka mei­dät höl­möt säh­kö­läm­mit­tä­jät saa­tai­siin lem­peäl­lä taval­la lopet­ta­maan tämä ilma­ke­hän tur­ha lämmittäminen.

    Jo mai­nit­tu aja­tus oli tuo Tie­de­mie­hen mai­nit­se­ma tar­kem­pi las­ku­tus. Se luot­taa mark­ki­noi­hin ja voi­si kuvi­tel­la, että jos säh­kö­läm­mi­tys­kiin­teis­töis­sä oli­si joku lii­ken­ne­va­lo-indi­kaat­to­ri keit­tiön sei­näs­sä, joka ilmoit­tai­si aina, kun säh­kön hin­ta on sii­nä vai­hees­sa, että toi­nen­kin Inkoo käyn­nis­te­tään, niin ihmi­set rupe­ai­si­vat haes­ke­le­maan vil­la­suk­kia ja las­ke­maan huonelämpötilaa.

    Toi­nen säh­kön­ku­lu­tuk­sen leik­ku­ri oli­si se ennal­ta sovit­tu: jos säh­kö­so­pi­mus­ta teh­des­sään voi­si (hal­vem­man hin­nan toi­mies­sa pork­ka­na­na) sitou­tua sii­hen, että ei ole huip­pu­pak­ka­sil­la muka­na kuin nor­mi­ku­lu­tuk­sel­laan, se toi­si saman vai­ku­tuk­sen: aina­kin osa säh­kö­läm­mit­tä­jis­tä mie­luum­min pale­li­si tai läm­mit­täi­si kakluu­neil­laan ja puki­si lisää vil­laa päälle.

    Nämä ovat siis siir­ty­mä­ku­den (10 — 20 v.) hätä­apua — kepeil­lä ja pork­ka­noil­la sit­ten koko uudis­ra­ken­nus­kan­ta ja iso osa myös ole­mas­sa ole­vaa kotia sit­ten muu­tet­tai­siin vähem­män saastuttaviksi.

    Kyl­lä minä­kin lupaan muut­taa koti­ni lämi­tys­muo­don heti, kun kep­piä tulee riit­tä­väs­ti. Mut­ta olet­ko var­ma, ettei se minun hel­ve­tin­moi­nen lisä­las­ku­ni muu­tu optioik­si hyvil­le johtajille?

    Tou­ko Mettinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Yksit­täi­nen tuu­li­voi­ma­la voi käyt­täy­tyä kuvaa­mal­la­si taval­la, mut­ta tuu­li­voi­ma tuo­tan­to­na ei niin tee. Mei­dän säh­kö­mark­ki­na-alu­een kokois­ta tyven­tä ei kai ole kos­kaan meteo­ro­lo­gian his­to­rian aika­na havait­tu. Se on siis sel­väs­ti har­vi­nai­sem­pi ilmiö kuin ydin­voi­ma­lan poksahdus.

    Tans­kan mit­ta­kaa­vas­sa näyt­tää esiin­ty­vän usean päi­vän tyve­niä put­kia, joi­den aika­na tuu­li­voi­ma­lois­ta irto­aa säh­köä ehkä kym­me­nes­osal­la mak­si­mi­te­hos­ta. (http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2004/P554.pdf sivu 42)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Jos nämä suu­ret tuu­li­voi­ma­puis­tot tule­vat Suo­men­lah­del­le ja Meren­kurk­kuun, ei ole kovin­kaan har­vi­nai­nen tilan­ne, että molem­mis­sa on yhtä­ai­kaa tyyn­tä. Tai vaik­ka vain toi­ses­sa olisi,aikamoinen teho sii­nä jää pois. Tämä ei tee tuu­li­voi­mas­ta hyö­dy­tön­tä eikä jär­je­tön­tä, mut­ta se haas­taa miet­ti­mään, miten teho­ja tasa­taan. Sii­hen ei tuo hel­po­tus­ta säh­kö­läm­mi­tys, kos­ka pauk­ku­pak­ka­set ovat yleen­sä kor­kea­pai­neen aika­na ja kor­kea­pai­ne mer­kit­see tyyn­tä säätä. 

    En tien­nyt­kään, että Tans­kas­sa yli­mää­räi­sel­lä tuu­li­säh­köl­lä läm­mi­te­tään kau­ko­läm­pö­vet­tä. Toi­vot­ta­vas­ti tämä tapah­tuu pie­nis­sä aluelämpökeskuksissa,joissa ei ole säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­toa. Muu­ten sääs­tö pri­maa­rie­ner­gias­sa tai­taa jää­dä aika vaa­ti­mat­to­mak­si. Tie­tys­ti voi­si aja­tel­la, että jos on 200 MW yli­mää­räis­tä tehoa, aje­taan koko­naan alas kivi­hii­li­vas­ta­pai­ne­voi­ma­la, joka tuot­taa 66 MW säh­köä ja 133 MW läm­pöä, jol­loin sääs­te­tään noin 220 MW kivi­hiil­tä. Siis jos KAIKKI lauh­de­voi­ma­lat on jo ajet­tu alas. Voi­ma­loi­den koneis­tot eivät vaan oikein pidä pai­neen vaihtelusta. 

    Tun­neit­tain vaih­tu­va säh­kön hin­ta ja kan­nus­tin puu­läm­mi­tyk­seen kor­kean hin­nan aika­na on hyvä rat­kai­su. Sekin toi­mii, että alen­ne­taan läm­pö­ti­laa pauk­ku­pak­ka­sil­la. Varaa­vaan säh­kö­läm­mi­tyk­seen voi asen­taa pal­jon isom­mat läm­pö­akut, joil­la pär­jää vaik­ka viikon. 

    On esi­tet­ty pump­pu­voi­ma­lai­tok­sia — siis että hal­van säh­kön aika­na vet­tä pum­pa­taan ylös­päin ja kal­liin säh­kön aika­na juok­su­te­taan voi­ma­lan läpi alas­päin. Tämä lie­nee parem­pi kuin eri­lai­set vauh­ti­pyö­rät tai vie­te­rit. Mut­ta vähän mit­ta­luo­kis­ta. Jos hyväk­sy­tään, että tuon pump­pu­voi­ma­lan käyt­tä­män altaan pin­ta vaih­te­lee kym­me­nen met­riä ja kor­keus­e­roa on 50 m, altaan pin­ta-alan on olta­va mel­kein 20 neliö­ki­lo­met­riä, jot­ta vuo­ro­kau­den mit­tai­nen 1000 MW:n yli­te­ho saa­tai­siin varas­toi­duk­si. Aika­naan pump­pu­voi­ma­laa suun­ni­tel­tiin Kes­ki-Suo­meen Vaa­run­vuo­rel­le, mut­ta se ei saa­nut ympä­ris­tö­väel­tä miten­kään varauk­se­ton­ta kannatusta. 

    Jos siir­rym­me pik­ku­hil­jaa ben­sa-autois­ta säh­kö- tai vety­au­toi­hin, voi­daan akku­ja lada­ta hal­van säh­kön aikaan. Vedyn (tai metaa­nin?) tuo­tan­nos­sa tämä on hel­pom­paa, kos­ka tar­vi­taan pal­jon akku­ja tasaa­maan kulu­tus­ta vaik­ka­pa vain vii­kon ajalla. 

    Voi­si olla myös kemian­teol­li­suu­den yksin­ker­tai­sia mut­ta ener­gia­syöp­pö­jä pro­ses­se­ja, jot­ka voi­daan hel­pos­ti sam­mut­taa ja taas käyn­nis­tää säh­kön hin­ta­ti­lan­teen mukaan. Alu­mii­ni­su­la­tot oli­si­vat täl­lai­sia, mut­ta ne sopi­ne­vat sil­ti parem­min Islan­tiin, jos­sa säh­kö on hal­paa aina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. En tien­nyt­kään, että Tans­kas­sa yli­mää­räi­sel­lä tuu­li­säh­köl­lä läm­mi­te­tään kaukolämpövettä.”

    Tar­ken­ne­taan että vie­lä ei toi­mi­ta näin, mut­ta kun Tans­ka nos­taa tuu­li­voi­man osuu­den 50%:iin niin myös tämä on vaih­toeh­to. Eräs toi­nen on meri­ve­siäm­pö­pum­puil­la tuo­tet­tu kau­ko­läm­pö. Valin­ta riip­puu vuo­tui­ses­ta käyttöajasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Säh­kö­pis­nes on kyl­lä hie­no laji (aina­kin jos omis­taa vesi­voi­maa), kos­ka tuot­ta­jan kan­nat­taa aina vaa­tia ympä­ris­tö­te­ko­ja. Kun säh­kön kysyn­nän kas­vul­la ei näy­tä ole­van mitään rajaa, niin oli­si­ko mil­lään muo­toa mah­dol­lis­ta saa­da aikai­sek­si sitä veroa, jol­la kulut­ta­ja­kin pää­si­si hyö­ty­mään näis­tä tuot­ta­jan ympä­ris­tö­teois­ta esi­mer­kik­si keveäm­män työn­ve­ro­tuk­sen muodossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Minul­le se mer­kit­see, että säh­kö­läm­mi­tyk­sen tulee pik­ku­hil­jaa väis­tyä. Ja hyvä niin.”

    Sini­vih­reä:

    :). Muis­tuu­pa mie­leen erään kau­ko­läm­pöyh­tiön tj:n totea­mus, kun hän taan­noin sanoi, että säh­kö on tule­vai­suu­den läm­mi­tys­muo­to. Mikä­pä sii­nä. Uudet ener­gia­te­hok­kaat talot yhdis­tet­ty­nä säh­kö­läm­mi­tyk­sen jous­ta­vuu­teen ja tark­kuu­teen. Eipä tai­da parem­paa löytyä. 

    Sitä vas­toin hii­leen ja kaa­suun perus­tu­va ener­gian­tuo­tan­to tai­taa jat­kos­sa olla kovil­la. Ilman pilaa­mi­nen kun ei oikein ole pop. Toi­saal­ta kau­ko­läm­pöä ei vie­lä yleen­sä hin­noi­tel­la mark­ki­naeh­toi­ses­ti, joten sil­lä on erään­lai­nen sosi­aa­li­nen teh­tä­vä ali­hin­noi­tel­tu­na perushyödykkeenä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Tuos­ta voi­si joten­kin pää­tel­lä, että Hel­sin­gin ener­gia tuot­tai­si tap­pio­ta myy­des­sään ali­hin­tais­ta ener­gi­aa. Voit­toa tulee ihan sika­na, jos­ta yhtiö­tä on syy­tet­ty jopa mono­po­li­hin­noit­te­lun käy­tös­tä ja kau­ko­läm­mön ylihinnoittelusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Tuos­ta voi­si joten­kin pää­tel­lä, että Hel­sin­gin ener­gia tuot­tai­si tap­pio­ta myy­des­sään ali­hin­tais­ta energiaa.”

    Sini­vih­reä:

    Ei se, että ei mark­ki­na­hin­noit­te­le tuo­tet­taan mak­si­miin, tar­koi­ta tie­ten­kään sitä, että teki­si tap­pio­ta. Ei toki. Mark­ki­na­hin­nan ala­puo­lel­la voi ener­gia­lii­ke­toi­min­nas­sa teh­dä ihan muka­vas­ti voit­toa, mut­ta nos­ta­mal­la hin­tan­sa ns. mark­ki­noi­den mää­rit­tä­mäl­le tasol­le, tekee vie­lä pal­jon enem­män voit­toa. Vrt. esim. For­tu­min hinnoittelu.

    Kau­pun­kien omis­ta­mat ener­giay­ri­tyk­set nou­dat­te­le­vat var­sin pit­käl­le kau­ko­läm­pö­hin­noit­te­lua (pätee osin myös säh­köön) joka perus­tuu ener­gian tuo­tan­to­kus­tan­nuk­siin, kau­pun­kien rahan­tar­pee­seen ja “sosi­aa­li­seen” ele­ment­tiin. Näis­tä kui­ten­kin ollaan siir­ty­mäs­sä yhä enem­män pai­not­ta­maan kau­pun­kien rahan­tar­vet­ta (lopu­ton) ja perus­tee­na tule­vil­le hinn­an­nousuil­le voi­daan käyt­tää esi­mer­kik­si ener­gian hinn­an­nousua eri­lai­sil­la mark­ki­na­pai­koil­la, kuten sähköpörssissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Ööö… Tark­kaa­not­taen mark­ki­na­hin­ta — jos se on oikein mark­ki­noil­la muo­dos­tu­nut — on sel­lai­nen, että sil­lä kyl­lä tuot­taa ns. lii­ke­ta­lou­del­lis­ta voit­toa, mut­ta ei kui­ten­kaan mitään kovin suu­ria ris­ki­kor­jat­tu­ja tuot­to­ja pää­omal­le. Jos mark­ki­na­hin­nan alle voi tuot­taa voit­toa niin, että pää­oman ris­ki­kor­jat­tu tuot­to on val­lit­se­vaa kor­ko­ta­soa suu­rem­pi, niin mark­ki­noil­le tulee lisää tarjontaa.

    Säh­kön koh­dal­la näin ei kui­ten­kaan ole, ja sil­loin kun näin ei ole, on vähän har­haan­joh­ta­vaa puhua “mark­ki­na­hin­nan alit­ta­vas­ta” hin­nas­ta. Syy on se, että uudet toi­mi­jat eivät tuos­ta vaan voi pus­kea säh­köä verk­koon vaik­ka se kan­nat­tai­si. Näin mar­gi­naa­li­nen säh­kön­tuot­ta­ja on yleen­sä lauh­de­voi­ma­la. Tämä­hän on se syy, mik­si Ode on niin rajus­ti puhu­nut säh­kö­läm­mi­tys­tä vas­taan. Säh­kö­läm­mi­tys tuot­taa kulu­tuk­seen piik­ke­jä, jot­ka täy­tyy tuot­taa hiililauhteella. 

    Tuu­li­voi­ma tuot­taa piik­ke­jä myös, mut­ta ei kulu­tuk­seen, vaan tuo­tan­toon. Tuu­li­voi­ma ei yleen­sä voi olla se mar­gi­naa­li­nen voi­man­läh­de, joten pahim­mil­laan tuo­tan­non ja kulu­tuk­sen väli­set mak­si­mie­rot kas­va­vat. Tämä lisää lauh­de­voi­man kysyn­tää. Tämä tun­tuu tuu­li­voi­maen­tusias­teil­le intui­tion vas­tai­sel­ta, mut­ta sii­nä ei ole sinän­sä mitään ihmeellistä. 

    Pel­kään, että syöt­tö­ta­rif­fi on huo­no sub­ven­tion muo­to. Parem­pi oli­si kor­ko­tu­ki tms. tuu­li­voi­main­ves­toin­neil­le, kos­ka se vähen­täi­si pää­omal­ta vaa­dit­ta­vaa tuot­toa ja teki­si tuu­li­voi­main­ves­toin­neis­ta hou­kut­te­le­vam­pia sot­ke­mat­ta sähkömarkkinoita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Yli­mää­räi­nen säh­kö kan­nat­tai­si ehkä hyvin­kin muut­taa vedyk­si, pro­ses­si on erit­täin yksin­ker­tai­nen ja nopeas­ti käyn­nis­tet­tä­vis­sä. Itse vedyn varas­toin­ti on han­ka­laa joten se oli­si tek­ni­ses­ti, vaan ei poliit­ti­ses­ti kos­ka met­siin ja soil­le mädän­tyes­sään bio­mas­sa niiqu ei sil­leen pala ja siir­ry sit­te myr­kyl­li­se­nä CO2ena ilma­ke­hään , vii­sas­ta sitoa hii­leen jol­loin tuot­tee­na oli­si täl­läi­nen 3. supol­ven vai mikä se nyt oli non­food biopolttoaine. 

    Mikä­li Suo­meen todel­la­kin raken­ne­taan lähi­vuo­si­na 2000 — 3000 MW tuu­li­voi­ma­ka­pa­si­teet­tia, mitä en kyl­lä­kään usko, niin oli­si tie­tys­ti näin veron­mak­sa­ja­na toi­vot­ta­vaa ettei noi­ta sähköä_akkuihin_varastoijia oli­si sil­loin edus­kun­nas­sa enem­mis­töä.. Ei vaik­ka kehi­tyt­ty­neis­tä maa­kun­nis­ta löy­tyi­si kuin­ka hala­paa kii­na­lais­ta supe­rak­kua ja vähän vie­lä vik­sul­le vaalirahaakin..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. On vain niin, että säh­kö­läm­mi­tys ja tuu­li­voi­ma eivät oikein mah­du samaan verk­koon. Minul­le se mer­kit­see, että säh­kö­läm­mi­tyk­sen tulee pik­ku­hil­jaa väistyä.”

    Onko näin, ja jos on, mitä se mer­kit­see enem­mis­töl­le? Kuu­len ydin­voi­ma­ko­koo­mus­lais­ten taput­ta­van kar­vai­sia käsiään.

    Tuu­li­voi­man vai­ku­tus säh­kön hin­taan on vuo­si­ta­sol­la pie­ni. Muis­taak­se­ni pro­fes­so­ri Lund TKK:lta las­ki, että kuu­den­nen ja seit­se­män­nen ydin­voi­ma­lan kor­vaa­mi­nen tuu­li­voi­mal­la vai­kut­tai­si koti­ta­louk­sien säh­kö­las­kuun vain 3 % ver­ran. Säh­kö­läm­mi­tys­ta­los­sa tuo luku oli­si var­maan suu­rem­pi, mut­ta riip­puu­ko säh­kö­läm­mi­tyk­sen koh­ta­lo juu­ri täs­tä kysymyksestä?

    Voi­si olla myös kemian­teol­li­suu­den yksin­ker­tai­sia mut­ta ener­gia­syöp­pö­jä pro­ses­se­ja, jot­ka voi­daan hel­pos­ti sam­mut­taa ja taas käyn­nis­tää säh­kön hin­ta­ti­lan­teen mukaan.”

    Suo­men teol­li­suus on val­mis­tau­tu­nut sää­tä­mään säh­kön­ku­lu­tus­taan sei­saut­ta­mal­la jon­kin ver­ran tuo­tan­toa parik­si pak­kas­päi­väk­si, pörs­si­säh­kön olles­sa kal­leim­mil­laan. Tätä sää­tö­mah­dol­li­suut­ta ei ole jou­dut­tu käyt­tä­mään. Tar­vit­see­ko sen olla help­poa — riip­puu kenel­tä kysytään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Säh­kön­käy­tön jat­ku­va lisään­ty­mi­nen on merk­ki säh­kön uusis­ta käyt­tö­ta­vois­ta ja sil­lä kor­va­taan usein myös tehot­to­mam­pia ener­gioi­ta. Pel­kän tuo­tan­non tehok­kuu­den lisäk­si tulee kat­soa miten lop­pu­käy­tön tehok­kuus on hoidettu.
    Säh­kö­au­to oli­si esi­mer­kik­si jo nykyi­sin ener­gian­käy­tös­sään ener­gia­pi­hein, onhan taval­li­nen auton­moot­to­ri yksi ener­gia­te­hot­to­mim­mis­ta koneis­ta. Säh­kö sovel­tuu erin­omai­ses­ti ja moni­puo­li­ses­ti myös läm­mi­tyk­seen, tämän osoit­taa se suo­sio, min­kä se läm­mi­tys­muo­to­na on saa­nut. Säh­kö on par­hai­ta läm­mi­tys­ta­po­ja haja-asu­tusa­lueil­la. Puu toi­mii vara­läm­mi­tyk­se­nä, vaik­ka eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vin­tä oli­si käyt­tää sovel­tu­va puu raken­nus­ma­te­ri­aa­li­na eikä polt­taa sitä. Polt­ta­mi­sen ohjeis­tus ja opas­tus vaan pitää toteut­taa. Kos­tei­den tilo­jen säh­kö­lat­tia­läm­mi­tyk­sis­sä­kin säh­kö on ener­gia­pi­heim­min ohjat­ta­vis­sa ole­va ener­gia ter­mos­taat­ti­kyt­ki­mien ja kel­lo­jen avul­la. Käte­vyys­hän on syy, että kau­ko­läm­mi­tys­ta­lois­sa­kin käy­te­tään lat­tiois­sa sähkölämmitystä.
    Tilas­to­jen mukaan on säh­kö­läm­mit­tä­jän ener­gian­käyt­tö var­sin koh­tuul­lis­ta tasoa. Vesi­kier­toi­sen muun läm­mi­tyk­sen käyt­tä­mä ener­gia­mää­rä ver­rat­tu­na säh­kö­läm­mi­tyk­sen vas­taa­vaan omi­nais­ku­lu­tuk­seen on yleen­sä kaksinkertainen.
    Uusim­mis­ta ener­gia­ti­las­tois­ta las­ket­tu­na Suo­men pien­ta­lo­jen säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä kuluu ener­gi­aa noin 20 kilowat­ti­tun­tia per kuu­tio, kun asuin­ker­ros­ta­lo­jen läm­mi­ty­se­ner­gian kulu­tus on noin 40 kilowat­ti­tun­tia per kuu­tio. Ylei­ses­ti tut­ki­muk­sis­sa ja ver­tai­luis­sa mui­hin läm­mi­tys­ta­poi­hin teh­dään vie­lä se vir­he, että säh­kö­läm­mit­tä­jän koko­nais­ku­lu­tuk­ses­ta ei pois­te­ta muun talous­säh­kön osuut­ta. Tämä vähen­net­tä­vä osuus on noin kol­man­nes koko kulu­tuk­ses­ta, esi­mer­kik­si koko­nais­ku­lu­tuk­sen olles­sa 18 000 kilowat­ti­tun­tia, menee läm­mi­tyk­ses­sä ja läm­pi­män käyt­tö­ve­den teos­sa noin 12 000 kilowattituntia.

    CO2 ‑pääs­tö­mie­les­sä tulee tar­kas­tel­la käy­tet­ty­jä koko­nai­se­ner­gia­mää­riä ja mil­lä taval­la ener­gia on tuo­tet­tu, huip­pu­ti­lan­nea­jat tehon­tar­ve­mie­les­sä ovat taas huol­to­var­muus­asioi­ta. Nämä tulee hoi­taa erik­seen, kos­ka huip­puai­ka­na käy­te­tyt ener­giat eivät ole kovin iso­ja. Uudet tun­ti­luen­ta­kel­poi­set säh­kö­mit­ta­rit mah­dol­lis­ta­vat hin­taoh­jauk­sen käyt­töön­o­ton, mikä on myös hyvä kei­no huip­pu­jen tasaamiseen.
    Sel­vi­tys­ten mukaan suu­rim­pia huip­pu­jen aiheut­ta­jia ovat käyt­tö­ve­den varaa­jat, jot­ka kyt­key­ty­vät samoi­hin aikoi­hin päälle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Käsit­tääk­se­ni Nor­jas­sa “yli­mää­räi­nen” säh­kö pump­paa vet­tä takai­sin padon ylä­puo­lel­le. Onnis­tui­si kai Suo­mes­sa­kin eikä hom­ma voi ihan jär­je­tön­tä voi olla, vaik­ka var­maan­kin parem­pia­kin hyö­ty­suh­teen kei­no­ja on luvas­sa ehkä vedyssä. 

    Uusim­mas­sa Eco­no­mis­tis­sa on muu­ten jut­tusar­ja uusis­ta ener­gia­läh­teis­tä ja sen sel­lai­ses­ta. Tuu­li­voi­maa käsit­te­le­vä artikkeli
    http://www.economist.com/surveys/displaystory.cfm?story_id=11565667
    pis­tää pit­käl­ti toi­von­sa älyk­käi­siin verk­koi­hin, jot­ka auto­maat­ti­ses­ti lopet­ta­vat säh­kö­ja­ke­lun sovit­tui­hin koh­tei­siin kulu­tus­piik­kien aikana.

    Oli­si­ko jär­ke­vää kopla­ta tuu­li­myl­lyt maa­ta­lous­po­li­tiik­kaan? Eli maa­jus­sit sai­si­vat rahaa ruu­an tuot­ta­mi­sen sijas­ta tuu­li­myl­lyis­tä. Tuu­li­myl­ly tuot­tai­si kai sel­väs­ti enem­män kuin pel­to, tai pikem­min se ei tuh­lai­si yhtä pal­jon ja tuli­si autet­tua sii­nä sivus­sa Afrik­kaa­kin. Poliit­ti­ses­ti juu­ri täl­lai­nen uusi inves­toin­ti­tu­ki oli­si aina­kin help­po sekä koto­maas­sa että EU:ssa, luu­li­sin. Ener­gia­teol­li­suus kyl­lä tai­tai­si urput­taa kil­pai­lu­ti­lan­teen vääristämisestä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Tuhou­tu­nees­sa vies­tis­sä Tapio Laak­so sanoi, että säh­kö­verk­koon mah­tuu 10 % tuu­li­voi­maa ilman uuden­sää­tö­vo­man tar­vet­ta. Jos Meri­tuu­li raken­taa 2000 MW ja For­tum 1300 MW, on se ymmär­tääk­se­ni yli 20 %.

    Mut­ta ongel­ma on ratkaistavissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Ode
    “Voi­si olla myös kemian­teol­li­suu­den yksin­ker­tai­sia mut­ta ener­gia­syöp­pö­jä pro­ses­se­ja, jot­ka voi­daan hel­pos­ti sam­mut­taa ja taas käyn­nis­tää säh­kön hin­ta­ti­lan­teen mukaan. Alu­mii­ni­su­la­tot oli­si­vat täl­lai­sia, mut­ta ne sopi­ne­vat sil­ti parem­min Islan­tiin, jos­sa säh­kö on hal­paa aina.”

    Ymmär­tääk­se­ni joi­ta­kin toi­min­to­ja teh­tail­la aje­taan ylös ja alas ene­re­gian hin­to­jen mukaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Aika has­sua, että kau­ko­läm­pöön lii­tet­tyi­hin ker­ros­ta­loi­hin raken­ne­taan vie­lä tänä päi­vä­nä suo­ral­la säh­kä­läm­mi­tyk­sel­lä toi­mi­va muka­vuus­lat­tia­läm­mi­tys kos­tei­siin tiloi­hin. Tämä voi­tai­siin toki teh­dä vesi­kier­toi­se­na, jol­loin se hyö­dyn­täi­si kau­ko­läm­pöä. Oli­si­han se hie­man kal­liim­pi, mut­ta lisäin­ves­toin­ti mak­sai­si itsen­sä aika pian takai­sin. Lisäk­si kau­ko­läm­pöön lii­tet­ty­jen ker­ros­ta­lo­jen huo­neis­to­koh­tai­sien ilman­vaih­to­ko­jei­den jäl­ki­läm­mi­tys­pat­te­rit toi­mi­vat poik­keuk­set­ta säh­köl­lä. Nehän toi­mi­vat juu­ri kovim­pien pak­kas­ten aikaan suo­ral­la säh­kö­läm­mi­tyk­sel­lä 500–1000W jokai­ses­sa asun­nos­sa. Pitäi­si­kö­hän mää­räyk­siä kiris­tet­täes­sä puut­tua tähän­kin epäkohtaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Insi­nöö­ri, muu­tin juu­ri rivi­ta­loon johon puu­ha­taan vesi­kier­tois­ta lat­tia­läm­mi­tys­tä kylp­pä­rei­hin sit­ten kun nii­tä muu­ten­kin uusi­taan, eli on tähän ongel­maan herät­ty talo­yh­tiöis­sä. Ja toi­saal­ta, vaik­ka oli­si säh­kö­lat­tia­läm­mi­tys, niin läm­mön­läh­tee­nä on edel­leen myös vesikiertopatteri.

    Mut­ta var­si­nai­ses­ta aihees­ta, en voi vält­tyä huo­miol­ta että tämä kes­kus­te­lu tai­taa kol­ku­tel­la osal­lis­tu­jien tek­ni­sen tie­tä­myk­sen rajo­ja, alle­kir­joit­ta­nut mukaan lukien. Alleo­le­vaa toi­vot­ta­vas­ti joku osaaa­vam­pi korjaa.

    Osmol­ta menee tar­kem­min aja­tel­len eri sää­to­voi­man tar­peet sekai­sin. Se että säh­kö­läm­mi­tys tuot­taa hui­mia kulu­tus­piik­ke­jä joi­ta ei voi hoi­taa oikein muul­la kuin hii­li­lauh­teel­la tai kaa­su­tur­bii­nil­la on täy­sin tot­ta, mut­ta tämä kos­kee vain lyhyeh­kö­jä tal­vi­pät­kiä. Tuu­li­voi­man tuo­tan­to taas heit­te­leh­tii ympä­ri vuoden.

    Säh­kön varas­toin­ti jol­la voi­tai­siin hoi­taa nuo tal­vi­pii­kit edel­lyt­täi­si tapaa varas­toi­da säh­köä kuu­kausik­si, muu­ta­man päi­vän tyve­net lie­ne­vät lähem­pä­nä vuo­ro­kau­den sisäl­lä tapah­tu­vaa vaih­te­lua, joka tie­tääk­se­ni hoi­de­taan pit­käl­le käyt­tä­mäl­lä vesi­voi­maa enem­män päivällä.

    Ydin­voi­mas­sa on saman tapai­set ongel­mat kun se ei jous­ta kysyn­nän mukaan. Säh­kö­läm­mi­tys on ongel­ma joka tapauk­ses­sa, ydin- tai tuu­li­voi­maa, tai ei kumpaakaan.

    Säh­kön varas­toin­ti ei sinän­sä ole vai­ke­aa, mut­ta sen teke­mi­nen kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti on. Vedyn tuot­ta­mi­ses­sa elekt­ro­lyy­sil­lä hyö­ty­suh­de on muis­taak­se­ni 50%, myös akuis­sa on muun­nos­hä­vik­kiä ja ne ovat kal­lii­ta. Teho­kas vesi­pump­paa­mo taas edel­lyt­täi­si sel­lai­sia kor­keus­e­ro­ja joi­ta meil­tä ei oikein löy­dy. Jotain muis­tan luke­nee­ni sel­lai­ses­ta kon­sep­tis­ta jos­sa käy­tet­täi­siin van­ho­ja kai­vos­kui­lu­ja, eli pum­pat­tai­siin siel­tä vet­tä pois ja valu­tet­tai­siin tur­bii­nin läpi takaisin…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Insi­nöö­ri: Osaat­ko selit­tää mis­tä sit­ten joh­tuu, että näi­tä säh­kö­läm­mi­tyk­siä käy­te­tään kau­ko­läm­pöön lii­te­tyis­sä talois­sa, jos ker­ta inves­toin­ti mak­saa itsen­sä takai­sin aika pian? Oli­si­ko mää­räyk­siä kiris­tet­täes­sa kui­ten­kin hyvä säi­lyt­tää valin­nan vara, eikä pakot­taa ihmi­siä rat­kai­sui­hin, jot­ka eivät ole heil­le järkeviä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Osmo on laa­ti­nut otsi­kon sen ver­ran epä­mää­räi­ses­ti, että aihees­ta voi kir­joit­taa vähän mitä sat­tuu, joten… Säh­kö kuu­luu polt­to­moot­to­rin, rokot­tei­den, anti­bioot­tien ja ehkäi­sy­pil­le­rin kans­sa sar­jaan maa­il­man par­haat keksinnöt.

    Mut­ta yhtä ongel­maa ei ole rat­kais­tu, säh­kön varas­toin­tia. Sil­loin kun tuu­li­myl­lyn ropel­li pyö­rii täy­sil­lä tai ulli­ve­si vir­taa, niin aurin­gon ener­gi­aa valuu hukkaan.

    Tääl­lä joku heit­ti aja­tuk­sen tuu­lie­ner­gian sito­mis­ta vetyyn. Hie­no aja­tus (samaan sar­jaa kuu­luu aurin­gon suo­ran sätei­lyn sito­mi­nen vetyyn). Täs­sä saa­tai­siin kak­si kär­päs­tä, jopa kol­me, samal­la iskul­la. Ensin­nä­kin ener­gia tal­teen ja sii­tä auton tank­kiin ja talon läm­mi­tyk­seen polt­toai­net­ta. Kol­mat­ta kär­päs­tä en nyt tähän hätään keksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Tuu­li­voi­ma­kes­kus­te­lus­sa minua häi­rit­see tämä: vas­tus­ta­jat sano­vat, että ener­gi­aa saa­daan jos sat­tuu tuu­le­maan ja puol­ta­jat sano­vat, että Suo­men kokoi­ses­sa maas­sa aina jos­sa­kin tuu­lee. Tähän se sit­ten jää.

    MIk­si asi­aa ei tut­ki­ta? Kum­pi­kaan puo­li ei minun mie­les­tä­ni ole täl­lai­siin tut­ki­muk­siin vedonnut.

    Voi olla, että pel­kät meteo­ro­lo­gi­set tie­dot­kin riit­täi­si­vät, mut­ta voi­si olla hyvä, jos sin­ne ole­te­tun tuu­li­myl­lyn pai­kal­le (ja jopa oike­aan kor­keu­teen) vie­täi­siin oikei­ta pro­pel­le­ja, jot­ka pari vuot­ta keräi­si­vät dataa siel­tä oikeas­ta pai­kas­ta. Näi­tä etä­käyt­töi­siä tuu­lia­se­mia kun oli­si käy­tös­sä muu­ta­ma sata, voi­si kes­kus­te­lu hiu­kan nyt­käh­tää eteen­päin. Tie­dot yhteen ja ver­tai­luun mm. saman­ai­kai­sen säh­kön­ku­lu­tuk­sen kans­sa, niin näki­sim­me, oli­si­ko tuu­li­voi­ma häi­rik­kö vai kom­pen­soi­si­vat­ko ne tois­ten­sa piikit.

    Oli­si­han sel­lai­nen kal­lis, toki — mut­ta hal­pa sel­lai­nen veko­tin oli­si oike­aan tuu­li­myl­lyyn ver­rat­tu­na. Ja siirrettävissä.

    Tou­ko Mettinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Tähän koh­taan kuu­lui­si huokaus.

    Säh­köä ei kan­na­ta käyt­tää pää­asial­li­se­na ylei­se­nä läm­mi­tys­läh­tee­nä vaik­ka säh­köä saa­tai­siin­kin varas­toi­tua. Poik­keuk­se­na ehkä tilan­ne, jos­sa kaik­ki ener­gia tuo­te­taan aurin­gon­va­lol­la tms. Syy­nä on se, että kai­kes­sa ener­gian­tuo­tan­nos­sa syn­tyy huk­ka­läm­pöä. Min­kään säh­kön­tuo­tan­to­pro­ses­sin hyö­ty­suh­de ei ole 1. 

    Esi­mer­kik­si niin kau­an kuin ydin­voi­maa käy­te­tään — toi­vot­ta­vas­ti vie­lä pit­kään — on suo­ras­taan rikol­lis­ta, että sen huk­ka­läm­pöä (jota tulee luok­kaa kak­si kol­mas­osaa ener­gias­ta) ei puh­taas­ti poliit­ti­sis­ta syis­tä voi­da käyt­tää hyö­dyk­si oikein mis­sään tai miten­kään. Sen­si­jaan se pus­ke­taan mereen, mis­sä sii­tä on lähin­nä haittaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Lat­tia­läm­mi­tyk­ses­sä käy­te­tään säh­köä, kos­ka lat­tia­läm­mi­tys ei var­si­nai­ses­ti läm­mi­tä (tai sil­lä ei ole aina­kaan tar­koi­tus läm­mit­tää) sitä tilaa, jos­sa se on. Sen tar­koi­tus on läm­mit­tää vain se lat­tian pin­ta ns. muka­vuus­läm­pöön. Kyl­lä siel­lä kyl­py­huo­neis­sa edel­leen on ne läm­pö­pat­te­rit seinillä. 

    Kun huo­ne on muu­ten läm­min, muka­va lat­tia­läm­mi­tys saa­daan hyvin­kin alhai­sel­la tehol­la aikai­sek­si. Aina­kin meil­lä 12 neliöi­sen kyl­py­ti­lan lat­tia­läm­mi­tin on mak­si­mi­te­hol­taan sel­lai­sen 700 wat­tia, ja riit­tää var­sin hyvin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Kyl­lä muka­vuus­lat­tia­läm­mi­tys läm­mit­tää osal­taan asun­toa. 700 wat­tia riit­tää läm­mit­tä­mään useam­man mata­lae­ner­gia asun­non ‑20 asteen pakkasella.
    Kau­ko­läm­möl­lä toteu­tet­tu vesi­kier­toi­nen lat­tia­läm­mi­tys on kus­tan­nus­te­hok­kain tapa läm­mit­tää mär­kä­ti­lat, jos se on lii­tet­ty kaukolämpöverkkoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra Says:
    26. kesä­kuu­ta 2008 kel­lo 21.45

    “Hei! Tämä­hän on vas­ta­puo­len argu­ment­ti ja siten täyt­tä hölynpölyä.”
    Tämä Pek­ka Rau­kon tapa pää­tel­lä on aivan jär­je­tön, mut­ta vali­tet­ta­van yleinen.”

    Sor­ry. “Argu­ment­ti­ni” oli­si luon­nol­li­ses­ti kai­van­nut jon­kin iro­ni­aa kuvaa­van hymiön, mut­ta sor­ruin jäl­leen pitä­mään tyy­li­la­jia lii­an ilmeisenä.

    Mei­dän säh­kö­mark­ki­nam­me eivät sijoi­tu Suo­men­lah­den ja Perä­me­ren väliin. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että ne sijait­si­si­vat Tans­kas­sa. Sik­si sel­lai­ses­ta kuvit­teel­li­ses­ta tilan­tees­ta on mel­ko hyö­dy­tön­tä keskustella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Mei­dän säh­kö­mark­ki­nam­me eivät sijoi­tu Suo­men­lah­den ja Perä­me­ren väliin. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että ne sijait­si­si­vat Tans­kas­sa. Sik­si sel­lai­ses­ta kuvit­teel­li­ses­ta tilan­tees­ta on mel­ko hyö­dy­tön­tä keskustella”

    jep noin mäkin asi­aa alus­sa ajat­te­lin mut­ta näin se ei ole, tuu­li­voi­ma ei tar­vit­se pal­joa sää­tö­voi­maa. lisäk­si suo­mes­sa tuu­li­sin­ta on tal­vel­la jol­loin säh­kön­ku­lu­tus­kin on suu­rin­ta. tutus­tu tar­kem­min tuu­li­voi­maan, sii­nä on potentiaalia

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.