Suhteelliset hinnat ja absoluuttinen köyhyys

Aloi­tan uudel­la artikke­lil­la, kos­ka edelli­nen ketju venähti kovin pitkäksi.

Kysymys suh­teel­lis­es­ta köy­hyy­destä liit­tyy siihen, mil­lä indek­sil­lä perus­tur­vaa pitäisi korot­taa, hin­tain­dek­sil­lä, palkkain­dek­sil­lä tai jol­lain niiden välimuodol­la. Jos sitä kor­jataan palkkain­dek­sil­lä (ansio­ta­soin­dek­si) perus­tur­van varas­sa elävien elin­ta­so seu­raa yleistä elin­ta­son nousua. Jos sitä kor­jataan kulut­ta­jahin­tain­dek­sil­lä, hei­dän tulo­jen­sa ostovoima pysyy peri­aat­teessa ennal­laan, mut­ta he eivät saa mitään kor­vaus­ta yleis­es­tä elin­ta­son nousus­ta. Vuodes­ta 1990 perus­tur­va on jäänyt jäl­keen noin 30 % elin­ta­sos­ta, mut­ta on peri­aat­teessa säi­lyt­tänyt ostovoimansa.

Toimeen­tu­lo­tu­ki takaa jokaisel­la tulota­son, joka ylit­tää keskimääräisen tulota­son 1950-luvul­la. Ovatko nykyiset toimeen­tu­lotuen saa­jat siis taloudel­lis­es­ti parem­pio­saisia kuin oli kansa 1950-luvul­la. Eivät ole kahdes­ta syystä:

1) Kateusar­gu­ment­ti: kun muut ympäril­lä ovat vauras­tuneet, sama elin­ta­so ei enää tun­nu yhtä hyvältä

2) Vält­tämät­tömyysar­gu­ment­ti: viisikym­men­lu­vul­la ei tarvin­nut autoa, kos­ka juuri kel­lään ei sitä ollut. Kaup­paan pääsi kävellen ja busse­ja meni kaikkialle.

Kateusar­gu­mentin ja vält­tämät­tömyysar­gu­mentin väli­maas­toon sijoit­tuu se, että 50-luvul­la lapsen saat­toi lähet­tää koulu­un kotiku­tu­i­sis­sa ryysyis­sä, kos­ka muil­lakin oli sel­l­aiset, mut­ta nyt lap­si leimau­tu­isi niistä pahasti.

Yritin tar­jo­ta tähän kol­mat­ta argu­ment­tia, joka on seu­raus­ta hin­ta­suhtei­den rajus­ta muu­tok­ses­ta. Vaik­ka hin­tain­dek­sil­lä mitat­tuna tulosi ovat pysyneet reaalis­es­ti yhtä suu­ri­na, et saa niil­lä samo­ja asioi­ta kuin ennen, kos­ka rihka­man hin­ta on laskenut kovasti ja taas noiden niukko­jen hyödykkei­den hin­ta nous­sut suh­teessa. Asun­to kallios­sa on tästä parem­pi esimerk­ki kuin asun­to Ullan­lin­nas­sa. Niukko­jen hyödykkei­den ohel­la ovat kallis­tuneet työ­val­taiset palve­lut. Tähän joukkoon kuu­luu esimerkik­si käyn­ti kampaajalla.

On makua­sia, palau­tuuko tämä kol­mas argu­ment­ti kysymyk­seen hin­tain­dek­sis­sä käyte­tys­tä kulu­tusko­rista: siis siihen, pois­tu­isiko ongel­ma, jos köy­hiä varten olisi oma kulu­tusko­rin­sa. Väitän, että ei palaudu, mut­ta sen osoit­ta­mi­nen onkin vähän hankalampaa.

Tähän näyt­teek­si eräi­den hin­to­jen reaal­imuu­tos vuodes­ta 1975 vuo­teen 2005, kun hin­nat on kor­jat­tu elinkus­tan­nusin­dek­sil­lä. Tässä ”100” tarkoit­taa, että hin­nan­nousu on seu­ran­nut keskimääräistä elinkus­tan­nusin­deksin muu­tos­ta. Jos hin­ta on alle sata, köy­hä voi ostaa niitä enem­män kuin ennen ja jos hin­ta on yli sata, vähem­män, jos hänen tulota­son­sa on seu­ran­nut kulut­ta­jahin­tain­dek­siä, kuten perus­tur­va seuraa.

 

Maka­roni kg    29

Ker­ma­jäätelö 1 l     30

Hienosok­eri kg    33

Vehnä­jauho, kg    40

Kahvipaket­ti kg    43

Maito­suk­laa, kg    53

Koskenko­r­va­pul­lo 55

Kanan­mu­nat    56

Pakaste­sei kg    57

Mei­jerivoi    58

Sähkö, kwh 62

Appel­si­inil­imona­di 1l    77

Ome­na, kg    78

Kevyt­maito    90

Lot­torivi    95

Ruokape­runa kg    108

Edamju­us­to    111

III-olut, 330 ml pul­lo    118

Tak­si­mat­ka 5 km Hki    130

Ben­sa 96 okt — 95E    150

Eloku­valip­pu    176

Sekahi­ivaleipä, kg    185

Tupak­ka-aski    201

Reikäleipä, kg    201

TV-lupa, väritele­vi­sio    206

Kevyt polt­toöljy, l    214

Junalip­pu    215

Hotel­li­huone    258

Aspirin 20 kpl    309

Tukan leikkuu, miehet    391

Sairaala­mak­su, vrk    445

Polik­linikka­mak­su    605

20 vastausta artikkeliin “Suhteelliset hinnat ja absoluuttinen köyhyys”

  1. Heh, epäilen, että postauk­ses­sa on virhe, mut­ta jos ei ole, niin aika pistävää iro­ni­aa.. (Täl­lä het­kel­lä ain­oa köy­hän hyödyke näyt­täisi ole­van makaroni.)

  2. Tuo­tatuo­ta. Nykyään vaat­tei­den ompelem­i­nen itse tulee kalli­im­mak­si kuin kirp­putori­vaat­tei­den ost­a­mi­nen. Veikkaan, että jälkim­mäi­nen leimaisi las­ta selkeästi enemmän.

  3. “Jos sitä kor­jataan kulut­ta­jahin­tain­dek­sil­lä, hei­dän tulo­jen­sa ostovoima pysyy peri­aat­teessa ennal­laan, mut­ta he eivät saa mitään kor­vaus­ta yleis­es­tä elin­ta­son noususta.”

    Entä sit­ten ? Osa niukku­ud­es­ta on aina taval­la tai toisel­la itse kunkin ulot­tumat­tomis­sa, ja kansalaisen työ­markki­na-arvo tai var­al­lisu­us ovat vain tapo­ja muiden joukos­sa jol­la tätä niukku­ut­ta säädel­lään. En minäkään hae kor­vaus­ta siitä ettei ole varaa asua Kaivopuis­tossa tai vaikka­pa empire-keskus­tas­sa kun tilat on varat­tu epä­tasa-arvoisen mer­i­tokraat­tis­es­ti yliopis­ton ja val­tion­hallinnon funk­tioille. Kateus on mei­hin sisään­raken­net­tu omi­naisu­us, mut­ta kyky/kyvyttömyys käsitel­lä kateut­ta on pikem­minkin las­tenkas­va­tuskysymys kuin ilmiö joka kel­paa sosi­aalipoli­it­tis­ten tulon­si­ir­to­jen perusteeksi.

    Suomen huolto­suhde edel­lyt­tää nyky­isil­lä tot­tumuk­sil­la voimakas­ta väestön­lisäys­tä, alku­vuo­den tilas­to­jen mukaan väestö lisään­tyy vauhdil­la 60 hlöä/päivä eli pienehkön ker­rostalon ver­ran. Var­masti samal­la syn­tyy niukku­ut­ta ja suh­teel­lista köy­hyyt­tä, mut­ta vas­taavasti yhteiskun­ta pyörii kuten ennenkin ja vähä­tu­loinenkin toiv­ot­tavasti saa toimivia verovaroin rahoitet­tu­ja palveluita.

  4. Helevetin kiinalaiset kun tyrkyt­tävät meille maka­roo­nia ja kanan­mu­nia, köy­häl­lä ei ole enää varaa hotel­li­huoneiseen tämän kehi­tyk­sen seu­rauk­se­na. Vaadin vähin­tään 100% koro­tus­ta rihka­maru­uan hintaan!

  5. Arawn arvailee:

    “Veikkaan, että jälkim­mäi­nen [kirp­putori­vaat­teet] leimaisi las­ta selkeästi enemmän”

    Heh, en tiedä mis­sä Perähik­iän kirp­putor­eil­la käyt, mut­ta minä olen viimek­si myynyt kirp­par­il­la läh­es käyt­tämät­tömiä tai täysin käyt­tämät­tömiä las­ten Catepil­lar­in kenkiä, Burber­ryn paito­ja ja hamei­ta, Clairea ja Ken­zoa, Jenkeistä tuo­tu­ja Leviksen vau­vo­jen kokoa ole­via farkku­ja ja farkku­takke­ja, joi­ta ei edes Suomes­ta saa. 

    Enpä usko, että näi­den kutei­den uusiokäyt­täjä leimau­tuu muul­la tavoin kuin hienos­teli­jak­si ehkä. Min­ua on jopa hävet­tänyt joskus omia lap­siani vaatet­taa moisil­la turhan­päiväisil­lä ylel­lisyys­tuot­teil­la, mut­ta kun lah­jak­si on saatu, niin eihän sitä ihan kaapin perukoillekaan viit­si jät­tää pölyttymään. 

    Ne kotiku­toiset mum­mon neu­lo­mat slipover­it voivat pikem­minkin nykyään syr­jäyt­tää kaveri­porukoista. Itse olen kyl­lä vankasti sitä mieltä, että vaat­teet eivät ole ratkai­sevas­sa osas­sa ihmis­suhteis­sa, vaan kyky ottaa toiset huomioon. 

    Kri­ti­soisin kovasti myös Osmon ainaista stereo­tyyp­pistä kateus-teemaakin. Ehkä sen teenkin myöhemmin…

  6. Min­un mielestäni tuo indek­soitu luet­te­lo näyt­tää ihan positiiviselta. 

    Eikö ole hyvä asia, että vält­tämät­tömyyshyödyk­keet ovat suh­teessa hal­ven­tuneet? Kuka­pa eläisi ilman jokapäiväistä maka­ro­ni­an­nos­taan tai lottoriviään?

    Sen sijaan ne onnekkaat, joil­la on tukkaa päässä voivat ottaa sak­set kau­ni­iseen käteen tai vaikka­pa ojen­taa ne lähipi­irin luotet­ta­van ihmisen mah­dol­lis­es­ti yhtä kau­ni­iseen käteen…

    Mikä muuten on reikäleipä, joka on kallis­tunut enem­män kuin sekahi­ivaleipä.. Tarkoite­taanko ruisleipää yleensä?

  7. Kateusar­gu­mentin hyväksyn, mut­ta mui­ta en. Autos­ta voidaan tehdä vält­tämätön, mikäli suosi­taan sel­l­aista yhteiskun­taraken­net­ta. Näin ei kuitenkaan ole mikään pakko tehdä. Yhteiskun­ta voidaan rak­en­taa niin, että autoa ei tarvi­ta. Tästä hyö­ty­i­sivät kaik­ki tuloryhmät.

    Mitä tulee Kallion kämp­pi­in, ei niiden hin­to­jen nousu ole osoi­tus tulo­ero­jen kasvus­ta tai niiden ongelmista, vaan kaupun­gin kas­vamis­es­ta. Yliop­pi­laskun­nat sai­vat aikanaan kaupun­gin laita­mil­ta suuria maa-aluei­ta, joil­la ei ollut mitään arvoa, nykyään nämä ton­tit muo­dosta­vat suuren osan Helsin­gin keskus­tas­ta. Maan arvon muut­tumi­nen täl­lä tavoin _ei_ kuitenkaan tee hyödyk­keestä rajal­lista tai heiken­nä (suh­teel­lis­es­ti) pien­i­t­u­lois­t­en ase­maa, mikäli asun­to­ja on tar­jol­la alueil­ta, joil­ta on hyvät palve­lut tai kohtu­uhin­taiset (joukko-) liiken­ney­htey­det palvelu­iden luokse.

    Asun­to jos­sain nykyisessä lähiössä saat­taa olla palvelu­iden ja saavutet­tavu­u­den kannal­ta parem­pi kuin kämp­pä Kallios­sa 70-luvul­la. En tiedä onko näin, mut­ta ei ole mitään peri­aat­teel­lista estet­tä jär­jestää asi­at niin, että näin olisi (palve­lu­tar­jon­nan lisään­tymisen ja liikku­mis­mah­dol­lisuuk­sien parane­misen voidaan kai kat­soa hyödyt­tävän kaikkia).

    Hin­tarak­en­teen muut­tumi­nen toki saat­taa heiken­tää köy­hien ase­maa, vaik­ka hei­dän ostovoimansa pysy­isikin samana jonkin indeksin mukaan (indeksin määrit­te­lyn ongelmis­ta­han tääl­lä on puhut­tu enem­mänkin). Mut­ta köy­hien ase­ma saat­taa myös paran­tua hin­tarak­en­teen muuttues­sa. Mil­lä perus­teel­la rakenne olisi köy­hien kannal­ta muut­tunut nimen omaan huonom­paan suuntaan?

    Kari

  8. Mites perus­toimeen­tu­lo on kehit­tynyt sit­ten vuo­den 1975? Paljonko sil­loin “työn kul­ta-ajal­la” sai köy­him­mistä köyhin?

  9. Mie­lenki­in­toinen lista sinän­sä. Tuos­ta tulikin mieleeni että taval­lis­es­ta tehdastyöstä mak­set­ti­in 80 — luvun lop­pupuolel­la noin 50 — 60 mk / h eli 10 e / h palkkaa. Paljonko­han lie­nee pakkaa­jan tai jonkun koneen (ei paperikone) käyt­täjän lik­sa olla tänä päivänä. Var­maan paljon enemmän..

    Suomen huolto­suhde edel­lyt­tää nyky­isil­lä tot­tumuk­sil­la voimakas­ta väestönlisäystä, 

    Ei, asia ei ole näin vaik­ka hal­li­tus tarmokkaasti tämän asian eteen toimi­ikin, vaan se näin oike­as­sa elämässä:

    Suomen huolto­suhde edel­lyT­TÄISI nyky­isil­lä tot­tumuk­sil­la voimakas­ta OIKEASSA TYÖSSÄKÄYVÄN TYÖVOIMAnlisäystä,

    Täl­lä het­kel­lä yksi työssäkäyvä henkilö elät­tänee noin 1,2 ei työssäkäyvää henkilöä. Vähän myöhem­min suhde on huonom­pi, enem­män myöhem­min enem­män huonom­pi.. Rahat lop­pu­vat täl­lä menol­la kesken ja itse asi­as­sa tämä pros­es­si muis­tut­taa suuresti öljyn lop­pumista. Eihän ne toki kaik­il­ta lopu mut­ta useim­mil­ta kuitenkin. Sit­ten­hän voidaankin kysyä kenen joukois­sa seisot Vai mitä?

  10. “taval­lis­es­ta tehdastyöstä mak­set­ti­in 80 — luvun lop­pupuolel­la noin 50 — 60 mk / h ”

    Teräste­htaal­la mak­set­ti­in vuon­na 2000 40–55mk/h päivävuorossa arkipäivälle. Iltal­isä taisi olla pari markkaa.

  11. Teräste­htaal­la mak­set­ti­in vuon­na 2000 40–55mk/h päivävuorossa arkipäivälle. Iltal­isä taisi olla pari markkaa. 

    En ihmettele tuo­ta, nyky­isin ei eri­ty­istä ammat­ti­taitoa vaa­ti­vas­ta tehdastyöstä saa noin 8,50 — 11 e / h. Kyl­läpä työläisen palkkake­hi­tys päätä huimaa ja mahot­toman rikkai­ta ollaan. On se hyvä että meil­lä piisaa rikas­ta tyhjän­nau­ra­jaa ja maail­man­paran­ta­jaa, her­rois­sa meinaan.. 

    Sen ver­ran täs­men­nän tuo­ta 50 — 60 mk / h 80- luvul­la että siis urakkatyöstä sai sen ver­ran. Oma KTAni oli vuon­na — 87 sel­l­aista 58 — 63 markkaa tun­nis­sa joka ei ollut hul­lum­min alle 20 v. kaver­ille. Sil­loin oli vielä jonkin ver­ran “yleis­li­it­to­laista” teol­lisu­ut­takin jäl­jel­lä ja siel­lähän palkat pyöri 40 molem­min puolin. Tosin sitä työn­tekoakin lähin­nä teesken­nelti­in, aivan NL tapaan.. 

    Luon­taise­tu­ja niis­sä SOK/OTK/HOK/jne oli kuitenkin merkit­tävässä määrin, esimerkik­si laiskem­mille tovereille edullisia vuokra-asun­to­ja ja ahk­er­am­mat työtek­i­jät saat­toi­vat esimerkik­si saa­da melkein luvan kanssa varas­taa 🙂 huo­mat­ta­van osan omakoti­talon­sa raken­nus­tarpeista työ­paikan keskus­varas­tos­ta, ja tiet­ty vielä rak­en­taa sitä pal­ka­llisel­la työa­jal­la.. Ja oli­han meil­lä sil­loin vielä tek­sti­ili­te­ol­lisu­ut­takin, jon­ka palkkata­soa en tiedä, mut­ta arvat­tavasti se oli todel­la huono.

    Ai niin, 80 — luvun lopus­sa mak­soi uusi iso omakoti­ta­lo noin 500 000, ihan niinkuin nykyäänkin. Vai mitä?

  12. Eli­na: “Heh, en tiedä mis­sä Perähik­iän kirp­putor­eil­la käyt, mut­ta minä olen viimek­si myynyt kirp­par­il­la läh­es käyt­tämät­tömiä tai täysin käyt­tämät­tömiä las­ten Catepil­lar­in kenkiä, Burber­ryn paito­ja ja hamei­ta, Clairea ja Ken­zoa, Jenkeistä tuo­tu­ja Leviksen vau­vo­jen kokoa ole­via farkku­ja ja farkku­takke­ja, joi­ta ei edes Suomes­ta saa.”

    Tapasi men­nä henkilöko­htaisuuk­si­in olisi hur­maa­va, jollei se olisi nähty jo kym­meniä ker­to­ja. Tietysti, kun sinä myyt merkki­vaat­tei­ta kirp­putor­eil­la, sen täy­tyy tarkoit­taa, että niin tekevät kaik­ki muutkin. Eihän kukaan toki myy siel­lä par­il­la lan­til­la merkit­tömiä vaat­tei­ta, jot­ka kirp­putor­eil­lakin ovat yleen­sä selkeästi halvem­pia kuin merkki­tuot­teet. Eihän toki.

    En tiedä, mitä hin­to­ja sinä pidät, mut­ta usein merkki­vaat­tei­den myyjät kyl­lä tietävät myyvän­sä merkki­vaat­tei­ta. Ovat ne halvem­pia kuin vas­taa­vat uudet, mut­ta jos köy­hä van­hempi saisi kirp­putorimerkki­vaat­teenkin hin­nal­la mon­ta ei-merkki­vaatet­ta kirp­par­il­ta, hän toden­näköis­es­ti kallis­tuu jälkim­mäisen vai­h­toe­hdon puoleen.

    Lisäk­si, en osaa sanoa, kuin­ka merkki­ti­etoisia suo­ma­laiset teinit ovat. Kuvit­telisin, että olen­naisem­paa on omis­taa tietyn­lainen vaatekap­pale tiet­tynä kaut­e­na — joskus on muodis­sa pilot­ti­tak­ki, joskus pus­si­housut jne. Sil­lä, ovatko ne Ken­zon vai Sep­pälän, ei ehkä ole niin suur­ta väliä.

  13. “Ai niin, 80 — luvun lopus­sa mak­soi uusi iso omakoti­ta­lo noin 500 000, ihan niinkuin nykyäänkin. Vai mitä?”

    Ter­veisiä vaan tulon­tasaa­jille, jot­ka otta­vat tästä ensin 22% alv, sit­ten ~20% eläke­mak­su­ja ja/tai lopuista 20–40% liikevoit­toveroa ja tuloveroa jon­ka jäl­keen menee taas 22% alv… Olisi­han se kiva, jos OK-talon saisi puo­let halvem­mal­la mut­ta meil­lä on tämä hyv­in­voin­ti­val­tio jon­ka ansios­ta keski­t­u­loisel­la ei ole sel­l­aiseen asi­aa. Toisaal­ta, eikö tärkeää ollut se että kaikil­la on tas­a­puolisen kur­jaa kun osan men­estys aiheut­taa kateut­ta ja ongelmia?

  14. ”Autos­ta voidaan tehdä vält­tämätön, mikäli suosi­taan sel­l­aista yhteiskun­taraken­net­ta. Näin ei kuitenkaan ole mikään pakko tehdä. Yhteiskun­ta voidaan rak­en­taa niin, että autoa ei tarvi­ta. Tästä hyö­ty­i­sivät kaik­ki tuloryhmät.”
    Täl­lä het­kel­lä kuitenkin auto voi paikoin olla vält­tämätön. Yhteiskun­tarak­en­teen tule­va muu­tos ei auta niitä, jot­ka ovat köy­hiä tässä ja nyt. Ja huo­m­a­sit var­maan, että myös tak­si­mat­ka, junalip­pu jne. oli­vat reip­paasti kallistuneet.
    Tuon lis­tan suh­teel­lis­es­ti hal­ven­tuneet elin­tarvikkeet oli­vat sel­l­aisia, joi­ta itse ostan äärim­mäisen har­voin, kos­ka min­ul­la on varaa ter­veel­lisem­pään, monipuolisem­paan ja eet­tisem­pään kulut­tamiseen. Jos halu­aa ostaa luo­mu­maitoa tai –kanan­mu­nia, saa lyödä tiski­in läh­es tuplahinnan.
    Voimme tietysti ajatel­la niin, että köy­hän pitää elää nöyrästi ja ostaa jät­ti­co­la­pul­lon tuore­me­hun sijas­ta ja höys­tää pas­tansa sikanau­dal­la ja leipaista vehnäpul­lat tar­jouskahvin höys­teek­si.. Juus­to­han onkin ekol­o­gis­es­ti arveluttavaa.
    Ter­veys ja mie­len­ter­veys pysyvät kun­nos­sa, kun hölkkää kirp­pareil­la shop­paile­mas­sa ja yhteisöl­lisyys kukois­taa, kun naa­puri nap­sii hiuk­sesi lyhyemmiksi.
    Jos kuitenkin on jo sairas ja ken­ties sen vuok­si köy­hä, joutuu pakos­ta käyt­tämään ter­veyspalvelu­ja, jot­ka ovatkin kallis­tuneet reippaasti.
    Jos itse elää vaa­ti­mat­tomasti ilman läp­päria, laa­jakaistaa, tele­vi­sio­ta ja eloku­via, on ehkä kant­tia vaa­tia sitä muil­takin. Jos mah­dol­lisu­udet ovat sil­lä tasol­la, että vas­takkain on laitet­ta­va vält­tämät­tömien lääkkei­den ost­a­mi­nen tai vuokran mak­sami­nen, valin­nat ovat ahdistavia.
    Köy­hiä ja pien­i­t­u­loisia on mon­en­laisia, mut­ta se ei poista sitä, että meil­lä on joukko ihmisiä, joil­la on merkit­tävästi pienem­mät mah­dol­lisu­udet kuin väestöl­lä keskimäärin.

  15. “Jos mah­dol­lisu­udet ovat sil­lä tasol­la, että vas­takkain on laitet­ta­va vält­tämät­tömien lääkkei­den ost­a­mi­nen tai vuokran mak­sami­nen, valin­nat ovat ahdistavia.”

    Onko tämä tilanne kovinkin yleinen muual­la kuin vasem­mis­to­lais­ten retoriikassa?

  16. “Onko tämä tilanne kovinkin yleinen muual­la kuin vasem­mis­to­lais­ten retoriikassa?”
    Selkok­ielel­lä siis:
    Min­ul­la, kuten suurel­la osal­la suo­ma­laisia, on mah­dol­lisu­us halutes­saan köy­häil­lä tur­val­lis­es­ti. Kam­paa­jas­ta tai jostakin muus­ta “tavanomais­es­ta mukavu­ud­es­ta” luop­umi­nen ei ole pakko, vaan oma val­in­tani, jota ei sanele rahan­puute. Har­va meistä voi vali­ta mitä vain, mut­ta selkeästi enem­män kuin pien­i­t­u­loisin 10% väestöstä. Yli 8% on pitkit­tyneesti pienituloisia.
    http://www.tilastokeskus.fi/til/tjkt/2006/tjkt_2006_2007-12–21_fi.pdf
    Omakoti­ta­lo pääkaupunkiseudul­la on jo hyvin mon­elle mah­do­ton val­in­ta, mut­ta sen puut­tumista ei yleen­sä pide­tä köyhyytenä.
    Jos lasken omat menoni ja yritän vali­ta, mis­tä luopuisin mikäli tuloni oli­si­vat 700 euroa kuukaudessa, elämästäni lähtisi paljon; var­maankin esim. tämä läp­päri ja laa­jakaista, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat vas­taamisen Sylvesterin kysymykseen.

  17. “1) Kateusar­gu­ment­ti: kun muut ympäril­lä ovat vauras­tuneet, sama elin­ta­so ei enää tun­nu yhtä hyvältä”

    “Tun­n­ear­gu­ment­ti” tai “psykologi­nen argu­ment­ti” oli­si­vat ehkä osu­vampia nim­i­tyk­siä tälle argu­men­tille. Se sisältäisi sil­loin myös riit­tämät­tömyy­den, osat­to­muu­den, häpeän, ja kaik­ki muutkin mah­dol­liset psykol­giset ilmiöt, jot­ka argu­men­tis­sa ovat “tun­tu­misen” taustal­la. Ainakin min­un tulk­in­tani mukaan…

    Tuo kateus sanan käyt­tö on tässä muutenkin vähän epäi­lyt­tävää. Varsinkin, kun “kateut­ta” käytetään aika vil­listi eri­lais­ten enem­män tai vähem­män tosien väit­tei­den perusteena…

  18. Voi kun saisikin 700 euroa kuukaudessa.Totuus on hie­man karumpi, oi Olym­pok­sen suuret val­ti­aat ja oli­garkkien juoksupojat.
    Jos nyt ensik­si puut­tuisi tuo­hon kateus-argumenttiin.Työmarkkinatuki on 24,51 e päivässä, mak­se­taan viideltä arkipäivältä viikossa.Se tekee kuukaudessa (20 päivän jakso).se tekee yhteen­sä 490,20 euroa.Laskennallisesti siihen täy­tyy lisätä vähän kos­ka kuukaudessa on yli 20 arkipäivää.Käytän kuitenkin esimerkkinä näitä luku­ja jot­ta min­un on helpom­pi pitää fak­tat kasassa.Muuten joku kuitenkin tart­tuu epäolennaisuuksiin.
    Tästä ruhti­naal­lis­es­ta sum­mas­ta menee tuloveroa.Koska tulon­hankkimisvähen­nys­tä ei ole, on vero hyvin korkea.Ennakonpidätys on 98,03 e.Käteen mak­se­taan siis 392,17 euroa.Tämä on aika lähel­lä toimeen­tu­lotuen määrää.Yllättävää.Kun mak­saa vuokran ja ostaa ruokaa ei rahaa jää vaat­teisi­in-lääkkeistä puhumattakaan.On haet­ta­va toimeentulotukea.
    Kun haet toimeen­tu­lo­tukea lakkaa perus­tus­lain anta­ma suoja.Omaisuutesi syynätään viimeistä rät­tiä myöten.
    Sit­ten menet työelämä­val­men­nuk­seen, tehtyäsi ensin kolmekym­men­tä vuot­ta veronalaista työtä ja saat­u­asi postista potkut sairastelun vuoksi.Valoa tun­nelin päässä?Mitä vielä…
    Saat kahdek­san euroa vero­ton­ta ylläpi­toko­r­vaus­ta jokaiselta työelämävalmennuspäivältä.Kysyt sosi­aa­likeskuk­ses­ta las­ke­taanko se tuloik­si toimeen­tu­lo­tukea las­ket­taes­sa ja saat myön­tävän vastauksen.Siksipä et turhaan haekaan toimeentulotukea.Sitten alat ihme­tel­lä miten vero­ton­ta kuluko­r­vaus­ta voidaan rin­nas­taa tuloi­hin ja soi­tat uudelleen sossuun.Nyt sama täti yllät­täen sanookin että kuluko­r­vaus­ta ei las­ke­ta tuloik­si, joten täytät hake­muk­sen ja jäät odot­ta­maan-usein viikko­tolkul­la-että siaisit sin­ulle kuu­lu­van lak­isääteisen toimeentulon.
    Pejlas­tusarmei­jan leipäjonos­sa tapaat parikymp­pisen kol­men lapsen äidin joka vaimeal­la äänel­lä ker­too huolis­taan­Hän suree sitä että pien­im­män tak­ki on hajon­nut eikä tiedä mis­tä saisi uuden.
    Maka­ro­nia ja tonnikalaa.
    Työelämä­val­men­nuk­ses­sa on se hyvä puoli, että run­sas keit­toan­nos mak­saa vain 2 euroa, muu ruo­ka 3.Ylläpitokorvaus riit­tää lisäk­si edestakaiseen bussimatkaan.
    Niille , jot­ka käyt­tävät kateut­ta voin ker­toa etten sel­l­aista tunne.Teillä ei ole mitään mis­tä olisin kateellinen.Vapauttani on rajoitet­tu-en saa matkus­taa kuten kansalaiset yleensä.Uhkana on karenssi eli toimeen­tu­lon loppuminen.
    Kuten Osmon lis­tas­ta näkyy on sairas­t­a­mi­nen kallis­tunut paljon.Myöskin ns. yleine elin­ta­son nousu on aiheut­tanut sen, ettei köy­hää ymmärretä.Eräs nuori juuri ker­toi juopoista jot­ka Sedu Koskisen teras­sil­ta huutelevat:menkää töihin!
    Toivon, että joku joskus tutkii sen, miten olette rahoit­ta­neet Harrikkanne.Minä sen tiedän kyllä.
    Mitä tulee mainit­tui­hin merkki­vaat­teisi­in voin ker­toa , etten ole koskaan kuul­lutkaan moi­sista merkeistä eikä min­ua edes kiinnosta.Epäilen, että vaat­teet on teetet­ty orjatyövoimalla.Epäilen myös, että talonne on raken­net­tu käyt­täen hyväk­si ihmiskau­pan uhre­ja jot­ka tekevät töitä neljän euron tuntipalkalla.
    Kuten Osmo viisaasti tote­si, oli viisikym­men­lu­vun maail­ma aivan eri­lainen kuin tämä nykyinen.Vasemmistolla oli voimaa.SKDL voit­ti vaalit 1958 ja eduskun­nas­sa oli vasemmistoenemmistö.Tuo enem­mistö pani tuulemaan.Se rak­en­si lyhyessä ajas­sa koko Suomen hyvinvoinnin.Kaikki tärkeim­mät sosi­aal­i­tur­valait tuli­vat 1960-luvun alussa.Vasemmisto pakot­ti kap­i­tal­is­tit mak­samaan vero­ja-nyt he eivät niitä maksa.
    Vielä halu­an sanoa jotain tuos­ta ruuan ja läm­mi­tysöljyn hin­to­jen vertailusta.Lainkaan ei ote­ta huomioon sitä, että ennen verovaroil­la sai palveluja.Nyt kaik­ki maksaa.Terveys-ja sosi­aali­palvelumak­sut sidot­ti­in juuri indek­si­in jot­ta ne nousisivat.Sitäkään ei moni huo­maa että veronkeven­nyk­set ote­taan takaisin palvelumaksuina.Voisit tutkia tätäkin Osmo-sin­ul­la kai on aikaa?
    Kateelli­nen en ole-ei muo­vista voi olla kateellinen.Vannon kuitenkin tais­tel­e­vani koko voimal­lanio kaataak­seni tämän äärim­mäisyy­teen menevän kap­i­tal­is­min, joka fun­da­men­taal­isu­udessaan on ver­rat­tavis­sa mihin tahansa ääriliikkeeseen.Niistä min­un piti väitöskir­janikin tehdä-paha vain ettei ruuan han­kkimiselta ole oikein jaksanut.
    Olen ylpeä Vasem­mis­toli­itos­ta ja sen edeltäjistä jot­ka pakot­ti­vat kap­i­tal­is­min pehmeäksi.yritän itse tehdä samoin politiikallani.
    Uusi aika on alkamassa.Ei tei­dän tarvitse pelätä.

  19. Kateus ei tosi­aan ole vain sitä, että pitää toisen ihmisen asi­ain­ti­laa tavoitelta­vana. Kateu­teen liit­tyy määritelmäl­lis­es­ti pahan­suop­u­us. Toive siitä, että kateu­den kohde menet­täisi ne asi­at, jot­ka herät­tävät kateutta. 

    Osmon tapa käyt­tää kateus-käsitet­tä ruti­ini­no­mais­es­ti köy­histä puhut­taes­sa on minus­ta todel­la loukkaa­va ja hal­ven­ta­va vähä­varaisia ihmisiä kohtaan. Ikään kuin he oli­si­vat moraalil­taan automaat­tis­es­ti huonom­pia, kateel­lisia ja katkeroituneita. 

    En kiel­lä ilmiön ole­mas­saoloa, mut­ta Osmon yleistys on aivan liian pitkälle menevä.

Vastaa käyttäjälle Traveler Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.