Hesarin toimittajat prosenttilaskuoppiin!

Hesari teki sen taas! Oikein etu­sivul­la ker­ro­taan, että asevelvol­lisu­usikälu­okas­ta vapautet­ti­in kut­sun­nois­sa yhdek­sän pros­ent­tia – 34 pros­ent­tiyksikköä enem­män kuin vuona 2004. Arggh!

Hesarin toimit­ta­jille tiedok­si, että, jos hylät­ty­jen osu­us nousee viidestä pros­en­tista seit­semään pros­ent­ti­in, nousu on 40 pros­ent­tia tai kak­si prosenttiyksikköä.

17 vastausta artikkeliin “Hesarin toimittajat prosenttilaskuoppiin!”

  1. Tuos­sa se taas nähdään, matem­ati­ikan ope­tus­ta olisi kiireesti lisät­tävä jos niin viisaat mais­ter­ishenkilötkään eivät sitä osaa. Tai sit­ten ote­taan reilusti käyt­töön jo aiem­min ehdot­ta­mani APUyliopis­tot, jois­sa ei edel­lytetä osat­ta­van yhtään jotain niin kuiv­aa ainet­ta kuin matematiikka.. 

    Sinän­sä Helsin­gin sanomien lin­jaan kuu­luu kyl­lä muutenkin lähin­nä eri­lais­ten usko­musten ja toimit­ta­jien omaan maail­manku­vaan liit­tyvien hurskaiden toivei­den julka­isu uutisi­na, joten eiköhän se tuokin virhe voi­da hyväksyä. Ja olisi­han se ihqua jos uuti­nen olisi tot­ta.. Vai mitä?

  2. Se oli tosi­aan koomi­nen jut­tu. Luulisi jotain jopa Hesarin toimit­ta­jan aivois­sa liikah­ta­van tuon lauseen kohdalla. 

    Hesari on muutenkin aivan täyn­nä sekä asia- että muo­tovirheitä. Jos tietää aiheesta edes jotain, niin joka hal­vatun ker­ta löytää jutus­ta perus­tavaa laat­ua ole­via virheitä. Tutkimuk­sia siteer­ataan täysin kri­ti­ikit­tömästi ymmärtämät­tä edes meteodolo­gian alkei­ta, arvioin­tikyky on kuin tyn­nyris­sä kas­va­neel­la. Yhdessä jutus­sa mm. väitet­ti­in, että varus­mi­esten keskip­itu­us oli 1920-luvul­la 145 cm… Oli taas ker­ran aamukahvi men­nä väärään kurkkuun. 

    Sit­ten siel­lä oikaisu­pal­stal­la on oikaisut tätä luokkaa: Eilen museoita koskevas­sa jutus­sa haas­tatelti­in inten­dent­ti Riit­ta-Liisa Vehmalaa, ei Riit­ta-Kaisa Vehmalaa kuten artikke­lis­sa virheel­lis­es­ti kerrottiin.

    Hohhoi­jaa! Ker­tokaa­pa onko Hufvud­stad­bladet korkeata­soisem­pi. Hark­it­sen Hesarin tilauk­sen lopet­tamista vähin­tään pari ker­taa viikossa. 

    Monop­o­liase­ma mädän­nyt­tää journalismin.

  3. Yleen­sä ne, jot­ka nil­lit­tävät tois­t­en virheistä, tekevät itse hilpeitä mokia. Asevelvol­lisu­usikälu­ok­ka? No sehän on tietenkin kaik­ki 18 — 60 ikävuo­den välil­lä ole­vat miehet.

  4. Hufvud­stads­bladet on korkeata­soisem­pi. Kan­nat­taa ehdot­tomasti vaihtaa.

    Ja lehden nimi tosi­aan on tuo eikä mikään “Hufvud­stad­bladet”. Mot­to: “Yleen­sä ne, jot­ka nil­lit­tävät tois­t­en virheistä, tekevät itse hilpeitä mokia.”

  5. Ode, ode, ota nyt ihan iisisti! 😉
    Yksi suosikkikir­jois­tani on “A Math­e­mati­cian Reads the News­pa­per (Paper­back) by John Allen Paulos “.

    Ama­zonin kir­jakau­pas­sa on tar­jol­la käytet­ty kap­pale hin­taan $2.95.
    Paulok­sen “Numero­taidot­to­muus” on saatavis­sa molem­mil­la koti­maisil­la. Teosta löy­tyy Hel­met-kir­jas­toista 45 kap­palet­ta, 15 pros­ent­tia on lainas­sa paraikaa.

    Tosin vaik­ka numerot oli­si­vat muodol­li­sis­es­ti oikein, ei se tarkoi­ta väit­tei­den ole­van oikein. 

    Esimerk­ki: Tämä blo­gia lukee neljä ihmistä, tämä väite on ainakin matemaat­tis­es­ti tosi 😉

  6. Sam­po,

    Tiedän val­lan hyvin, mikä Hoblan nimi on. Kyseessä on kir­joi­tusvirhe… En väl­itä juurikaan, mikäli lehdessä on pain­ovirhe, ellei niitä ole tuhottomasti. 

    Kir­joi­tusvirhe on aivan eri kat­e­go­ri­as­sa kuin asi­avirhe. Vai jäikö jollekin epä­selväk­si mitä lehteä tarkoitin? Sen sijaan todel­la koko asian voi käsit­tää aivan väärin, jos pros­en­tit ja pros­ent­tiyskiköt sekoitetaan. 

    Eli tuol­lainen nyt on oikeasti täyt­tä nipo­tus­ta. Huo­masin sitä pait­si tuon kir­jaimen puut­tumisen jo ennen kuin lähetin kom­mentin. En jak­sanut kor­ja­ta, kun arvelin, ettei kukaan sitä huomaa. 

    Ah, kuin­ka väärässä ihmi­nen voi ollakaan Sam­po Keikarin suhteen…

  7. Sam­po Teikari:

    “Hufvud­stads­bladet on korkeata­soisem­pi. Kan­nat­taa ehdot­tomasti vaihtaa.”

    Sinivihreä:

    Itse luin em. lehteä pitkäänkin kos­ka hin­ta oli opiske­li­jalle hyvin alhainen. Lopetin kuitenkin tilaamisen sil­lä suomen­su­o­ma­laise­na oli ikävää lukea päivät pääksy­tys­ten suomen­ruot­salais­ten kieliso­dan viimei­sistä käänteistä.

  8. En olisi puut­tunut Hesarin pros­ent­tiyk­sikköi­hin, ellei lehdessä olisi käytän­tönä käyt­tää pros­ent­te­ja ja pros­ent­tiyk­siköitä tois­t­en­sa syn­onyymeinä aivan epäjo­hdon­mukaises­ti. Viereisel­lä pal­stal­la muuten ker­rot­ti­in, että asun­to­lain­o­jen korot ovat nouseet 36 pros­en­til­la. Hei, SE MENI OIKEIN!Joku lehdessä sen­tään tajuaa asian.

  9. Ei tuo esimerk­ki hirveän suur­ta matemaat­tista lah­jakku­ut­ta olisi vaat­in­ut. Hiukan enem­män yleis­sivistys­tä ja äidinkie­len taitoa.

    Olen jo use­am­man vuo­den seu­rail­lut toimit­ta­jien (yleissivistyksen?)tason ja medi­akri­ti­ikin laskua. Joskus siitä Oden tavoin jopa ärsyyn­tyneenä kir­joitin. Tai yleis­sivistyk­sen puute vain pistää entistä enem­män silmään.

    Ei se Hesari ole ain­oa. Kyl­lä tulee Ylestäkin melkoisia sam­makoi­ta. Joskus Nor­jakin on ollut EU:n jäsen yms. Ja muus­takin medi­as­ta. Puhu­mat­takaan internetistä 😉

    Sinän­sä HBL on (ainakin oli) hyvä lehti, vaik­ka en ole vuosi­in seu­ran­nut HBL:ää mut­ta ainakin ennen HBL:n ulko­maan uutiset oli­vat ainakin min­un mielestäni Hesaria vähem­män yhdysvaltalaisväritteisiä.

    Nyky­isin taidan eniten lukea Uusi Suo­mi nimistä net­tile­hteä. Tyhjän­päiväisem­mät uutisjuorut lukee Met­ros­ta ja Uutislehti
    100:sta. Mut­ta makua­siois­ta­han nuokin ovat.

  10. Johtuuko mainit­tu yleis­sivistyk­sen lasku siitä, että lehtienkin toim­i­tuk­ses­ta läh­tee pikkuhil­jaa kokenut­ta porukkaa viet­tämään eläkepäiviä ja tilalle tulee sit­ten niitä, joiden elämänkoke­mus ja sivistys ei vielä kart­tunut — vai ehkä siitä, että oma elämäkoke­mus ja ehkä jopa sivistyskin on eri tasol­la, kuin kymme­nen tai kak­sikym­men­tä vuot­ta sitten?

  11. Osmo Soin­in­vaara:

    Hesarin toimit­ta­jille tiedok­si, että, jos hylät­ty­jen osu­us nousee viidestä pros­en­tista seit­semään pros­ent­ti­in, nousu on 40 pros­ent­tia tai kak­si prosenttiyksikköä.

    Sinivihreä:

    Tämähän oli hyvin opet­tavainen aihe. Siltä var­al­ta, että tääl­lä on allekir­joit­ta­neen lisäk­si muitakin matikkansa autu­aasti uno­htanei­ta, pal­stan­pitäjän mainit­se­ma esimerk­ki las­ke­taan seu­raavasti: (7–5)/5=0,4. Eli muu­tos suh­teessa lähtöti­lanteeseen 🙂 Veikkaisin, että Hesarin toimit­ta­jan lisäk­si reip­paasti yli puo­let suo­ma­lai­sista ei osaisi tiukan paikan tullen laskea kyseistä laskua. Tuon prosentti/prosenttiyksikkö eron tietänee vielä harvem­pi. Minä kuitenkin opin sen nyt, joten kiitos siitä.

  12. Osa­taan sitä muual­lakin: tän päivän Aamule­hdessä on jut­tu tuos­ta Liikasen suosi­tuk­ses­ta käyt­tää asun­to­lain­ois­sa pidem­piä korko­ja. Etu­sivulle asia on tiivis­tet­ty “Liika­nen halu­aa pidem­piä laina-aiko­ja”. No jut­tu oli kyl­läkin Alma Medi­an Helsin­gin toim­i­tuk­sen aikaansaan­nos­ta. Onko kyse siitä että kukaan ei ehdi lukea lehteä ajatuk­sel­la läpi ennenkuin se menee painoon?

  13. “Viereisel­lä pal­stal­la muuten ker­rot­ti­in, että asun­to­lain­o­jen korot ovat nouseet 36 pros­en­til­la. Hei, SE MENI OIKEIN!”

    Meni var­maan oikein, mut­ta onko­han tuokaan mielekästä uutistekstiä?

    Voisi­vat kir­joit­taa, että 100 000 euron lainan korko on 500 euroa kuukaudessa, kun se kolme vuot­ta sit­ten oli 300 euroa.

  14. turkkalol­la on hyvä point­ti: pros­en­tit sopi­vat hyviä joidenkin asioiden esit­tämiseen mut­ta toiset asi­at voidaan ilmaista paljon selkeäm­min reaaliyk­siköis­sä. Jos 100 kredi­it­tiä mak­sa­van hyödyk­keen hin­ta nousee 10% ja sit­ten las­kee 10% niin kuka saa sen yhden kred­itin, yhtään pros­ent­tia kun ei ole jaossa.

  15. Hesarin tilaus­määrä las­kee jatku­vasti, eikä ihme. Itse siir­ryin Hesarista uusuomi.fi:hin. Painet­tuna tulee koti­in Suomen Kuvale­hti, Kana­va sekä Kaup­pale­hti. Ei ole tarvin­nut paljoa kat­ua. Hesaria, eri­tyis­es­ti Nyt-liitet­tä, ei ole ollut pätkääkään ikävä. Antaa roska­jour­nal­is­min mennä. 

    Bon­gasin netistä tänään sinäl­lään hauskasti teh­dyn sivus­ton: http://www.eroaerkosta.fi.

Vastaa käyttäjälle turkkalo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.