Syöpää kännykästä?

Hel­sin­gin Sano­mat kir­joitt­taa tänään näyt­tä­väs­ti kan­sain­vä­li­ses­töä tut­ki­ja­ryh­mäs­tä, joka varoit­taa mat­ka­pu­he­lin­ten aiheut­ta­mas­ta syöpäriskistä.

Kän­ny­köi­den käyt­töön­ot­to on ollut aika­mois­ta uhka­pe­liä, kos­ka sätei­lyn vai­ku­tuk­sis­ta ei ole ollut kun­nol­lis­ta tie­toa. Jos kän­nyk­kä oli­si lää­ke, sen hait­ta­vai­ku­tuk­sia sel­vi­tet­täi­siin yhä kokeis­sa, eikä tuo­te oli­si saa­nut myyntilupaa.
Kui­ten­kin kun ne ovat nyt olleet laa­ja­mit­tai­ses­ti käy­tös­sä vii­ti­sen­tois­ta vuot­ta,  aivo­syö­pien oli­si pitä­nyt väes­tö­ta­sol­la lisään­tyä mer­kit­tä­väs­ti,  jos puhe­li­met oli­si­vat niin vaa­ral­li­sia kuin tut­ki­jat anta­vat ymmär­tää. Toki syö­vän kehit­ty­mi­nen voi vie­dä aikaa yli 15 vuot­ta, mut­ta kyl­lä syö­vän ilmaan­tu­vuu­den oli­si pitä­nyt kään­tyä jo jyrk­kään nousuun.

13 vastausta artikkeliin “Syöpää kännykästä?”

  1. Täy­tyy muis­taa että “kän­ny­kät” on kat­to­kä­si­te jon­ka alle kuu­luu monia eri taa­juuk­sil­la toi­mi­via lait­tei­ta. Kai­kis­ta ei ole pit­kää käyt­tö­ko­ke­mus­ta. Itseä­ni on myös mie­ti­tyt­tä­nyt vii­me vuo­si­na yleis­ty­neet wlan-tukia­se­mat, joi­ta löy­tyy jo mones­ta kodis­ta. Ne “sätei­le­vät” naa­pu­ris­ta, vaik­kei itse lai­tet­ta omis­tai­si­kaan (vrt. parveketupakointi). 

    Toi­saal­ta esim. mik­ro­aal­to­uu­nit ja radio/tv-lähe­tyk­set ovat olleet kes­kuu­des­sam­me jo yli suku­pol­vien­kin eikä niis­tä tiet­tä­väs­ti ole ollut ter­veys­hait­to­ja (jos ei ros­ka­ruo­kaa ja lii­kun­nan vähe­ne­mis­tä lasketa).

  2. Voi vain kuvi­tel­le pal­jon­ko eri­lai­sia ”radio­lo­ge­ja” ketut­taa ”meteo­ro­gien” vii­me vuo­sien menes­tys 🙂 Rahaa ja pill.. kun­ni­aa tulee kun saa­vis­ta kaa­ta­mal­la mil­lä tahan­sa tuo­mio­päi­vän pro­fe­tial­la ja län­si­maa­lais­ten syyl­lis­tä­mi­sel­lä. Eikä tar­vit­se vai­va­ta itse­ään mil­lään tosi­asioil­la, puh­das usko riittää.

    Englan­ti on ilmei­ses­ti nous­sut säh­kö­al­ler­gia­tie­tei­den suur­val­lak­si nyt kun teol­li­suus on jo pää­osin hävin­nyt siel­tä. Ehkä­pä eri­lais­ta pseu­do­tie­teis­tä ja tulee­kin uusi ”nokia” sin­ne Englan­tiin poh­jan­me­ren öljyn loput­tua, katu­ku­vas­ta pää­tel­len pulaa aina­kaan voo­doon huip­puo­saa­jis­ta ei tule.

    Mikä­li kän­ny­köi­den ja mui­den säh­kö­lait­tei­den sätei­lyn aiheut­ta­ma oirei­lu pie­ru- ja luu­lo­tau­tei­na saa­tai­siin rajat­tua jul­ki­sen ter­vey­den­hoi­don ulko­puo­lel­le, vapau­tui­si sin­ne­kin run­saas­ti resurs­se­ja. Näi­tä epäi­le­mät­tä monil­le aivan todel­li­sia vai­vo­ja voi­tai­siin hoi­taa menes­tyk­sel­lä yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la esim. kor­va­kynt­ti­lä­hoi­dol­la, tarot kor­teil­la, mag­nee­teil­la, rei­ki­pa­ran­nuk­sel­la ja jne jne.. Eikä hoi­don anta­jan tar­vit­si­si edes olla jul­ki­sil­la varoil­la kal­liis­ti kou­lu­tet­tu lääkäri.

  3. Aurin­ko­kin sätei­lee säh­kö­mag­neet­tis­ta sätei­lyä monil­la eri taa­juuk­sil­la, ja aurin­gon sätei­lyn tie­de­tään aiheut­ta­van mm. iho­syö­pää. Erään tut­ki­muk­sen mukaan auron­gos­ta saa­ta­va D‑vitamiini kui­ten­kin ehkäi­see sai­rauk­sia enem­män kuin aurin­gon sätei­ly nii­tä aiheut­taa, joten aurin­koa kan­nat­taa ehkä kui­ten­kin koh­tuu­del­la ottaa.

    Gril­li­mak­ka­ra, kos­su, lin­tuinfluens­sa ja aids tap­pa­vat myös. Ja kän­nyk­kä voi tap­paa myös autos­sa ilman laki­sää­teis­tä hands free­tä. Toi­vot­ta­vas­ti media muis­taa noi­ta­kin kuo­let­ta­via uhkia ker­ra­ta, jot­tei­vät pää­se kan­sal­ta unohtumaan.

  4. Ehkä ei kan­na­ta kui­ten­kaan nau­res­kel­la ja vähä­tel­lä suo­ral­ta kädel­tä asi­aa. Meil­lä ei vie­lä ole suku­pol­vea, joka oli­si käyt­tä­nyt mat­ka­pu­he­lin­ta vaa­dit­tua viit­tä­tois­ta vuot­ta lap­ses­ta läh­tien. Kän­nyk­kä yleis­tyi vas­ta 90-luvun puo­les­sa välissä. 

    Poi­ka­ni on nyt 16, hän on saa­nut oman luu­rin 6‑vuotiaana. Sii­tä läh­tien lai­te on ollut enem­män tai vähem­män menos­sa muka­na, eikä taa­tus­ti aina vähin­tään met­rin pääs­sä kuten oli suo­si­tus Sanomissa 

    Mikä­hän perä­kär­ry­sys­tee­mi pitäi­si hank­kia, jot­ta mat­ka­pu­he­lin oli­si nimen­sä veroi­ses­ti mat­kas­sa muka­na. Noil­la ohjeil­la­han sitä ei voi pitää tas­kus­sa tai laukussa.

  5. Minun­kin mie­le­tä ihan tur­haa veuh­kaa­mis­ta. Noin aja­tel­tu­na ihan mikä tahan­sa asia on vaa­ral­li­nen, kuten onkin. Elä­mä on!

  6. Niin en tie­dä onko sätei­ly vaa­ral­lis­ta tai ei. Mut­ta esim. Sak­sas­sa ei suo­si­tel­la Wlan:a kou­lui­hin tai se on suo­ras­taan kiel­let­tyä. Juu­ri näi­hin mah­dol­li­siin sätei­ly­hait­toi­hin vedo­ten. Näin on aina­kin erääs­sä sak­san leh­des­sä kirjoitettu.

  7. Kän­nyk­kä sätei­lyn hait­ta­vai­ku­tuk­sien sel­vi­tys ei voi ver­ra­ta laak­kei­siin, vaan pitäi­si ver­taa mui­hin yhdis­tei­siin kuten halo­ge­ni­set yhdis­teet, jot­kä otet­tiin käyt­töön ilman mitään tut­ki­muk­sia, ei edes tie­toa, vaan pelk­kiä olet­ta­muk­sia. Kun hait­ta­vai­ku­tuk­set tuli ilmi, ne kor­va­taan muil­la halo­ge­neil­lä samal­la periaatteella.

    Nyt on kan­sain­vä­li­ses­ti menos­sa ENSIMMÄINEN laa­ja­mit­tai­nen epi­de­mio­lo­gi­nen tut­ki­mus asias­ta (kän­ny­köi­den sätei­lys­tä). Syö­vän kehit­ty­mi­nen voi vie­dä jopa 40 vuot­ta, riip­pu ihmi­sis­ta, ympä­ris­tös­tä, olo­suh­teis­ta ja mones­ta muus­ta. Ihmi­set jot­ka aloit­ta­vat tupa­koin­nin nuo­ree­na sai­ras­ta­vat syö­pään kes­ki­mää­rin yli 60 kymp­pi­se­nä, eli ei todel­la­kaan 15 vuodessa. 

    Sama pätee asbes­tiin (kesk. noin 20–40 vuot­ta) dioxi­nin aiheut­ta­ma syö­pä on myös 25–40 vuot­ta. On täy­sin mah­do­ton­ta todis­taa että joku syö­pä on X altis­teen aiheut­ta­ja. Ei voi­da siis olet­taa tai todis­taa mikään syö­vän ilman­tu­vuu­den nous­sua kän­ny­kän käy­tös­tä vaik­ka se aiheut­tai­si syöpää. 

    Kän­ny­kän sätei­lys­tä on vah­vaa evi­dens­siä (in vit­ro ja eläin­ko­kees­sa) että se toi­mii syö­vän pre­kurs­so­ri­na kun saman aikai­ses­ti altis­tu­taan moneel­le muul­le altis­teil­le jot­ka yksi­nään ei usko­ta aiheut­ta­van syö­pää, mut­ta sätei­lyn kans­sa kyl­lä­kin, osit­tain artik­ke­lin tut­ki­mus perus­tuu tähän oletukseen. 

    Samoin näyt­tää toi­mi­van altis­ta­mi­nen jat­ku­val­le melul­le tie­tyis­sä olo­suh­teis­sa. Ja kun altis­tu­taan noin 30000 kemi­kaa­li yhdis­teil­le saman aikai­ses­ti plus sätei­ly, melu ja mon­ta muu­ta, onhan se vähän näi­viä aja­tel­la että sii­tä ei seu­raa mitään.

    Sik­si kysei­nen artik­ke­li pai­not­taa varo­vai­suut­ta lap­sien kän­ny­kän käy­tös­sä, eli ei ole mikään huo­no idea näis­sä puit­tees­sa sovel­taa sitä varo­vai­suus­pe­ri­aa­tet­ta. Lopul­li­sia tulok­si saa­daan, jos saa­daan, jos­kus 15–20 vuo­den päästä.

  8. Ruot­sa­lais­tut­ki­muk­ses­sa ‘Long-term use of cel­lu­lar pho­nes and brain tumours: inc­rea­sed risk associa­ted with use for ≥ 10 years’ yli kym­me­nen vuo­den kän­ny­kän­käyt­tö lisä­si­kin tiet­ty­jen aivo­syö­pien ris­kiä. Mut­ta tai­taa olla niin, että kun nii­den alku­pe­räi­nen­kin esiin­ty­vyys on aika pien­tä, niin ris­kin kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen ei pal­jon näy.

  9. Jos kän­nyk­kä oli­si lää­ke, sen hait­ta­vai­ku­tuk­sia sel­vi­tet­täi­siin yhä kokeis­sa, eikä tuo­te oli­si saa­nut myyntilupaa”

    Sama pätee lenk­ki­mak­ka­raan, tuo lää­ke­jut­tu on vähän sel­lai­nen kate­go­ri­nen yleis­ver­taus. Jos pel­kää tuo­ta aivo­syö­pää niin onhan nii­tä nap­pi­kuu­lok­kei­ta. Sel­lai­sen avul­la voi pelon käte­väs­ti siir­tää alas­päin kives­syö­pään, pysyy­hän sit­ten aina­kin aivot pystyssä.

  10. Joku sätei­ly­kes­kuk­sen hem­po sanoi aikoi­naan, että vaik­ka mitään var­maa syö­vän syn­nys­tä ei voi sanoa, kan­nat­taa miet­tiä, mis­sä sitä kän­nyk­kää pitää, ei mie­lel­lään lähel­lä aivo­ja tai sukue­li­miä. Itse pidän rin­ta-/po­vi­tas­kus­sa, mut­ta kos­ka siel­lä­kin on noi­ta syö­pä­alt­tii­ta eli­miä, vaih­dan välil­lä mui­hin taskuihin.

    Pien­ten las­ten ei ilmei­ses­ti kan­na­ta pitää luu­ria aivo­jen lähel­lä. Sen voi vält­tää, mut­ta ehkä kui­ten­kin lähin­nä teo­rias­sa. Itse yri­tin nimit­täin aikoi­naan kehot­taa lap­sia käyt­tä­mään hands­free­tä, mut­ta sen ver­ran pon­net­to­mas­ti, että ei sil­lä mitään vai­ku­tus­ta ollut. Kun puhe­lin soi, ei sitä ruve­ta kai­va­maan kuu­lok­kei­ta taskusta.

  11. Kui­ten­kin kun ne ovat nyt olleet laa­ja­mit­tai­ses­ti käy­tös­sä vii­ti­sen­tois­ta vuot­ta, aivo­syö­pien oli­si pitä­nyt väes­tö­ta­sol­la lisään­tyä mer­kit­tä­väs­ti, jos puhe­li­met oli­si­vat niin vaa­ral­li­sia kuin tut­ki­jat anta­vat ymmärtää. ”

    Nime­no­maan noin. Itseä­ni häi­rit­see se, että monet tut­ki­jat näyt­tä­vät teke­vän ties min­kä aineis­ton nojal­la yleis­tyk­siä, jot­ka avu­li­aat toi­mit­ta­jat popu­la­ri­soi­vat ja uskol­li­set luki­jat jalos­ta­vat urbaanilegendoiksi.

    Huo­men­na käy­dään­kin kah­vi­huo­ne­kes­kus­te­lu­ja sii­tä, että voi­si­ko ano­pin äskei­nen syö­pä­kuo­le­ma 15 vuot­ta sit­ten todet­tuun syö­pään ja oma 15 vuo­den aika­na mer­kit­tä­väs­ti huo­non­tu­nut iho olla yhtey­des­sä kännykkäsäteilyyn.

  12. Tääl­lä­pä Hau­ta­lan teknofobiaa:

    Kan­san­edus­ta­ja Hei­di Hau­ta­la (vihr.) vaa­tii tänään jät­tä­mäs­sään kir­jal­li­ses­sa kysy­myk­ses­sään hal­li­tus­ta otta­maan vaka­vas­ti uusim­mat tut­ki­mus­tu­lok­set lan­gat­to­man vies­tin­nän mah­dol­li­sis­ta terveysriskeistä. ”

    http://www.vihrealiitto.fi/fi/node/2896

  13. Hyviä poh­din­to­ja, Osmo, eri­tyi­ses­ti tuo lää­ke­tes­ti­ver­taus. Yhden asian lisäi­sin: Mai­nit­se­ma­si 15 vuo­den käyt­tö­ai­ka ei vält­tä­mät­tä ker­ro kaik­kea. Aikai­sem­pi NMT sig­naa­li oli jat­ku­vaa, ei-puls­sat­tua. Saman­lais­ta kuin radiolähetykset.

    GSM- ja 3G-sig­naa­li on taas purs­keis­ta, puls­sat­tua. Tämä tuo jo oman ris­ki­ker­toi­men­sa pääl­le, täs­tä Carl Raleigh antaa hyvän kuvan sig­naa­li­mo­du­loin­ti­kat­sauk­ses­saan: http://www.bioinitiative.org/report/docs/section_14.pdf

    3G:n eli UMT­Sin “eri­koi­suus” on QPSK (Qua­dra­tu­re Pha­se Shift Keying). Täs­tä joh­tu­vaa sig­naa­li­ku­vio­ta (kat­so dia 15: http://www.it.lut.fi/kurssit/06–07/Ti5312600/luentokalvot/luento05.pdf ) pääm­me ja solum­me ei tun­nu kestävän.

    Perus­te­len::

    - Hol­lan­nin hal­li­tuk­sen tilaa­mas­sa TNO-tut­ki­muk­se­sa UMTS-altis­tuk­sen jäl­keen koe­hen­ki­löil­lä oli enem­män pään­sär­kyä ja mui­ta sub­jek­tii­vi­sia tun­te­muk­sia kuin GSM-altis­tuk­sen jälkeen.
    http://www.ai.ch/de/onlinedienste/publikationen/?action=download&id=2022

    - Reflex-tut­ki­mus­pro­jek­tin joh­ta­ja, pro­fes­so­ri Franz Adl­ko­fer näkee UMTS:n ris­kit vie­lä karum­min: “DNA-kak­sois­kier­teen kat­kea­mis­ta tapah­tuu 1/40 osas­sa raja-arvos­ta eli UMTS-sig­naa­li on 10 ker­taa vai­kut­ta­vam­paa kuin GSM-signaali.
    http://www.iddd.de/umtsno/100aerzte.htm#fraadl

    - Karo­lins­ka ins­ti­tu­tin tuki­ja Igor Bely­aje­vin mukaan 1 tun­nin UMTS puhe­lu pää­tä vas­ten näkyy solu­ta­sol­la 72 tuntia.
    http://www.mwr.medianis.net/pdf/Vol11No2-03-IBelyaev.pdf
    http://web.comhem.se/igor.belyaev/miljomag.pdf

    - Tho­mas Till­ma­nin hii­ril­lä teh­ty­jen UMTS-kokei­den tulok­set ja nii­den jul­kis­tus arvo­val­tai­ses­sa OMICS-konferenssissa:
    http://www.imba-research.eu/imba-workshop/program-and-abstracts/index_html/2008–05-19.1320329443/download

    Toki yo. läh­tei­tä kan­nat­taa kriit­ti­ses­ti tar­kas­tel­la, mut­ta ne osoit­ta­vat, että UMT­Sis­sa pii­lee isom­pi ris­ki kuin GSM:ssä saa­ti sit­ten NMT:ssä. Vai­ku­tuk­set voi­vat syö­pien sijaan olla enem­män käpy­rau­ha­sen mela­to­nii­nin­tuo­tan­toon ja sen kaut­ta uneen + Alz­hei­me­rin lisään­ty­mi­seen. Aika näyttää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.