Perusturva on häpeällisen matala

Äskeisessä viestiketjus­sa vaa­dit­ti­in liian anteliaan sosi­aal­i­tur­van alen­tamista, jot­ta pieni­palkkainenkin työ kan­nat­taisi. Suo­ma­lainen perus­tur­va ei ole mitenkään ylim­i­toitet­tu. Se on mui­hin Euroopan mai­hin ver­rat­tuna varsin vaa­ti­ma­ton. Perus­tur­val­la tarkoi­tan niitä tulon­si­ir­to­ja, joi­ta saa, vaik­ka poh­jal­la ei ole mitään ansio­tu­lo­ja. Perus­tur­van rin­nal­la – tai yläpuolel­la – on ansio­tur­va, jos­sa henkilön aiem­mat ansio­tu­lot on vaku­utet­tu työt­tömyy­den, sairau­den, äitiy­den tai van­hu­u­den var­al­ta. Nyt puhutaan perus­tur­vas­ta, jota saavat

1) Eläkeläiset, jot­ka saa­vat pelkkää kansaneläket­tä. He eivät ole koskaan olleet ansio­työssä. Tätä joukkoa ovat van­hu­useläkeläi­sistä maaseudun naiset, jotkut har­vat kotirou­vat. Tämä on kuitenkin katoavaa kansan­perin­net­tä. Varsi­naisen köy­hyysongel­man ytimessä ovat pelkkää kansaneläket­tä työkyvyt­tömyy­seläk­keenä saa­vat, jot­ka ennen työkyvyt­tömyyt­tään eivät ole olleet koskaan töis­sä. Heistä läh­es puo­let on kehi­tys­vam­maisia ja syn­tymästään vam­mau­tunei­den osu­us on lopuis­takin varsin suuri. Aika paljon on mie­len­ter­veysongel­maisia. Mie­len­ter­veysongelmi­in liit­tyy läh­es aina päi­hderi­ip­pu­vu­us: jok­seenkin kaik­ki tupakoi­vat. Aski päivässä mak­saa 150 euroa kuus­sa. Tal­li­nas­ta saa halvem­mal­la. Kansaneläk­keen suu­ru­us on noin 558 €/kk sinkulle ja 495 €/kk naimis­sa ole­valle. Eläke­tulovähen­nyk­sen ansios­ta sen saa käytän­nössä puh­taana käteen. Tämän päälle tulee eläkeläisen asum­is­tu­ki, joka mak­saa 85 % hyväksyt­tävistä vuokra­menoista. Tämä täysi kansaneläke on jäänyt pahasti jäl­keen ympäröivästä elin­ta­sos­ta. Tuol­la rahal­la pär­jää vuo­den, mut­ta sil­lä on han­kala elää pitkään ja ostaa vaat­teet, jääkaapit, polkupyörät ja muut romppeet.

2) Sairaus­vaku­u­tuk­sen min­imipäivära­han turvin sin­nit­televät. Tämä päivära­ha nousee ensi vuo­den alus­sa kansaneläk­keen tasolle (brut­to) mut­ta kos­ka se on kokon­aan verotet­tavaa toisin kuin eläke, se on vähän yli 400 euroa net­to kuus­sa. Nämä ovat aika surkeaa joukkoa, kos­ka ennen sairaut­ta ei ole ollut työ­tu­lo­ja, eikä sairas­t­a­mi­nen tee elämästä ainakaan helpom­paa. Paljon on psyyken­poti­lai­ta tässäkin joukos­sa. Yleen­sä min­imipäivära­hal­la odotel­laan työkyvyttömyyseläkettä.

3) Työ­markki­natuk­i­laiset. Ovat olleet työt­töminä viimeisen työ­paikan jäl­keen yli kak­si vuot­ta tai eivät ole koskaan olleet töis­sä (nuoret). Tässä joukos­sa on jok­seenkin työkyvyt­tömiä pitkäaikaistyöt­tömiä, joi­ta löytää leipäjonoista. Vero­jen jäl­keen työ­markki­natu­ki on noin 400 €/kk. Tämän päälle tulee asum­is­tu­ki, joka mak­saa 80 % hyväksyt­tävistä asum­is­menoista. Helsingis­sä ei hyväksytä edes kaikkia aravavuokria. Vapail­la vuokra­markki­noil­la kat­to ylit­tyy selvästi, joten tuos­ta 400 eurosta joutuu kasvukeskuk­sis­sa mak­samaan aika paljon asumisku­lu­ja. Tai jou­tu­isi, jos ei hak­isi toimeentulotukea.

Toimeen­tu­lo­tukea kaik­ki saa­vat noin 400 euroa kuus­sa yksin elävää aikuista kohden. Tämän lisäk­si toimeen­tu­lo­tu­ki mak­saa asum­is­menot kokon­aan. Jos vuokra on 500 €/kk, toimeen­tu­lo­tu­ki (vero­ton) on noin 900 €/kk. Tämä kil­pailee aika vah­vasti alimpi­en palkko­jen kanssa, mut­ta vain Helsingis­sä, jos­sa asum­i­nen on kallista ja fat­ta mak­saa aika korkei­ta vuokria.

12 vastausta artikkeliin “Perusturva on häpeällisen matala”

  1. Nämä kolme viimeistä artikke­lia ovat toki saman asian eri puo­lia: perus­tur­van mitoi­tus, yksin­huolta­jien etu­udet ja miten nuoret saisi töihin.

    Yksi uusi näkökul­ma tähän keskustelu­un voisi olla toi­vo vs. näköalat­to­muus (ei nyt viit­sitä vit­sail­la Toivon sukunimellä).

    Mielestäni niitä per­heitä, joil­la menee huonos­ti, yhdis­tää toiv­ot­to­muus, näköalat­to­muus. Valitet­tavasti tämä asenne myös siir­tyy seu­raavalle sukupolvelle: jos per­heessä ei ole “aamuisin lähde­tään töi­hin” ‑kult­tuuria, ei pidä ihme­tel­lä, jos teinitkään eivät aina ehdi kouluun.

    Yksi mie­lenki­in­toinen aspek­ti on häpeä: vielä 80-luvul­la työt­tömyyt­tä, juop­pout­ta jne. hävet­ti­in — vaik­ka aina ei ollut syytäkään. Nykyään ei hävetä — vaik­ka joskus olisi syytäkin.

    MInä uskon, että (iän mukaa por­ras­tu­va) kansalais­palk­ka voi olla ain­oa ratkaisu — nykyisenkaltaiset tarve­harkin­nat ja kan­nustin­loukut jäi­sivät vähem­mälle. Oheen on oikeas­t­aan kätevää liit­tää koti­talousvähen­nyk­sen tapainen kan­nustin hoitaa asi­at verol­lis­es­ti; muuten eri­tyis­es­ti koti­palve­lut ja remon­tit siir­ty­i­sivät entistä enem­män verot­ta­jan ulot­tumat­tomi­in. Ja sil­lä tavoin me keskilu­okkaiset veron­mak­sa­jatkin saamme “jotakin”.

    TM

  2. Mik­si kansalais­palkan pitäisi por­ras­tua iän mukaan? Mielestäni 40-vuo­tias tyhjän­toimit­ta­ja on aivan yhtä turha kuin 18-vuotias.

    (vam­maiset, työkyvyt­tömät ja muut sit­ten erikseen)

  3. Tässä jutus­sa Ode kiil­loit­ti mielestä hienos­ti suo­ma­laisen hyv­in­voin­nin ja BKT kehi­tyk­sen iki­aikaista lähdet­tä; todel­lista suo­ma­laista Sam­poa joka on taan­nut niin monille maamme parhaille henkilöille niin upei­ta maa­her­ran toimeen päät­tyviä uria kuin toisaal­ta paikko­ja päätök­sen teon ytimessä eli val­tioneu­vos­tossakin. Siis­pä kun korot­telemme vuoroin viinan, tupakan ja sosi­aali­avus­tuk­sien taso­ja, saavu­tamme aivan var­masti lop­ul­ta esimerkik­si Zim­bab­wen tason! Eikö näin?

  4. Sil­läkin uhal­la, että jauhan van­haa vit­siä: entäs opiske­li­jat? Jos opiske­li­ja saisi kuus­sa tuol­laisia raho­ja, olisi juh­laa. Täl­lä het­kel­lä opiske­li­jan brut­toe­tu­udet kuus­sa ovat noin 450 euroa kuus­sa, syksyl­lä noin vii­sisa­taa. Täl­lä pitäisi sekä asua jos­sakin että mon­es­sa tapauk­ses­sa perus­taa per­het­tä jne. Opiske­li­ja voi saa­da lisäk­si lainaa, joka nos­taa tulo­ja kolmel­la sadal­la kuussa.

    Mik­si opiske­li­joiden pitää elää vielä (lainas­ta huoli­mat­ta) häpeäl­lisem­män mata­lal­la tulota­sol­la — joka on kaiken­lisäk­si ehdolli­nen tent­tien läpäisyn suh­teen? Käytän­nössä opiskelu Suomes­sa on siis kuitenkin mak­sullista. Onko tämä ihan ok, vai mik­seivät opiske­li­jat olleet mukana listalla?

  5. Opiske­li­jat eivät ole perus­tur­van varas­sa, siis viral­lisen ter­mi­nolo­gian mukaan.

    Opin­to­tu­ki on mata­la, mut­ta se, mitä opiske­li­jat eivät muista korostaa on, että se päälle saa ansai­ta noin 500 €/kk ilman, että opin­to­tu­ki ale­nee. Näin opin­to­tu­ki toimii perus­tu­lon tapaan. Työt­tömältä tuol­lainen lisä­tien­esti pudot­taisi päivära­haa 250 eurolla.

  6. Niin, tuo on ihan hyvä pointsi — ja tarkoit­taa, että opin­totuel­la ei ole tarkoi­tuskaan voi­da elää, ainakaan samal­la elin­ta­sol­la kuin kaikkein köy­hin eläkeläi­nen. (toki opiske­li­ja-asum­ista on jär­jestet­ty edullisem­paan hin­taan, mut­ta korkeam­paa elin­ta­soa on asua jos­sakin muual­la kuin hoasilla.)

    toki on ihan hyvä idea, että opiske­li­jat käyvät samal­la töis­sä, mut­ta se rajoit­taa täyspäiväisen opiskelun ja nopean valmis­tu­misen suo­mat edut ain­oas­taan rikkaampi­en ihmis­ten saataville.

    …mut­ta tämä ihan vaan perushuo­mau­tuk­se­na, että on ryh­miä, joiden toimeen­tu­lo on näen­näisen tur­vat­tu, mut­ta vielä heikom­pi kuin perus­tur­van varas­sa olevilla.

  7. Pieni kor­jaus (asen­teel­liseen) sana­muo­toon: Kir­joi­tat että työ­markki­natukea saa­vat nuoret, jot­ka eivät ole koskaan olleet töis­sä. Näin ei ole, vaan työ­markki­natukea saa­vat he, joiden työssäoloe­hto ei täy­ty. En nyt muista mon­tako päivää kuus­sa pitää olla keskimäärin parin edeltävän vuo­den aikana töis­sä, mut­ta vielä aika mukavasti saa tehdä keikka­hom­maa ilman, että työssäo­lo ehto täyt­tyy. Tämä tarkoit­taa sitä, että valmis­tu­va nuori aloit­taa työ­markki­nat­uel­la vaik­ka olisikin käynyt heit­tämässä osa-aikatyötä tai pien­tä kesä­työtä, ei sitä että nuori “ei olisi ollut koskaan töis­sä”, kuten kirjoitit.

  8. Emma Lon­don on oike­as­sa. Anteek­si epä­tark­ka sana­muo­toni. Tämä asen­teelli­nen ilmaisu tuli siitä, että työ­markki­natukiri­ip­pu­vaisik­si nuorista valikoitu­vat ne, jot­ka eivät juuri lainkaan ole olleetr töis­sä. Keikkaa heit­tävät yleen­sä jatka­vat keikkailua. 

  9. Touko Miettinen.Ensinnäkin:näköalattomuudella ja toiv­ot­to­muudel­la ei ole mitään tekemistä asen­teen kanssa.Taustalla on usein “Ryysyranta”-ilmiö, jota sanois­in suo­ma­lais­ten kansan­taudik­si kuten vainoharhaisuuttakin.Johtunevat sukupolvia kestäneestä sisäsiitoksesta?1960-luvulla aller­giakin oli mieli­sairaus , ainakin ympäristön mielestä-monas­ti lääkärikin näki sen luulotautina.
    Voitaisi­inko asioi­hin suh­tau­tua järjellä?Totuus on kuitenkin se, että ihmiset voivat huonos­ti, leipäjonot kas­va­vat ja yhä use­ampi on putoa­mas­sa köy­hyys­loukku­un mm. kohon­nei­den läm­mi­tys ja ruokakus­tan­nusten takia.Tilanne pahe­nee niin kauan kuin annamme sen pahentua.
    Mitä tulee keskilu­okan saamisi­in, niin mietipä uudelleen mitä kaikkea saat.Kelakorvaukset lääkäriltä ja ham­maslääkäriltä, lap­sil­isät, opin­totuet lap­sille­si ja mitä kaikkea sitä onkaan ihan tuet­tu­ja bus­silip­pu­ja ja kir­jas­to­ja myöten.Kyllä keski­t­u­loinen saa parhaat edut ja hänel­lä on varaa käyt­tää niitä.Jos köy­hä saa vaik­ka teat­ter­ilipun jostain ei hänel­lä kuitenkaan ole varaa men­nä sinne- ei ole matkara­haa, vaat­tei­ta yms.On turhaa nähdä jotain vastakkainasettelua.Kaikki ollaan samas­sa zimbabwessa.Tervetuloa tänne alas kun kut­su käy.Ehkä siihen ei mene pitkää aikaa.

  10. Jari Suomiselle: Kun kir­joitin, että “me keskilu­okkaiset veron­mak­sa­jatkin saamme “jotakin”, laitoin tahal­lani lain­aus­merk­it, ja niiden tarkoi­tus oli ker­toa, että itse asi­as­sa mesaamme ihan kyl­lik­si muu­toinkin. Ehkä ennakoin pien­tä kateut­ta kaikkia kansalais­palkkaa naut­tivia kohtaan.

    Jälleen yksi mielekni­in­toinen kateusnäkökul­ma: kade­hdi­taan eri­tyis­es­ti huono-osaisia. Ker­rankin kesätöis­sä kahvi­tun­nil­la äijät kat­se­li­v­at, kun heinikos­sa istui ryh­mä pult­sare­i­ta ryyp­päämässä Sino­lia, ja kaik­ki kateel­lise­na kat­soi­vat, kun tuol­la ne veron­mak­sajien rahoil­la ryyppää.

    Touko Met­ti­nen

  11. Mie­lenki­in­toinen kir­joi­tus. Ihme, että joku poli­itikko jak­saa täl­läisiä asioi­ta edes miettiä.
    Halu­aisin vain tuo­da esille yhden asian, jon­ka me suo­ma­laiset yleen­sä unohdamme.
    Meille­hän on opetet­tu, että Suo­mi on hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta joka pitää huol­ta syys­tä tai tois­es­ta syr­jäy­tyneistä. Ja kum­mallista kyl­lä aika moni on myös taval­la tai toisel­la kateelli­nen näille sosiaalipummeille.
    Kos­ka meil­lä suomes­sa ei oikein ole toimi­vaa per­hey­hteisöä, on sosi­aal­i­tur­vakin annet­tu virkami­esten byrokra­tion hoidet­tavak­si. Aika mon­es­sa muus­sa maas­sa per­he tai suku pitää huolen sairaista tai muuten vaan syr­jäy­tyneistä jäsenistään hau­taan asti. Sitä ei koeta taakak­si, vaan se on luon­nolli­nen osa hei­dän elämää.
    Toisaal­ta aika moni rikas per­he (myös keski­t­u­loinenkin) voi palkata koti­a­pu­laisen osak­si per­het­tä. Meil­lä tääl­lä Suomes­sa sel­l­ainen koetaan ehkä riis­tok­si. Vaik­ka moni noista köy­histä apu­lai­sista pitää ase­maansa hyvinkin hyvänä ja ovat siihen tyy­tyväisiä. Heil­lä on ruo­ka, mah­dol­lis­es­ti asun­to ja ter­vey­den­hoito jär­jestet­ty isän­täper­heen toimesta.
    Kyse on omas­ta mielestäni eri­lai­sista tavoista jär­jestää sosi­aal­i­tur­va. Kumpi sit­ten on parem­pi: Kun­nan ja val­tion byrokraat­ti­nen vai suku­lais­ten tmv. jär­jestämä? No uskon kyl­lä, että jälkim­mäi­nen ei toimisi Suomes­sa mei­dän luon­teemme vuoksi.
    Suomes­sa on hyvä pelas­tusjär­jestelmä ole­mas­sa lap­sille ja nuo­rille. Mut­ta aikuisen sairas­tuneen osa on hyvin kehno.

  12. Halu­aisin huo­maut­taa kolum­nis­sa mainit­tu­jen tukien todel­li­sista lasken­ta­pe­rusteista asum­is­meno­jen suhteen.

    Eläk­keen­saa­jan asum­is­tu­ki on 85 % hyväksyt­tävistä asum­is­menoista, jot­ka ylit­tävät OMAVASTUUOSUUDEN.*

    Peru­so­mavas­tuu on 542,10 euroa vuodessa (noin 45,18 e/kk)*

    Tämä tarkoit­taa että 400e vuokraan saa tukea 301,59e
    Joka tarkoit­taa 75,4% reaalikorvausta.
    Yleinen asum­is­tu­ki on 80% (ed. tapauk­ses­sa 320e)
    Saman reaalisen tuen saavut­tamisek­si molem­mil­la tulo­muodoil­la vuokran on olta­va noin 545e.
    Ihan luk­i­joi­ta armah­taak­seni jätän opiske­li­jan asum­is­lisän tässä yhtey­dessä käsittelemättä.

    Omavas­tuu siis kan­nus­taa eläkeläistä otta­maan kalli­im­man asun­non, kos­ka tuen suh­teelli­nen osu­us nousee hin­nan kas­vaes­sa huomattavasti.

    Lopuk­si on hienoa tode­ta, että sekavas­ta asum­is­tukikäytän­nöistä toden­näköis­es­ti naut­ti­vat vain per­verssit (ja) byrokraatit.

    * = http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/061101124325EH?openDocument

    Osmo, vaik­ka olet hyväl­lä asial­la, niin ole tark­ka fak­to­jen kanssa.

Vastaa käyttäjälle Traveler Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *