Suhteellisella köyhyydellä on merkitystä

Yksi syy lisää, mik­si suh­teel­lisel­la köy­hyy­del­lä on merk­i­tys­tä. Uno­hde­taan inflaa­tio ja puhutaan kiin­teän raha­nar­von ter­mein, vaik­ka tämä raha­nar­von kiinteys on vähän ongel­malli­nen jut­tu taloudel­lisen kasvun aikana, kuten jatkos­sa selviää.

Olkoot min­un tuloni 1000 €/kk ja muiden keskimäärin 1500 €/kk. Sit­ten muiden tulot kaksinker­tais­tu­vat 3000 euroon ja min­un säi­lyvät 1000 eurossa. Onko min­ul­la muu­ta syytä tyy­tymät­tömyy­teen kuin kateuteni ja syr­jäy­tymiseni kaveriporukasta?

Kun talous kas­vaa, se tarkoit­taa, että tuote­taan jotain lisää. Lisää voidaan tuot­taa vain hyödykkeitä, joi­ta voidaan valmis­taa lisää, siis mas­saku­lu­tushyödykkeitä. On myös hyödykkeitä, joi­ta ei voi valmis­taa lisää. Täl­laisia ovat esimerkik­si asuin­ton­tit keskeisil­lä paikoil­la. Kut­su­taan näitä vaik­ka niukoik­si hyödykkeik­si. Vaik­ka min­un kannal­tani hin­nat ovat pysyneet keskimäärin yhtä korkeina, hin­tarakenne on talouskasvun myötä muut­tunut. Mas­saku­lu­tushyödyk­keet ovat muut­tuneet halvem­mik­si, mut­ta niukat hyödyk­keet kalli­im­mik­si. Voi kyl­lä ostaa kaiken maail­man krääsää enem­män kuin ennen, mut­ta min­ul­la ei ole enää varaa asia samas­sa asun­nos­sa kuin aikaisem­min. Ase­mani on selvästi huonontunut. 

45 vastausta artikkeliin “Suhteellisella köyhyydellä on merkitystä”

  1. Suurin osa ihmi­sistä ei ole koskaan naut­tin­ut eikä tule koskaan naut­ti­maankaan näitä mainit­semi­asi ns. niukko­ja hyödykkeitä. Tämän joukkon paisut­ta­mi­nen entis­es­tään on ilmeis­es­ti hyvinkin viisas­ta ja ekol­o­gista kos­ka hal­li­tus pon­nis­telee kovasti sen eteen. Vai näkeekö hal­li­tus sit­ten mah­dol­lisuuk­sia nos­taa nämä pääsään­töis­es­ti suo­ril­la tulon­si­ir­roil­la elävät ryh­mät suo­ras­taan hyödykkei­den käytön eli­it­ti­in? Ilmeis­es­ti, rahas­ta­han se ei ainakaan ole kiinni.

  2. SIk­si olenkin jo aiem­min esit­tänyt, että keskus­pankkien pitäisi ottaa huomioon hin­tain­dek­seis­sään kaik­ki sel­l­aiset asi­at, joi­hin ihmiset joutu­vat rahaa lait­ta­maan. Nythän asun­to­jen hin­nat eivät näy kulut­ta­jain­dek­sis­sä, joten löysä raha euroalueel­la ei muka ole aiheut­tanut inflaatiota. 

    Kän­nyköitä, auto­ja, vaat­tei­ta jne on tehty Kiinas­sa kiihtyväl­lä tahdil­la (no auto­ja vähem­män), mikä on painanut niiden hin­taa alaspäin. Tämän vuok­si korko­ja on pidet­ty kovin alhaal­la, mikä on johtanut rahamäärän kasvu­un ja asun­to­jen hin­taku­pli­in ympäri Eurooppaa. 

    Aivan samal­la taval­la köy­hyyt­tä pitäisi mita­ta sen mukaan, mitä köy­hät saa­vat. Jos pahene­va suh­teelli­nen köy­hyys tarkoit­taa aineel­lisen elin­ta­son — siis asum­i­nen jne. mukaan­lukien — alen­e­mista, niin sil­loin mit­tari on väärä. Oikea mit­tari näyt­täisi sil­loin absolu­ut­tisen köy­htymisen. Kuitenkin köy­himpi­enkin asum­isväljyys on lisään­tynyt Suomes­sa koko ajan, myös asun­toku­plan aikana. Vai olenko lukenut tilas­to­ja väärin, ovatko alimpi­in tulolu­okki­in kuu­lu­vat joutuneet tyy­tymään kehnom­paan asumisen tasoon? 

    En ole Osmon kanssa eri mieltä, pidän suh­teel­lista köy­htymistä epä­toiv­ot­ta­vana, mut­ta tässä niukan hyödyk­keen argu­men­tis­sa joku muukin on pielessä. Jos jokin hyödyke on niuk­ka eikä se lisään­ny, eikö sen allokaa­tio ole sil­loin koko­lail­la kiin­ni vain sijoituk­ses­ta, ei suh­teel­li­sista eroista? Tarkoi­tan, että jos meil­lä on miljoon­alle ihmiselle 500 000 niukkaa hyödyket­tä, edes täy­delli­nen tas­apalkkaisu­us ei jaa näitä hyödykkeitä siten, että kaik­ki ne saisi­vat. Olkoonkin, että jos hyödykkeitä on mon­taa eri laat­ua, suh­teel­lisen köy­hyy­den maail­mas­sa rikkaat saa­vat yhden kutakin, köy­hät eivät mitään. Tasa-arvoisem­mas­sa maail­mas­sa joku saa ainakin jonkun niukan hyödyk­keen. Mut­ta onko täl­laisia todel­la mei­dän yhteiskun­nas­samme mui­ta kuin asunnot? 

    Tässä yhdessä kom­men­tis­sa min­ua ihme­tyt­tää, onko tosi­aan lisäk­si niin, että hal­li­tus on toimin­nal­laan pyrkinyt lisäämään tulon­si­ir­roil­la elävien määrää? Ainakaan se ei ole onnis­tunut, kos­ka työl­lisyys on lisään­tynyt aika taval­lakin nykyisen hal­li­tuk­sen aikana.

  3. Yritetään uud­estaan. Talo­ja voidaan rak­en­taa lisää, ton­te­ja Kaivopuis­tossa ei saa lisää. Sik­si hyvil­lä paikoil­la sijait­se­vien tont­tien arvo nousee. Kun keskimääräi­nen tulota­so nousee, asuinaluei­den hin­taerot kas­va­vat ja suh­teel­lis­es­ti köy­htyvä joukko joutuu muut­ta­maan syr­jem­mälle — ei vält­tämät­tä pienem­pään asuntoon.

    Asun­to ei ole ain­oa. Talouden kas­vaes­sa se Kiinas­sa valmis­tet­tu rihka­ma halpe­nee ja koti­maiset, työ­val­taiset tuot­teet, esimerkik­si palve­lut, kallis­tu­vat. Käy­hän on pakko muut­taa kulu­tusko­ri­aan rihka­man suun­taan, mut­ta samal­la hänel­lä on varaa suurem­paan määrään rihkamaa.

  4. Tässä yhdessä kom­men­tis­sa min­ua ihme­tyt­tää, onko tosi­aan lisäk­si niin, että hal­li­tus on toimin­nal­laan pyrkinyt lisäämään tulon­si­ir­roil­la elävien määrää? 

    Kyl­lä. Turhaa­pa lie­nee linka­ta taas noi­hin tilas­toi­hin kun hie­man eri asi­aa käsit­teli avauskin… Maas­samme kuitenkin asuu nyky­isin, poli­itikko­jen akti­ivis­ten toimien ansios­ta, koko joukko ryh­miä joiden edus­ta­jista yli 90 % elää eri­laisil­la vastik­keet­tomil­la tulonsiirroilla.

    Ainakaan se ei ole onnis­tunut, kos­ka työl­lisyys on lisään­tynyt aika taval­lakin nykyisen hal­li­tuk­sen aikana. 

    Odotel­laam­pa het­ki hal­li­tuk­sen toimista riip­pumat­tomat­toman suh­dan­nehuipun kään­tymistä pii­itkälle EU-malliselle lasku-uralle. Käänne on selvästi jo tapah­tunut. Huu­ta­va työvoima­pul­la meni jo.

  5. Osmo on ajat­te­lu­ta­pansa ytimessä. Siinä mielessä var­maan pidem­pi ja perustel­lumpi kom­ment­ti olisi aiheel­lisem­pi. Mutta.

    Onko mitään merk­i­tys­tä onko se Ullan­lin­nan kämp­pä köy­hältä 10 000 euron vai 100 000 euron päässä? Eihän tulo­jen tasaami­nen mitenkään lisää rajal­ista hyödykettä.

    Kari

  6. Mut­ta entä sitten?

    Olen lukenut kun­ni­a­nar­voisan pal­stan­pitäjän kir­jal­lisu­ut­ta ja ymmärtänyt niistä ajatuk­sia siitä, että niukko­ja hyödykkeitä kan­nat­taa myy­dä eniten tar­joavalle eikä arpoa muin keinoin. 

    Olen insinöörin sielul­lani ymmärtänyt ajatuk­ses­ta ilmeis­es­ti vain osan, sil­lä avauk­sen perus­teel­la näyt­täisi ole­van hul­lusti, että markki­na­t­alous toimii. 

    Esimerk­ki ja sitä selit­tävä lis­tan toinen vas­taus vaikut­taa sitä pait­si hiukan pro­pa­gan­dis­tiselta, mikä lie­nee ollut tarkoituskin. 

    On aivan tot­ta, että Eiran­ran­nas­sa ei ole tar­jol­la asun­toa jokaiselle halukkaalle. Mut­ta entä sit­ten? Meil­lä saa olla 42 neliök­ilo­metriä Suomea, jos­sa asun­not ovat niin kalli­ita, että kenel­lä hyvän­sä ei ole varaa muut­taa sinne. 

    Jos jätetään pois nurkka­p­a­tri­oot­tisu­us ja itseään täy­den­tävä “on hienoa asua paikas­sa X, kos­ka minä asun siel­lä”, val­taosa ihmi­sistä, kuten esimerkik­si minä, on etsinyt sopivia asun­to­ja sopi­val­la paikalla. 

    Se, että kiin­teistöhui­jausvä­ki ker­too Eiran­ran­nan tai jonkun muun paikan ole­van hienoa omia bis­nek­siään edis­tääk­seen, ei aiheuta kynän värinää maail­man suuria totuuk­sia kir­jaavien ihmis­ten käsissä.

    Tämä oli vaa­ti­ma­ton johdan­to itse pointtiin:

    Sopivia asun­to­ja taas saadaan lisää panos­ta­mal­la joukkoli­iken­teeseen siten, että mat­ka toimis­tolle pysyy sääl­lisenä. Aina jää aluei­ta, joi­hin halu­a­vat rahakkaim­mat, mut­ta ongel­maa ei olekaan, jos rahat­tomam­matkin pystyvät kaupungis­sa asumaan ja elämään nor­maalia elämää. 

    Jos kan­takaupun­ki on täyn­nä, voisiko rak­en­taa runk­o­ra­to­ja tai tun­nelis­sa kulke­vaa junaa siten, että kaikkien ei ole mikään pakko asua kan­takaupungis­sa? Usei­den nyky­is­ten lähiöaluei­den arvos­tus nousisi ihmeesti jos niistä pää­sisi työ­paikoille var­tis­sa eikä tunnissa. 

    Nykyisessä asuin­paikas­sani Lon­toos­sa ei ole kovinkaan ihmeel­listä, että työ­paikan paikas­ta X saat­u­aan muute­taan kauak­sikin paikkaan, jos­ta tule­va juna pysähtyy ensim­mäisen ker­ran paikas­sa X. Eikä Chelseaan, vaik­ka siel­lä asum­i­nen var­maan olisikin hienoa. 

    Jos tulon­tasauk­ses­sa lähde­tään siitä, että kaikil­la tulee olla mah­dol­lisu­us asua aivan mis­sä hyvän­sä ilman mitään hyö­tynäköko­htia, tulok­se­na on aika ankea maa, jos­sa kaik­ki matkus­ta­vat hem­metin pitk­iä matko­ja vain päästäk­seen sinne, mihin ovat menossa.

  7. Tiedemiehen argu­ment­ti siitä, että jos jotain niukkaa hyödyket­tä on vain joka toiselle, kaik­ki eivät saa, vaik­ka tulon­jako olisi kuin­ka tasainen, pätee, jos niukko­ja hyödykkeitä on vain ykisi. Jos niitä on kym­meniä, ne voivat jakau­tua kohta­laisen tasais­es­ti, yhdelle yhtä ja toiselle toista, jos tulon­jako on tasainen.

    Point­ti­ni ei ole se, että hin­tain­dek­seistä puut­tuu joitain hyödykkeitä, vaan että kuvaa­vat huonos­ti yksit­täisen henkilön tilan­net­ta, jos jotkut turhak­keet halpenevat ja vält­tämät­tömyyshyödyk­keet kallistuvat.

    Min­un on tätä argu­ment­tia — tai oikeas­t­aan sen esit­tämistä — vähän hiot­ta­va, jot­ta se tulisi ymmärrettäväksi. 

    Olen haaskaa­mas­sa maail­man viimeisiä öljyn­rippeitä Tallinnan lau­tal­la. Kun tulen Suomeen, panen vähän esimerkke­jä hin­ta­muu­tok­sista mukaan

    Tääl­lä on muuten ilmainen net­ti .(wlan) kaiken kansan köytössä.

  8. Osmo: Ske­naar­iosi on minus­ta raken­net­tu väärin. Tietyn ryh­män palk­ka nousee, mut­ta kenenkään palk­ka ei laske = lisää rahaa liik­keel­lä = inflaa­tio, joka sin­un ole­tuk­ses­sa näkyy asun­to­jen hinnoissa.
    Ullan­lin­nankin asun­not muuten halpenevat, jos muualle raken­netaan lisää, kos­ka sil­loin Ullan­lin­nalaisel­la on mah­dol­lisu­us muut­taa sinne jon­nekkin. Ullan­lin­nan asun­to­jen hin­nat nou­se­vat siinä tapauk­ses­sa, että niiden osta­jakun­ta kasvaa/vaurastuu tai niiden määrä vähe­nee. Tietenkään Roi­hu­vuoreen raken­netut kaupun­gin vuokrat­alot eivät Ullan­lin­nalaisia asun­to­ja paljoa hal­ven­na, mut­ta kyl­lä rikkaillekkin raken­netaan asuntoja.
    Uud­es­ta yri­tyk­ses­täsi sen ver­ran, että esimerkissäsi, jos­sa työ­val­taiset tuot­teet kallis­tu­vat niiden kysyn­tä siis kas­vaa vai niiden tar­jon­ta vähe­nee? Kumpikaan ei mielestäni ole talouskasvua. Tar­jon­nan kasvu olisi sitä, mut­ta se tietysti pienen­täisi hintaa.

    Toivon, että tätä keskustelua voidaan jatkaa niin pitkään, että päästään per­ille siitä mitä suh­teel­lisel­la köy­hyy­del­lä tarkoite­taan ja onko se oikeasti huono jut­tu. Minus­ta nämä esimerk­it on jotenkin aika köm­pelöitä ja ehkä pal­jas­ta­vat sen, että jut­tua ei ole vielä analysoitu ihan perinpohjaisesti.

    Tiedemies: Eikö keskus­pankkien olisi vaan fik­sumpaa mita­ta inflaa­tio­ta jol­lakin arvo­va­paam­mal­la mit­tar­il­la kuin kulut­ta­jahin­to­jen kehi­tyk­sel­lä sik­si, että on aina poli­it­ti­nen päätös mitä tähän kulut­ta­jahin­tako­ri­in ote­taan mukaan ja näin merkit­tävä osa inflaa­tio­ta voi jäädä piiloon?

  9. Tässä on tarkastel­tu suh­teel­lista köy­hyyt­tä vain karkeasti käytet­tävis­sä olev­ina tuloina. 

    Käsit­teen voi kuitenkin mieltää toisinkin. Suh­teelli­nen köy­hyys on verkos­to­jen ja henkisen pääo­man puutet­ta, huonoa ter­veyt­tä sekä yleistä näköalat­to­muut­ta ja keinottomuutta. 

    Aka­teemisel­la per­heel­lä voi olla muun muas­sa opiskelun, pien­ten las­ten koti­hoidon ym. syi­den takia hyvin pienet tulot. Heil­lä on kuitenkin korkea koulu­tus, laa­ja ystävä- ja tut­tava­pi­iri, johon kuu­luu hyvis­sä ase­mis­sa ole­via ihmisiä. Kesäl­lä on luon­te­vaa men­nä iso­van­hempi­en huvi­lalle saaris­toon viikoik­si iso­van­hempi­en lentäessä Espan­jaan. Auton saa lainaksi aina kun tarvet­ta on lähipi­iristä, läheiset kum­mit ja suku­laiset vievät lap­sia teat­teri­in, osta­vat lahjo­ja ja ovat tarvit­taes­sa las­ten­hoitoa­puna. Heil­lä on val­is­tuneisu­ut­ta ja kykyä naut­tia asioista, jot­ka eivät mak­sa: kir­jal­lisu­ud­es­ta, musi­ik­ista, liikun­nas­ta etc.

    Odotet­tavis­sa on kum­mankin van­hem­mil­ta muka­vat perin­nöt: arvoa­sun­not keskus­ta-alueelta, kesämök­it ja jonkin ver­ran sijoituk­sia. Tämä luo tur­vaa ja luot­ta­mus­ta tulevaisuuteen. 

    Eivät nämä ihmiset ole mielestäni köy­hiä, vaik­ka hei­dän tulon­sa oli­si­vat alle 60 pros­ent­tia kansakun­nan medi­aan­i­t­u­losta, mikä on suh­teel­lisen köy­hyy­den määrit­te­ly YK:n mukaan.

  10. “Käy­hän on pakko muut­taa kulu­tusko­ri­aan rihka­man suun­taan, mut­ta samal­la hänel­lä on varaa suurem­paan määrään rihkamaa.”

    Ai että nau­rat­ti tuo totea­mus. Kun kävin ensim­mäisen ker­ran Yhdys­val­lois­sa 1968 ker­roin tutu­il­leni kutakuinkin samoin: Jos kaiken­laisia hilav­itkut­timia voisi syödä elääk­seen Yhdys­val­lois­sa olisi hyvä elää onnel­lise­na hilav­itkut­timia rouskut­taen suupielis­sä. Mut­ta kaik­ki palve­lut oli­vat siihen aikaan aivan jär­jet­tömän hintaisia.

    Sit­tem­min tilanne on muut­tunut käsit­tääk­seni aika hur­jasti: Yhdys­val­toi­hin on luo­tu val­ta­va työtäteke­vien köy­hien joukko tuot­ta­maan mm palvelu­ja. Tästä edus­ta naut­ti­vat vau­raam­mat yhdys­val­ta­laiset itsekin. Täl­laista en minä meille ainakaan toivoisi. Minä toivoisin että meil­lä köy­him­mätkin työtätekevät tuli­si­vat jotenkin työl­lään toimeen. Ja mielel­lään ihan nor­maal­isti yhdel­la työ­paikalla ja 40 h/vk työ­tahdil­la. Mut­ta tämä on toki mielipi­dekysymys, arvo­val­in­ta. Eikä voi sanoa että siinä on oikeaa tai väärää mielipidettä.

    Ja sit­ten ulko­maisia matkus­ta­jia helpot­taa yhdys­val­lois­sa edulli­nen dol­lar­in eurokurssi. Mut­ta se on taas ihan toinen juttu.

  11. Uno­hdit esimerk­istäsi sen kaverin jon­ka tulot oli­vat 750€ kuus­sa ja kaksinker­tais­tu­misen jäl­keen ne ovat 1500€ kuus­sa. Miten hänen ase­mansa suh­teu­tuu mallissasi?

  12. Jos suh­teel­lisel­la köy­hyy­del­lä on merk­i­tys­tä niin mik­si sitä suh­teel­lis­ten köy­hien määrää kas­vate­taan akti­ivisel­la poli­ti­ikalla? Maa­han­muut­topoli­ti­ikalla ja EU-poli­ti­ikalla. Ote­taan EU:n jäsenek­si köy­hiä mai­ta jol­lion ker­jäläisä alkaa lap­paa Suomeen. Sit­ten vielä tuo­daan “työperäisiä” maa­han polke­maan palkko­ja ja/tai elämään sosi­aal­i­tukien varas­sa. Tätä on vaikea käsittää. 

    Kasvukeskusten työvoima­pu­la johtuu pitkälti asun­to­jen puut­teesta tai niiden kalleud­es­ta ja huonoista palkoista. Pal­ka­llaan pitää pystyä tule­maan toimeen enenkuin työn­teko motivoi. Kansane­dus­ta­jat saa­vat roimia palkanko­ro­tuk­sia vähän väliä joten he kyl­lä osaa­vat ja pystyvä pitämään puolen­sa kaiken kallistues­sa alati. Samaan pystyy talouseli­it­ti. Nyt ollaan luop­umas­sa sol­i­daaris­es­ta palkkapoli­ti­ikas­ta joka sekin kas­vat­taa suh­teel­lis­ten köy­hien määrää ja itse suh­teel­lista köy­hyyt­tä kos­ka vah­vat pystyvät keräämään rusi­nat pullasta.

  13. Osmo Soin­in­vaara:

    “Suh­teel­lisel­la köy­hyy­del­lä on merkitystä”

    Sinivihreä:

    Onhan sil­lä merk­i­tys­tä. Merk­i­tyk­sen kukin määrit­telee varsin pitkälle itse. Esimerkik­si poh­jalaiset eivät ole koskaan köy­hiä 🙂 Jokainen voi esimerkik­si asuin­paikkavai­h­dok­sel­la omas­sa mielessään suh­teel­lis­es­ti köy­htyä tai rikas­tua, suh­teessa naa­pu­rus­toon eli ver­rokkiryh­mään. Voidaan esimerkik­si sanoa, että vaa­ti­mat­tomasti elelevä lon­toolainen voi kokea saavut­ta­vansa suh­teel­lisen arvon­nousun muut­ta­mal­la Helsin­gin Ullan­lin­nan­mäelle. Toki tämäkään arvon­nousu ei vält­tämät­tä kestä sil­loin kun hän joutuu selit­tämään lon­toolaisille ystävilleen muut­ta­neen­sa Helsinki­in, kos­ka hänel­lä ei ollut enää varaa Lon­toon hintatasoon.

    Absolu­ut­tista köy­hyyt­tä ei maas­samme tai­da ollakaan. Toisaal­ta absolu­ut­ti­nen köy­hyyskin taitaa olla suh­teelli­nen käsite.

  14. Yksi oleelli­nen kysymys tässä on se, että miten arvo määrit­tyy. Käytän­nössähän kyse on useim­miten puh­taasti psykolo­gias­ta, ei suinkaan hyödykkei­den fyy­sis­es­tä saatavu­ud­es­ta tai valmistuvolyymista.
    Eivät esim. Niken kengät ole käsit­tääk­seni hal­ven­tuneet sen jäl­keen, kun tuotan­to joskus aikanaan siir­ret­ti­in hal­van työvoiman mai­hin, vaan päinvastoin.
    Ihmiset mak­sa­vat brändin tuo­mas­ta lisäar­vos­ta mehe­viä voit­to­ja gen­eroivaa brändipreemio­ta vaik­ka hyödyk­keen tuot­tamisen kulut ovat sinän­sä varsin pienet. Ko. hyödyk­keen kohdal­la suh­teel­lista köy­hyyt­tä ei siis luo varsi­naisen hyödyk­keen, esim. kenkien ja niiden valmis­tamiseen tarvit­tavien mate­ri­aalien, saatavu­us vaan se, että minkä merkkiset kengät kul­lakin on varaa ostaa. Lisäar­vos­ta ja statuk­ses­ta siinä kyl­jessä mak­se­taan, ja se arvo­eron ylläpitämi­nen on koko hom­man ydin. Kyl­lähän Suomes­sa kaikil­la on varaa ostaa itselleen kengät, joiden fyy­siset omi­naisu­udet eivät juurikaan poikkea esim. Niken tossu­ista, mut­ta ainee­ton lisäar­vo hinaa tiet­ty­jen tuot­tei­den hin­nat tasolle, johon kaikil­la ei ole varaa.
    Kyseistä sym­bo­l­iar­voa ei voi valmis­taa, vaan se syn­tyy aina ihmis­ten päässä. Ihmisiä voi tietenkin mm. markki­noin­nil­la joh­datel­la muo­dosta­maan sym­bo­l­iar­voa omas­sa päässään. Hyödyk­keet arvot­tuvat ihmis­ten mielis­sä eri tavoil­la, ja tuo­ta ainee­ton­ta sym­bo­l­iar­voa maail­mas­sa riit­tää peri­aat­teessa aivan rajat­tomasti, kos­ka kyse on mieliku­vista. Sil­loin kun arvon pump­paami­nen onnis­tuu, voi hyödyk­keen hin­noitel­la melkein miten vain, vaik­ka kyseessä on täysin ainee­ton ja sitä kaut­ta peri­aat­teessa täysin raja­ton hyödyke.
    Sama mieliku­va-arvo­tus määrää myös maan arvon. Esim. tääl­lä Tam­pereel­la Pis­pala oli aikanaan työläiss­lum­mi. Nyt se lie­nee kaupun­gin arvokkain­ta aluet­ta, johon on keskit­tynyt varsi­nainen kul­ta­ham­paiden lee­gio. Ei se maan arvo ole sinän­sä mihinkään nous­sut, ihan samaa hiekkaa siel­lä har­jus­sa on ollut vuosi­tuhan­net. Jos­sain vai­heessa mak­sukykyiset vain alkoi­vat arvostaa keskus­tan lähel­lä ole­vaa har­jua entistä enem­män ja räjäyt­tivät hin­nat taivaisi­in. Tuokin asetel­ma saat­taa heilah­taa joskus tule­vaisu­udessa aivan päälaelleen.
    Point­ti­ni on siis se, että per­in­teinen kansan­talouden ajat­te­lu­ta­pa fyy­sis­ten hyödykkei­den arvon määräy­tymis­es­tä mm. niukku­u­den perus­teel­la ei ole mielestäni kovin järkevä tapa miet­tiä asioiden arvoa. Suh­teelli­nen köy­hyys rak­en­tuu aina, tai ainakin läh­es aina, puh­taasti sym­bol­isen arvon kaut­ta, ei fyy­sisen niukku­u­den tai run­sauden kaut­ta. Merkkilenkkar­it ovat vain yksi esimerk­ki siitä, että hyödyk­keen todel­li­nen arvo rak­en­tuu aineet­tomas­ta “hyödys­tä” vaik­ka se on nimeno­maan raja­ton­ta, ja varsi­nainen fyysi­nen arvo on olema­ton, vaik­ka juuri sen pitäisi olla rajallista.

  15. Tot­takai keskus­pankit voisi­vat mita­ta sitä muuten. Esimerkik­si niin, että las­ke­taan koko BKT:n rahalli­nen arvo ja kun se kas­vaa, tode­taan tämä inflaatioksi. 

    Mut­ta vakavasti ottaen, ei inflaa­tio­ta voi “mita­ta” luotet­tavasti, kos­ka taloudessa liikku­vien hyödykkei­den keskinäiset hin­ta­suh­teet muut­tuvat jatku­vasti. Oikea inflaa­tiomit­tari olisi tietenkin sel­l­ainen, joka ottaisi ihmis­ten utili­teetit huomioon ja kat­soisi kuin­ka paljon utili­teet­tia ihmiset rahal­la saa­vat. Utili­teet­ti on kuitenkin vain kuvit­teelli­nen suure, joka ilme­nee vain ihmis­ten tekem­inä val­in­toina, joten emme voi tietää sitä. Edes pal­jaste­tut pref­er­enssit eivät auta, kos­ka yksilö pal­jas­taa vain suh­teel­liset erot, ei absolu­ut­tisia ja sil­lä aika­jän­teel­lä, jol­la inflaa­tio­ta mitataan, myös ihmis­ten pref­er­enssit muuttuvat. 

    Sik­si on parem­pi tehdä (poli­it­ti­nen?) päätös siitä, mitä ote­taan mukaan ja ottaa mukaan niitä asioi­ta, joi­hin suurin osa ihmi­sistä käyt­tää rahaa: ruo­ka, asum­i­nen, ener­gia jne. Tätä mit­taria voi muut­taa sitä mukaa kun talouden rakenne muut­tuu. Sille voi antaa vaik­ka lasken­takaa­van siten, että mit­tari mit­taa “samaa” asi­aa koko ajan.

  16. Tiedemies: itse asi­as­sa inflaa­tiomittareista on ollut (ainakin) Bri­tan­ni­as­sa san­gen paljon puhet­ta viime kuukausina. 

    Hal­li­tuk­sen viralli­nen tapa laskea inflaa­tio­ta ei ota huomioon julk­isia palvelui­ta ja julk­islu­on­teisia mak­su­ja ollenkaan ja ottaa huo­mat­ta­van mata­lal­la tasol­la huomioon vaikka­pa liikku­misen ja läm­mi­tyk­sen hin­nan, saadaan viralli­nen inflaa­ti­oluku, joka on kohtu­ullisen matala. 

    Lehdet sen sijaan laske­vat omia inflaa­ti­oluku­jaan ja huo­maa­vat, että kun­nal­lisverot ovat kaksinker­tais­tuneet muu­ta­mas­sa vuodessa kuten myös tuu­bilipun, sähkön ja kaa­sun hin­ta. Sekä julkisen sek­torin palveluis­taan per­imät palkkiot. 

    Tapo­ja on siis eri­laisia, mut­ta poli­it­ti­nen päätös voi olla myös harhaan­jo­hta­va päätös. Tässä tapauk­ses­sa näyt­täisi ole­van poli­it­ti­nen päätös yrit­tää kätkeä ihmisiltä julkisen sek­torin mon­u­men­taa­li­nen tehottomuus.

  17. Suh­teelli­nen köy­hyys on ongel­ma juuri suun­nilleen niin, kuin Osmo sen esit­tää. Köy­hää ei nau­ra­ta, kun kahvikup­posen hin­ta nousee. Varakkaam­mal­la ei ole niin välik­si. Näin ymmär­ret­tynä köy­hyy­den ymmärtämi­nen suh­teel­lis­es­ti tun­tuu houkut­tel­e­val­ta ja Halosen “rikas­tu­mi­nen on muil­ta pois” järkevää ajattelua.

    Ongel­mana on pihvi-sosial­is­mi. Joskus men­neisyy­dessä Alanko­mais­sa sosial­istien tavoit­teena oli yksi pihvi viikos­sa pöytään. Sit­tem­min se on var­maan ollut pihvi per päivä. Suh­teel­lisen köy­hyy­den viiteke­hyk­sessä on mielekästä jatkaa: naa­puril­la on Fer­rari, Toy­otat eivät enää riitä, tavoiteltakoon kaikille vähin­tään Jaguareja. 

    Ja kos­ka pihvi-sosial­is­mista seu­raa Jaguar-sosial­is­mi, alkaa köy­hyy­den mieltämi­nen absolu­ut­tise­na köy­hyytenä tun­tua mielekkäältä ja Halosen puheet kummallisilta.

    Dilem­ma on nähdäk­seni aito ja keskustelu aiheesta näin odote­tusti juoksuhaudoissaan…

  18. Paljonko näitä niukko­ja hyödykkeitä lop­ul­ta on?

    Ote­taan esimerkik­si nämä ton­tit keskeisil­lä paikoil­la. Vaik­ka maa­ta ei sinän­sä tietenkään tule lisää (ellei sitä val­la­ta mereltä), ei kyse ole kuitenkaan mis­tään rajal­lis­es­ta resurssista. Voimme monel­la tavoin lisätä “keskeisiä” asuinalueita:
    — kehitetään tehokkai­ta (joukko-) liiken­nejär­jeste­lyjä, jol­loin kauem­panakin ole­vat alueet ovat “keskeisel­lä paikalla”
    — Raken­netaan keskus­tan taloi­hin lisäkerroksia
    — Kaavoite­taan uusia aluei­ta, joil­la on keskus­taa “vas­taa­vat” palvelut
    — Pois­te­taan asun­to­jen käytön tehokku­ut­ta heiken­täviä rak­en­tei­ta (asum­istuet, hitas, yms.)
    — Suosi­taan poli­ti­ikkaa, jos­sa “kaik­ki” eivät muu­ta Helsinki­in, vaan meil­lä olisi usei­ta aluekeskuk­sia, jot­ka tar­joa­vat (läh­es) samat palvelut.
    — Pakote­taan raken­nusy­htiöt ja maan­omis­ta­jat rak­en­ta­maan (esim. kiin­teistöveron avulla)

    Mielestäni resurssit eivät ole niin rajal­lisia kuin mitä annetaan ymmärtää.

    Kari

  19. Ruso: Jos köy­häl­lä ei ole enää varaa entisen kaltaiseen elin­ta­soon hän on köy­htynyt absolu­ut­tis­es­ti. Tässä keskustelus­sa oli kai kyse siitä, että aiheut­taako suh­teel­lisen köy­hyy­den kas­vami­nen aina myös absolu­ut­tisen köy­hyy­den kasvamista.
    Jonkun tuot­teen kallis­tu­mis­es­ta ei kyl­lä ollenkaan seu­raa, että absolu­ut­ti­nen köy­hyys lisään­ty­isi suh­teel­lisen köy­hyy­den lisääntyessä.

    Minus­ta suh­teel­lisen köy­hyy­den kas­vamista voi arvostel­la ain­oas­taan jos uskoo, että ihmisen onnel­lisu­us on siitä kiin­ni miten hänen mate­ri­aa­li­nen elin­ta­son­sa ver­tau­tuu ympäril­lä ole­vien elintasoon.

  20. Julki­nen sek­tori itse ahneudessaan pahen­taa suh­teel­lis­es­ti köy­hien tilan­net­ta. Se on itse määritel­lyt euro­ra­jan jon­ka ver­ran ihmi­nen vähin­tään elääk­seen tarvit­see, mut­ta silti se ahneudessaan, köm­pelöy­dessään, ja/tai alis­tamishalus­saan perii vero­ja alle tuon ansaitsevilta.

  21. Minus­ta näyt­tää siltä, että Osmo näkee köy­hyy­den yht­enä talous­matemaatikan jut­tuna. Suomes­sa ei ole absolu­ut­tista köy­hyyt­tä. Mei­dän köy­hyys on vain suh­teel­lista köy­hyyt­tä. Se lie­nee selvää pal­stan lukijoille.

    Miten voi matemaat­tis­es­ti mita­ta sen, kun joku on kateelli­nen sille, jol­la on varaa lait­taa leivälle muu­takin kuin ras­vaa. Tai lentää Aasi­aan kahdesti vuodessa. Tai omis­taa Mer­su Nis­san Almer­an tilalle.

    Kansak­oulus­sani osu­uskau­pan pojal­la oli eväsleiväl­lä lauan­taimakkaraa. Muil­la oli vain voita (huom voita). Me olti­in kateel­lisia, vaik­ka mei­dänkin asi­at oli­vat hyvin.

    Suh­teel­lien köy­hyys on pitkälle kateut­ta. Osmo tekee siitä talous­matem­ati­ikkaa. Vai onko niin, että suh­teel­lisel­la köy­hyy­del­lä ja kateudel­la voi pela­ta rahapele­jä talousmarkkinoilla.

    JL

  22. Eli­na: Jes­tas mikä kuvaus aka­teemis­es­ta per­heestä. Minä ja puoli­somme olemme molem­mat “aka­teemisia” sikäli, että opiskelemme yliopis­tossa ja valmis­tumme mais­tereik­si. Silti mitään tuol­laista kuvaa­maasi “rikas­ta, hyv­in­voivaa ja henkevää” suku­lais- ja tut­tava­pi­ir­iä meil­lä ei ole. Kum­mankin suvut ovat varsin vaa­ti­mat­to­mia ja vähä­varaisia. Puoli­son van­hem­mil­la ei ole aka­teemista koulu­tus­ta lainkaan, min­un kyl­lä on, mut­ta äiti­ni ei ole oikeas­t­aan koskaan ollut koulu­tus­taan vas­taavas­sa työssä (hän opiske­li ran­skaa Mosko­van yliopis­tossa) ja isäni, joka on kyl­lä alansa töis­sä ja mais­teri, on huithapeli taiteil­i­ja, jol­ta on kohtu­ullisen turha odot­taa tukea tai apua. Pidem­mälle jos men­nään, äiti­ni suku­laiset ovat niin köy­hiä, että me avus­tamme heitä rahallisesti. 

    Ok, kum­mankin van­hem­mil­la on omis­tusasun­to, mut­tei oikeas­t­aan mitään muu­ta ja niitäkin jaka­mas­sa on kum­mal­lakin sis­aruk­sia. Minkä lisäk­si van­hempamme ovat suht nuo­ria ja toiv­ot­tavasti elävät pitkään, vaik­ka se toki tarkoit­taa, että saamme vaa­ti­mat­toman per­in­tömme vuosikym­me­nien kulut­tua. En näe, miten moinen tilanne tek­isi meistä mil­lään lail­la edes varakkaita. 

    Mei­dän iso­van­hempamme eivät lennä Espan­jaan. He ovat kaik­ki kuollei­ta. Heiltä ei jäänyt huviloi­ta, hulppei­ta kesämökkke­jä tai kalli­ita ranta­tont­te­ja. Isäni van­hem­mil­ta jäi kol­ma­sosa kiikkerästä kesämök­istä, joka on raken­net­tu kaupun­gin vuokra­ton­tille ja hal­pa omakoti­ta­lo, jos­ta joudut­ti­in vieläpä mak­samaan osta­jalle kor­vauk­sia, kos­ka siin ä ei ollutkaan kivi­jalkaa (vai mitä lie). Ne rahat isäni tuh­laa nop­sasti ulko­maan reis­sui­hin, joten minä en niistä näe sent­tiäkään (mikä ei hait­taa, hänen raho­jaan ne ovat). Äiti­ni van­hem­mil­ta jäi kah­den huoneen asun­to Itä-Euroopan keskikokoisen kaupun­gin lähiöstä, jos­ta äiti­ni luovut­ti oman osuuten­sa sis­aren­sa lap­sille, sil­lä mitäpä hän sil­lä tekisi. 

    Tut­tavamme ovat suun­nilleen saman ikäisiä kuin me puolisoni kanssa, taval­lisia, osa yliopis­tossa, osa ei, osal­la lap­sia, jotkut yksin­huolta­jia ja töis­sä huoltoase­mal­la, jotkut jo läh­es pul­loon hukkunei­ta. Suku­laisia molem­mil­la on vähän, useim­mat asu­vat him­skutin kaukana ja hyvin, hyvin har­voil­la tut­tavil­lamme on auto — eikä meil­lä ole edes ajokortteja.

    No, ehkä me sit­ten olemme fri­ikke­jä. Mut­ta silti, jotenkin todel­la ikävän streo­tyyp­pi­mainen kuvaus aka­teemis­es­ta perheestä.

  23. Ei kun niin tietysti! Mehän olemme suh­teel­lis­es­ti köyhiä! 😀

  24. GranpaIg­or, eikö meil­lä Suomes­sa olla juuri luo­mas­sa tuol­laista köy­hien palvelu­joukkio­ta palvele­maan varakas­ta väkeä? Koti­talousvähen­nys min­un mielestäni toimii juurii niin. Eivät he tois­t­en nurkkia siivoa­vat, tai pyykkiä pesevät, ihmiset itse mitään pysty pal­ka­llaan vähen­telemään. No, kansan­talouden mittareil­la se näyt­tää hienol­ta kun työl­lisyys para­nee, vaikkakin tuel­la, jota ilman työtä ei olisi ikinä muuten syntynyt.

    En minäkään sel­l­aista yhteiskun­taa toivo.

  25. Hei

    Eli­na: Mis­tä sinä tem­paiset täl­laisen yleistyk­sen? Meniköhän min­ul­ta nyt sarkas­mi ohi?

    Olen itse aka­teemis­es­ti koulutet­tu, kuten 90% ystävistäni. Ain­oas­taan yhdel­lä meistä on auto ja kahdel­la (pankin) omis­tusasun­to. Kenel­läkään ei ole rikas­ta sukua, eikä odotet­tavis­sa ole­via merkit­täviä per­in­töjä saatik­ka men­estyviä ystäviä tai suku­laisia. Lienemme sitä paljon puhut­tua köy­hää prekariaattia. 

    Tääl­lä pal­stal­la huo­maa tois­tu­vasti ihmis­ten (hyväo­sais­ten) yleistävän oman hyväo­saisen piirin­sä elämän­ta­van koko kansaa koske­vak­si. Heil­lä on varaa ratio­naal­isi­in päätök­si­in, joi­ta voi kuva­ta tieteel­lisil­lä käp­pyröil­lä. Köy­häl­lä ei ole valin­nan­varaa mis­sään eläessään täysin kädestä suuhun, eikä mikään käp­pyrä kuvaa tätä elämää.

    Olisin myös eri mieltä absolu­ut­tis­es­ta köy­hyy­destä. Ei tääl­lä Suomes­sa juuri kukaan elä alle dol­lar­il­la päivässä, mut­ta asun­not­to­mia löy­tyy reilut 7.000 ja vielä enem­män ihmisiä leipäjonoista, joiden on tul­ta­va toimeen par­il­la eurol­la per vuorokausi. Hyväo­saisil­la kuluu enem­män rahaa yhteen kahvil­la käyn­ti­in. Köy­hien kotoa on myy­ty jo aikaa sit­ten kaik­ki arvokkaampi irtaimis­to kirp­putor­eil­la ja asun­to­han on vuokra-asun­to. Eräs naa­puri­ni kuu­luu tähän porukkaan sairaseläkeläisenä. Ter­ve­menoa kylään selit­tämään, ettei hän ole absolu­ut­tis­es­ti köy­hä. Saat­taisi silmät aue­ta monel­la. No, Osmo tun­tee tämän puolen Suomesta.

    Art­turi:
    “Jonkun tuot­teen kallis­tu­mis­es­ta ei kyl­lä ollenkaan seu­raa, että absolu­ut­ti­nen köy­hyys lisään­ty­isi suh­teel­lisen köy­hyy­den lisääntyessä.”

    Mik­sei seu­raa? Juus­to on kallis­tunut vuo­den alus­ta 60%. Puut­tunee tämän vuok­si yhä use­am­mas­ta suh­teel­lis­es­ti köy­hän jääkaapista eli ostovoiman kannal­ta kat­sot­tuna absolu­ut­ti­nen köy­hyys lisään­tyy. Ei ole enää varaa yhteen kal­si­u­min läh­teeseen. Mut­ta eihän köy­hyyt­tä koskaan reaal­i­maail­mas­sa tavan­nut usko täl­laisen ole­mas­saoloon, ettei joil­lakin ihmisil­lä olisi varaa juus­toon nykysuomessa.

    Purkauk­seni ei tarkoi­ta sitä, etteikö olisi myös järkevää ja hedelmäl­listä pui­da suh­teel­lisen köuhyy­den mekani­ikkaa. Toisaal­ta Sym­bol­ien markki­nat nim­imerk­ki esit­ti perustel­lun kan­nan­oton suh­teel­lisen köy­hyy­den määrit­te­lyn vaikeu­teen, samoin Ruso.

    Ystäväl­lisin terveisin

    JJ

    PS
    Kir­jal­lisu­us, musi­ik­ki ja liikun­ta mak­sa­vat kaik­ki. Todel­lis­es­ti köy­hillä, joi­ta Suomes­ta löy­tyy ei ole varaa niihinkään. Esim. radios­ta kun saa kirp­par­il­la oikeaa rahaa, mitä voi vai­h­taa vaik­ka tärkeäm­pään ves­s­apa­peri­in. Tv-lupa mak­saa, lenkkar­it yms. mak­sa­vat, kir­jas­tom­atkat mak­sa­vat ja niin edelleen. Useille teat­teris­sa, eloku­vis­sa, kon­serteis­sa yms. käymi­nen on ain­oas­taan kaukainen haave. Jos käyt eloku­vis­sa, et syö kolmeen päivään. Simppeliä.

  26. JJ: joo siis mä en tietenkään kiel­lä sitä, että kun köy­htyy absolu­ut­tis­es­ti, niin sil­loin ei ole enää varaa johonkin mihin ennen oli varaa. (esim. juus­toon) Minä yritin vaan sanoa, että suh­teel­lis­es­ta köy­htymis­es­tä ei vält­tämät­tä seu­raa absolu­ut­tista köy­htymistä. Jos tulot eivät nouse, mut­ta rahan arvo las­kee, niin sil­loin on kyl­lä köy­htynyt ihan absoluuttiseti.

  27. Arawn ja Juho Järvelin

    Kuvaile­mani per­he oli tietysti vain esimerk­ki enkä suinkaan väitä, että jokaisel­la aka­teemisel­la pien­i­t­u­loisel­la olisi tämä tilanne. 

    Yritin sanoa, että pelkil­lä tuloil­la ei aina voi mita­ta elämän laat­ua eikä mah­dol­lisuuk­sia osal­lis­tua val­lit­se­vaan elämän­muo­toon. Jos ei omista pur­jevenet­tä, voi päästä pur­je­hti­maan tut­tavien­sa pur­jeve­neelle etc. Koen sanan köy­hä merk­it­sevän kokon­ais­val­tais­es­ti elämästä rajoit­tunut­ta henkilöä, en vält­tämät­tä pien­i­t­u­loista, vara­ton­ta ihmistä. 

    Tarkoi­tus ei ollut siis olla elitistinen.

    Juhon mukaan musi­ik­ki, kir­jal­lisu­us ja liikun­ta mak­sa­vat aina. 

    Noh, jos ei tosi­aan ole varaa radioon, niin ainakin Helsin­ki on päivit­täin täyn­nä korkeata­soisia ilmaiskon­sert­te­ja kirkois­sa, musi­i­ikkiopis­tois­sa ja kouluis­sa. Kir­jal­lisu­ut­ta voi laina­ta kir­jas­tos­ta aivan ilmaisek­si. Matkaku­lu­ja tietysti voi tul­la, jos ter­veys estää käve­lyn mainit­tui­hin laitok­si­in. Muuten tääl­lä stadis­sa nyt ainakin yleen­sä jotain on käve­ly­matkan säteel­lä. Ja aina­han sitä voi pöl­liä fil­lar­in jostain tai kulkea pum­mil­la joukkoli­iken­nevä­lineis­sä. Noin köy­hälle suon jo vähän liuku­mista yleis­es­tä moraalista. 

    Lenkkeilyä har­ras­ta­van täy­tyy kyl­lä investoi­da tossui­hin. Olet oike­as­sa. Epäilen, että jos kau­ni­isti puhuu, niin sel­l­aiset saa vastik­keet­ta Pelas­tusarmei­jas­ta. Ellei tämä onnis­tu, niin voi yri­titää varas­taa ne kau­pas­ta. Kesäl­lä voi tietysti totutel­la juok­se­maan pal­jain jaloin. Näin minä muuten usein teen välit­tämät­tä oudok­su­vista katseista.

  28. Minä olen kotoisin suh­teel­lis­es­ti köy­histä oloista, vai­moni ei niinkään. Kuu­lumme koko­lail­la keskilu­okkaan (per­heen tulot ovat aika tarkkaan medi­aanin kohdal­la, min­un vähän yli, mut­ta vai­mon vähän ali).

    Koti­talousvähen­nys meille on ainakin tarkoit­tanut sitä, että kos­teusvau­ri­oitunut kylpy­huone saati­in kor­jat­tua, ettei tarvin­nut pelätä las­ten sairas­tu­van home­esta. Jut­telin työn­tek­i­jöi­den ja työn­jo­hta­jan kanssa, eivät he sen köy­hempiä olleet kuin mekään. Ilman koti­talousvähen­nys­tä näitä remont­te­ja ei tehtäisi tai ne tehtäisi­in talkoil­la huonos­ti tai pahim­mil­laan pimeänä “työt­tömäl­lä” kaver­il­la. En tiedä, onko koti­talousvähen­nys “järkevä”, mut­ta väite, että se lisää eri­ar­voisu­ut­ta on naurettava. 

    Kir­jal­lisu­us ei mak­sa pen­nin pyörylää, jos ei laske hin­taa matkalle kir­jas­toon ja takaisin. Ainakin Tam­pereel­la kir­jas­toko­rt­ti on ilmainen. Minä en pääse har­ras­ta­maan kir­jal­lisu­ut­ta niin paljon kuin halu­aisin, kos­ka olen töis­sä enkä ehdi lukea. Työt­tömänä tai vajaatyöl­lis­tet­tynä voisin sen­tään lukea. 

    En kiistä köy­hien — suh­teel­lis­ten tai sit­ten absolu­ut­tis­ten — ongelmia, mut­ta esimerkik­si asun­not­tomien ongel­mat eivät liity yleen­sä pelkkään rahaan. Ja har­voin liit­tyvät muidenkaan sel­l­ais­ten suh­teel­lis­es­ti köy­hien, joil­la menee huonoim­min. Usein kyse on siitä, että ter­veys on pet­tänyt, eikä ole varaa kun­non hoitoon tai alko­holis­mista ja/tai rikol­lisu­ud­es­ta. Ne ovat asioi­ta, joi­ta ei pelkil­lä tulon­si­ir­roil­la korjata.

  29. Hei

    Kiitos eri­no­mai­sista vas­tauk­sista Eli­na ja Tiedemies!

    Eli­na on aivan oike­as­sa sosi­aal­is­ten verkos­to­jen merk­i­tyk­ses­tä elämän­laatu­un, eivätkä noi köy­hän selviy­tys­miskeinot ole out­o­ja min­unkaan men­neessä ja nykyisessä laa­jas­sa tuttavapiirissä.

    Tiedemies on myös oike­as­sa köy­hien köy­hyy­den syi­den mon­i­naisu­u­den osalta, joi­hin on vaikea vaikut­taa pelkin tulon­si­ir­roin. Samoin koti­talousvähen­nyk­sen osalta. Se luo mah­dol­lista eri­ar­voisu­ut­ta ain­oas­taan sym­bol­ien tasolla.

    Lopetan oma­l­ta osaltani paris­sa ketjus­sa har­ras­ta­mani köy­hien kur­jan ase­man esi­in­tuon­nin. Point­ti lie­nee selvä kaikille. 

    Ei olisi myöskään fik­sua tuo­da näi­hin keskustelui­hin moraalise­na vaa­timuk­se­na Cato van­hem­man tyylistä lope­tuskom­ment­tia: “Muuten olen sitä mieltä, että köy­hien ase­ma on muis­tet­ta­va ottaa esi­in joka yhteydessä.”

    Toiv­ot­tavasti hedelmälli­nen keskustelu ja väit­te­ly onnis­tuu kesän kuluessa! 

    Ter­veisin suh­teel­lis­es­ti, mut­tei absolu­ut­tis­es­ti köyhä

    JJ

  30. Mielestäni on tarkoituk­sel­lista harhaut­tamista puhua Eiran­ran­nas­ta, kun koko pääkaupunkiseudun hin­tata­so on kova. Olen itse elänyt Helsingis­sä köy­hyys­ra­jan ala­puolel­la toisenkin tovin, ja vaik­ka on toki kau­nis elämän­ta­pa leipoa omat leipän­sä ja etsiä vihan­nek­set ja hedelmät roskik­sista, jotain lojali­teet­tiä on ainakin kohdal­lani menetet­ty yhteiskun­taa kohtaan. Min­ulle on jo pitkään ollut selvää, että hal­li­tuk­sen “kohderyh­mä” on toisaal­la, ja alan jopa olla ylpeä siitä, etten kuu­lu tähän hal­van kulu­tus­tavaran perässä autoil­e­vaan laumaan.

    Vaik­ka itse tietysti toivon, että mah­dol­lisim­man moni menet­tää luot­ta­muk­sen­sa nyky­isi­in val­tarak­en­teisi­in. Demokra­ti­ake­hi­tys näyt­tää täl­lä het­kel­lä siltä, etteivät köy­hät ainakaan äänestämäl­lä vaiku­ta mihinkään.

  31. Suh­teel­lisel­la köy­hyy­del­lä on toki merk­i­tys­tä, kyl­lä ihmisiä aina kiin­nos­taa miten muil­la menee ja miten oma ostovoima pitää ja kehittyy.

    Kysymys on siis siitä, onko oikein että toisil­la on enem­män rahaa kuin toisil­la. Tähän voi kukin antaa oman vas­tauk­sen­sa. Jos yhden tilanne huononee onko muu­tos tasoitet­ta­va otta­mal­la muil­ta pois? Pitääkö kaikille määrit­tää sama palk­ka, työai­ka, työnku­va ja asun­non paik­ka Ullan­lin­nas­ta? Onko hyväksyt­tävää, että joku ansait­see miljoo­nia kun use­at eivät ansaitse? Onko väärin, että naa­puril­la on korkeampi elin­ta­so kos­ka hän on min­ua parem­pi kok­ki ja saa siis päivit­täin parem­paa ruokaa?

    Yhteiskun­ta ei ole lyp­sylehmä vaan ihmisy­hteisö jon­ka sosi­aaliseen vas­tu­useen kuu­luu tur­va­ta elämisen vält­tämät­tömät edel­ly­tyk­set — tarvit­taes­sa myös taloudel­lis­es­ti. Elin­ta­son tur­vaami­nen ei kuu­lu yhteiskunnalle.

    Absolu­ut­ti­nen köy­hyys on pahas­ta ja pois­tet­ta­va. Suh­teelli­nen köy­hyys on hienom­pi ilmaus kateudelle.

    (Asun vuokral­la 70-luvun vuokrakasarmis­sa ruu­tukaa­va-alueel­la ja olen kun­nal­la pätkätöis­sä suo­ras­sa työ­suh­teessa. Ruokaan ja kir­joi­hin on rahaa riit­tänyt, samoin matkailu­un koti­maas­sa. Henkilöko­htaisel­la tasol­la ei kiin­nos­ta tip­paakaan kuin­ka paljon enem­män joku muu ansait­see tai mis­sä hän voi asua tai matkustaa)

  32. Hmm jokin tässä esimerkissä nyt ei tun­nu toimivan. 

    Jos lisään­tyneet tulot ovat seu­raus­ta talouskasvus­ta, niin talouteen on ilmestynyt vas­taa­va määrä hyödykkeitä, joi­ta joku on halun­nut ja niistä mak­sanut. Vaikut­taako kol­man­sien hyödykkei­den ilmestymi­nen kah­den hyödyk­keen suh­teel­liseen hin­taan? Käsit­tääk­seni ei, jos kol­mas hyödyke ei kor­vaa tai tue kah­den ensim­mäisen kulutusta. 

    Jos raha sen sijaan on vain ilmestynyt, eikä hyödykkeitä ole enem­pää, kyse on inflaa­tios­ta, jol­loin rahan arvon lasku aiheut­taa ihan absolu­ut­tista köyhtymistä. 

    Sen ver­ran mon­imutkainen kysymys, että wikipedia ei anna var­muut­ta, pitänee kaivaa kansan­talousti­eteen kir­jat esille 🙂

  33. Muuten yllä ole­vaan keskusteluun:
    Suomes­sa on ihmisiä, joil­la menee huonos­ti, ja joiden ase­man toivoisin paran­tu­van. Suh­teelli­nen köy­hyys on kyken­emät­tömyyt­tä saavut­taa yhteiskun­nas­sa yleis­es­ti odotet­tua, min­imik­si kat­sot­tua elin­ta­soa. 60% medi­aan­i­t­u­losta on kuitenkin huono mit­tari sille, kuin­ka huonos­ti jol­lain menee. Tämä viralli­nen suh­teel­lisen köy­hyy­den mit­tari on erit­täin karkea yleistys, joka kuvaa tulo­ero­ja* ja jota esimerkik­si luk­sushyödyk­keet vääristävät. Parem­pi mit­tari voisi esimerkik­si määritel­lä (ja uudelleen­määritel­lä) hyödykeko­rin, joka kat­so­taan hyväksyt­tävän elin­ta­son alara­jak­si. Köy­hyy­den makro­taloudelli­nen määrit­telem­i­nen ei kuitenkaan mielestäni ole tarpeel­lista. Huono-osais­ten laskem­i­nen antaa asialle poli­it­tista näkyvyyt­tä, mut­ta eri­lai­sista syistä heikkoon ase­maan joutunei­den aut­tamisek­si tarvi­taan eri­laisia keino­ja. Ongelmien ratkaisemisen kannal­ta olisi parem­pi tyy­tyä pohti­maan näitä keino­ja kuin yrit­tää miet­tiä, ketkä kaik­ki ovat yleisessä köy­hien ryhmässä. 

    * Joku voi ajatel­la tulo­erot ongel­mak­si sinän­sä tai köy­hyy­den syyk­si, mut­ta tämä mit­tari on huono myös niiden kuvaamisessa.

  34. Perin hupaisaa jos joku nyky­isiä hal­li­tus­puoluei­ta kan­nat­ta­va, pois­lukien ehkä opiske­li­jat ja nuoret henkilöt, sanoo ole­vansa köy­hä. Sit­ten kun tästä köy­hyy­destä ale­taan vielä valit­ta­maan niin siitä voisi päätel­lä ettei valit­ta­ja ole ollenkaan tyy­tyväi­nen asianti­laan. Vielä kun tämä valit­ta­ja ker­too ole­vansa aka­teem­i­nen, ja ehkäpä siis muutenkin vähän viksumpi, niin koko tilanne vaikut­taa näin ei aka­teemisen eikä ilmeis­es­ti köy­hänkään henkilön mielestä todel­la huvit­taval­ta. Kan­nat­taisi var­maan tehdä jotain 🙂

    Viime aikoina hal­li­tus on puuhan­nut Huip­puYliOpis­toa net­tomak­savaan maa­hamme. Kun tiede­tään mitä sana Huip­pu nyky­isin yleen­sä tarkoit­taa, ollaankin mielestäni oikeil­la jäljil­lä. APUyliopis­toa­han me juuri olemme tarvin­neet! Perusk­oulu on ollut jo pitkään täysin APUk­oulu, lukio on hyvin pitkälti jo APUk­oulu, jatkok­oulu­tus puuttuu.. 🙁 

    Mis­tä meille edes muuten valmis­tu­isi ne 400 000 — xxx 000 000 edes aut­tavasti luku­taitoista huip­pu­osaa­jaa val­tion ja kun­tien viras­toi­hin niitä 2–4 sal­lit­tua mielipi­det­tä papukai­jana tois­ta­maan ja muuten vaan pierua pidättämään??

    Näen jo sielu­ni silmil­lä kääriäisen, matin velipo­jan tai jonkun muun aka­teemis­es­ti äärim­mäisen ansioituneen ja kan­sain­välistäkin mainet­ta han­kki­neen keputo­htorin käysken­televän sil­in­teripäisenä rehto­ri­na sapeli vyöl­lä siel­lä Hupuyliop­pis­ton aulassa.

  35. Komp­paan Tiedemiestä. Köy­hien ongel­mat joko ratkea­vat itsek­seen ajan kanssa (opiske­li­jat) tai sit­ten ne eivät ratkea ollenkaan (rikol­liset, ter­veyten­sä menet­täneet, mt-ongel­maiset, alko­holis­tit ja narko­maan­it), eikä ainakaan rahalla.

  36. Kir­joi­tan­pa näteistä nai­sista joidenkin tylsien tont­tien sijaan.

    Nais­ten määrähän ei myöskään lisään­ny vaan pysyy samana suh­teessa miehi­in. Ei auta naima­markki­noil­la vaik­ka kuin­ka han­kkisi kovem­mat tulot ja ostaisi vielä isom­man auton kuin naa­puril­la on. Varsinkin kun naa­puri sit­ten ostaa seu­raavak­si Hum­merin — tai rekan!

    Tässä mielessä kil­pailu nai­sista johtaa tehot­to­muu­teen: työtä tehdään yhä enem­män ilman, että pystyt­täisi­in han­kki­maan sitä halut­tua tavaraa yhtään tai ainakaan merkit­tävästi enem­pää. Lisäk­si han­ki­tut rikkaudet hel­posti val­u­vat viimeistään mutkan kaut­ta kiinalais­ten tasku­un, siihen mainit­tuun krääsään.

    Sama pätee muuhunkin eri­tyisen niukko­jen hyödykkei­den ker­skaku­lu­tuk­seen, vaikka­pa keskeis­ten paikko­jen tontteihin. 

    Suh­teel­lis­es­ti köy­hät sen sijaan ovat mil­tei määritelmäno­mais­es­ti astuneet tai ajau­tuneet ker­skaku­lu­tuskiertestä ulos (jälkim­mäi­nen on usein sama asia, kos­ka ihmi­nen halu­aa tehdä vält­tämät­tömyy­destä ilon aiheen).

    Sik­si väitän, että suh­teel­lis­es­ti köy­hä ei keskimäärin mis­sään nimessä ole läh­eskään niin paljon vas­tu­us­sa kiinalais­es­ta krääsästä kuin joku eiralainen. Sen sijaan suh­teel­lis­es­ti köy­hien parista saat­taisi hyvinkin löy­tyä sen viisas­ten kiv­en aihioi­ta, joka muut­taa kulu­tuskäyt­täy­tymistämme — ja työn­tekoon käytet­tyä aikaa — järkeväm­pään suun­taan psykol­o­gises­sa mielessä. 

    Mut­ta kyl­lä niil­lä rikkail­lakin on tehtävän­sä, kun­han hei­dät saadaan yhä enem­män mak­samaan uuden ympäristöte­knolo­gian yms. kehi­tysku­lut. Sit­ten tuotan­to siir­tyy Kiinaa, ja köy­häl­läkin on varaa ostaa aurinkopa­neeli parvekkeelle. 

    Psykol­o­gis­es­ti oravapyöräil­i­jän saa sijoit­ta­maan ympäristöte­knolo­giaan, tekemäl­lä siitä ker­skaku­lu­tushyödyke. Erot­tau­tu­mis­strate­gia ei sit­ten perus­tukaan asun­toon kaupun­gin keskus­tas­sa vaan maan perkeleen suuri­in, ainakin kak­si ker­taa naa­puria suurem­pi­in paneelei­hin siel­lä Espoon talon katol­la. Oma tuulimyl­ly voisi olla vielä komeampi.

  37. Väli­heit­to asian vier­estä eli suh­teelli­nen köy­hyys kään­täen: aina sään­nöl­lisin väli­a­join lehdis­sä on jut­tu jos­sa pahek­su­taan ihmisiä joista suurin osa on vas­tan­nut kyse­lyyn halu­a­vansa mielu­um­min tien­ata 2000e jos kaik­ki muutkin tien­aa 2000e, eikä 5000e jos muut tien­aa 10000e. Itse asi­as­sa toimit­ta­ja pahek­suukin sitä, että sat­tumal­ta vas­taan­tul­lut keskinker­tainen kadun­tal­laa­ja ymmärtää talouden lainalaisuuk­sia parem­min kuin hän.

  38. BRG viit­tasi edel­lä lehdis­sä aina tasaisin väli­a­join ilmestyvään jut­tuun. Mulle tulee mieleen vas­taa­va kysely/tutkimus, joka menee jok­seenkin näin: kun ihmisiltä kysyt­ti­in val­it­seeko hän mielum­min vai­h­toe­htoisen tilanteen a, jos­sa itse tien­aa 100 000 e/vuosi ja naa­puri tien­aa 200 000 e/vuosi vai vai­h­toe­hdon b, jos­sa itse tien­aa 50 000 e/vuosi ja naa­puri tien­aa 40 000 e/vuosi, ihmiset val­it­si­vat, ylläri ylläri, tilanteen a. Täl­lainen siis suun­nileen oli koeasetel­ma kokeessa, jos­ta olen kuul­lut ja joka on melko vas­taa­va BRG:n mainit­se­maan asetel­maan nähden.

    Tämä testi ei mielestäni kuitenkaan pal­jas­ta juuri mitään keskinker­taisen tal­laa­jan talousti­etämyk­ses­tä. Se ker­too tärkeänä point­ti­na lähin­nä sen, että ihmiselle on tärkeäm­pää, että itsel­lä menee vähin­täänkin yhtä hyvin kuin toisil­la ja mielel­lään hie­man parem­minkin, vaik­ka täl­löin kum­mal­lankaan ei menisi älyt­tömän hyvin tai edes keskinker­tais­es­ti. Edes täl­laisen yleistyk­sen tekem­i­nen on vaar­al­lista, jos kokeesta ei ole tarkem­paa tietoa kuin yllä mainit­tu yksinker­tais­tet­tu asetelma.

    Speku­loin kuitenkin hiukan vielä. Voisiko tästä ajatuk­ses­ta mutkat suorik­si vetäen päästä siihen lop­putu­lok­seen, että kakkua ei ole järkevää pistää tasan kaikkien kesken? Ihmisille näyt­tää ole­van tärkeää erot­tau­tua suh­teessa mui­hin, ja raha, joka on jo itsessään nos­tat­taa sta­tus­ta ja jol­la voi han­kkia mui­ta sta­tusase­maa korot­tavia hyödykkeitä, on yksi tärkeä erot­tau­tu­misen väline, etenkin sik­si, että etot­tau­tu­miskil­pailus­sa käytetään mui­ta keino­ja varsin vai­htel­ev­asti. Näitä mui­ta erot­tau­tu­misen keino­ja voisi­vat olla vaikka­pa sivistys tai moraaliset hyveet. 

    Mah­dol­lisu­us yrit­tää pistää parem­mak­si kuin muut ja erot­tau­tua saat­taa olla jopa edel­ly­tys mielekkääseen elämään ja ter­veeseen itse­tun­toon. Harvem­pi meistä on niin sisään­päin kään­tynyt, että sil­lä, miltä ajat­telee muiden silmis­sä näyt­tävän, ei olisi mitään merk­i­tys­tä itselle. 

    ps. tästä kom­men­tista ei ole syytä johtaa sitä äärim­mäistä vai­h­toe­htoa, että mitään tulon­tasaus­ta ei olisi järkevää toteuttaa.

  39. Antti sanoi “Mah­dol­lisu­us yrit­tää pistää parem­mak­si kuin muut ja erot­tau­tua saat­taa olla jopa edel­ly­tys mielekkääseen elämään ja ter­veeseen itse­tun­toon. Harvem­pi meistä on niin sisään­päin kään­tynyt, että sil­lä, miltä ajat­telee muiden silmis­sä näyt­tävän, ei olisi mitään merk­i­tys­tä itselle.”

    Tässä asi­as­sa on kyse suh­teel­lisu­ud­es­ta ja arvoista.Minä en ole sisään­päinkään­tynyt mut­ta silti en juurikaaan poh­di sitä , miltä näytän muiden silmis­sä, pait­si tietenkin että näytän siis­tiltä ja potentiaaliselta.
    Mitä tulee absolu­ut­tiseen köy­hyy­teen kan­nat­taisi käy­dä pelas­tusarmei­jan leipäjonossa.Itse käyn joka kuukausi hake­mas­sa kassin ja samal­la haas­tat­te­len ihmisiä-näin pysyn tilanteen tasal­la ja tiedän miten asi­at oikeasti ovat.
    Tääl­lä on enim­mäk­seen porukkaa joka lei­juu pil­vis­sä, varakku­u­den luo­mas­sa harhamaailmassa.New Yorkin iskun jäl­keen vas­taa­van­laiset syyt­tömät ulisivat:“Miksi he tekivät meille tämän vaik­ka olemme hyviä ihmisiä?”
    Joku tääl­lä mainit­sikin halpatyöt.Suomess on nyky­isin orjalu­ok­ka joka elät­tää lässyt­täviä son­ti­aisia, joista ei ole mitään hyö­tyä ihmiskunnalle.Kaikki on kopi­oitu suo­raan Amerikas­ta ongelmia myöten.Uusliberalismi on täl­läkin sivul­la val­lit­se­va aja­tustapa kuten se on myös mm. sademet­sän apinoilla.
    Saanko poimia turkeis­tanne kirp­pu­ja oi jalot roomalaiset?
    Mik­si hal­li­tus pakot­taa ihmisiä paskatöihin?Koska ne ovat orjan­töitä joil­la ei tule toimeen ja joi­hin sik­si ei kukaan halua.
    Kuka­han aut­taa teitä sit­ten kun kovat ajat tule­vat kun olette etään­tyneet ihmis­ten enem­mistöstä jon­ka varas­sa elätte?Minä en ainakaan lai­ta tikkua ris­ti­in hyväksenne.Eikä se johdu kateudesta.Minulle riit­tää kyl­lä ihmisenä olem­i­nen-se , että min­ua kuris­te­taan taloudel­lis­es­ti ja suo­ras­taan yritetään tuho­ta saa kyl­lä aikaan vastareaktion.Joka elää se näkee.
    Ilpo Airi­on väitös­tutkimus työssäkäyvien köy­hyy­destä olisi valai­se­vaa luet­tavaa teille ryöstökalastajille.Mutta mitäpä sel­l­aista luke­maan-mietitään vain miten saisi ase­maa parannetuksi.
    Se , että mon­en ase­ma tääl­läkin, ihmis­suhtei­ta ja par­i­u­tu­mista myöten, on kiin­ni rahas­ta ja sen määrän lisään­tymis­es­tä säälit­tää min­ua suuresti.

  40. Jari Suomi­nen: Otathan huomioon, että et voi tietää juuri mitään tälle pastalle kir­joit­tavien elämän­ti­lanteesta, kos­ka suurin osa ei ker­ra itses­tään mitään. Poli­it­tiset mielip­i­teet eivät aina osu siihen ihmis­ten tyypit­te­lyyn mikä näyt­tää hal­lit­se­van ajatteluasi.

  41. Sylvesteri: Voidaanko ajatel­la sit­ten, että myös köy­hien eläkeläis­ten tilanne ratkeaa ajan kanssa — kun he lop­ul­ta kuol­e­vat? Eli ei kan­na­ta tehdä mitään hei­dän hyväkseen?…

  42. Jari Suomi­nen: Kat­soin­pa nyt sit­ten tuon Ilpo Airi­on tutkimuk­sen, kun se netistäkin löy­tyy. Sinä kir­joitit: “Kaik­ki on kopi­oitu suo­raan Amerikas­ta ongelmia myöten.” 

    Suosit­tele­masi tutkimus sen sijaan kir­joit­taa seu­raavasti, ja lainaan lyhyesti tutkimuk­sen tulok­sia tiivis­telmästä: “Teo­ria, jon­ka mukaan Euroopan maat ovat ajau­tu­mas­sa kohti angloamerikkalaista työköy­hälistöä, ei saa tukea tuloksista.”
    “[T]yössä käyvien köy­hyys osoittautui
    väli­aikaisek­si ongelmaksi.”

    En nyt tain­nut ihan sitä valais­tu­mista löytää, jota olit ajatel­lut. Tutkimus löy­tyy täältä:
    http://tinyurl.com/3otr5x

    Lisäk­si: aja­tus siitä, että apinoiden yhteiskun­ta perus­tu­isi vapau­teen, ihmisoikeuk­si­in sekä omis­tu­soikeu­teen on type­rä, ja se, että ne, jot­ka ovat eri mieltä kanssasi ovat vähän niinku apinoi­ta on poli­it­tise­na argu­ment­ti­na huono ja lapsellinen.

  43. Älähdys-kalh­dus­teo­ria toimii :9.Älkää vain luulko että har­ras­tan stereo­ty­p­i­oi­ta, mut­ta aivan kuten Art­turi Björk sanoi täälä ole­vat hah­mot ampu­vat yleen­sä pusikosta.Naama ei näy.Siksi pitää kohdis­taa kaikille.Artturi on niitä jot­ka var­maan puo­lus­ta­vat vakau­mus­taan avoimestikin.Itse hänen vakau­muk­ses­taan ei min­ul­la ole hyvää sanottavaa.
    Sademet­sän apinat ovat hyvä ver­tailuko­hde ihmisille jot­ka ymmärtävät vain rahan päälle ja keräävät sitä, vaik­ka samanaikaises­ti kul­jemme kohti vaikei­ta aikoja.Lyhytnäköistä.
    Mitä tulee Ilpo Airi­on väitös­tutkimuk­seen en väit­tänyt että se olisi uusi raamattu.Ilpo on tehnyt johtopäätök­siä joi­ta kri­ti­soin hänelle jo esitelmätilaisuudessa.Hän myön­sikin mm. rajau­songel­mat ja luotet­tavien mittarei­den puutteen.Toisaalla väitös­tutkimuk­ses­sa Airio ker­too enem­män USA:N työssäkäyvien köyhyyshistoriasta.se ilmeni 1800-luvun lop­ul­la ja 1900-luvun alus­sa, mut­ta oli välil­lä kadok­sis­sa kunnes putkahti taas pin­taan Rea­ganin aikakaudel­la 1980-luvun alus­sa kja on siitä asti ollut merkit­tävä ongel­ma ko. hourulassa.
    Ehkä olen ilmais­sut itseni epä­selvästi, mut­ta se mitä tarkoitin sokeal­la kopi­oimisel­la on nyky­hal­li­tuk­semme tapa tehdä sosiaalipolitiikkaa.Tuet kohdis­tu­vat yri­tyk­sille ja työn­tek­i­jöitä pide­tään köy­hinä jot­ta heitä voisi pakot­taa töi­hin, jot­ka pahim­mil­laan ja hyvin usein ovat tuot­ta­mat­to­mia ja jopa tappiollisia.Tästä syys­tä on luo­tu myös mata­la­palkkatu­ki joka aikaansaa sen ettei paskatöisä ole­van tilanne voi paran­tua-hänen palkkaansa ei voi nos­taa ilman että fir­ma menet­tää tuen.Tämä on väkivaltaa.
    Sademet­sän apinat ovat myös mielel­lään hieno­ja mielestään.kai jo kil­pail­laan sui­itä kenel­lä on eniten orjia?
    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta riip­puu teistä, joiden ase­ma sal­lii ajatel­la myös eri taval­la kuin ylikansal­lisen yhtiön takana ole­va roistolauma.Ehkä teil­lä ei ole varaa siihen?

  44. Kymme­nen apinaa häkissä (apinay­hteiskun­ta) mis­sä rap­pu jon­ka kaut­ta pääsee käsik­si banaanei­hin. Kun joku apina yrit­tää ylös banaanei­hin, jääkylmä suihku kaikkien apinoiden päälle, ja siten kaik­ki hakkaa­vat tämän ja estävät aikeet että säästyvät kylmästä suihkusta. 

    Apinat vai­hde­taan usi­in yksi ker­ral­laan joten uusi tulokas aina yrit­tää saa­da banaan­it, mut­ta kaik­ki muut hakkaa­vat kun tulokas yrit­tää. Kun kaik­ki apinat ovat vai­h­tuneet, uudet apinat käyt­täy­tyvät samoin kuin van­hem­mat ja hakkaa­vat ne jot­ka yrit­tävät saa­da banaan­it vaik­ka he eivät tiedä kylmästä suihkus­ta yhtään mitään. Ne vaan mätkivät samaa mitä oppi­vat van­hem­mil­ta apinoilta. 

    Kyl­lä ihmiset ollaan häm­mästyt­tävän apinan kaltaisia. Ei saa poike­ta muista eikä ajatel­la toisin, vaik­ka kuin­ka sitä kehote­taan tekemään. Pitää aina vaan tehdä ja ajatel­la kuin muut vaik­ka ei var­masti tulisi mitään kylmää suihkua jos yritetään poike­ta ja olla luovia ja inno­vati­ivisia. Mut­ta ei, muut aina vaan hakkaavat.

    Köy­hillä ei ole aikaa ajatel­la eikä mah­dol­lisu­ut­ta toimia, hyväo­saisil­la ei ole halu­ja eikä uskallus­ta tehdää yhtään mitään. Kuten nämä hauskat apinat.

  45. Jari Suomi­nen: Suomen sosi­aali- tai muu­takaan poli­ti­ikkaa ei ole eri­tyis­es­ti kopi­oitu Yhdys­val­loista. Amerikkalainen kon­ser­vatis­mi ja suo­ma­lainen alue- ja talous­poli­ti­ikkaan keskit­tyvä toim­inta ovat eri­laisia niin taustafilosofioil­taan kuin käytän­nön päätök­siltään. Yhdys­val­to­jen työköy­hyys on epäilemät­tä ikävä asia, mut­ta Suomes­sa sitä ei varsi­nais­es­ti esi­in­ny, kuten Airio toteaa. 

    Meil­lä on ihan omat, omas­ta poli­ti­ikas­ta johtu­vat ongel­mamme. Juuri mainit­se­masi mata­la­palkkat­uet, mon­imutkainen ja byrokraat­ti­nen toimeen­tu­lo­tuk­i­jär­jestelmä, sairauseläke­jär­jestelmän väli­in­putoa­jat.. Ongelmien taustal­la eivät kuitenkaan ole amerikkalaiset, kalas­ta­jat, yrit­täjät eivätkä apinat, vaan suo­ma­laiset poli­itikot. Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä on kallis, mut­ta huono.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.