Uusi liikennemerkki

32 vastausta artikkeliin “Uusi liikennemerkki”

1. Mikäpä sitä estää aja­mas­ta ajo­radal­la, jos huvit­taa. Enpä ole koskaan näh­nyt tai kokenut, että poli­isit siihen puut­tuisi­vat, vaik­ka pyörätie kul­kee vieressä. 

   En kyl­lä ymmär­rä point­tia, että mikä siinä tur­val­lisem­paa olisi?

   Vastaa

2. Laki kieltää aja­mas­ta ajo­radal­la, jos vier­essä on pyörätie. Työ­matkapyöräil­i­jä, jon­ka matkanopeus on 25 km/h on hyvin tur­va­ton ja suo­ras­taan vaar­alli­nen joil­lakin huono­laa­tu­isil­la pyöräteillä.

   Vastaa

3. Äh, sä oot liian lainku­u­li­ainen. Kyl­lä sen nyt tiesin, että se kiel­let­tyä on.

   Aja kuitenkin siel­lä ajo­radal­la ihan rauhas­sa. Kuten sanoin, enpä ole koskaan näh­nyt poli­isien siihen puut­tuvan. Itse aje­len mielu­um­min pyörätiel­lä, vaik­ka ne tosi­aan joskus aika huono­laa­tu­isia ovatkin varsinkin Van­taan puolella. 

   Ei joka lakia nyt tarvitse niin tosis­saan ottaa…

   Vastaa

4. Siinä on se ongel­ma, että olen sil­loin täysin lain­suo­ja­ton. Jos auto ajaa takaa pääl­leni, vika on minun,siis muodollisesti.

   Vastaa

5. No, joo… mut­ta kyl­lä tuol­laiset sit­ten tapausko­htais­es­ti hark­i­taan oikeudessa. Ei se poista autoil­i­jan vas­tu­u­ta olla varovainen ja tarkkaavainen, vaik­ka joku olisi väärässä paikas­sa väärään aikaan. 

   Mut­ta olen ehkä alun perinkin eri mieltä. Jos pyöräil­i­jöille on jär­jestet­ty oma väylä, on kaikkien etu, että sitä myös käytetään.

   Vastaa

6. “Tuol­laisen vapaae­htoisen pyörä­tien merkin me tarvit­sisimme Suomeenkin.”

   Kan­nate­taan.

   “Ei joka lakia nyt tarvitse niin tosis­saan ottaa…”

   Oikeas­t­aan pitäisi ottaa, sil­loinkin kun niiden rikkomis­es­ta ei ole säädet­ty rangaistusta.

   Vastaa

7. Osmon ase­mas­sa ole­van ihmisen on kyl­lä aika pitkälle syytä nou­dat­taa lakia. Itse en tätä (näitä) lake­ja täysin sat­apros­ent­tis­es­ti nou­da­ta sil­loin, kun ne ovat hyvin epäkäytän­nöl­lisiä, mut­ta jos siitä tulee joku ongel­ma, niin poli­isi antaa min­ulle huo­mau­tuk­sen ja asia on siinä. Osmon tapauk­ses­sa jut­tu pää­tyy pahim­mas­sa tapauk­ses­sa lehti­in. Asia on valitet­tavasti näin.

   Vastaa

8. Kuka nyt esimerkik­si jää tyhjäl­lä tiel­lä odot­tele­maan jalankulk­i­joiden val­o­jen vai­h­tu­mista vihreäk­si? Kyl­lä jotkut lait nyt on yksinker­tais­es­ti tehty rikottaviksi. 

   Ääliömäistä on myös painaa jois­san yli­tysko­hdis­sa liiken­neval­o­jen nap­pia saadak­seen vihreä itselleen ja pysäyt­tää ehkä kym­meniä auto­ja, kun ihan hyvin voi livah­taa punaisil­la välis­säkin. Käsitänkin use­at nap­piristeyk­set siten, että las­ten van­hem­mat ovat niihin valo-ohjaus­ta vaati­neet ja nap­pi on kompromissi. 

   Jos minus­ta olisi mukavam­paa ja tur­val­lisem­man oloista ajaa autotiel­lä vier­essä ole­van pyörä­tien sijaan, niin sit­ten ajaisin siel­lä. Autoil­i­ja vas­taa kyl­lä siitä, ettei kaa­da min­ua pöpe­likköön ihan samoin kuin sel­l­aisil­lakin tieo­suuk­sil­la joil­la on pyörätie. Täl­lainen kus­ki on todennköis­es­ti rat­ti­juop­po tai sairasko­htauk­sen saanut, jos ajau­tuu pienta­reelle tuos­ta vain. 

   Mut­ta ehkä se tosi­aan olisi sit­tenkin parem­pi, että saisi lail­lis­es­tikin tehdä niin kuin parhaak­si näkee. Johtaisiko tämä sit­ten pyörätiev­erkon kehit­tämisen laiminlyöntiin?

   Vastaa

9. Onko siis aja­tus, että varsi­naisen tien puolel­la ei tarvit­sisi pysähtyä risteyk­sis­sä, kun siel­lä olisi etuajo-oikeus? 

   Minä muis­te­len, että polkupyöräil­i­jän etu­a­jo-oikeut­ta huonon­net­ti­in muu­ta­ma vuosi sit­ten sen vuok­si ilmeis­es­ti, kos­ka autoil­i­joil­la on varsinkin pimeäl­lä sateessa vaikea huo­ma­ta “liian kovaa” risteyk­seen kiitävää pyöräil­i­jää. Nyt joutuu pyöräil­i­jä pysähtelemään siel­lä tääl­lä, mut­ta oman etun­sa vuok­si … ehkä pitäisi sanoa “tilas­tol­lisen etun­sa vuok­si”, jos nimit­täin pääl­lea­jo­ja on näin pystyt­ty vähentämään.

   Autoil­i­joiden kesku­u­teen on toisaal­ta lev­iämässä pysähte­lyn kult­tuuri. Tietä ei anneta pelkästään suo­ja­tien tiimoil­la lor­vail­e­valle jalankulk­i­jalle vaan myös pyöräil­i­jöille. Moni kai pitää täl­laista käyt­täy­tymistä ihan kivana liiken­nekult­tuurin paran­nuk­se­na; päästään tässäkin asi­as­sa vih­doin sivistyskan­so­jen tasolle. 

   Mut­ta onko se todel­la järkevää lisätä hidasta–kiihdytä-ajamista entisestään? 

   Ja kyl­lähän ne autot ovat ennenkin pysähtyneet kun suo­jatielle on reip­paasti men­nyt. Itse en tosin mene, jos näen, että kak­sikym­men­tä autoa joutuu min­un takiani hiljen­tämään (ja sit­ten taas kiihdyt­tämään). Sik­si har­mit­taa, kun tuol­laisen jonon ensim­mäi­nen on “kohtelias” ja ikään kuin vaa­ti­mal­la vaatii min­ua rikko­maan peri­aatet­tani vas­taan ja lisää tarpeet­tomasti kasvihuonekaasuja.

   Enkä näem­mä ole yksin. Mon­et jalankulk­i­jat jäävät mie­lenosoituk­sel­lis­es­ti sei­so­maan paikalleen, kun auto suo­ja­tien edessä hidas­taa: “mene nyt siitä, kyl­lä minä osaan pitää itses­täni huolta”.

   Vastaa

10. Fun­da­men­tal­is­mi on turmi­ol­lista melkein mis­sä tahansa asi­as­sa, joskus jopa lain nou­dat­tamises­sa. Laki on aina ole­mas­sa jonkin intressin takia, ei sen itsen­sä vuoksi.

    Menee pöhkök­si, jos tehdään painet­ta lain kir­jaimel­liseen nou­dat­tamiseen sel­l­ai­sis­sakin asiois­sa, jois­sa kenenkään intres­siä ei riko­ta. Toisaal­ta kos­ka yri­tyk­sil­lä ja joil­lakin julk­isu­u­den henkilöil­lä tuol­laista painet­ta on, tyh­mät lait korjataan. 

    Työ­matkapyöräilyssä nopeus on tärkeää. Esim. 15 km työ­matkare­itin täy­tyy olla nopea. Vihre­itä aal­to­ja pyörille, ja sileämpiä asfalt­te­ja pitäisi olla. Tuo­ta vapaae­htoisen pyörä­tien mah­dol­lisu­ut­ta kan­natan myös.

    Vastaa

11. Myös julkisel­la hallinnol­la on suuri paine lain kir­jaimel­liseen tulk­in­taan, mut­ta paine tyh­mien lakien kor­jaamiseen ei ole niin suuri kuin yri­tyk­sil­lä, kos­ka julki­nen hallinto on julkisen hallinnon monop­o­liase­mas­sa ja näin kestää suurem­paa tehottomuutta.

    Vastaa

12. Eli­na: “Kuka nyt esimerkik­si jää tyhjäl­lä tiel­lä odot­tele­maan jalankulk­i­joiden val­o­jen vai­h­tu­mista vihreäk­si? Kyl­lä jotkut lait nyt on yksinker­tais­es­ti tehty rikottaviksi.”

    Minä jouduin 30 vuot­ta sit­ten taksin töytäisemäk­si ihan omaa tyh­myyt­täni. Ei onnek­si käynyt pahem­min, mut­ta olisi voin­ut käy­dä. Se oli sit­ten viimeinen punaisia päin käve­ly. Ei vaan ole sen jäl­keen ollut niin kiire, etten olisi het­keä malt­tanut odot­taa. Olen kyl­lä omas­ta mielestäni hyvin lainku­u­li­ainen, mut­ta tässä ei ole pelkästään siitä kysymys.

    Toiv­ot­tavasti et Eli­na tee tuo­ta temp­pua ikinä jos samoissa val­ois­sa sat­tuu sei­so­maan lap­sia. Se on min­un mielestäni kaikkein tyh­min temp­pu, sil­lä lap­sil­la on huo­mat­tavasti rajoit­tuneem­pi kyky seu­ra­ta ympäristön tapah­tu­mia. Sinä voit ehtiä ennen auto­ja, kun tiedät tilanteen hyvin tarkkan. Lap­si ei vält­tämät­tä kokon­aisu­ut­ta hah­mo­takaan samal­la tavalla.

    Osmon ehdo­tuk­selle täysi kannatukseni.

    Vastaa

13. Osmo Soin­in­vaara:

    “Pyöräi­lykausi on alka­nut ja takana on 900 km. ”

    Sinivihreä:

    Olet muu­ta­man sata kilo­metriä jäl­jessä, mut­ta toisaal­ta min­ul­la kausi kestääkin ympäri vuoden.

    Osmo Soin­in­vaara:

    “Tuol­laisen vapaae­htoisen pyörä­tien merkin me tarvit­sisimme Suomeenkin.”

    Sinivihreä:

    Kan­natan. Toiv­ot­tavasti uusi liiken­nemerk­ki ei kuitenkaan tul­lessaan vähen­täisi pyörätei­den kun­nos­s­api­toa. Yksi suuri pyörätei­den tuhoa­ja tun­tu­vat ole­van suurikasvuiset ja mata­la­ju­uriset (lehti)puut, jot­ka juuris­tol­laan rikko­vat pyörä­tien, joskus hyvinkin huonoon kuntoon.

    Vastaa

14. Ide­alle täysi tukeni, mut­ta uusia liiken­nemerkke­jä ei tarvi­ta sotke­maan ennestäänkin taval­liselle kansalle läh­es utopis­tisia pyöräi­lyli­iken­nesään­töjä. Joten, pois­takaamme lakipykälistä pyörä­tien käyt­tö­pakko ja that’s it.

    Vastaa

15. Samoil­la lin­joil­la Pekan kanssa. Mik­si tehdä uusia kylt­te­jä hämäämään jalankulk­i­joi­ta kun ratkaisu voisi olla paljon yksinker­taisem­pi kaikille.

    Vastaa

16. Eikö se ollutkaan Eli­na.. “joka jäi sen taksin alle, joka kään­tyessään vasem­malle, suun­tamerkkiä ei näyt­tänyt, vaik­ka väit­ti niin.… ” Se olikin Olli?

    🙂

    “Toiv­ot­tavasti et Eli­na tee tuo­ta temp­pua ikinä jos samoissa val­ois­sa sat­tuu sei­so­maan lapsia. ”

    En tee koskaan, jos lapsi/lapset ovat ilman aikuista. Jos lap­sil­la on van­hempi mukana saatan tehdäkin, kos­ka se on sit­ten per­heen sisäi­nen asia selit­tää “tyh­mästä tädistä”…

    Toisaal­ta las­tenkin on hyvä oppia kat­so­maan AUTOJA, ei niinkään val­o­ja. Se on ihan yhden­tekevää mikä vio­let­ti tai turkoosi sieltä mol­lot­taa, jos autot eivät pysähdy. Itse olen korostanut lap­sil­leni nimeno­maan liiken­teen seu­raamista ja val­ot ovat oikeas­t­aan toissijaiset.

    Kak­si lapsen kuole­maan johtanut­ta onnet­to­muut­ta tässä liepeil­lä sat­tui­v­at kumpikin siten, että jalankulk­i­joil­la paloi vihreä.

    Vastaa

17. Niin kauan kuin liiken­nekult­tuuri on sel­l­ainen, että pitämäl­lä polkupyöräl­lä kiin­ni oikeuk­sis­taan liiken­teessä eli­na­jan­odote las­ke­taan korkein­taan päivis­sä, en osaa kokea, että polkupyöräl­lä liikkues­sa olisi juuri velvollisuuksiakaan. 

    Sakot liiken­teen vaaran­tamis­es­ta polkupyöräl­lä olisi sel­l­ainen orwellilainen saavu­tus, että sen voisi jo ripus­taa seinälle.

    Vastaa

18. Laki on tehty nou­datet­tavak­si. Sik­si on ikävää ja kohtu­u­ton­ta, että raken­netaan kalli­ita ja ala-arvoisia kevyen­li­iken­teen väyliä, joiden myötä pyöräi­ly­olo­suh­teet yleen­sä heikkenevät. 

    Matkalla kohti parem­pia pyöräi­ly­olo­suhtei­ta lie­nee tarpeen kor­va­ta nykyi­nen kevyen­li­iken­teen­poli­ti­ik­ka “oikeam­pi­op­pisel­la” pyörätie- & jalka­käytäväpoli­ti­ikalla. Samal­la olisi syytä muis­taa alle 12-vuo­ti­aiden lak­isääteinen oikeus polkea jalka­käytäväl­lä. Kaikkea pyöräli­iken­net­tä ei täten aina tarvit­sisi pakot­taa eril­lisille mikki­hi­iri ‑raiteille. Ja toden tot­ta, koke­neelle pyöräil­i­jälle ajami­nen on yleen­sä tur­val­lisem­paa ajo­radal­la kuin eril­lisel­lä kevyen­li­iken­teen väylällä. 

    Olen jois­sain yhteyk­sis­sä ehdot­tanut yhdis­te­tyn jalkakäytävä/pyörätie ‑merkin käytön rajoit­tamista, etenkin paikallis­re­it­ti­ta­sol­la. Sen kor­vaa­jak­si kävisi juuri tässä keskustelus­sa ehdotet­tu lisäk­il­vel­li­nen jalkakäytävämerkki. 

    Hol­lan­nis­sa on käytän­tö, että “Fietspad” ‑kyltil­lä osoite­tut pyöräti­et ovat vapaae­htoisia, ja varsi­naisel­la pyöräsym­bo­l­il­la osoite­tut väylät pakollisia. 

    Osmolle kiitos pyöräi­lyn todel­lis­es­ta edistämisestä.

    Vastaa

19. 900km on aika vaikut­tavaa. Onko siihen las­ket­tu myös ns. hyötypyöräilyt?

    Vastaa

20. Eli­na:
    “Aja kuitenkin siel­lä ajo­radal­la ihan rauhas­sa. Kuten sanoin, enpä ole koskaan näh­nyt poli­isien siihen puuttuvan.”

    Mut­ta minä olen. Helsin­gin Tilkankadul­la olen saanut kir­jal­lisen muis­tuk­sen ajo­radal­la pyöräilemis­es­tä, kos­ka vier­essä on yhdis­tet­ty jalankulku/pyörätie. Saman­laisen muis­tu­tuk­sen sai moni muukin työ­matkapyötäil­i­jä sinä aamu­na, kun poli­isi oli jär­jestänyt “fil­lari­rat­sian” kyseiselle kadulle.

    Tode­taan vielä, että Tilkankadun jalankulku/pyörätie on kohta­laisen kapea ja sen var­rel­la on ainakin yksi van­hainkoti ja las­ten­tarha. Järkev­in­tä olisi tässäkin saa­da ajaa ajo­radal­la, jos­sa muuten nopeusra­joi­tus taitaa olla 30 km/h.

    Tuon tapauk­sen jäl­keen muutin reit­tiäni niin, että enää ei tarvitse men­nä ollenkaan Tilkankadulle.

    Vastaa

21. Ehdot­tomasti kan­natet­ta­va idea, kos­ka kevyen liiken­teen slum­mit ovat kesäisin raken­nustyö­mai­ta ja talvisin auraa­mat­ta ei ketään voi mil­lään kohtu­udel­la pakot­taa niitä käyttämään.

    Mitä tulee näi­hin nöyryy­tys­nappei­hin, niin ne voitaisi­in kään­tää autoil­i­joille, sai­sis­vat samal­la hie­man liikun­taa. Pyöräil­i­jä kun sitä liikun­taa saa jo ilmankin.

    Täl­lainen kevyen liiken­teen sor­t­a­mi­nen saa min­ut ajat­tele­maan, ettei tämän ilmas­ton­muu­tok­sen kanssa tosis­saan olla.

    Vastaa

22. 2045 km on takana pyöräl­lä tänä vuon­na, Helsingis­sä pääosin.
    Vas­taavasti voitaisi­in vähen­tää yksi liiken­nemerk­ki, nimit­täin pyöräil­i­jöistä varoit­ta­va kolmio. Pyöräl­lä kun sitä läh­estyy, niin häkel­tyy ja epäilee, että paikas­sa on jokin salaperäi­nen etu­a­jo-oikeus pyöräil­i­jöille, mitä useim­miten ei kuitenkaan ole. 

    Autoil­i­jat ovat kyl­lä “avau­tuneet” min­ulle vaa­tien min­ua siir­tymään jalka­käytävälle tai pyörätielle, jol­la on lun­ta niin paljon että pystyssä pysymi­nen pyöräl­lä on mahdotonta. 

    Ketään ei voi­da myöskään vaa­tia aja­maan renkaan­puhko­ja­so­ras­sa talvi­aan. Ei autotiellekään mat­tonaulo­ja heitellä.

    Vastaa

23. Ylem­pänä kom­men­toiti­in, että sakot liiken­netur­val­lisu­u­den vaaran­tamis­es­ta pyöräil­i­jälle olisi orwellilainen jut­tu. Enpä ole itsekään vaaran­tamis­sakkoa pyöräil­i­jälle sat­tunut kir­joit­ta­maan. Kohtu­ullisen help­poa on kuitenkin kek­siä tilantei­ta, jos­sa se on aivan ansaittua.

    Esimerkik­si, jos Tam­pereen Hämeenkadun kevyen liiken­teen väyläl­lä (eli käytän­nössä jalankulk­i­joiden seassa) ajaisi kovaa vauh­tia jar­ru­vikaisel­la pyöräl­lä lauan­tai-iltapäivänä, kir­joit­taisin sakon vaarantamisesta.

    Myös eri­laiset väistämisvelvol­lisu­u­den rikkomiset voivat aiheut­taa esimerkik­si väistämisko­lare­i­ta sivullisille. Toisaal­ta kova vauhti käve­lykadul­la (vauhti sovitet­ta­va jalankulk­i­joiden mukaan) voisi kanssa olla tietyssä tilanteessa vaaran­tamis­sakon paikka. 

    Kan­nat­taa muis­taa, että jo pyöränkin tör­mäysvoima voi aiheut­taa vakavi­akin vam­mo­ja toisille pyöräil­i­jöille ja käveli­jöille. Lisäk­si holtit­toma­l­la liiken­nekäyt­täy­tymisel­lä voi aiheut­taa sivullisille kolare­i­ta. Ja ajo­radal­la­han voi tör­mätä vaik­ka motoris­ti­in, jolle var­masti myös voi aiheutuu kolar­ista pyöränkin kanssa vammoja.

    Itselle voisin ehkä kir­joit­taa näin jälkikä­teen sakot, siitä kun ajoin kil­paa jonkun tun­tem­at­toman kanssa Man­ner­heim­intien kevyen liiken­teen väyläl­lä ja siitä jalankulk­i­jan päälle. tosin jalankulk­i­ja oli kyl­lä pyörä­tien puolel­la ja kil­pakump­pani­ni tönäisi min­ua vahin­gos­sa. Sakot kil­pakump­panillekin siis.

    Pyöräl­läkin siis voi nähdäk­seni ihan oikeasti syyl­listyä liiken­netur­val­lisu­u­den vaarantamiseen.

    Vastaa

24. Lähin­nä ajat­telin tilantei­ta, jossa

    -Pyöräil­i­jä vaaran­taa nimeno­maan autoli­iken­teen (aja­mal­la autoli­iken­teen seassa kevyen liiken­teen vaaran­t­a­mi­nen tun­tuu vaikealta)
    ‑Pyöräil­i­jäl­lä on edes alkeelli­nen itsesuo­jelu­vais­to (kovin kehit­tynyt se ei voi olla jos auto­jen keskel­lä helsingis­sä ajaa…)
    ‑Polkupyörä ei vikaan­nu odot­ta­mat­tomasti (ei kai autoilo­joitakaan tuomi­ta liiken­teen vaaran­tamis­es­ta jos etu­ak­seli katkeaa tuos­ta vaan?)

    Vastaa

25. Kuten tääl­lä on ehdotet­tu, ei asian kor­jaamisek­si minus­takaan tarvi­ta uut­ta merkkiä. Oikeus ajaa aina autotiel­lä riit­tää. Nopeam­min aja­vat pyöräil­i­jät rikko­vat lakia jo nyt. Sama on tilanne monien mopoil­i­joiden suh­teen ‑Luo­jan kiitos. Ilhadut­tavaa on nähdä, etteivät poli­isit sako­ta tästä. 

    Liiken­ne­m­i­nis­teri sanoo, että mopo­jen nopeut­ta ei voi nos­taa, kos­ka mopon määritelmä on lyö­ty lukkoon EU:ssa. Tähänkö asi­aa jää? Oulu lait­taa mopot autoteille, Tam­pereel­la sama ratkaisu vähen­si mopo-onnet­to­muuk­sia selvästi. Mopo­jen määrä räjähtää käsi­in, sinne tänne ripotel­lut mopor­e­itit ohjaa­vat skoot­ter­it kaikkialle, jopa käve­lyteille. Lain­säätäjä taa­tusti tietää tilanteen, mut­ta ei osaa tehdä mitään.

    Mopo on pieni moot­toripyörä, siis mik­si ei kevyt­moot­toripyörä? Sitä saa ajaa 16-vuo­ti­aana ja nopeudek­si voidaan sal­lia esim. 60 km/h. Suurin osa mopoista kul­kee jo nyt tätä vauh­tia ‑kuten tehtaal­la on tarkoitettukin. 

    Moot­toripyörän paik­ka on moot­to­ri­au­to­jen joukos­sa. Pyörä­tien uusi merk­ki voisi olla “moot­torit­toman liiken­teen väylä”.

    Vastaa

26. Suo­ma­laisen pyöräi­lyn ja yleen­säkin koko liiken­teen ongel­ma on se, että on liikaa sel­l­aisia liikku­jia, jot­ka eivät ole valmi­ita jous­ta­maan omista oikeuk­sista tip­paakaan. Ymmär­rän sen, että jos pyöräil­i­jän perään alkaa ker­tyä jonoa, niin se aiheut­taa ärtymys­tä. Mut­ta jos ohi kul­kee yksi ajoneu­vo per 5 min­u­ut­tia, ja silti pitää osoit­taa mieltään joutues­saan mah­dol­lis­es­ti hidas­ta­maan pyöräil­i­jän koh­dates­sa, on vika asen­teis­sa ja pahasti!
    Mik­si pyöräi­ly sujuu ongelmit­ta Euroopas­sa? Ihmis­ten suh­tau­tu­mi­nen toisi­in yhmisi­in on peri­aat­teessa myön­teinen. Ihmiset ovat heille tärkeitä. Myös tuntemattomat.

    Kovaa liikku­van pyöräil­i­jän paik­ka on ajo­radal­la. Kevyen liiken­teen väyläl­lä ei saa ajaa kovaa, vaan hil­jaa ja tur­val­lis­es­ti. Siel­lä on lap­sia, eläim­iä ja täysin liiken­nesään­töjä tun­tem­at­to­mia. Kenenkään päälle ei saa ajaa, oli tilanne mikä tahansa. Ei edes pelotel­la! Sen tulisi olla päivän­selvä asia ihan jokaiselle…

    Vastaa

27. Tämä asia on ajanko­htainen Sak­sas­sakin. Joskus alku­vuodes­ta eksyin sivun http://www.enhydralutris.de/Fahrrad/ kaut­ta jollekin sivulle, jos­sa muis­taak­seni ham­puri­lainen tohtoris­mies tais­teli pakol­lisia pyöräteitä vas­taan merk­ki ker­ral­laan. Hänen sivul­laan oli kuvia puolen metrin levy­i­sistä yhdis­te­ty­istä pyöräteistä ja jalka­käytävistä, jois­sa siis lain mukaan on pakko ajaa. Sak­sas­sa kyseistä lakia myös valvotaan ja pyöräil­i­jöitä on tuomit­tu oikeudessa. Jos­sakin pikkukylässä hän oli saanut tais­tel­la kuukau­sia tai vuosia, kunnes pyörä­tien merk­ki viimein vai­h­tui jalka­käytävän merkik­si, jos­sa oli lisäk­ilpi “pyöräi­ly sallittu”.

    Hel­poin­ta olisi säätää laki tai ase­tus, joka sal­lii pyörä­tien viereisel­lä ajo­radal­la pyöräi­lyn sil­loin, kun lisäk­ilpi “sal­lit­tu mopoille” puut­tuu. Tuo­ta lisäk­ilpeä ei yleen­sä ole huonoim­mil­la pyöräteil­lä eikä sel­l­ai­sis­sa paikois­sa, jois­sa pyörätie vähän väliä katkeaa risteysten reunakiviin.

    Lisäk­ilpi “sal­lit­tu mopoille” tuli muuten käyt­töön Mart­ti Ahti­saaren anta­mal­la ase­tuk­sel­la, jol­la lisäk­il­vettömät pyöräti­et kiel­let­ti­in mopoil­ta. Sitä ennen­hän oli lisäk­ilpiä “ei mopoille”. Nykyiset lait­tomasti pyöräteil­lä mopoil­i­jat taisi­vat olla sil­loin konttausiässä.

    Vastaa

28. Alanko­mais­sa “on käytän­tö, että “Fietspad” ‑kyltil­lä osoite­tut pyöräti­et ovat vapaae­htoisia, ja varsi­naisel­la pyöräsym­bo­l­il­la osoite­tut väylät pakollisia.”

    Sel­l­aisia löy­tyy Alanko­mais­sa tyyp­il­lis­es­ti taa­jamien ulkop­uolel­la tur­is­tisil­la reit­teil­lä, jois­sa käveli­jät ja pyöräil­i­jät mah­tu­vat samalle polulle (‘ulkoil­ure­it­te­jä’). Hil­jaisia aluei­ta, kak­sisu­un­taisia (sora)polkuja, jois­sa käveli­jä kuulee pyörän tule­van takaa. Tarvit­taes­sa soite­taan kel­loa. Käveli­jä väistää tarvit­taes­sa pienta­reelle, ruo­hikkoon t.m.s. Mopoilu on ‘Fietspad’-poluilla kieletty.
    Asuinkaduille ei siel­lä tehdä pakol­lisia eikä muitakaan pyöräteitä, kuten Helsingis­sä pakono­mais­es­ti joka paikkaan maala­mal­la viivaa jalka­käytävälle tai kylt­tiä lait­ta­mal­la. Sel­l­ais­ten ‘pyörätei­den’ ain­oa merk­i­tys mielestäni on ‘kau­nistaa’ tilas­to­ja. Voidaan siis kir­joit­taa julka­isui­hin ja lehti­in, että Helsingis­sä on niin ja niin paljon pyörätiek­ilo­me­tre­jä (tehty). Eikä mak­sa paljon.

    Kun pyöräi­ly­olo­ja on Alanko­mais­sa kehitet­ty ainakin sata vuot­ta, miten voi olla tarvet­ta ‘kek­siä pyörää’ tääl­lä uud­estaan? Palkatkaa sieltä suun­nit­teli­jat. Tulok­sista päätellen sitä lajia ei tääl­lä oikein osa­ta, tai sit­ten asi­aa ei oikeisti halu­ta hoitaa/ei saa mak­saa juuri maalipurkkia enempää.

    Puutteelliset/huonosti jär­jeste­tyt pyöräi­ly­olot eivät kuitenkaan vapau­ta pyöräil­i­jöitä nou­dat­ta­mas­ta liiken­nesään­töjä. Helsinkiläisen keskiver­topy­öräil­i­jäin käytös on omahyväi­nen ja hävytön. Poli­isin kuu­luisi puo­lus­taa jalankulk­i­jain pol­jet­tu­ja oikeuk­sia sakot­ta­mal­la sään­töjä rikkovia pyöräil­i­jöitä tukut­tain niin, että se tun­tuu, mut­tei tee mitään. Usea poli­isi voisi siitä saa­da use­ak­si vuodek­si palkkara­hansa ja ylim­ieliset pyöräil­i­jät jou­tu­isi­vat lop­ul­ta otta­maan opiksi.

    Ihmi­nen­pä syn­tyy jalankulk­i­jak­si, mut­ta kulku­vä­li­neen kul­jet­ta­jak­si, pyöräil­i­jäk­si ryhdytään. Pyörän voi jät­tää koti­in, jos ei halua nou­dat­taa liiken­teen pelisään­töjä ja kun­nioit­taa mui­ta tienkäyttäjiä.

    Vastaa

29. Eläpä osmo hur­jastele sil­lä pyörällä.Pitäisi melkein­pä alkaa suun­nit­tele­maan jonkin­lainen nopeusra­joitin siihen munamankeliin.Tuohan on törkeää liiken­teen vaaran­tamista kun halu­taan ajaa “vauhdikkaammin”.Ja jos sun nyt pitää päästä sinne autotielle sot­keen sil­lä pyöräl­lä niin sit­ten kai saa myös autol­la ajaa pyörätiellä=).

    Vastaa

30. aini­in, mopoille korkeampi nopeusra­joi­tus, 55–60km/h, ettei niit­ten tarvi pelätä henken­sä puoles­ta auto­jen seassa keskuk­sis­sa. Ja ettei pyöräilijäiden/jalankulkijoiden tart­ti pelätä niitä mopo­ja, jot­ka auto­jen pelos­sa ajaa KLV / pyörätiellä.

    Nyky­is­ten mopo­jen jar­rut sun muut on suun­nitel­tu kestämään ja toim­i­maan yli 45km/h nopeuksissa.
    Samat vehkeet ajaa Euroopas­sa 70–80km/h ihan kau­pas­ta ostettuna.

    -w

    Vastaa

31. ja vielä lisään sen, että tämä mopon nopeusra­joituk­sen nos­to edel­lyt­täisi mopo-kortin suorit­tamista, jos­sa nykyis­es­tä poiketen olisi myös käytän­nön har­joit­telua, eikä vain rasti-ruu­tu­un-testi itsestäänselvyyksistä. 

    -w

    Vastaa

32. ensim­mäi­nen vies­ti­ni kolmesta(nyt neljästä) hävis. 

    kehuin siinä Osmo sin­un jalat-maas­sa asen­net­ta, ja kykyäsi nähdä vieläkin suu­rit­u­loise­na rivikansalaisen silmin.

    tänks vaan! 🙂

    .w

    Vastaa