Jostakin osui silmiini taas Matti Vanhasen kirjoitus, jossa hän puolustelee yhdyskuntarakenteen hajottamista. Hänen mukaansa omakotilo ja kaksi autoa pihassa ‑mallista saadaan ekologisesti kestävä, kun ryhdytään käyttämään uusiutuvia energialähteitä lämmittämiseen ja autoiluun. Ajatus, että energiaa voi rauhassa haaskata, kunhan se on uusiutuvaa, on loogisesti väärin niin kauan, kun uusiutuvia ei riitä kaikkeen energiankäyttöön. Se on loogisesti väärin, vaikka kuvittelisimme, että ”uusiutuva” energia olisi sitä oikeasti, mikä ei peltoenergian osalta edes pidä paikkaansa.
Niin kauan kun uusiutuvasta energiasta vallitsee niukkuutta, se, että yksi käyttää uusiutuvaa enemmän merkitsee, että sitä riittää muille vähemmän. Vanhasen ihailema pendelöijäperhe pahentaa ilmastonmuutosta, vaikka kuinka tankkaisi palmuöljystä valmistetulla biodieselillä.
Pieni myönnytys Vanhaselle on tehtävä: jos perhe siirtyy maalämmön käyttäjäksi, siinä yhteydessä lisääntyy myös uusiutuvan energian tarjonta. Maalämpökin on kuitenkin haaskaavampaa kuin on jopa kivihiilellä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa tuotettu kaukolämpö. Jos maalämpöä käyttävä muuttaa sähköä lämmöksi hyötysuhteella 3:1, hän käyttää (marginaalisesti) sähköä, joka on valmistettu lauhdevoimalassa, jossa lämpöä on muutettu sähköksi hyötysuhteella 1:3, eli koko touhussa muutetaan lämpöä lämmöksi hyötysuhteella 1:1 – tai jotain sinne päin.
Tätä en oikein koskaan ole ymmärtänyt. Maalämmöstä puhutaan uusiutuvana energianlähteenä, mutta minä en osaa piirtää mielessäni sellaista taserajaa, jonka perusteella maalämpösysteemi toimisi energian lähteenä verkossa. Maalämpö kuluttaa, ei tuota energiaa. Myönnän, että maalämpö kuluttaa energiaa vähemmän kuin moni muu systeemi, mutta ei kai kukaan täysipäinen seinän lämpöeristystäkään energianlähteeksi väitä.
Vanhasen kommenttien ihmettelyyn minulla ei ole lisättävää.
“Hänen mukaansa omakotilo ja kaksi autoa pihassa ‑mallista saadaan ekologisesti kestävä, kun ryhdytään käyttämään uusiutuvia energialähteitä lämmittämiseen ja autoiluun.”
Niin on jos siltä näyttää. Loogiset argumentit eivät muuta asiaa suuntaan tai toiseen. Faktat ovat lopulta aika ikävystyttäviä.
Kyse on kai lopulta siitä miten kognitiivista dissonanssia hoidetaan. Keskustan tapa on kieltää ristiriidan olemassaolo. Käyhän se niinkin.
Käsittääkseni Vanhanen aikoo kokeilla uudessa talossaan teoriaansa käytännössä. Varmaankin saa talonsa ja ehkä pendelöintinsäkin ekologisemmaksi kuin kaupungissa, jos vain rahaa riittää poltettavaksi.
Epävarmaa käsittääkseni on vain se, menevätkö investoinnit nykyisillä hinnoilla älyttömiksi eli pitäisikö hänen kuitenkin muuttaa Eiraan ja ostaa sitten “säästyneillä” rahoilla jotain muuta eettisestä. Vai pitäisikö häntä verrata keskiverto eiralaiseen, joka käyttää “säästyneet” rahat SUViin, kesähuvilaan ja ulkomaanmatkailuun.
Tavallinen pulliainen Nurmijärveltä ei kai pysty kustantamaan ihan vielä kaupunkia ekologisempaa elämää, mutta kohta pystyy. Silloin pakettiin kuulunee maa- tai järvilämpö, aurinkopaneelit ja oma tai osuuskunnan omistama tuulimylly plus sähköauto. Energiatehokas talo tietysti myös.
Tällainen systeemi lisää uusiutuvan energian niukkuutta vain pitkän mutkan kautta jos silloinkaan.
Sama niukkuusargumentti pitäisi saada niiden päihin, jotka kauppaavat tai ostavat vanhaa vesivoimaa Norppasähkönä tai muuten erityisen ympäristöystävällisenä. Rajallisen kapasiteetin haaliminen muilta omaan töpseliin ei auta ympäristöä pätkän vertaa, varsinkin jos ostetun omatunnon turvin on helpompi polttaa vähän enemmän ylimääräistä.
Kysymys on siitä, että verrataan uudempaa teknologiaa vanhaan. Teknologiamyynnissä, tunnustan osallisuuteni, tämä menee niin että meidän tietokone, pesukone, tms. kuluttaa 50% vähemmän sähköä kuin kilpailijan yleisesti käytössä oleva malli, eli säästät kuin vaihdat merkkiä. Saman tosin yleensä saavuttaa ostamalla kilpailijan uudet laitteet. Se että vertaa uuden omakotitalon kulutusta keskimääräiseen, eli noin 30 vuotta vanhaan helsinkiläiseen kerrostaloon on sitä samaa puppua.
Puusta tehdyt rakennukset sitovat hiiltä, niin kaupungissa kuin maalla. Tuulivoimalla voi tuottaa sähköä niin ratikoille kuin sähköautoillekin, ja ratikka kuluttaa edelleen vähemmän energiaa. Auton voi tehdä keveämmistä materiaaleista, esim. hiilikuidista tai alumiinista, jolloin se vie vähemmän energiaa, mutta niin voi tehdä bussinkin (Sveitsissä on muuten kuulemma tehty tällaisia kevytjunia). Maalämpöäkin voi hyötykäyttää keskitetysti, jos se on järkevää.
Pääsääntöisesti kaikki vanhaslaiset energiansäästökonstit voidaan toteuttaa niin hajautetusti kuin keskitetystikin, ja jälkimmäinen on yleensä tehokkaampaa. Tarkemmin, sillä onko asuinrakennus rakennettu puusta ei ole mitään tekemistä Nurmijärvellä tai Helsingissä asumisen kanssa.
Sata vuotta sitten tehtaat, sairaalat, jne. tuottivat itse sähkönsä. Sittemmin ollaan siirrytty keskitettyyn energiantuotantoon sen takia että se on tehokkaampaa ja joustavampaa.
Jos Loviisan ydinvoimalat olisi aikanaan rakennettu esim. Östersondomiin, niiden tuottama lämmin vesi olisi nyt yhdyskuntakäytössä ja laitoksen energiatehot huippuluokkaa. Nyt lämmin vesi pumpataan mereen. Suurta tuhlausta.
Onko tietoo, onko missään maailman ydinvoimaloissa lauhdevesi jossain täyspäisessä käytössä. Ellei ole, ydinvoima on suurta tuhlausta.
Vihreä euroedustajamme Satu Hassi on ratkaissut oman hajasijoittumisensa Brysselin ja Tampereen välille, sekä muutkin runsaat lentomatkat onnistuneesti juuri tällaisella anekaupalla. Hän maksaa saksalaiselle Atmosfair nimiselle yritykselle 18 euroa ja saa siitä ilmastoaneen jolla pääsee Tampereelta Brysseliin ja takaisin iliman päästöjä.
Eikö juuri tässä olisi ratkaisu tähän hajasijoittumisongelmaankin? Matti voisi maksaa esimerkiksi 18 centtiä ajaessaan Audilla Nurmijärveltä Helsinkiin! Tietenkin on selvää ettei Matti kansan palvelijana ja keskustalaisena maksaisi tätäkään maksua itse, vaan sekin voitaisiin maksaa valtion varoista tai jollain erityisellä tukiaisella.
Uskonkin että juuri tämänkaltainen toiminta on sitä Euroopan tulevaisuutta. Jatkuvien veronkorotusten ja lisääntyvän anekaupan teräksinen liitto nostaa BKT:me tasolle, jolla voimme pelastaa koko maailman! Teollisuus ja sen mukana muukin tekninen osaaminen onkin jo paljolti lähtenyt, joten kyllä tätäkin huippuosamista tarvitaan! Kuitenkin ajatus siitä että tällainen aneiden myynti voisi olla jonkin suomalaisen yrityksen tai laitoksen käsissä, on tietenkin torjuttava ehdottomasti. Jo pelkkä ajatuskin tästä puistattaa avarakatseisempaa mieltä.
Tuollaiset “ilmastoaneet” voivat olla ihan asiallisiakin. En tuota saksalaista tunne, mutta jos rahat käytetään esimerkiksi metsittämiseen tai uusiutuvien energialähteiden edistämiseen, ilmaston kannalta tulos voi olla ihan siedettävä.
Sen sijaan perusteetonta viherpesua on se, että ostetaan vesivoimaa ja väitetään omaa tuotantoa päästöttömäksi. Myös VR on sortunut mainonnassaan tähän. Jos minä käytän vesivoimaa, se on jonkun toisen käytöstä pois. Vanhaa vesivoimaa ei tule lisää, vaikka maksan sen ostamisesta aneita.
Tuulivoima on siltä väliltä. Jos ostan tuulivoimaa ja maksan siitä enemmän, rahat ohjautuvat — tai ainakin niiden pitäisi ohjautua — tuulivoiman lisäämiseen.
Näissä ekosähkösertifioinneissa (ja ylipäätään sähkömarkkinoilla) mielestäni iso ongelma on tietynlainen epäsymmetrisyys. Vihreää sähköä voi ostaa rahalla, mutta kukaan ei joudu myöntämään, että käyttää vastaavasti enemmän mustaa hiilisähköä tai venäläistä tuontisähköä.
Mielestäni pitäisi vakavasti harkita kaiken sähköenergian korvamerkitsemistä jonkinlaisella sertifikaattijärjestelmällä, jolloin kaikella tuotetulla/tuodulla sähköllä olisi nimetty loppukäyttäjä.
Tällöin jos uusiutuvien tuottajat pelaavat markkinointinsa hyvin, niin voisi olla sellainenkin tilanne mahdollinen, että hiilisähkön tuottaja joutuu maksamaan jollekin, että tämä joku suostuu vastaanottamaan hiilisertifikaatteja ja identifioitumaan hiilisähkön käyttäjäksi.
“Pääsääntöisesti kaikki vanhaslaiset energiansäästökonstit voidaan toteuttaa niin hajautetusti kuin keskitetystikin, ja jälkimmäinen on yleensä tehokkaampaa.”
Ei Vanhanen ei löydä “hiilineutraalia” asumusta kaupungista.
Jossain vaiheessa tulevaisuudessa kaupunkeihinkin toki aletaan yleisesti rakentaa taloja, joita markkinoidaan ekologisina, ehkä lopulta hiilineutraaleina tai ‑positiivisina.
Toistaiseksi niille ei oikein löydy rakennuttajia. Vielä pitää odotella, että tällaiset vanhaset maksavat tuotekehityksen. Rikkaat nimittäin maksavat yleensä tuotekehityksen, paitsi jos heitä ei huvita. Silloin tarvitaan markkinoiden ulkopuolisia kannusteita, päästökauppaa, veroja tms.
Sellainen maailma, jossa keskitetty energiatehokkuus on parempi kuin hajautettu, on helpompi kuvitella kuin toteuttaa. Mutta vaikka toteuttaminen onnistuisikin, jäljelle jää Soininvaaran yllä esittämä niukkuuden ongelma.
Oma tuulimylly, maalämpö tms. sen sijaan on usein erillään muista energiamarkkinoista siinä mielessä, että harkitessani aurinkopaneelien ostamista vaihtoehtona ei ole esim. aurinkoenergian ostaminen sitä toimittavalta yritykseltä. Käytännön syistä kerrostalon asukki siis investoi toistaiseksi ihan muuhun, kun ei voi maalämpöputkia pihalle vetää, vaikkapa kesämökkiin.
Mutta kuten sanoin, parempi on sitten, kun kaupunkilaiset lopulta kannustetaan maksamaan tuotekehityksestä, vanhasten varaan ei voi paljoa laskea. Onhan vauraita kaupunkilaisia moninkertaisesti vanhasiin verrattuna — ja rahaa vielä useampikertaisesti.
Sitten vain odotellaan muutama vuosi ja köyhemmälläkin kansanosanosalla on varaa elää ekologisesti, ehkä jopa omassa talossa.
Lupaan, etten enää kertaakaan uudestaan väännä rautalangasta tätä varsin simppeliä ajatuskulkua ainakaan tässä blogissa. Rupeaahan tässä itseäkin jo pitkästyttämään 😉
Teemu ja Osmo: Se että ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän päästöttömästä energiasta (vesivoima, tuulivoima jne.) tarkoittaa sitä, että uudet päästöttömän energian tuotantolaitokset tulevat taloudellisesti kannattavammiksi. Sillä ostaako vanhaa vesivoimaa vai uutta tuulivoimaa ei ole mitään väliä.
Artturille:
Jos ekokuluttajat haluavat ostaa kuuttisähköä kuvitteelliselta energiakonserni Fortelta, ja Forte saa myydä vanhan vesivoimasähkönsä kuuttisähkönä, ei Forten tarvitse hankkia uutta, päästötöntä tuotantoa; riittää, kun siirtää korvamerkintöjä taskusta toiseen. Lisäksi halpa vesikuuttivoima työntää muut, oikeita ekotuotantoinvestointeja harkitsevat toimijat markkinoilta — heidän tuotteensa on sertifikaatin mukaan sama, mutta kalliiden investointitarpeiden vuoksi kilpailukyvytön markkinahintaan myytävän Forte-kuuttisähkön kanssa.
Seuraus: ympäristötietoiset kuluttajat imuroidaan markkinoilta pois, mutta yhtään uutta investointia ei tehdä.
Kuluttajakäyttäytyminen alkaisi purra vasta siinä vaiheessa, kun kaikki vanha vesivoima on jo myyty ekosähkönä. Ongelma ei tietysti olisi silloinkaan ohi, sillä tässä tilanteessa valtava määrä kuluttajia olisi hukannut rahojaan muka-eko-ostokseen. (Pitää tietysti muistaa se, että jokainen ekoenergia-MW lienee edellistä kalliimpi, joten oikeasti uutta tuotantoa vaativaa ekoenergiaa ei varmasti menisi yhtä paljon kaupaksi kuin omatunnon viherpesuun sopivaa vesivoima-energiaa.)
Teemu: Joo siis oon kanssasi samaa mieltä siitä miten markkinat noin suunnilleen toimisivat. En kyllä ymmärrä, että mitä pahaa tuossa on, että olemassa olevaa päästötöntä energiaa saa myydä sellaisena. Jos päästöttömälle energialle on enemmän kysyntää, kuin mitä on tarjontaa, niin sen hinta nousee ja silloin uudet uusiutuvien tuotantolaitosten rakentaminen tulee kannattavaksi.
Minusta on aika epärealistinen ajatus, että jo rakennettua päästötöntä energiaa ei saa myydä sellaisena, vaan kuuttisähkönä saisi myydä vain rakentamatonta kapasiteettia ja sitten kun se rakennettaisiin, niin se lakkaisi olemasta kuuttisähköä.
Ongelma on siinä, että vesivoimalla tuotetun “Norppaenergian” ostaminen ei lupauksista huolimatta auta ympäristöä yhtään. Ekotahtoista kuluttajaa harhautetaan pahasti, kun hän vesivoima-norppaenergiaa ostaessaan luulee tekevänsä ympäristöteon. Todellisuudessa vaikutus sähkön tuotantotapoihin on tasan nolla.
http://www.norppaenergia.fi:n etusivulta: “Siirtyminen vihreään sähköön on vaikuttavimpia yksittäisiä ympäristötekoja, jonka jokainen voi tehdä! Siirtymällä vihreään sähköön on mahdollista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja olla mukana säilyttämässä monimuotoista luontoa tuleville sukupolville.”
Markkinat tuottavat sähkön edullisimmalla mahdollisella tavalla, ja siinä vertailussa esim. tuulienergia ei oikein pärjää. Tarpeeksi suuren lisämaksun maksaminen tekeekin sitten tuulienergiasta kannattavan investoinnin, ja siten konkreettisesti siirtää tuotantoa hiilestä tuuleen. Eli tuulienergian tukeminen vähentää oikeasti hiilipäästöjä.
Vesivoimaan eivät lisätuet vaikuta. Vanhoista vesivoimaloista puristetaan kaikki sähkö irti joka tapauksessa. Vesivoiman korvamerkitseminen itselle ei lisää vesivoiman kokonaistuotantoa yhtään. Koomisinta on tietysti se, että jos luontoystävällinen vesivoimalan paikka jostain nyt löydettäisiin, niin sehän ei norppaleimaa saisi, koska ei ole “vanhaa” vesivoimaa…
Mitä tulee väitteeseen “jos päästöttömälle energialle on enemmän kysyntää, kuin mitä on tarjontaa, niin sen hinta nousee ja silloin uudet uusiutuvien tuotantolaitosten rakentaminen tulee kannattavaksi”, niin valtava ekosähkönä myytävä vesivoimakapasiteetti pitää ekosähkön hinnan erittäin tehokkaasti matalalla, ja siten pikemminkin estää uusiutuvaan tuotantoon investoinnin: vaikka kaikki ekotietoiset kuluttajat ostaisivat vesivoima-ekosähköä, ei kapasiteetti tule lähellekään käytetyksi, eikä ekosähköstä siis synny hintaa nostavaa (ja investointeihin kannustavaa) niukkuutta.
Ympäristömerkin antaminen vesivoima-sähkölle on karhunpalvelus ympäristölle ja hyväntahtoisen kuluttajan harhauttamista, mutta lihottaa erittäin tehokkaasti merkin myöntäjän kassakirstua verrattuna sellaiseen tilanteeseen, että merkki ohjaisi tuotantoa oikeasti ympäristöystävälliseen suuntaan…
Teemu: Onko sinusta joku sähköntuotantotapa itsessään parempi kuin toinen, vai saavat kuluttajat itse arvottaa ostamansa sähkön? Minusta ihmisille pitää antaa oikeus arvottaa itse omia valintojaan. Periaatteessahan kaikilla sähkön tuotantomuodoilla tuotetaan samaa tuotetta, eli sähköä. Jos päästötöntä sähköä tuotetaan enemmän kuin mitä sille on kysyntää, niin sen tuotantoa ei pidäkkään lisätä.
(Jos taas halutaan vähentää hiilidioksidipäästöjä, niin tämä tavoite saavutetaan paremmin päästökaupalla, kuin millään tuulivoiman takuuhinnalla.)
Oletko nyt ihan oikeasti sitä mieltä, että jos sinua ei kiinnosta ilmastonmuutoksen torjunta, sinulla on oikeus käyttää mahdollisimman saastuttavia energiamuotoja. Koskeeko tämä kaikkea muutakin. Jätevesien laskemista naapurin tontille, tavaran varastamista kaupoista (ne jotka haluavat maksaa, ne maksavat ja jotka haluavat kantaa tavaraa ulos maksamatta tekevät niin) tai että kukin maksaa veroja niin paljon kuin haluaa ja jos ei halua, ei maksa mitään?
öööö… EI! Minusta jos joku yrittää tuhota toisen ympäristöä, niin hänet pitää viedä toiminnastaan oikeuteen. (esim. jos ei suostu ostamaan hiilidioksidipäästöoikeuksia ja posottaa hiilidioksidia taivaalle.)
Minusta norppamerkki toimii ihan hyvin siinä, että se merkkaa sähköä, jonka tuotannossa tuotetaan hyvin vähän hiilidioksidia. Minusta vain joku sähköntuotantotapa ei voi olla itsessään parempi kuin toinen, vaan nämä arvotetaan kuluttajien toimesta. Eli tuulivoima ei ole sen parempaa kuin vesivoima. Joku voi arvostaa vapaita koskia ja siksi valita tuulivoimaa, joku toinen arvostaa vapaita merinäkymiä ja siksi valitsee vesivoimaa, joku toinen arvostaa molempia ja on valmis maksamaan hiilivoimasta sen vaatimat päästöoikeudet, hän valitsee kivihiilen. Jos jollekkin muunlaiselle sähkönsertifiointijärjestelmälle on tilausta, niin sellainen kannattaa tottakai luoda. Minä vaan vierastan tätä asennetta, että kuluttajat eivät saisi haluta päästövapaata sähköä, vaan heidän pitäisi haluta tuulivoimasähköä.
Vaikka sinä varmaan yritit vaan provosoida noilla heitoillasi, niin vastaanpa silti:
Jätevesiä ei saa kaataa naapurin tontille, koska se loukkaa naapurin itsemääräämisoikeutta. Jos joku turmelee omaisuuttasi, niin hän on velvollinen maksamaan vahingonkorvauksia.
Kaupasta ei tietysti saa kantaa ulos mitä haluaa, koska silloin loukkaa kauppiaan itsemääräämisoikeutta.
Veroja voitaisiin kyllä maksaa esittämäsi mallin mukaan, mutta sitten tietysti palvelutkin jakautuisivat sen mukaan miten maksajat ne haluaisivat jakaa, eikä enemmistön diktatuurilla kuten nykyään.
Artturi: “Minä vaan vierastan tätä asennetta, että kuluttajat eivät saisi haluta päästövapaata sähköä, vaan heidän pitäisi haluta tuulivoimasähköä.”
Olet nyt ymmärtänyt kantani ihan väärin. Kritiikkini kohdistuu nimenomaan siihen, että (hiili)päästövapaata sähköä haluavaa kuluttajaa harhautetaan, kun hänelle myydään vesivoimalla tuotettua norppasähköä ekotekona. Ollaanko tästä saamaa mieltä?
Kun kymmenentuhatta omakotitaloa vaihtaa “sekasähköstä” vesivoima-norppasähköön, on tästä ympäristölle koituva etu käytännössä tasan nolla, koska sähkön tuotantorakenne ei muutu, koska vesivoiman täysimääräinen tuottaminen on aina taloudellisesti kannattavaa. Ollaanko tästä samaa mieltä?
Jos ekomerkillä myytäisiin vain sellaista sähkötuotantoa, jota ei ilman lisämaksua tuotettaisi, olisi jokaisen kuluttajan siirtyminen tällaiseen ekosähköön oikea ympäristöteko; kuluttaja saisi oikeasti sitä, mitä uskoi tilaavansa. Ekosähkön kysyntä kasvaisi, hinta nousisi, ja investoinnit tulisivat kannattaviksi. Ollaanko tästä samaa mieltä? Käytin tuulisähköä vain esimerkkinä — kyllä se saisi olla vaikka aurinko‑, kuu- tai hokkuspokkussähköä.
(Toimin sähkömarkkinoiden parissa työn puolesta. Kuluttajien ekovalinnoilla ei ole minulle kuitenkaan taloudellista merkitystä — otan näihin asioihin kantaa vain kiinnostuneena kansalaisena.)
No kun nyt halpa öljy on loppumassa ja energiasta tulee pulaa, niin ihan oikeasti vain kulutusta vähentämällä tässä selvitään, sillä ei millään maalla ole mahdollisuutta rakentaa korvaavaa energiantuotantoa niin nopeasti, ettei pula iskisi. Ainoa, jolla öljyn voi korvata energiantuotannossa tarpeeksi nopeasti, on hiili niissä maissa, joilla hiiltä on (kuten USA ja Kiina). Joten hiilivoiman nousu vielä nähdään. Ongelma on se polttoaineen saaminen, sitä kun ei halvalla saa muusta kuin öljystä.
Mutta toisaalta säästäminen tulee tapahtumaan ihan luonnostaankin, sillä jos öljyä ja maakaasua ei vaan riitä vaikkapa Suomen voimaloiden tarpeisiin, niin sitten sitä sähköä vaan on vähemmän. Ja kun sama tilanne on muissakin maissa, ei lisäsähköä enää saakaan rajojen takaa ostamalla, vaan sitten sähkö vaan loppuu kesken ja ihmiset säästävät, kun ei ole sähköä jota kuluttaa.
Kuusamon Kuusinkijoen latvalla olevan voimalan patolukuut jumiutuivat. Koko joki on kuivunut ja ekosysteemin tuhoutunut.
Ympäristöystävällisen norppasähkön tuotanto vois alkaa uudelleen, kunhan vika saadaan korjattua